Pirkanmaan hyvinvointialue kasvaa vakaaksi ja ketteräksi toimijaksi

Pirkanmaan hyvinvointialueen talouspalvelujohtaja Mikko Hannola johtaa operatiivisesti reilun sadan hengen talousorganisaatiota. Hannola kertoo Pirkanmaan ajankohtaisia kuulumisia, ja mitä tällä hetkellä hänellä on työpöydällään.

Mitä Pirkanmaan hyvinvointialueelle kuuluu?

”Kiitos kysymästä! Hallinnon ja talouden toiminta on vilkasta. Y-tunnus on ollut voimassa vuoden ja neljä kuukautta, ja työntekijöitä on yhteensä noin 20 000. Kaikki järjestelmät ja toimintatavat ovat uudistuneet täysin, ja suureen kokoomme nähden muutokset ovat teettäneet valtavasti töitä. Samalla olemme saaneet asioita mukavasti eteenpäin ja etenemme kohti vakaata ja ketterää toimijuutta.

Kaikki on silti vielä hyvin uutta. Vaikka oppeja kertyy jatkuvasti, niin kaikki ei edelleenkään voi olla vielä täysin valmista, ja toivon ulkopuolelta ymmärrystä tilannekuvaan. Jos vertaamme nykytilannetta vuoden takaiseen, olemme menneet kovaa vauhtia eteenpäin oikeaan suuntaan.”

Millaiset asiat ovat erityisesti työllistäneet sinua viime aikoina?

”Ensimmäisen toimintavuoden jälkeinen tilinpäätös ja tilintarkastus ovat poikkeuksellisen suuria prosesseja. Pirkanmaan hyvinvointialueen alijäämää on 136 miljoonaa, mikä synnyttää haasteita talouden ja rahoituksen riittävyydestä. Mitä perusteellisemmin työskentelemme nyt raportoinnin, tilinpäätöksen- ja tarkastuksen eteen, sitä enemmän siitä on apua tulevina vuosina, kun prosessit saadaan kerralla kuntoon.”

Entä missä riittää eniten työsarkaa lähikuukausina?

”Talouden tasapainottamisen selvityksessä ja toimeenpanossa. Tutkimme nykyhetkeä, mihin suuntaan tulisi mennä ja mitä vaikutuksia eri toimilla on. Julkaisimme juuri ensimmäisen osavuosiraportin, minkä kasaaminen vaati paljon työaikaa.

Valtiovarainministeriö julkaisi huhtikuussa kovasti odotetut vuoden 2025 rahoitustiedot, jotka vaikuttavat tulevien vuosien suunnitelmiin vahvasti. Niissä alijäämäisenä toteutunut hyvinvointialueiden 2023 talous on otettu jälkikäteiskorjauksena huomioon. Se antaa meille pientä positiivista virettä, että talouden tasapainotus voisi kuitenkin olla näillä tiedoilla mahdollista. Toki edelleen se vaatii määrätietoista työtä.

Isoja investointikokonaisuuksia siintää myös horisontissa. Tampereen yliopistollisen sairaalan uudistamisen loppuvaihetta varten saimme 900 miljoonaa euroa lainanottovaltuutta, ja valtuus ja investointien eteenpäin vieminen vaativat tasapainoista taloutta.”

Miltä hyvinvointialueen tulevaisuus näyttää pitkällä aikavälillä?

”Toivottavasti nykyhetkeä vakaammalta talouden kannalta. Aiemmin Pirkanmaalla oli yli 20 terveydenhuollon järjestäjää. Vanhaan malliin nähden meillä on nyt yhtenä järjestäjänä aivan uusia valmiuksia ratkaista haasteita, kunhan toiminta saadaan vakiinnutettua.”

Mitä terveisiä lähettäisit päättäjille kunnissa tai valtion tasolla?

”Hyvinvointialueiden rahoitus on kriisissä. Yhteenlaskettua alijäämää syntyi yhteensä reilu 1,3 miljardia. Se kertoo, että rahoitusta ei ole ollut tarpeisiin nähden riittävästi.
Kaikkea muutetaan ja tehostetaan hurjalla vauhdilla. Toivoisin tähän työhön jonkinlaista pitkäjänteisyyttä ja rauhaa, koska moni nyt päätettävä asia vaikuttaa jokaisen hyvinvointialueen asukkaan elämään, pitkälle tulevaisuuteen.

Vaikka työsarkaa on riittävästi, käsiä ei tässä kohtaa myöskään levitellä. Yhteistyö kuntien ja valtion virkamiesten, edustajien ja kollegojen kanssa on hyvää ja viestintä selkeää. Kokemuksia on jaettu muiden hyvinvointialueiden kesken, ja eri verkostoista saa paljon tukea.”

Mitä kaikkea olet tehnyt työurallasi?

”Pirkanmaan terveydenhuollon ja sairaanhoitopiirien puolella olen toiminut yli 15 vuotta eri rooleissa; taloussuunnittelijana, laskentapäällikkönä ja talousjohtajana. Olin myös mukana hyvinvointialueen valmisteluissa puolitoista vuotta ennen kuin alueet aloittivat toimintansa.

Olen valmistunut tuotantotalouden diplomi-insinööriksi Tampereen teknillisestä yliopistosta. Opintojen jälkeen työskentelin Helsingissä muutaman vuoden ajan toisella sektorilla, controllerina tietotekniikan konsultoinnissa. Urheilu on aina kiinnostanut minua, ja mitä moni ei ehkä tiedä on, että nuorempana toimin hetken aikaa ammattivedonlyöjänä. Se oli erilaista aikaa, ja jälkikäteen katsoen se kasvatti uskoa ja luottoa omaan numeraaliseen päättelykykyyn ja laskelmiin.”

Kenen kunta- tai aluevaikuttajan mietteitä haluaisit kuulla sarjassa seuraavaksi?

”Mielestäni Nokian talousjohtaja Mikko Koskelalla on usein hyviä, tarkkoja havaintoja. Haluaisin kuulla hänen näkemyksiään kuntatalouden nykytilasta hyvinvointialuemuutoksen jälkeen.”

Teksti: Sara Pitzén

Länsi-Pohjan psykiatriatalo vastaa nykyaikaisen hoidon tarpeisiin

Länsi-Pohjan keskussairaalan psykiatriatalo korvasi syksyllä 2022 Tornion maineikkaan Keroputaan sairaalan. Uudet tilat kokoavat palveluja yhteen ja modernisoivat psykiatrisen hoidon puitteita.

Länsi-Pohjan keskussairaala Kemissä palvelee Kemin ja Tornion kaupunkien sekä Keminmaan, Simon, Tervolan ja Ylitornion kuntien noin 60 000 asukasta. Syyskuussa 2022 sairaala sai käyttöönsä uuden psykiatriatalon. Kaksikerroksinen rakennus toi 5 300 bruttoneliötä uudenaikaisia hoitotiloja Lapin hyvinvointialueen asiakkaiden käyttöön.  

Uudet tilat korvasivat Tornion 1960-luvulla rakennetun Keroputaan psykiatrisen sairaalan. Vanha sairaala on psykiatrisissa piireissä kuuluisa siellä 1980–90-luvuilla kehitetystä avoimen dialogin hoitomuodosta, joka tunnetaan myös Keroputaan hoitomallina.  

Vanhan sairaalan seinät olivat nähneet uraauurtavaa psykiatrian kehitystyötä, mutta ne olivat myös peruskorjauksen tarpeessa. Luontevana vaihtoehtona nousi esiin mahdollisuus rakentaa nykyaikaiset tilat. Hankkeen rahoituskumppaniksi valikoitui Kuntarahoitus. Kiinteistöleasingin turvin Länsi-Pohjassa päästiin rakentamaan uutta psykiatriataloa syksyllä 2020. 

Psykiatrian ja riippuvuuksien hoito on nyt yhteisissä tiloissa 

Uusi rakennus on ympäröivää kompleksia modernimpi ja teknisempi. Tiloihin saatiin muun muassa täysin uusi sprinklerijärjestelmä sekä keskitetysti tietokoneohjattava valaistus. Suurin muutos tulee kuitenkin siitä, miten tilat on suunniteltu palvelemaan nykyaikaista mielenterveyshoitoa.  

– Keroputaa oli mitoitettu yli 100 asiakkaan tarpeisiin, kun uudessa psykiatriatalossa on 22 vuodeosastopaikkaa. Tämä kuvastaa hyvin hoitomallien muuttumista. Nykyään psykiatrisessa hoidossa painottuu selvästi enemmän kotihoito. Uudet tilat on suunniteltu ja rakennettu vastaamaan modernin hoidon tarpeita, kertoo kiinteistöpäällikkö Marko Kivelä Lapin hyvinvointialueelta. 

Yhteensä 13 miljoonaa euroa maksanut psykiatriatalo tuo yhteen useita psykiatrian ja mielenterveyden palveluita. Rakennuksen yläkerroksessa toimii psykiatrian osasto, kerrosta alempana lasten ja nuorten psykiatrian klinikka sekä A-klinikka. Muun muassa myös avokuntoutus, korvaushoito ja psykiatrian hallinto sijaitsevat uuden rakennuksen tiloissa. 

– Eri toiminnot ovat olleet aiemmin hieman hajallaan Länsi-Pohjan alueella. Nyt on päästy siirtämään palveluja yhteen paikkaan ja irtautumaan muun muassa vuokratiloista, Kivelä kuvailee. 

Vanhan päälle rakentamista 

Psykiatriatalo rakennettiin vanhan kiinteistön päälle – tässä tapauksessa varsin kirjaimellisesti. Uusi rakennus on nostettu pilareiden varaan sairaalan 1970-luvulla rakennetun siiven päälle; 25 pilareista kulkee vanhojen tilojen läpi. Rakennustavan takia rakennuksesta puuttuu kokonaan ensimmäinen kerros. 

Rakennusvaihe valmistui kesäkuun viimeinen päivä vuonna 2022. Kiinteistöpäällikkö Kivelä kiittelee urakoitsijoiden tekemää työtä.  

– Kyllä kokonaisuuteen olemme olleet tyytyväisiä. Hetkittäin rakentaminen oli aikataulusta hieman myöhässä, mutta joissain asioissa oltiin vastapainoksi myös edellä. Lopullinen valmistuminen tapahtui aikataulun mukaisesti; takuuajan puitteissa on joitain yksityiskohtia vielä hoidettu, mutta nekin ovat sujuneet oikein hyvin.

Kiinteistöleasing

Kuntarahoituksen kiinteistöleasing antaa mahdollisuuden rahoittaa kiinteistöhankkeita perinteisistä rahoitusratkaisuista poiketen. Kiinteistöleasing soveltuu erinomaisesti erilaisten yhteiskunnallisten rakennuskohteiden hankintaan. Tyypillisiä kohteita ovat esimerkiksi koulut, päiväkodit ja monitoimitalot.

Katso video kiinteistöleasingista rahoitusmuotona:

Talouden mallinnus tarjoaa tietoa hyvinvointialueen johtamiseen

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen toiminta polkaistiin pystyyn tyhjästä puolessatoista vuodessa. Taustalla ei ollut pohjaorganisaatiota kuten sairaanhoitopiiriä tai alueellista kuntayhtymää, jonka päälle hyvinvointialue olisi voitu rakentaa. Tämän vuoden alusta lähtien Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue on vastannut lähes 500 000 uusimaalaisen sosiaali- ja terveys-, pelastustoimen palvelujen sekä opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisestä.

Talousjohtaja Ville Rajahalme siirtyi Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen palvelukseen Nurmijärven strategia- ja talousjohtajan paikalta marraskuussa 2021. Vuosi 2022 käytettiin organisaation ja prosessien rakentamiseen.

– Meillä ei ollut organisaatiorakennetta, vahvistettuja toimintakäytänteitä kuten henkilöstöpolitiikkaa tai järjestelmäarkkitehtuuria, joiden päälle olisimme voineet hyvinvointialueen rakentaa. Kaikki piti luoda tyhjästä ja tätä työtä olikin tekemässä yhteensä useita satoja henkilöitä, Rajahalme kertoo.

Loppuvuodesta 2022 katse talouden ja toiminnan suunnittelussa haluttiin siirtää tulevaisuuteen.

– Olin jo Nurmijärvellä tehnyt pitkän aikavälin talouden mallintamista. Kunnissa, joissa on mittava investointitalous, 1–3 vuoden tarkastelujänne on kokonaistalouden suunnittelun kannalta aivan liian lyhyt. Sama koskee myös hyvinvointialuetta, Rajahalme sanoo.

Hyvinvointialueella haluttiin päästä eroon pistemäisestä talouden tarkastelusta ja projektiluontoisesta mallintamisesta.

– Tarvitsimme työkalun rullaavaan talouden mallintamiseen ja ennusteen päivittämiseen useasti vuodessa. Tällaisen työkalun Inspira pystyi meille tarjoamaan, Rajahalme jatkaa.

Tarpeisiin räätälöity työkalu valmiiksi parissa kuukaudessa

Työkalun haluttiin auttavan talouskehityksen ennakoinnissa sekä talouden ja toiminnan suunnittelussa. Laskentamallin tuli olla sellainen, jolla pystytään mallintamaan helposti, mutta riittävän tarkasti hyvinvointialueen kokonaistalouden kehitystä huomioiden sekä käyttötalous ja investointitalous.

Excel-työkalu rakennettiin ketterän toteutuksen menetelmin osio kerrallaan parissa kuukaudessa. Ensin Inspira kartoitti käyttötarpeet ja sanallisti käyttötapaukset, minkä jälkeen tarpeet priorisoitiin ja aikataulutettiin toteutussuunnitelmaan.

Ensimmäisessä yhteisessä työpalaverissa sovittiin tavoitteista. Seurantapalavereissa tarkasteltiin ja validoitiin valmistuneita toiminnallisuuksia parin viikon välein. Viimeisissä palavereissa tarkastettiin laskentasäännöt. Rajahalmeen lisäksi projektissa hyvinvointialueelta oli mukana taloussuunnittelupäällikkö, joka huolehti siitä, että työkalu teknisesti tuottaa ne tiedot, jotka ovat keskeisiä kokonaistalouden mallintamisen näkökulmasta.

– Työkalu saatiin pystyyn todella tehokkaasti. Yhteistyö sujui erittäin hyvin ja Inspiran työ on ollut laadukasta, Rajahalme iloitsee.

Työkalussa on omat osiot käyttötalouden, investointien, skenaariotarkasteluiden, taseen ja tuloslaskelman sekä rahoituslaskelman tarkastelemiselle. Vaikka työkalu on ollut vasta koekäytössä, tiedetään jo nyt, että sillä tullaan laatimaan tärkeimmät talouden mallinnukset. Käyttötalouden mallintamista on tarkoitus jatkokehittää vielä myöhemmin lisää.

Tietoon perustuvaa johtamista

Miltä hyvinvointialueen talous näyttää nyt, noin puoli vuotta toiminnan käynnistymisen jälkeen?

– Meillä on sama tilanne kuin lähes kaikilla muillakin hyvinvointialueilla. Tämän vuoden talousarvio on vahvasti alijäämäinen. Paineita on paljon, talous on saatava tasapainoon vuosikymmenen puoleen väliin mennessä. Meillä on käynnissä palvelustrategian laatiminen ja siihen liittyy talouden tasapainottaminen. Pyrimme keskittymään rakenteellisiin muutoksiin, jotka kantavat hedelmää pitkällä aikavälillä. Myös lyhyemmän aikavälin säästökeinoja tarkastellaan, mutta niiden painoarvo halutaan pitää kokonaisuudessaan pienenä, Rajahalme kuvailee.

Tulevat talousarviovalmistelut nojaavat Inspiran kanssa yhteistyössä laaditun työkalun tuottamiin ennusteisiin. Rajahalme kannustaa yleisesti muitakin organisaatioita talouden pitkän aikavälin mallintamiseen.

– Pitkän aikavälin ennustaminen auttaa johtamaan julkista palveluntuotantoa strategisemmin ja ammattimaisemmin. Jos pitkän aikavälin talouden kuvaa ei tarjota päätöksenteon tueksi, on myös vaikea tehdä pitkäjänteisiä päätöksiä. Tarjolla on kohtuuhintaisia ja helppokäyttöisiä työkaluja, joita myös mahdolliset uudet työntekijät oppivat nopeasti käyttämään, Rajahalme painottaa.


Artikkeliin täydennetty Rajahalmeen titteli, talousjohtaja, 23.8.

Teksti: Hannele Borra
Kuva: Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue / Pyry Antero

”Tuleva vuosi on hyvinvointialueille totuuden hetki” – Keski-Suomessa kurotaan umpeen 51 miljoonan alijäämää

Vastuu sosiaali- ja terveyspalveluista sekä pelastustoimesta siirtyi vuodenvaihteessa kunnilta hyvinvointialueille. Miten uudistus on sujunut Keski-Suomessa?

”Vuodenvaihteessa tavoitteena oli toteuttaa turvallinen siirtymä. Siinä sanoisin, että tavoitteet saavutettiin onnistuneesti: kouluarvosanaksi antaisin 8 ½.

Asiakkaiden näkökulmasta palvelut siirtyivät ilman isoja muutoksia: näkyvin ero oli varmaan, että terveyskeskusten ikkunoihin tulivat uudet hyvinvointialueen logot. Henkilöstön kannalta palkanmaksu oli iso koeponnistus. Tammikuun 13. oli noin 9 500 hyvinvointialueen työntekijän palkkapäivä: vajaa 70 ei saanut palkkaa, mutta tämä päästiin korjaamaan viimeistään seuraavana päivänä, ja noin kolmellasadalla oli haasteita palkanlisien kanssa. Kokonaisuutena se sujui kuitenkin melko hyvin.

Haasteista on mainittava IT-järjestelmät. Henkilöstöä tuli 26 organisaatiosta ja erityisesti uudet kirjautumistavat vaativat aikaa, ennen kuin ne alkoivat muodostua rutiiniksi. Tältä osin voi nöyrästi myöntää, että olisimme organisaationa voineet onnistua paljon paremminkin.”

Keski-Suomen hyvinvointialueella toimii 22 kuntaa. Miten yhteistyö kuntien kanssa on lähtenyt käyntiin?

”Yhteistyötä tehtiin ahkerasti etenkin vuodenvaihteessa. Hyvinvointialueella ei ollut vielä valmista organisaatiota loppuvuodesta 2022, joten kunnat auttoivat meitä paljon esimerkiksi taloushallinnon asioissa. Vastaavasti tammikuun 1. päivä meille siirtyneet henkilöt tukivat kuntia tilinpäätöksissä ja auttoivat saamaan viimeiset asiat kirjoihin ja kansiin.

Yhteistyö on edelleen äärimmäisen tärkeää, vaikka hyvinvointialueen toiminta onkin käynnistynyt ja eletään uutta aikaa. Kuntien kanssa on löydyttävä paljon yhteistä pintaa, jotta saadaan turvattua jatkumo asiakkaiden palveluissa.

Olemme pitäneet viikoittaisia keskustelutilaisuuksia hyvinvointialueen johdon ja kuntajohtajien välillä etäyhteyksin, ja kerran kuussa on pyritty kokoontumaan kasvokkain. Aluepoliitikot ovat myös jalkautuneet kuntakierroksille kuulemaan ajatuksia ja palautetta henkilökunnalta, kuntajohdolta ja tietysti ihan tavallisilta keskisuomalaisilta. Kesällä hyvinvointialueen ylin johto vieraili viiden työpäivän ajan kunnissa ja eri toimipisteissä ympäri Keski-Suomea. Vierailuista halutaan vakituinen käytäntö ja osa arkea.”

Mitä on työpöydälläsi juuri nyt?

”Keski-Suomen hyvinvointialueen strategia hyväksyttiin ensimmäisten joukossa kesällä 2022. Nyt viemme sitä käytäntöön. Strategiaan kuuluu esimerkiksi tuottavuusohjelma, jossa kurotaan umpeen hyvinvointialueen 51 miljoonan euron alijäämää. Siinä riittää tehtävää tuleville kuukausille ja vuosille.

Tuleva vuosi on hyvinvointialueille totuuden hetki. Tänä vuonna budjettimme oli pitkälti suuntaa antava, koska vertailuluvut saatiin kunnilta. Seuraavassa budjetissa takana on vuosi itsenäistä elämää, joten rivejä voidaan verrata hyvinvointialueen omiin lukuihin. Silloin nähdään, miten organisaatio toimii ja mihin talous asettuu.”

Millaisia asioita aiot edistää hyvinvointialueen johdossa?

”Hyvinvointialueen strategiassa puhutaan paljon ihmislähtöisyydestä. Sitä aion itsekin tuoda esiin joka käänteessä. Tässä työssä ihminen on kaikki kaikessa, oli sitten kyse asiakkaista, työkavereista tai sidosryhmistä.

Johtajana pyrin noudattamaan ’servant leadership’ -ajattelua eli palvelevan johtamisen mallia. Minun tärkein tehtäväni on varmistaa, että muu organisaatio onnistuu työssään. Se vaatii psykologista turvallisuutta: sellaista ilmapiiriä, jossa virheitä ei tarvitse pelätä eikä epäkohdista vaieta.”

Mitä kaikkea olet tehnyt työurallasi?

”Minulla on pitkä tausta teollisuudessa, mikä on aika poikkeuksellista tällä alalla. Nuorena diplomi-insinöörinä vedin Lindströmin pesulaa Konalassa. Sittemmin olin kännykkäbisneksen ja energiateollisuuden palveluksessa Kaakkois-Aasiassa ja Kiinassa. Vuonna 2016 palasin Suomeen, ensin toimitusjohtajaksi hammashoitoalan yritykseen ja sitten Islab-laboratoriokeskukseen. Keski-Suomeen siirryin Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin johdosta.

Olen siis ammattijohtaja ja taustani on aika kirjava. Muutos on yhdistävä tekijä. Olen käynnistänyt toimintaa kuudessa eri yrityksessä ja tehnyt viisi isoa suunnanmuutosta eri toimialoilla ja eri puolilla maailmaa. Kun iso muutos on käynnissä, ihmiset haluavat lopulta aika samanlaisia asioita: perusturvaa, työtä, sitä että itse voi hyvin ja firma voi hyvin.”

Mitä kirjaa, sarjaa, elokuvaa tai podcastia suosittelisit?

”Suosittelen lämpimästi Paula Kilpisen kirjaa ’Inhimillinen strategia’ kaikille, jotka pohtivat strategian toiminnallistamista. Se on ensimmäinen suomalainen johtamiskirja, jossa ihminen on kaiken keskellä. Tutustuin Paulaan pari vuotta sitten, ja hän toimi hetken mentorinani. Olen saanut todella paljon irti keskusteluistani Paulan kanssa, ja samat oivallukset näkyvät kirjassakin.”

Kenen kunta- tai aluevaikuttajan mietteitä haluaisit kuulla seuraavaksi?

”Kuntayhteistyö on hyvinvointialueille toiminnan kulmakivi ja erittäin tärkeää myös alueen asukkaille. Hankasalmen kunnanjohtaja Matti Mäkinen johtaa kunnanjohtajien verkostoa Keski-Suomessa. Olisi mukava kuulla Matin ajatuksia yhteistyöstä kuntien ja hyvinvointialueen välillä.”

JAN TOLLET
Työ: Hyvinvointialuejohtaja, Keski-Suomen hyvinvointialue
Koulutus: DI, eMBA
Syntynyt: 1966
Kotoisin: Helsingistä
Asuu: viikot Jyväskylässä ja viikonloput Helsingissä

Lue juttusarjan aiemmat osat:

Teksti: Roope Huotari
Kuva: Tero Takalo-Eskola

Mikkeli hakee elinvoimaa elinkeinoelämästä, mutta kaupungintalouden vaje hidastaa vauhtia

Vastuu sosiaali- ja terveyspalveluista sekä pelastustoimesta siirtyi vuodenvaihteessa kunnilta hyvinvointialueille. Miten yhteistyö on käynnistynyt kaupungin ja hyvinvointialueen välillä?

“Isossa kuvassa hyvin. Toki moni asia on vielä avoinna; hyvinvointialue on järjestäytynyt alkuvuodesta, ja heillä riittää tehtävää oman toimintansa organisoinnissa. Yhteisiä kysymyksiä ja ajankohtaista yhdyspintatyötä on monella toimialalla, muun muassa työllisyyspalveluissa, joiden järjestämisvastuu siirtyy kunnille vuonna 2025. Jatkossa hyvinvointialue järjestää kuntouttavaa työtoimintaa, ja kaupunki vastaa muista työllisyyspalveluista. Toimintojen pitää siis pelata yhteen.”

Miten Mikkelin kaupungilla menee?

”Mikkeli on vilkas ja eläväinen savolaiskaupunki. Paljon tapahtuu niin kulttuurissa ja matkailussa kuin elinkeinoelämässäkin, ja toiminnallisesti meillä menee hyvin. Taloudessa Mikkelillä on ollut haasteita.

Viimeisen viiden vuoden aikana sote-kustannukset ovat nousseet noin 75 miljoonalla eurolla, mikä on tehnyt mittavan loven kaupungin kirstuun. Se pitäisi kuroa umpeen vuoden loppuun mennessä, jotta vältämme kriisikuntamenettelyn. Alijäämää lyhennetään esimerkiksi myymällä vähemmistöosuus kaupungin energiayhtiöstä.

Sote-uudistuksen jälkeen kaupungin kustannukset eivät enää kasva holtittomasti, ja taloudenpitoa on helpompi ennakoida. Meillä on lupaava suunnitelma siitä, miten Mikkelin talous käännetään kestävälle uralle.”

Mitä uutta Mikkelissä tapahtuu?

”Käynnistelemme elinkeinoelämän toimijoiden kanssa tulevaisuustyötä, jolla haemme yhteistä suuntaa Mikkelin elinvoiman kehittämiselle. Tulevina kuukausina visioimme alueen tulevaisuutta esimerkiksi yritysten, kauppakamarin, kehittämisyhtiöiden ja koulutuslaitosten kanssa.

Paljon onkin jo tekeillä: Veturitallit ja Satamalahden ympäristö kaupungin keskustassa tarjoavat uusia mahdollisuuksia elinvoiman kasvattamiseen, kuten myös Kenkäveronniemi Saimaan rannalla. Pursialan voimalaitosalueelle kaavaillaan yli 100 miljoonan euron vetyinvestointeja, joita edistävät Etelä-Savon Energia ja projektikehitysyhtiö Nordic Ren-Gas.”

Mikä on mielestäsi Mikkelin suurin vahvuus?

”Muutaman kuukauden kokemuksella kehuisin erityisesti Mikkelin keskustaa ja sen elinvoimaa. Maalaispojalle Mikkeli on juuri sopiva: varsin kaupunkimainen ja vilkas, mutta silti lähellä luontoa, Saimaan rannalla. Täällä on esimerkiksi todella hyvä ravintolatarjonta, ja yli 6 000 opiskelijaa tuo kaupunkikuvaan eloa ja kansainvälisyyttä.”

Miltä Mikkeli näyttää 10 tai 20 vuoden kuluttua?

”Uskon, että Mikkeli on omiin vahvuuksiinsa nojaava elinvoimainen kaupunki ja Etelä-Savon eläväinen maakuntakeskus myös tulevaisuudessa. Toivon, että koko maakunta vahvistaa paikkaansa matkailun ja vientiteollisuuden keskittymänä Suomessa. Samaa tietysti toivon koko Itä-Suomelle, jonka suuntaan liittyy nyt paljon epävarmuutta.”

Mitä kaikkea olet tehnyt työurallasi?

”Aloitin kuntajohtajan työt Taivalkoskelta, Kuusamon kupeesta Koillismaalta, vuonna 2005. Sieltä siirryin Keski-Suomeen Saarijärven kaupunginjohtajaksi, sittemmin Viitasaarelle ja vuodenvaihteessa tänne Mikkeliin. Ennen kuntajohtajan uraani olen toiminut sivistysjohtajana, rehtorina ja myös muissa opetustehtävissä. Olenpa ollut Lahdessakin urheiluseuran toiminnanjohtajana ja suurtapahtumien pääsihteerinä.”

Mitä kirjaa, sarjaa, elokuvaa tai podcastia suosittelisit?

”Suosittelen Citizen Kanea, Orson Wellsin klassikkoelokuvaa. Opiskelin aikanaan pari vuotta Yhdysvalloissa, jossa elokuva-ala ja draamaopetus ovat tärkeä osa yhteiskuntaa. Draamakurssit opettivat katsomaan elokuvia erilaisesta näkökulmasta, ja Citizen Kane jäi elävästi mieleeni.”

Kenen kunta- tai aluevaikuttajan mietteitä haluaisit kuulla seuraavaksi?

”Mieleen tulee Keski-Suomen hyvinvointialuejohtaja Jan Tollet. Teemme paljon yhteistyötä Jyväskylän suuntaan, ja olisi mielenkiintoista kuulla, miten kaupungin ja hyvinvointialueen yhteispeli on lähtenyt siellä käyntiin.”

JANNE KINNUNEN
Työ: Kaupunginjohtaja, Mikkelin kaupunki
Koulutus: Kasvatustieteiden maisteri KM, oikeustieteen maisteri OTM
Syntymävuosi: 1970
Kotoisin: Viitasaarelta
Asuu: Mikkelissä

Lue juttusarjan aiemmat osat:

Teksti: Roope Huotari
Kuva: Mikko Tuovinen

Myydä vai yhtiöittää kiinteistöt? Inspira selvitti hyvinvointikuntayhtymien vaihtoehtoja

Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä on Forssan, Humppilan, Jokioisten, Tammelan ja Ypäjän yhteinen sotekuntayhtymä. Yhtymän taseessa on noin 20 miljoonaa euroa sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen kiinteistöomaisuutta, minkä lisäksi jäsenkunnilta löytyy noin saman verran suoraa kiinteistöomaisuutta.

– Teimme kuntayhtymälle selvityksen syksyllä 2017 ja alkuvuodesta 2018. Tavoitteena oli löytää malli kiinteistöomaisuuden hallintaan ja selvittää, mitkä eri vaihtoehtojen vaikutukset omistajakunnille olisivat. Työtä päivitettiin syksyllä 2021: kartoitettuja vaihtoehtoja peilattiin eduskunnassa kesällä 2021 hyväksyttyyn lakiin, Inspiran senior konsultti Tutta Pentinmikko kertoo.

Kiinteistöomaisuuden hallintaan liittyvät kysymykset ovat mietityttäneet myös luoteisrannikolla. Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä RASHKY oli teettänyt selvitystyötä jo aiemmin, mutta yhtymässä haluttiin vielä kirkastaa kokonaiskuvaa. RASHKY:iin kuuluvat Raahen kaupungin lisäksi Siikajoen ja Pyhäjoen kunnat.

– Saimme toimeksiannon huhtikuussa 2022 laatia taloudellinen mallinnus RASHKY:n ja jäsenkuntien sotekiinteistöjä hallinnoivalle yhteisyhtiölle. Yhtymässä haluttiin selvittää, voitaisiinko yhtiöittäminen tehdä heti tai ensi vuoden alusta ja mitkä tähän liittyvät riskit ja hyödyt olisivat, Pentinmikko jatkaa.

Siirtymäaikana mahdollisuus ratkaista kysymykset kiireettä?

Forssan seudun selvityksessä esiin nousi viisi vaihtoehtoa ja RASHKY:n selvityksessä kolme. Skenaariot vaihtelivat kuntayhtymän toiminnan jatkamisesta entisellä tavalla aina kiinteistöjen myyntiin sijoittajille.

Forssassa yhtenä varteenotettavana vaihtoehtona nähtiin hyvinvointikuntayhtymän muutos kiinteistökuntayhtymäksi. Keskeistä tässä ratkaisussa olisi, että se mahdollistaa yhtymän toiminnan ilman suurempia häiriöitä sote-uudistuksen siirtymäkaudeksi. Selvitys kirkasti eri vaihtoehtoja ja kokonaiskuvaa myös Raahen seudulla: myös RASHKY selvitti siirtymää kiinteistökuntayhtymään.

Kummassakaan hyvinvointikuntayhtymässä ei olla tehty vielä lopullista päätöstä jatkosta. RASHKYn hallituksen esitys lähtee kunnille pian yhtymähallituksen kokouksen jälkeen. Forssan seudulla jäsenkunnat selvittävät vielä vaihtoehtoja – ratkaisua odotetaan vielä lokakuun puolella. Sote-uudistuksen siirtymäkausi alkaa vuoden 2023 alusta.

– RASHKY:n kanssa teimme vielä lisäselvityksen, joka tarkensi eri vaihtoehtojen sisältöä. Haastattelimme muun muassa kiinteistösijoittajia ymmärtääksemme paremmin markkinoiden kiinnostusta ja hintatasoa siinä tilanteessa, että kiinteistöjä haluttaisiin myydä, Pentinmikko avaa.

Kunnissa odotetaan tilanteen selkiytymistä muun muassa verotuksen osalta. Hyvinvointialueiden käyttöön siirtyvät kiinteistöt joudutaan yleisesti ottaen yhtiöittämään, mistä koituu varainsiirtoveroja vastaanottavalle yhtiölle. Sekä Raahen että Forssan seuduilla nousi esiin ajatus, että kiinteistöjen omistus ja hallinnointi saattaisi olla perusteltua pitää mahdollisimman pitkään kuntayhtymissä, kunnes avoimet kysymykset alkavat selkeytyä.

– Julkisessa keskustelussa on ajoittain väläytelty myös toiveita määräaikaisesta vapautuksesta varainsiirtoverosta. Kiinteistökuntayhtymään siirtyminen antaa option seurata rauhassa, millaisia ratkaisuja verotukseen liittyen mahdollisesti vielä tapahtuu, Pentinmikko kertoo.

Muutoksen tahti ja ajankohta on tiedostettu niin Forssan kuin Raahenkin alueilla.

– Monella tapaa se, mitä nyt tehdään, on vielä hallinnollinen harjoitus, mutta se luo siltaratkaisua ja synergiaa 3–4 vuoden päässä häämöttäviin tavoitteisiin. Toimintaa pitää ketteröittää jatkossa ihan käytännön tasolla, Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän yhtymäjohtaja Mikko Komulainen kertoo.

– Inspiran selvitystyöstä oli meille hyötyä erityisesti aikatauluun liittyvien kysymysten kanssa, RASHKY:n kuntayhtymän johtaja Elisa Roimaa kommentoi. – Aikataulu selkeytyi ja saimme pohjaa päätöksenteolle, kun tiesimme realistisesti, miten paljon aikaa asiat vievät ja missä tahdissa asioita voidaan edistää.

Ulkopuolinen analyysi toimii kaikille sopivan ratkaisun tukena

Monissa sote-uudistukseen liittyvissä selvityksissä esiin nousevat samantyyppiset haasteet, joten oppeja on jaettu myös Inspiran sisällä. Kuntayhtymissä on mukana aina useampi osapuoli, joiden täytyy löytää sekä yhtymää että sen jäsenkuntia palveleva toimintamalli.

– Kaikilla on vähän erilaiset tarpeet, joten puolueettomasta tahosta on usein hyötyä sopivan mallin löytämisessä. Ulkopuoliset asiantuntijat voivat myös tukea yhtymän pienempiä kuntia, joilla on rajallisesti resursseja tiedonkeruuseen. Yhdenmukaisten tietojen selvittäminen sekä kuntayhtymältä että eri kunnista vaatii lopulta paljon jalkatyötä, Pentinmikko sanoo.

Monessa kuntayhtymässä on oltu alusta asti kiinnostuneita siitä, millaisia ratkaisuja muualla Suomessa on löydetty. Kunnat ja kuntayhtymät kaipaavat Pentinmikon mukaan selvästi kaikupohjaa omaan etenemiseensä. Sote-uudistus luo yhteisen viitekehyksen, mutta alueellisesti palveluiden järjestämiseen vaikuttavat monet tekijät, kuten kiinteistöjen ikä, etäisyydet ja toimintojen päällekkäisyys.

– Uusien tilojen kohdalla on yleensä vähemmän järkeä lakkauttaa palvelua ja jättää hyväkuntoinen kiinteistö tyhjilleen. Palvelun tyyppi vaikuttaa myös: alueelle voi riittää yksi yhteinen terveyskeskus tai sairaala, mutta vaikkapa vanhustenhuolto voi olla fiksua järjestää paikallisemmin.

Forssan ja Raahen seuduilla tulevaisuutta kohti edetään positiivisin mielin, vaikka ratkottavia kysymyksiä on paljon.

– Koronapandemia ja geopoliittiset jännitteet ovat luoneet paljon haasteita juuri hyvinvointialueisiin siirtymisen kynnyksellä. Olemme silti tehneet paljon työtä henkilöstökulttuurien, toimintatapojen ja prosessien yhdistämiseksi ja onnistuneetkin siinä hyvin, Komulainen kertoo Forssan seudun tilanteesta.

– Olemme rakentaneet toimintaa vahvasti kohti tulevaisuutta. Myös vanhaa kiinteistöomaisuutta on hoidettu ja ylläpidetty huolella: kuka kiinteistöjä ja toimintaa jatkossa pyörittääkään, meillä on hyvät edellytykset tarjota hyvinvointialueelle palveluja, Roimaa kertoo Raahen seudun näkymistä.


Teksti: Tuomas Mäkinen
Kuva: Raahen sairaala, Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä

Sokkelosta selkeyteen – Sairaala Novassa löytää perille ja nukkuu hyvin

Sairaala Nova on ensimmäinen kokonaan uusi sairaala Suomessa vuosikymmeniin. Laajennuksia on moniin sairaaloihin tehty, mutta kokonaan uutta sairaalaa ei. Uusi 100 000 neliön sairaala tarjoaa modernit tilat 275 000 keskisuomalaisen erikoissairaanhoidolle ja 56 000 jyväskyläläisen perusterveydenhuollolle. Sairaalarakennus ja -laitteet on rahoitettu osittain Kuntarahoituksen yhteiskunnallisella rahoituksella.

Oppeja uuteen sairaalaan haettiin ulkomailta, henkilöstöä ja sidosryhmiä osallistettiin suunnitteluun. Muutto ajoittui vuodenvaihteeseen, jota edelsi yksi koronapandemian tartuntapiikeistä.

Puolivartalokuva johtajaylilääkäri Juha Palonevasta harmaassa puvussa Sairaala Novassa.
Johtajaylilääkäri Juha Paloneva

– Koko toiminta piti siirtää parissa päivässä uusiin tiloihin. Päivystystoiminta ja potilaat on hoidettava jatkuvasti, lappua ei voi laittaa luukulle hetkeksikään, johtajaylilääkäri Juha Paloneva kertoo.

Sairaalahoidossa muuton aikana olevien potilaiden määrä pyrittiin minimoimaan. Koronatilannetta tarkkailtiin jatkuvasti ja skenaarioita laadittiin.

– Potilaiden ja henkilöstön siirtymiselle tehtiin minuuttiaikataulu. Aikataulutimme ambulanssit ja taksit kuljettamaan potilaat osasto kerrallaan, johtajaylihoitaja Heljä Lundgrén-Laine kuvailee.

– Suuri koronapotilaiden määrä olisi voinut viivästyttää muuttoa. Koronapotilaat ovat huonokuntoisia, heidän siirtämisensä on riski sekä potilaille että henkilökunnalle. Onneksi tilanne oli muuttohetkellä rauhallinen, Paloneva huokaa.

Sairaala Novan muutosta vastasi Sairaala Novan käyttöönottoprojekti. Lisäksi käyttöönottoa koordinoi ”muuttonyrkki”, johon kuului johtajaylilääkärin ja johtajaylihoitajan lisäksi palvelujohtajat, viestinnän asiantuntija ja sihteeri. Tämä kokoonpano ratkoi ketterästi eteen tulleet ongelmat ja asiat, jotka eivät osuneet kenenkään vastuualueelle. Sittemmin kokoonpano on vakiintunut Novan toiminnan ohjausryhmäksi.

Hyvästit sairaalasuunnistukselle

Uusi sairaala on vanhoja tiloja selkeämpi ja kompaktimpi. Asiakkaiden ja potilaiden sisäänkäyntien määrä on kutistunut aiemmasta yli kymmenestä kahteen. Lisäksi päivystykseen mennään omasta punaisesta ovesta. Toimintojen keskittäminen sairaalan eri osiin helpottaa sekä potilaita että henkilökuntaa.

– Niin sanotut kuumat toiminnot kuten päivystys sekä teho- ja leikkausosastot sijaitsevat vierekkäin sairaalan toisella puolella. Tietyt kuvantamisen toiminnot on sijoitettu päivystyksen yhteyteen, näin potilasta ei tarvitse siirtää pitkiä matkoja sairaalassa, Lundgrén-Laine kertoo.

Lähikuva johtajaylihoitaja Heljä Lundgrén-Laineesta.
Johtajaylihoitaja Heljä Lundgrén-Laine

Vastaanottopalvelut, myös Jyväskylän kaupungin vastaanotot, ovat sairaalan vastakkaisella puolella. Potilaan on helppo hahmottaa, missä mikäkin palvelu sijaitsee. Ulkoapäin asiakas ei tiedä, onko hän erikois- vai perusterveydenhuollon tiloissa tai kumman palveluksessa käytävällä vastaantuleva asiantuntija työskentelee.

– Vanhassa sairaalassa palveluja oli sikin sokin ja eri järjestyksessä eri kerroksissa, ”sillisalaattina” siellä sun täällä. Leikkausosastoja oli kolme, Paloneva kuvailee.

– Suunnistamiseen tarvitsi karttaa ja kysymättä harvoin löysi perille. Liikkuminen ja oikeaan paikkaan löytäminen on helpottunut huomattavasti, Lundgrén-Laine jatkaa.

Uudessa sairaalassa vuodeosastot on sijoitettu kerroksiin 5–7. Myös niiden sijoittelussa on mietitty synergiaa, toistensa toimintaa tukevat osastot on sijoitettu lähekkäin. Modernit tilat ovat joustavat ja monikäyttöiset. Vuodepaikkojen määrää vähennettiin uuteen sairaalaan muuton myötä.

– Pyrimme siihen, että hoidossa on aktiivinen ja kuntouttava ote alusta alkaen ja potilas pääsee mahdollisimman pian toimenpiteen jälkeen kotiin tai tarvittaessa kuntoutukseen, Paloneva sanoo.

Vuodeosastotilat ovat vakioituja, vain psykiatrisen osaston tilat poikkeavat hieman muista. Potilashuoneet ovat yhden hengen huoneita, mistä on tullut paljon kiitosta.

– Yhden hengen huoneissa potilaat nukkuvat paremmin, kun toiset potilaat tai hoitajien käynnit heidän luonaan eivät häiritse. Infektioiden leviämistä voidaan ehkäistä tehokkaammin. Huoneet ovat melko tilavia, kaikilla on oma suihku ja vessa. Televisiota ja verhoja saa säädellä haluamallaan tavalla, koronarajoitusten poistuttua omainen voi yöpyä huoneessa. Huoneet ovat kauniita ja niissä on myös taidetta kuten koko sairaalassa muutenkin, Lundgrén-Laine listaa.

Koronan vuoksi potilaat eivät ole pystyneet liikkumaan tiloissa normaalisti, ja joidenkin mielestä yhden hengen huoneessa on yksinäistä. Etenkin alussa palautetta tuli televisioiden ja kellojen puuttumisesta.

– Iäkkäämmillä ihmisillä ei välttämättä ole älylaitteita, siksi televisio on heille tärkeä. Nyt olemme onneksi saaneet lähes joka huoneeseen television, Lundgrén-Laine iloitsee.

Pois siiloista

Vanhasta sairaalasta uusiin tiloihin siirrettiin tavaraa mahdollisimman vähän sisäilmaongelmien vuoksi. Papereita tai tekstiilejä ei saanut mukaan ottaa lainkaan. Kaikki siirretty tavara käytettiin tiukassa puhdistuksessa. Uuden sairaalan sisäilma on saanut hyvää palautetta.

Televisioiden lisäksi asiakas- ja potilastiloissa tehtiin heti sairaalan alkuviikkoina palautteen perustella parannuksia muun muassa opastuksiin. Henkilöstön tiloissa järjestelyt ovat vielä kesken. Tilojen myötä muuttui myös tapa toimia.

– Entisessä sairaalassa monet olivat tottuneet olemaan omissa porukoissa ja tiloissa tai huoneissa. Nyt meillä on henkilöstölle yhteinen, moniammatillinen tila. Tämä on ollut todella suuri kulttuurinen muutos. Henkilöstön tilojen kehittäminen jatkuu ja hiljalleen ihmiset löytävät paikkansa ja kuhunkin tehtävään tarkoituksenmukaisen tilan. Pääsääntöisesti tiloihin ollaan tyytyväisiä ja moni on sanonut, ettei missään nimessä menisi takaisin vanhaan, Lundgrén-Laine kertoo.

Ennen muuttoa henkilökunnalle oli tarkoitus pitää yhteinen juhla uudessa sairaalassa, mutta korona pilasi suunnitelman.

– Korona-aika on tuonut muutenkin suureen muutokseen omat mausteensa. Tilojen lisäksi vaihtuivat henkilöt, laitteet ja osittain myös järjestelmät. Emme ole pystyneet pitämään mitään purkupajoja, henkilöstö ei ole kunnolla päässyt tuulettamaan tunnelmia. Rakennuksen fiilistely jäi tekemättä, heti alkoi arki, Lundgrén-Laine harmittelee.

Sairaala Novan vastaanottohuone näkyy avoimesta liukuovessa, jossa on mustavalkoista taidetta.
Sairaala Novassa taidetta on niin yhteisissä tiloissa kuin potilas- ja vastaanottohuoneissa.

”Ei pidä olettaa, että kaikki menee hyvin, koska ongelmiahan tulee”

Suunnitteluvaiheessa ajatuksena oli, että uuteen sairaalaan siirryttäessä käytössä olisi uusi asiakas- ja potilastietojärjestelmä. Myös toiminnanohjausjärjestelmän piti tukea uudenlaista toimintaa. Kaikkia järjestelmiä ei kuitenkaan saatu käyttöön toivotussa aikataulussa.

Toiminta uudessa rakennuksessa käynnistettiin pienemmällä volyymilla. Nyt sairaala toimii jo normaalisti.

– Uuden toiminnanohjausjärjestelmän piti auttaa meitä entistä enemmän logistiikassa, potilaiden ajanvarauksessa sekä tilojen ja tarvikkeiden varauksessa. Järjestelmän pitäisi tukea sujuvia potilaskohtaamisia ja tehokasta tilankäyttöä. Valitettavasti tekninen toteutus oli odotettua monimutkaisempi ja manuaalista työtä joudutaan tukipalveluissa tekemään suunniteltua enemmän. Mutta tämäkin asia paranee koko ajan, Paloneva kertoo.

Mitä Lundgrén-Laine ja Paloneva suosittelevat vastaavia hankkeita suunnitteleville?

– Näin isossa projektissa on valtava määrä muuttujia. Huolellisesta suunnittelusta huolimatta moni asia voi muuttua matkan varrella. Ennen varsinaista muuttoa kannattaa tehdä niin paljon kuin mahdollista, muuttovaiheessa on syytä varautua ihan kaikkeen, Paloneva sanoo.

Johtajaylilääkärin mukaan muuttoprojektista vastaavan ryhmän kokoaminen nopeuttaa asioiden ratkomista.

– Ei pidä olettaa, että kaikki menee hyvin, koska ongelmiahan tulee. Tärkeintä on, että ne ratkotaan nopeasti, Paloneva summaa.

Lundgrén-Laine korostaa vuoropuhelun tärkeyttä: asioita täytyy käydä riittävästi läpi ja muutosjohtamiseen kannattaa kiinnittää huomiota.

– Yksi tärkein oppi on keskustelu ja yhteisen tavoitteen ja näkymän luominen yhdessä henkilöstön kanssa. Kompromisseja on myös pakko tehdä, kaikkia yksittäisiä toiveita ei voida täyttää. Meitä julkisena toimijana konsultoi myös euro, joka rajoittaa valintoja.

Vaikka vastoinkäymisiä on ollut, puntari on kuitenkin vahvasti positiivisen puolella.

– Meillä on tilavat, hyvät ja terveet tilat, joihin asiakkaiden on helppo tulla. Sairaala on viihtyisä, esimerkiksi aula ei edes näytä eikä tuoksu sairaalalta. Ja asiakaspalaute on hyvää, Lundgrén-Laine hymyilee.

Teksti: Hannele Borra
Kuvat: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri ja Petteri Kivimäki

Ratkaisupankista löydät nyt myös ensimmäiset yhteiskunnallisen rahoituksemme hankkeet

Kuntarahoituksen ratkaisupankki tarjoaa ajantasaista tietoa kuntien investointihankkeista ja tukea päätöksentekoon. Nyt palveluun on lisätty myös ensimmäiset yhteiskunnallisen rahoituksemme kohteet. Yhteiskunnallisella rahoituksella voidaan rahoittaa investointeja, jotka tuottavat laaja-alaista yhteiskunnallista hyötyä.

Ratkaisupankin avoin hanketietokanta kokoaa yhteen monipuolisen joukon hankkeita ympäri Suomea sekä avaa parhaita käytäntöjä uusien investointien suunnitteluun ja päätöksentekoon.

Sairaala Nova

Jyväskylän Kukkumäkeen rakentuva Sairaala Nova on uutta ajattelua edustava moderni ja toiminnallinen keskussairaala. Novaan keskitetään alueen 250 000 asukkaan erikoissairaanhoito ja 50 000 jyväskyläläisen perusterveydenhuolto. Huippumoderni sairaala varustetaan uusimmalla sairaalalaitteistolla.

Kuvassa on havainnekuva sairaala Novasta, joka koostuu useammasta peräkkäisestä rakennuksesta.

Lue hankkeesta lisää ratkaisupankista

Mainiokoti Lukkari

Mainiokoti Lukkari tarjoaa ikäihmisille kodikkaan ja turvallisen asuinympäristön, jossa juttuseura on aina lähellä. ARA-rahoitteisessa hankkeessa Lapinjärven keskustassa sijaitsevaa kohdetta laajennettiin 21 asunnon uudisrakennuksella.

Lue hankkeesta lisää ratkaisupankista

Haluatko yhteiskunnallisen rahoituksen investointisi mukaan ratkaisupankkiin?

Ota yhteyttä Kuntarahoituksen viestintään sähköpostitse osoitteeseen viestinta@kuntarahoitus.fi.

Sairaala Novaan huippumoderneja laitteita leasingrahoituksella

Sisätilojen rakentaminen on jo alkanut, tavoitteena on ottaa rakennus käyttöön loppuvuonna 2020. Sairaalan uusista laitteista osa rahoitetaan Kuntarahoituksen leasingilla, Inspira on avustanut investointien suunnittelussa.

Nova rakentuu nykyisen sairaalan alueelle Jyväskylän Kukkumäkeen. Rakennustyömaa on edennyt sisätiloihin ja muuttoa suunnitellaan sekä aikataulutetaan parhaillaan.

Vanhan sairaalan eri ikäisistä rakennuksista vanhimmat ovat 1950-luvulta. Korjaustarpeiden kartoituksen jälkeen päädyttiin rakentamaan kokonaan uusi sairaala. Vanhasta sairaalasta käyttöön jää vain yksi 2010-luvun rakennuksista.

– Nova on ainutlaatuinen projekti, koska se on Suomessa 1970-luvun jälkeen ensimmäinen sairaala, joka rakennetaan täysin alusta. Tavoitteena on ottaa sairaala käyttöön asteittain vuoden 2020 jälkimmäisellä puoliskolla, sairaalahankkeen projektijohtaja Mikko Jylhä kertoo.

Potilas suunnittelun keskiössä

Sairaalan suunnittelussa tärkein lähtökohta on ollut potilas – sairaalakäynnistä halutaan tehdä mahdollisimman joustava ja miellyttävä. Tilasuunnittelussa opastamiseen ja viihtymiseen on kiinnitetty erityistä huomiota. Kolkosta sairaalamaisesta tunnelmasta on pyritty eroon, taidehankinnoille on oma budjettinsa. Yhden hengen huoneet mahdollistavat esimerkiksi omaisen yöpymisen ja osallistumisen kuntouttavaan toimintaan.

– Nova on huippumoderni sairaala, jonka suunnitteluun otettiin mallia erityisesti Keski-Euroopan sairaaloista ja Norjan automatisoiduista apteekeista. Teknisten ratkaisujen lisäksi myös logistiikkaan on kiinnitetty paljon huomiota, rakennustekniikassa on paljon uusia ratkaisuja. Toimintamalleja ja konseptia on kehitetty paljon itse, Jylhä kertoo.

Uusi rakennus on tarjonnut myös mahdollisuuden uudistaa toimintatapoja. Sairaalan suunnitteluun on osallistettu vahvasti myös sairaalan henkilökuntaa.

– Uuden rakennuksen myötä meillä on mahdollisuus modernisoida toimintaa, luoda uusi toiminnallinen konsepti. Noin 300 työntekijää on ollut mukana suunnittelemassa Novaa ja toimintamalleja oman työnsä ohella. Suuri kiitos heille, heidän panoksensa on ollut korvaamaton, KSSHP:n talousjohtaja Aija Suntioinen kiittelee.

Moderneja laitteita leasingrahoituksella

Sairaalan uudistuessa myös suurin osa laitteista uusitaan. Myös laitehankintoja on jo suunniteltu vuosia uutta rakennusta ja toimintamallia silmällä pitäen.

– Novaan tulee selkeitä laitekokonaisuuksia. Kun käyttöliittymiä on vain yksi, myös henkilökunnan koulutustarve pienenee. Uudet laitteet keskustelevat it-järjestelmien kanssa eri tavalla kuin vanhat, myös potilasturvallisuus paranee laitteiden uusimisen myötä, Jylhä iloitsee.

Kalliiden sairaalalaitteiden täydellinen uusiminen on suuri investointi, osa laitteista rahoitetaan Kuntarahoituksen leasingrahoituksella.

– Leasingrahoitus on nykyaikainen, joustava ja hinnaltaan kilpailukykyinen tapa laitehankintoihin. Leasingin hyötynä on myös se, että rahoituksen kokonaiskuvan voi nähdä yhdestä paikasta, Suntioinen kertoo.

Uudet laitehankinnat kiinnostavat myös ihmisiä hankkeen ulkopuolella. Esimerkiksi kuvantamisen laitehankinta on ensimmäinen Suomessa tässä laajuudessa.

Inspira tukena investointien suunnittelussa

Suuret investoinnit on suunniteltu huolellisesti. Ennen sairaalan rahoituspäätöstä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri teki yhdessä Inspiran kanssa laajan kartoituksen hankkeen rahoitusvaihtoehdoista. Sairaala päädyttiin rahoittamaan taselainalla. Inspira avusti KSSHP:tä myös rahoitusleasingin puitesopimuksen kilpailutuksessa.

– Olemme viime vuosina avustaneet useaa sairaanhoitopiiriä investointien rahoituksen suunnittelussa ja kilpailutuksessa, Inspiran manager Elias Hämäläinen kertoo. – Useimmiten neuvonta keskittyy sairaalarakennusinvestointien lainarahoitukseen, mutta toisinaan myös irtaimistojen leasingrahoitukseen, kuten Novan tapauksessa.

Uuden sairaalan rakentamista punnittiin pitkään, mutta nyt Suntioinen ja Jylhä huokuvat tyytyväisyyttä.

– Nyt jälkikäteen olemme useasti todenneet, että olisimmepa tehneet investointipäätöksen jo aikaisemmin ja säästäneet rahat, jotka on käytetty vanhojen kiinteistöjen ongelmien ratkomiseen korjaamiseen, Suntioinen toteaa.

­– Kokonaan uusi sairaala on ainutlaatuinen mahdollisuus uudistaa toimintamalleja. Eihän vanha tila taivu uudenlaiseen toimintaan, vaikka sitä miten korjaisi, Jylhä summaa.


Teksti: Elisa Korhonen
Kuvat: Sairaala Novan kuvapankki

Turun T3 – Uuden ajattelun sairaalamaailma valmistuu 2021

”Kestää junan törmäyksen”, uutisoi Yle kesäkuussa 2018. Puolitoista vuotta aiemmin uutisten sävy oli toinen: Helsingistä Turkuun johtavan rauta- ja moottoritien päälle rakennettavan uuden T3-sairaalan betonikannen perustus- ja pystyrakenteissa oli huomattu virheitä. Betoni oli liian haurasta, eikä sen lujuuden arvioitu enää kestävän mahdollisen törmäyksen aiheuttamaa rasitusta. Purku- ja korjaustyöt aloitettiin heti, mutta lujuusongelmaista betonia oli ehditty valaa jo lähes 3 000 kuution edestä. Rakentamisessa jouduttiin ottamaan aimo loikka taaksepäin.

”Kertaalleen tehtyjen rakenteiden purkaminen ja uudelleenrakentaminen viivyttää valmistumista noin kymmenellä kuukaudella. Urakoitsija vastaa purkamisen ja uudelleenrakentamisen kustannuksista, mutta viivästyksestä syntyy myös sairaanhoitopiirille merkittäviä kustannuksia. Tapaus on tietenkin harmillinen, mutta saimme onneksi neuvoteltua kustannuksia ja joustavan rahoituksen”, kertoo hankejohtaja Timo Seppälä.

Nyt työmaalta kuuluu jälleen hyviä uutisia. Uusi betonikansi on tarpeeksi luja ja paikallaan, ja uusi sairaala valmistuu syksyllä 2021. Uudisrakennukseen sijoitetaan huonokuntoisen, 1960-luvulta asti palvelleen U-sairaalan keskeisiä toimintoja, kuten lasten ja nuorten sairauksien hoito, synnytykset ja naistentautien hoito, korva-, nenä- ja kurkkutautien hoito sekä sairaanhoidollisia tukipalveluita, kuten kliininen neurofysiologia ja kuvantaminen.

Kiinteistöleasingilla joustavaa rahoitusta

Alkuperäinen hankesuunnitelma uudesta T3-rakennuksesta sai hyväksynnän vuonna 2014. Jättihankkeessa on mukana useita yhteistyökumppaneita. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirille kuuluva projekti sijaitsee Turun kaupungin maalla. Uuden sairaalan alta kulkevat puolestaan rautatiekiskot ja vilkas Turku-Helsinki moottoritie.

Kolme vuotta sitten yhteistyöhön tuli mukaan myös Kuntarahoitus hankkeen rahoittajana. T3-sairaala on poikkeuksellinen hanke paitsi arkkitehtuurinsa myös rahoituksensa näkökulmista. Se päädyttiin rahoittamaan joustavalla kiinteistöleasingilla.  

Turun T3 - Uuden ajattelun sairaalamaailma

”Vuonna 2012 käynnistyneessä talouden vakauttamisohjelmassa sitouduimme sairaanhoitopiirissämme 200 miljoonan lainakannan maksimiin. Suuren investointiohjelmamme vuoksi velkaantumisasteemme oli jo varsin korkea. Halusimme pienentää jälleenrahoitukseen liittyvää hintariskiä, mutta pitää rahoitusmallin kuitenkin vertailukelpoisena oman taseemme rahoitukseen nähden. T3-sairaalahanke oli välttämätöntä aloittaa, ja siksi valitsimme Kuntarahoituksen tarjoaman joustavan kiinteistöleasingin”, kertoo sairaanhoitopiirin johtaja Leena Setälä.

T3-sairaalahanke on Kuntarahoituksen ensimmäinen kiinteistöleasingilla toteutettu sairaalahanke.

Kiinteistöleasing on joustava vaihtoehto perinteiselle taselainalle. Leasing-rahoituksella kustannukset jakautuvat pitkälle aikavälille, eikä investointi rasita tasetta, kuten taselainalla rahoitettaessa.

”Toimimme käytännössä T3-sairaalan rahoittajana ja omistajana. Sairaanhoitopiiri on kilpailuttanut kohteen rakentamisesta vastaavan urakoitsijan ja vuokraa meiltä leasing-sopimuksella kohteen sen valmistuttua”, avaa Kuntarahoituksen osastonjohtaja Kirsi Räbinä.

T3-sairaalan kaltaisen pitkän rakennusaikavälin hankkeessa myös rahoitus on pohdittava pitkällä tähtäimellä. Kahdeksankerroksinen, kokonaispinta-alaltaan noin 55 000 neliömetrin uudisrakennuksen vastikään päivitetty hintalappu on noin 190 miljoonaa euroa.

Hankesuunnitelmassa projektin kustannukset on arvioitu vuoden 2014 tarjoushintaindeksin mukaisesti. Rakentamisen kustannustaso oli tuolloin kuitenkin täysin erilainen kuin mitä se tulee olemaan vuonna 2021, johon asti T3-sairaalan rakentaminen ja rahoitus jatkuvat. Rakennuskustannusten ennakoitua nopeamman nousun ja betoniongelmasta johtuvan sairaalan valmistumisaikataulun pitkittymisen vuoksi hankkeen rahoitusta oli tarkasteltava uudelleen. Kesällä 2017 seurasi budjettineuvottelu.

”Kävimme läpi hankkeen kustannuksia, rakennuskustannusindeksien kehittymistä tulevina vuosina ja lisäkustannuksia aiheuttaneet tekijät, kuten betoniongelmat. Joustava rahoituksen uudelleenneuvottelu oli voitto hankalassa tilanteessa”, Setälä kiittelee.

Puuttuva palanen yhdistää kokonaisuudeksi

Suomen sairaalakanta on tullut vaiheeseen, jossa se vaatii myös rakennusteknisesti uusia ratkaisuja. Uudet tekniset mahdollisuudet ja tarpeet vaativat tarkkaa suunnittelua ja hieman myös ennustajan lahjoja.

”Sairaalan on kestettävä aikaa, ja sen on kyettävä palvelemaan paitsi tämänhetkisiä myös tulevaisuuden terveydenhoidon tarpeita. Suunnittelussa on otettu huomioon demografisia tekijöitä, tulevaisuuden sairauksia ja tilojen toimivuutta”, Setälä sanoo.

Uuden T3-sairaalan kunnianhimoinen ja näyttävä sijainti ei ole vain arkkitehtoninen intohimo. Nopeiden kulkuyhteyksien päälle sijoitettu sairaala helpottaa pääsyä sairaalaan ulkoa tuleville, mutta tuo myös sairaalan sisällä synergiaetuja. T3 muodostaa jatkumon sairaalan muiden osien kanssa. Samassa pihapiirissä komeilevat 1930-luvulla rakennettu A-sairaala sekä Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan tilat eli niin sanottu Medisiina D. Tuleva kampusalue mahdollistaa muun muassa opetuksen ja tutkimuksen kiinteän yhteistyön sekä tilojen jakamisen opiskelijoiden ja sairaalan välillä.

”Siinä missä aiemmin rauta- ja moottoritie halkoi sairaala-aluetta ja erotti yksiköitä toisistaan, nyt ne yhdistyvät toimivaksi kokonaisuudeksi”, toiminnallisen suunnittelun hankejohtaja Riikka Aaltonen kertoo.

Suunnittelun lähtökohtana ovat olleet eri toiminallisuuksien synergiaedut.

”Haemme toiminnallisia uudistuksia, jotka vähentävät esimerkiksi tarpeetonta tavara- ja ihmisliikennettä. Uusi yhteys mahdollistaa esimerkiksi leikkaussalien toimimisen samassa talossa yhtenä leikkausosastona. Tämä hyödyttää sekä potilaita että henkilökuntaa”, Aaltonen jatkaa. 

Yhdistyminen on merkittävä asia paitsi toiminnallisuuden myös symboliikan näkökulmasta: T3 on sairaala-alueen puuttuva palanen.

Miltä uuden ajattelun sairaala näyttää?

Sairaalakokonaisuutta on ohjannut kolmen t:n periaate. Rakennuksen pitää olla terve, turvallinen ja toimiva. Tämän lisäksi on haluttu haastaa se, miltä sairaala näyttää ja tuntuu. Uuden sairaalan halutaan olevan myös visuaalisesti kaunis ja viihtyisä.

Arkkitehti Mikko Sinervo arkkitehtiryhmä Reino Koivula Oy:stä vastaa sairaalan visuaalisesta ilmeestä. Suunnittelu lähti tarinasta, jonka Sinervo loi yhdessä sairaalahankkeen taidehankinnoista vastaavan TaT Matti Tainion kanssa.

Turun T3 - Uuden ajattelun sairaalamaailma

Valmistuvan sairaalan tarina perustuu saaristomaisemaan, jossa sairaala on saari ja alla vilisevä moottoritie on virtaavaa vettä. Talon huipulta ympäristöä valaisee majakka. Sairaalan katolle rakennettava konehuone valaisee ympäristöä.

Tarina jatkuu sisätiloissa, ja siihen kuuluvat saaren eläimet. Tunnuseläimillä on kahdenlainen tehtävä: ne antavat mukavaa ajateltavaa ja toimivat opasteina. Talossa on rakenteellisesti kaksi isoa valoaulaa, jotka ovat lattiasta kattoon lasia.

”Miksi sairaalan pitäisi näyttää sairaalalta? T3 mullistaa ja rikkoo monia raja-aitoja. Uudet tilat mahdollistavat myös taidetta ja kulttuuria eli juuri niitä asioita, jotka tekevät paikasta viihtyisän sekä työntekijöille että potilaille”, Aaltonen summaa.