Suomen talous kääntyi nousuun, mutta kasvun lähteitä on yhä liian vähän – kuntien rahoitusalijäämä kasvaa merkittävästi

Suomen talous on alkuvuonna kehittynyt odotuksia paremmin. Nousu on vielä heiveröisellä pohjalla, sillä kuluttajat ovat yhä ahtaalla ja investointien heikkous jatkuu. Korkojen laskun myötä ensi vuoden näkymä on onneksi jo selvästi parempi – talous kiihdyttää kahden prosentin kasvuun. Kuntien alijäämä kasvaa odotettua enemmän sekä kasvavien kulujen että korkealla pysyvien investointitarpeiden takia.

Talouden elpyminen on käynnistynyt, mutta toipuminen on vasta alussa ja kasvun lähteitä on yhä niukasti. Suhdannekäänne saa jo vetoapua viennistä, mutta lisää tarvitaan.

– Kotitaloudet ovat edelleen ahtaalla nousseiden kustannusten ja korkorasituksen vuoksi. Talousluottamus on matalalla ja pelko työttömyydestä lisää kuluttajien varovaisuutta. Lisäksi yleisen arvonlisäverokannan korotus sekä sosiaalietuuksien leikkaukset kuormittavat kotitaloussektoria, sanoo Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala.

Yritystaloudessa kone- ja laiteinvestoinnit sinnittelivät pitkään melko hyvällä tasolla, mutta viimeisen puolen vuoden aikana nekin ovat kääntyneet selvään laskuun. Samoin rakentamisessa heikko suhdannetilanne jatkuu. Rakennuslupamäärien vakautuminen onneksi viittaa siihen, että rakennusalan lama on hiljalleen helpottamassa ja pohja ohitetaan loppuvuoden aikana.

Elpymisen voimakkuus on hyvin riippuvainen Euroopan keskuspankin korkopolitiikasta.

– Viime vuosina noussut korkotaso on iskenyt poikkeuksellisen rajusti suomalaisiin, jotka ovat tottuneet vaihtuvakorkoisiin lainoihin. Talouden korkoherkkyys toimii kuitenkin molempiin suuntiin, ja Suomi oletettavasti hyötyy korkotason laskusta useimpia muita euromaita enemmän. Jos EKP alentaa talletuskorkoa markkinaodotusten mukaisesti ja lyhyet korot laskevat ensi vuoden loppuun mennessä reilun kahden prosentin tuntumaan, asuntomarkkinoiden käänne vahvistuu ja kulutuksen sekä investointien toipuminen vauhdittuu, Vesala sanoo.

Kuntarahoitus nostaa suhdanne-ennusteessaan vuoden 2024 bkt-ennusteensa -0,5 prosentista -0,3 prosenttiin. Ensi vuonna elpyminen voimistuu ja saa tukea sekä ulkomaankaupasta että kotimaisen kysynnän kasvusta, minkä vuoksi Suomen bkt:n odotetaan kasvavan kaksi prosenttia vuosina 2025 ja 2026.

Työttömyys on kuluvan vuoden aikana noussut jonkin verran Kuntarahoituksen aiempia ennusteita nopeammin. Työllisyys reagoi nyt alkaneeseen talouden elpymiseen viiveellä ja työttömyys alkaa selvemmin laskea vasta vuonna 2025.

Kuntarahoituksen ennustama elpymisvauhti on maltillinen siihen nähden, että talous on lähdössä nousuun melko syvästä suhdannekuopasta. Viimeksi hieman vastaavanlainen nousukäänne koettiin 2015 alussa, mitä seuranneen kolmen vuoden aikana bkt kasvoi lähes kolmen prosentin vauhdilla.

– Toistaiseksi aivan yhtä ripeää elpymistä ei ole nähtävissä, sillä maailmantalouden veto painottuu nyt poikkeuksellisen voimakkaasti palvelualoille, eikä kasvu säteile Suomen vientiteollisuuteen totutulla voimalla, Vesala perustelee.

Kuntien rahoitusalijäämä kasvaa rajusti

Kunnissa jo vuoden 2023 toteutuneet toimintakulut olivat selvästi budjetoitua suuremmat, minkä seurauksena myös vuoden 2024 menotaso on ennakoitua korkeampi. Samaan aikaan verotulokertymä näyttää jäävän jonkin verran Kuntarahoituksen aiempia arvioita pienemmäksi. Etenkin yhteisöverotuotto jäänee ennakko-odotuksista.

– Kustannukset nousevat erityisen paljon henkilöstökuluissa ja palveluostoissa. Vuositason kustannusnousu voi olla jopa joitakin satoja miljoonia euroja aiemmin arvioimaamme enemmän, sanoo Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio.

Toimintakulujen lisäksi kasvua on myös kuntien investoinneissa.

– Etenkin suurien kaupunkien kasvu vaatii isoja investointeja. Kuluvalle vuodelle ajoittuu isoja omaisuusmyyntejä, mutta niistä huolimatta kuntien nettoinvestoinnit yltävät lähelle viime vuoden tasoa, Kallio sanoo.

Lisähaastetta kuntatalouteen on tuonut korkotason nousu. Sote-uudistuksen jälkeen rahoituskulujen osuus käyttötalouden menoista on rakenteellisesti kasvanut, mikä voimistaa korkotason vaikutuksia kuntatalouteen.

– Korkea suojausaste on toistaiseksi pehmentänyt korkotason nousun vaikutuksia kunnissa, mutta korkomenojen kasvu tulee rasittamaan niiden taloutta. Rasituksen suuruutta määrittää tietysti se, mille tasolle euroalueen korot tulevat pitkällä aikavälillä asettumaan, Esa Kallio arvioi.

Hapuileva suhdannekäänne kaipaa tukea koronlaskuista – kuntien tulos pysyy plussalla vain omaisuusmyyntien voimin

Kotimainen kulutus oli alkuvuonna vahvaa, mikä veti bruttokansantuotteen lievään kasvuun, vaikka vienti ja investoinnit pysyttelivät alamaissa. Loppuvuodeksi odotettu talouden piristyminen edellyttää yksityisen kulutuksen kasvun jatkumista, mutta heikko kuluttajien luottamus, arvonlisäveron korotus sekä odotuksia pienemmät koronlaskut saattavat latistaa nousua. Kuntien yhteenlaskettu vuositulos laskee 1,7 miljardista eurosta noin 400 miljoonaan euroon. Tästäkin tuloksesta suurin osa tulee yhtiöittämisistä sekä omaisuuden, erityisesti sotekiinteistöjen myynnistä.

Suomen bkt kasvoi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 0,2 prosenttia. Vuositasolla kokonaistuotannon kasvu oli kuitenkin edelleen reilun prosentin verran miinuksella. Kysyntätekijöiden kehitys oli alkuvuonna hyvin kaksijakoista. Kotimaisen kulutuksen vahva elpyminen kannatteli taloutta, mutta vienti ja investoinnit supistuivat voimakkaasti.

– Yksityisestä kulutuksesta on odotettu suhdannekäänteen keskeisintä ajuria ja ensimmäiset maistiaiset tästä on nyt saatu. Kotitaloussektorin näkymiin liittyy silti edelleen paljon epävarmuutta. Kuluttajien luottamus on yhä poikkeuksellisen matalalla ja uhka työttömyydestä on noussut, sanoo Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala.

– Myös odotukset Euroopan keskuspankin koronlaskuista ovat viime kuukausina liudentuneet ja siten velallisten korkorasitus näyttäisi helpottavan toivottua verkkaisemmin. Lisäksi syyskuun alussa voimaan tuleva yleisen arvonlisäveron korotus väistämättä jarruttaa ostovoiman toipumista, Vesala jatkaa.

Kitkatekijöistä huolimatta keinahteleva käänne parempaan on jo näköpiirissä. Euroalueen ja koko maailmantalouden kasvu vahvistuu odotettua ripeämmin, mikä piristää viennin näkymiä.

– Suomen talouden elpymisnopeus on kuitenkin nyt poikkeuksellisen riippuvainen EKP:n rahapolitiikasta. Korkotason tuntuva aleneminen tukisi sekä kulutusta että investointeja.

Vaikka taantuma on jo hiljalleen jäämässä taakse, Kuntarahoitus arvioi koko vuoden 2024 bkt-kasvun jäävän 0,5 prosenttia negatiiviseksi. Sen sijaan ensi vuonna kasvua vauhdittaa kysyntätekijöiden laaja-alainen elpyminen. Ennustejakson loppua kohden vihreän siirtymän investointihankkeet sekä rakennusalan toipuminen ylläpitävät talouden kasvumomentumia. Kuntarahoitus odottaa bkt-kasvun yltävän 2,0 prosenttiin vuosina 2025 ja 2026.

Rakennusalan ahdinko sekä konkurssimäärien yleinen kasvu pitävät työttömyyden vielä jonkin aikaa nousussa. Kuntarahoituksen ennuste vuoden 2024 keskimääräiseksi työttömyysasteeksi on edelleen 8,0 prosenttia. Työttömyys kääntyy selvemmin laskuun vasta 2025, jolloin se laskee 7,5 prosenttiin ja vuonna 2026 edelleen 6,8 prosenttiin.

Inflaatiopaine on Suomessa hellittänyt selvästi muuta euroalutta nopeammin, mutta arvonlisäveron korotus nostaa loppuvuodesta hintoja. Alkusyksystä inflaatiossa nähdään myös tekninen pomppu, kun sähkön hintaindeksiin liittyvän laskentavirheen vaikutus poistuu vertailujakson luvuista. Kuntarahoitus nostaa siksi vuoden 2024 inflaatioennusteen 2,4 prosenttiin.

Kuntatalousennuste: Kunnat paikkaavat heikentyvää taloutta omaisuusmyynneillä ja yhtiöittämisillä – sotekiinteistöjen kohtalo iso kysymysmerkki

Kuntien taloudessa haastava alkuvuosi 2024 povaa heikkoja tuloksia koko vuodelle, ja niiden talous on odotetusti heikkenemässä. Kuntarahoitus ennakoi kuntien kuluvan vuoden vuosituloksen olevan noin 400 miljoonaa euroa, kun se vielä viime vuonna oli 1,7 miljardia euroa. Viime vuoden 300 miljoonan euron ylijäämästä siirrytään tämän vuoden loppuun mennessä noin 1,2 miljardin euron rahavirran alijäämään.

– Kannattaa huomioida, että vuonna 2024 koko 400 miljoonan euron vuositulos saavutetaan omaisuusmyynneistä ja yhtiöittämisistä saatavilla tuloilla, sanoo Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio.  

Vuodelle 2024 ajoittuu merkittävän kokoluokan omaisuusjärjestelyjä kuntien yhtiöissä. Niiden ja vastaavien järjestelyjen sekä sotekiinteistöjen myynnin vaikutukseksi Kuntarahoitus ennakoi 400 miljoonaa euroa vuosittain 2024–2026, kun vuonna 2023 vastaavia järjestelyjä ei tehty lainkaan. Vuoden 2027 jälkeen satunnaiset tuotot palaavat takaisin tyypilliselle 200 miljoonan euron tasolle.

– Kuntien sotekiinteistöjen vaikutuksiin kuntien talouteen liittyy kuitenkin paljon epävarmuutta. Jos kunnat onnistuvat myymään kiinteistöjä tavoittelemiensa volyymien mukaisesti, lähivuosien myyntituottojen määrä voi olla merkittävästi arvioimaamme suurempikin, Kallio sanoo.

Toisaalta: jos omaisuusmyynnit eivät toteudukaan, noin puolet tuloksesta jää toteutumatta.

– Hyvinvointialueet tekevät monenlaisia ratkaisuja sotekiinteistöjen osalta. Joitakin tiloja vuokrataan jatkossakin kunnilta, ja jo nyt on käynyt ilmi, että monet kunnat ovat altavastaajan asemassa vuokrasopimuksista neuvoteltaessa. Jotkut kunnista – etenkin suuret kaupungit – pystyvät varmasti myymään sotekiinteistönsä kannattavaan hintaan, mutta iso osa sotetiloista saattaa jäädä tyhjilleen.  

Kuntaliitto on arvioinut käyttämättä jäävien sotekiinteistöjen osuuden olevan 30 prosenttia. Joillakin alueilla osuus on kuitenkin huomattavasti suurempi, jopa puolet kaikista sotekiinteistöistä.

– Sotekiinteistöjen tulevaisuuteen liittyvät kysymykset iskevät kuntiin eri tavoilla. Etenkin pienille ja harvaanasuttujen alueiden kunnille tilanne voi olla todella hankala. Ne joutuvat tekemään kiinteistöistä isoja alaskirjauksia, mikä voi johtaa kriisikuntamenettelyyn, Kallio sanoo.

Talouden vastatuuli odotettua navakampi
– kuntataloudessa kuluvana vuonna selvä
käänne heikompaan

Bkt-kehitys kitkutteli viime vuonna odotettua enemmän miinuksella, ja työtaistelujen sävyttämänä myös vuosi 2024 on alkanut tahmeasti. Siksi Kuntarahoitus heikentää suhdanne-ennusteessaan hieman kuluvan vuoden bkt-ennustetta. Ensi vuonna kulutus, investoinnit ja vienti kuitenkin toipuvat. Kuntataloudessa sen sijaan käynnistyy vaikeiden vuosien jakso: investointitarpeet jatkavat kasvuaan, vaikka tulot pienenivät.

Talouden kehitys on ollut jo pitkään alavireistä, mutta kasvun eväitä alkaa hiljalleen kertyä, arvioi Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala.

– Rahapolitiikan kiristykset ovat vaikuttaneet Suomen talouteen selvästi verrokkimaita enemmän. Suomen kannalta olisi tärkeintä, että korot kääntyisivät selvään laskuun. Korkotason aleneminen tukisi kuluttajien luottamusta ja auttaisi syväjäässä olevan asuntokaupan käynnistymisessä, Vesala sanoo.

Viime kuukausina odotukset rahapolitiikan kevennyksistä ovat siirtyneet jonkin verran myöhemmäksi, mutta koronlaskujen ennakoidaan alkavan tänä kesänä. Rahoituskustannusten lasku piristäisi laajemminkin investointeja, minkä lisäksi kansainvälisen talouden elpyminen tuo ennen pitkää vetoapua Suomen vientiin.

Kuntarahoitus heikensi ennustettaan työttömyyden kehityksestä. Keskimääräisen työttömyysasteen ennakoidaan nousevan tänä vuonna 8,0 prosenttiin, mutta alenevan ensi vuonna 7,5 prosenttiin.  

– Bkt-kehityksen heikkouteen nähden työllisyys on pitänyt yllättävän hyvin pintansa, mutta työn kokonaismäärä alenee. Tästä kielivät tehtyjen työtuntien väheneminen sekä reaalisen palkkasumman kääntyminen laskuun, Timo Vesala sanoo.  

Kuntarahoitus laski 0,2 prosenttiyksiköllä vuoden 2024 bkt-ennustettaan.

– Näkemyksemme kuluvan vuoden sisäisestä kehityksestä ei ole olennaisesti muuttunut: alkuvuosi on vielä haastava, mutta vuoden loppua kohden talouden elpyminen voimistuu. Vuosi 2024 kuitenkin käynnistyi selvästi aiempaa arviotamme matalammalta bkt-tasolta ja tulehtunut työmarkkinatilanne on alkuvuonna syventänyt talouden vaikeuksia. Siksi olemme alentaneet kuluvan vuoden kasvuennusteemme -0,5 prosenttiin. Ensi vuonna odotamme kulutuksen, investointien ja viennin laaja-alaista toipumista. Pidämme vuoden 2025 bkt-ennusteemme ennallaan 2,0 prosentissa, Vesala perustelee muutosta.  

Vesala sanoo silti, että talous voi ensi vuonna yltää tämänhetkistä ennustetta ripeämpäänkin kasvuun, jos elpymisen palaset loksahtavat hyvin paikoilleen jo kuluvan vuoden lopulla. Alasuuntaisiakin riskejä on erityisesti työllisyyden kehityksessä.

Kuntatalousennuste: Ylijäämät hiipuvat – vuoden 2023 hyvä tulos syntyi kertaeristä

Vuosi 2023 oli taantumasta huolimatta kunnille melko suotuisa. Se oli kuitenkin toistaiseksi viimeinen kuntien talouden vahva vuosi. Lisäksi 1,8 miljardin euron tulos syntyi käytännössä kokonaan poistuvien kertaerien avulla.

– Viime vuonna kunnat hyötyivät peräti 1,4 miljardin euron sote-uudistuksen verohännistä, mutta vuonna 2024 nämä poistuvat. Vuonna 2025 kuntien valtionosuuksia uhkaavat lisäksi 700 miljoonan euron vähennykset, joista 500 miljoonan euron sote-vähennyksillä on pysyvä vaikutus, Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio selittää.

Kuntarahoituksen päivitetyssä kuntatalousennusteessa arvioidaan, että vuonna 2024 verotulojen kasvu on aiemmin ennakoitua hitaampaa, henkilöstökulut kasvavat nopeammin ja poistuvien sote-vuokrien määrä on tarkentunut suuremmaksi.

– Vuonna 2025 kuntien tulos painuu vuoteen 2028 ulottuvan ennustekauden alimmalle tasolle, noin 200 miljoonaan euroon. Seuraavina vuosina tulos vahvistuu asteittain, jos kunnat tekevät tilanteen vaatimia sopeutustoimenpiteitä ja veronkorotuksia, Kallio sanoo.

Kuntien investointien kasvu jatkuu lainarahoituksella

Yksi kuntatalousennusteen huomioista on se, että vaikka sote-uudistus leikkasi merkittävän osan kuntien käyttötaloudesta, kuntien investointitarpeet eivät vähentyneet. Tämä tarkoittaa, että investointien määrä suhteessa tuloihin on käytännössä tuplaantunut. Samaan aikaan heikko suhdanne on vähentänyt kuntien omaisuuden myynnistä saamia tuloja.

Vaikka ratkaisuja epäsuhtaan kaivataan, kunnille tilanne ei ole tullut yllätyksenä. Sote-uudistuksen toteutus viivästyi moneen otteeseen, ja kunnilla on siksi ollut aikaa valmistautua uudessa tilanteessa toimimiseen.

– Jo vuoden 2018 investointiohjelman laatimisesta lähtien olemme tiedostaneet, ettei tulorahoitus tule riittämään kaikkien investointien rahoittamiseen. Velkaa tullaan ottamaan lisää, mutta ratkaisevaa on se, miten saamme pidettyä velkaantumisen pitkällä aikavälillä hallittuna. Tämän takia vuosikate on yksi strategisista mittareistamme, sanoo Lappeenrannan talous- ja rahoitusjohtaja Jari Iskanius.

Rovaniemellä puolestaan on meneillään kaupungin historian suurimmat investoinnit.

– Vaikka rahavirrat ovat pienempiä kuin ennen, niin välttämättömät investoinnit on edelleen tehtävä. Karsimisen sijaan korostamme kokonaisoptimointia. Investoinnit mitoitetaan tarkemmin ja perustuvat tulevien tarpeiden ennakointiin, kertoo Rovaniemen konsernitalouspäällikkö Janne Sandgren.

Kuopiossa laaditaan parhaillaan talouden tasapainottamisohjelmaa, joka tulee vaikuttamaan myös investointien priorisoinnin periaatteisiin.

– Jatkossa meidän pitää tunnistaa paremmin tuottavat ja elinvoimaa kasvattavat investoinnit ja panostaa niihin. Kun huomioidaan, että 300 miljoonaa euroa Kuopion tuloista on verotuloja ja 30 miljoonaa euroa valtionosuuksia, on selvää, että on entistäkin tärkeämpää panostaa Kuopion alueen elinvoimaan ja sitä kautta verotulojen kasvuun, sanoo Kuopion talousjohtaja Marja-Leena Martikainen.

Kunnat ovat reagoineet muuttuneeseen toimintaympäristöön vastuullisella tavalla, Esa Kallio toteaa.

– Sopeutustoimista huolimatta lainamäärä kuitenkin kasvaa vielä usean vuoden ajan. Ennusteemme mukaan kuntien lainakanta nousee noin 1,3 miljardia euroa vuodessa, Kallio sanoo.

Talous voi elpyä nopeastikin vuonna 2024, mutta myös suhdannenäkymän negatiiviset riskit ovat kasvussa

Korkotason nousu on jäähdyttänyt Suomen taloutta muita euromaita nopeammin. Taantuma jatkuu vielä talven yli, mutta vuoden 2024 kuluessa elpyminen käynnistyy kotimarkkinoiden vedolla, arvioi Kuntarahoitus tuoreessa suhdanne-ennusteessa. Kuntien talous on kestänyt vuonna 2023 yllättävän vahvana, mutta sote-uudistuksen loppulaskusta aiheutuva valtionosuusleikkaus nollaa näitä hyötyjä tulevina vuosina.

Syksyn talouskehitys on ollut pääpiirteissään Kuntarahoituksen odotusten mukaista. Tilastojen tarkentumisen vuoksi Kuntarahoitus kuitenkin alentaa kuluvan vuoden bkt-ennustettaan -0,5 prosenttiin, kun se edellisessä, syyskuussa julkaistussa ennusteessa oli -0,3 %. Lähivuosien bkt-arviot sen sijaan pysyivät ennallaan ensi vuoden -0,3 prosentissa ja vuoden 2025 +2 prosentissa.

– Taloutta kuormittavien tekijöiden yhteisvaikutus on voimakkaimmillaan kuluvan talven aikana. Odotamme positiivisen käänteen ajoittuvan ensi vuoden keskivaiheille, Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala sanoo.

Myöskään työttömyyden ennusteuraa ei muutettu, vaikka työllisyys onkin kuluvan vuoden aikana kehittynyt aavistuksen odotuksiamme heikommin. Kuluttajahintojen nousu puolestaan näyttäisi hidastuvan hieman Kuntarahoituksen aiempia arvioita nopeammin. Uuden ennusteen mukaan vuoden 2023 keskimääräinen inflaatiovauhti yltää vielä 6,3 prosenttiin, mutta laskee jo ensi vuonna 2,0 prosenttiin ja vuonna 2025 1,7 prosenttiin.

– Vaikka makrotalouden ennustelukuihin tekemämme muutokset ovat lähinnä vain teknisluonteisia tarkentumisia, suhdannenäkymänriskit ovat kasvaneet. Rakennusalan laman lopullista syvyyttä ja mahdollisia kerrannaisvaikutuksia muille toimialoille on vielä vaikea hahmottaa, ja myös euroalueen inflaatiokehitykseen liittyy edelleen epävarmuutta, Vesala arvioi.  

– Toisaalta perusennustettamme selvästi nopeampikin elpyminen on aivan mahdollista. Parhaassa tapauksessa korkotason aleneminen vahvistaa kysyntätekijöitä odotettua voimakkaammin ja laajemmin, jolloin talouden nousukäänne voi olla yllättävän jyrkkä.

Vuosi 2023 on kuntataloudelle vahva, mutta valtionosuuksien pysyvät leikkaukset heikentävät tulevia vuosia

Kuntarahoituksen joulukuun kuntatalousennusteessa on hyödynnetty aiempaa laajemmin tiedossa olevia ja perustellusti ennakoitavissa olevia tulevia tapahtumia, kuten vuoden 2024 veronkorotukset ja valtionosuuksien lisäsiirron sekä tehostamisohjelmien vaikutukset. Tämän myötä kuntatalouden ennuste on lähivuosien osalta Kuntarahoituksen aiempia ennusteita positiivisempi.

– Kuluvana vuonna kuntatalous on kestänyt suhdanne- ja inflaatioriskejä pelättyä paremmin. Esimerkiksi verotulot ovat toteutuneet noin 300 miljoonaa euroa ennakoitua suurempina ja kaiken kaikkiaan vuoden 2023 ylijäämä nousee noin 2,3 miljardiin euroon. Vahva vuosi parantaa lähtökohtia myös seuraavaan vuoteen, sanoo Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio.

Pidemmän aikavälin talousnäkymiä kuitenkin heikentää marraskuussa kunnat yllättänyt tieto sote-uudistuksen ennakoitua suuremmasta loppulaskusta: kuntien saamia valtionosuuksia leikataan pysyvästi noin 500 miljoonalla eurolla. Vuoden 2024 heikennys lykätään vuosille 2025–2027, mikä kasvattaa valtionosuusvähennyksen kyseisinä vuosina vajaaseen 700 miljoonaan vuodessa. Hallitus on ilmoittanut selvittävänsä mahdollisuutta kompensoida kunnille valtionosuusleikkausten vaikutuksia, mutta näiden toimenpiteiden sisällöstä ei ole vielä tietoa.

Kuntien lainakanta kasvaa Kuntarahoituksen uuden arvion mukaan vuoteen 2027 mennessä noin 22,3 miljardiin euroon. Tämä tarkoittaa keskimäärin 1,3 miljardin euron vuosittaista kasvua.

Ilman investointeja ei synny uutta kasvua

– Kuntien rakentamismenot eivät ole vuonna 2023 nousseet pelätysti, mutta osin tämä johtuu siitä, että suunniteltuja hankkeita on jäänyt toteuttamatta, Esa Kallio sanoo.

Valtionosuustulojen heikentyessä jatkossa pysyvästi Kuntarahoitus arvioi kuntien investointitalouden ja rahavirtojen painuvan 1,0–1,5 miljardia euroa alijäämäisiksi, vaikka käyttötalous kehittyykin keskipitkällä aikavälillä 0,6–1,1 miljardia euroa ylijäämäiseksi.

– Jotta talouskehitys pysyy siedettävällä tasolla, kuntien on tehostettava toimintaansa, parannettava talouskuria ja tehtävä veronkorotuksia. Samaan aikaan on kuitenkin syytä muistaa, että uutta kasvua ei synny ilman investointeja, Kallio huomauttaa.

– Vihreää siirtymää edistävät yritysten energiainvestoinnit tuovat jo nyt etenkin Länsi-Suomeen uusia työpaikkoja ja elinvoimaa, mutta niiden ajamana koko Suomella on tilaisuus uudistua kilpailukykyisemmäksi. Verkostoituminen on muutenkin suomalaisen kuntakentän elinehto, mutta erityisesti kilpailussa investoinneista alueiden on entistä vahvemmin rakennettava omiin vahvuuksiin ja erityispiirteisiin perustuvia klustereita.

Ensi vuoden ennuste alas, kuntien lainakanta kasvaa lähes 8 miljardilla 2027 mennessä

Asuntotuotannon äkkijarrutus leikkaa Suomen talouskasvua. Kuntarahoituksen ennuste povaa ensi vuodesta vaikeaa kansantaloudelle ja kunnille, joiden lainakanta kasvaa noin kahdella miljardilla vuodessa. Tie ylös kuopasta käy talouskasvun kautta, eikä vihreän siirtymän mahdollisuuksia sovi hukata.

Kuntarahoitus laskee ennustettaan ensi vuoden talouskasvusta lähes prosenttiyksiköllä. Kesäkuussa julkaistussa suhdanne-ennusteessa yhtiö arvioi Suomen bruttokansantuotteen kasvavan 0,5 prosenttia vuonna 2024. Nyt julkaistu syyskuun ennuste povaa 0,3 prosentin laskua. Muutosta selittävät eritoten asuntotuotannon äkkijarrutus sekä huonosti vetävä vienti.

– Rakentaminen kärsii erityisen paljon korkotason ja materiaalikustannusten noususta sekä asuntokaupan hyytymisestä. Konkursseja on nähty paljon, ja ala on iso työllistäjä. Rakennussektorin alakulon kerrannaisvaikutukset painottuvat vuoteen 2024, kertoo Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala.

Kuntarahoitus ei ennusta talouden taantumasta syvää tai pitkäkestoista. Myös työttömyyden odotetaan nousevan vain maltillisesti.

– Palkansaajien ostovoima on onneksi kääntymässä nousuun, ja korkohuippukin alkaa olla käsillä. Inflaatio on kuitenkin niin sitkeässä, ettei Euroopan keskuspankilta kannata vielä odottaa merkittäviä koronlaskuja, pääekonomisti Vesala arvioi.

Kuntien lainakanta kasvaa lähes 8 miljardilla vuoteen 2027 mennessä

Tuleva vuosi tietää käännettä myös kuntien talouteen. Kuntarahoituksen ennusteessa kuntien tulos putoaa ja niiden lainakanta kasvaa lähes kahdella miljardilla eurolla vuonna 2024.

– Kunnat saivat sote-uudistuksesta kertaluontoisia verohäntiä ja sote-kiinteistöjen myynnistä tuloja, jotka pönkittivät niiden taloutta. Nyt hyvät ajat päättyvät ja kuntatalous kääntyy kivuliaasti kohti normaalia, sanoo Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio.

Kuntarahoituksen mukaan kuntien taloutta painaa erityisesti investointien rahoittaminen. Kuntien vuosikate heikkenee, ja yhä suurempi osa investoinneista joudutaan rahoittamaan velalla. Kuntarahoituksen ennusteessa kuntien lainakanta kasvaa lähes kahdeksalla miljardilla eurolla vuoteen 2027 mennessä.

– Näyttää siltä, että tulevina vuosina kunnat tarvitsevat lisärahoitusta noin 400 miljoonaa euroa enemmän vuodessa kuin mitä kesäkuussa ennustimme. Näkymä on vaikea, eikä vähiten hallitukselle, jonka tavoitteena on saattaa julkinen velkasuhde laskuun, Kallio arvioi.

Kuntarahoitus odottaa, että kunnat joutuvat lykkäämään investointeja ja jättämään hankkeita toteuttamatta. Tasapainotusohjelmia, palveluverkon tiivistyksiä ja veronkorotuksia nähtäneen myös.

Vihreä siirtymä luo kasvun eväitä

Kuntarahoituksen ennusteessa todetaan, ettei julkisen talouden ongelmia ratkota yksin säästöin ja supistamalla: talouden tasapainottaminen vaatii tuottavuutta ja uusia tuloja. Kurjan suhdannenäkymän takana itää onneksi myös kasvun versoja.

– Suomeen kaavaillaan vihreän siirtymän investointeja noin 140 miljardin euron edestä. Todennäköisesti vain osa hankkeista toteutuu, mutta jo muutama prosentti tietäisi piristysruisketta, jonka eteen kuntienkin kannattaa tehdä kiivaasti töitä, toimitusjohtaja Kallio kehottaa.

Ennusteessa muistutetaan, että investointien toteutuminen edellyttää uusiutuvan energiantuotannon moninkertaistamista, mikä vaatii satsauksia myös sähkön siirtokapasiteettiin sekä energian välivarastointiin.

– Jos investoinneissa käynnistyy positiivinen kierre, talouskasvu voi nopeutua selvästi totuttua ripeämmäksi. Parhaassa tapauksessa talous yltää vuosikymmenen jälkipuoliskolla kasvulukuihin, jollaisia ei ole pitkään jatkuvana trendinä nähty sitten finanssikriisin, pääekonomisti Vesala pohtii.

– Se tietäisi paluuta parempiin vuosiin myös monen kunnan taloudelle, Kallio päättää.

Kasvun eväät vähissä – kuntataloudessa miljardin ennuste-ero

Kuntarahoitus laskee vuoden 2024 kasvuennustettaan. Yhtiön uusi kuntatalousennuste povaa kunnille miljardin heikompaa tulosta kuin valtiovarainministeriön laskelmat.

Kansantalouden tuoreen neljännesvuositilinpidon mukaan Suomen bruttokansantuote kasvoi kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 0,2 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Puoli vuotta jatkunut talouden supistuminen siis katkesi, mutta kasvun eväitä on vähän, arvioi Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala yhtiön vuoden toisessa suhdanne-ennusteessa.

– Rahapolitiikan historiallisen nopea kiristäminen alkaa toden teolla purra kysyntään vasta kuluvan vuoden aikana. Rahoituskustannusten nousu näkyy jo talouden korkoherkimmillä sektoreilla, kuten kiinteistömarkkinoilla ja rakentamisessa. Rakennusinvestointien aallonpohja leikkaa tänä ja ensi vuonna tuntuvasti bkt-kasvua.

Palkansaajien ostovoima romahtanut vuoden 2009 tasolle – Kuntarahoitus laskee tulevan vuoden bkt-ennustettaan

Talouden suhdannekuvaa nakertaa myös yksityinen kulutus, jonka tila on aneeminen. Elinkustannusten nousu on laittanut kotitaloudet ahtaalle, sanoo pääekonomisti Vesala; kuluttajien ostovoima on romahtanut.

– Reaaliansiot ovat laskeneet 14 vuoden takaiselle tasolle. Vuoden 2009 jälkeen saavutettu ostovoiman kasvu on lyhyessä ajassa pyyhkiytynyt kokonaan pois, eikä nopeaa toipumista ole luvassa. Kotitalouksilla lienee edelleen jonkin verran ylimääräisiä säästöjä jäljellä, mutta jossain vaiheessa kuluttajilla tulee perälauta vastaan.

Kuntarahoitus laskee vuoden 2024 kasvuennustettaan prosenttiyksiköllä 0,5 prosenttiin ja ennustaa pientä nousua työttömyyteen. Yhtiö pitää kuluvan vuoden bkt-ennusteensa ennallaan -0,5 prosentissa.

Kylmä suihku talouteen jäähdyttää myös hintapaineita.

– Elintarvikkeiden hinnat ovat todennäköisesti kääntymässä laskuun rivakan nousujakson jälkeen. Myös kysynnän jäähtyminen vaimentaa inflaatiopaineita. Vuoden 2023 keskimääräinen inflaatiovauhti yltää vielä kuuteen prosenttiin, mutta ensi vuonna kuluttajahintojen nousu hidastuu jo lähelle normaalia, kahden prosentin tasoa.

Kuntatalous kääntyy kivuliaasti kohti normaalia – Kuntarahoituksen ennusteessa miljardiero valtiovarainministeriön laskelmiin

Kuntarahoitus on laatinut vuoteen 2027 ulottuvan ennusteen kuntien talouden kehityksestä. Ennuste peilaa kuntien talouden kolmen kuukauden toteumatietoja valtiovarainministeriön Julkisen talouden suunnitelmaan, joka on julkaistu maaliskuussa. Kuntarahoituksen ennuste vastaa ministeriön laskelmia vielä kuluvan vuoden osalta. Myöhemmin ero kasvaa merkittäväksi.

– Ennusteemme kuntien tuloksesta on vuodesta 2024 alkaen noin miljardi euroa heikompi kuin valtiovarainministeriön laskelmissa, varoittaa Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio.

Puuttuvaa miljardia selittävät eritoten heikkenevä taloussuhdanne, kulujen kasvu (inflaatio, palkkaratkaisu) sekä maltillisemmasta veroennusteesta johtuva tuottojen hiipuminen.

Kuntarahoituksen ennusteessa kuntien investoinnit kasvavat reilusta neljästä miljardista eurosta noin viiteen miljardiin. Ennusteessa kuntien lainakanta kasvaa vuoteen 2027 mennessä noin 24 miljardiin euroon. Kunnille tulisi tällöin noin 4 miljardia euroa enemmän lainaa kuin valtiovarainministeriö arvioi.

Riskinä on, että hyvin menestyvä pieni vähemmistö kuntia ja kaupunkeja ”häivyttää” suuren enemmistön rahoitukselliset ja rakenteelliset haasteet.

– Jo kuluvana vuonna 21 kuntaa tuottaa kolme neljäsosaa kuntien tuloksesta. Ensi vuonna, kun kuntien tulos putoaa 400 miljoonaan euroon, noin 260 kuntaa jää alijäämäisiksi tai pääsee nollaan. Kuntien eriytymisestä on puhuttu paljon, mutta nyt vaarassa on kuntien tasapäinen keskijoukko.

Säästöjä on syytä etsiä käyttötaloudesta, neuvoo Kallio.

– Vahva vuosikate pitää tuloksen plussalla ja mahdollistaa investoinnit. Kuntien kulukuri ja taloutta vahvistavat toimet ovat nyt tarpeen. Yksin ne eivät kuitenkaan riitä, vaan kuntien velvoitteita pitäisi myös tarkastella kriittisesti.

Kallio muistuttaa, että kuntien ongelma on koko julkisen talouden ongelma.

– Tilanne ei ratkea siirtämällä rahaa lompakosta toiseen. Ratkaisut on pystyttävä toteuttamaan palvelutuotannossa, hallinnon rakenteissa ja pääomakustannuksissa. Kasvu vaatii näkemystä, investointeja ja rohkeutta. Talouden talkoita ei ratkota pelkällä juustohöylällä, panostuksia tulevaan tarvitaan myös.

Kustannuspaine koettelee niin kotitalouksia kuin kuntia – kuntatalouteen miljardi-isku vuonna 2024

Kustannusten nousu nakertaa Suomen talouskasvua ja iskee kipeästi myös kuntiin. Kuntarahoitus arvioi, miten inflaatio, korkojen nousu ja sote-uudistuksen korjauserät vaikuttavat kuntatalouden kehitykseen.

Suomen talous painui vuoden 2022 jälkipuoliskolla tekniseen taantumaan, ja vuoden viimeisellä neljänneksellä kysyntä heikkeni laajasti, toteaa Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala yhtiön vuoden ensimmäisessä suhdanne-ennusteessa. Erityisen voimakkaasti laskivat vienti ja investoinnit.

– Venäjän hyökkäyssota seurannaisvaikutuksineen näyttäisi iskeneen Suomen talouteen pahemmin kuin muihin euromaihin keskimäärin. Nettoviennin heikko kehitys sekä elinkustannusten ja korkojen nousu ovat nakertaneet kasvun eväitä, pääekonomisti Vesala arvioi.

Nopeasti nouseva korkotaso puree kotitalouksiin kipeästi, ja etenkin asuntokauppa ja rakentaminen pysyvät jäissä. Toisaalta laskevat energiahinnat, euroalueen ennakoitua parempi talouskehitys ja toiveet Aasian viennin vedosta piristävät Suomen taloutta. Kuntarahoitus pitää arvionsa Suomen talouskasvusta ennallaan: yhtiö ennustaa Suomen bruttokansantuotteen supistuvan 0,5 prosenttia vuonna 2023 ja kasvavan 1,5 prosenttia vuonna 2024.

Arvaamaton inflaatiokehitys tuo epävarmuutta rahapolitiikan ja talouden näkymiin.

– Viimeisimmät inflaatioluvut ylittivät jälleen odotukset. Euroopan keskuspankki saattaa joutua nostamaan korkoja selvästi enemmän kuin vielä vuoden alussa odotettiin, Vesala pohtii.

Kuntarahoitus nostaa kuluvan vuoden inflaatioennusteensa 5 prosenttiin. Vuonna 2024 yhtiö arvioi inflaation laskevan 2,3 prosenttiin.

Kuntatalouden todellisuus on talousarvioita karumpi

Kustannuspaine tuntuu myös valtion ja kuntien taloudessa. Valtiolla kasvavat erityisesti korkokustannukset sekä menot indeksisidonnaisiin sosiaalietuuksiin, kunnissa käyttömenot.

Loppuvuodesta laadituissa talousarvioissaan lähes puolet kunnista, noin 140, ennakoi taloutensa kääntyvän alijäämäiseksi vuoteen 2025 mennessä. Inflaatio ja korkotaso ovat sittemmin jatkaneet nousuaan, palkkaratkaisut nostavat kuntien kuluja, eivätkä investointitarpeetkaan juuri laske. Kuntatalouden tila heikkenee siis vielä arvioituakin enemmän. Yksin korkojen nousu nostaa kuntien rahoituskuluja 150–200 miljoonaa euroa vuodessa.

– Vielä kuluvan vuoden aikana kuntataloutta suojaavat sote-uudistuksesta koituvat, viiveellä maksettavat verohännät, mutta vuodesta 2024 kuntatalous kääntyy selvästi heikommaksi, sanoo Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio.

Kuntarahoitus on laatinut painelaskelman, jossa yhtiö arvioi, miten inflaatio, korkojen nousu ja sote-uudistuksen korjauserät vaikuttavat kuntatalouden kehitykseen. Painelaskelmassa kuntien talous heikkenee selvästi talousarvioita enemmän: kuntien vuosikate laskee noin miljardilla eurolla, ja lainaa on otettava noin kaksi ja puoli miljardia euroa arvioitua enemmän vuoteen 2025 mennessä. Taloutta vahvistavia toimia tai lisärahoitusta kaivataan kipeästi.

– Kuntien on vaikea vyöryttää kustannuspainetta eteenpäin, joten korkean inflaation olosuhteissa kulukuri on normaaliakin tärkeämmässä roolissa. Käynnissä on paljon pitkäkestoisia hankkeita, mutta erityisesti uusia investointeja on harkittava tarkkaan, ja taloutta tulee vahvistaa määrätietoisesti. Koulutuksesta ei kuitenkaan soisi leikattavan, eli keinot ovat aika vähissä, Kallio pohtii.

– Isossa osassa kuntia on paineita veronkorotuksiin vuonna 2024, kun kunnat saavat sote-uudistuksen jälkeen taas tehdä muutoksia veroprosenttiinsa.

Pääekonomistimme Timo Vesala avaa talouden näkymiä ja vuoden ensimmäisen suhdanne-ennusteen taustoja Huomisen talous -podcastissa. Kuuntele jakso ja seuraa podcastia Spotifyssa, SoundCloudissa tai Applen tai Googlen podcast-palveluissa. Jakso on nauhoitettu torstaina 9. maaliskuuta.