Julkisesti tuettu asuntotuotanto on kestävän rakentamisen suunnannäyttäjä

Uudistamalla julkisesti tuettua asuntotuotantoa voimme vauhdittaa kestävää rakentamista.

Suomessa tarkastellaan nyt julkisen asuntotuotannon toimivuutta. Ympäristöministeriö julkaisi keväällä mietinnön asuntopolitiikan tulevaisuudesta sekä selvittää vuokra-asumisen ja omistusasumisen välimallia. Nyt tehtävät päätökset ovat tärkeitä kustannusten ja ilmastotavoitteiden näkökulmasta.

Tällä hallituskaudella asumisen tukemisesta on säästetty. Asumistukia on leikattu, opiskelijat siirretään opintotuen asumislisän piiriin ja tuki asumisoikeusasuntojen rakentamiselle on tarkoitus lopettaa.

Mietinnössä ympäristöministeri Kai Mykkäsen asettama työryhmä peräänkuuluttaa asuntopolitiikan pitkäjänteisyyttä. Kuten raportissa todetaan, poukkoilevalla politiikalla ei saavuteta kestäviä säästöjä.

Raportissa korostetaan Ara-tuotannon vastasyklisyyden tärkeyttä. Kun rakennusala kyntää syvällä, olisi oikea hetki vauhdittaa tuotantoa. Uhkakuvana on työvoiman karkaaminen alalta sekä asuntojen hintojen nopea nousu, kun suhdanne kääntyy. Suuri osa rakennusalan työvoimasta on ulkomaista, eikä ole itsestään selvää, että heidät saadaan takaisin, kun rakentaminen piristyy. Lisäksi asumistuen leikkaukset lisäävät kohtuuhintaisten asuntojen kysyntää.

Julkisesti tuettujen asuntojen rakennuttajat ovat kunnianhimoisia kestävän rakentamisen kehittäjiä. Ara-tuotannon myönteisiä kestävyysvaikutuksia syntyy useasta näkökulmasta: taloudellisesti vastasyklisyysperiaatteesta, ympäristön kannalta ilmastotehokkaista ratkaisuista sekä yhteiskunnallisesti sosiaalisen eriytymisen vähentymisenä.

Kustannustehokkuus on kohtuuhintaisen asuntorakentamisen prioriteetti. Kustannusten tarkastelussa on syytä muistaa, että uudet alaa kehittävät ratkaisut ovat tavanomaisia ratkaisuja kalliimpia – kunnes niistä tulee valtavirtaa. Niitä tarkastellessa keskiössä tulisi olla rakennuksen elinkaaren aikaiset kustannukset.

Ympäristöministeriön työryhmän ehdottama lyhennyssuunnitelmien joustavuuden ja lainaohjelman etupainotteisuuden lisääminen olisivat sekä rakennuttajien että rahoittajien etu. Lisäksi korkotukilainojen käsittelyprosessien sujuvuus tulisi varmistaa.

Rakennusaikaiset investoinnit kestävyyteen maksavat itsensä takaisin alhaisempina käyttökustannuksina. Ilmaston kannalta kestävämpien ratkaisujen yleistyminen on nostettava yhdeksi julkisesti tuetun asuntotuotannon keskeisistä tavoitteista.

Esa Kallio
Kirjoittaja on Kuntarahoituksen toimitusjohtaja

Lue myös: Kuntarahoituksen rahoittamista asuntohankkeista jo 63 prosentille myönnettiin kestävää rahoitusta vuonna 2023

Kiinteistöleasing sopii myös peruskorjauksiin ja laajennuksiin

Kiinteistöleasing uudiskohteiden rahoitusmuotona on yleistynyt voimakkaasti viimeisten vuosien aikana. Leasing soveltuu uudisrakennusten lisäksi myös peruskorjausten ja laajennusten rahoitukseen.

Kuntarahoitus on rahoittanut leasingilla jo yli 200 rakennusta ympäri Suomen. Suurin osa rahoitetuista kohteista on uudisrakennuksia, esimerkiksi kouluja ja päiväkoteja, paloasemia, sairaaloita tai jätevedenpuhdistamoja. Osa rahoitetuista kohteista on siirrettäviä tilaelementtejä.

Uudisrakentamisen lisäksi kiinteistöleasing sopii myös peruskorjaus- ja laajennushankkeiden rahoitukseen tietyin ehdoin. Leasingin soveltuvuus kohteen rahoitukseen arvioidaan tapauskohtaisesti.

Rahoittaja omistaa kohteen

Kiinteistöleasingissa rahoittaja omistaa kohteen ja asiakas maksaa siitä leasingvuokraa. Peruskorjauksissa ja laajennuksissa leasingrahoituksen edellytyksenä on, että rahoittaja ostaa kohteen. Kauppakustannus lisätään leasingpääomaan.

– Kohde ostetaan tasearvolla, ja peruskorjauksen tai laajennuksen täytyy olla vähintään kauppahinnan suuruinen, Kuntarahoituksen asiakkuuspäällikkö Karl Lintukangas kertoo.

Uutta rahoitettavaa tulee olla siis vähintään 50 prosenttia hankkeen kokonaiskustannuksista, jotka muodostuvat vanhan rakennuksen kauppahinnasta sekä korjaus- tai laajennusurakan kustannuksista.

Kauppa tehdään ennen urakan aloittamista, kuitenkin niin, että mahdolliset purkutyöt on tehty. Kuntarahoituksen on oltava mukana hankkeessa sen alusta asti.

– Kun kauppa tehdään purkutöiden jälkeen ja ennen urakan aloittamista, minimoidaan varainsiirtoveron määrä. Kiinteistökauppoja koskevaa varainsiirtoveroa laskettiin vuonna 2023, ja se on myös näissä kaupoissa nykyään 3 prosenttia aiemman 4 prosentin sijaan, asiakkuuspäällikkö Daniel Eriksson muistuttaa.

Leasingrahoituksessa on monia etuja

Leasingin marginaali on hyvin lähellä taselainan marginaalia, eikä siinä ole muita kustannuksia tai indeksikorotuksia. Leasingilla rahoitettu kohde ei rasita asiakkaan tasetta. Sopimuskauden päättyessä asiakas voi lunastaa kohteen, osoittaa sille ostajan tai sopia uudesta leasingvuokrakaudesta.

Kiinteistöleasingilla rahoitusmallina on monta etua taselainaan verrattuna:

  • Leasingmaksut tulevat maksuun vasta, kun kohde on valmis.
  • Rahoituskustannukset ovat alkuvaiheessa selkeästi pienemmät kuin yhtä pitkässä tasalyhenteisessä lainassa.
  • Selkeä yksi kohdekohtainen sopimus sisältää kaikki hankkeeseen liittyvät kulut. Tämä helpottaa edelleenvuokrausta ja esimerkiksi sisäisen vuokran laskemista.
  • Purkukustannukset on mahdollista jaksottaa koko leasingsopimuskaudelle. Taseinvestointiin ne eivät voi sisältyä, vaan ovat purkuvuoden käyttötalouden kustannus.
  • Rahoituskustannukset kiinteistöleasingissa ovat lähes vastaavat kuin taselainavaihtoehdossa.
  • Kiinteistöleasingin voi vaihtaa taselainaksi ilman ylimääräisiä kustannuksia aina marginaalin tarkistushetkellä.

Kysy lisää leasingista Kuntarahoituksen asiantuntijoilta!

Kiinteistöleasing

Kuntarahoituksen kiinteistöleasing antaa mahdollisuuden rahoittaa kiinteistöhankkeita perinteisistä rahoitusratkaisuista poiketen. Kiinteistöleasing soveltuu erinomaisesti erilaisten yhteiskunnallisten rakennuskohteiden hankintaan sekä tietyin ehdoin myös peruskorjaus- ja laajennushankkeisiin. Tyypillisiä leasingkohteita ovat esimerkiksi koulut, päiväkodit ja monitoimitalot.

Tutustu myös:
Kymmenen vuotta kiinteistöleasingia – uusi rahoitusmuoto toi asiakkaille kustannustehokkaan vaihtoehdon ja muutti markkinaa

Leasingilla rahoitetut kohteet Kuntarahoituksen ratkaisupankissa

Kokkolan lapset ja nuoret ideoivat ilmasto- ja ympäristötekoja – tutustu kilpailun voittajiin

Kokkolan kaupunki voitti Vuoden vihreä edelläkävijä -kilpailumme viime vuonna. Palkintorahalla järjestettiin kilpailu, jossa paikalliset lapset ja nuoret pääsivät ideoimaan kestävän kehityksen tekoja. Voittajat julkistettiin tänään palkintotilaisuudessa.

Viime syksynä Kuntarahoitus palkitsi Kokkolan vuoden vihreänä edelläkävijänä. Kilpailun palkinto oli 10 000 euroa, jonka voittaja sai käyttää vapaasti valitsemaansa kestävän kehityksen hankkeeseen.

Kokkola järjesti palkintorahalla kilpailun, jossa päiväkotilapset ja koululaiset saivat ideoida ilmastoon ja ympäristöön liittyviä töitä.

– Ympäristö on keskeinen aihe erityisesti nuoren sukupolven onnellisuudelle. Siksi me Kokkolassa uskomme lapsiin ja nuoriin, ja halusimme heidät mukaan vihreän tulevaisuuden ideointiin, Kokkolan kaupungin rakennuspäällikkö Veli-Matti Isoaho perustelee kilpailun järjestämistä.

Lapsiryhmille ja koululuokille suunnattuun kilpailuun osallistui 44 joukkuetta, jotka kisasivat neljässä eri ikäsarjassa. Jokainen ryhmä sai ilmoittaa kilpailuun mukaan yhden kisatyön. Ideoita kerättiin 2024 helmi- ja maaliskuun ajan.

Kunnianhimoiset ja luovat työt vakuuttivat raadin

Ideakilpailun voittajat julkistettiin tänään Kokkolan kaupungin järjestämässä palkintotilaisuudessa. Seuraavat idearikkaudellaan hurmanneet ryhmät valikoituivat voittajiksi:

Varhaiskasvatus

Voittaja: Ulkometsän päiväkoti
Kilpailutyö: Lajittelu ja sen tuominen osaksi päiväkotiarkea

Esiopetus – 2. lk

Voittaja: Lohtajan kirkonkylän koulu, 2. luokka
Kilpailutyö: Luontorakas koulun lähipiha-alue

3.–6. lk

Voittaja: Kälviän Marttilan koulu, 6. luokka
Kilpailutyö: Marttilan takapihan puutarha

Yläaste

Voittaja: Hakalahden koulu, 9 A
Kilpailutyö: Monimuotoisuuden suojelukampanja

Kunkin sarjan voittaja saa 2 500 euron rahapalkinnon, jonka luokka tai lapsiryhmä voi käyttää haluamallaan tavalla.

Vuoden vihreä edelläkävijä voitti Piispanmäen hankkeella

Viime vuonna Kokkola nappasi voiton Piispanmäen monitoimitalohankkeella Kuntarahoituksen kilpailussa. Kaupungin sitoutuneisuus vihreän rahoituksen vaatimuksiin teki vaikutuksen kisan arviointiryhmään.

– Kokkola on ottanut todella ihailtavalla tavalla omistajuutta kestävästä rakentamisesta, mikä näkyi myös Piispanmäen monitoimitalossa. Hanke otettiin omiin käsiin, ja koko organisaatio sitoutui siihen. Oli ilo seurata, miten kokkolalaiset lapset ja nuoret on saatu mukaan pohtimaan ympäristöasioita, Kuntarahoituksen asiakkuuspäällikkö Daniel Eriksson sanoo.

Kuntarahoitus nimesi vuonna 2019 ensimmäistä kertaa vuoden asiakkaidensa joukosta vuoden vihreän edelläkävijän, joka on edistänyt kunnianhimoisesti ilmasto- ja ympäristötavoitteita.

Vihreä rahoitus

Kuntarahoitus myöntää vihreää rahoitusta hankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia positiivisia ilmasto- ja ympäristövaikutuksia. Tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa vihreää rahoitusta on myönnetty vuodesta 2016, ja tänä päivänä rahoituksen piirissä on yli 400 hanketta Helsingistä Inariin.

Lue lisää vihreästä rahoituksesta

Vuoden vihreä edelläkävijä

Kuntarahoitus palkitsi vuoden vihreän edelläkävijän ensimmäistä kertaa vuonna 2019. Voittajan valitsee Kuntarahoituksen vihreän rahoituksen työryhmä, joka arvioi finalistien laajaa ja pitkäjänteistä sitoutumista kestävään kehitykseen.

Lue myös:
Kokkola on vuoden 2023 vihreä edelläkävijä
Vuoden vihreä edelläkävijä -finalisti: Siuntion kunta
Vuoden vihreä edelläkävijä -finalisti: Pirkkalan kunta
Vuoden vihreä edelläkävijä -finalisti: Y-säätiö
Vuoden vihreä edelläkävijä -finalisti: Oulun Sivakka

Lempäälään rakentuu uimahalli-kylpylä 30 metriä maanpinnan alle

Arkkitehtitoimiston laatima havainnekuva Lempäälän uimahallin allastilasta.

Etelä-Pirkanmaalla sijaitsevaan Lempäälään muuttaa vuosittain noin 350 henkilöä, ja kunnan väkiluvun noustessa myös palvelujen tarve kasvaa. Alueella on muun muassa kymmenen alakoulua, kolme yläkoulua ja lukio, joissa opiskelee yhteensä yli 5 000 lasta ja nuorta.

Aiemmin lähimmät uimahallit ovat olleet Valkeakoskelta, Kangasalta ja Tampereelta. Lähiuimahallia on toivottu alueelle jo 90-luvulta asti. Lempäälän uimahalli tulee palvelemaan myös naapurikuntia ja -kaupunkeja, sillä se on kätevästi saavutettavissa kevyellä ja julkisella liikenteellä.

– Uiminen on monelle käyttäjäryhmälle helposti soveltuva laji. Pelkästään koululaisista ja opiskelijoista tulee suuri käyttäjäryhmä uudelle uimahallille. Tavoitteenamme on uuden uimahallin innostamana lisätä liikunta-aktiivisuutta kaikissa ikäryhmissä, sillä liikkumattomuuden hinta on tutkitusti suuri, kertoo Lempäälän uimahallihankkeen toimitusjohtaja Lari Laakso.

Uimarit kulkevat hissillä 30 metriä maan alle kauppakeskuksen kautta

Hallin valmiusaste oli vuoden vaihteessa noin 50 prosenttia. Kallion louhinta alkoi vuonna 2022, rakentaminen käynnistyi vuonna 2023 ja jatkuu vuoden 2024 syksyyn.

Uuden uimahallin sijainti kauppakeskuksen alla tarjoaa ainutlaatuisia hyötyjä.

– Iso kauppa- ja elämyskeskittymä kerää paljon kävijöitä, joiden odotamme myös luonnollisesti käyttävän uimahallia. Lisäksi avaamme pian uuden Lempäälä-Areenan Ideaparkin viereen ja Ideaparkilla on suunnitelmissa rakentaa hotelli, josta on suora kulkuyhteys kauppakeskukseen ja uimahalli-kylpylään. Läheisen Marjamäen yrityskeskittymän viereen kaavoitamme uutta asuinaluetta, jonka asukkaiden toivomme myös tulevaisuudessa löytävän uimahallin ja sen palvelut, Laakso kertoo.

Tampereen seudulla noin 80 prosenttia käyttäjistä käy uimahallissa matkakortilla.

– Kortilla saa tiskiltä rannekkeen, jolla pääsee kulkemaan altaille ja avattua pukuhuoneiden kaapit. Uimahallin viereen rakennettavan hiihtotunnelin valmistuttua hiihtokierrokselta pääsee suoraan uimaan tai saunaan, Laakso kertoo.

Odotuksissa jopa neljännesmiljoona kävijää vuodessa

Kunnanvaltuusto äänesti yksimielisesti hankkeen käynnistyspäätöksestä.

– Vastaavanlainen yksimielisyys on kuntapolitiikassa aika harvinaista, mikä kertoo siitä, että palveluja on kipeästi kaivattu. Kävijämäärän odotetaan olevan 200 000–250 000 vuodessa, Laakso sanoo.

Hankkeen toteutusmuoto on yhteistoiminnallinen hankemalli, joka on projektimallin ja allianssimallin hybridi. Suunnitelma ja markkinointikartoitus tehtiin vuonna 2021. Tällöin päätettiin toteutusmuoto, valittiin rakennuttaja ja kilpailutettiin uimapalvelujen toiminnasta vastaava.

– Hyvin aikaisessa vaiheessa todettiin, että projekti on vaativa niin aikataulun kuin teknisen toteutuksen suhteen. Urakka toteutetaan kevennetyllä allianssimallilla. Tästä mallista oli karttunut positiivisia kokemuksia hiljattain valmistuneen Lempäälä-talon kanssa.

Toteutuksessa kaikki osapuolet istuvat saman pöydän äärellä, jolloin elinkaarikustannusten suunnittelu sujuu helpommin ja tavoitteet pystytään asettamaan yhteisesti. Samalla minimoidaan viiveitä ja turhaa suunnittelua.

– Kevennetty allianssimalli on tuonut oman etunsa sen suhteen, että tiesimme jo ennen rakentamista keiden kanssa teemme töitä ja pääsimme testaamaan joukon keskinäistä dynamiikkaa.Se on tuonut valtavasti joustoa rakennusvaiheeseen.

Ekologisuus on huomioitu tarkasti kohteessa

– Sanoisin että ekologisuutta ei voisi paremmin huomioida. Luolaa lämmitetään kaksi vuotta, jotta se saadaan tasapainotilaan, mikä vie aluksi enemmän energiaa. Seuraavan sadan vuoden ajan, mikä on tavoiteltu käyttöikä, lämmittäminen vie vähemmän energiaa kuin vastaava rakennus maanpinnalla.

Energiaa ja vettä säästetään kaikin mahdollisin tavoin.

– Suuri osa matalakaukolämmöstä saadaan kaukolämmön paluuvirrasta, valuvirroista ja hukkalämmöstä. Se parantaa sekä lämpöyhtiön prosessia että tarjoaa meille halvempaa kaukolämpöä. Ratkaisu tässä mittakaavassa on Suomen ensimmäinen. Lisäksi altaat mahdollistavat joustoa energiakysyntään, sillä altaat toimivat ylijäämälämmön puskurivarastoina.

Maan alle ei luonnollisesti paista luonnonvaloa, joten valaistukseen on kiinnitetty erityistä huomiota. Kattoon ja seiniin heijastetaan valoa ja erilaisilla valaisumahdollisuuksilla leikitellään.

Esteettömyys on kaikkien etu

Esteettömyyden suunnittelussa on Laakson mukaan onnistuttu erityisen hyvin. Viitoitukset ja lattiassa kulkevat näköesteisten kävelyjohteet parantavat käytettävyyttä ja tiloissa kulkemista. Opaskoirille on oma koirahuone ja varusteluun on muutenkin kiinnitetty huomiota: esimerkiksi osassa wc-tiloissa lattiarajaan asennetaan avunantopyyntönaru.

– Hankkeen aikana myös uusi translaki astui voimaan. Tiloihin valmistuu omat yksityisyyttä suojaavat pukukopit, joita voivat käyttää esimerkiksi muunsukupuoliset ja henkilöt, jotka eivät syystä tai toisesta voi riisuutua muiden edessä.

Elämyssuihkuja, suolasauna ja säädettävä monitoimiallas

Uuden uimahallin pääallas tulee olemaan 25 metriä pitkä, ja siihen tulee kuusi uimarataa. Uimahallin monitoimialtaassa on säädettävä pohja, jolla altaan syvyyttä voi säätää eri ryhmien tarpeita varten.

Lisäksi uimareiden käyttöön rakennetaan vesiliukumäki, hyppytorni ja pomppulauta, opetusallas, vesijuoksuallas, kahluuallas, kylmävesiallas ja poreallas. Tavallisten saunojen ohella halliin tulee suolasauna, höyrysauna ja elämyssuihkuja. Kahvioon on pääsy sekä tuloaulasta että altailta.


Teksti: Sara Pitzén
Kuva: Arkkitehtuuritoimisto Arktes Oy

HR-asiantuntija Laura Kari nauttii laajasta työnkuvasta ja ihmisten kohtaamisesta

Palveluiden tuottamisen ja johtamisen restonomiksi valmistuneena Kari on kulkenut rahoitusalalle hieman tavallisesta poikkeavaa reittiä. Hän siirtyi asianajotoimistosta Kuntarahoituksen palvelukseen kahdeksan vuotta sitten ja aloitti ensin assistenttina. Neljä vuotta myöhemmin Kari siirtyi HR-tehtäviin.

Kari haki aikoinaan paikkaa Kuntarahoituksesta laajemman työnkuvan houkuttelemana, vaikka ei vielä tuolloin tiennyt yrityksestä paljoakaan.

– Hain avoinna ollutta assistentin paikkaa, koska kaipasin uusia haasteita ja halusin oppia jotain täysin uutta.

Jatkuvaa kehittämistä ja ihmisten kohtaamista

Karin päivissä on paljon vaihtelua – välillä tulee istuttua enemmän palavereissa, mutta HR-asiantuntijan työpäivään mahtuu esimerkiksi henkilöstön neuvontaa työsuhteisiin liittyvissä asioissa. Hän on myös jonkin verran mukana erilaisissa kehitysprojekteissa. Näistä erityisen ylpeänä Kari muistelee vuonna 2021 aloitettua kulttuurin kehitysprojektia, jonka lopputuloksena syntyi Kuntarahoituksen historian ensimmäinen kulttuurikirja.

– Kuntarahoitus on verraten pieni organisaatio, erityisesti suurempiin pankkeihin verrattuna. Tämä tarjoaa laajemmat työnkuvat ja hyvät mahdollisuudet oman osaamisen kehittämiseen.

Karin mukaan työn merkitys kumpuaa paitsi monipuolisesta työnkuvasta, myös mukavasta työyhteisöstä ja Kuntarahoituksen tärkeästä roolista suomalaisessa yhteiskunnassa.

– Jokainen kuntarahoituslainen voi kokea tekevänsä töitä suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan eteen. Teemme täällä pienemmällä porukalla samoja asioita, joita isommissa pankeissa tekee iso joukko ihmisiä. Kuntarahoituksessa pääsee halutessaan vaikuttamaan asioihin ja ihmisten mielipiteitä kuunnellaan.

Hevosharrastuksesta tasapainoa työarkeen

Kirkkonummelta kotoisin oleva Kari vietti kymmenen vuotta Espoossa ennen paluumuuttoaan takaisin kotiseudulleen. Kotikulmat tarjoavat mahdollisuuksia myös vapaa-ajan viettoon, sillä Kari on ratsastanut koko ikänsä. Hänelle ratsastus ei ole vain harrastus, vaan kokonainen elämäntapa. Hevosen selkään noustessa kaikki huolet unohtuvat hetkessä.

– Mielessä saattaa pyöriä monenlaista, kun laitan jalan jalustimeen ja ajatukset saattavat palata heti mieleen, kun hyppään pois satulasta. Mutta siltä väliltä löytyy 60 terapeuttista minuuttia, jolloin keskityn vain ratsastamiseen. Hevosharrastus on palkitsevaa ja pitkäjänteistä hommaa.

Koronapandemian jälkeinen uusi normaali on tuonut etätyön osaksi myös Kuntarahoituksen arkea. Yrityksessä kuitenkin halutaan varmistaa, että toimistopäivinä on aikaa kasvokkain tapahtuvaan vuorovaikutukseen. Toimistopäivinä voidaan järjestää esimerkiksi koko talon yhteisiä työpajoja, ja toimistolla ollessaan työntekijät myös syövät aamiaista yhdessä.

– Vaikka Kuntarahoitus on kasvanut viime vuosina, on ilahduttavaa, että tunnen edelleen jokaisen kollegani nimeltä. Suurissa organisaatioissa tätä etuoikeutta ei ole, sillä henkilöstömäärä on niin suuri, Kari kertoo.


Teksti: Anne Laiho
Kuva: Annukka Pakarinen

Esa Kallio: Peruutuspeili antaa perspektiiviä uuden vuoden lähestyessä

Joulukuun kääntyessä loppua kohti on hyvä pysähtyä hetkeksi tarkastelemaan mennyttä. Taustapeiliin katsominen tuo perspektiiviä maailman sekä talouden nopeiden ja joskus yllättävienkin käänteiden keskelle. Vaikka monet talouteen ja mieliimme epävakautta alkuvuonna kylväneet seikat ovat ennallaan, moni asia on myös toisin. Tämä saattaa unohtua informaatiotulvan ja vauhdilla vierivien kuukausien huiskeessa.

Kun kuluvaa vuotta käynnisteltiin, sota Ukrainassa oli kestänyt lähes vuoden. Loppua ei valitettavasti näy vieläkään. Sodan myötä nousuun lähtenyt energian hinta huoletti ja inflaatio laukkasi. Keskuspankit olivat hillinneet inflaatiota ennätysnopeilla koronnostoilla, joiden päättyminen ei tuolloin vielä ollut näköpiirissä.

Maaliskuussa rahoitusmarkkinoilla panikoitiin, kun kalifornialainen Silicon Valley Bank kaatui. Euroopassa sveitsiläinen pankkijätti Credit Suisse joutui vaikeuksiin ja ajautui kilpailijansa syliin. Puhuttiin jopa uuden pankkikriisin uhasta, ja keskuspankit joutuivat rauhoittelemaan tilannetta rahoitusmarkkinoilla. Vielä kolmaskin pankkiruumis, yhdysvaltalainen First Republic Bank, nähtiin toukokuussa, mutta kesän alussa puheet kriisistä hiljenivät ja pörssit kääntyivät nousuun.

Suunta on kesän jälkeen muuttunut monella tapaa. Näyttää siltä, että inflaatio olisi saatu taittumaan ja monet toimijat ennakoivat Euroopan keskuspankin laskevan korkoja jo tulevan vuoden ensimmäisellä kvartaalilla. Sähkönkin hinnan povataan alenevan. Valitettavasti talouden yleisnäkymät ovat laskeneet inflaation kanssa samassa pulkassa. Suomen talous on luisunut taantumaan ja ennakoimme ensi vuodelle tahmeaa alkua myös tänään julkistetussa suhdanne-ennusteessamme. Arviomme mukaan talouden elpyminenkin häämöttää ensi vuoden puolella. Elpyminen voi realisoitua yllättävänkin nopeasti.

Kunnille oletamme historiamme kolmannessa kuntatalousennusteessa hyisempää kyytiä hyvien vuosien jälkeen. Vaikka ennusteemme kuntien velkaantumisesta on hieman pienentynyt, arvioimme sen jatkuvan reippaasti yli miljardilla vuosittain. Valtiovarainministeriön marraskuussa julkistamat valtionosuuksien leikkaukset nollaavat hitaamman velkaantumisen positiiviset vaikutukset. Toivottavasti hallitus löytää keinoja näiden leikkauksien kompensoimiseksi kunnille.

Asuntosektorin asiakkaidemme investoinneissa inflaation hidastuminen ja kustannusnousun tasaantuminen näkyi jo tämän vuoden lopulla. Hankkeita päästiin aloittamaan loppuvuonna runsaasti hiljaisemman alkuvuoden jälkeen. Hyvinvointialueita pystyimme rahoittamaan meille asetettujen limiittien puitteissa.

Tilanteen rahoitusmarkkinoilla odotetaan ensi vuonnakin olevan haastava. Katsomme kuitenkin tulevaan luottavaisin mielin. Varainhankintastrategiamme perustuu hajauttamiseen ja sijoittajatyömme on pitkäaikaista ja monipuolista. Näiden tekijöiden ansiosta voimme joustavasti tehdä varainhankintaa aina sillä markkinalla, jossa se kullakin hetkellä on edullisinta. Pystymme tulevanakin vuonna toteuttamaan perustehtävämme eli varmistamaan asiakkaillemme pitkäaikaisen edullisen rahoituksen.

Tehtävämme ja roolimme merkitys yhteiskunnassa on epävakaina vuosina korostunut. Tänä vuonna olemme keskustelleet tehtävästämme paljon myös henkilöstömme kanssa, kun päivitimme strategiaamme. Päivitys ei muuttanut suuntaamme, vaan lujitti jo aiemmin tekemiämme valintoja entisestään: vastuullisuus on entistä vahvemmin työmme keskiössä.

Tehtävämme suomalaisen yhteiskunnan toimintakykyä, kehitysmahdollisuuksia ja huoltovarmuutta vahvistavana toimijana on kuntarahoituslaisille tärkeä. Sen työyhteisömme on tänäkin vuonna osoittanut. Olemme kehittäneet toimintaamme valtavasti ja onnistuneet erinomaisesti tehtävämme toteuttamisessa. Suurkiitokset siitä kuuluvat henkilöstöllemme.

Asiakkaitamme haluan kiittää yhteistyöstä ja luottamuksesta tänäkin vuonna. Vaikka näkymät ensi vuodelle ovat epävarmat, me olemme sitoutuneet toteuttamaan tehtäväämme.

Esa Kallio
Kirjoittaja on Kuntarahoituksen toimitusjohtaja

Kuntarahoitus lahjoittaa lasten, nuorten ja perheiden tukemiseen sekä lasten syöpätutkimukseen

Haastattelimme säätiöitä päätehtävistään ja lahjoitusten merkityksestä niiden toiminnalle. Viestintä- ja varainhankintajohtaja Leena Poutanen kertoo, miten MLL vaikuttaa niin perheen pienimpien kuin kaikenikäisten aikuistenkin arkeen. AAMUn toiminnanjohtaja Laura Paasio kertoo, mikä merkitys lahjoituksilla on lasten kliiniselle syöpätutkimukselle Suomessa.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton tavoitteena on lapsiystävällinen Suomi

Mannerheimin Lastensuojeluliitto on lasten, nuorten ja perheiden arjen asiantuntija, vapaaehtoistyön toteuttaja ja yhteiskunnallinen vaikuttaja. MLL tarjoaa palveluitaan valtakunnallisesti ja ehkäisee ongelmien syntymistä ja kasaantumista arjessa.

– Toimintamme voi tulla tutuksi pikkulapsiarjessa tai esimerkiksi tukioppilastoiminnan kautta koulussa. Suuri osa vanhemmista tutustuu meihin löytämällä tiensä perhekahvilaan vertaistuen piiriin, kertoo MLL:n viestintä- ja varainhankintajohtaja Leena Poutanen.

Joulun alla lasten ja nuorten yksinäisyys korostuu entisestään

Yhdessä vietetty perheaika ei ole kaikille iloista ja onnellista. Erityisesti joulu ja loma-ajat ovat haastavia perheissä, joissa arki on vaikeaa, koska arjen rutiinit ja harrastukset katkeavat viikoiksi.

– Lasten ja nuorten yksinäisyys ja ahdistuneisuus korostuu juhlapyhinä perheissä, joista puuttuvat tukiverkot ja turvalliset aikuiset. MLL:n Lasten ja nuorten puhelimessa ja chatissa päivystetään jouluna joka päivä ja soittoja myös tulee paljon, Poutanen kertoo.

Hyvinvoinnin perusta rakentuu varhain: lapsiin ja nuoriin täytyy panostaa

MLL auttaa kannattelemaan kaikenlaisissa tilanteissa olevia ihmisiä. Arjen pulmatilanteissa vertaistuella ja ehkäisevällä toiminnalla on valtava merkitys. Mitä suuremmaksi ongelmien annetaan kasvaa, sitä haastavampaa niihin puuttuminen useimmiten on.

– MLL:n Nuortennetti on Suomen osallistavimpia alustoja nuorille. Turvallisessa tilassa voi keskustella nuorten ja ammattilaisen kanssa. Sivustollamme on vuosittain yli 200 000 käyntiä ja nuoret käyvät siellä vilkasta keskustelua heille tärkeistä asioista, kuten seksuaalisuudesta, kiusaamisesta, sekä suhteista vanhempiin ja lähiaikuisiin, Poutanen kertoo.

MLL:n toiminta koskee kaikkia tuoreista vanhemmista lapsiin, nuoriin, nuoriin aikuisiin ja senioreihin. Vanhemmuutta harkitseville on kerätty nettiin tietoa siitä, mitä lapsen saaminen tässä maailmantilanteessa tarkoittaa. Seniorit voivat toimia vapaaehtoistyössä, esimerkiksi lukumummina, lukuvaarina tai perheen lainaisovanhempana.

MLL:n kesätapahtuman tunnelmaa.

Tällä hetkellä joka viides euro pitää hakea lahjoituksena

Lapsen ja lapsuuden arvostus kasvaa panostamalla lasten ja nuorten sosiaali- ja terveyspalveluihin. Poutasen mukaan lapsivaikutuksia pitäisi aina arvioida valtionavustuksiin liittyvien päätösten yhteydessä.

– Lapsiperheköyhyyden arvioidaan kasvavan tulevina hallituskausina. Hallitusohjelmaan kirjattujen järjestöavustusten vähentämisen myötä lahjoitusten merkitys korostuu entisestään. Monen arjen tuen muodot perustuvat järjestöjen ylläpitämään toimintaan. Hyvinvointialueet eivät selviä ennalta ehkäisevän työn tavoitteista ilman järjestöjen työtä, Poutanen sanoo.

– Yritysten ja yksityishenkilöiden kuukausi- ja kertalahjoituksilla on valtava merkitys pitkäjänteisen toiminnan suunnittelussa. Jo tällä hetkellä joka viides euro pitää hakea lahjoituksena. Olemme onnellisia jokaisesta eurosta ja hyvin kiitollisia Kuntarahoituksen joululahjoituksesta. Tuki ohjataan lasten ja nuorten osallisuutta vahvistavaan työhön, lasten ja nuorten mielenterveyttä tukevaan työhön, sekä vanhempien tukeen.

AAMU Lasten Syöpäsäätiö: elämä on tutkimisen arvoista

AAMU Lasten Syöpäsäätiö rahoittaa lasten kliinistä syöpätutkimusta yliopistollisissa sairaaloissa. Säätiö perustettiin noin kymmenen vuotta sitten syöpälääkäreiden aloitteesta paikkaamaan julkisen rahoituksen vajetta.

– AAMU on ainoa Suomessa toimiva, ainoastaan lasten kliiniseen syöpätutkimukseen keskittynyt rahoittaja. Julkista rahoitusta lasten syövän kliiniselle tutkimukselle ei ole koskaan varattu tai annettu valtion kassasta, selventää Laura Paasio, säätiön toiminnanjohtaja.

Kliininen tutkimus on edellytys hoitomenetelmien kehitykselle

Yliopistolliset syöpäsairaalat hoitavat syöpää sairastavia lapsia ja kehittävät parempia hoitomenetelmiä. Perustutkimukselle myönnetään apurahaa eri lähteistä, mutta se ei yksinään ole riittävää hoitojen kehittämiseen. Kliininen työ on tärkeä osa hoidon ja perustutkimuksen välissä. Sen rahoitus oli kymmenen vuotta sitten vaarassa kriisiytyä, vaikka tutkimus on välttämätöntä tehokkaamman yksilöllisen hoidon kehittämisessä.

– Kliinisen tutkimushoidon hankkeet kestävät vuosia. Nykyisen lainsäädännön vuoksi esimerkiksi tietoa hoitoyksiköiden kesken ei saa jakaa, ellei yksikkö ole tutkimushankkeen virallinen jäsen. AAMU rahoittaa hankkeiden kuluja ja pitää samalla huolen siitä, että rahoitus kannattelee kaikkia aloitettuja tutkimuksia, Paasio selventää.

Uudenaikaisinta syöpähoitoa – tavoitteena terve aikuisuus 

Suurin osa AAMU Säätiön rahoituksesta ohjataan lasten kliiniseen syöpätutkimukseen. Vielä 1980-luvulla lapsuusiän syövän paranemisennuste oli vain 20 prosenttia, ja viime vuosikymmeninä on harpattu 80 prosenttiin. AAMU Säätiön tavoitteena on, että jokaisen lapsen syöpä voitaisiin parantaa.

– On tärkeää huomata, että lasten syöpä on eri tauti kuin aikuisten. On äärimmäisen tärkeää, että lapsille on omat tutkimuslinjat, sillä yli parinsadan syöpätyypin hoidot ja lääkkeet eroavat aikuisten syövistä ja niiden hoidosta, Paasio kertoo.

Lisäksi säätiö haluaa mahdollistaa jokaiselle syöpään sairastuneelle lapselle terveen aikuisuuden. Yli 60 prosenttia sairastaneista lapsista kokee jossain vaiheessa elämää myöhäishaittoja, johtuen joko syövästä tai rankoista syöpähoidoista.

AAMU Suomen Lasten syöpäsäätiön tavoite on, että jokaisen lapsen syöpä voitaisiin parantaa.

Millainen merkitys lahjoituksilla on AAMUn toiminnalle?

– Jokainen lahjoitus on meille elintärkeä, sillä ilman lahjoituksia toimintaamme ei ole. Meitä lämmittää erityisesti, että Kuntarahoitus on löytänyt AAMU Säätiön lahjoituskohteeksi. Lahjoitus varmistaa kliinistä tutkimusta ensi vuonna, Paasio kiittää.

Niin yksityishenkilöt kuin yrityksetkin voivat lahjoittaa säätiölle kaikilla moderneilla tavoilla, kertalahjoituksina tai kuukausittaisilla lahjoituksilla.

– Tällä hetkellä AAMUn rahoituksella on käynnissä useita kymmeniä lasten syövän kliinisen tutkimuksen hankkeita yliopistollisissa sairaaloissa, eli lähes jokaista lasten syöpätautia tutkitaan. Akuutin lymfaattileukemian ALLtogether-hankkeessa Suomi on yksi tutkimusta johtavista maista, mikä on ensimmäistä kertaa koskaan mahdollista AAMUlle osoitettujen lahjoitusten ansiosta, Paasio kertoo.

Lue lisää, kuinka voit tukea Mannerheimin lastensuojeluliiton toimintaa
Lue lisää, kuinka voit tukea AAMU Suomen Lasten Syöpäsäätiön toimintaa


Teksti: Sara Pitzén
Kuvat: MLL / Leena Aijasaho ja AAMU Suomen Lasten Syöpäsäätiö

Maalahden kunnalle tunnustus puurakentamisen edistämisestä Motivalta ja ympäristöministeriöltä

Maalahdessa puurakentaminen on koko kunnan yhteinen asia. Pieni pohjanmaalainen kunta on määrätietoisesti edistänyt puurakentamista vähentääkseen rakentamisen päästöjä ja tukeakseen kestävyyttä. Kunnan strategian pääajatus on, että ”se kestää 100 vuotta”.

– Mietimme, mitä käytännössä tapahtuu, kun kohteen elinkaari tulee loppuunsa. Massiivipuisen rakennuksen kohdalla ei synny ongelmia, jos se pitää tulevaisuudessa siirtää tai purkaa. Puurakenteita voi huoltaa ja helposti siirtää, puun sitoma hiili pysyy poissa ilmakehästä vuosikymmeniä ja puu sitoo ja luovuttaa kosteutta ilman suhteellisten vaihtelujen mukaan, kertoo kunnanjohtaja Jenny Malmsten.

Vuonna 2021 valmistunut lukio on Pohjanmaan ensimmäinen julkinen CLT-kiinteistö

Maalahden kunta on rakentanut paljon puusta viimeisen yli kymmenen vuoden ajan, mutta CLT-puuta (cross laminated timber) on kokeiltu vasta lähivuosina. Kunta alkoi rakentamaan uutta lukiota 2020, ja rakennuksesta tuli valmistuttuaan vuonna 2021 Pohjanmaan ensimmäinen julkinen CLT-kiinteistö. Seuraavana suunnitteilla on uusi päiväkoti.

– Oppilailta ja henkilökunnalta on saatu paljon hyvää palautetta lukion tiloista. Massiivipuurakentamisesta kertyi niin hyvää kokemusta, että päätimme ankkuroida puurakentamisen strategisella tasolla. Näin syntyi uusi kuntastrategia ja kestävän kehityksen strategia, jossa puurakentamisella on suuri rooli, kertoo kunnan tekninen johtaja John Södergran.

Petolahden lukiossa on noin 85 opiskelijaa Maalahdesta ja Korsnäsista.Uuteen päiväkotiin on kaavailtu hieman alle 80 paikkaa, tarkka määrä riippuu siitä, minkälaisia osastoja päiväkotiin lopulta valmistuu.

Lukiolaisia istumassa ja opiskelemassa Maalahden lukion puisilla portailla rakennuksen sisällä.
Oppilailta ja henkilökunnalta on Maalahden kunnan teknisen johtajan John Södergranin mukaan saatu paljon hyvää palautetta lukion tiloista.

Rakennusstrateginen tarkastuslista auttaa tekemään kestäviä valintoja

– Olemme laatineet strategisen tarkastuslistan, jossa on yli kolmekymmentä kohtaa, joita noudattamalla rakennamme kestävästi. Puu täyttää monta kriteeriä, kun tarkastellaan rakennusmateriaalin vahvuutta ja laatua, kiertotaloutta ja vähäisiä ilmastovaikutuksia. Massiivipuuelementtejä voi huoltaa ja elinkaaren lopussa purkaa ja lajitella, selittää Södergran.

Pieni kunta on ollut helppo saada yhteisen tavoitteen taakse.

– Puu on kaikille tuttu materiaali. Päättäjät ovat itsekin korostaneet tarvetta luoda kestävän kehityksen strategia, joten heiltä on saatu tähän tukea alusta asti. Nyt esimerkiksi uutta päiväkotia suunniteltaessa oli kaikille selvä juttu, että kohde rakennetaan kokonaan massiivipuusta, Malmsten kertoo.

Kestää sata vuotta -strategia koskettaa kaikkea kaavoituksesta jätteenkäsittelyyn

Puurakentamisen kautta kestävyysajattelu on laajentunut muuhunkin Maalahdessa. Kunnassa edistetään myrkytöntä siivoamista, harkitaan robotiikan ja tekoälyn mahdollisuuksia, sekä huomioidaan energiatehokkuus. Noin kaksi kolmasosaa Suomen kunnista on Maalahden kaltaisia, alle 10 000 asukkaan kuntia – minkälaisen esimerkin haluatte muille antaa?

– Ajattelemme rakentavamme paitsi lapsille myös lapsenlapsille, mikä laajentaa koko näkökulmaa. Tarkastuslistamme mukaisesti selvitämme käyttäjien toiveet sekä pyydämme energiakonsultin ja akustiikkakonsultin lausunnot rakennusprojektista. Näin arkkitehti saa kaikki tärkeät näkökulmat kohteen suunnitteluun heti alusta asti, Södergran sanoo.

– Valmistelemme myös uutta asuntopoliittista ohjelmaa siitä, miten kestävyys huomioidaan ja miten voimme tehdä yhteistyötä yritysten kanssa näissä kysymyksissä. Olemme liittyneet HINKU-verkostoon, jota kautta toivomme saavamme lisää tukea ja pystymme viemään edelläkävijyytemme seuraavalle tasolle, Malmsten täydentää

Ympäristöministeriön kunniamaininnasta ollaan ilahtuneita ja ylpeitä

Kunniamaininta on herättänyt kiinnostusta myös naapurikunnissa: muualla on pistetty merkille, miten Maalahdessa rakennetaan.

– Olemme käyneet hyviä keskusteluja naapurikuntien kanssa, jakaneet kokemuksiamme ja järjestäneet tutustumismahdollisuuksia esimerkiksi valmistuneeseen lukioon. Tuntuu hienolta saada tekemisestämme ympäristöministeriön tunnustus. Haluamme toimia vahvana vaikuttajana Pohjanmaalla, Södergran ajattelee.


Teksti: Sara Pitzén
Kuvat: Christoffer Björklund

Kokkola on vuoden 2023 vihreä edelläkävijä

Syksyn mittaan olemme esitelleet asiakkaidemme joukosta viisi vihreää edelläkävijää, joista jokainen on työskennellyt kunnianhimoisesti ilmasto- ja ympäristötavoitteiden edistämiseksi. Näistä viidestä finalistista on nyt valittu vuoden 2023 vihreäksi edelläkävijäksi Kokkolan kaupunki ja kaupungin Piispanmäen monitoimitalohanke. Koululaisia, päiväkotilaisia ja kaupungin työntekijöitä palveleva monitoimitalo valmistuu Piispanmäkeen vuonna 2025.

Katso videolta, miksi Kokkola palkittiin ja mihin palkintorahat aiotaan käyttää.

Kestävyys ja muutos otettiin Kokkolassa rohkeasti omiin käsiin

Finalistien valinnasta ja arvioinnista vastasi Kuntarahoituksen vihreän rahoituksen arviointiryhmä. Kestävän rahoituksen asiantuntijat näkivät jokaisessa toimijassa ja heidän kärkihankkeissaan esimerkillisiä piirteitä. Piispanmäestä erityisen teki kuitenkin se, kuinka vahvasti hanke kertoi Kokkolan kaupungin sitoutumisesta kestävän investoinnin toteutumiseen.

Piispanmäessä ympäristötavoitteiden saavuttaminen on haluttu varmistaa ottamalla hankkeen toteutus omiin käsiin, mikä on edellyttänyt tarkkaa resursointia, osallistamista ja sitoutumista läpi organisaation, arviointiryhmä arvioi. Tämän onnistuminen puolestaan vaatii vaivannäköä siilojen ja totuttujen tapojen purkamisessa sekä uusien käytäntöjen luomisessa. Hankkeen suunnittelusta paistava perehtyneisyys vihreän rahoituksen vaatimuksiin, kuten energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan omavaraisuusenergiaan, sekä rakennuksen toimiminen kestävän kehityksen oppimisympäristönä tekivät syvän vaikutuksen Kuntarahoituksen asiantuntijoihin.

– Vaikutuksen teki se laajuus, jolla Kokkolassa on tarkasteltu kestävää rakentamista, mutta myös tarkka ja yksityiskohtainen materiaali, jonka avulla arviointiryhmän oli helppo arvioida hanketta. Käyttäisin voimasanaa ”omistajuus”: kaupunki on rohkeasti ottanut muutoksen teemat omiin käsiinsä ja lähtenyt mieluummin tekemään itse kuin ostamaan asioita ulkoa. Sillä on saatu Piispanmäen hankkeessa aikaan erinomaisia vaikutuksia, kehuu Kuntarahoituksen vastuullisen rahoituksen senior asiantuntija Rami Erkkilä.

Kokkolan kaupunki on noudattanut strategisia tavoitteitaan vaikuttavasti ryhtymällä töihin koko organisaation tukemana. Samalla kertyy arvokkaita oppeja, joita voidaan soveltaa tulevissa hankkeissa.

– Kokkola liittyi Hinku-verkostoon kesäkuussa 2022. Heti seuraavana vuonna Kuntarahoitus valitsi meidät vuoden vihreäksi edelläkävijäksi. Olemme tästä tunnustuksesta valtavan ylpeitä. Tämä on ollut huikea menestystarina ja kertoo siitä potentiaalista, jota kaupungilla on toteuttaa kestävän kehityksen hankkeita. Se kaikkien sidosryhmien sitoutumisen palo ja halu yhdessä paitsi saavuttaa myös ylittää asetetut tavoitteet, on tehnyt tästä poikkeuksellisen kokemuksen. Tietenkin se hienolla tavalla myös haastaa ja velvoittaa meitä jatkamaan samalla tiellä, kommentoi voittoa Kokkolan kaupungin rakennuspäällikkö Veli-Matti Isoaho.

Palkintorahoilla osallistetaan kokkolalaisia lapsia ja nuoria vihreään ajatteluun

Vihreä edelläkävijä -kisan palkinto on 10 000 euroa, jonka voittaja saa käyttää vapaasti valitsemaansa kestävän kehityksen hankkeeseen. Kokkolassa on jo alustava ajatus varojen käyttökohteesta.

– Suunnitelmissamme on järjestää koululaisille kilpailu, jossa lapset pääsevät ideoimaan luontoaiheisiin, esimerkiksi kierrätykseen tai ilmastonmuutoksen hillintään, liittyviä kilpailutöitä. Kunkin ikäryhmän luovimmat ja idearikkaimmat työt palkitaan. Ympäristö on erityisesti nuorten sukupolvien onnellisuudelle keskeinen kysymys. Siksi myös Kokkolassa uskomme lasten ja nuorten panokseen ja haluamme heidät mukaan vihreän tulevaisuuden ideointiin, Isoaho kuvailee.

Vuoden vihreä edelläkävijä palkittiin ensi kerran vuonna 2019, jolloin kilpailun voitti Joensuun kaupunki ”kokonaisvaltaisella otteellaan”.

Kuntarahoitus kiittää kaikkia vuoden 2023 finalisteja esimerkillisestä ilmasto- ja ympäristötyöstä sekä tavoitteiden ottamisesta osaksi arkea.

Vuoden vihreä edelläkävijä -finalisti: Siuntion kunta
Vuoden vihreä edelläkävijä -finalisti: Pirkkalan kunta
Vuoden vihreä edelläkävijä -finalisti: Y-säätiö
Vuoden vihreä edelläkävijä -finalisti: Oulun Sivakka

Valintaperusteet Piispanmäen monitoimitalon voittoon:

  • Kokkolassa on poikkeuksellinen omistajuus kestävän kehityksen hankkeiden läpiviennissä ja omaa osaamista kehitetään aktiivisesti.
  • Kokkolassa on onnistuttu esimerkillisellä tavalla murtamaan organisaatiosiiloja sekä luomaan uusia toimintatapoja. 
  • Hanke toteutuu poikkeuksellisen kattavien kestävyystavoitteiden mukaisesti, jotka samalla heijastavat Kuntarahoituksen vihreän viitekehyksen peräänkuuluttamia vihreän rahoituksen parhaita käytäntöjä.
  • Erinomainen ympäristösuorituskyky toteutuu energiatehokkaiden ratkaisujen, mutta myös materiaalien ja sertifioitujen toimintatapojen myötä eri rakentamisvaiheissa.
  • Kohteen ympäristön monipuolinen huomiointi ja hyväksikäyttö osana opetusta ja käyttäjäkokemusta.
  • Kohteen merkittävä koko ja sen myötä vaikutukset rakentamisen aikana ja käyttövaiheessa.
  • Rakennuksen asema ympäristössään eri sidosryhmiä yhteen keräävänä kohteena, joka osaltaan mm. pienentää lähipäästöjä ja vähentää asiointiliikkumisen tarvetta.
  • Sosiaaliset ja yhteiskunnalliset heijastevaikutukset mm. eri harraste- ja aktiviteettiryhmiin, mahdollistaa laajat puitteet kolmannen sektorin toiminnalle.

Päiväkoti Martta Wendelin on ympäristöystävällisyyden ja lapsilähtöisyyden taidonnäyte

Tuusulan kunnan maisemaa on elävöittänyt kesästä 2022 lähtien poikkeuksellinen rakennus, joka on omistettu todellisille huomisen tekijöille – lapsille. Lasten ehdoilla suunniteltu päiväkoti Martta Wendelin on jo ehtinyt voittaa arvostetun arkkitehtuurin Finlandia-palkinnon ainutlaatuisella arkkitehtuurillaan ja toteutuksellaan.

Käyttäjälähtöisyys ja ympäristöarvot ohjasivat projektia

Tuusulassa oli vuonna 2018 palveluverkkosuunnittelun yhteydessä päätetty korvata huonokuntoiset päiväkodit uusilla rakennuksilla. Päiväkoti Martta Wendelin sai alkunsa esikoululaisten visiosta, ja lopputuloksena Tuusulaan saatiin uusi, 10-ryhmäinen päiväkoti, jossa päivähoitopaikkoja on noin 200 lapselle.

– Idea päiväkodista syntyi, kun lähdimme yhdessä etelätuusulalaisten esikouluikäisten lasten kanssa luonnostelemaan visiota unelmien päiväkodin pihasta. Myöhemmin projektiin liittyi Martta Wendelin -seura. Tämä oli luontevaa, sillä suomalaisen maalaiselämän ja kodin kuvaajana tunnettu taiteilija Martta Wendelin vietti suurimman osan elämästään juuri Tuusulassa, Tuusulan kunnan sivistysjohtaja Tiina Simons muistelee projektin alkuvaiheita.

Nimen lisäksi Martta Wendelinin taidetta on käytetty näkyvästi osana päiväkodin sisustusta.

– Koko projekti on viety läpi käyttäjäkeskeisen suunnittelun avulla. Tuusulan historiaa on tuotu rakennukseen taidokkaalla ja kauniilla tavalla, toteaa kuntakehitysjohtaja Pirjo Sirén.

Päiväkoti Martta Wendelinin toteutuksessa on panostettu merkittävästi ympäristöystävällisiin ratkaisuihin ja ilmastoviisaaseen rakentamiseen. Tämä näkyy muun muassa energiatehokkuudessa ja siinä, miten kiertotalouden periaatteet on otettu huomioon niin rakennusvaiheessa kuin rakennuksen elinkaaren suunnittelussakin.

Päiväkoti on saanut myös pohjoismaisen Joutsenmerkki-tunnuksen, jonka myöntämisessä painotetaan rakennuskohteen alhaista energiankulutusta, hyvää sisäilmaa ja rakennusosien uudelleenkäyttöä sekä kierrätettävyyttä. Ympäristöystävällisyytensä ansiosta projekti on rahoitettu Kuntarahoituksen vihreällä rahoituksella.

– Vaikka laadukkaan toteutuksen myötä päiväkoti vaati merkittävän investoinnin, odotamme saavuttavamme säästöjä käyttötalouspuolella. Neljän varhaiskasvatuksen yksikön yhdistäminen yhdeksi tekee toiminnan järjestämisestä kustannustehokkaampaa ja kiinteistön ylläpidosta helpompaa, toteaa kunnan virkaa toimittava kansliapäällikkö Markku Vehmas.

Etusijalla lapset ja luonto

Päiväkoti Martta Wendelin huokuu kunnioitusta ympäristöä ja kestävää kehitystä kohtaan. Rakennuksessa on suosittu ympäristöystävällisiä ja terveellisiä materiaaleja.

–  Ulko- ja väliseinien sekä välipohjien rakenteissa on käytetty hiilinieluna toimivaa CLT-massiivirakennetta. Tilojen suunnittelussa on keskitytty monimuotoisuuteen ja muuntojoustavuuteen, jotta ne voivat palvella erilaisia käyttötarkoituksia. Leikkiä ja liikuntaa varten suunniteltu piha avautuu kauniisti etelään. Piha-alueelle on jätetty myös osa metsästä säilytettäväksi sekä hulevesilätäkkö, jossa lapset saavat hyppiä sadesäällä sydämensä kyllyydestä, Sirén kuvailee.

– Rakennusta ei myöskään ole täytetty väreillä tai taideteoksilla. Puiset pinnat luovat kehykset, joihin lapset saavat tuoda värit, Simons jatkaa.

Projektista saatuja oppeja tullaan hyödyntämään myös tulevaisuuden hankkeissa.

– Sekä päiväkoti Martta Wendelinissä että tulevissa päiväkodeissa on hyödynnetty yhteisiä oppimisympäristön suunnittelun periaatteita, jotka kirjattu Iloisen oppimisen Tuusula-käsikirjaan. Päiväkoti Martta Wendelinin suunnittelussa opittua tullaan hyödyntämään myös uusien yksiköiden suunnittelussa, Simons kertoo.

Rakennuksen poikkeuksellisuus on tuonut kuntaan erilaisia tunnustuksia. Päiväkoti Martta Wendelin palkittiin vuoden 2023 arkkitehtuurin Finlandia-palkinnolla sekä jo aiemmin kansainvälisellä puuarkkitehtuuripalkinnolla.

– Ajattelen palkintoja myös kunnianosoituksina laadukasta varhaiskasvatustamme kohtaan, Simons toteaa.

Mikä tärkeintä, myös rakennuksen käyttäjiltä on saatu positiivista palautetta.

– Erityistä kiitosta olemme saaneet tilojen valoisuudesta ja avaruudesta. Lapset viihtyvät päiväkodissa ja nauttivat olostaan niin sisällä kuin pihan puuhissa, Simons iloitsee.

Vihreä rahoitus

Kuntarahoitus myöntää vihreää rahoitusta hankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia positiivisia ilmasto- ja ympäristövaikutuksia. Tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa vihreää rahoitusta on myönnetty vuodesta 2016, ja tänä päivänä rahoituksen piirissä on yli 300 hanketta Helsingistä Inariin.

Lue lisää vihreästä rahoituksesta


Teksti: Anne Laiho