Hapuileva suhdannekäänne kaipaa tukea koronlaskuista

Kotimainen kulutus oli alkuvuonna vahvaa, mikä veti bruttokansantuotteen lievään kasvuun, vaikka vienti ja investoinnit pysyttelivät alamaissa. Loppuvuodeksi odotettu talouden piristyminen edellyttää yksityisen kulutuksen kasvun jatkumista, mutta heikko kuluttajien luottamus, arvonlisäveron korotus sekä odotuksia pienemmät korkolaskut loiventavat nousua.

Suomen bkt kasvoi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 0,2 %, mitä voi pitää myönteisenä yllätyksenä. Kysyntätekijöiden kehitys oli alkuvuonna kuitenkin hyvin kaksijakoista. Kotimaisen kulutuksen vahva elpyminen kannatteli taloutta, mutta vienti ja investoinnit supistuivat voimakkaasti.

Yksityisestä kulutuksesta on odotettu suhdannekäänteen keskeisintä ajuria ja ensimmäiset maistiaiset tästä on nyt saatu. Kotitaloussektorin näkymiin liittyy silti edelleen paljon epävarmuutta. Kuluttajien luottamus on yhä poikkeuksellisen matalalla ja uhka työttömyydestä on noussut. Myös odotukset Euroopan keskuspankin koronlaskuista ovat viime kuukausina liudentuneet ja siten velallisten korkorasitus näyttäisi helpottavan toivottua verkkaisemmin. Lisäksi syyskuun alussa voimaan tuleva yleisen arvonlisäveron korotus väistämättä jarruttaa ostovoiman toipumista.

Kertaluonteiset tekijät, kuten poliittiset lakot, vaikuttivat alkuvuoden vientilukuihin poikkeuksellisen paljon. Yleisesti ottaen viennin näkymä on kuitenkin kohenemassa, sillä Euroalueen ja koko maailmantalouden kasvu näyttäisi vahvistuvan odotettua ripeämmin.

Talouden suurin murhe liittyy edelleen rakennusalan lamaan.

Talouden suurin murhe liittyy edelleen rakennusalan lamaan, joka entisestään syveni talven aikana. Myös kone- ja laiteinvestoinnit, jotka olivat viime vuonna talouden harvoja valopilkkuja, kääntyivät alkuvuonna laskuun.

Kitkatekijöistä huolimatta keinahteleva käänne parempaan on jo näköpiirissä. Suomen talouden elpymisnopeus on kuitenkin nyt poikkeuksellisen riippuvainen EKP:n rahapolitiikasta. Korkotason tuntuva aleneminen tukisi sekä kulutusta että investointeja.

Elpymisnopeus on poikkeuksellisen riippuvainen EKP:n rahapolitiikasta.

Aiempaa korkeammat korot ovat epäilemättä lykänneet myös vihreitä investointeja. Suurvaltojen virittämä valtiontukikilpailu on lisäksi rokottanut pienten maiden osuutta näistä hankkeista. Silti vihreässä siirtymässä muhii edelleen merkittävä kasvupotentiaali myös Suomelle, jossa olosuhteet puhtaan energian tuotannon kasvattamiseen ovat hyvin otolliset.

Vaikka taantuma on jo hiljalleen jäämässä taakse, arvioimme koko vuoden 2024 bkt-kasvun jäävän 0,5 % negatiiviseksi. Sen sijaan ensi vuonna kasvua vauhdittaa kysyntätekijöiden laaja-alainen elpyminen. Odotamme edelleen bkt-kasvun yltävän vuonna 2025 2,0 prosenttiin.

Ennustejakson loppua kohden vihreän siirtymän investointihankkeet sekä rakennusalan toipuminen ylläpitävät talouden kasvumomentumia. Ennakoimme bkt-kasvun pysyvän 2,0 prosentissa myös vuonna 2026.

Vihreät investoinnit ja rakennusalan toipuminen ylläpitävät kasvua vuonna 2026.

Parisen vuotta jatkuneesta matalasuhdanteesta huolimatta työllisyys on sinnitellyt kohtuullisen hyvällä tasolla, vaikka työttömyysaste onkin noussut alkuvuoden 2022 pohjilta jo lähes kahdella prosenttiyksiköllä.

Rakennusalan ahdinko sekä konkurssimäärien yleinen kasvu pitävät työttömyyden vielä jonkin aikaa nousussa. Ennusteemme vuoden 2024 keskimääräiseksi työttömyysasteeksi on edelleen 8,0 prosenttia. Työllisyys reagoi talouden elpymiseen pienellä viiveellä, ja siksi työttömyys kääntyy selvemmin laskuun vasta 2025. Arvioimme työttömyyden laskevan ensi vuonna 7,5 prosenttiin ja vuonna 2026 edelleen 6,8 prosenttiin.  

Suomessa inflaatio kiihtyy tilapäisesti syksyllä.

Inflaatiopaine on Suomessa hellittänyt selvästi muuta euroalutta nopeammin. Kansallisessa hintaindeksissä myös korkojen vaikutus alkaa hiljalleen kääntyä negatiiviseksi. Arvonlisäveron korotuksella on loppuvuodesta kuitenkin hintoja korottava vaikutus.

Alkusyksystä inflaatiossa nähdään myös tekninen pomppu, kun sähkön hintaindeksiin liittyvän laskentavirheen vaikutus poistuu vertailujakson luvuista. Näiden tekijöiden vuoksi olemme nostaneet kuluvan vuoden inflaatioennusteemme 2,4 prosenttiin ja vuoden 2025 ennusteemme 1,9 prosenttiin. Vuonna 2026 arvioimme inflaation hidastuvan 1,7 prosenttiin.

Kirjoitus on julkaistu alun perin Kuntarahoituksen Kauppalehden-yhteistyöblogissa 11.6.2024.



Kuntarahoituksen 10-vuotinen miljardin euron viitelaina menestyi ennätysvilkkailla markkinoilla

Merkintäkirjat avattiin hinnoittelulla MS +26 korkopistettä. Hinnoittelua pystyttiin kuitenkin kiristämään merkintäaikana ja kirjat suljettiin lopulta MS +24 korkopisteessä merkintöjen määrän ylittäessä 2,2 miljardia.

Sijoittajakysyntä oli vahvaa erityisesti pankkien, keskuspankkien ja muiden virallisten tahojen keskuudessa: 80 prosenttia allokaatiosta suuntautui näille sijoittajille.

Maantieteellisesti kysyntää tuli etenkin Keski-Euroopasta: Saksa, Itävalta ja Sveitsi muodostivat 38 prosenttia allokaatiosta ja Benelux-maat 19 prosenttia.

– Olemme sitoutuneet olemaan vahvasti läsnä euromarkkinoilla. Tämä oli vuoden ensimmäinen viitelainamme ja ensimmäinen 10-vuotinen viitelaina kahteen vuoteen. Poikkeuksellisen runsaasta tarjonnasta huolimatta sijoittajakysyntä oli vahvaa. Kiitos onnistuneesta liikkeeseenlaskusta kuuluu sekä kaikille viitelainaan osallistuneille sijoittajille että yhteistyöpankeillemme, sanoo Kuntarahoituksen varainhankinnasta ja vastuullisuudesta vastaava johtaja Antti Kontio.

Kuntarahoitukselle vuoden 2024 ensimmäisen viitelainan onnistuminen erittäin kilpaillulla markkinalla on tärkeä merkkipaalu.

– Kuntarahoituksen strategia, jossa hintatavoitteet saavutettiin hyödyntämällä sekä suotuisia markkinaolosuhteita että erottautumista muusta tarjonnasta, on osoitus varainhankintatiimin joustavuudesta ja osaamisesta alkuvuoden kilpailutilanteen olosuhteisiin sopeutumisessa, sanoo Natixisin julkisen sektorin liikkeeseenlaskuista vastaava Thomas Leocadio.

Transaktion tiedot

IssuerMunicipality Finance Plc (MuniFin)
Issuer RatingAa1 /AA+ (Moody’s / S&P) (all stable)
Issue AmountEUR 1 billion
Pricing Date10 January 2024
Settlement Date17 January 2024 (T+5)
Maturity Date02 February 2034
Re-offer Price /Yield99.127% / 2.851%
Annual Coupon2.750% (long first coupon)
Re-offer SpreadMid-swaps +24bps
Spread vs BenchmarkDBR 2.600% Due 15th August 2033 +67.9bps
ISINXS2748850927
Joint Lead ManagersDanske Bank, LBBW, Natixis, SEB

Kommentit yhteistyöpankeilta

“Congratulations to the MuniFin team on another great result in the EUR market issuing a well-oversubscribed 10-year benchmark at limited concession despite an extremely busy EUR primary market. Over the past years, MuniFin has established themselves as the leading Nordic SSA issuer in the EUR market and Danske Bank is proud to have supported MuniFin throughout that journey.”
Gustav Landström, Head of SSA Origination, Danske Bank

“At a time of increased uncertainty around state budgets and government elections, public-sector issuers with a dedicated mandate offer attractive alternatives for investors. MuniFin today did just that with their successful 2024 opening trade that added a new line on the long end of their curve and achieved strong investor reception with a high-quality book of over EUR 2.2bn.”
Patrick Seifert, Head of Primary Markets & Global Syndicate, LBBW

“Congratulations are in order for the MuniFin team that not only achieved a successful first benchmark returning to the 10-year tenor but navigated through a never-before-seen volume week in the EUR SSA primary market. The strategy undertaken to benefit from favourable market conditions, while differentiating from the other supply to attain price objectives, highlights the agility of the funding team to adapt in a competitive beginning of year window. It was a pleasure to be involved on this transaction and we look forward to the continued success of MuniFin in 2024”
Thomas Leocadio, Co-Head Public Sector Origination, Natixis

”A great result from MuniFin and its first EUR Benchmark of the year, in what has been a record-breaking week in terms of primary issuance volume. With a well oversubscribed orderbook and spread tightening of 2bps from guidance, MuniFin once again proves its excellent track record in the EUR market. SEB is delighted to have been a part of this transaction and to have supported MuniFin reaching their funding target of EUR 9-10bn for 2024.”
Anna Sjulander, Head of SSA Origination at SEB

Lisätiedot

Joakim Holmström, Executive Vice President, Capital Markets and Sustainability
Puh. +358 50 4443 638

Antti Kontio, Head of Funding and Sustainability
Puh. +358 50 3700 285

Karoliina Kajova, Senior Manager, Funding
Puh. +358 50 5767 707

Lari Toppinen, Senior Analyst, Funding
Puh. +358 50 4079 300

Aaro Koski, Analyst, Funding
Puh. +358 45 138 7465

”Suoraan sorvin ääreen” – tällaista on olla kesätöissä Kuntarahoituksessa

– Olen kiinnostunut julkistaloudesta ja tämän roolin tehtäväkuvaus kuulosti omaan kokemukseeni sopivalta, sanoo Tampereen yliopistossa kauppatieteitä ja pääaineena laskentatointa opiskeleva Elsa Haavisto, joka työskenteli kesän Kuntarahoituksessa Laskenta ja viranomaisraportointi -yksikössä.

– Kuntarahoituksessa kaikilla on hyvä meininki ja halu auttaa. Sain arvokasta kokemusta luottolaitosten maailmasta ja työskentely on vahvistanut ajatustani siitä, että rahoitusala on oma juttu.

Joel Jokinen on gradua vaille valmis rahoituksen opiskelija Vaasan yliopistosta. Hän työskenteli Kuntarahoituksen kesätyöntekijänä jo toista kesää, keskittyen tänä vuonna Suomen Pankille tehtäviin tilastotiedonkeruuraportteihin ja raportoinnin uudistamisprojektiin.

– Halusin palata Kuntarahoitukseen kiinnostavien työtehtävien ja viime kesästä mieleen jääneiden mukavien työkaverien takia. Työtehtävät ovat olleet sopivan haastavia, ja olen oppinut paljon hyödyllisiä ja konkreettisia taitoja, joista uskon olevan apua työelämässä.

– Kuntarahoituksessa työskentely on auttanut minua ymmärtämään, miten monipuolisia työtehtäviä rahoitusalalla on, Jokinen sanoo.

Matematiikkaa Aalto-yliopistossa opiskeleva Matias Koponen työskenteli Kuntarahoituksen riskienhallinnan mallitiimissä.

– Olin kuullut muutamalta pankeissa työskennelleeltä, että työnkuva ja vastuualue saattaa olla melko kapea. Kuntarahoituksessa huomasin, että kaikilla vaikuttaa olevan hyvä kokonaiskuva ja tiimin jäsenet kommunikoivat keskenään matalalla kynnyksellä. Täällä on hyvä asenne uusien ja parempien ratkaisujen jatkuvaan kehittämiseen.

– Pääsin heti alusta alkaen suoraan ”sorvin ääreen”. Tiimiläiset ovat antaneet auliisti omaa aikaansa perehdytystä varten, joten tunnen oppineeni jo todella paljon Kuntarahoituksen riskienhallinnan menetelmistä.

Venla Laine opiskelee Vaasan yliopistossa kauppatieteitä, pääaineenaan taloustiede. Kesän ajan hän työskenteli asiakassuhteet- ja rahoituspalvelut -yksiköissä.

– Kuntarahoituksen monipuoliset työtehtävät ja positiivinen työnantajamielikuva innostivat hakemaan kesätöihin. Opintojen kautta minua kiinnostavat laajat makrotaloudelliset ilmiöt, julkistalous ja vihreä rahoitus.

– Kesätyöntekijöiden viihtyvyyteen on Kuntarahoituksessa aidosti panostettu – meidät on otettu osaksi työyhteisöä. Kesän aikana olen saanut laajan kuvan kuntasektorin rahoitusmaailmasta ja sen monipuolisuudesta. Kiinnostukseni vastuullista rahoitusta kohtaan on lisääntynyt kesän aikana ja näen siinä ison potentiaalin myös tulevaa uraani ajatellen.

Kesätyöpestin päättymisen jälkeen Laine siirtyy syyskuussa Kuntarahoituksessa uuteen rooliin, vastuullisuustraineen tehtävään.

Elmo Martela opiskelee laskentatointa ja rahoitusta Turun Kauppakorkeakoulussa ja työskenteli kesän Credit Risk Analyst -harjoittelijana. Martela haki kesätöihin Kuntarahoitukseen kuultuaan hyvää palautetta aiemmalta kesätyöntekijältä.

– Parasta työssä ovat ehdottomasti olleet omassa työtehtävässä opitut asiat asiakkaiden luottoriskien hallinnasta sekä kokeneempien kollegoiden tuki ja apu.

– Tehtävät ovat olleet vaihtelevia ja mielekkäitä, työkaverit mukavia ja olen voinut vaikuttaa itse työnkuvan sisältöön ja aikataulutukseen. Sain positiivisen kokemuksen luottolaitoksessa työskentelystä ja pienehkön työntekijämäärän ansiosta myös parempaa perspektiiviä eri työtehtävistä ja mahdollisuuksista yrityksessä. Vastaavantyyppisissä analyytikon tehtävissä haluaisin myös jatkossa työskennellä.

Tietotekniikkaa Aallossa opiskeleva Aku Miettilä työskenteli tänä vuonna jo toista kesää Kuntarahoituksen teknologiapalveluissa.

– Ensimmäinen kesä Kuntarahoituksella oli minulle ikimuistoinen ja kehittävä, joten tulin mielelläni takaisin. Kuntarahoituksen infrastruktuuriin perehtyminen ja illanvietot työkavereiden kanssa ovat olleet parasta työssäni. Koen saaneeni Kuntarahoituksessa korvaamatonta kokemusta pankkien tietoliikenneinfrastruktuurista ja yritysmaailman käytännöistä, Miettilä sanoo.

Teksti: Soili Helminen
Kuvat haastatelluilta

Maailma järkkyi, Kuntarahoituksen merkitys vahvistui – vuosikertomuksemme sekä vastuullisen rahoituksen vaikutusraportit vuodelta 2022 on julkaistu

Suomen geopoliittinen ja geotaloudellinen asema mullistui vuoden 2022 alussa, kun Venäjän Ukrainassa aloittama hyökkäyssota lisäsi taloudellista ja yhteiskunnallista epävarmuutta. Roolimme yhtenä yhteiskunnan huoltovarmuuden turvaajista korostui entisestään.

Myöntämämme rahoituksen määrä kasvoi vuonna 2022 noin 19 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Uuden pitkäaikaisen rahoituksemme määrä vuonna 2022 oli 4,4 miljardia euroa. Konsernin liikevoitto ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia kuitenkin odotetusti pieneni asiakkaiden eduksi tehdyn lainojen hinnoittelu-uudistuksen myötä.

Vastuullisista rahoitustuotteistamme etenkin vihreän rahoituksen kysyntä oli vuoden mittaan vahvaa. Vihreitä ja yhteiskunnallisia hankkeita on rahoitettu yhteensä jo noin viidellä miljardilla eurolla.

Millainen oli Kuntarahoituksen vuosi 2022?

Kuntarahoituksen tilinpäätöstiedote 1.1.–31.12.2022 on julkaistu

Yhteenveto Kuntarahoitus-konsernin vuodesta 2022

  • Konsernin liikevoitto ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia oli 170 miljoonaa euroa (213 miljoonaa euroa). Se pieneni odotetusti vertailuvuoden poikkeuksellisen hyvästä tuloksesta ja oli 20,0 % pienempi kuin vuotta aiemmin (vuotta aiemmin kasvua oli 8,0 %). Tuloksen supistumiseen vaikutti vuoden 2021 loppupuolella toteutettu asiakasluottojen hinnoittelu-uudistus asiakkaiden eduksi. Konsernin korkokate oli tammi–joulukuussa 241 miljoonaa euroa (280 miljoonaa euroa). Tilikauden kulut olivat 73 miljoonaa euroa (72 miljoonaa euroa). Ilman kertaluonteisia eriä kulut olivat 69 miljoonaa euroa (61 miljoonaa euroa) eli 12,2 % vertailukautta suuremmat. Kuluista eniten kasvoivat viranomaiskulut.
  • Liikevoitto oli 215 miljoonaa euroa (240 miljoonaa euroa). Realisoitumattomat käyvän arvon muutokset olivat tilikaudella 45 miljoonaa euroa (27 miljoonaa euroa).
  • Konsernin vähimmäisomavaraisuusaste (leverage ratio) oli joulukuun lopussa 11,6 % (12,8 %). Vähimmäisomavaraisuusasteen laskua selittää pääosin konsernin ainoan, ensisijaiseen pääomaan luetun AT1-pääomalainan takaisinmaksu huhtikuussa, joka pienensi ensisijaista pääomaa 347 miljoonaa euroa.
  • Konsernin CET1-vakavaraisuus on erittäin vahva ja oli joulukuun lopussa 97,6 % (95,0 %). CET1-vakavaraisuus oli yli seitsemänkertainen verrattuna 13,8 %:n vaaditut pääomapuskurit huomioivaan kokonaisvakavaraisuusvaatimukseen. Tier 1- ja kokonaisvakavaraisuus heikkenivät AT1-pääomalainan lunastuksen johdosta ja Tier 1- ja kokonaisvakavaraisuus ovat nyt samalla tasolla CET1-vakavaraisuuden kanssa, 97,6 % (118,4 %).
  • Venäjän hyökkäyssodalla Ukrainaan ei ole ollut merkittäviä negatiivisia vaikutuksia konsernin toimintaan. Markkinaturbulenssista huolimatta konsernin varainhankinta on toiminut vuoden aikana häiriöttä. Sodan ja inflaatio-odotusten aiheuttaman epävarmuuden johdosta konserni on kuitenkin varautumistoimenpiteenä ylläpitänyt normaalia suurempaa likviditeettipuskuria. Inflaation kiihtymisen seurauksena nousseella markkinakorkotasolla on ollut positiivisia vaikutuksia konsernin korkokatteeseen.
  • Pitkäaikainen asiakasrahoitus (laina- ja leasingrahoitus) ilman käyvän arvon muutoksia oli joulukuun lopussa 30 660 miljoonaa euroa (29 063 miljoonaa euroa), ja se kasvoi 5,5 % (5,6 %). Realisoitumattomien käyvän arvon muutosten johdosta pitkäaikainen asiakasrahoitus pieneni 0,2 % (4,3 %). Uusi pitkäaikainen asiakasrahoitus oli tammi–joulukuussa 4 375 miljoonaa euroa (3 671 miljoonaa euroa). Lyhytaikainen asiakasrahoitus kasvoi 33,8 % (vuotta aiemmin lasku oli 16,9 %) 1 457 miljoonaan euroon (1 089 miljoonaa euroa).
  • Joulukuun lopussa pitkäaikaisessa asiakasrahoituksessa ympäristövaikutuksiltaan kestävien investointien rahoitukseen tarkoitettua vihreää rahoitusta oli 3 251 miljoonaa euroa (2 328 miljoonaa euroa) ja yhdenvertaisuutta ja yhteisöllisyyttä edistävää yhteiskunnallista rahoitusta 1 734 miljoonaa euroa (1 161 miljoonaa euroa). Asiakkaat ovat ottaneet vihreän ja yhteiskunnallisen rahoituksen erittäin hyvin vastaan ja rahoituksen yhteismäärä kasvoi 42,9 % (46,9 %) edellisvuoteen verrattuna.
  • Pitkäaikainen uusi varainhankinta oli vuoden aikana 8 827 miljoonaa euroa (9 395 miljoonaa euroa). Varainhankinnan kokonaismäärä oli joulukuun lopussa40 210 miljoonaa euroa (40 712 miljoonaa euroa), josta pitkäaikaisen varainhankinnan osuus oli 35 560 miljoonaa euroa (36893 miljoonaa euroa). Varainhankinnan kokonaismäärä pieneni markkinakorkotason nousun seurauksena kasvaneiden realisoitumattomien käyvän arvon muutosten johdosta.
  • Konsernin kokonaislikviditeetti on erittäin vahva ja se oli tilikauden lopussa 11506 miljoonaa euroa (12 222 miljoonaa euroa). Maksuvalmiusvaatimus (Liquidity Coverage Ratio, LCR) oli vuoden lopussa 257 % (335 %). Pysyvän varainhankinnan vaatimus (Net Stable Funding Ratio, NSFR) oli 120 % (124 %).
  • Kuntarahoituksen hallitus ehdottaa kevään 2023 varsinaiselle yhtiökokoukselle, että osinkoa maksetaan 1,73 euroa osakkeelta, yhteensä 67580370,54 euroa. Vuonna 2022 osinkoa maksettiin 40235711,94 euroa.
  • Näkymät vuodelle 2023: Kuntarahoitus arvioi konsernin liikevoiton ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia olevan samantasoinen kuin vuotta aiemmin. Konsernin vakavaraisuuden ja vähimmäisomavaraisuusasteen arvioidaan säilyvän vahvoina. IFRS-tilinpäätösnormiston arvostusperiaatteet voivat aiheuttaa merkittäviä, mutta väliaikaisia realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia, joista osa lisää myös liikevoiton volatiliteettia ja vaikeuttaa siten liikevoiton ennustettavuutta. Näkymistä on kerrottu tarkemmin luvussa Näkymät vuodelle 2023.

Tuloksen ja tilikauden muutosta kuvaavien lukujen vertailulukuna on käytetty vuoden 2021 vastaavan jakson lukua. Taseen ja muiden poikkileikkaustyyppisten erien vertailulukuna on käytetty vuoden 2021 lopun tilannetta, ellei toisin mainita.

Konsernin avainluvut

 1–12/20221–12/2021Muutos, %
Liikevoitto ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia (milj. euroa)*170213-20,0
Liikevoitto (milj. euroa)*215240-10,3
Korkokate (milj. euroa)*241280-13,9
Uusi pitkäaikainen asiakasrahoitus (milj. euroa)*4 3753 67119,2
Pitkäaikainen uusi varainhankinta (milj. euroa)*8 8279 395-6,0
 31.12.202231.12.2021Muutos, %
Pitkäaikainen asiakasrahoitus (milj. euroa)*29 14429 214-0,2
Taseen loppusumma (milj. euroa)47 73646 3603,0
Ydinpääoma (CET1) (milj. euroa)1 4821 4085,2
Ensisijainen pääoma Tier 1 (milj. euroa)1 4821 756-15,6
Omat varat yhteensä (milj. euroa)1 4821 756-15,6
CET1-vakavaraisuus, %97,695,02,7
Tier 1 -vakavaraisuus, %97,6118,4-17,6
Kokonaisvakavaraisuus, %97,6118,4-17,6
Vähimmäisomavaraisuusaste (leverage ratio), %11,612,8-9,5
Oman pääoman tuotto (ROE), %*9,910,7-7,9
Kulu-tuotto-suhde*0,20,210,1
Henkilöstö1751646,7

* Vaihtoehtoinen tunnusluku.
Tässä tilinpäätöstiedotteessa esitetyt luvut ovat Kuntarahoitus-konsernin lukuja, ellei toisin ole mainittu.


Toimitusjohtaja Esa Kallio kommentoi tilikautta 2022

Suomen geopoliittinen ja taloudellinen asema mullistui vuoden 2022 alussa. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan kiihdytti inflaatiota ja heikensi raaka-aineiden saatavuutta. Venäjän kaasutoimitusten päättyminen vei Euroopan energiakriisiin ja johti energian hinnan voimakkaaseen nousuun. Sähkömarkkinoiden vakuusvaateet asettivat osaltaan energiayhtiöille vakavia likviditeettihaasteita.

Lokakuussa Euroopan komissio antoi valtiontukisääntelyn puitteissa Kuntarahoitukselle poikkeusluvan rahoittaa kuntaomisteisia energiayhtiöitä sähkön johdannaismarkkinoiden vakuusvaatimusten vuoksi kasvaneiden likviditeettivaatimusten kattamiseksi. Joulukuussa poikkeuslupa laajeni kattamaan myös energiayhtiöiden vallitsevasta kriisistä johtuvat muut rahoitustarpeet. Tuemme näin omalta osaltamme energiasektorin toimintakykyä ja Suomen huoltovarmuutta.

Rahoituksemme kysyntä oli vuonna 2022 hieman odotuksiamme alhaisempaa. Kunta-asiakkaiden osalta kysyntään vaikutti se, että tulot olivat ennakoitua korkeammat erilaisten kertaluonteisten erien, kuten koronapandemian vuoksi myönnettyjen valtionavustusten ja omaisuuden myynnin takia sekä siksi, että sote-uudistukseen liittyvät veroleikkaukset toteutuvat täysimääräisesti vasta vuonna 2024. Asuntosektorilla puolestaan raaka-ainekustannusten nousu ja materiaalipula ovat hidastaneet rakennusurakoiden etenemistä, ja korkotukilainapäätösten saaminen on volatiilissa markkinatilanteessa hidastunut. 

Sairaanhoitopiirit ja kuntayhtymät olivat rahoituksen hakemisessa odotuksia aktiivisempia. Pitkäaikaisten investointien rahoitukseen liittyvää epävarmuutta haluttiin hälventää ja välttämättömästä rahoituksesta sopia hyvissä ajoin ennen sote-uudistuksen voimaantuloa.

Kuntien takauskeskusta koskevaa lakia muutettiin keväällä 2022 niin, että Kuntarahoitus voi rahoittaa myös hyvinvointialueiden uusia investointeja. Koska hyvinvointialueet eivät ole takauskeskuksen jäseninä takaamassa Kuntarahoituksen varainhankintaa, Kuntien takauskeskus kuitenkin rajoitti Kuntarahoituksen hyvinvointialueille myöntämän rahoituksen määrää. Voimme vuonna 2023 rahoittaa hyvinvointialueiden pitkäaikaisia investointeja 400 miljoonalla eurolla, ja lyhytaikaista rahoitusta voimme myöntää 900 miljoonaan euroon asti. Arviomme on, että hyvinvointialueiden pitkäaikaisen rahoituksen tarpeet tulevat olemaan huomattavasti meille allokoitua limiittiä suurempia. Takauskeskuksen asettama limiitti koskee vain Kuntarahoituksen hyvinvointialueille ja niiden määräysvallassa oleville yhteisöille myöntämää uutta rahoitusta.

Meneillään olevalla taloudellisella ja geopoliittisella murroksella ei ole ollut välittömiä merkittäviä vaikutuksia Kuntarahoituksen kannattavuuteen. Tuloksemme on vuonna 2022 odotetusti edellisvuotta pienempi hinnoitteluun tekemiemme muutosten, mutta myös joidenkin odottamattomien kulujen johdosta – muun muassa euroalueen merkittävien pankkien kriisinhallintarahastoon vuonna 2022 maksamamme vakausmaksu nousi lähes 40 prosenttia edellisvuodesta, vaikka riskiasemassamme ei ole tapahtunut muutoksia. Korkojen nousu loppuvuotta kohden toisaalta tuki yhtiön kannattavuutta.

Varainhankintamme on pysynyt tämänkin vuoden poikkeusoloissa vakaana ja sijoittajakysyntä vahvana. Likviditeettitasoamme on pidetty jatkuvasti korkeana, jotta voimme varmistaa asiakkaidemme rahoituksen saatavuuden kaikissa olosuhteissa.

Talouden yleinen epävarmuus leimasi kulunutta vuotta, vaikka edellisetkin vuodet olivat koronapandemian vuoksi poikkeuksellisia. Epävakaina aikoina asemamme asiakkaidemme toiminnan varmistajana ja luottokumppanina on erityisesti vahvistunut. Kiitän asiakkaitamme luottamuksesta ja tulevaisuuteen suuntaavasta yhteistyöstä sekä henkilöstöämme hienosta työstä ja sitoutumisesta yhteisen päämäärämme eteen.

Näkymät vuodelle 2023

Suhdannenäkymä on kaikilla päätalousalueilla selvästi heikentynyt. USA:ssa kasvun hidastumisen suurin syy on nopeasti kiristyvä rahapolitiikka, euroalueella energia- ja elinkustannuskriisi. Kiinassa kasvuodotuksia puolestaan painavat maan koronatilanne sekä kiinteistösektorin ongelmat. Euroalueen odotetaan ajautuvan taantumaan alkuvuodesta 2023. Koska yritykset ovat sopeutuneet energian niukkuuteen ennakoitua nopeammin ja kotitaloussektorilla on yhä jonkin verran jäljellä pandemian aikana kertyneitä ylimääräisiä säästöjä, taloustaantuman arvioidaan jäävän suhteellisen lieväksi ja lyhytkestoiseksi. 

Inflaatio on edelleen kansainvälisen makrotalouden suurin ongelma. Kuluttajahintojen voimakkain nousuvauhti oletettavasti rauhoittuu talvikuukausien aikana, mutta inflaation aleneminen keskuspankkien tavoitetasolle voi viedä parikin vuotta. Koronnostot todennäköisesti jatkuvat ainakin vuoden 2023 alkupuoliskon ajan ja muut rahapolitiikan kiristystoimet vielä selvästi tätäkin pidempään. Yhdysvalloissa keskuspankkikoron ennakoidaan nousevan 5 %:n tuntumaan ja euroalueella yli 3 %:iin.  

Reaalisen ansiotason merkittävä aleneminen sekä yritysten investointihalujen väheneminen ovat painamassa myös Suomen talouden lievään taantumaan. Toimialoista erityisesti vähittäiskaupan ja rakentamisen näkymät ovat heikentyneet. Talouden yleinen epävarmuus ja nouseva korkotaso ovat asuntomarkkinoiden kannalta hankala yhdistelmä. Rakennuslupien kehitys ennakoi asuinrakentamisen supistuvan selvästi vuonna 2023.

On odotettavissa, että taloussuhdanteen jäähtyminen välittyy lopulta myös työmarkkinoille: työllisyyden kasvu pysähtyy, ja työttömyysaste kääntyy maltilliseen nousuun. Monilla aloilla työvoimapula on kuitenkin niin suurta, ettei voimakasta työttömyyden kasvua ole näköpiirissä.

Julkinen talous pysyy lähivuodet huomattavan alijäämäisenä. Uusien menopaineiden vuoksi erityisesti valtionhallinto velkaantuu selvästi enemmän kuin vielä jokin aika sitten arvioitiin. Sen sijaan kuntataloudessa vuodesta 2023 on tulossa ennätyksellisen vahva. Sote-uudistuksen veroleikkaukset näkyvät täysimääräisesti kuntien verokertymissä vasta vuonna 2024, mutta sotemenot kuitenkin poistuvat heti vuoden 2023 alusta. Verohyödyn ansiosta kuntatalouden rahoitusaseman on arvioitu olevan vuonna 2023 yli miljardi euroa ylijäämäinen. Kuntatalouden suurimpia epävarmuustekijöitä ovat yleistaloudellinen kehitys ja energiakriisi sekä uusien tehtävien, esimerkiksi työllisyyskokeilun ja oppivelvollisuuden pidennyksen todelliset kustannukset.

Edellä kuvatut seikat huomioon ottaen Kuntarahoitus arvioi konsernin liikevoiton ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia olevan samantasoinen kuin vuotta aiemmin. Konsernin vakavaraisuuden ja vähimmäisomavaraisuusasteen arvioidaan säilyvän vahvoina. IFRS-tilinpäätösnormiston arvostusperiaatteet voivat aiheuttaa merkittäviä, mutta väliaikaisia realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia, joista osa lisää myös liikevoiton volatiliteettia ja vaikeuttaa siten liikevoiton ennustettavuutta.

Tässä esitetyt arviot perustuvat tämänhetkiseen näkemykseen toimintaympäristön ja toiminnan kehityksestä.

Kuntarahoitus Oyj

Lisätietoja:

Toimitusjohtaja Esa Kallio, puh. 050 337 7953
Johtaja, talous, Harri Luhtala, puh. 050 592 9454

Vuosikertomus vuodelta 2022 julkaistaan arviolta 7.3.2023. Samaan aikaan julkaistaan myös yhtiön vakavaraisuustietojen julkistamista koskeva pilari III -selvitys (saatavilla vain englanniksi) sekä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä.

Kunnallisten energiayhtiöiden rahoitus sai Euroopan komissiolta jatkoajan – myös rahoituksen soveltamisalaa laajennettiin

Komission päätös liittyy Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksiin energiamarkkinoilla. Energiayhtiöille kohdistuvaa rahoitusta rajoittaa normaalisti EU:n valtiontukisääntely, mutta poikkeusluvalla halutaan turvata energiasektorin toimintakykyä ja Suomen huoltovarmuutta.

Komissio antoi jo lokakuussa 2022 Kuntarahoitukselle ja kunnille luvan myöntää rahoitusta kunnallisille energiayhtiöille, mutta aiempi päätös oli voimassa vain vuoden 2022 loppuun asti. Lisäksi aiemmin myönnetty lupa kattoi vain likviditeettitarpeet, jotka liittyvät vakuusmaksuihin johdannaispörsseissä, spot-markkinoilla, tasausjärjestelmässä ja kahdenvälisessä kaupassa.

Komission nyt hyväksymässä ilmoituksessa Kuntarahoitus, Kuntien takauskeskus ja työ- ja elinkeinoministeri hakivat lupaa rahoittaa laajemminkin energiayhtiöiden mahdollisia kriisitilanteita. Tällaisia ovat muun muassa energiakriisistä johtuvat normaalia korkeammat likviditeettitarpeet liittyen käyttöpääomarahoitukseen ja investointeihin.

Mahdollisiin rahoitustarpeisiin kannattaa varautua ennakolta

– Kunnallisten energiayhtiöiden rahoitukseen liittyen on tullut Kuntarahoitukselle jonkin verran kyselyitä ja muutama rahoitushakemuskin on käsittelyssä. Suosittelemmekin, että mahdollisiin rahoitustarpeisiin varauduttaisiin hyvissä ajoin sekä kunnissa että niiden energiayhtiöissä, sanoo Kuntarahoituksen asiakasratkaisuista vastaava johtaja Aku Dunderfelt

Energiayhtiöiden rahoittaminen voi tapahtua myös omistajakunnan tai -kuntien toimesta, jolloin ne voivat edelleen hakea rahoitusta Kuntarahoitukselta. Kuntarahoituksen suora rahoitus kunnallisille energiayhtiöille edellyttää aina kunnan sataprosenttista takausta samalla tavalla kuin kaikki muukin Kuntarahoituksesta kuntien määräysvallassa oleville yhtiöille myönnetty rahoitus. Kuntarahoitus voi käsitellä yhtiöiden rahoitushakemukset vasta kun haetulle lainalle on olemassa kaupungin- tai kunnanvaltuuston takauspäätös, ja rahat voidaan siirtää vasta takauspäätöksen ollessa lainvoimainen.

Kuntien ja niiden energiayhtiöiden kannattaa valmistautua mahdollisiin rahoitustarpeisiin ennalta. Jos rahoitukselle ei olekaan tarvetta, kunnan ennakolta tekemä laina- tai takauspäätös ei velvoita rahoituksen nostoon.

Rahoituksen täytettävä komission päätöksen minimivaatimukset

Sekä kuntien että Kuntarahoituksen kautta energiayhtiölle tehtävä rahoitus edellyttää komission päätöksen sisältämien reunaehtojen noudattamista. Näihin kuuluu muun muassa energiayhtiön kirjallinen selvitys rahoituksen kohdistumisesta energiakriisistä johtuviin tarpeisiin.

Nyt voimassa olevan komission hyväksymän ohjelman perusteella rahoituspäätökset on tehtävä vuoden 2023 loppuun mennessä. Rahoituksen määrä on enintään joko summa, jonka arvioidaan kattavan vakuusvaateista johtuvat rahoitustarpeet lainahakemusta seuraavalta 12 kuukauden ajalta tai summa, joka on enimmillään 15 prosenttia yhtiön kolmen vuoden liikevaihdon keskiarvosta. Muissa kuin energiamarkkinoiden vakuusvaatimuksiin liittyvissä energiakriisistä johtuvissa rahoitustarpeissa rahoituksen enimmäismäärä on summa, joka arvioidaan tarpeelliseksi seuraavan 6 kuukauden aikana. Lainan maturiteetti on korkeintaan kuusi vuotta, mikä on kolme vuotta enemmän kuin komission aiemman hyväksynnän mukainen maturiteetti. Komission päätös asettaa myös rahoituksen hinnalle minimivaatimukset sekä muita teknisiä vaatimuksia.

Kuntarahoitus suosittaa kuntia ja niiden energiayhtiöitä tutustumaan komission päätökseen huolellisesti valmistelleessaan energiayhtiöiden lainoitukseen liittyvää päätöksentekoa ja huomioimaan päätösmuotoiluissaan komission päätöksen keskeiset periaatteet sekä viittaukset komission päätökseen. Komission päätös tulee saataville komission julkiseen tietokantaan lähiaikoina.

Lisätietoja:

Aku Dunderfelt, johtaja, asiakasratkaisut
puh.  050 336 3914

Mari Tyster, johtaja, lakiasiat ja viestintä
puh. 050 368 6860

Kuntarahoituksen kunnallisten energiayhtiöiden rahoitukselle on haettu lisäaikaa ja soveltamisalan laajennusta

Kuntarahoitus, Kuntien takauskeskus ja työ- ja elinkeinoministeriö ovat tehneet yhteistyössä Euroopan komissiolle jatkoilmoituksen kuntien energiayhtiöiden rahoituksesta. Komission aiemmin antama hyväksyntä energiayhtiöiden rahoitukselle ulottuu vain vuoden 2022 loppuun. Komissio on jo hyväksynyt Ukrainan-sodan jatkumisen vuoksi yleiset puitteet jatkohakemuksille vuoden 2023 loppuun asti.

Euroopan komissio antoi lokakuussa 2022 Kuntarahoitukselle ja kunnille luvan myöntää rahoitusta kunnallisille energiayhtiöille. Energiayhtiöille kohdistuvaa rahoitusta rajoittaa normaalisti EU:n valtiontukisääntely, mutta poikkeusluvalla haluttiin turvata energiasektorin toimintakykyä ja Suomen huoltovarmuutta.

Vuoden 2022 loppuun voimassa oleva lupa kattaa vain likviditeettitarpeet, jotka liittyvät vakuusmaksuihin johdannaispörsseissä, spot-markkinoilla, tasausjärjestelmässä ja kahdenvälisessä kaupassa.

Uusintahakemuksessa Kuntarahoitukselle haettiin lupaa rahoittaa laajemminkin energiayhtiöiden mahdollisia kriisitilanteita. Tällaisia ovat muun muassa energiakriisistä johtuvat normaalia korkeammat likviditeettitarpeet liittyen käyttöpääomarahoitukseen ja investointeihin.

Mahdollisiin rahoitustarpeisiin kannattaa varautua ennakolta

Tässä vaiheessa Kuntarahoitus ei pysty arvioimaan, ehtiikö Euroopan komissio käsitellä hakemuksen rahoituksen jatkosta ennen vuodenvaihdetta. Tiedotamme asiakkaitamme heti, kun tieto päätöksestä on selvillä.

Suosittelemme, että kunnat ja niiden energiayhtiöt valmistautuvat mahdollisiin rahoitustarpeisiin mahdollisimman hyvissä ajoin. Energiayhtiöiden rahoittaminen Kuntarahoituksen kautta edellyttää kunnan sataprosenttista takausta samalla tavalla kuin kaikki muukin Kuntarahoituksesta kuntien määräysvallassa oleville yhtiöille myönnetty rahoitus. Kuntarahoitus voi käsitellä yhtiöiden rahoitushakemukset vasta kun haetulle lainalle on olemassa kaupungin- tai kunnanvaltuuston takauspäätös, ja rahat voidaan siirtää vasta takauspäätöksen ollessa lainvoimainen.

Kuntarahoitus suosittelee, että kunnat ja niiden energiayhtiöt valmistautuvat mahdollisiin rahoitustarpeisiin ennalta. Jos rahoitukselle ei olekaan tarvetta, kunnan ennakolta tekemä laina- tai takauspäätös ei velvoita rahoituksen nostoon.

Lue myös:

Kuntarahoitus sai Euroopan komissiolta luvan rahoittaa kunnallisia energiayhtiöitä

Sotelainojen ja soteleasinglaskujen laskutussyklissä on vuodenvaihteessa väliaikaisia poikkeuksia

Lähetämme joulukuun aikana sairaanhoitopiireille ja erityisvastuualuille ne lainalaskut, joiden eräpäivä on tammikuussa. Helmikuussa erääntyvät lainalaskut pyrimme laskuttamaan toimintansa aloittaneilta hyvinvointialueilta, mutta hallinnollisista syistä nämä laskut voidaan luoda vasta tammikuun viimeisillä viikoilla, joten osassa laskuista maksuaika tulee olemaan normaalia lyhyempi.

Leasingvuokrien osalta kaikki tammikuussa alkavat vuokrakaudet laskutetaan tammikuun aikana, mutta normaalia myöhemmässä vaiheessa kuukautta, ja niillä tulee tämän johdosta olemaan tavallista lyhyempi maksuaika. Tammikuussa lähetettävien leasingvuokralaskujen perustiedoissa voi olla virheellinen erääntymispäivämäärä, mutta oikea eräpäivä ilmoitetaan laskun viestissä.

Helmikuusta alkaen laskutussykli palautuu normaaliksi.

Lisätietoja

antolainaus(at)kuntarahoitus.fi

Lue myös

Miten rahoitussopimukset ja -vastuut siirtyvät hyvinvointialueille?

Sote-uudistuksen vaikutukset: Näin varmistat kuntatodistuskaupan sujuvan jatkumisen vuonna 2023

Sote-uudistuksen vaikutukset: Näin varmistat kuntatodistuskaupan sujuvan jatkumisen vuonna 2023

  1. Varmista että
    • hyvinvointialueella on käytössä yksi voimassa oleva kuntatodistuslimiitti
    • sopimuksen limiitti riittää tiedossa oleviin lyhytaikaisen rahoituksen tarpeisiin
    • mahdollisille uusille kaupankävijöille on haettu valtuuksia erillisellä lomakkeella. Lähetämme tammikuussa hyvinvointialueille luettelon meille ilmoitetuista kaupankävijöistä. Vastaanottajan tulee vahvistaa kaupankävijälistan oikeellisuus.
  2. Jos yhdelle hyvinvointialueelle on siirtymässä useita kuntatodistuslimiittejä, on ylimääräiset sopimukset irtisanottava. Jos irtisanottavaan limiittiin liittyy avoimia kuntatodistuksia, tulee niiden osalta olla yhteydessä Kuntarahoitukseen. Voimassa olevat kaupat siirtyvät sairaanhoitopiireiltä ja erityishuoltopiireiltä hyvinvointialueille tapaan yleisseuraantona, mutta kunnilta ja vapaaehtoisilta sotekuntayhtymiltä siirtyvistä kaupoista on sovittava erikseen.
  3. Varaudu ennakolta vuodenvaihteen lyhytaikaisen rahoituksen tarpeisiin. Hyvinvointialuetodistuslimiitit tulevat olemaan käytössä tammikuun puolivälin jälkeen 2023. Sitä ennen tarvittava lyhyt rahoitus kannattaa hankkia kuluvan vuoden puolella.
  4. Ilmoitukset siirtyvistä ja irtisanottavista kuntatodistuslimiiteistä on tehtävä 23.12.2022 mennessä sähköpostitse osoitteeseen antolainaus(at)kuntarahoitus.fi. Irtisanomiset tekee limiittisopimusten tämänhetkinen vastapuoli.

Lisätietoja:

antolainaus(at)kuntarahoitus.fi

Lue myös

Miten rahoitussopimukset ja -vastuut siirtyvät hyvinvointialueille?

Miten rahoitussopimukset ja -vastuut siirtyvät hyvinvointialueille?

Rahoitukseen liittyvien sopimusten ja vastuiden siirtyminen 

Sairaanhoitopiirien ja erityishuoltopiirien velkakirjalainat, kuntatodistuslimiitti-, leasing- ja johdannaissopimukset sekä sairaanhoitopiirien ja erityishuoltopiirien antamat takaussitoumukset siirtyvät yleisseuraantona hyvinvointialueille ja hyvinvointialueiden vastuulle vuoden 2023 alusta alkaen.  Siirtyviin lainoihin kuuluvat sekä pitkäaikainen rahoitus että kuntatodistukset. Hyvinvointialueen on lähetettävä erillinen kirjallinen ilmoitus vastuulleen siirtyvien velkojen, vastuiden ja sopimusten velkojille ja sopimusosapuolille.

Kuntien ja vapaaehtoisten sotekuntayhtymien sopimukset ja vastuut eivät siirry hyvinvointialueille ilman erillistä sopimista ja hyvinvointialueen päätöstä. Kunnan ja vapaaehtoisen sotekuntayhtymän velvollisuutena on ollut päättää ja antaa yksilöity selvitys hyvinvointialueelle ilmoitettavista ja sen vastuulle siirtyvistä sopimuksista ja vastuista. Hyvinvointialueen aluevaltuuston on puolestaan käsiteltävä selvitys ja päätettävä sen perusteella yksilöidysti ne Kuntarahoitukselta olevat kuntien ja vapaaehtoisten sotekuntayhtymien sopimukset ja vastuut, joiden siirtymisen sopimus- ja vastuuehtoineen se hyväksyy sekä sen, mistä ajankohdasta alkaen siirtyminen hyväksytään.

Aluevaltuuston päätöksessä on suositeltavaa antaa määrätylle tai määrätyille viranhaltijoille oikeus tehdä viranhaltijapäätöksenä teknisluonteisia täydennyksiä ja korjauksia hyvinvointialueen vastuulle siirtyviksi hyväksyttyjen sopimusten ja vastuiden yksilöintitietojen selventämiseksi ja täydentämiseksi.  

Jos hyvinvointialueen valtuusto ei ole päätöksellään hyväksynyt kunnan tai vapaaehtoisen sotekuntayhtymän yhtä tai useampaa sopimusta ja/tai vastuuta siirtyväksi hyvinvointialueen vastuulle tai sen päätös ei saa lainvoimaisuutta, sopimukset ja vastuut eivät siirry hyvinvointialueelle, vaan ne jäävät nykyisen velallisen vastattaviksi.  

Jos hyvinvointialueelle siirtyvissä sopimuksissa on useita samaan käyttötarkoitukseen liittyviä sopimuksia, kuten kuntatodistusohjelmia, sopimusten järjestelystä kannattaa olla yhteydessä Kuntarahoituksen asiantuntijoihin. 

Leasingsopimusten osalta kunnalta tai vapaaehtoiselta sotekuntayhtymältä jo laskutettuja tai ennen vuodenvaihdetta laskutettavia, vuotta 2023 koskevia laskuja Kuntarahoitus ei voi korjata tai jakaa kunnan tai sotekuntayhtymän ja hyvinvointialueen kesken, vaan kunnan tai sotekuntayhtymän tulee suorittaa maksut Kuntarahoitukselle ja edelleenveloittaa hyvinvointialueelta sille kuuluvat maksut.
 
Pääsääntönä on se, että kaikki Kuntarahoituksen kanssa tehdyt sopimukset ja vastuut joko siirtyvät kokonaisuudessaan yhdelle vastapuolelle tai ne päätetään ennenaikaisesti. 

Kaupankäyntioikeuden säilyminen ja digitaalisten palvelujen jatkuvuus 

Jos kuntatodistuskaupan kaupankävijöihin tulee henkilövaihdoksia, nämä on ilmoitettava mahdollisimman hyvissä ajoin ennen vuodenvaihdetta. Uusille kaupankävijöille haetaan valtuuksia erillisellä lomakkeella. 

Kuntarahoituksen digitaalisten palvelujen sopimukset siirtyvät sairaanhoitopiirien ja erityishuoltopiirien osalta hyvinvointialueille.Kuntarahoitus luo palveluihin hyvinvointialueen organisaation ja siirtää palvelussa näkyvät omat sopimuksensa automaattisesti. Asiakkaan vastuulle jää käyttäjätietojen oikeellisuuden varmistaminen sekä muun sopimuskannan siirto hyvinvointialueelle eli velallisen muutos. 

Leasinglaiterekisterin käyttäjien henkilömuutokset tai yhteystietojen muutokset on ilmoitettava Kuntarahoitukselle osoitteeseen leasing@kuntarahoitus.fi.

Tiedot siirtyvistä sopimuksista ja vastuista toimitetaan sähköpostitse osoitteeseen antolainaus@kuntarahoitus.fi.Kuntarahoitus ohjeistaa vuodenvaihteessa tarkemmin sopimusten siirron yksityiskohdista. 

Uuden rahoituksen hakeminen hyvinvointialueille vuodenvaihteen jälkeen 

Kuntien takauskeskuksesta annettuun lakiin tehtiin viime keväänä muutos, jonka perusteella Kuntarahoitus voi rahoittaa hyvinvointialueiden uusia investointeja.  

Samoin kuin muidenkin rahoituslaitosten myöntämä rahoitus, myös Kuntarahoituksen pitkäaikainen rahoitus edellyttää kuitenkin investoinnille valtioneuvoston erityislupaa.  

Lyhytaikaista rahoitusta Kuntarahoitus myöntää hyvinvointialuetodistuksina. Kaupankävijöiden kaupankäyntivaltuudet on ilmoitettava Kuntarahoitukselle hyvissä ajoin ennen haluttua nostopäivää. 

Koska hyvinvointialueet eivät ole jäseninä Kuntarahoituksen varainhankinnan takaavassa Kuntien takauskeskuksessa, on takauskeskus asettamassa hyvinvointialueiden rahoitukseen vuosittaisen limiitin. Limiitin suuruuden Kuntien takauskeskus tullee ilmoittamaan marraskuussa 2022. 

Lisätietoja

antolainaus@kuntarahoitus.fi
leasing@kuntarahoitus.fi

Uutisen sisältöä on päivitetty 23.11.2022 leasingsopimuksiin ja -palveluihin liittyen.