Sote-uudistus toi muutoksia kuntien kiinteistösalkkuihin – Inspira avusti Uuttakaupunkia kiinteistöjen tulevaisuuden suunnittelussa

Sote-uudistuksen myötä vastuu sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä siirtyi uusille hyvinvointialueille. Uudistuksella oli näin ollen myös vaikutusta kuntien omistamien kiinteistöjen omistus- ja hallintorakenteeseen. Uusikaupunki valitsi Inspiran kumppanikseen tekemään selvitystä kaupungin omistamiin kiinteistöihin liittyvistä tulevista taloudellisista ja hallinnollisista toimenpiteistä.

– Hyvinvointialueiden toiminnan aloitus alkuvuodesta 2023 toi suuria uudistuksia kuntasektorille. Kiinteistöjen osalta kuntien omistuksessa olleet sote-tilat jäivät kunnille ja palvelutuotanto siirtyi hyvinvointialueille. Yhdessä Uudenkaupungin kanssa teimme taloudellisen tarkastelun siitä, millä reunaehdoilla kohteiden vuokraaminen hyvinvointialueille on taloudellisesti kannattavaa niin, että kaupungin ei tarvitse investoida omaa rahaa kohteisiin tai että ne eivät tuota tappiota vuositason tuloslaskelmassa, Inspiran johtava konsultti Ville Riihinen kertoo.

Monipuolisella analyysillä työkaluja tulevaisuuteen

Analyysiä tehtäessä kaupungin omistamaa kiinteistöpohjaa arvioitiin monesta eri näkökulmasta.

– Ensin teimme listauksen kiinteistöistä, joita selvityksessä tarkasteltiin. Uudenkaupungin tapauksessa puhuttiin esimerkiksi terveyskeskuksesta, tukea tarvitsevien toimintakeskuksesta, vanhusten asumisyksiköistä sekä paloasemasta. Tämän jälkeen tarkasteluun otettiin vuokrausehdot: mitkä ovat kiinteistöjen omistamisen ja käytön kustannukset ja kuinka paljon vuokraa tiloista tulee saada. Pääoma-arvon oikea määrittäminen on erittäin tärkeää, Uudenkaupungin talousjohtaja Anne Takala kertaa projektin vaiheita.

– Laskennallista pääomamarkkinakorkoa arvioitaessa huomioon piti ottaa myös mahdolliset tulevat investoinnit, rakennusten kuntoarviot sekä kiinteistöjen ylläpitokustannukset, Takala jatkaa.

Inspiran avustuksella kiinteistöille saatiin laskettua ja mallinnettua kestävä ja pidemmälläkin aikavälillä toimiva vuokrataso. Mallinnuksessa otettiin huomioon myös investoinnit ja inflaatiot. Se sisälsi myös pitkän aikavälin ennusteen siitä, miten käyttökate ja tulos tulevat kehittymään.

– Vuokraamisen lisäksi tarkastelimme myös vaihtoehtoja, joissa kaupunki voisi myydä kiinteistöjä hyvinvointialueille. Hyvinvointialueiden olisi järkevää omistaa strategisesti tärkeitä kohteita ja investoida kohteisiin, joissa ne aikovat pitkällä aikavälillä tuottaa sote- ja pelastuspalveluita, Ville Riihinen kertoo.

Tiivis ja selkokielinen selvitys päätöksenteon tueksi

Lainsäädäntö tuo kolmen vuoden siirtymäajan jälkeen mukanaan myös yhtiöittämisvelvoitteen. Tähän liittyy kuntien puolelta vielä jonkin verran avoimia kysymyksiä, mutta tehty selvitys tarjosi dataa ja työkaluja myös tulevien yhtiöittämisten suunnitteluun.

– Osana selvitystä tarkastelimme myös yhtiöittämisen aiheuttamia etuja ja haittoja kaupungille sekä erilaisia yhtiöittämismalleja, Riihinen toteaa.

Yhteistyö Uudenkaupungin ja Inspiran välillä sujui erinomaisesti ja tiiviissä yhteistyössä. – Meillä oli jo aikaisempia hyviä kokemuksia Inspiran kanssa toimimisesta. Selvityksestä saimme hyvää aineistoa päätöksenteon tueksi selkokielisessä ja tiiviissä paketissa. Itse toteutettuna aineiston kerääminen olisi vaatinut paljon aikaa ja vaivaa, Takala summaa.

Inspira on kuntien talouteen ja rahoitukseen erikoistunut asiantuntijayritys, joka on Kuntarahoituksen kokonaan omistama tytäryhtiö. Keskeisimpiä palvelualueitamme ovat kuntatalous, investoinnit sekä omistusten ja palvelutuotannon uudelleenjärjestelyt. Asikkaitamme ovat ovat Suomen kunnat sekä niiden yhtiöt, kuntayhtymät, hyvinvointialueet sekä valtion tukema asuntotuotanto. Lisätietoja inspira.fi

Teksti: Anne Laiho
Kuva: Anne Takala / Uusikaupunki

Liperin leasingrahoitetut katuvalot säästävät rahaa ja ympäristöä ilman että käyttötalousmenot kasvavat

12 000 asukkaan Liperillä oli takanaan tiukkoja investointivuosia. Kunnan kolmea päätaajamaa valaisivat energiasyöpöt elohopealamput, joita oli uusittu pistemäisesti tiehankkeiden yhteydessä. Katuvalot vaativat säännöllistä huoltoa, ja niiden ylläpitoon ja uusimiseen oli varattu 30 tuhannen euron vuosibudjetti. Se riitti vuosihuoltoihin muttei laajaan remonttiin. Loppuvuodesta 2020 kunnalle selvisi, ettei katuvalojen uusiminen vaadi käyttötalousmenojen kasvattamista ja uutta lainaa. Hankkeita voidaan viedä laajasti ja nopeasti käyttöön leasingrahoituksen avulla.

– Liperiin oli valmistumassa uusi koulu, johon haimme vihreää rahoitusta Kuntarahoitukselta. Palaverissa Kuntarahoituksen asiantuntijat esittelivät energiansäästöhankkeita, joita yhtiö oli rahoittanut vihreällä leasingilla. Huomasin katuvalot uutena rahoituskohteena ja kiinnostuin heti, muistelee Liperin talousjohtaja Pellervo Hämäläinen.

Keskusteluja seurasi muutaman kuukauden tuumaustauko, jonka jälkeen Liperissä ryhdyttiin hommiin.

– Teimme aluksi vuoden mittaiset puitesopimukset vuosille 2021 ja 2022; valoja uusittiin ensin kirkonkylältä, sitten Honkalammelta. Kahtena ensimmäisenä vuonna vaihdoimme noin 120 pylvästä valaisimineen, Hämäläinen kertoo.

Uusia katuvaloja Liperin kirkonkylällä, Ruuskankallio alueella. Puiden reunustama tie poutasäässä. Kuva: Heini Myller / Liperin kunta.
Uusia katuvaloja Liperin kirkonkylällä, Ruuskankallion alueella

Kuva urakasta tarkentui

Leasingrahoitteisessa energiansäästöhankkeessa on yleensä 5–7 vuoden takaisinmaksuaika. Jopa 10 vuoden leasingsopimus on mahdollinen. Sopimuksen jäännösarvo ja sopimusaika  räätälöidään usein siten, että hankkeesta syntyvä energiansäästö kattaisi leasingmaksut tai ainakin mahdollisimman suuren osan niistä. Tähän pyrittiin myös Liperissä, mutta urakka osoittautui odotettua laajemmaksi.

– Selvisi, että kunnassa on paljon vanhoja lyhtypylväitä, jotka on hyvä uusia samalla. Led-valaisimet säästävät sähköä, mutta pylväät eivät, joten emme saaneet niistä kustannussäästöjä, Hämäläinen toteaa mutta lisää: – Onneksi Kuntarahoitus hyväksyi ne saman sopimuksen piiriin. Pylväät olisi pitänyt joka tapauksessa uusia.

Ensimmäisten puitesopimusvuosien aikana urakan kokonaiskuva tarkentui.

– Aluksi arvioimme katuvalojen määrän selvästi alakanttiin, mutta nyt se on tiedossa. Niitä on vielä seitsemisen sataa katualueilla ja 400–500 urheilualueilla, eli olemme vasta alussa. Loppupäässä on onneksi myös valaisimia, joista voidaan uusia pelkät lamput.

Energiansäästöhankkeessa kunnan kannattaa kilpailuttaa urakka ja rahoitus erikseen. Kunnan omalla riskitasolla hankittu rahoitus on merkittävästi laitetoimittajan yritysriskiä edullisempaa, jolloin hankkeen takaisinmaksuaika lyhenee.

Korkotaso ja sähkön hinta syynissä

Liperi käyttää katuvaloihin jatkossakin Kuntarahoituksen leasingrahoitusta. Liperin kunnanvaltuusto päätti viime syksynä viiden vuoden puitesopimuksesta, jossa on 1,25 miljoonan euron limiitti. Vuoden lopulla kunta voi valita, kiinnittääkö se hankekustannukset kuuden kuukauden vaihtuvaan korkoon vai seitsemän vuoden kiinteään. Korkojen kehitystä seurataankin Liperissä tarkkaan, kuten myös sähkön hintaa. Molemmat vaikuttavat energiansäästöhankkeiden kannattavuuteen huomattavasti.

– Korot ovat nousseet, mutta niin on välillä sähkön hintakin. Pitää laskea tarkkaan, mikä kannattaa ja mikä ei. Tällä hetkellä leasingrahoitus on yhtä hyvä vaihtoehto kuin pari vuotta sitten, Hämäläinen pohtii.

Puitesopimus on Hämäläisen mukaan hyvin joustava. Kunnan ei ole pakko käyttää 1,25 miljoonan rahoituslimiittiä, vaan se saa itse päättää mitä se uusii ja milloin.

– Joinain vuosina voimme jättää valojen vaihtamisen kokonaan väliin, jos hyviä kohteita ei ole tai rahoituskustannukset uhkaavat nousta liian suuriksi.

Uudet katuvalot säästävät paitsi euroja, myös ympäristöä. Kestävän kehityksen tavoitteet olivat Liperille tärkeä syy ryhtyä remonttiin.

– Energiaa säästyy ja ledien huoltotarve on merkittävästi vanhoja valaisimia vähäisempää, mikä tuo lisäsäästöjä. Uudet katuvalot myös valaisevat paremmin ja lisäävät turvallisuutta; tätä on kunnan elinympäristöpalvelut korostanut.

Katuvalojen uusiminen leasingrahoituksella on vielä verrattain harvinaista. Hämäläinen ihmettelee miksi.

– Ehkä jotkut ajattelevat, että nämä ovat niin pieniä hankkeita, että ne kannattaisi tehdä taserahoituksella. Mutta äkkiä siitä tulee iso urakka, jos aikoo käydä koko kunnan valaisinkannan läpi.

Liperin kunnalle leasingrahoitus on sopinut katuvalojen uusimiseen hyvin.

– Leasingrahoitus on vauhdittanut katuvalojen uusimista huomattavasti. Samalla säästyy rahaa ja edistetään kestävän kehityksen tavoitteita. Meille tämä on ollut erittäin hyvä ratkaisu, Hämäläinen päättää.

Katso videolta esimerkkilaskelma energiansäästöhankkeiden rahoittamisesta leasingrahoituksella:

Tutustu Kuntarahoituksen leasingrahoitukseen!


Teksti: Roope Huotari
Kuvat: Heini Myller / Liperin kunta

16 kunnan yhteinen ponnistus paransi paikallista jätehuoltoa Pohjois- ja Keski-Pohjanmaalla

Vestia Oy palvelee kuuttatoista kuntaa Pohjois- ja Keski-Pohjanmaalla. Alueella asuu noin 92 000 asukasta vauvasta vaariin. Pääasiassa haja-asutusalueella ja maaseudulla toimivan yhtiön suurin kaupunkikeskittymä on 15 000 asukkaan Ylivieska.

– Vestian jätehuolto palvelee asukkaita Siika-, Pyhä-, Kala- ja Lestijokilaaksoissa. Huolehdimme kuntalaisten jätteen vastaanotosta, käsittelystä, hyödyntämisestä, kuljetuksesta ja kierrätysneuvonnasta, kertoo yhtiön toimitusjohtaja Olavi Soinio.

Vestian toimitusjohtaja Olavi Soinio nojaa oveen yhtiön toimistolla.
Vestian toimitusjohtaja Olavi Soinio.

Uudet lajittelupihat parantavat alueen jätehuoltoa

Alun perin vuonna 2005 alueelle rakennettiin 15 hyötyjäteasemaa, jonne kuntien asukkaat saivat viedä jätettä, jota ei voinut kierrättää kodinjäteastioissa. Asemilla lajiteltiin esimerkiksi kodin kemikaalit ja maalit, rikkinäiset huonekalut ja suuret sähkölaitteet.

– Vanhat hyötyjäteasemat olivat hyvin yksinkertaisia. Asemilla oli keskimäärin kerran viikossa henkilökuntaa paikalla vastaanottamassa jätettä, ja siksi asemille muodostui toisinaan pitkiäkin jonoja. Kuntalaisten näkökulmasta lajittelua oli haastava sovittaa arjen muiden menojen kanssa yhteen.

Palvelun saatavuutta haluttiin parantaa. Vuodesta 2020 alkaen vanhoja asemia on korvattu uusilla itsepalveluun pohjautuvilla lajittelupihoilla, jotka vastaanottavat kotitalouksien ja pienyritysten jätteitä peräkärrykuormalasteittain pidemmillä aukioloajoilla.

– Itsepalvelumallin ansiosta uudet lajittelupihat ovat auki käytännössä joka arkipäivä, mikä on parantanut huomattavasti alueen jätehuoltoa. Palvelun saatavuus on moninkertaistunut, ja itsepalvelumalli on otettu hyvin vastaan. Lajitteluapua saa tarvittaessa etävalvomon asiakasneuvojilta, jotka työskentelevät Ylivieskasta käsin.

Vastuu hankkeen toteuttamisesta jätehuoltoyhtiöllä

Hanke eteni suunnittelusta toteutukseen, kun kuntalaisten palautteen perusteella Vestia halusi pohtia parempaa vaihtoehtoa vanhalle järjestelylle. Rahoitus hankkeen toteutumiselle järjestyi Kuntarahoituksen kautta, ja rahoituksen takasivat yhtiön omistajakunnat.

– Ensimmäistä lajittelupihaa pilotoitiin Kalajoen kaupunkialueella, missä on paljon turismia ja satunnaisia kävijäpiikkejä. Seuraavia pilottikohteita valikoitui maantieteellisesti etäälle Ylivieskasta, mikä tarjosi tilaisuuden testata etävalvontaa ja tietoliikenteen toimivuutta. Täysin vastaavia lajittelupihoja ei ole nimittäin aiemmin toteutettu Suomessa ja olimme hankkeen kanssa uuden äärellä. Pilotista karttunut kokemus oli arvokasta.

Uusi lajittelupihaverkosto on haluttu rakentaa kolmessa vuodessa, jotta palvelutarjonta olisi mahdollisimman samanlaatuista kuntien kesken. Alkuperäistä suunnitelmaa on kasvatettu vielä parilla täysin uudella lajittelupihalla, joten tämän hetken arvio on, että kaikki hyötyjäteasemat on uusittu 2024 kevääseen mennessä.

– Käytännössä kaikilla Vestian omistajakunnilla on oma lajittelupihansa. Sijainnit tarkastettiin yhdessä kuntien kanssa, sillä vanhojen asemien rakentamisen jälkeen kunnat ovat kehittyneet ja muuttuneet. Osassa kunnista sijainti vaihtui uudelle tontille ja osassa pysyttiin vanhan aseman sijainnissa.

Kaksi henkilöä käyttävät itsepalvelupistettä Vestian lajittelupihalla.
Uudet lajittelupihat toimivat itsepalveluperiaatteella. Palvelujen parempi saatavuus kerää positiivista palautetta.

Positiivista palautetta palvelun paremmasta saatavuudesta

Lajittelupihoille voi viedä huonekalujen ja kemikaalien lisäksi muun muassa lasia, pahvia, paperia, metallia, purkujätettä ja puutarhajätettä. Mitä perusteellisemmin jäte on lajiteltu ennen pihalle tuontia sitä pienempi käsittelymaksu kuntalaista odottaa.

– On hyvä, että Vestia omalta osaltaan myös tällä tavoin kannustaa kuntalaisia lajittelemaan jätteitä ja siten saamaan jätteitä hyötykäyttöön, pohtii Nivalan kaupunginjohtaja Päivi Karikumpu.

– Lajittelupihoista on saatu oikein hyvää palautetta. Aiemman palautevirran suurimmat risut liittyivätkin pitkälti hyötyjäteasemiin ja erityisesti niiden aukioloaikoihin. Jotta uusista pihoista saatiin mahdollisimman toimivia, asiakasystävällisyys ja käytettävyys huomioitiin osallistamalla kuntalaisia erilaisin kyselyin ennen hankkeen toteuttamista, Soinio lisää.

– Parannus entiseen on huomattava, ja nyt mentiin kerralla nykyaikaan. Etävalvonta on lisännyt aukioloja huomattavasti ja on helpottanut muun muassa työssäkäyvien asiointia, kehuu Pyhäjärven kaupunginjohtaja Henrik Kiviniemi kaupungin uutta lajittelupihaa.

Jokilaaksojen alueella on 140 Vestian omaa ekopistettä ja 51 Suomen Pakkauskierrätys Rinki Oy:n ekopistettä. Peruspisteellä kerätään paperia, lasipakkauksia ja pienmetallia. Keskustaajamien pisteillä on lisäksi säiliöt keräyskartongille. Rinki Oy kerää osalla ekopisteitään myös muovipakkauksia. Yhteinen jätehuolto niittää Jokilaaksossa kiitosta.

– Vestian toiminnan kautta olemme saaneet pidettyä koko alueella saman hintatason palveluissa, mikä on tärkeää asukkaiden yhdenvertaisuuden kannalta. Pyhäjärvellä meitä miellyttää myös Vestian kiertotalousliiketoimintojen kehitys, sillä kaupunkina olemme itsekin kiertotalouden edelläkävijöitä. Yhtiöllä on kehitystyössä hyvä ote, Kiviniemi hymyilee.

– Vestia on näkyvä toimija alueella ja yhtiö hoitaa alueen jätehuollon palvelut laadukkaasti ja kustannustehokkaasti. Vestia tarjoaa kuntalaisille laadukasta ja myös edullista palvelua. Nivalan kaupungin näkökulmasta voimme olla erittäin tyytyväisiä Vestian toimintaan, Karikumpu päättää.


Teksti: Sara Pitzén ja Roope Huotari
Kuvat: Vestia

Kestävää kaupunkirakentamista: Postipuistoon nousee näyttävä puukerrostalokortteli

Pohjois-Pasilan vanhan maaliikennekeskuksen alueelle on rakennettu uutta asuinaluetta vuodesta 2019 alkaen. Keskuspuistoa reunustava Postipuisto sijaitsee lähellä Ilmalan ja Käpylän juna-asemia. Alueen lähipalveluihin on kaavoitettu päiväkoti ja koulu. Alueelle rakennetaankin yksiöiden ja kaksioiden ohella perheasuntoja, joita on toivottu lisää ydinkeskustan tuntumaan.

Puukorttelihanke syntyi osana Asuntoreformi Helsinki 2020 -arkkitehtuurikilpailua. Postipuiston tontin voittajaidean suunnitteli KUMP Arkkitehdit Oy, ja hankkeen varsinainen suunnittelutyö syntyi yhteistyönä A-Konsultit Oy:n ja Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli Oy:n kanssa. Ideassa korostui yhteisöllisyys ja puumateriaalin käyttö. Rakennuttajaksi valittiin Asuntosäätiö ja A-Kruunu Oy sekä KVR-urakoitsijaksi JVR Rakenne Oy.

– Tällä hetkellä tontilla tehdään perustustöitä, ja puuelementtiasennus on alkamassa. Asuntosäätiön asumisoikeusasunnoista A- ja B-rappu valmistuvat tämän vuoden loppuun mennessä, C-rappu loppuvuodesta 2024. Kohteen noin 90 asuntoa pitävät sisällään niin yksiöitä kuin jopa viiden huoneen perheasuntoja, kertoo Pekka Sainio, Asuntosäätiön hankkeen projektipäällikkö.

Asun­to­sää­tiön ja A-Kruu­nun puu­ra­ken­teis­een kort­te­liin valmistuu yhteensä lähemmäs 200 asu­mi­soi­keus- ja vuok­ra-asun­toa. Korttelin rakentaminen rahoitetaan Kuntarahoituksen vihreällä rahoituksella.

– A-kruunun vuokra-asuntoja rakennetaan yhtä aikaa Asuntosäätiön kanssa. Taloissa tulee olemaan noin 90 kotia, jotka valmistuvat kahdessa vaiheessa, osa elokuussa 2024 ja loput saman vuoden joulukuussa, kertoo Jouni Isomöttönen, A-kruunun rakennuttamisjohtaja.

Havainnekuva katunäkymästä Asuntosäätiön ja A-kruunun puukerrostalokorttelin yhteydessä Postipuistossa Helsingin Pasilassa.

Puurakentamista kaupunkiympäristössä

Kotimainen valmistus ja suomalainen puu rakennusmateriaalina pienentävät rakentamisesta aiheutuvaa hiilijalanjälkeä. Postipuiston A-energialuokan korttelista ympäristöystävällisen tekevät myös kohteen aurinkopaneelit, viherkatot ja viherseinämät.

– Olen ensimmäistä kertaa mukana rakentamassa tämän mittakaavan puukerrostaloa. Projekti on tarjonnut paljon oppeja. Paljasta puuta ei esimerkiksi jätetä asunnoissa näkyviin kovin paljoa, sillä paloturvallisuuteen on kiinnitettävä huomiota. Betonikerrostaloista poiketen taloihin asennetaan myös kattava sprinklerijärjestelmä, kertoo Sainio.

Puurakentamista on edistetty lähivuosina ympäri Suomea. Joissain kaupungeissa ja kunnissa tontteja jopa kaavoitetaan niin, että tontille saa rakentaa vain puusta.

– A-kruunu on rakennuttanut useampia puukerrostalokohteita. Valmiita kohteita meillä on Tampereella, Sipoossa ja Kuninkaantammessa. Postipuiston ohella puukerrostaloasuntoja on rakenteilla Nurmijärvellä, kertoo Raisa Turtiainen, A-kruunun hankkeen projektipäällikkö.

Yhteisöllisiä tiloja löytyy pihapiiristä ja Postivarikon kylätalosta

Korttelin yhteisöllisyys näkyy talojen porraskäytävien yhteistiloissa, joissa voi tehdä etätöitä, leikkiä lasten kanssa ja hoitaa kasveja. Kuusikerroksisten puurakenteisten talojen väleihin sijoittuvat valopihat ja viherseinämät tuovat sisäpihalle varjoa kesäisin ja luonnonvaloa talvisin.

Koko Postipuiston alueella yhteisöllisyyttä luo pian ovensa avaava “kylätalo”. Postivarikko-niminen yhteisötalo tarjoaa asukkaille monipuolisia tiloja joustavaan käyttöön. Postivarikko pitää sisällään muun muassa kuntosalin, kahvilatilat ja verstaan. Tiloissa voi järjestää myös ohjattua toimintaa.

– Postivarikko valjastetaan asukaskäyttöön lähiaikoina. Siellä on tarkoitus järjestää kaikenlaista toimintaa ja harrastusmahdollisuuksia. Jännittävää nähdä, miten asukkaat ottavat tilan ja sen palvelut haltuunsa. Sijainti on keskeinen, se on kaavasta katsoen kuin alueen sydän, kertoo Turtiainen.

Korttelikokonaisuus on edistynyt mallikkaasti

A-Kruunu ja Asuntosäätiö ovat tehneet yhteistyötä lukuisia kertoja. Hankkeen suunnitteluun, toteutumiseen ja etenemiseen on oltu tyytyväisiä puolin ja toisin.

– Korttelikokonaisuutta on ollut mahtavaa rakentaa yhdessä Asuntosäätiön kanssa. Yhteistyö on sujunut mallikkaasti ja myös JVR-Rakenteen suunnittelutiimi on tehnyt hirmu hyvää työtä. Ei tällaisia hankkeita ihan jatkuvasti rakenneta, yhdessä syntyy hyvää jälkeä, Isomöttönen kehuu.

Lue myös:


Vihreä rahoitus

Kuntarahoitus myöntää vihreää rahoitusta hankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia positiivisia ympäristövaikutuksia. Tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa vihreää rahoitusta on myönnetty vuodesta 2016, ja tänä päivänä rahoituksen piirissä on lähes 200 hanketta Helsingistä Inariin.

Lue lisää vihreästä rahoituksesta


Teksti: Sara Pitzén
Kuvat: Asuntosäätiö

Harmaantuva ”puutalo” on Naantalin uusi maamerkki

TA-Yhtiöiden rakennuttama Tuulensuunkatu 27 on ekologinen asumisoikeustalo, joka valmistui keväällä 2022. Viisikerroksinen, puuverhoiltu talo sijaitsee Naantalin ydinkeskustassa, Vanhankaupungin itäpuolella. Tuulensuunkatu 27 on osa TA-Yhtiöiden omistamaa keskustakorttelia, jonka tontinluovutuskilpailun yhtiö voitti vuonna 2016.

– Keskustakorttelihankkeesta on toteutettu puolet. Ensimmäinen vaihe valmistui toukokuussa 2020. Tällä hetkellä korttelissa on 50 omistusasuntoa ja 22 asumisoikeusasuntoa, ja suunnitteilla on vielä 40 omistusasuntoa lisää, kertoo TA-Yhtiöiden aluejohtaja Matti Keitilä.

Uusi Tuulensuunkadun kerrostalo sijaitsee vanhalla seurakuntatalon tontilla ja kohteen naapurissa on suojeltu asemapäällikön talo. Naantalin torille on kävellen alle kilometri.

Ilmakuva TA-yhtiöiden asumisoikeustalosta Naantalin Tuulensuunkadulla.
Naantalin keskustassa palvelut ovat lähellä.

Tuulensuunkadun asunnot menivät käsistä

Tuulensuunkadun kerrostalo oli vuoden 2022 asuntomessujen oheiskohde. Talossa on näyttävä sisääntulo kadun puolelta, jossa korkean aulatilan ikkunat nousevat porrashuoneen kattoon asti. Valoa tulvii sisään viidestä kerroksesta.

Kaikissa asunnoissa on oma lasitettu parveke. Ylimmässä kerroksessa sijaitsee asukkaiden yhteinen sauna, vilvoitteluparveke ja kerhotila. Katon aurinkopaneelit tuottavat myös energiaa asuntojen ilmanvaihtoon. Kivijalan liiketilojen päällä on pihakansi, jossa on viljelyslaatikoita, istutuksia ja pergola.

Asuntomessukohteena talosta löytyy myös muita hienouksia. Talon hissi on toteutettu Koneen flow-järjestelmällä, joka keskustelee asukkaiden älypuhelimien kanssa. Kun asukas saapuu alaovelle, hissi tulee automaattisesti alas ja osaa viedä asukkaan tämän asuinkerrokseensa – nappia painamatta.

– Järjestelmään kuuluu myös älykäs ovipuhelin, jonka avulla asukas näkee kännykästään, kuka ovipuhelinta soittaa. Vastaavia ratkaisuja ei ole toteutettu kovin monessa asuintalossa, Keitilä lisää.

Kaikki kohteen 22 asumisoikeusasuntoa löysivät asukkaansa helposti. Asuntoja on kaksioista neliöihin; asuntojen pinta-alat vaihtelevat 51–79 neliömetrin välillä. Hakijoita asuntoihin oli yhteensä noin kahdeksankymmentä.

– Kysyntä oli erinomaista. Asumisoikeudet myytiin kaikkiin asuntoihin jo hyvissä ajoin, vajaa vuosi ennen talon valmistumista, Keitilä kertoo.

Vehreä pihakansi TA-yhtiöiden asumisoikeustalossa Naantalin Tuulensuunkadulla
Vehreä pihakansi kutsuu viihtymään.

Tärkeät palvelut ja hyvät joukkoliikenneyhteydet ovat lähellä

Tuulensuunkadun pohjakerroksessa on kaksi liiketilaa. Toisessa tiloista on kauneushoitola ja toista vuokraa fysioterapeutti. Kerrostalon välittömässä läheisyydessä sijaitsee ruokakauppa sekä terveyskeskus, ja lisää palveluita löytyy lyhyen matkan päästä.

Hyvät joukkoliikenneyhteydet ovat TA-Yhtiöille tärkeitä, ja myös ARA korostaa kestävää liikkumista rahoituspäätöksissään. Tuulensuunkadulta pääsee bussilla Turkuun lähes vartissa ja matkan kesto Raision suuntaan on suunnilleen sama. Kerrostalon viereisellä pysäköintipaikalla on kuusi sähköauton latauspistettä tarjolla asukkaille.

Tuulensuunkatu 27:n julkisivu on valmistettu käsittelemättömästä lehtikuusesta, joka harmaantuu vanhetessaan. Talon näyttävä ulkokuori ja sen keskeinen sijainti ovat tehneet asumisoikeustalon tunnetuksi nopeasti; Naantalilaiset puhuvat Tuulensuunkatu 27:stä ”puutalona”. A-energialuokan talo rakennettiin Kuntarahoituksen vihreällä rahoituksella.

Lue myös:


Vihreä rahoitus

Kuntarahoitus myöntää vihreää rahoitusta hankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia positiivisia ympäristövaikutuksia. Tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa vihreää rahoitusta on myönnetty vuodesta 2016, ja tänä päivänä rahoituksen piirissä on jo lähes 200 hanketta Helsingistä Inariin.

Lue lisää vihreästä rahoituksesta


Teksti: Sara Pitzén
Kuvat: TA-Yhtiöt

Vuoden ARA-neliöt -palkinto Jyväskylään – Kortepohjan ylioppilaskylän perusparantaminen ”poikkeuksellinen menestystarina”

Kortepohjan ylioppilaskylä rakennettiin 1960- ja 70-lukujen taitteessa Laajavuoren virkistysalueen ja Tuomiojärven välimaastoon, Jyväskylän keskustan luoteispuolelle. Ylioppilaskylä on laajasti tunnettu, ainutlaatuinen opiskelija-asumisen keskittymä, jonka 18 kerrostaloa ja yhteisötalo Rentukka muodostavat arkkitehtonisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävän kokonaisuuden.

Viime vuosina ylioppilaskylän rakennuskantaa on nykyaikaistettu määrätietoisesti. Työ on vaatinut Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnalta ja sen kiinteistöomaisuutta hallinnoivalta Soihdulta näkemyksellisyyttä, rohkeutta ja laajaa yhteistyötä. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA palkitsi hankkeen Vuoden parhaat ARA-neliöt -tunnustuksella. ARA kehuu Kortepohjan perusparantamista poikkeuksellisena menestystarinana, joka toteuttaa myös kiitettävästi kiertotalouden tavoitteita.

– Suurta muutosta on valmisteltu kokonaisuutena, mutta työt on tehty hanke kerrallaan. Alulle saatu positiivinen kierre on vahvistunut ja saanut opiskelijat palaamaan takaisin Kortepohjaan, Soihdun kiinteistöjohtaja Kimmo Moilanen kertoo tiedotteessa.

Ylioppilaskylän laaja uudistaminen alkoi 2017, kun Kortepohjan viisi yhdeksänkerroksista kerrostaloa, ”tornitaloina” tunnetut A-, B-, C-, D- ja E-talot uusittiin peräkkäisinä vuosina. Samalla uusittiin ylioppilaskylän keskusrakennus Rentukka, jossa toimi 1980-luvulla yksi Jyväskylän suosituimmista iltaravintoloista. Vuonna 2018 avattu uusi Rentukka toi opiskelijahintaisen lounasravintolan takaisin ylioppilaskylän ytimeen. Rentukassa on nyt myös valoisa kuntosali, sauna, itsepalvelupesula, opiskelu- ja ryhmätiloja sekä iso oleskeluaula. Asuntojen määrä tornitaloissa kasvoi seitsemällä 727:ään.

– Uudistuksen myönteinen vaikutus opiskelijoiden asumiskokemukseen on näkynyt selvästi asukkailtamme saadussa palautteessa, kertoo Soihdun palvelupäällikkö Jenna Pigg.

– Palveluiden keskittäminen Rentukkaan nähdään arkea helpottavana ja jakamistaloutta edistävänä asiana. Lisäksi yhteisissä tiloissa tapahtuvat arjen kohtaamiset lisäävät yhteisöllisyyttä luonnostaan.

Aukio Rentukka-talon edustalla.
Rentukassa on mahdollista järjestää tapahtumia ja harrastustoimintaa.
Näyttelytila Kortepohjan ylioppilaskylän C-talon kivijalassa.
Näyttelytila C-talon kivijalassa.

Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2025. Suurimmat päästölähteet ovat kaukolämmön ja sähkön kulutus; kiinteistöt ovat avainasemassa tavoitteen saavuttamisessa. Tornitalojen ja Rentukan remonttien vaikutus rakennusten elinkaaren aikaisiin ilmastovaikutuksiin on suotuisa: peruskorjauksessa rakennusten laskennallinen energiankulutus laski yli kolmanneksen.

ARAn rahoituksen lisäksi Kortepohjan ylioppilaskylän uudistaminen on saanut Kuntarahoituksen vihreää rahoitusta.

– Ylioppilaskylän uudistaminen oli ensimmäinen peruskorjaushanke, johon Kuntarahoitus myönsi vihreää rahoitusta, kertoo Kuntarahoituksen asiakkuuspäällikkö Sari Sistonen.

– Kortepohjan uudistaminen on erinomainen esimerkki siitä, miten vanha rakennuskanta tuodaan tähän päivään alueen identiteetille uskollisella tavalla – ja vieläpä resurssiviisaasti. Sekä soihtulaisten että asukkaiden ylpeys uudistuneesta ylioppilaskylästä on käsinkosketeltavaa. Hanketta on ollut ilo seurata, Sistonen kehuu.

Kehittyvän Kortepohjan ytimessä

Ylioppilaskylän uudistaminen on tiivis osa Kortepohjan kaupunginosan kehittämistä. Alueen tulevaisuutta hahmoteltiin vuonna 2018 julkaistussa kehittämissuunnitelmassa, jonka Jyväskylän kaupunki laati yhteistyössä Kortepohjan toimijoiden kanssa. Kaupunginosaan haluttiin lisää asuntoja, tiiviimpää kaupunkirakennetta, uusia palveluita ja parempaa liikkumista. Syksyllä Kortepohjaan valmistui uusi päiväkoti- ja koulurakennus, joka pitää sisällään myös kirjaston.

Ylioppilaskylä on Kortepohjan näyttävin maamerkki, jossa asuu vajaa neljäsosa kaupunginosan 8 000 asukkaasta. Ylioppilaskunta ja Soihtu ovat mukana alueen kehittämisessä vahvasti ja pitkäjänteisesti.

– Olemme tässä yhtenä toimijana, jolla on vaikutusvaltaa koko kaupunginosan ja kaupungin pitovoimaan. Laaja yhteistyö alueen toimijoiden kanssa mahdollistaa parhaan mahdollisen onnistumisen opiskelija-asukkaille ja kaikille kaupunkilaisille, totesi kiinteistöjohtaja Moilanen ARA-viestin haastattelussa syyskuussa 2022.

Vuoden parhaat ARA-neliöt -tunnustuspalkinto

Palkinto on myönnetty vuodesta 2017 alkaen yhdelle ARAn rahoittamalle uudisrakentamis- tai perusparantamiskohteelle. Palkinnon saavan kohteen valitsee ARA. Palkinto jaetaan vuosittain. Palkintona on ”Vuoden ARA-neliö”, palkitun rakennuksen seinään kiinnitettävä laatta. ARA valitsee palkinnon tekijäksi vuosittain nuoren taiteilijan tai muotoilijan. Tämän vuoden palkintolaatan ovat suunnittelut ja toteuttanut LAB Muotoiluinstituutin opiskelijat Alex Domeney ja Netta Aavikko.

Lähde: Vuoden parhaat ARA-neliöt 2023 -palkinto Kortepohjan ylioppilaskylälle, ARA, uutiset ja tiedotteet 2023

Vihreä rahoitus

Kuntarahoitus myöntää vihreää rahoitusta hankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia positiivisia ympäristövaikutuksia. Tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa vihreää rahoitusta on myönnetty vuodesta 2016, ja tänä päivänä rahoituksen piirissä on jo lähes 200 hanketta Helsingistä Inariin.

Lue lisää vihreästä rahoituksesta

Teksti: Roope Huotari
Kuvat: Jari Kuskelin

Viherkatto ja metro lähellä – Espoon Asunnot rakentaa ekologista kerrostalokohdetta Finnooseen

Kaksitoistakerroksiseen kerrostaloon valmistuu 98 uutta asuntoa. Noin 17,5 miljoonan euron hanke toteutetaan Kuntarahoituksen vihreällä rahoituksella. Syvänsalmenkadulla on käytetty monia ekologisuutta korostavia ratkaisuja ja kohde kuuluu A-energialuokkaan, kuten vihreän rahoituksen kriteerit edellyttävät.

Suunnittelu- ja materiaalivalinnoissa Espoon Asunnot panostaa aina minimitasoa enemmän kestäviin ratkaisuihin esimerkiksi julkisivuissa ja pintamateriaaleissa. Tämä mahdollistaa kohteille sekä pitkän elinkaaren että pienemmät ylläpitokustannukset, kertoo yhtiön toimitusjohtaja Jaakko Kammonen.  

– Syvänsalmenkadulla näistä keskeisimmät ratkaisut liittyvät energiantuotantoon ja -tehokkuuteen. Rakennukseen tulee aurinkosähköpaneelit, jotka on mitoitettu kattamaan kiinteistösähkön kulutus kesäaikaan. Parvekkeet lasitetaan ja lämmitys toteutetaan kaukolämpönä, jota ohjataan älykkään ja oppivan säätöjärjestelmän avulla. Lisäksi talousrakennuksen katolle on luvassa viherkatto, Kammonen valottaa.

Espoon Asunnot tähtää hiilineutraaliksi vuoteen 2030 mennessä. Uudiskohteet yhtiö suunnittelee A-energialuokkaan ja pyrkii kattavissa peruskorjauksissa 30 prosentin parannukseen energiatehokkuudessa. Myös yhtiön ensimmäinen puukerrostalokohde on rakenteilla.  

Tavoitteena kestäviä asuntoja ja yhteisöjä

Finnoo kiinnosti Espoon Asuntoja alusta asti alueena, jota kaupunki kehittää ja jolle on suunniteltu paljon uutta rakentamista koko 2020-luvun ajalle.

– Alueen etuihin kuuluu myös tulevaisuudessa rakennettava Finnoon metroasema: sen ansiosta kohde sopii niin autoileville kuin julkisen liikenteen käyttäjille. Myös meri on kohtuullisen lähellä ja lisää seudun vetovoimaa.

Finnoon rakentamista ohjaavat vähäpäästöiset ratkaisut. Djupsundsbäckenin alueelle kaavaillaan esimerkiksi geotermistä lähilämpöverkkoa, jonka avulla asuinalue voisi olla lämmitys- ja jäähdytysenergian suhteen päästötön. Tällainen lähilämpöverkko olisi ensimmäinen laatuaan Suomessa.

Kestävän rakentamisen ja asumisen odotukset ovat Espoon Asuntojen toiminnan mukaisia niin tässä kuin muissakin kohteissa, Kammonen kertoo: ympäristöystävälliset ratkaisut ovat kuuluneet yhtiön strategiaan enemmän jo kahdenkymmenen vuoden ajan. Suunnittelussa huomiota on kiinnitetty energiatehokkuuteen, asumisessa muun muassa kierrätys- ja jätteenlajitteluratkaisuihin.

– Viime vuosina ilmastokysymykset ovat alkaneet näkyä enemmän myös mediassa. Se on lisännyt asiakkaidemme mielenkiintoa aihetta kohtaan, mikä on pelkästään positiivista.

Ekologisen kestävyyden lisäksi Espoon Asunnot edistää kohteissaan sosiaalista kestävyyttä. Syvänsalmenkadun asukkaat valitaan tarveharkintaisesti ja ARAn kriteerejä noudattaen.

– Asuntojen keskikoko on noin 46 neliömetriä, mutta ne vaihtelevat noin 30 neliömetrin yksiöistä aina neljän huoneen ja 76 neliömetrin koteihin. Erikokoisilla asunnoilla pyritään siihen, että asukkaissa olisi myös erikokoisia perheitä ja ruokakuntia: tämä luo pitkällä aikajänteellä kestävämpiä asuinyhteisöjä.

Kohtuuhintaisille vuokra-asunnoille jatkuva kysyntä

Espooseen on rakennettu paljon uutta asuntokantaa viime vuosina. Paikallisesti kehitystä vauhdittavat Espoon seudun väestönkasvu sekä Länsimetron rakentaminen.

– Koko Suomea koskeva ilmiö eli perhekokojen pienentyminen vaikuttaa myös kysyntään. Asuntomarkkinoilla on entistä enemmän yksinasujia ja pieniä perheitä, jotka etsivät tietynkokoisia koteja, Kammonen kertoo.

Espoon Asunnot tarjoaa vuokra-asuntoja noin kolmanneksen yleistä markkinahintatasoa halvemmalla. Kammosen mukaan korona-aika on laskenut vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen käyttöastetta ja vuokranantajat ovat joutuneet tinkimään hinnoistaan. Kohtuuhintaisiin asuntoihin sen sijaan on jatkuvasti enemmän kysyntää kuin mihin voidaan vastata.

– Meille on käytännössä koko ajan voimassa 5 000–7 000 hakemusta. Pyrkimys on tarjota aina parhaan mahdollisen hinta-laatusuhteen asunto hyvillä vuokraehdoilla.

Uusiin koteihin ensi vuoden alussa

Espoon Asunnot teki investointipäätöksen Syväsalmenkadun kerrostalosta maaliskuussa 2021 ja rakennustyöt käynnistyivät toukokuussa. Ajat ovat olleet koko rakennussektorille monimutkaiset, mutta yhteistyö rakentajana toimivan PakRak Oy:n kanssa on sujunut hyvin.

– Kaikista haasteista selvitään, kun on yhteistyöhalua, Espoon Asuntojen kohteesta vastaava projektipäällikkö Outi Auvinen kertoo.

– Korona-aika on vienyt palaverit Teamsiin, mutta vähitellen on löydetty sopivat käytännöt siihen, milloin etäpalaveri on järkevin ratkaisu ja milloin kannattaa tavata kasvotusten. Vaikka rakennustarvikkeiden saatavuudessa on ollut haasteita, on hanke valmistumassa aikataulun mukaisesti alkuvuodesta 2023.


Vihreä rahoitus
Kuntarahoitus myöntää vihreää rahoitusta hankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia positiivisia ympäristövaikutuksia. Tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa vihreää rahoitusta on myönnetty vuodesta 2016, ja tänä päivänä rahoituksen piirissä on jo lähes 200 hanketta Helsingistä Inariin.


Teksti: Tuomas Mäkinen
Kuva: Arkkitehtitoimisto HML Oy

Postipuiston monisukupolvitalossa värillä on väliä

Setlementtiasuntojen kehityspäällikkö Marja Mesimäki.
Setlementtiasuntojen kehityspäällikkö Marja Mesimäki

Helsingin Pohjois-Pasilaan, ratapihan ja Keskuspuiston kainaloon, kasvaa vauhdilla uusi asuinalue. Jos kaikki menee kaupungin suunnitelmien mukaan, 2030-luvulla Pohjois-Pasilassa asuu yli 12 000 asukasta, ja työpaikkoja on noin kahdelle tuhannelle. Alueen rakentaminen alkoi vuonna 2019 entisen maaliikennekeskuksen alueelta, 26 hehtaarin Postipuistosta.

Postipuistoon on suunniteltu asuntoja yli 5 000 asukkaalle. Alueesta on määrä tulla kaupunkimainen, tehokkaasti rakennettu ja urbaani kokonaisuus, jota hallitsevat umpikorttelit ja avoimet, yhtenäiset sisäpihat.

Yksi uuden asuntokannan malliesimerkeistä valmistui maaliskuussa 2022 Postiljooninkadun ja Kustinpolun kulmaan, johon Setlementtiasunnot rakennutti 88 ARA-asunnon monisukupolvitalon. Monisukupolvitalon suunnittelua ohjasi yhteisöllisyys – arvo, jonka Helsingin kaupunki on nimennyt koko uuden asuinalueen teemaksi.

– Kerralla rakennettu alue tuntuu helposti juurettomalta. Postipuistossa ei ole vanhojen asuinalueiden tapaan kerroksellisuutta tai historiaa, alueidentiteettiä, joka auttaa asukkaita kiintymään alueeseen, kertoo Setlementtiasuntojen kehityspäällikkö Marja Mesimäki.

Yksi uuden monisukupolvitalon tavoitteista on rakentaa tätä identiteettiä. Siihen tähdätään tuomalla arjen toiminnot näkyville. Monisukupolvitalon yhteistilat sijaitsevat ilmavassa, hotellinomaisessa aulassa, pesutuvasta on suora näkymä kadulle ja yhteinen korttelipiha on helposti saavutettavissa. Kivijalassa on varaus liiketilalle, esimerkiksi ravintolalle, eli paikkoja kohdata riittää.

Alueidentiteettiin on syytä panostaa, kehottaa Mesimäki, sillä se näkyy ympäristössä.

– Kun asukkaat kiinnittyvät paikkaan, syntyy omistajuuden tunne ja halu huolehtia ympäristöstä, sen siisteydestä ja turvallisuudesta. Sanalla sanoen voi puhua kotipaikkarakkaudesta.


Havainnekuva Setlementtiasuntojen monisukupolvitalon korttelipihasta.
Monisukupolvitalon vehreä korttelipiha on muiden yhteistilojen tapaan täysin esteetön.


Setlementtiasuntojen tekninen johtaja Lauri Isotalo.
Setlementtiasuntojen tekninen johtaja Lauri Isotalo

Ikäihmisten asumisessa pienillä valinnoilla on suuri vaikutus

Postipuiston monisukupolvitalo koostuu kaksiosaisesta, 7- ja 8-kerroksisesta lamellitalosta sekä viisikerroksisesta erillistalosta. Talon kylkeen valmistuu korttelipiha, joka on jaettu korttelin muiden asukkaiden kanssa. 88 asunnosta 17 on ikäihmisten asuntoja, jotka on ripoteltu muiden joukkoon. Asuntokoot vaihtelevat yksiöistä neljän huoneen perheasuntoihin.

– Nyt kun asukkaat on valittu, voidaan alkaa miettiä sukupolvien välisiä kohtaamisia. Eräässä kohteessamme esimerkiksi iäkäs naapuri on opettanut talon nuoria lyhentämään housunlahkeita yhteiskäyttöisellä ompelukoneella, kehityspäällikkö Mesimäki kertoo. – Postipuistossa voisi olla vaikka mummo- ja pappakavereita lapsille, joiden omat isovanhemmat asuvat kauempana. Mitään ei tietenkään tyrkytetä, vaan kaikki lähtee asukkaista.

Ikäihmisten asunnoissa suunnittelu vaatii erityistä huomiota, sanoo Setlementtiasuntojen tekninen johtaja Lauri Isotalo. Tavallisesta poikkeavia ratkaisuja on niin yhteisissä tiloissa kuin asuntojen sisällä.

– Kaikki yhteistilat ja monisukupolvitalon piha ovat täysin esteettömiä, kulkemaan pääsee rollaattorin tai pyörätuolinkin kanssa. Sama koskee luonnollisesti myös ikäihmisten asuntoja. Esimerkiksi keittiöissä ja vessoissa tasojen korkeutta voi säätää. Ulko-ovissa taas on toinen ovisilmä pyörätuolikorkeudella.

Esteettömyys ei rajoitu pelkkään liikkumiseen vaan monisukupolvitalon suunnittelussa on huomioitu muun muassa myös näkörajoitteet.

– Ikänäön edetessä punaisen värin erottaa pisimpään. Siksi erityisasunnoissa on esimerkiksi punaiset tukikahvat kylpyhuoneissa, kertoo Isotalo.

– Kylpyhuoneissa on myös eriväriset lattia- ja seinälaatat, lisää kehityspäällikkö Mesimäki. – Sekin helpottaa liikkumista, kun lattian ja seinän raja erottuu selvemmin. Samasta syystä myös portaikot yleisissä tiloissa ovat erivärisiä kuin lattia.

Värillä ei ole väliä vain näkörajoitteisille, vaan hyvin suunniteltu värimaailma auttaa myös muistisairaita. Monisukupolvitalossa porraskäytävät ja kerrokset on värikoodattu.

– Muistisairaalle se, että asuu neljännessä kerroksessa voi unohtua helposti. Mutta esimerkiksi vihreän tai sinisen kerroksen muistaa jo paremmin. Myös kuvioilla voi ajaa saman asian: toiseen portaikkoon voi laittaa esimerkiksi kukon kuvan ja toiseen kilpikonnan, Isotalo suunnittelee.

Isossa mittakaavassa värit, kuviot ja pintamateriaalit ovat pieniä päätöksiä. Ikäihmisten asuinmukavuuteen niillä on kuitenkin kokoaan suurempi vaikutus. Kohtuuhintaisessa ARA-rakentamisessa tällaiset päätökset ovat kullanarvoisia.

– Ratkaisuilla pitää olla pieni hintalappu. Värit, tekstuurit ja symbolit ovat aika pitkälti sitä. Yksinkertaista, mutta tehokasta, Isotalo tiivistää.


Havainnekuva Setlementtiasuntojen monisukupolvitalon sisääntuloaulasta. Hotellinomainen, avara aulatila, jossa puupaneloidut seinät.
Aulatiloissa on panostettu laadukkaisiin materiaaleihin ja viihtyisyyteen.


Asumiskoordinaattorit arjen tukena

Postipuiston monisukupolvitalo on rahoitettu Kuntarahoituksen yhteiskunnallisella rahoituksella. Tavallista lainaa edullisempaa yhteiskunnallista rahoitusta myönnetään hankkeille, jotka edistävät yhdenvertaisuutta, yhteisöllisyyttä, hyvinvointia tai alueen elinvoimaa. Postipuiston talossa yhteiskunnallisen rahoituksen periaatteet tiivistyvät erinomaisesti.

– Meidän tavoitteenamme on tukea ja edistää näitä yhteiskunnalliseen rahoitukseen liittyviä arvoja oikeastaan kaikissa kohteissamme, kehityspäällikkö Mesimäki kertoo Setlementtiasuntojen toiminnasta. – Myös vuodenvaihteessa valmistunut Jousenpuiston  kohteemme on rahoitettu yhteiskunnallisella rahoituksella. Se on meille todella luonteva vaihtoehto.

Setlementtiasunnoilla asukkaita tukee arjessa moniammatillinen asumiskoordinaattorien tiimi. Sosiaalialan koulutuksen saaneet asumiskoordinaattorit vahvistavat yhteisöllisyyttä ja turvallisuutta taloilla ja antavat asumisneuvontaa. He voivat esimerkiksi auttaa asukkaita erilaisissa arjen haasteissa.

– Jos vaikka vuokranmaksussa on ongelmia, asumiskoordinaattori voi tehdä asukkaan kanssa maksusuunnitelman tai auttaa palvelujen pariin. Se on ennaltaehkäisevää toimintaa, sen sijaan että päädyttäisiin häätöön vuokrarästien takia, Mesimäki kertoo.

Asumiskoordinaattorit myös auttavat käyttämään yhteisiä tiloja, joita Setlementtiasuntojen kohteissa on paljon. Asukkaita rohkaistaan järjestämään tapahtumia ja yhteistä tekemistä, mutta mitään ei tuputeta.

– Yhteisöllisyyttä ei voi antaa talon puolesta, niin että se olisi keittiön pöydällä uusia asukkaita odottamassa. Jokainen yhteisö muodostuu ajan kanssa omanlaisekseen.

Sitä, miten asukkaat tutustuvat toisiinsa, on pohdittu Setlementtiasuntojen kohteissa paljon. Kyselyissä on käynyt ilmi, että tutustumisen tapoja on yhtä monta kuin asukkaitakin. – Osa tutustuu naapureihin taloyhtiön yhteisessä toiminnassa, pihatalkoissa tai käsityökerhossa. Joku taas törmää sydänystävään sattumalta hississä. Ei sitä voi ennalta määrittää. Tärkeintä on, että näille kohtaamisille luodaan mahdollisuuksia, Mesimäki tiivistää.


Yhteiskunnallinen rahoitus
Kuntarahoituksen yhteiskunnallista rahoitusta myönnetään investoinneille, jotka tuottavat laaja-alaista yhteiskunnallista hyötyä. Rahoitettavilla hankkeilla on positiivisia vaikutuksia ympäristöönsä ja sen yhteisöön: ne edistävät yhdenvertaisuuden, yhteisöllisen hyvinvoinnin tai alueen elinvoiman toteutumista.


Teksti: Roope Huotari
Kuvat: haastateltavat, Arkkitehtitoimisto Inaro

Energiapihi Pirkkala-kampus joustaa koulusta kokous- ja kulttuuritilaksi

Vuonna 2025 valmistuva Pirkkala-kampus on kunnan historian suurin rakennushanke ja kokoluokaltaan poikkeuksellinen. Tarve lisätilalle on kova: Pirkkalan väkiluku ylitti viime vuonna 20 000 hengen rajapyykin, ja asukaslukuun suhteutettuna kunta on yksi maan vetovoimaisimmista.

Työmaalla käy kova kuhina. Paalutukset ovat jo valmiina ja perustuksia valettu. Nyt asennetaan elementtejä.

– Työ etenee hyvin, aikataulussa ollaan. Korona aiheutti hieman harmia, muttei merkittäviä viivästyksiä, kertoo hankkeen projektipäällikkö Matti Juola Rakennuttajatoimisto Valvontakonsultit Oy:stä.

Uuden kampuksen tieltä purettiin viereisen Naistenmatkan koulun 70-luvulla valmistuneet osat. Vanha koulu ei olisi taipunut Pirkkalan tarpeisiin edes mittavan peruskorjauksen jälkeen.

– Koulusta ei olisi saanut nykyaikaista edes saneeraamalla. Pitkät kapeat käytävät eivät enää ole tätä päivää, kertoo Pirkkalan kunnan tilapalvelupäällikkö Timo Orjala.


Havainnekuva Pirkkala-kampuksesta. Epäsäännöllisen muotoinen rakennuskompleksi kuvattuna lintuperspektiivistä.
Sujuva kulunhallinta on ensiarvoisen tärkeää monikäyttöisessä rakennuksessa.


Monikäyttöisyys vaatii huolellista suunnittelua

Pirkkala-kampus rakennetaan ensisijaisesti varhaiskasvatuksen sekä ala- ja yläkoulun 1 400 oppilaan tarpeisiin, mutta uusista tiloista hyötyy koko kunta. Kampuksen kaikkia tiloja on mahdollista käyttää myös iltaisin ja viikonloppuina. Monitoimisali tarjoaa puitteet urheilulle, auditorio toimii konserttisalina tai teatterin näyttämönä. Tilojen äänentoistoon, esitystekniikkaan ja akustiikkaan on kiinnitetty erityistä huomiota.

Kolmikerroksinen kampus on selkeälinjainen. Julkisivu on paikallaan muurattua tiiltä, ikkuna- ja lasipintaa on paljon. Rakennusteknisesti kokonaisuus on yksinkertainen, mutta tilojen monikäyttöisyys vaatii suunnittelulta paljon. Sujuva kulunhallinta on ensiarvoisen tärkeää. Tiloihin tulee älylukkoja, joihin ohjelmoidaan sekä pysyviä että kertakäyttöisiä kulkuoikeuksia.

– Avaimiin voidaan lisätä oikeus kulkea tiettyä reittiä tiettynä ajankohtana. Esimerkiksi jos käyttäjä varaa monitoimisalin yhdeksi illaksi, varausjärjestelmä muuttaa kulkuoikeuksia tilapäisesti. Yhdellä avaimella ei siis pääse kaikkiin tiloihin vaan lupia jaetaan tarpeen mukaan, kertoo projektipäällikkö Juola.

Eri käyttäjäryhmien toiveita on kuultu kampuksen suunnittelussa monipuolisesti. Hankkeessa on järjestetty ja järjestetään jatkossakin useita työpajoja, joissa suunnitelmia ruoditaan tila kerrallaan. Tavoitteena on ratkaisu, jossa jokainen osapuoli voittaa.

– Työpajoissa on menty ihan nippeleihin asti. Opettajien toiveesta kampuksen kaikissa luokissa on esimerkiksi kaksi pesuallasta, joista toisessa on tavallinen käsienpesualtaan hana ja toisessa keittiöhana.

Käyttäjä tuntee tarpeen, suunnittelija eri vaihtoehdot. Kun heidät saatetaan saman pöydän ääreen, syntyy paras mahdollinen lopputulos ja säästyy aikaa ja rahaa.

– Putkimiehen ei tarvitse sitten pohtia, minkälainen hana sinne luokkaan asennetaan, Juola hymähtää.


Havainnekuva Pirkkala-kampuksen ruokalasta. Valoisa, kaksikerroksinen tila, jossa pitkiä puupöytiä.
Kampuksen suunnittelussa on kuultu eri käyttäjäryhmiä kattavasti.


Säännönmukaisuus on energiatehokkuuden salaisuus

Pirkkala-kampus on saanut suitsutusta Kuntarahoituksen vihreän rahoituksen arviointiryhmältä. Kampus tulee kuluttamaan maltillisesti energiaa ja sen hiilijalanjälki on kohtuullinen.

– E-luku ja hiilijalanjälki otettiin jo kilpailutusvaiheessa mukaan kriteereihin, tarjouksia vertailtiin niiden perusteella. Kunnilla on kova halu osallistua ilmastotalkoisiin, tilapalvelupäällikkö Orjala kertoo.

Uusi kampus rahoitetaan Kuntarahoituksen kiinteistöleasingilla, josta Pirkkalan kunnalla on jo aiempaa kokemusta. Joustava kiinteistöleasing sopii pitkän elinkaaren hankkeisiin hyvin, lisää kunnan talousjohtaja Tommi Ruokonen.

– Rahoituskustannukset jakautuvat tasaisesti, eikä suuri lainamäärä rasita kunnan taloutta.

Yhdistettynä vihreän rahoituksen marginaalialennukseen leasing oli Pirkkalan kunnalle paras vaihtoehto. Kunnan tavoitteena on, että uudet hankkeet täyttävät vihreän rahoituksen kriteerit rahoitustavasta riippumatta.

– Se osuu yksiin meidän ilmastotavoitteidemme kanssa ja koituu myös kunnan taloudelle huokeammaksi, Ruokonen lisää.

Kampushankkeen KVR-urakasta vastaa YIT, jonka tarjouksessa ympäristötekijät huomioitiin kokonaisvaltaisesti. Uuden kampuksen energiankulutus jää alle puoleen edeltäjästään, kun tarkastellaan rakennusten koko elinkaarta.

– Siellä on maalämpö ja -viilennys, aurinkopaneelit ja hyvä lämmön talteenotto. Ei mitään yksittäisiä ihmeitä vaan säännönmukaista tekemistä, YIT:n projektipäällikkö Janne Hynynen listaa.

Säännönmukaisuutta painottaa myös projektipäällikkö Juola. Mikäli ympäristötekijät halutaan piirtopöydältä käytäntöön, täytyy niiden valua kuntien strategiakirjauksista kilpailutuksiin.

– Ei se auta, jos tilaaja näitä asioita toivoo. Niiden pitää olla kilpailutuksessa mukana. Ympäristötekijöihin panostetaan heti kun ne vaikuttavat siihen, kuka urakan voittaa.

Juolan mukaan kilpailutuksissa ei tule ottaa kantaa yksityiskohtiin vaan päämääriin. Ympäristöasioiden lisäksi ajattelu sopii myös muihin ominaisuuksiin: ilmanlaatuun, sähkönkulutukseen, lämmitykseen, valaistukseen tai vaikka äänimaailmaan. Paras lopputulos syntyy, kun tarjoaja saa vapaat kädet ja selvät tavoitteet.

– Ammattilaisten tehtävä on sitten miettiä, miten maaliin päästään, Juola tiivistää.


Teksti: Roope Huotari
Kuvat: BST-Arkkitehdit Oy

Mansikkakaupungista urheilukohteeksi – Lintharjun Liikuntakeskus on Suonenjoen historian suurin investointi

Keväällä 2021 valmistunut Lintharjun Liikuntakeskus on Suonenjoen historian suurin investointi. Keskus korvasi vanhan 70-luvulla rakennetun uimahallin ja nyt tiloissa on myös kansalliset ottelutapahtumat mahdollistava liikuntasali. Korona on varjostanut uuden liikuntakeskuksen käyttöönottoa, mutta esimakua urheiluhuumasta saatiin syksyllä.

Suonenjoen kaupunginjohtaja Juha Piiroinen auringossa lasiseinää vasten.
Suonenjoen kaupunginjohtaja Juha Piiroinen

– Alueen molemmat lentopallojoukkueet, miesten Savo Volley ja naisten Puijo Wolley pelaavat suomenmestaruustasolla. Molemmilla oli syksyllä kotiottelu Suonenjoella, kuten myös Kampuksen Dynamolla, joka kuuluu futsalin kärkinimiin Suomessa. Suonenjoella ei ole koskaan aiemmin voitu järjestää tämän tason otteluita, mutta nyt se on mahdollista, kaupunginjohtaja Juha Piiroinen iloitsee.

Penkkiurheilun lisäksi uusi liikuntakeskus on tärkeä myös kaupunkilaisten hyvinvoinnille. Lintharjun Liikuntakeskuksessa on allaspinta-alaa kaksin verroin vanhaan uimahalliin verrattuna. Liikuntasalin pinta-ala lähes kolminkertaistui aikaisempaan ja kuntosali sai uudet modernit puitteet. Viereisestä koulukeskuksesta pääsee uusiin tiloihin yhdyskäytävää pitkin.

– Lukiosta, yläkoulusta ja alakoulusta voi tulla liikkumaan ja uimaan vaikka sukkasillaan.


Uimahalli Lintharjun Liikuntakeskuksessa Suonenjoella. Etualalla allas, taustalla ikkunat pihalle.
Uudessa uimahallissa on runsaasti valoisaa allastilaa eri käyttäjäryhmille.


Luonnonkaunis Lintharju houkuttelee yli kuntarajojen

Koulun henkilökuntaa ja opettajia kuultiin liikuntakeskuksen suunnittelussa paljon. Mielipiteitä kysyttiin myös kaupunkilaisilta: suunnitteluvaiheessa järjestetty sähköinen kysely sai liki 900 vastausta.

– Kannanotto uuden liikuntakeskuksen puolesta oli hyvin vahva. Etenkin uusi uimahalli koettiin tärkeäksi. Lähes jokainen vastaaja halusi, että Suonenjoella on jatkossakin uimahalli, Piiroinen kertoo kyselyn tuloksista.

Koulun ja kaupunkilaisten lisäksi hankeryhmä kuuli suunnittelussa urheiluseuroja ja -järjestöjä sekä vammais- ja vanhusneuvostoa, jotka ottivat kantaa esteettömyysasioihin.

Lintharjun Liikuntakeskus on Suonenjoen historian suurin investointi, jota puntaroitiin pitkään. Lisävelkaantumista haluttiin välttää, ja kaupunki päätyi rahoittamaan hankkeen Kuntarahoituksen joustavalla kiinteistöleasingilla.

Käyttäjien vastaanotto on osoittanut, että historiallinen investointi oli oikea päätös, sanoo kaupunginjohtaja Piiroinen. Uusi liikuntakeskus on paitsi tärkeä ja tarpeellinen palvelu kaupunkilaisille, myös vetovoimatekijä Suonenjoelle.

– Lintharjun alue houkuttelee kävijöitä yli kuntarajojen. Siksi myös uusi liikuntakeskus nimettiin sen mukaan, halusimme korostaa alueelle muodostunutta urheilukampusta.

Keskuksen kupeessa voi kesällä harrastaa muun muassa polkujuoksua ja frisbeegolfia sekä pallolajeja tenniksestä jalkapalloon ja talvella hiihtää Lintharjun mainetta niittäneillä laduilla. Uutena lajina on maastopyöräily. Lintharjun luonnonkauniissa järvimaisemissa mutkittelee 18 kilometrin pyöräreitti, jota voi polkea kesät talvet.

– Reitti on saanut todella hyvän vastaanoton, sitä tullaan ajamaan Kuopiosta ja Keski-Suomesta saakka.


Kuntosali Lintharjun Liikuntakeskuksessa Suonenjoella
Uudessa liikuntakeskuksessa riittää harrastusmahdollisuuksia.


Asianmukainen rahoitus tärkeään työhön

Kunnilla ja kaupungeilla on lakisääteinen velvollisuus huolehtia asukkaiden hyvinvoinnista ja terveydestä. Sote-uudistus muuttaa kuntien palveluntarjontaa, mutta vastuu hyvinvoinnista säilyy. Piiroinen uskoo, että uudistus voi jopa selkeyttää kuntien roolia.

– Kuntien palvelut keskittyvät jatkossa yhä enemmän lapsiin ja nuoriin. Meillä on suuri vastuu siinä, että heistä kasvaa aktiivisia ja hyvinvoivia aikuisia. Samoja palveluja tarvitaan edelleen.

Hyvinvoinnista huolehtiminen on tärkeää myös uudistuksen onnistumisessa. Mikäli paisuvia sote-kustannuksia halutaan suitsia, ei ennaltaehkäisevää työtä voi laiminlyödä.

– Mitä paremmin asukkaat voivat, sitä vähemmän sote-palveluilla on käyttöä. Jos hyvinvointipalveluilla voidaan vähentää sairastavuutta, kaikki voittavat.

Kaupunginjohtaja on pitänyt asiaa esillä myös maakuntatasolla. Hän toivoo, että kunnat saavat tärkeään työhön asianmukaisen rahoituksen.

– Valtionosuuksiin on suunniteltu hyvinvointikerrointa, mutta aika pienistä rahoista puhutaan. Toivon, että resurssit turvataan tavalla tai toisella.


Lue lisää hankkeesta Kuntarahoituksen Ratkaisupankissa:


Teksti: Roope Huotari
Kuvat: Suonenjoen kaupunki (kohde); Viestirauta, Markku Leskinen (Juha Piiroinen)