Satakuntatalon yhteisöllinen arki tiivistyy kongien keittiöissä

Satakuntatalon viidennen kerroksen osakuntahuoneistossa keitetään kahvia ja vaihdetaan kuulumisia. Tila on vuorokauden ympäri avoin osakunnan jäsenille ja asukkaille. Eero Kemppinen, 24, Mikko Höytö, 21, ja Anniina Tolonen, 22, istuvat keittiönpöydän ääressä ja kertovat arjestaan.

Oikeustieteen maisteriopiskelija ja osakunnan juhlamestari Eero on ollut neljä vuotta osakunnan jäsenenä ja asunut talossa jo ennen peruskorjausta.

– Kun muutin aikanaan Raumalta Helsinkiin opiskelemaan, kaverini vinkkasivat, että kannattaa hakea Satakuntatalosta asuntoa. Täällä yhteisö muodostui nopeasti ympärilleni. Juuri mukavien ihmisten takia halusinkin muuttaa takaisin tänne remontin valmistuttua, sanoo Eero.

Kodista ainutlaatuisen tekee sen, että yhteisissä tiloissa tapahtumia järjestetään viikoittain ja samanhenkistä seuraa löytyy joka kerroksesta. Juhlamestarin näkökulmasta kätevää on myös se, että yhden katon alla asuvat niin juhlien järjestäjät kuin osallistujatkin.

– Meillä on täällä suuri poikkitieteellinen yhteisö, joille järjestämme säännöllisesti teeiltoja, sitsejä ja suurempia juhlia, kuten joka vuosittaiset pikkujoulut, Eero kertoo.

Asukkaat ovat satakuntalaisia tai ”satakunnanmielisiä”

Satakuntatalon solut on nimetty asuinkerroksen mukaan. Taloustieteen kandidaattiopiskelija Mikko asuu kuudennen kerroksen suuressa, neljäntoista hengen solussa eli kutoskongissa. Kerrosta ylempänä Eero asuu viiden hengen solussa eli seiskapäädyssä.

Yhteistila, jossa iso sininen kulmasohva ja puinen sohvapöytä. Takana ikkuna ja toisella seinällä kalaverkko.
Satakuntalaisuus näkyy tilojen sisustuksessa monin tavoin.

– Kun vertasin helsinkiläisten asuntojen hintoja, löysin Satakuntatalon kodit. Keskeinen sijainti ja matala vuokra nappasivat huomioni. Kämppisten määrä hieman jännitti alkuun, mutta päätin kokeilla yhteisöllistä asumista. Kutoskongissa on hyvä yhteishenki ja oma kulttuurinsa, hyvää seuraa löytyy läheltä ja omassa huoneessa saa myös nauttia omasta rauhasta, Mikko kertoo.

Osakuntaan ovat tervetulleita niin satakuntalaiset kuin satakunnanmielisetkin. Mikko on kotoisin Kuopiosta ja Anniina pääkaupunkiseudulta. Eero on satakuntalainen.

– Täällä asuessa oppii tuntemaan muuta Suomea Helsingistä käsin, taloustieteen maisteriopiskelija Anniina kertoo. Hän asuu seitsemännen kerroksen kymmenen hengen solussa. Talon tapaan sanoen siis seiskakongissa.

– Pidän päivittäin tiiviisti yhteyttä kämppisteni kanssa. Kun omanikäisiä ja samanhenkisiä ihmisiä on ympärillä paljon, arjessa syntyy helposti uusia tuttavuuksia, Anniina kertoo.

Solumestari pitää arjen järjestyksessä

Peruskorjauksen yhteydessä kaikki asunnot ja yhteiset tilat korjattiin. Uutta on se, että nyt kaikissa soluasunnoissa on oma yhteiskeittiö. Lisäksi Satakuntatalosta löytyy asukkaiden paljon käyttämät saunatilat, kiltahuone, kirjasto ja kattoterassi, jossa grillataan kesäisin.

– Puitteet ennen peruskorjausta alkoivat olla huonossa kunnossa. Nyt keittiöt ovat tilavampia ja pinnat raikkaampia. Myös ilmanvaihto toimii, mikä merkitsee asumismukavuudelle paljon etenkin kesäisin ja talvisin, Eero pohtii.

Näkymä Satakuntatalon moderniin keittiöön, jossa ikkunaseinällä alakaapistot ja teiskiallas, toisella seinustalla kaapistot ja keittiökoneita.
Viisi-tilan yhteinen, modernisoitu keittiö.

Jotta asunnoissa arki pysyy järjestyksessä, jokaiseen soluun on nimetty solumestari. He pitävät huolen muun muassa siitä, etteivät siivousaineet ja tiskiharjat lopu.

– Toimin itse kutoskongin solumestarina. Tilat pysyvät helposti siistinä, mikä mielestäni kertoo yhteisöllisyydestä. Lisäksi yhteiskeittiössä syntyy spontaaneja iltapalahetkiä. Pari ihmistä menee pöydän ääreen istumaan ja pian koko pöytä on täynnä, Mikko kertoo.

– Kun oma jääkaappi näyttää tyhjältä, ruokaa tulee laitettua yhdessä. Yhtäkkiä kasassa on kokonainen ateria jaettavaksi kämppisten kesken, oman kerroksensa solumestari Anniina lisää.

”Hienointa on, että talon elämä jatkuu”

– Tämä on opiskelijoille arvopohjaista asumista. Rakennus on kuin satakunnan oma Tylypahka, täällä on historiaa ja mysteerisiä asioita ja tiloja jäsenistölle toteuttaa itseään ja opiskella. Voi vain kiittää niitä, jotka vuosikymmeniä sitten herättelivät idean satakuntatalosta, kertoo osakunnan kuraattori Riikka Pasanen.

Satakuntatalo ulkoa kuvattuna

Uudet ja vanhat asukkaat saivat muuttaa takaisin taloon syksyllä 2022. Vaikka asuinhuoneistot ovat jo valmiit, on yhteisen kuntosalin ja puuverstaan viimeistely vielä kesken.

– Asuin täällä itsekin opiskelijana ja olen yleisesti vaikuttunut siitä, miten iso ero on saatu aikaan ja että rahoitus saatiin kohdilleen. Ihan kaikkea ei ole vielä saatu valmiiksi, mutta hienointa on, että talon elämä jatkuu, Riikka lisää.

 – Sain muuttaa uutena asukkaana remontoituun satakuntataloon, mutta on mahtavaa, että asukkaita on kuunneltu ja tilat on rempattu. Yleisestikin satakuntatalossa tuntuu siltä, että asukkaat voivat matalalla hierarkialla vaikuttaa asioihin, Mikko sanoo.

– Opiskelijana oma identiteetti kehittyy jatkuvasti. Täällä asuminen on merkityksellistä minulle ja tuntuu antavan koko yhteisölle vahvan identiteetin, kertoo Anniina.

Satakuntatalon peruskorjaus toteutettiin Kuntarahoituksen yhteiskunnallisella rahoituksella. Lue lisää remontista Kuntarahoituksen ratkaisupankista.

Yhteiskunnallinen rahoitus

Kuntarahoituksen yhteiskunnallista rahoitusta myönnetään investoinneille, jotka tuottavat laaja-alaista yhteiskunnallista hyötyä. Rahoitettavilla hankkeilla on positiivisia vaikutuksia ympäristöönsä ja sen yhteisöön: ne edistävät yhdenvertaisuuden, yhteisöllisen hyvinvoinnin tai alueen elinvoiman toteutumista.

Lue lisää yhteiskunnallisesta rahoituksesta


Teksti: Sara Pitzén
Kuvat: Sami Lamberg ja Satakuntalainen osakunta

Valkeakosken uusi kulttuurikeskus Luova tuo yhteisöllistä hyvinvointia koko kaupungille

Vanhan kulttuurikeskuksen korjauksesta ja uudistuksesta oli Valkeakoskella puhuttu jo kautta 2010-luvun. 1970-luvulla valmistuneelle keskukselle ei oltu sen historian aikana tehty merkittäviä peruskorjauksia. 

– Vanha kulttuurikeskus oli melkoinen energiasyöppö ja tuotti paljon lämpöhukkaa, joten tarvetta uudistukselle oli, kertoo Valkeakosken sivistysjohtaja Markku Valkamo.  

Hankesuunnitelma ja investointipäätös hyväksyttiin kesällä 2018. Siinä kärkivaihtoehdoksi nousi kirjaston muutto kaupungin keskustaan ja kansalaisopistotoimintaa järjestävän Valkeakoski-opiston sekä kuvataide- ja käsityökoulu Emilin muutto vanhan kirjastorakennuksen tiloihin.  

Entisen kirjaston sisätilat päätettiin saneerata kokonaan: rakennuksen runko ja julkisivu säilytetäisiin suojelustatuksen vuoksi ennallaan. Suunnitelmaan kuului myös uusien tilojen rakentaminen kahviolle ja musiikkiopistolle sekä uusi monitoimisali, joka sopii muun muassa esityksien ja konserttien järjestämiseen sekä toimii valtuuston uutena kokouspaikkana.  

Hiljaa hyvä – ja monikäyttöinen – tulee 

Rakentamispäätös tehtiin 2020 ja rakennustyöt käynnistyivät 2021. Kuntarahoituksen yhteiskunnallisen rahoituksen mahdollistama uusi kulttuurikeskus Luova valmistui lokakuussa 2022. Valkeakosken musiikki- ja tanssiopiston rehtori Hannele Piippo-Fair arvostaa uutta keskusta: se tuli paikallisille kulttuurityöläisille ”kuin aikaisena joululahjana”. 

– Kun olen keskustellut muualla Suomessa työskentelevien kollegoiden kanssa, on moni ollut vaikuttunut, että Valkeakoskella on satsattu ja rakennettu uutta eikä vain peruskorjattu vanhaa. Tuntuu myös hyvin merkitykselliseltä, että verraten pieni kaupunki uskaltaa satsata paikalliseen kulttuuritarjontaan. Uskon, että vielä 20–30 vuoden kuluttuakin voimme katsoa taaksepäin ja kiitellä päätöstä rakentaa kulttuurikeskus. 

Ensimmäisinä vuosinaan keskus toimii aamusta iltaan. Päivisin Luova palvelee perusopetuksen väistötiloina ennen uuden yhtenäiskoulun valmistumista; iltaisin keskuksessa toimivat musiikki- ja tanssiopisto lisäksi Valkeakoski-opisto sekä kuvataide- ja käsityökoulu Emil. Väistötilavaihe tarjoaa hyvää oppia siitä, miten tilat vastaavat erilaisten käyttäjien tarpeisiin. Luovaa on suunniteltu ja tehty pitkään ja hartaasti, mutta lopputuloksena sen monikäyttöisyys on nyt myös aitoa. Alla on paljon ”sekä henkistä että fyysistä pohdintaa” keskuksen luonteesta, Valkamo kuvailee. 

– Liikuteltavilla väliovilla ja väliseinillä tuotiin joustoa huoneiden fyysiseen käyttöön, mutta myös asenteessa on lähdetty siitä, että Luova on tarkoitettu kaikille käyttäjille. Esimerkiksi keskuksen konserttisalia voidaan vuokrata yhdistysten ja muiden toimijoiden käyttöön, jos niillä on musiikkiesityksiä tai muita projekteja, joihin sali hyvin soveltuu. 

Tavoitteena terveemmät valkeakoskelaiset 

Hyvinvointialueiden myötä kunnat hakevat uusia tapoja asukkaidensa hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä. Kokonaiskustannukseltaan noin 11 miljoonan euron kulttuurikeskus nähdäänkin Valkeakoskella myös satsauksena hyvinvointiin. Sivistysjohtaja Valkamo kuvaileekin Luovaa ”terveyden ja hyvinvoinnin takuukeskukseksi”. 

– On ihan tutkittu juttu, että yhteisöllisyydellä on ennaltaehkäisevä vaikutus sairastuvuuden ja mielenterveyshaasteiden suhteen. Valkeakoskella on lähdetty viemään tätä ajatusta eteenpäin: vapaa-ajan tekemistä halutaan tarjota kaikille, aina vauvamuskareista ikäihmisten kansalaisopistokursseihin.  

Valkamo korostaa myös, että pienten paikkakuntien on uskallettava panostaa brändiinsä, jos ne mielivät olla vetovoimaisia muuttuvassa maailmassa. Valkeakoskella tämä on tiedostettu: 20000 asukkaan kaupunki on kansallisestikin kärkipäässä, kun mitataan asukaskohtaisia panostuksia kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajan toimintoihin. 

– Ihmisten täytyy tuntea ja nähdä, että kunta kuuntelee heitä ja tarjoaa heille palveluja. Eivätkä nuoretkaan jää paikkakunnalle, jossa mitään uutta on viimeksi rakennuttu vuonna vuosikymmeniä sitten. Nyt tuomme valkeakoskelaisille perheille mahdollisuuden harrastaa lähellä kotia; ainoa vaihtoehto ei ole ajaa puoli tuntia Tampereelle, Valkamo korostaa.  

Luova onkin vetänyt valkeakoskelaisia puoleensa alusta asti. Lokakuussa pidettyyn avointen ovien päivään odotettiin maltillista vierasmäärää, mutta kävijöitä tulikin lopulta yli 500. 

– Kiinnostuksen määräkin kertoo meille, että tilausta uudelle keskukselle on ollut ja se on valmistunut oikeaan aikaan. Luova tuo ison piristysruiskeen Valkeakoskelle ja haluamme hyödyntää sen herättämän innostuksen, Piippo-Fair kuvailee.

Yhteiskunnallinen rahoitus
Kuntarahoituksen yhteiskunnallista rahoitusta myönnetään investoinneille, jotka tuottavat laaja-alaista yhteiskunnallista hyötyä. Rahoitettavilla hankkeilla on positiivisia vaikutuksia ympäristöönsä ja sen yhteisöön: ne edistävät yhdenvertaisuuden, yhteisöllisen hyvinvoinnin tai alueen elinvoiman toteutumista.

Lue lisää yhteiskunnallisesta rahoituksesta

Lue lisää, kuinka tukea jo suunnitteluvaiheessa hankkeen kokonaisvaltaista kestävyyttä


Teksti: Tuomas Mäkinen

Kuva: Valkeakosken kaupunki

Joogahuone, kokkailupaikka ja opiskelutila – VOAS muutti soluja yksiöiksi opiskelijoiden toiveita kuunnellen

Vaasan opiskelija-asuntosäätiö VOAS oli 1990-luvulla rakennuttanut keskustan tuntumaan Vöyrinkaupunkiin Olympiakorttelin. Korttelilla oli kyseenalainen maine, vaikka asukkaat pääosin viihtyvät alueella. Ongelmaa lähdettiin ratkomaan yhdessä kaupungin ja Vaasan yliopiston kanssa Lähiö-Inno-hankkeessa. Tavoitteena on parantaa Olympiakorttelin imagoa ja tuoda se tiiviimmäksi osaksi keskustaa.

VOASin toimitusjohtaja Marko Ylimäki VOAS-kyltin alla toimiston edustalla
Marko Ylimäki VOASin toimiston edustalla

Olympiakorttelissa on yhteensä noin 600 asuntoa, joista neljä viidesosaa on opiskelija-asuntoja.

– Olympia II -rakennuksessa oli asuntoja paljon tyhjillään. Varsinkaan kahden hengen solut eivät enää houkutelleet opiskelijoita asukkaiksi. Päätimme muuttaa asunnot yksiöiksi, VOASin toimitusjohtaja Marko Ylimäki kertoo.

Sen sijaan, että asunnot olisi rakennettu totuttuun tapaan, VOAS halusi suunnitella asunnot yhdessä käyttäjien kanssa. Opiskelijoita kutsuttiin etätyöpajaan, jossa heiltä kysyttiin, mitä kaikkia tarkoituksia kodin täytyy palvella. Työpajan teemana oli päivä opiskelijan kotona.

– Etäopiskelu on selvästi muuttanut tarpeita. Kodin täytyy olla joogahuone, kuntosali, opiskelutila ja soveltua yhdessä kokkailuun. Ratkaisujen miettiminen opiskelijoiden kanssa oli erittäin kiva ja hyödyllinen kokemus, Ylimäki kuvailee.

Opiskelijat saivat toiminnallisuuden lisäksi vaikuttaa asuntojen visuaalisuuteen. Heille annettiin äänestettäväksi kolme eri värimaailmaa, joista asuntoihin valikoitui beigensävyinen Hiekka.

Toimivuus, kestävyys ja kustannustehokkuus keskiössä

Kuntarahoituksen yhteiskunnallisella rahoituksella rahoitetussa remontissa 60-neliöinen kahden hengen solu muuttui kahdeksi 28 neliömetrin yksiöksi. Ensimmäinen kolmesta talosta valmistui syys-lokakuun vaihteessa, seuraavat kaksi taloa valmistuvat helmikuussa ja heinäkuun lopussa.

Soluasuntojen suuri koko oli onni, mutta niiden halkaiseminen ei ollut helppoa.

– Mietimme pitkään, mikä olisi järkevin tapa remontoida asunnot kustannustehokkaasti. Suunnitelmaa hierottiin niin kauan, että saimme haluamamme hinnan ja laadun. Vasta viidennellä kierroksella olimme tyytyväisiä ratkaisuun. Asunnoista päädyttiin tekemään peilikuvia, joissa kylpyhuoneet ovat vastakkain. Näin säästimme putkivedoissa, Ylimäki kertoo.

Tilava kylpyhuone, jonka seinät valkoista kaakelia
Uusien yksiöiden kylpyhuoneet ovat tilavia.

Talot pyrittiin remontoimaan mahdollisimman vastuullisiksi ja varustelemaan nykyvaatimusten mukaisesti. Remontin yhteydessä ikkunat vaihdettiin ja asuntoihin lisättiin älykkäästi säätyvä korjausilmaventtiili. Kiinteää valaistusta ja kaappitilaa lisättiin opiskelijoiden toiveiden mukaisesti. Materiaalivalinnoissa painotettiin kestävyyttä.

– Uusien asuntojen lattiat ovat vinyylilankkua, jolla on 15 vuoden takuu. Materiaali on laminaattiin verrattuna tuplahintainen, mutta se kestää kolme kertaa kauemmin. Työpajassa tuli selväksi, että kylpyhuoneen on oltava tilava ja siellä on oltava pesukoneliitäntä. Keittiöön saa helposti asennettua astianpesukoneen ulosvedettävän kaapin tilalle. Pyrimme huomioimaan opiskelijoiden toiveet mahdollisimman kattavasti.

Remontin yhdessä pohdittiin myös energiaratkaisua. Kaukolämmön vaihtamiselle toiseen energiamuotoon ei kuitenkaan nähty tarvetta, koska Vaasassa kaukolämpö tuotetaan 85-prosenttisesti uusiutuvalla energialla eikä hinnankorotuspaineita ole kuten monella muulla kunnallisella energiayhtiöllä.

Yhteistilat remontoidaan myöhemmin. Niiden ratkaisuja mietitään, kun Lähiö-Inno-hankkeen lopulliset tulokset ovat selvillä.

VOAS panostaa digitalisaatioon ja yhteisöllisyyteen

VOAS viettää tänä vuonna 50-vuotisjuhlavuotta. Taivalta juhlistettiin kutsuvierasjoukolla marraskuussa kaupungintalolla ja opiskelijoita muistettiin sponsoroimalla Vaasa Campus Festivalille artistivieraita.

Säätiön portfoliossa on monenlaisia kohteita. Ensimmäiset VOASin omat asunnot valmistuivat vuonna 1973 Palosaarelle, jossa myös korkeakoulujen kampukset sijaitsevat. Vuonna 1987 Vaasan kaupunki, opiskelijajärjestöt ja VOAS sopivat, että opiskelija-asumisen järjestäminen keskitetään VOASille. Tuolloin säätiölle siirtyivät muun muassa yliopistokampuksella sijaitsevat 1800-luvulla valmistuneet puutalot, jotka aiemmin palvelivat puuvillatehtaan työntekijöiden asuntoina.

– Myös puutalot ovat opiskelijoiden keskuudessa haluttuja. Niissä kiinnostaa ainutlaatuisuus ja yksilöllisyys, Ylimäki arvioi.

Marko Ylimäki on VOASin kolmas toimitusjohtaja. Hänen edeltäjänsä laittoi yhtiön talouden kuntoon, Ylimäen tavoitteena on digitalisoida tekeminen. Mitä muuta VOASissa on meneillään?

– VOASin uusi strategia valmistuu pian. Siinä korostuu asumisen yhteisöllisyys, jonka eteen teemme jo nyt paljon töitä, Ylimäki kertoo.

– Jatkamme tietysti myös Olympiakorttelin kehittämistä. Toivoimme, että asuntojen käyttöaste paranee ja alue muuttuu houkuttelevammaksi. Meillä on korttelin toisen omistajan, Vaasan kaupungin kanssa hyvä keskusteluyhteys. Tahtotila alueen kehittämiseen on yhteinen, Ylimäki jatkaa.

Yhteiskunnallinen rahoitus
Kuntarahoituksen yhteiskunnallista rahoitusta myönnetään investoinneille, jotka tuottavat laaja-alaista yhteiskunnallista hyötyä. Rahoitettavilla hankkeilla on positiivisia vaikutuksia ympäristöönsä ja sen yhteisöön: ne edistävät yhdenvertaisuuden, yhteisöllisen hyvinvoinnin tai alueen elinvoiman toteutumista.

Kestävä asuminen – valtion tukeman asuntotuotannon nykytila ja näkymät
Kuntarahoitus toteutti keväällä 2022 kyselyn, jossa yhtiö kartoitti asuntosektorin asiakkaidensa näkemyksiä valtion tukemasta asuntotuotannosta. Kyselyn tuloksia käsitellään keskustelupaperissa, jossa Kuntarahoitus yhdessä ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa nostaa esiin kolme suositusta Suomen asuntopolitiikkaan. Lue lisää ja lataa julkaisu



Teksti: Hannele Borra
Kuvat: Vaasan opiskelija-asuntosäätiö VOAS

Kunnalliskodista kuntosalille – 70 vuotta ikäihmisten asumista Joensuussa

Joensuun ensimmäinen yksityinen vanhainkoti aloitti toimintansa vuonna 1952. Sen taustalla oli samana keväänä perustettu Joensuun Vanhainkotiyhdistys, joka nykyään toimii Joensuun hoiva- ja palveluyhdistys ry -nimellä. Yhdistyksen ensimmäisenä puheenjohtajana toimi lääninlääkäri, joka tunnisti ikäihmisten huonon elämänlaadun suurimmaksi syyksi kehnot asumisolot. Kodeissa oli kantovesi, ulkovessa ja hella. Hygienia oli huonoa, mikä johti sairauskierteeseen.

– Tuohon aikaan mummoja ja pappoja vietiin väkipakolla asumaan kunnalliskoteihin. Olot olivat aika ankeat, sodasta oli kulunut alle kymmenen vuotta. Köyhä ja kurja oli Karjalamme, kuten maakuntalaulukin sanoo, kertoo Joensuun hoiva- ja palveluyhdistyksen toiminnanjohtaja Jukka Tuunanen.

Joensuun hoiva- ja palveluyhdistyksen toiminnanjohtaja Jukka Tuunanen
Jukka Tuunanen

Nykyään yhdistyksellä on 320 senioriasuntoa eri puolilla Joensuuta. Tarve palveluille ei ole vähenemässä. Joensuun väkiluvusta yli 21 prosenttia on yli 65-vuotiaita. Kuntaliitosten myötä pinta-ala on laajentunut ja kotipalvelun asiakkaita voi asua jopa 70 kilometrin päässä keskustasta. Ajomatkoihin kuluu pitkä aika, eivätkä syrjäseudun vanhat talot välttämättä ole ikäihmisten asumiseen sopivia. Mikä tahansa asunto keskustasta ei käy, koska monet Joensuun keskustan kerrostaloista ovat hissittömiä.

– Meidän ratkaisumme on rakentaa esteettömiä, ikäihmisten tarpeisiin sopivia asuntoja mahdollisimman lähelle kaupungin keskustaa, palvelujen äärelle, Tuunanen sanoo.

Yhdistyksen uusimmassa kohteessa, Kuntarahoituksen yhteiskunnallisella rahoituksella rahoitetussa Sepänhelmessä on monia ikäihmisille räätälöityjä ratkaisuja. Joensuun keskustassa sijaitseva talo on täysin esteetön. Kynnykset ovat erittäin matalat, kaikista ovista pääsee pyörätuolilla, myös parvekkeen ovesta. Kalusteet ovat säädettävät. Asukas voi valita valaistuksen sävyn itse ja netti kuuluu vuokraan.

Kylpyhuoneissa ongelmana on usein märkä lattia, joka johtuu lattian keskelle sijoitetusta lattiakaivosta. Sepänhelmessä lattiat kallistettiin kohti seinän vierustalla sijaitsevaa lattiakaivoa, näin vesi ei jää lattialle lillumaan. Jokaisen asunnon eteisessä on tuulettuva kaappi, johon voi laittaa käytetyt vaipat. Talossa ei haise.

Sepänhelmessä on ulkopuolisen yrityksen pitämä ruokala ja talossa toimii parturikampaaja. Asukkaat voivat kuntoilla heidän tarpeisiinsa suunnitellulla kuntosalilla. Asukkailla on käytössään myös Joensuun ensimmäinen yhteiskäyttöauto. Energiaomavaraisuuden turvaavat maalämpö ja aurinkopaneelit. Kunnalliskodista on tultu pitkä matka.

Kiinteistöbisneksestä aktiiviseksi asumisen kehittäjäksi

Joensuun hoiva- ja palveluyhdistyksen historiaan mahtuu monenlaisia vaiheita. Yhdistyksen ensimmäinen mittava hanke oli Linnunlahden vanhainkoti 60-luvun lopulla. 1980-luvun alussa se avasi tehostetun palveluasumisen yksikön. Yhdistyksen palkkalistoille tuli myös hoivahenkilöstöä ja se muuttui palveluntuottajaksi.

Tuunanen aloitti toiminnanjohtajana vuonna 2018. Hän hoitaa tehtävää osa-aikaisesti, päätyö miehellä on yrittäjänä ja yrityskauppojen asiantuntijana.

– Kun aloitin tehtävässä, yhdistyksen talous oli huonossa jamassa. Kymmeniä asuntoja oli tyhjillään, Tuunanen muistelee.

Asunnot saatiin puolessa vuodessa vuokrattua ja yhdistyksen talous käännettyä. Hoivapalvelut myytiin, ja vain rakennukset jäivät yhdistykselle. Samaan aikaan Sepänhelmen uudisrakennushanke oli käynnistymässä ja Tuunanen tunnisti, että kaikilla arkkitehdeilla ei ollut ymmärrystä ikäihmisten asumiseen liittyvistä tarpeista.

– Huomasin, että ala vaati uudistamista ja raikkaampaa ajattelua. Olin myynyt hoivakoteja ja nähnyt, minkälaisia ratkaisuja niissä voi tehdä.

Tuunanen onkin aktiivinen ikäihmisten asumisen kehittäjä Suomessa. Hän on mukana muun muassa Valli ry:n ja Vanhusten tuki ry:n toiminnassa. Ulkomaanmatkoillaan hän pyrkii tutustumaan paikallisiin asuntoihin. Hyviä ideoita on löytynyt muun muassa Espanjasta. Ajatus Sepänhelmen tuulettuvaan vaippakaappiin sai alkunsa hitsauskaasujen talteenottojärjestelmästä.

Yksinäisyyteen ei ole lääkettä

Joensuun hoiva- ja palveluyhdistyksen 70-vuotisjuhlavuoden kunniaksi julkaistussa historiikissa toiminnanjohtaja Tuunanen visioi asumista 2030-luvulla. Hän uumoilee kimppa-asumisen lisääntyvän, teknologian nopeuttavan kaatuneen vanhuksen avunsaantia ja asukkaiden panostavan alueiden yhteisöllisyyteen talkoohengessä.

Yhdistyksen seuraavat, Ruoritielle rakennettavat asunnot rakennetaan muuntojoustaviksi. Ensin palveluasumiseen tarkoitetut asunnot voi myöhemmin muuttaa seniorikodeiksi. Kohteeseen rakennetaan ensin mallihuone yhteistyössä Karelia-ammattikorkeakoulun, koulutuskuntayhtymä Riverian ja Itä-Suomen yliopiston kanssa.

– Vanhusten kanssa päivittäin työtä tekevät pääsevät kertomaan, millainen ympäristö auttaa heitä työssään parhaiten. Toiveet pyritään sovittamaan yhteen ja niiden perusteella rakennetaan kohteen loput sata huonetta, Tuunanen kertoo.

Asumisen mukavuuden ja toimivuuden lisäksi Joensuun hoiva- ja palveluyhdistyksessä panostetaan yhteisölliseen toimintaan, ihmisiä tuodaan yhteen. Asukkaille tarjotaan luentoja esimerkiksi terveellisestä ruokailusta, ikäihmisten seksuaalisuudesta ja silmien terveydestä. Sepänhelmessä on lauluiltapäivä, kuoro, lenkkiporukoita ja kirjasto. Asukkaat tuotiin yhdistyksen 70-vuotisjuhliin busseilla.

Kaikissa yhdistyksen taloissa on asukastoimikunta, jolla on toimintaansa vuosittainen määräraha. Toimikunnan yhdyshenkilö on tiiviisti yhteydessä toiminnanjohtajaan. Ja toiminnanjohtaja tekee, mitä tarvitaan, ja ohjaa kädestä pitäen vaikka WiFi-yhteyden muodostamisessa.

– Haluamme, että kukaan ei jää yksin. Kaikki muut lääkkeet voi laittaa dosettiin paitsi lääkkeen yksinäisyyden ehkäisyyn. Sellaista pilleriä ei ole olemassa, Tuunanen sanoo.

Päättäjiltä Tuunanen toivoo vahvempaa tahtotilaa ikäihmisten asumisen kehittämiseen sekä byrokratian vähentämistä.

– Järjestelmä on rakennettu palvelemaan vanhaa tapaa rakentaa asuntoja. Jos haluaa tehdä jotain uudella tavalla, täytyy vääntää pitkään, että järjestelmä taipuu uusiin tarpeisiin. Tämä taas viivästyttää hankkeiden käynnistymistä, Tuunanen harmittelee.


Kestävä asuminen – valtion tukeman asuntotuotannon nykytila ja näkymät
Kuntarahoitus toteutti keväällä 2022 kyselyn, jossa yhtiö kartoitti asuntosektorin asiakkaidensa näkemyksiä valtion tukemasta asuntotuotannosta. Kyselyn tuloksia käsitellään keskustelupaperissa, jossa Kuntarahoitus yhdessä ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa nostaa esiin kolme suositusta Suomen asuntopolitiikkaan. Lue lisää ja lataa julkaisu

Yhteiskunnallinen rahoitus
Kuntarahoituksen yhteiskunnallista rahoitusta myönnetään investoinneille, jotka tuottavat laaja-alaista yhteiskunnallista hyötyä. Rahoitettavilla hankkeilla on positiivisia vaikutuksia ympäristöönsä ja sen yhteisöön: ne edistävät yhdenvertaisuuden, yhteisöllisen hyvinvoinnin tai alueen elinvoiman toteutumista.


Teksti: Hannele Borra
Kuvat: Joensuun hoiva- ja palveluyhdistys ry

Miten syntyy kestävä rakennushanke?

Huomioi ajoissa ja osallista käyttäjät

Mitä aikaisemmin kestävän kehityksen teemat huomioidaan, sitä vastuullisempia rakennuksia on mahdollista toteuttaa. Kestävä kehitys tulisi huomioida jo palveluverkkoa suunniteltaessa ja sen jälkeen jokaisen rakennushankkeen jokaisessa vaiheessa suunnittelusta toteutukseen ja vielä käytönkin aikana.

Kumpikin asiantuntija korostaa suunnitteluvaiheen merkitystä. Kestävän hankkeen suunnittelu ja osaaminen vaatii uskallusta ja osaamista. Rakennuksen tulevat käyttäjät kannattaa ottaa mukaan keskusteluun jo hankkeen määrittelyvaiheessa, jotta heidän tarpeensa pystytään huomioimaan mahdollisimman hyvin.

– Keskustelua sidosryhmien kanssa ja markkinavuoropuhelua kannattaa käydä aikaisessa vaiheessa. On tärkeää huomioida suunnittelun lähtökohdat ja keskustella mahdollisista vaihtoehdoista. Tämän jälkeen voi vielä yhdessä tarkastella ja jopa kiristää tavoitteita ja miettiä, miten päästään parhaaseen lopputulokseen, Erkkilä sanoo.

Etenkin yhteiskunnallisen rahoituksen hankkeissa keskustelu käyttäjien kanssa varhaisessa vaiheessa on tärkeää. Se auttaa myös investoinnin vaikutusten kuvaamisessa, jota vastuullisen rahoituksen hakemiseksi vaaditaan.

– Rakennusten käyttäjäkunta voi olla hyvin monipuolinen. Monitoimirakennuksissa esimerkiksi urheiluseuran tai kansalaisopiston tarpeet voivat olla hyvin erilaiset. Siksi käyttäjät kannattaa osallistaa suunnitteluun monipuolisesti, Erkkilä jatkaa.

Kehitä ja johda osaamista

Kestävyyteen liittyvien näkökulmien monipuolinen huomioiminen hankkeessa edellyttää laajaa osaamista tilaajalta. Pienissä kunnissa investointeja tehdään harvoin, eikä osaamista siksi kerry organisaatioon. Vastuullisuuteen liittyvät asiat saattavat jäädä hankinnoissa huomiotta myös resurssipulan vuoksi.

– Kestävyyteen liittyvät näkökulmat on lähes poikkeuksetta huomioitava jo suunnitteluvaiheessa, ja tähän tarvitaan aikaa ja osaamista. Olen törmännyt tapaukseen, joissa rakennuksen energialuokka jäi alle A:n, koska asiaa ei huomioitu ajoissa. Tältä hankkeelta jäi vihreä rahoitus saamatta, Haro sanoo.

Suuremmissa kunnissa toimialat usein keskittyvät omiin tehtäviinsä ja tiedon jakaminen ja vuoropuhelu saattaa olla vähäistä.

– Vastuullisuusajattelun ja siihen liittyvän osaamisen leviäminen organisaation eri osiin vaatii vuoropuhelun lisäksi uskallusta, johtamista ja sparraamista. Strategioihin ja tavoitteisiin kirjatut asiat eivät muutu käytännöksi itsestään, Erkkilä jatkaa.

Inspira voi olla organisaation apuna muuttamassa strategiaan kirjattuja kestävän kehityksen tavoitteita toiminnaksi.

– Haastamme asiakkaita miettimään hankkeiden tarkoituksenmukaisuutta ja kaikkia kestävän kehityksen näkökulmia, myös taloudellista kestävyyttä. Olemme mukana markkinavuoropuhelussa ja autamme laatimaan kilpailutusdokumentit, joissa vastuullisuuteen liittyvät tavoitteet huomioidaan, Haro konkretisoi.

Sanoita ja dokumentoi vastuullisuus

Joskus hankkeita jää vastuullisen rahoituksen ulkopuolelle, koska investointeja ei tunnisteta kestäviksi hankkeiksi tai vastuullisuuteen liittyviä asioita ei ole koottu yhteen tai sanoitettu.

– Monissa vihreän rahoituksen hankkeissa kerrotaan jo hankesuunnitelmassa hyvin kattavasti hankkeen vaikutuksista. Toisista taas saadaan vain energiatodistus pyydettäessä, Erkkilä kertoo.

Vihreän rahoituksen saamisessa edellytetään uudisrakennuksilta A-energialuokkaa, peruskorjauksissa 30 prosentin parannusta energiatehokkuudessa.

– Kestävyys on toki muutakin kuin energiatehokkuus. Vihreän rahoituksen edellytyksenä on, että hankkeessa syntyy selkeitä ja mitattavia ympäristölle hyödyllisiä vaikutuksia. Niiden mittaamista ja osoittamista pyritään EU:n tasolla yhtenäistämään kestävän rahoituksen taksonomian avulla. Yhteiskunnallisen rahoituksen hankkeissa täytyy pystyä osoittamaan, että hankkeen vaikutukset ulottuvat laajemmin yhteisöön tai ympäröivään yhteiskuntaan. Hankkeen täytyy edistää yhdenvertaisuuden, yhteisöllisyyden, hyvinvoinnin tai alueen elinvoiman toteutumista, Erkkilä kuvailee.

Vihreän ja yhteiskunnallisen rahoituksen arviointiryhmät pyytävät tarvittaessa lisätietoja hankkeen vaikutuksista ja taustatekijöistä.

– Esimerkiksi rakentamisen sektorissa vain hyvin harvoin käy niin, että esitetty hanke ei saa vihreää tai yhteiskunnallista rahoitusta. Tämä johtuu siitä, että valintakriteerit on pyritty pitämään mahdollisimman selkeinä, minkä johdosta voimme jo esiselvityksessä todeta, onko hanke potentiaalinen kohde vastuullisen rahoituksen hankkeeksi, Erkkilä jatkaa.

Vinkit kestävien hankkeiden edistämiseen

  1. Varmista, että hankintojen tekijät tietävät, mitä vastuullisuuteen liittyvät linjaukset tarkoittavat hankkeissa. Strategiset linjaukset on hyvä sanoittaa tavoitteiksi ohjeisiin ja työnkuviin.
  2. Johda vastuullisuutta ja kannusta osaamisen jakamiseen organisaatiossa. Näin varmistat, ettei vastuullisuusosaaminen ole yhden henkilön varassa.
  3. Hyödynnä tarvittaessa organisaation ulkopuolista osaamista.
  4. Käy ajoissa vuoropuhelua eri sidosryhmien kanssa. Ota tulevan rakennuksen käyttäjät mukaan suunnitteluun jo määrittelyvaiheessa.
  5. Keskustele rakennusyritysten kanssa jo ennen kilpailutusta. Näin saat selville, mikä on mahdollista asetettujen reunaehtojen puitteissa.
  6. Varmista, että kestävyyden eri näkökulmat ovat mukana kilpailutusdokumenteissa.
  7. Dokumentoi vastuullisuuteen liittyvät asiat hankesuunnitelmaan. Näin rahoittaja näkee, onko vihreä tai yhteiskunnallinen rahoitus mahdollinen.


Lue lisää ja tutustu yhteiskunnallista rahoitusta saaneisiin hankkeisiimme

Palvelukeskus Metsola on Jyväskylän ”piilossa oleva aarre” –katso video!

Miten palvelukeskuksen asukkaat on huomioitu tilojen suunnittelussa? Videolla Kuurojen Palvelusäätiön toimitusjohtaja Anne Puonti ja Palvelukeskus Metsolan johtaja Jaana Ruippo kertovat uuden palvelukeskuksen toiminnasta ja sen suunnittelun lähtökohdista. Katso video!

Yhteiskunnallinen rahoitus


Kuntarahoituksen yhteiskunnallista rahoitusta myönnetään investoinneille, jotka tuottavat laaja-alaista yhteiskunnallista hyötyä. Rahoitettavilla hankkeilla on positiivisia vaikutuksia ympäristöönsä ja sen yhteisöön: ne edistävät yhdenvertaisuuden, yhteisöllisen hyvinvoinnin tai alueen elinvoiman toteutumista.

Lue lisää yhteiskunnallisesta rahoituksesta

Postipuiston monisukupolvitalossa värillä on väliä

Setlementtiasuntojen kehityspäällikkö Marja Mesimäki.
Setlementtiasuntojen kehityspäällikkö Marja Mesimäki

Helsingin Pohjois-Pasilaan, ratapihan ja Keskuspuiston kainaloon, kasvaa vauhdilla uusi asuinalue. Jos kaikki menee kaupungin suunnitelmien mukaan, 2030-luvulla Pohjois-Pasilassa asuu yli 12 000 asukasta, ja työpaikkoja on noin kahdelle tuhannelle. Alueen rakentaminen alkoi vuonna 2019 entisen maaliikennekeskuksen alueelta, 26 hehtaarin Postipuistosta.

Postipuistoon on suunniteltu asuntoja yli 5 000 asukkaalle. Alueesta on määrä tulla kaupunkimainen, tehokkaasti rakennettu ja urbaani kokonaisuus, jota hallitsevat umpikorttelit ja avoimet, yhtenäiset sisäpihat.

Yksi uuden asuntokannan malliesimerkeistä valmistui maaliskuussa 2022 Postiljooninkadun ja Kustinpolun kulmaan, johon Setlementtiasunnot rakennutti 88 ARA-asunnon monisukupolvitalon. Monisukupolvitalon suunnittelua ohjasi yhteisöllisyys – arvo, jonka Helsingin kaupunki on nimennyt koko uuden asuinalueen teemaksi.

– Kerralla rakennettu alue tuntuu helposti juurettomalta. Postipuistossa ei ole vanhojen asuinalueiden tapaan kerroksellisuutta tai historiaa, alueidentiteettiä, joka auttaa asukkaita kiintymään alueeseen, kertoo Setlementtiasuntojen kehityspäällikkö Marja Mesimäki.

Yksi uuden monisukupolvitalon tavoitteista on rakentaa tätä identiteettiä. Siihen tähdätään tuomalla arjen toiminnot näkyville. Monisukupolvitalon yhteistilat sijaitsevat ilmavassa, hotellinomaisessa aulassa, pesutuvasta on suora näkymä kadulle ja yhteinen korttelipiha on helposti saavutettavissa. Kivijalassa on varaus liiketilalle, esimerkiksi ravintolalle, eli paikkoja kohdata riittää.

Alueidentiteettiin on syytä panostaa, kehottaa Mesimäki, sillä se näkyy ympäristössä.

– Kun asukkaat kiinnittyvät paikkaan, syntyy omistajuuden tunne ja halu huolehtia ympäristöstä, sen siisteydestä ja turvallisuudesta. Sanalla sanoen voi puhua kotipaikkarakkaudesta.


Havainnekuva Setlementtiasuntojen monisukupolvitalon korttelipihasta.
Monisukupolvitalon vehreä korttelipiha on muiden yhteistilojen tapaan täysin esteetön.


Setlementtiasuntojen tekninen johtaja Lauri Isotalo.
Setlementtiasuntojen tekninen johtaja Lauri Isotalo

Ikäihmisten asumisessa pienillä valinnoilla on suuri vaikutus

Postipuiston monisukupolvitalo koostuu kaksiosaisesta, 7- ja 8-kerroksisesta lamellitalosta sekä viisikerroksisesta erillistalosta. Talon kylkeen valmistuu korttelipiha, joka on jaettu korttelin muiden asukkaiden kanssa. 88 asunnosta 17 on ikäihmisten asuntoja, jotka on ripoteltu muiden joukkoon. Asuntokoot vaihtelevat yksiöistä neljän huoneen perheasuntoihin.

– Nyt kun asukkaat on valittu, voidaan alkaa miettiä sukupolvien välisiä kohtaamisia. Eräässä kohteessamme esimerkiksi iäkäs naapuri on opettanut talon nuoria lyhentämään housunlahkeita yhteiskäyttöisellä ompelukoneella, kehityspäällikkö Mesimäki kertoo. – Postipuistossa voisi olla vaikka mummo- ja pappakavereita lapsille, joiden omat isovanhemmat asuvat kauempana. Mitään ei tietenkään tyrkytetä, vaan kaikki lähtee asukkaista.

Ikäihmisten asunnoissa suunnittelu vaatii erityistä huomiota, sanoo Setlementtiasuntojen tekninen johtaja Lauri Isotalo. Tavallisesta poikkeavia ratkaisuja on niin yhteisissä tiloissa kuin asuntojen sisällä.

– Kaikki yhteistilat ja monisukupolvitalon piha ovat täysin esteettömiä, kulkemaan pääsee rollaattorin tai pyörätuolinkin kanssa. Sama koskee luonnollisesti myös ikäihmisten asuntoja. Esimerkiksi keittiöissä ja vessoissa tasojen korkeutta voi säätää. Ulko-ovissa taas on toinen ovisilmä pyörätuolikorkeudella.

Esteettömyys ei rajoitu pelkkään liikkumiseen vaan monisukupolvitalon suunnittelussa on huomioitu muun muassa myös näkörajoitteet.

– Ikänäön edetessä punaisen värin erottaa pisimpään. Siksi erityisasunnoissa on esimerkiksi punaiset tukikahvat kylpyhuoneissa, kertoo Isotalo.

– Kylpyhuoneissa on myös eriväriset lattia- ja seinälaatat, lisää kehityspäällikkö Mesimäki. – Sekin helpottaa liikkumista, kun lattian ja seinän raja erottuu selvemmin. Samasta syystä myös portaikot yleisissä tiloissa ovat erivärisiä kuin lattia.

Värillä ei ole väliä vain näkörajoitteisille, vaan hyvin suunniteltu värimaailma auttaa myös muistisairaita. Monisukupolvitalossa porraskäytävät ja kerrokset on värikoodattu.

– Muistisairaalle se, että asuu neljännessä kerroksessa voi unohtua helposti. Mutta esimerkiksi vihreän tai sinisen kerroksen muistaa jo paremmin. Myös kuvioilla voi ajaa saman asian: toiseen portaikkoon voi laittaa esimerkiksi kukon kuvan ja toiseen kilpikonnan, Isotalo suunnittelee.

Isossa mittakaavassa värit, kuviot ja pintamateriaalit ovat pieniä päätöksiä. Ikäihmisten asuinmukavuuteen niillä on kuitenkin kokoaan suurempi vaikutus. Kohtuuhintaisessa ARA-rakentamisessa tällaiset päätökset ovat kullanarvoisia.

– Ratkaisuilla pitää olla pieni hintalappu. Värit, tekstuurit ja symbolit ovat aika pitkälti sitä. Yksinkertaista, mutta tehokasta, Isotalo tiivistää.


Havainnekuva Setlementtiasuntojen monisukupolvitalon sisääntuloaulasta. Hotellinomainen, avara aulatila, jossa puupaneloidut seinät.
Aulatiloissa on panostettu laadukkaisiin materiaaleihin ja viihtyisyyteen.


Asumiskoordinaattorit arjen tukena

Postipuiston monisukupolvitalo on rahoitettu Kuntarahoituksen yhteiskunnallisella rahoituksella. Tavallista lainaa edullisempaa yhteiskunnallista rahoitusta myönnetään hankkeille, jotka edistävät yhdenvertaisuutta, yhteisöllisyyttä, hyvinvointia tai alueen elinvoimaa. Postipuiston talossa yhteiskunnallisen rahoituksen periaatteet tiivistyvät erinomaisesti.

– Meidän tavoitteenamme on tukea ja edistää näitä yhteiskunnalliseen rahoitukseen liittyviä arvoja oikeastaan kaikissa kohteissamme, kehityspäällikkö Mesimäki kertoo Setlementtiasuntojen toiminnasta. – Myös vuodenvaihteessa valmistunut Jousenpuiston  kohteemme on rahoitettu yhteiskunnallisella rahoituksella. Se on meille todella luonteva vaihtoehto.

Setlementtiasunnoilla asukkaita tukee arjessa moniammatillinen asumiskoordinaattorien tiimi. Sosiaalialan koulutuksen saaneet asumiskoordinaattorit vahvistavat yhteisöllisyyttä ja turvallisuutta taloilla ja antavat asumisneuvontaa. He voivat esimerkiksi auttaa asukkaita erilaisissa arjen haasteissa.

– Jos vaikka vuokranmaksussa on ongelmia, asumiskoordinaattori voi tehdä asukkaan kanssa maksusuunnitelman tai auttaa palvelujen pariin. Se on ennaltaehkäisevää toimintaa, sen sijaan että päädyttäisiin häätöön vuokrarästien takia, Mesimäki kertoo.

Asumiskoordinaattorit myös auttavat käyttämään yhteisiä tiloja, joita Setlementtiasuntojen kohteissa on paljon. Asukkaita rohkaistaan järjestämään tapahtumia ja yhteistä tekemistä, mutta mitään ei tuputeta.

– Yhteisöllisyyttä ei voi antaa talon puolesta, niin että se olisi keittiön pöydällä uusia asukkaita odottamassa. Jokainen yhteisö muodostuu ajan kanssa omanlaisekseen.

Sitä, miten asukkaat tutustuvat toisiinsa, on pohdittu Setlementtiasuntojen kohteissa paljon. Kyselyissä on käynyt ilmi, että tutustumisen tapoja on yhtä monta kuin asukkaitakin. – Osa tutustuu naapureihin taloyhtiön yhteisessä toiminnassa, pihatalkoissa tai käsityökerhossa. Joku taas törmää sydänystävään sattumalta hississä. Ei sitä voi ennalta määrittää. Tärkeintä on, että näille kohtaamisille luodaan mahdollisuuksia, Mesimäki tiivistää.


Yhteiskunnallinen rahoitus

Kuntarahoituksen yhteiskunnallista rahoitusta myönnetään investoinneille, jotka tuottavat laaja-alaista yhteiskunnallista hyötyä. Rahoitettavilla hankkeilla on positiivisia vaikutuksia ympäristöönsä ja sen yhteisöön: ne edistävät yhdenvertaisuuden, yhteisöllisen hyvinvoinnin tai alueen elinvoiman toteutumista.

Yhteiskunnallinen rahoitus
Kuntarahoituksen yhteiskunnallista rahoitusta myönnetään investoinneille, jotka tuottavat laaja-alaista yhteiskunnallista hyötyä. Rahoitettavilla hankkeilla on positiivisia vaikutuksia ympäristöönsä ja sen yhteisöön: ne edistävät yhdenvertaisuuden, yhteisöllisen hyvinvoinnin tai alueen elinvoiman toteutumista.


Teksti: Roope Huotari
Kuvat: haastateltavat, Arkkitehtitoimisto Inaro

TYS:n uusi Tyyssija tuo palvelut, opiskelijayhteisön ja energiapositiivisen asumisen saman katon alle

Päätöstä Tyyssijan rakentamisesta ohjasi TYS:n strategia. Säätiön tavoitteena on pitkällä aikavälillä pystyä tarjoamaan asunto joka neljännelle opiskelijalle Turussa.

– Tällä hetkellä kohteissamme asuu jo yli 20 prosenttia kaupungin opiskelijoista, mutta aivan tavoiteltuun 25 prosenttiin emme vielä yllä, kertoo TYS:n kiinteistöjohtaja Anssi Aalto. – Tähän pyrimme uudistuotannolla ja lisäämällä asuntopaikkoja.

Tyyssijan vetovoimaa on rakennettu useamman tekijän varaan. Yksi näistä on rakennuksen suunnittelu. TYS palkittiin vuoden 2021 Turun hyvän rakentamisen palkinnolla. Tyyssija ei ole perinteinen nelikulmainen pistetalo, vaan sen ovaali muoto henkii erottuvaa, hieman areenamaista tunnelmaa.

– Saimme kiitosta siitä, että TYS on kohteissaan uskaltanut tuoda mukaan erilaista muotokieltä. Tyyssijan suunnittelussa tämä näkyy mielestäni erityisen hyvin. Kaarevat muodot vaativat hieman enemmän detaljisuunnittelua, mutta pyrimme ja pääsimme pääasiassa selkeisiin ja mutkattomiin ratkaisuihin rakennusvaiheessa, Aalto kertoo.

Palvelut ja kohtaamispaikat lähellä

Tyyssija houkuttelee nuoria opiskelijoita paitsi hyvällä sijainnilla keskellä ylioppilaskylää, myös tuomalla palvelut lähelle asujia. Tyyssijan tiloista löytyvät Arkean opiskelijaravintola sekä CampusSportin kuntosali. Lisäksi rakennuksen katutasolle muuttivat K-Market Ylioppilaskylä sekä TYS:n toimisto.

Säätiö haluaa tukea myös asukkaiden yhteisöllisyyttä. Tyyssijan 186 asunnosta suurin osa on yksiöitä; asukkaiden kohtaamisia varten tarjolla on yhteiskäyttötiloja, joissa voi esimerkiksi opiskella ryhmissä, järjestää peli-iltoja ja viettää aikaa muiden asukkaiden kanssa.

Ulkotiloissa viihtyvyyttä on luotu muun muassa valokuvataiteilija Santeri Tuorin taideteoksilla ja lisäämällä alueelle penkkejä ja portaita, joilla voi kokoontua viettämään aikaa, Aalto kertoo.

– Opiskelijatkin haluavat asua itsenäisesti ja löytää porukkansa omilla ehdoillaan. Kohteen suunnittelussa on pyritty siihen, että vastaamme tähän perustoiveeseen itsenäisyydestä, mutta samalla opiskelijayhteisö kuitenkin on mahdollista löytää heti kotioven ulkopuolella.  

Tavoitteena energiapositiivinen asuminen

Yhteisöllisyyden ja asumisviihtyvyyden lisäksi Tyyssijassa korostuu kestävä asuminen. TYS on mukana EU-rahoitteisessa RESPONSE-hankkeessa. Turku on Ranskan Dijonin ohella yksi hankkeen kahdesta niin sanotusta majakkakaupungista, joissa pilotoidaan ja kehitetään energiapositiivisia asuinkohteita.

Energiapositiivisen asumisen perusidea on yksinkertainen: asuinkohteen tai alueen tavoitteena on tuottaa vuositasolla enemmän energiaa kuin mitä se itse kuluttaa. RESPONSE pyrkii näin luomaan hyvää elämänlaatua ja turvallista asumista, joka samalla taistelee ilmastonmuutosta vastaan. TYS:n lisäksi turkulaisista organisaatioista mukana ovat kaupunki, Turku Energia, Turku City Data sekä Turun ammattikorkeakoulu.

– Kenties innovatiivisin ja tuorein ratkaisu on Tyyssijan kaksisuuntainen lämmitysjärjestelmä, jossa lämpöpumppua käytetään lämmön ja kylmän tuottoon sekä tavoitellaan näiden energiamuotojen siirtoa muidenkin rakennusten käyttöön, Aalto valottaa. – Tyyssijan katolle asennetaan lisäksi aurinkopaneeleja ja rakennusmateriaalit valittu kestävä kulutus mielessä. Seuraamme tarkkaan, millaisia tuloksia pilottihankkeesta saadaan: odotukset ja toiveet ovat kovat.

Parhaat tulokset syntyvät yhteistyöllä

Kiinteistöjohtaja Aalto on ollut iloinen Tyyssijan saamasta vastaanotosta. Tyyssija houkutteli opiskelijoita jo rakennusvaiheessa: hakijoita asuntoihin oli runsaasti ja kaikki vuokrattiin odotetusti. Tuoreet tyyssijalaiset ovat ehtineet asua kohteessa vasta pari kuukautta, mutta ensipalautteet ovat olleet positiivisia.

Aalto kiittelee onnistuneesta lopputuloksesta myös kohteen toteuttanutta Peab Oy:ta ja suunnittelija SIGGE Arkkitehdit Oy:ta.

– Isoihin kohteisiin liittyy aina väistämättä paljon kysymyksiä ja haasteita, joihin on rakennettaessa löydettävä ratkaisut. Tässä vuoropuhelu tilaajan, rakentajan ja suunnittelijan välillä oli oikein sujuvaa ja toimivaa: Tyyssija saatiin hienosti maaliin yhteistyöllä.


Yhteiskunnallinen rahoitus
Kuntarahoituksen yhteiskunnallista rahoitusta myönnetään investoinneille, jotka tuottavat laaja-alaista yhteiskunnallista hyötyä. Rahoitettavilla hankkeilla on positiivisia vaikutuksia ympäristöönsä ja sen yhteisöön: ne edistävät yhdenvertaisuuden, yhteisöllisen hyvinvoinnin tai alueen elinvoiman toteutumista.


Teksti: Tuomas Mäkinen
Kuvat: A-Insinöörit, Jonne Lindholm

Lisää asiakashyötyjä ja panostuksia vastuullisuuteen – Kuntarahoituksen vuosikertomus 2021 sekä vihreä vaikutusraportti ja yhteiskunnallinen vaikutusraportti on julkaistu

Kuntasektorin rahoituskysyntä oli vuonna 2021 maltillista ja ennakoitua alhaisempaa. Tämä johtui talous- ja työllisyystilanteen odotettua paremmasta tilanteesta sekä valtion kunnille suuntaamista koronatuista. Koronapandemian vaikutukset yleishyödyllisen asuntotuotannon kysyntään ovat olleet vähäisiä koko pandemian ajan, ja rahoituksen kysyntä kasvoi maltillisesti. Uuden pitkäaikaisen rahoituksemme määrä vuonna 2021 oli 3,7 miljardia euroa.

Millainen oli Kuntarahoituksen vuosi 2021?

Vihreän ja yhteiskunnallisen rahoituksemme vaikutukset julkaisemme tänä vuonna erillisinä raportteina. Julkaisuissa kuvataan ympäristöinvestointeihin suunnatun vihreän rahoituksen sekä erityisen vaikuttaville ja laaja-alaista yhteiskunnallista hyötyä tuottaville hankkeille suunnatun yhteiskunnallisen rahoituksen vaikutukset.

VIhreän vaikutusraportin kansi, jossa vasemmalla sähköauto latautumassa, oikealla tyttö koira sylissään paikallaan olevassa autossa takapenkillä.
Yhteiskunnallisen vaikutusrportin kansi, jossa vasemmalla puuverhoiltu asuintalo, oikealla iloinen kehitysvammainen nainen kuulokkeet päässä kotonaan.

Vastuullisuus ja uudet toimintatavat osaksi arkea

Vastuullisuus nivoutuu yhtä tiiviimmin kaikkeen toimintaamme sekä jokaisen kuntarahoituslaisen työhön. Vuonna 2021 aloimme työstää laskelmia oman toimintamme ympäristövaikutusten näkyväksi tekemiseksi. Julkaisimme myös vastuullisen sijoittamisen viitekehyksemme, joka kiteyttää sijoitustoimintamme vastuullisuuden periaatteet prosessit ja vastuut avoimesti yksiin kansiin. Olemme myös ensimmäistä kertaa tuoneet vastuullisuusraportoinnin osaksi toimintamme raportointia, emmekä enää julkaise erillistä vastuullisuusraporttia.

Koko Kuntarahoituksen vuotta 2021 leimasi vahvasti uudistuminen ja uusien toimintamallien juurruttaminen.

– Tänä vuonna jatkamme uudistumistamme, johtamisen kehittämistä sekä vastuullisuuden integroimista yhä tiiviimmin toimintaamme, toimitusjohtaja Esa Kallio sanoo.


Kaupunkilaisten kohtauspaikka ja hyvinvoinnin edistäjä: Iisalmi uudistaa uimahallinsa

Uimahalliuudistus on ollut kaupungin suunnitelmissa jo yli vuosikymmenen ajan. Alkuperäinen suunnitelma oli peruskorjata nykyinen halli. Kuntokartoituksessa selvisi kuitenkin, että korjausaste olisi ollut korkea, peräti 89 prosenttia.

Vaaka kääntyi uudisrakentamisen puolelle ja Iisalmen kaupunginvaltuusto päätti uuden uimahallin rakentamisesta vuonna 2017. Vuonna 2019 valmistuneen kaavan myötä kaupunki päivitti hankesuunnitelmaa: uusi rakennus nousisi nykyisen uimahallin parkkipaikan alueelle. Samana vuonna valmistui myös hallin palvelusuunnitelma sekä sitä varten toteutettu asiakastarvekysely.

– Vastauksista kävi ilmi, kuinka paljon uudelta hallilta odotetaan. Terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät kysymykset olivat monille kaupunkilaisista selvästi tärkeitä, kertoo Iisalmen kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Pekka Partanen.

– Hankkeen suunnittelu noudattelee hyvin esiin nousseita toiveita. Esteettömyys tulee uusissa tiloissa paranemaan merkittävästi: olivatpa asiakkaan tarpeet millaiset tahansa, uudessa uimahallissa niin allas- ja saunaosastot kuin pukutilatkin tukevat sujuvaa, kaikille mahdollista asiointia.

Terveyttä iäkkäille, uintitaitoa lapsille

Vanhoissa tiloissa oli Partasen mukaan enemmän ”bruttoneliöitä”, mutta myös hukkatilaa. Uudet tilat on suunniteltu paremmin käytettäväksi. Samalla päästään parantamaan uimahallin ekologisuutta: rakennusmateriaalit, lämmön talteenottojärjestelmät ja vedenpuhdistus päivitetään kaikki nykyaikaan. Suunnittelussa on huomioitu myös mahdollisuus asentaa tulevaisuudessa aurinkokennoja uuden hallin katolle.

Uuteen uimahalliin tulee yhteensä kuusi allasta, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on 740 neliömetriä: kuntouintiallas, lasten opetusallas, hyppyallas, vesijumppa-allas, poreosasto ja pienten lasten kahluuallas. Halliin rakennetaan myös tekniset valmiudet vesijumppien virtuaaliseen järjestämiseen ja ohjaukseen.

– Uinti on tärkeässä roolissa monenlaisessa kuntoutustoiminnassa ja tunnetusti hyvä fysioterapian muoto, kertoo Iisalmen talousjohtaja Eeva Suomalainen. – Lisäksi korkeatasoiset liikuntamahdollisuudet tukevat oma-aloitteista kunnon edistämistä ja sitä kautta sairauksien ennaltaehkäisyä. Molemmat ovat tärkeä osa sekä vanhan että uuden uimahallin palveluja iisalmelaisille ja haluamme tuoda niitä vahvasti esiin.

Uimahallin asiakaskunta jakautuu tasaisesti vauvasta vaariin. Vaikka vanhusten osuus tulee lähivuosina todennäköisesti kasvamaan, ovat myös lapset keskeinen asiakasryhmä. Monen lähikunnan lapset saavat koulu-uinnin opetusta Iisalmessa, Pekka Partanen kertoo.

– Uintitaito on arvokas kansalaistaito. Mittaamme kuudesluokkalaisten uintitaitoja säännöllisesti ja tällä hetkellä Iisalmi on valtakunnallista keskiarvoa edellä. Uusi halli parantaa opetustiloja, joten toivottavasti sama kehitys jatkuu myös tulevina vuosina.

Yhteisön tärkeä kohtauspaikka

Kaupungin johdossa on vahva näkemys Iisalmesta seutukaupunkina ja Ylä-Savon keskuksena. Tämä näkyy myös siinä, millaista asiakaskuntaa uuteen uimahalliin odotetaan.

– Arvioimme, että noin kolmannes asiakkaista tulee kaupungin ulkopuolelta. Lähikuntien asukkaat ovat iisalmelaisten ohella merkittävä asiakasryhmä, kertoo Suomalainen.

– Ja kun koronapandemia alkaa väistyä, odotamme turistien löytävän uuden uimahallin, joten kaupungin ulkopuolisten asiakkaiden osuus voi hieman kasvaakin, jatkaa Partanen.

Vanhalla uimahallilla oli Iisalmessa paljon uskollisia vakiokäyttäjiä. Heidän osuudekseen on arvioitu korkeimmillaan jopa 60 prosenttia kokonaiskäyntimäärästä.

– Monelle iäkkäämmälle kaupunkilaiselle halli on arvokas kohtauspaikka, johon mennään paitsi liikkumaan, myös näkemään tuttuja. Saunaosaston lauteilla kokoontuu usein vakiokaarti pitkän linjan hallikävijöitä, Partanen valottaa.

Uimahallin rooli sosiaalisena tilana ja kaupunkilaisten kohtauspaikkana tulee nousemaan esiin myös rakennuksen seinillä. Hankkeessa toteutetaan prosenttitaiteen periaatetta: noin prosentti rakentamisen kokonaisbudjetista käytetään rakennusta elävöittävään ja koristavaan taiteeseen.

Tavoitteena uusi kasvu

Uusi uimahalli on kokonaisuudessaan noin 15 miljoonan euron projekti. Hanke saa miljoona euroa valtionavustusta sekä 13,2 miljoonaa euroa Kuntarahoituksen myöntämää yhteiskunnallisen rahoituksen lainaa. Iisalmessa uskotaan vahvasti, että uusi halli tuo alueelle hyvinvointia vuosien aikajänteellä sekä piristysruiskeen jo rakennusvaiheessa.

– Halli rakentuu jaettuna urakkana, jossa huomioidaan myös paikallisen yritystoiminnan elinvoimaisuus, Eeva Suomalainen kertoo. – Iisalmi on halunnut kautta linjan tarjota paikallisille aliurakoitsijoille mahdollisuuden päästä mukaan hankkeeseen.

Iisalmen uusi uimahalli sai nimekseen Saukko ja se avasi ovensa huhtikuussa 2023. Pienen uintitauon jälkeen kaupunki odottaa, että uusi halli vetää puoleensa entistä enemmän kävijöitä.

– Koronatilanne on luonnollisesti leikannut asiakasmääriä kahden viime vuoden aikana, mutta ennen pandemiaa asiointikertoja oli noin 165 000 vuodessa. Kun toivon mukaan tilanne palailee normaaliin ja rajoitukset päättyvät, odotamme uuteen uimahalliin 180 000 asiakasta vuodessa, arvioi Partanen.


Yhteiskunnallinen rahoitus
Kuntarahoituksen yhteiskunnallista rahoitusta myönnetään investoinneille, jotka tuottavat laaja-alaista yhteiskunnallista hyötyä. Rahoitettavilla hankkeilla on positiivisia vaikutuksia ympäristöönsä ja sen yhteisöön: ne edistävät yhdenvertaisuuden, yhteisöllisen hyvinvoinnin tai alueen elinvoiman toteutumista.

Lue myös ratkaisupankkiartikkelimme valmistuneesta hankkeesta

Artikkelin tekstiä ja kuvia päivitetty 3.4. uuden uimahalli Saukon avauduttua.

Teksti: Tuomas Mäkinen
Kuvat: Siren Arkkitehdit Oy