Kuntoutuminen lähtee kodista – peruskorjatussa Pessissä tilaa yhä useammalle asunnottomalle

Helsingin Vallilassa sijaitseva Pessi tarjoaa 125 kotia helsinkiläisille, joilla on päihde- tai mielenterveysongelmia. Peruskorjauksen ansiosta talossa on nykyisin tilaa aiempaa useammalle pitkäaikaisasunnottomalle.

Sininauha Oy tarjoaa tuettua asumista ihmisille, jotka ovat jääneet asunnottomiksi ja kärsivät päihde- tai mielenterveysongelmista. Heidän isoin asumispalveluyksikkönsä Pessi kävi läpi mittavan peruskorjauksen, joka valmistui vuonna 2023. Aiemmin talossa sijainnut säätiön hallinto muutti pois ja teki tilaa 27 uudelle asunnolle.

– Tälle asiakasryhmälle on todella vaikea löytää asuntoja. Oli hyvä ratkaisu rakentaa lisää asuntoja kiinteistöön, jossa oli jo ennestään samassa tilanteessa olevia asukkaita ja palvelut valmiina, perustelee Sininauhasäätiön kiinteistöpäällikkö Elli Korte-Lilja.

Kuntarahoituksen yhteiskunnallinen rahoitus mahdollisti peruskorjauksen, jonka myötä talosta tuli aiempaa turvallisempi ja viihtyisämpi. Vanhaan kiinteistöön rakennettiin myös esteettömiä asuntoja uudelle 16-paikkaiselle osastolle.

– Meillä oli pitkään haasteena, että Pessissä ei ollut paikkoja liikuntarajoitteisille ihmisille. Normaalisti he menisivät palveluasumiseen tai tehostettuun asumiseen, mutta päihteidenkäytön vuoksi niihin ei pääse. Asumispaikkoja oli pakko saada, jotta nämä ihmiset saavat tarvitsemaansa tukea ja apua, Sininauha Oy:n liiketoimintajohtaja Sanni Joutsenlahti kertoo.

Koti on perusoikeus, ei palkinto

Aran viime vuoden tietojen mukaan Suomessa on noin tuhat pitkäaikaisasunnotonta. Aran tiedot perustuvat kunnilta saatuihin tietoihin. Kaikista kunnista lukuja ei ole saatu, joten todellinen pitkäaikaisasunnottomien lukumäärä voi olla myös jonkin verran korkeampi. Pitkäaikaisasunnottomiksi lasketaan ihmiset, jotka ovat olleet ilman asuntoa yhtäjaksoisesti vähintään vuoden tai toistuvasti viimeisen kolmen vuoden aikana.

Sininauhasäätiö auttaa kaikkein haavoittuvaisimmassa asemassa olevia sekä tekee työtä asunnottomuuden poistamiseksi. Konserniin kuuluva Sininauhakoti tarjoaa tuettua asumista asunto ensin -periaatteella. Se tarkoittaa sitä, että vakituinen koti on kuntoutumisen ensimmäinen askel – ei palkinto, joka ansaitaan päihteettömyydellä. Mallin ansiosta Suomi on onnistunut tehokkaasti vähentämään asunnottomuutta.

– Ajatuksena on, että meille voi tulla asumaan ensin ja vasta sitten rupeamme miettimään kuntoutumista yksilöllisesti. Kun on koti, mihin mennä nukkumaan, ihmisen elämäntilanne rauhoittuu, Sanni Joutsenlahti kuvailee.

Pessin asukkailla on omaohjaajat, jotka tukevat heitä kuntoutumisessa ja arjen asioissa. Liikkeelle lähdetään perusasioista: ensin harjoitellaan vuorokausirytmejä ja säännöllistä syömistä. Moni pessiläinen tarvitsee tukea arkisissa askareissa, kuten perunoiden keittämisessä, siivoamisessa, tai oman talouden hallinnassa.

Ihmisiä jonottamassa ruokaa ja puuhaamassa keittiössä.

Yhteisön ja toiminnan kautta kiinni elämään

Vaikka asukkailla on erilaisia haasteita arjessaan, Pessin toiminta muistuttaa monella tavalla mitä tahansa taloyhtiötä. Asukkaat saattavat puida viikoittaisissa yhteisökokouksissaan talosaunan kiuasta tai ikkunoista tulevaa vetoa.

Työntekijät ja asukkaat muodostavat tiiviin yhteisön, joka järjestää yhteistä tekemistä, aina pihakeikoista elokuvateatterikäynteihin ja musiikkiryhmiin. Asukkaille on tarjolla myös erilaisia kuntoutumisessa auttavia vertaisryhmiä.

Roolissaan Sanni Joutsenlahti on saanut huomata, mikä merkitys työllä on ihmisille. Talon asukkaat saavat kokeilla siipiään erilaisten töiden ja koulutusten kautta.

– Toimijuuden kautta tulee onnistumisen kokemuksia. Meillä asuu paljon ammattimiehiä, kuten maalareita ja sähkömiehiä, ja työn kautta päästään jaloilleen. Monet tekevät alkuun pieniä ahkeruusrahatöitä talon sisällä. Kun huomaa, että jaksaa ja pystyy, voi kokeilla esimerkiksi kuntouttavaa työtoimintaa tai työharjoittelua, Joutsenlahti kuvailee.

– Jollekin voi olla maailman tärkein asia, että aina keskiviikkoaamuisin minun tehtäväni on keittää porukalle puuro.

Yhteiskunnallinen rahoitus

Kuntarahoituksen yhteiskunnallista rahoitusta myönnetään investoinneille, jotka tuottavat laaja-alaista yhteiskunnallista hyötyä. Rahoitettavilla hankkeilla on positiivisia vaikutuksia ympäristöönsä ja sen yhteisöön: ne edistävät yhdenvertaisuuden, yhteisöllisen hyvinvoinnin tai alueen elinvoiman toteutumista.

Teksti: Taru Inkinen
Kuvat: Sininauhasäätiö

Pirkanmaan hyvinvointialue kasvaa vakaaksi ja ketteräksi toimijaksi

Pirkanmaan hyvinvointialueen talouspalvelujohtaja Mikko Hannola johtaa operatiivisesti reilun sadan hengen talousorganisaatiota. Hannola kertoo Pirkanmaan ajankohtaisia kuulumisia, ja mitä tällä hetkellä hänellä on työpöydällään.

Mitä Pirkanmaan hyvinvointialueelle kuuluu?

”Kiitos kysymästä! Hallinnon ja talouden toiminta on vilkasta. Y-tunnus on ollut voimassa vuoden ja neljä kuukautta, ja työntekijöitä on yhteensä noin 20 000. Kaikki järjestelmät ja toimintatavat ovat uudistuneet täysin, ja suureen kokoomme nähden muutokset ovat teettäneet valtavasti töitä. Samalla olemme saaneet asioita mukavasti eteenpäin ja etenemme kohti vakaata ja ketterää toimijuutta.

Kaikki on silti vielä hyvin uutta. Vaikka oppeja kertyy jatkuvasti, niin kaikki ei edelleenkään voi olla vielä täysin valmista, ja toivon ulkopuolelta ymmärrystä tilannekuvaan. Jos vertaamme nykytilannetta vuoden takaiseen, olemme menneet kovaa vauhtia eteenpäin oikeaan suuntaan.”

Millaiset asiat ovat erityisesti työllistäneet sinua viime aikoina?

”Ensimmäisen toimintavuoden jälkeinen tilinpäätös ja tilintarkastus ovat poikkeuksellisen suuria prosesseja. Pirkanmaan hyvinvointialueen alijäämää on 136 miljoonaa, mikä synnyttää haasteita talouden ja rahoituksen riittävyydestä. Mitä perusteellisemmin työskentelemme nyt raportoinnin, tilinpäätöksen- ja tarkastuksen eteen, sitä enemmän siitä on apua tulevina vuosina, kun prosessit saadaan kerralla kuntoon.”

Entä missä riittää eniten työsarkaa lähikuukausina?

”Talouden tasapainottamisen selvityksessä ja toimeenpanossa. Tutkimme nykyhetkeä, mihin suuntaan tulisi mennä ja mitä vaikutuksia eri toimilla on. Julkaisimme juuri ensimmäisen osavuosiraportin, minkä kasaaminen vaati paljon työaikaa.

Valtiovarainministeriö julkaisi huhtikuussa kovasti odotetut vuoden 2025 rahoitustiedot, jotka vaikuttavat tulevien vuosien suunnitelmiin vahvasti. Niissä alijäämäisenä toteutunut hyvinvointialueiden 2023 talous on otettu jälkikäteiskorjauksena huomioon. Se antaa meille pientä positiivista virettä, että talouden tasapainotus voisi kuitenkin olla näillä tiedoilla mahdollista. Toki edelleen se vaatii määrätietoista työtä.

Isoja investointikokonaisuuksia siintää myös horisontissa. Tampereen yliopistollisen sairaalan uudistamisen loppuvaihetta varten saimme 900 miljoonaa euroa lainanottovaltuutta, ja valtuus ja investointien eteenpäin vieminen vaativat tasapainoista taloutta.”

Miltä hyvinvointialueen tulevaisuus näyttää pitkällä aikavälillä?

”Toivottavasti nykyhetkeä vakaammalta talouden kannalta. Aiemmin Pirkanmaalla oli yli 20 terveydenhuollon järjestäjää. Vanhaan malliin nähden meillä on nyt yhtenä järjestäjänä aivan uusia valmiuksia ratkaista haasteita, kunhan toiminta saadaan vakiinnutettua.”

Mitä terveisiä lähettäisit päättäjille kunnissa tai valtion tasolla?

”Hyvinvointialueiden rahoitus on kriisissä. Yhteenlaskettua alijäämää syntyi yhteensä reilu 1,3 miljardia. Se kertoo, että rahoitusta ei ole ollut tarpeisiin nähden riittävästi.
Kaikkea muutetaan ja tehostetaan hurjalla vauhdilla. Toivoisin tähän työhön jonkinlaista pitkäjänteisyyttä ja rauhaa, koska moni nyt päätettävä asia vaikuttaa jokaisen hyvinvointialueen asukkaan elämään, pitkälle tulevaisuuteen.

Vaikka työsarkaa on riittävästi, käsiä ei tässä kohtaa myöskään levitellä. Yhteistyö kuntien ja valtion virkamiesten, edustajien ja kollegojen kanssa on hyvää ja viestintä selkeää. Kokemuksia on jaettu muiden hyvinvointialueiden kesken, ja eri verkostoista saa paljon tukea.”

Mitä kaikkea olet tehnyt työurallasi?

”Pirkanmaan terveydenhuollon ja sairaanhoitopiirien puolella olen toiminut yli 15 vuotta eri rooleissa; taloussuunnittelijana, laskentapäällikkönä ja talousjohtajana. Olin myös mukana hyvinvointialueen valmisteluissa puolitoista vuotta ennen kuin alueet aloittivat toimintansa.

Olen valmistunut tuotantotalouden diplomi-insinööriksi Tampereen teknillisestä yliopistosta. Opintojen jälkeen työskentelin Helsingissä muutaman vuoden ajan toisella sektorilla, controllerina tietotekniikan konsultoinnissa. Urheilu on aina kiinnostanut minua, ja mitä moni ei ehkä tiedä on, että nuorempana toimin hetken aikaa ammattivedonlyöjänä. Se oli erilaista aikaa, ja jälkikäteen katsoen se kasvatti uskoa ja luottoa omaan numeraaliseen päättelykykyyn ja laskelmiin.”

Kenen kunta- tai aluevaikuttajan mietteitä haluaisit kuulla sarjassa seuraavaksi?

”Mielestäni Nokian talousjohtaja Mikko Koskelalla on usein hyviä, tarkkoja havaintoja. Haluaisin kuulla hänen näkemyksiään kuntatalouden nykytilasta hyvinvointialuemuutoksen jälkeen.”

Teksti: Sara Pitzén

Hamina ennakoi tulevaisuuttaan: siirtokelpoinen koulu on viisas valinta lapsimäärien vähetessä

Hamina rakentaa Uuden-Summan alueelle koulun ja päiväkodin moduulirakennuksena. Leasingrahoitus ja muunneltavuus tuovat joustoa: kaupunki ei sitoudu vuosikymmeniksi rakennukseen, jos lapsien määrä kaupungissa laskee.

Elokuussa haminalaiset koululaiset ja päiväkotilapset pääsevät muuttamaan uusiin tiloihin Uuden-Summan alueella. Kaupunki päätyi palveluverkkoselvityksessään yhdistämään Uuden-Summan ja naapurikylä Poitsilan koulut sekä rakentamaan niille uudet toimivat tilat. Samalla Uuden-Summan ja Kurkitien päiväkodit lakkaavat ja siirtyvät uuteen rakennukseen.Uusi koulu- ja päiväkotirakennus on Haminan mittakaavassa suuri: tilaa tulee 180 peruskoululaiselle sekä noin 140 varhaiskasvatuksessa olevalle lapselle.

Muunneltava moduulirakennus vähentää ennustamisen tarvetta

Hanke on 10 miljoonan euron investointi haminalaisten lasten opetustiloihin, mutta samalla kaupunki parantaa kykyään varautua supistuviin ikäluokkiin. Koulu ja päiväkoti tulevat toimimaan siirtokelpoisessa moduulirakennuksessa. Se voidaan tarvittaessa siirtää myöhemmin toisaalle tai valjastaa tilat muuhun käyttöön.

– Moduulirakennuksen edut ovat siirrettävyys ja muunneltavuus. Jos kymmenen vuoden päästä meillä ei ole riittävästi lapsia Uudessa-Summassa, mutta keskusta-alueella tai Husulassa on, rakennuksen voi siirtää sinne, Haminan kiinteistöpäällikkö Toni Puustinen kertoo.

Hankkeessa on huomioitu myös ympäristöarvot: rakennuksesta tulee energiatehokas ja puurakenteinen. Sille on myönnetty Kuntarahoituksen vihreää leasingrahoitusta.

Kilpailutus seis – vuokramalli vaihtui lennosta leasingiin

Taloudellista turvaa lisää Kuntarahoituksen leasingrahoitus, joka osoittautui käänteiden kautta parhaaksi ratkaisuksi Haminalle. Kaupunki käynnisti hankkeen viime elokuussa vuokramallilla, josta heillä oli aiempaa kokemusta Husulan moduulikoulun myötä.

– Aloitimme kilpailutuksen ja markkinavuoropuhelun kaikkien osapuolten ja urakoitsijoiden kanssa. Saimme useammalta taholta viitteitä, että leasing voisi sopia paremmin meille. Soitimme Kuntarahoitukseen ja kysyimme, miten leasingrahoitus toimisi, ja päädyimme keskeyttämään kilpailutuksen, Puustinen summaa.

Valitussa mallissa Kuntarahoitus toimii kohteen rahoittajana ja omistajana kymmenen vuoden ajan. Kyse ei ole pelkästä vuokrasopimuksesta, vaan kaupunki voi halutessaan lunastaa rakennukset leasingkauden päätyttyä. Jos kaupunki taas haluaa eroon koulusta ja päiväkodista tai jommastakummasta, urakoitsija on sitoutunut ostamaan rakennuksen itselleen 20 prosentin jäännösarvoa vastaan.

– Lapsimäärien kehitystä on hyvin hankala ennustaa, mutta näyttää siltä, että ne ovat selkeästi vähenemässä. Ikäluokkien koko ja kaupungin taloudellinen tilanne vaikuttavat siihen, mitä kymmenen vuoden päästä teemme, Puustinen arvioi.

Ei yllättäviä vuokrankorotuksia

Leasingrahoituksen valintaa puolsivat ensisijaisesti sen joustavuus ja taloudellisuus.

– Husulan moduulihankkeessa on seitsemän vuoden vuokrasopimus, jossa elinkustannusindeksi nostaa vuokraa koko ajan. Uuden-Summan hankkeessa sitoudumme tiettyyn korkotasoon Kuntarahoituksen kanssa, mikä antaa meille ennustettavuutta.

Kuntarahoituksen asiantuntijat auttavat kuntia valitsemaan aina sopivimman rahoitusmallin.

– Matalan inflaation ja nollakorkojen aikana indeksikorotukset olivat maltillisia, mutta tilanne on viime vuosina muuttunut, Kuntarahoituksen asiakkuuspäällikkö Daniel Eriksson kertoo.

– Kiinteistöleasing tulee edullisemmaksi, sillä leasingmaksut sidotaan indeksin sijaan markkinakorkoon. Se tarjoaa joustavan vaihtoehdon rahoittaa hanke tilanteessa, jossa kunta haluaa kiinteistön ulos taseestaan, Karl Lintukangas, Kuntarahoituksen asiakkuuspäällikkö, täydentää.

Haminan kiinteistöpäällikkö Toni Puustinen arvelee, että seuraavassa vastaavassa hankkeessaan kaupunki saattaa hyvin päätyä myös Kuntarahoituksen leasingiin.

– Heti kun soitimme Karlille syksyllä, saimme selkeät vastaukset ja ohjeistukset, miten kannattaa toimia. Olen erittäin tyytyväinen Kuntarahoituksen toimintaan ja apuun, mitä olemme saaneet, hän kiittää.

Kiinteistöleasing

Kuntarahoituksen kiinteistöleasingilla voi rahoittaa kiinteistöhankkeita kustannustehokkaasti perinteisistä rahoitusratkaisuista poiketen. Kiinteistöleasing soveltuu erinomaisesti erilaisten yhteiskunnallisten rakennuskohteiden hankintaan sekä tietyin ehdoin myös peruskorjaus- ja laajennushankkeisiin. Tyypillisiä leasingkohteita ovat esimerkiksi koulut, päiväkodit ja monitoimitalot. Kiinteistöleasing voi olla myös tavallista edullisempaa vihreää tai yhteiskunnallista rahoitusta.

Lue lisää kiinteistöleasingista

Teksti: Taru Inkinen

Kuva: Jary Högnabba / Haminan kaupunki