Hollolan pelastusasema päivittyi nykyaikaan kiinteistöleasingilla

Kantatie 54 halkoo eteläistä Suomea aina Hollolasta Tammelaan asti. Tämän tien varressa, lähellä Salpakankaan kuntakeskusta, sijaitsee myös Hollolan kunnan uusi pelastusasema, joka on yksi Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen kuudesta vakinaisesta pelastusasemasta.

– Uutta pelastusasemaa lähdettiin suunnittelemaan vuoden 2013 alussa. Vanha, 1970-luvulla rakennettu paloasema kärsi pahoista sisäilmaongelmista, ja tilat eivät muutenkaan täyttäneet enää nykyaikaisen pelastuslaitoksen tarpeita. Totesimme, ettei vanhaa rakennusta ole enää tarkoituksenmukaista lähteä peruskorjaamaan. Tämän jälkeen lähdimme etsimään paikkaa ja rahoitusvaihtoehtoja uudelle asemalle, taustoittaa Hollolan kunnan talous- ja palvelualuejohtaja Hanna Hurmola-Remmi.

Huomattavia parannuksia entiseen

Uusi pelastusasema otettiin käyttöön syyskuussa 2016. Uudenkarheat tilat on suunniteltu niin, että sekä palolaitos että pelastuslaitoksen alaisuuteen kuuluva ensihoito voivat toimia saman katon alla.

– Uudelle asemalle tarvittiin aiempaa enemmän toimisto- ja majoitustiloja, sillä samoissa tiloissa työskentelee sekä palo- että pelastuslaitoksen henkilökuntaa, kertoo Hurmola-Remmi.

Uusi asema on myös suunniteltu Puhdas paloasema -mallin mukaiseksi, mikä tarkoittaa, että aseman ”puhtaalle” puolelle siirrytään aina peseytymisen ja vaatteidenvaihdon kautta. Näin palopaikoilta tullutta likaa ja hajua ei pääse kulkeutumaan paloaseman puolelle, mikä pienentää työntekijöiden riskiä altistua vaarallisille aineille ja haitallisille kemikaaleille. Puhdas paloasema -malli on herättänyt kiinnostusta myös muualla Euroopassa, ja paikan päällä onkin käynyt ulkomaisia vieraita tutustumassa aseman toimintamalliin.

– Uusi asema sijaitsee myös pohjavesialueella, joten raskaan kaluston pesupaikka suunniteltiin ehdottoman turvalliseksi. Sijainti tulevaisuudessa valmistuvan ohitustien varressa tulee myös nopeuttamaan lähtöjä asemalta, kertoo Hurmola-Remmi.

Kiinteistöleasingista järkevä rahoitusratkaisu

Hollolan kunnan taloudellinen tilanne 2010-luvun alussa oli haastava, ja uuden pelastusaseman lisäksi samaan aikaan suunniteltiin myös kahden uuden koulun rakentamista. Kunnassa päätettiinkin tarkastella näitä suurinvestointeja yhtenä kokonaisuutena. Rahoituksen kilpailuttamisessa kunta turvautui Kuntarahoituksen tytäryhtiön Inspiran asiantuntija-apuun, sillä kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun kunnassa hyödynnettiin kiinteistöleasingia rahoitusmallina.

– Päätimme vertailla eri rahoitusratkaisuja, sillä silloisessa tilanteessa katsoimme, että ratkaisu voisi löytyä muualtakin kuin perinteisestä lainasta. Pelastuslaitos tulisi joka tapauksessa maksamaan vuokraa kiinteistöstä, joten kokonaistaloudellisesti leasing tuntui järkevimmältä ratkaisulta, eikä kunnan tarvitsisi välttämättä omistaa kiinteistöä itse. Haastavassa taloustilanteessa näimme asian niin, että takapainotteisempi vaihtoehto olisi meille parempi, Hurmola-Remmi muistelee.

Nyt muutaman vuoden käytössä olleen pelastusaseman käyttökokemukset ovat olleet hyviä. Pelastuslaitoksen toimintaan uusi asema on vaikuttanut konkreettisesti muun muassa niin, että korkealla työskentelyn harjoittelua on pystytty tehostamaan. Myös energiakustannukset ovat olleet kohtuulliset johtuen käytössä olevan maalämmön edullisuudesta.

– Tehtiin asemasta niin hyvä kuin rahalla vaan sai, Hurmola-Remmi summaa.

FAKTA: Mikä on kiinteistöleasing?

• Kiinteistöleasing on joustava rahoitusratkaisu, jossa Kuntarahoitus toimii samanaikaisesti kohteen rahoittajana ja omistajana.
• Kiinteistöleasing sopii hyvin erilaisten yhteiskunnallisten rakennuskohteiden, kuten tässä tapauksessa pelastusaseman, hankintaan
• Kiinteistöleasingin suurena etuna on se, ettei kohde rasita kunnan tai kaupungin tasetta ja sen avulla saadaan selkeä, kohdekohtainen rahoitus, joka sisältää hankkeen kaikki kulut.
• Kuntarahoituksen kiinteistöleasingissa kaikki kustannukset ovat marginaalissa, eikä se sisällä mitään piilokustannuksia, kuten järjestely- tai laskutuspalkkioita.
• Kiinteistöleasingin sopimuskokonaisuuteen kuuluu tärkeänä osana maanvuokrasopimus eli kaupunki vuokraa maapohjan rahoittajalle.

Lue myös:

Askeleet onnistuneeseen kiinteistöleasinghankkeeseen
Kiinteistöleasing – kaikki kustannukset yhdelle sopimukselle
Kiinteistöleasing yleistyy

Kalasataman taidekortteli tuo eri sukupolvet samojen kattojen alle

Kevättalvella 2020 Kalasatamaan valmistuva Viehe123-taidekortteli tuo eri sukupolvet yhteen pihapiiriin. Uudenlaisen korttelin rakennuttajia ovat Kiinteistöyhtiö Ars Longa Oy, NAL Asunnot sekä Setlementtiasunnot Oy. Yhteisenä tavoitteena on hyvän, yhteisöllisyyden ja hyvinvointia tukevan asumisen tarjoaminen eri-ikäisille.

Kolme kerrostaloa yhdistävä kortteli pitää sisällään eri-ikäisille suunnattujen asuntojen ohella yhteisiä inspiroivia ja toiminnallisia kohtaamistiloja. Naapurustoajatus nähdään tulevaisuuden trendinä – eri sukupolvet toimivat yhdessä aktivoiden ja luoden turvallisen ja huolehtivan ilmapiirin toisilleen.

Kolme toimijaa, yhteinen tavoite

Idea yhteisestä korttelihankkeesta oli muhinut jo pitkään eri toimijoiden päässä. Kun Helsingin kaupungin tontinluovutusmenettelyn kautta saatiin kolme vierekkäistä tonttia Kalasatamasta, vireillä olleet suunnitelmat konkretisoituivat ja hankkeen liikkeellepanija Setlementtiasunnot, nuorille aikuisille asuntoja vuokraava NAL Asunnot sekä taiteilijoiden ja muotoilijoiden Kiinteistöyhtiö Ars Longa Oy ryhtyivät yhdessä toteuttamaan tulevaisuuden yhteisöllistä korttelihanketta. Korttelin suunnittelijana toimii arkkitehtitoimisto Arkkitehdit Hannunkari & Mäkipaja Oy.

Yhteistyön käynnistäminen oli helppoa ja luontevaa, kun toimijoiden tavoitteet olivat samankaltaiset. Tärkeää kaikille kolmelle oli, että projekti tehtäisiin mahdollisimman ekologisesti ja resurssitehokkaasti. Urakkasopimus tehtiin yhden, yhteisen urakoitsijan kanssa, jotta hanke saataisiin toteutettua mahdollisimman sujuvasti. Yhdessä tekeminen tuotti myös taloudellista säästöä esimerkiksi kilpailutuksessa.

Urakoitsijana toimivan Jatke Uusimaan työnjohto on ollut erittäin ammattitaitoista, ja rakennukset valmistuvat sovitussa aikataulussa. Rakentaminen aloitettiin toukokuussa 2018, asunnot ovat muuttovalmiit alkuvuodesta 2020. Haku osaan asunnoista on jo alkanut ja kiinnostus on ollut erittäin suurta.

– Meille on tullut jo haun alkuvaiheessa yli 300 hakemusta, joten saamme varmasti kaikki 77 asuntoa vuokrattua, NAL Asuntojen toimitusjohtaja Samuli Killström kertoo.

– Uudenlainen kortteli herättää selvästi todella suurta kiinnostusta ja kertoo myös tarpeesta kohtuuhintaisille vuokra-asunnoille pääkaupunkiseudulla ja etenkin Helsingissä.

Taidekortteli pitää sisällään kolme kahdeksankerroksista, toisiinsa kiinni rakennettua ja esteetöntä kerrostaloa, joiden kohtuuhintaiset asunnot vuokrataan eri-ikäisille asukkaille. Kiinteistöyhtiö Ars Longa Oy:n taloon valmistuu 56 vuokrahuoneistoa pääasiallisesti seniori-ikäisille, mutta myös työikäisille taiteilijoille, muotoilijoille sekä kirjailijoille. NAL Asunnot tarjoaa 77 asuntoa työssäkäyville ja työelämään hakeutuville nuorille aikuisille. Setlementtiasuntojen taloon valmistuu 81 asuntoa Diakonia-ammattikorkeakoulu Diakin opiskelijoille.

Sujuvasti yhdessä

Mallia taidekortteliin etsittiin maailmalta. Suomessa ei vastaavanlaisia vielä ole, vaikka esimerkiksi taiteilijakodit Lallukka ja Jallukka Helsingistä löytyvätkin.

­– Maailmalla, ja meillä Suomessakin, on jo käytössä muutamia, tarkoituksella eri sukupolville rakennettuja kortteleita, mutta tällainen taidepainotteinen korttelihanke on ainutlaatuinen. Tulevaisuudessa yhteisöllisyys ja yhteinen asuminen tulevat varmasti yleistymään ja Viehe123 näyttääkin hyvää esimerkkiä seuraajille, Setlementtiasunnot Oy:n toimitusjohtaja Heli Kotilainen kertoo.

Taloissa on paljon yksiöitä ja kaksioita, koska niitä tulevat asukkaat pääasiallisesti toivoivat. Tarve pienille kohtuuhintaisille asunnoille on pääkaupunkiseudulla valtava. Yksinasujien määrän uskotaan tulevaisuudessa kasvavan, kun väestön ikärakenne muuttuu ja maahanmuutto lisääntyy.

Eri sukupolvien elon korttelissa odotetaan sujuvan hyvin. Käyttäjien erilaisten vuorokausirytmien ansiosta tilojen käyttö jakautuu tasaisesti pitkin päivää; työssäkäyvät voivat käyttää tiloja iltaisin, kotona olevat seniorit voivat vaikka pestä pyykkiä keskellä päivää.

– Setlementtiasuntojen taloon muuttavat Diakin opiskelijat opiskelevat sosiaalialaa, joten siitä voi syntyä esimerkiksi harjoitteluja tai talon senioreille sekä erityisryhmille suunnatun toiminnan kehittämistä, Kotilainen lisää.

Tulevien asukkaiden toivotaan ottavan osaa yhteiseen toimintaan. Taloihin perustettavat asukastoimikunnat ja tulevat hoitokunnat kehittävät asumista jatkossa. Yhteiset tapaamiset aloitetaan heti kun asukasvalinnat vuoden alussa valmistuvat, joten tutustuminen tuleviin naapureihin voi alkaa jo ennen muuttoa.

Jatkokehitystä ja palautetta varten Kiinteistöyhtiö Ars Longa tulee teettämään Aalto-yliopiston kanssa korttelin asukkaille suunnatun seurantatutkimuksen, jossa selvitetään, miten asuminen yhteisöllisyyteen kannustavassa eri ikäisten korttelissa on sujunut. Tutkimus hyödyttää paitsi asukkaita myös rakennuttajia ja yhteiskuntaa.

Yhteistyö mahdollisti uniikit ratkaisut

Yhteisöllisyyteen kannustavat vapaaehtoisen asukastoiminnan lisäksi korttelin erilaiset tilat. Yhteisiin tiloihin kuuluvat muun muassa pesula, katolle rakennettava saunaosasto, erilaiset harrastehuoneet sekä kattoterassi, jolla voi harrastaa vaikkapa puutarhanhoitoa tai kuntoilua. Katolle rakennetaan kolmea taloa kiertävä kuntoilupolku, talvi- sekä laatikkopuutarha, jotka kannustavat yhteiseen toimintaan naapuruston sisällä.

Yhteiset tilat rakennetaan tarpeeseen, sillä tulevilta asukkailta on kysytty, mitä he taloihin kaipaavat.

– Kortteliin haluttiin paljon erilaisia, eri-ikäisille sopivia tiloja. Galleriat ja esimerkiksi katolle valmistuva talvipuutarha ovat erikoisuuksia, joita joka talosta ei löydykään, Kiinteistöyhtiö Ars Longan toimitusjohtaja Tuula Paalimäki iloitsee.

Viehe123-korttelin katolle rakennetaan kolmea taloa kiertävä kuntoilupolku, talvi- sekä laatikkopuutarha, jotka kannustavat yhteiseen toimintaan naapuruston sisällä.

– Yhteiskäyttöön sopivat loistavasti myös esimerkiksi sisäpiha tai alakerran harrastetilat, joista löytyy myös keittiö. Tilat kannustavat vaikkapa yhteisiin brunsseihin, elokuvailtoihin tai pihajuhliin, Paalimäki jatkaa.

Talojen läpi kulkevaa katutason kävelyreittiä voidaan käyttää esimerkiksi galleriana, jossa talon asukkaat voivat esitellä töitään. Katutasoon rakentuu myös galleriatila, joka toimii ikään kuin näyteikkunana korttelille. Tilaa tullaan mahdollisesti tarjoamaan myös ulkoisten toimijoiden käyttöön, esimerkiksi vanhempi–lapsi-toimintaan tai liikuntaan.

– Uskon, että korttelin toiminnot viihdyttävät ja yhdistävät eri sukupolvia ja luovat paljon mahdollisuuksia asukkaille, Heli Kotilainen sanoo.

Kun budjetti jakautuu kolmelle rakennuttajalle, yhteistiloihin voitiin panostaa paljon enemmän kuin yleensä. Esimerkiksi saunatiloista saatiin hulppeammat keskittämällä rahat yhteen ja rakentamalla jokaisen talon oman saunan sijaan vain yksi, iso saunaosasto.

Haasteet tilojen käytölle ja sukupolvien yhteiselle asumiselle nähdään pienenä. Kompastuskivet vältetään yhteisillä ja reiluilla pelisäännöillä.

Sujuvaa ja keskustelevaa yhteistyötä

Kuntarahoitus toimii korttelin rahoittajana ja hankkeen aktiivisena neuvonantajana.

– Kaupungin kehittäminen vaatii uudenlaisia asumisympäristöjä toimintoineen. Taidekortteli eri ikäisille ja taustaisille ihmisille on loistava esimerkki modernista ja kulttuuria vahvistavasta hankkeesta, Kuntarahoituksen rahoituspäällikkö Paula Merta kertoo.

Kolmen eri rakennuttajan, urakoitsijan ja rahoittajan välinen toiminta vaatii kaikilta osapuolilta joustavuutta ja ratkaisukykyä. Yhteistyö on kuitenkin sujunut pääasiallisesti erittäin hyvin.

– Yhteistyö on kolmen rakennuttajan välillä ollut erittäin hyvää ja sujuvaa. Valitsimme vain yhden urakoitsijan, mikä helpottaa myös asioita. Lisäksi Kuntarahoitus on auttanut ja neuvonut todella kattavasti ja joustavasti prosessin eri vaiheissa, Setlementtiasuntojen Heli Kotilainen toteaa.

 – Niin Kuntarahoituksen kuin meidän muidenkin toimintaa leimaavat ihmisläheisyys ja keskusteleva henki. Niillä ominaisuuksilla ei voi kuin onnistua, Killström NAL Asunnoista täydentää.


Kuntarahoitus suunnittelee yhteiskunnallisen rahoituksen tuomista markkinoille

Ympäristöinvestointeihin suunnattu vihreä rahoitus ja vihreät bondit ovat jo vakiinnuttaneet asemansa markkinoilla. Sijoittajien kiinnostus vastuullisiin sijoituskohteisiin on yhä vahvistunut, ja siksi Kuntarahoitus suunnittelee ensimmäisenä pohjoismaisena rahoituslaitoksena yhteiskunnallisen rahoituksen lanseeraamista.

Käytännössä kaikki Kuntarahoituksen rahoittamat investoinnit kohdistuvat yhteiskunnan kehittämiseen, olipa kyse kunnallisinfrasta, sairaalasta tai päiväkodista. Suunnitteilla oleva yhteiskunnallinen rahoitus on kuitenkin rajattu yleishyödylliseen asuntotuotantoon sekä hyvinvointi- ja koulutusinvestointeihin, jotka edistävät kuntien elinvoimaa.

Uusi rahoitustuote on tarkoitus tuoda markkinoille alkuvuonna 2020. Ajantasaista tietoa tuotteen lanseerauksesta saa Kuntarahoituksen verkkosivuilta ja sosiaalisen median kanavista.


Teksti: Elisa Korhonen
Kuvat: Annukka Pakarinen

Talousennustesovellus auttaa ymmärtämään investointien vaikutuksia

Kun Juha Jokitalo aloitti Keski-Suomessa sijaitsevan noin 2 800 asukkaan Konneveden kunnanjohtajana nelisen vuotta sitten, kunnassa oli käynnissä 13 miljoonan euron kouluinvestointi. Samaan aikaan sosiaali- ja terveyspuolen palvelurakenteita kehitettiin soteuudistusta silmällä pitäen. Päätösten vaikutuksia talouteen pitkällä aikavälillä oli vaikea hahmottaa.

­– Kun aloitin kunnanjohtajana, kunnan nykyinen velkakuorma oli jo olemassa. Samaan aikaan teimme sotepuolen uudistuksia ja valtionosuuksia oli leikattu. Monien muuttujien vaikutusta kunnan talouteen oli vaikea hahmottaa ja totesimme, että tarvitsemme siihen työkalun, Juha Jokitalo kertoo.

Talousennustesovellus otettiin käyttöön alkuvuodesta 2019. Jokitalon mukaan talousennustesovellus palvelee yhteistyötä niin rahoittajan kuin päättäjienkin kanssa. Apollo kerää tarvittavat tiedot eri tietokannoista, mikä vähentää käsityötä.

– Sovellus parantaa keskusteluyhteyttä rahoittajan ja kunnan välillä. Molemmilla on sama näkymä suunnitelmiin, skenaarioihin ja eri vaihtoehtojen vaikutuksiin kunnan talouteen pitkällä aikavälillä. Palvelu on helppokäyttöinen sellaisillekin, joilla ei ole taloushallinnon taustaa. Se auttaa ymmärtämään talouden isoa kuvaa paremmin kuin pelkät numerot taulukossa.

Visualisoitujen skenaarioiden avulla suunnitelmia ja niiden vaikutuksia on helpompi esitellä päättäjille.

– Otetaan esimerkiksi asukashankinta: sovelluksen avulla voimme laskea vaikkapa viisihenkisen perheen vaikutukset kunnan talouteen verotulokertymineen kaikkineen. Työkalu on erinomainen, Jokitalo hehkuttaa.

Jokitalo näkee Konneveden pienestä asukasmäärästä huolimatta isojen mahdollisuuksien kuntana.

– Kunnan sijainti biotalouden ja luontomatkailun näkökulmasta on erinomainen. Visualisointien avulla on helpompi kertoa päättäjille, miksi strateginen työskentely ja esimerkiksi matkailuun panostaminen ylipäätään kannattaa. Visualisoinneilla pystytään osoittamaan, millaisia tuloksia erilaisilta investoinneilta odotetaan ja mitkä ovat niiden vaikutukset pitkällä aikavälillä.

Toistaiseksi Konnevedellä on käytössä talousennustesovellus, mutta digitaalisten palveluiden käyttöä ollaan laajentamassa. Myös Keski-Suomen sairaanhoitopiiri on ottanut talousennustesovelluksen hiljattain käyttöön.

– Nyt yhteisen käsityksen muodostaminen KSSHP:n kanssa on helpompaa, kun puhumme samoilla graafeilla, Jokitalo kiittelee.

Kuva: Arkkitehtipalvelu Oy