Aku Dunderfelt: Asuntorakentamisen koronanotkahdusta on paikattava yleishyödyllisellä asuntotuotannolla

Talouskriisi saattaa pahimmillaan romahduttaa asuntotuotannon. Valtion tukemaa yleishyödyllistä asuntotuotantoa lisäämällä voi ja kannattaa lieventää koronakriisin rakennustoimialalle aiheuttamaa iskua, kirjoittaa Aku Dunderfelt.

Tänään julkaistun Asuntotuotantotarve 2020–2040 -tutkimuksen mukaan Suomen suurten kaupunkien asuntotarve jatkaa kasvuaan. Samaan aikaan koronapandemian aiheuttama talouskriisi uhkaa romahduttaa entuudestaan laskusuhdanteessa olleen asuntotuotannon.

VTT:n tuoreen tutkimuksen mukaan Suomen kasvavilla kaupunkiseudulla tarvittaisiin kahden seuraavan vuosikymmenen aikana jopa yli 700 000 uutta asuntoa. Viime vuosikymmeninä toteutunut tuotantomäärä on ollut keskimäärin 32 000 asuntoa vuosittain. Jos yhden aikuisen kotitalouksien määrä jatkaa kasvuaan, seuraavina vuosikymmeninä uusia asuntoja tarvitaan 35 000 joka vuosi. Tästä lähes puolet on rakennettava pääkaupunkiseudulle.

Koronapandemian aiheuttama talouskriisi saattaa pahimmillaan romahduttaa asuntotuotannon samalla tavalla kuin finanssikriisi reilu vuosikymmen sitten. Jos aiempien talouskriisien kaava toistuu, muuttoliike kasvukeskuksiin kiihtyy entisestään. Asuntotuotantotarve saattaa siten kohdistua ennakoituakin vahvemmin suuriin kaupunkeihin.

Yhtälö ei ole helppo. Julkinen sektori joutuu nykytilanteessa ottamaan ison roolin talouden aktiviteetin ja työllisyyden varmistamisessa, eikä asuntorakentaminen ole tässä poikkeus, päinvastoin.  

Valtion tukemaa yleishyödyllistä asuntotuotantoa lisäämällä voi ja kannattaa lieventää koronakriisin rakennustoimialalle aiheuttamaa iskua. Yleishyödyllisellä asuntotuotannolla tarkoitetaan sekä kohtuuhintaista vuokra-asuntotuotantoa että erityisryhmille – esimerkiksi vammaisille, opiskelijoille tai ikäihmisille – suunnattua asuntorakentamista.

On selvää, että kasvukeskuksissa uusia asuntoja tarvitaan talouden suhdanteista riippumatta. Kun vapaarahoitteinen rakentaminen hiipuu, yleishyödyllisen asuntotuotannon merkitys korostuu. Rakentaminen on kotimarkkina- ja työvoimavaltainen ala, johon käytetyt elvytyseurot leviävät laajasti talouteen. Yleishyödyllisen asuntotuotannon lisäämisellä on merkittävä työllisyyttä ylläpitävä vaikutus, kun vapaarahoitteisen asuntotuotannon määrä liukuu alamäkeä.

Hallituksen lisäbudjettiin sisältyy monta tervetullutta aloitetta yleishyödyllisen asuntotuotannon tukemiseksi nykyisenä taloudellisesti vaikeana aikana. Suurten kaupunkien MAL-sopimukset mahdollistavat kasvukeskusten asuntotuotannon jatkuvuuden ja ARAn korkotukivaltuuden kasvattaminen on tärkeä edellytys sen pitämiseksi riittävällä tasolla.

Valtion tukeman asuntotuotannon ehtoja olisi edelleen kehitettävä vuokra-asuntorakentamisen riittävän määrän varmistamiseksi. On hyvä muistaa myös se, että väestön ikääntyessä erityisesti esteettömien senioriasuntojen tarve kasvaa, täysin suhdanteista riippumatta.

Aku Dunderfelt

Kirjoittaja on Kuntarahoituksen rahoituksesta vastaava johtaja.

Lisätietoja tutkimuksesta:

VTT:n Asuntotuotantotarve 2020–2040 -tutkimusraportin voi lukea täältä. Kuntarahoitus on yksi tutkimuksen rahoittajista. Tutkimuksen toimeksiantajia ovat Kuntarahoituksen lisäksi Rakennusteollisuus RT, ympäristöministeriö, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ja Suomen Hypoteekkiyhdistys.

Lue myös:

Suurten kaupunkien asuntotarve kasvaa edelleen: heikon taloussuhdanteen aiheuttamaan asuntotuotannon laskuun ei ole varaa