ESG-analyytikko uskoo kuntien kykyyn kantaa ilmastovastuuta

Riikka Väisänen on Kuntarahoituksen tuore vahvistus, jolle työn yhteiskunnallinen ulottuvuus ja mahdollisuus vaikuttaa ovat olleet vahvoja ajureita läpi uran. Työ kuntasektorin ja ilmastoriskien parissa tuntuikin alusta asti omalta. 

Väisänen on Senior ESG Analyst, tuttavallisemmin ja ensimmäisellä kotimaisella ilmaistuna vanhempi ESG-analyytikko. Englanti ei kokonaan tittelistä tipu suomennettaessakaan: kirjainlyhenne ESG tulee sanoista Environmental, Social and Governance ja viittaa vastuullisuustyössä käsiteltäviin ympäristön, yhteiskunnan ja hyvän hallintotavan teemoihin.  

Väisänen aloitti uudessa roolissaan Kuntarahoituksen riveissä toukokuun alussa. Hänen työpäivänsä teemat pyörivät ilmastoriskien ympärillä. 

– Työnkuvaan vaikuttavat pitkälti Euroopan keskuspankin odotukset ja ohjeistukset, joiden mukaan Kuntarahoituksenkin täytyy toimia ja raportoida työstään. Merkittävänä hankkeena työpöydälläni on nyt osallistuminen ilmastonmuutoksen riskeihin liittyvän stressitestauksen ja sen viitekehyksen luomiseen. 

Alusta asti Väisäselle on hahmottunut, että ESG ja vastuullisuuden teemat leikkaavat Kuntarahoituksella koko talon läpi.  

– Toimin itse riskienhallinnan tehtävissä, mutta myös tiiviissä yhteistyössä Kuntarahoituksen vastuullisuusasiantuntijoiden kanssa. Samalla avautuu mahdollisuus nähdä talouteen, datanhallintaan, asiakassuhteisiin ja muihin osaamisalueisiin talon sisällä. Se on kiinnostavaa ja tekee työstä samalla sosiaalisempaa: nautin mahdollisuudesta kohdata paljon ihmisiä. 

Haasteiden tuntemus yksin ei riitä – on ymmärrettävä myös ratkaisut 

Ennen Kuntarahoitusta Väisänen työskenteli valtion Ilmastorahasto Oy:ssa vauhdittamassa uusia ilmastoteknologioita. Hän on toiminut myös sote-sektorilla, jossa hän auttoi kehittämään käytännön hoitotyötä analysoimalla sairaanhoitopiirejä vertailevaa dataa. Lisäksi hän ehti olla mukana jalkauttamassa ohjelmistorobotiikkaa, joka vapautti terveydenhuollon ammattilaisten aikaa näyttöpäätetehtävistä varsinaiseen hoitotyöhön. 

Aiemman työhistorian perusteella ei olekaan ihme, että ESG-analytiikon rooli Kuntarahoituksella tuntui napakympiltä heti, kun Väisänen kuuli avautuvasta paikasta. 

– Yhteiskunnallinen vaikuttavuus on työssäni parasta ja tuo siihen merkitystä: se kuuluisa mahdollisuus olla mukana tekemässä parempaa maailmaa, monesta eri näkökulmasta. Koen tärkeänä, että Kuntarahoitus auttaa rakentamaan hyvinvointiyhteiskuntaa, joka pyrkii huomioimaan myös kestävyyden rajat.  

Aiempi työ ESG-teemojen parissa auttaa ymmärtämään, kuinka laajoja haasteet ovat globaalistikin ajatellen. Ilmastonmuutoksen riskit heijastuvat meillekin usein eri tavoin, Väisänen muistuttaa: Suomessa voidaan nähdä sään ääri-ilmiöitä, kuten rankkasateita ja niiden aiheuttamia tulvia. Lisäksi vihreä siirtymä voi nostaa päästöistä maksettavaa hintaa.  

Vaikeita valintoja täynnä oleva globaali tulevaisuus voisi helposti myös horjuttaa asiantuntijan motivaatiota. Väisänen kuitenkin vakuuttaa, ettei suuriin kysymyksiin pääse puutumaan ja työn tempo on vauhdikasta.  

– Ratkaisuja on olemassa, ne on vain saatava käyttöön. Meidän asiakkaitamme ovat Suomen kunnat: he ovat toimijoita, jotka pystyvät vaikuttamaan merkittävästi siihen, yltääkö Suomi hiilineutraaliustavoitteisiinsa ja miten me valtiona voimme jarruttaa ilmastonmuutosta. Siinä ei todellakaan tule tylsää, kun ymmärtää ja näkee pieniltäkin tuntuvien valintojen laajat mahdolliset vaikutukset.  

Uusi työyhteisö uuden tiimiläisen silmin 

Väisänen tunnustaa lukeneensa jo ennen töiden aloitusta muista Kuntarahoituksen osaajista kertovan Meillä töissä -sarjan juttuja. Hänestä on ollut ilo huomata, että oma ensikuukausien kokemus on vastannut haastatteluissa vilisseitä teemoja. 

– On ollut hienoa tuntea ihmisistä huokuva hyvä meininki. Asioita tehdään tosissaan, mutta rennolla otteella. Tuntuu, että tällä kokoonpanolla on helppo toimia yhteisten tavoitteiden eteen: kukaan ei luo omaa kiitorataa, vaan toimii osana tiimiä, joka on enemmän kuin tekijöidensä summa. 

Moni juttusarjaan haastateltu asiantuntija on työtään peilatessaan nostanut esiin Kuntarahoituksen roolin: vastuiden osalta organisaatio vertautuu isoihin pankkeihin, mutta toimii pienemmän työyhteisön voimin. Väisänen on huomannut alusta asti saman ja uskoo sen olevan myös talon matalan hierarkian takana.  

– Kaikille voi täällä esittää kehitysideoita eikä tekeminen ole liian kaavoihin kangistunutta. Samaan aikaan omaakin perehtymistäni on auttanut todella paljon, että prosessit ovat pitkällä ja selkeästi dokumentoitu.  

Hyvinvointia luonnosta ja laulusta 

Riskienhallinnan ja analysoinnin ulkopuolellakin on elämää. Porista alun perin kotoisin oleva ja Helsinkiin opintojensa aikaan muuttanut Väisänen asuu Herttoniemessä aivan metsän tuntumassa.  

– Tykkään liikkua paljon ulkona; Helsingissä on hienoa, että luontoon pääsee niin helposti ja nopeasti. Kesäaikaan on ihan parasta lähteä retkelle eväiden kanssa ja juomaan termarikahvit.

Lisäksi ESG-analyytikko nauttii kuorolaulusta ja kotikeittiössä leipomisesta. 

– Leipominen ja ruuanlaitto ovat hyvää vastapainoa asiantuntijan työlle, kun saa vuorostaan tehdä jotain käsillään. Laulu tuo puolestaan sosiaalista iloa vapaa-aikaan. Olen entinen joukkueurheilija, joten kuoro ja sen porukassa tekemisen meininki veivät hyvin luontaisesti mennessään. Ja on ihan tutkittu juttu, että yhdessä laulaminen edistää terveyttä ja hyvinvointia! 


Teksti: Tuomas Mäkinen
Kuva: Annukka Pakarinen

”Ihmisen kokoinen yritys” – palveluintegraatiopäällikkö Heikki Iivanainen arvostaa inhimillistä otetta

Palveluintegraatiopäällikkö Heikki Iivanainen saapui aikoinaan Kuntarahoitukseen tietämättä yrityksestä paljoakaan. Hän vaikuttui heti talon reilusta meiningistä ja positiivisesta ilmapiiristä.

Tietotekniikkainsinööriksi valmistunut Iivanainen on kartuttanut monipuolisesti osaamistaan työskentelemällä eri IT-alan yrityksissä. Titteleitä on uran aikana kertynyt aina ohjelmistokehittäjästä projekti- ja palvelutuotantopäällikköön.

Kolme vuotta sitten Iivanaisen tie kävi vanhan kollegan – ja nykyisen työparin – vinkkaamana Kuntarahoitukseen.

– Vastuullani ovat IT-palveluintegraatio ja sen prosessit kuten häiriö- ja ongelmanhallinta. Toimin myös toisena pääkäyttäjänä Service Now -palveluhallintajärjestelmässä, joka on keskeinen osa koko IT-ekosysteemiämme. Olen esimerkiksi tiiviisti mukana silloin, kun IT-ekosysteemiimme liittyy uusi palvelutoimittaja eli työhön kuuluu sopimusneuvottelujen tukeminen, projektin aikainen toteutus ja myöhemmin osallistuminen toimittajahallintaan. Työarkeni koostuu IT-palveluprosessien toimivuuden tukemisesta ja palvelutuottajien sparraamisesta, sekä palveluiden kehittämisestä yhdessä IT-asiantuntijoiden kanssa, Iivanainen kertoo.

Hyvä ilmapiiri ja reilua johtamista

Iivanaisen omin sanoin Kuntarahoitus on työpaikkana hänelle ”täydellinen match”. Pienemmässä organisaatiossa ihmisiin on helppo tutustua ja kaikki työkaverit on mahdollista tuntea vähintäänkin ulkonäöltä.

– Sanon aina, että Kuntarahoitus on ihmisen kokoinen yritys. Täällä on erinomainen työilmapiiri ja johtamistapa on läpinäkyvää ja reilua.

Se, että omaa työtä arvostetaan ja asioita tehdään järkevällä tavalla ovat Iivanaiselle tärkeitä seikkoja työn merkityksellisyyden kannalta. Niin sanotun ”tulos tai ulos” -mentaliteetin ja kovien arvojen puuttuminen Kuntarahoituksen työkulttuurista saavat häneltä kiitosta.

Kiinnostavista viimeaikaisista työprojekteista Iivanainen nostaa esiin hankkeen, jossa mallinnettiin ja ohjeistettiin, kuinka Kuntarahoituksen IT-ekosysteemiin liitytään uutena palveluntoimittajana.

– Vaikka tehtävä oli verrattain pieni, on lopputuloksesta ollut jo paljon hyötyä.

Vaellusta alppimaisemissa ja huhkimista hiihtoladulla

Alkujaan Riihimäeltä kotoisin oleva Iivanainen kulkee Hyvinkäältä töihin Helsingin keskustaan. Nykyinen kotikaupunki tarjoaa talvisin hyvät puitteet hänen sydäntänsä lähellä olevalle murtomaahiihdolle. Toisinaan myös Keski-Euroopan jylhät vuoristomaisemat vetävät puoleensa.

– Matkustamme noin kerran tai kahdesti vuodessa kesäisin alppimaisemiin vaeltamaan. Myös kesämökillä tulee touhuttua, ja kaikenlaiset tee se itse -projektit, kuten huonekalujen kunnostaminen, antavat hyvää vastapainoa työarjelle, Iivanainen kertoo.


Teksti: Anne Laiho
Kuva: Annukka Pakarinen

Parempia päätöksiä ja apua arkeen – Jaakko Suhonen kehittää digitaalisia palveluja asiakkaiden tarpeisiin

Suhonen toimii senior asiantuntijana Kuntarahoituksen digitaalisissa palveluissa. Osana kolmihenkistä tiimiä hän vastaa siitä, että Kuntarahoituksen laina- ja sijoitussalkku, talous- ja kassaennuste, digitaalinen asiointi ja ESG-sovellus toimivat ja vastaavat asiakkaiden tarpeisiin. Kiinnostus rahoitusalaa kohtaan virisi jo varhain.

– Isäni on tehnyt pitkään töitä rahoitusohjelmistojen kanssa. Hänen työtään seuratessa tuli ajatus, että tämä voisi olla minunkin alani. Ajattelen myös aika matemaattisesti, mikä sopii tähän työhön, Suhonen pohtii.

Ohjelmistojen kehittäminen on tavalla tai toisella ollut osa Suhosen työuraa alusta asti. Opiskeltuaan rahoitusta hän aloitti oman alansa työt Nordeassa. Sieltä Suhonen siirtyi FA Solutions -ohjelmistoyritykseen, joka kehittää varainhoidon ohjelmistoja.

– Minut palkattiin sinne ymmärtämään asiakasta, Suhonen kuvailee.

– Ymmärsin esimerkiksi monimutkaisten korkojohdannaisten hinnoittelua. Siitä oli paljon hyötyä, kun tulkkasin asiakkaiden toiveita kehittäjille.

Digipalveluilla parempia päätöksiä

Suhonen on työskennellyt Kuntarahoituksessa pian neljä vuotta. Työpäivissä vuorottelevat asiakastapaamiset ja kehitystyö. Asiakkaat ovat Suhoselle työn suola ja tärkeä vetovoimatekijä Kuntarahoituksessa.

– Tein aiemmin enemmän töitä tekniikan parissa. Nyt kaiken keskellä ovat asiakkaat ja heidän haasteensa, joita ratkotaan yhdessä ohjelmistojen tuella. Tosielämän ongelmien ratkominen ja asiakkaiden auttaminen ovat tässä työssä parasta.

Kuntarahoituksessa pidetään aidosti asiakkaan puolta, ja siitä Suhonen pitää.

– Me emme tee voittoa digitaalisilla palveluilla. Vuosimaksuilla katetaan vain kustannukset. Jos asiakkaalla on esimerkiksi hyvä lainasalkkusovellus jo valmiiksi käytössään, meidän ei tarvitse sitä korvata.

Tavoitteena on helpottaa asiakkaiden arkea ja auttaa muuttuvassa maailmassa. Nyt ajankohtainen aihe on korkokustannusten mallintaminen.

– Korot olivat pitkään nollassa, ja tulevien korkokulujen arvioiminen oli helppoa, kun kunnat maksoivat lainoistaan pelkän marginaalin. Nyt kustannukset ovat moninkertaistuneet. Näissä tapauksissa tulevien lainatarpeiden mallintaminen lainasalkkuun ja niistä saatavat korkoennusteet tuovat todella paljon apua.

Suhoselle työn merkitys muodostuu tästä: hän ja muut kuntarahoituslaiset auttavat asiakkaita tekemään parempia päätöksiä.

– Kunnilla ei aina ole tietoa kaikista mahdollisista rahoitusmalleista ja niiden vaikutuksista. Yritämme osaltamme auttaa siinä, että asiakkaillamme olisi paras mahdollinen tieto päätöstensä tueksi ja keskustelemme mielellämme, mitkä toimet ovat parhaat kunnan talouden kannalta. Näillä toimilla ja sillä, että kunnan rahoitusasiat ovat kunnossa, voi olla iso merkitys paikallisesti tässä haastavassa markkinatilanteessa.

Vapaa aika menee Mikkelissä mökkiä kunnostaessa

Näyttöpäätetyön vastapainona Suhonen kuntoilee ja ulkoilee. Kehitystyötä riittää myös vapaa-ajalla, mökkiprojektin muodossa.

– Ostimme vaimon kanssa Mikkelistä 70-luvulla rakennetun mökin järven rannalta. Siellä on töitä tehtäväksi, perustuksetkin ovat vinossa ja vaativat uusimista, hän naurahtaa.

Aikaa on kulunut suunnitteluun, mutta pian päästään tositoimiin.

– Se vie varmaan kaikki vapaat viikonloput seuraavan parin vuoden aikana. Mutta meistä molemmista vaimon kanssa on mukavaa tehdä asioita käsin. Lisäksi on hienoa, kun voi toteuttaa omia suunnitelmiaan käytännössä ja siten nähdä, miten mökistä vähitellen rakentuu meidän oma unelmien mökkipaikka.


Meillä töissä -sisältösarja kertoo kuntarahoituslaisten arjesta ja siitä, millaista on työskennellä yhdessä Suomen vaikuttavimmista luottolaitoksista. Lue lisää Kuntarahoituksesta työnantajana Töihin Kuntarahoitukseen -sivultamme!


Teksti: Roope Huotari
Kuva: Sami Lamberg

Työ haastaa ja kehittää: risk manager Vesa Husgafvel nauttii ratkoessaan ongelmia omalla tavallaan

Teknillistä fysiikkaa ja matematiikkaa Aalto-yliopistossa opiskellut maisteri päätyi yhtiöön melko suoraan opintojensa jälkeen vuonna 2016.  

– Olin juuri valmistumassa ja selailin netissä työpaikkailmoituksia. Kuntarahoitus haki riskianalyytikkoa ja tehtävä vaikutti kiinnostavalta, joten laitoin hakemuksen ja tartuin tilaisuuteen, Husgafvel muistelee. 

Riskiosaajan titteli on ehtinyt muuttua jo pari kertaa hänen Kuntarahoitus-uransa aikana: nykyään Husgafvelin toimenkuva on risk manager. Hän vastaa Kuntarahoituksen strukturoitujen varainhankintatuotteiden mallintamisesta ja niiden arvostusmallien kehittämisestä, sekä teknisten prosessien automatisoinnista ja ylläpidosta.  

Risk managerin arkiseen työpäivään kuuluu muun muassa tietokanta- ja SQL-ohjelmointia, joiden avulla hän mallintaa monimutkaisia rahoitustuotteita. Jotta tuotteista saadaan asiakkaille ymmärrettäviä ja selkeitä, tarvitaan mallin ymmärrystä ja tuntemusta. Esimerkkinä Husgafvel ottaa johdannaissopimuksen.  

– Johdannainen on kahden pankin välinen koronvaihtosopimus, jossa yksi pankki voisi maksaa esimerkiksi kiinteää korkoa ja toinen kolmen kuukauden euriboria. Tämä olisi yksinkertainen tilanne. Todellisuus on usein monimutkaisempi: kiinteän koron sijaan ensimmäinen pankki saattaakin maksaa vaikkapa valuuttakurssien mukaan määräytyvää kuponkikorkoa. Mallinnus vaatii tällöin enemmän, koska pitää huomioida, että valuuttakurssit voivat vaihdella ja kehittyä eri tavoin.  

Isot velvoitteet, mutta pieni ja tiivis tiimi 

Työtään Husgafvel kuvailee haastavaksi, mutta mielenkiintoiseksi. 

– Kuntarahoituksella on ikään kuin ison pankin velvollisuudet, mutta pienen pankin henkilömäärä. Se tarkoittaa, että jokaisen on tehtävä paljon, mutta samalla saamme myös paljon vastuuta ja mahdollisuuksia. Varmaan parasta työssäni onkin juuri se, että saan vaikuttaa siihen mitä teen. Minulle annetaan ongelma, johon on löydettävä ratkaisu, mutta minulle jää paljon vapautta sen suhteen, miten haasteen ratkaisen.  

Tämä asetelma myös erottaa Husgafvelin silmissä Kuntarahoituksen alan muista toimijoista. Ennen valmistumistaan hän ehti toimia lyhyesti myös Evlin ja Osuuspankin palveluksessa ja saada hieman perspektiiviä perinteiseen pankkimaailmaan. 

– Meidän koko henkilöstö on noin 170 henkilöä. Pelkästään OP:n Vallilan konttorissa on työtilat yli 6000 ihmiselle, eli onhan siinä melkoinen ero. Kuntarahoituksessa on pieni ja tiivis työporukka ja se pitää työn myös hyvin selkeänä: kaikki tietävät, mitä itse tekevät ja mitä kollegat tekevät.  

Työmurheet unohtuvat kiipeilyseinällä 

Riskinhallinnan ammattilaisen arki on varsin projektiluontoista ja vaihtelevaa. Toisaalta yksittäiset hankkeet voivat olla pitkäkestoisiakin: tällä hetkellä Husgafvelia työllistää jo puoli vuotta täysipäiväisesti jatkunut projekti. 

Erityistä onnistumista kysyttäessä Husgafvel mainitsee prudent valuation -mallinnuksen, jota hän oli mukana luomassa. 

– On useampiakin projekteja, joista voin sanoa olevani erityisen ylpeä, mutta prudent valuation oli poikkeuksellinen. Siihen liittyy paljon erilaisia komponentteja, mutta mallin keskeinen tehtävä on määrittää erilaisia alaskirjauksia, joita poistetaan tuloksesta ja omasta pääomasta. Se on sääntelystä johtuva vaatimus, johon meillä ei aiemmin ollut täysiä kyvykkyyksiä. Kokonaisuus piti rakentaa alusta asti ja vaikka se vei paljon aikaa ja resursseja, lopputuloksesta tuli varsin hyvä ja automatisoitu ratkaisu.  

Monimutkainen riskienhallinta ja vaativat mallinnukset kuulostavat työltä, joka täyttää helposti ajattelukapasiteetin. Toimiston ulkopuolella Husgafvel rentoutuukin Boulderkeskuksen tiloissa Suomenojalla tai Konalassa, koska kiipeily vaatii täyden keskittymisen ja pakottaa unohtamaan työhaasteet.  

– Boulderointikin on tavallaan luovaa ongelmanratkaisua, vaikka tietysti erilaista kuin mallinnusten miettiminen. Jokin siinä kuitenkin analyyttisia ihmisiä kiehtoo, koska boulderoinnin parissa törmää usein insinööritaustaisiin ihmisiin, Husgafvel nauraa. 


Teksti: Tuomas Mäkinen

Kuva: Sami Lamberg

Työn yhteiskunnallisuus ja asiakaskohtaamiset innostavat asiakkuuspäällikkö Paula Mertaa

Merta aloitti työuransa pankkimaailmassa. Lukion jälkeen hän hyppäsi kesätöihin Helsingin Osuuspankkiin ja työskenteli nuorena ammattilaisena myös Suomen Yhdyspankissa sekä Interbankissa. Monen pankkivuoden jälkeen veri alkoi vetää uusiin kuvioihin: vuosi oli 1996.

– Olin kiinnostunut näkemään rahoitusalaa muistakin kuin perinteisen pankkimaailman vinkkelistä. Silmääni sattui, että Kuntien Asuntoluotolla oli paikka avoinna. Hain tehtävää ja pääsin sisään.

Kuntien Asuntoluotto fuusioitui vuonna 2001 Kuntarahoituksen kanssa. Merta on ehtinyt matkan varrella nähdä erilaisia tiimejä ja työyhteisön kovan kasvun: Asuntoluoton aikaan organisaatiossa oli kymmenkunta henkilöä, nykyään Kuntarahoituksen organisaatiossa työntekijöitä on yli 160.

Asiakaskohtaamiset ovat työn suola

Merta työskentelee asiakkuuspäällikkönä Asiakassuhteet-yksikössä ja sen nelihenkisessä asuntosektorin asiakkuuksista vastaavassa tiimissä. Työhön kuuluu lainatarjouspyyntöjen käsittelyä, rahoitusesitysten valmistelua, asiakkaiden tarpeiden selvittämistä, niihin vastaamista ja taustatyötä.

– Pyrimme tapaamaan asiakkaita ainakin pari kertaa vuodessa. Käymme läpi heidän suunnitelmiaan ja tarpeitaan ja keskustelemme, miten voisimme heitä auttaa. Nyt tapaamiset ja alan tapahtumat ovat vaihtuneet Teams-puheluihin ja webinaareihin, mutta ehkä pian päästään taas kohtaamaan kasvokkain.

Suurin osa asiakkuuksista on vuosien mittaisia ja tiimit oppivat tuntemaan toisensa hyvin molemmin puolin pöytää. Kun asiakkuuspäällikkö onnistuu auttamaan pitkäaikaista asiakasta ja saa hyvää palautetta, on se hänelle palkitsevaa.

– Jos päivät olisivat pelkkiä kirjallisia harjoituksia, työ olisi paljon kuivempaa. Olemme saavuttaneet maineen luotettuna kumppanina ja sen kyllä näkee ja kokee asiakkaiden kanssa työskennellessä. Asiakkaiden kohtaaminen ja se tunne, että onnistuimme aidosti tukemaan heitä, tuo aina hyvän fiiliksen.

Mahdollisuus kohtuuhintaiseen asumiseen kaikille

Työn yhteiskunnallinen luonne tuo siihen myös merkitystä. Merran asiakkaat ovat kuntien hallinnoimia asuntoyhtiöitä tai yleishyödyllisiä asuntotoimijoita: yhteinen pyrkimys on luoda kohtuuhintaisia asumismahdollisuuksia kaikille.

– Kuntarahoituksen työ erottuu juuri vastuullisuuden kautta. Toki muutkin rahoittajat pohtivat vastuullisuutta, mutta meillä on ainutlaatuinen asiakaskunta, yhteiskunnallisen ja vihreän rahoituksen tuotteet, ja ihan oma painotus. Se tekee työstä hyvin erilaista kuin perinteisessä luottolaitoksessa.

Työ on kehittynyt suurin harppauksin sinä aikana, kun Merta on ollut mukana. Mukaan ovat tulleet muun muassa Kuntarahoituksen digitaaliset palvelut ja Inspiran lisäarvopalvelut. Merta on itsekin päässyt luomaan uutta: viisi vuotta sitten hän oli asiantuntijana kehittämässä rahoitusesityksiä ja -päätöksiä käsittelevää järjestelmää.

– Kartoitimme Kuntarahoituksen tarpeita järjestelmälle. Toimittaja rakensi systeemin käytännössä nollasta näiden tarpeidemme mukaan: sain olla mukana testaamassa uutta järjestelmää ja kouluttamassa kollegoita. Se oli erityinen projekti, koska pääsimme kehittämään tyhjästä jotain, mitä meillä ei aiemmin ollut.

Virtaa luonnosta, matkailusta ja kulttuurista

Töiden ulkopuolella Merta rentoutuu ulkoilun ja liikunnan parissa: hänet voi löytää Järvenpään alueen luontopoluilta kävelylenkiltä tai lumien sulettua myös pyörän selästä.

– Ennen koronaa nautin kovasti matkailusta. Kun pääsee jonnekin, missä on aurinkoa, lämpöä 25 astetta ja edessä ranta, kyllä siinä sielu lepää. Myös teatteri ja elävä musiikki houkuttelevat nyt, kun tilanne alkaa palata normaalimmaksi.

Koronan tuoma etätyö kuitenkin mahdollisti myös uuden harrastuksen ja lisän Merran vapaa-aikaan. Viime toukokuussa taloon saapui uusi perheenjäsen Pepe, pitkäkarvainen chihuahua.

– Emmin pitkään koiran hankkimista, mutta kun etätöistä tuli uusi normaali, tuntui aika sopivalta. Pentuvaihe oli paljon helpompi, kun uuden tulokkaan ei tarvinnut olla kahdeksaa tuntia päivässä yksin kotona. Pepe on siro ja pieni, mutta jaksaa nyt reilun vuoden ikäisenä jo pidemmänkin lenkin.


Meillä töissä -sisältösarja kertoo kuntarahoituslaisten arjesta ja siitä, millaista on työskennellä yhdessä Suomen vaikuttavimmista luottolaitoksista. Lue lisää Kuntarahoituksesta työnantajana Töihin Kuntarahoitukseen -verkkosivultamme ja liity Huomisen tekijöiden joukkoon!


Teksti: Tuomas Mäkinen
Kuva: Sami Lamberg

Kuntarahoituksen kulttuuri yksissä kansissa

Idea kulttuurikirjasta syntyi jo keväällä 2021, kun erilaisten kuvauksien kuntarahoituslaisuudesta ja työn tekemisen tavoista huomattiin olevan hajallaan eri dokumenteissa. Aluksi näitä materiaaleja lähdettiin kokoamaan yhteen paikkaan, mutta matkan varrella ajatus jalostui kulttuurikirjaksi.

– Kirjan tekoon kutsuttiin mukaan avoimella haulla kaikkia kuntarahoituslaisia. Kirja on kuntarahoituslaisten yhteisen työn tulos, sen syntyyn vaikutti asiantuntijoita eri puolilta organisaatiota, kehitysasiantuntija Tiina Lammi kertoo.

Lammi luotsaa Kuntarahoituksen kulttuurin kehittämistyötä ja osallistui myös kirjan suunnitteluun alusta alkaen. Yhteisen työstön tuloksena Kuntarahoituksen kulttuurin kulmakiviksi kiteytyivät yhteisöllisyys ja yhteishenki, avoimuus ja luottamus sekä vastuullisuus ja merkitys yhteiskunnassa.

– Näiden kolmen kulmakiven tai ohjenuoran haluamme ohjaavan kaikkea tekemistämme, Lammi jatkaa.


Kuntarahoituksen kulttuurikirjan aukeama. Avattu kirja, jossa isolla otsikko: "Johtaminen ja työyhteisössä toimiminen".


Merkityksellinen rooli yhteiskunnassa yhdistää

Lammi tuli Kuntarahoitukseen assistentiksi vuonna 2011. Lammin yli vuosikymmenen mittainen urapolku on hyvä esimerkki siitä, minkälainen työnantaja Kuntarahoitus on ja haluaa olla.

– Kuntarahoituksessa on todella hyvä oma Kuntarahoitus-henkensä. Taloon on tullut paljon porukkaa näiden vuosien aikana, mutta pienen firman tuntu on edelleen vahvasti tallella. Olen saanut upeita tilaisuuksia tehdä erilaisia työtehtäviä, mistä olen kiitollinen. Meillä on aidosti mahdollisuus vaikuttaa omaan työnkuvaan, mikä on todella arvokasta työntekijän näkökulmasta, Lammi kiittelee.

– Ihmiset ovat tottuneet matalan hierarkian malliin, kaikkia on helppo lähestyä. Viime vuosien kasvusta huolimatta olemme edelleen yksi joukkue, tiiviisti kulttuurityössä mukana oleva. yksikönjohtaja Jukka Leppänen jatkaa.

Merkittävin kuntarahoituslaisia yhdistävä yksittäinen tekijä on Kuntarahoituksen merkityksellinen rooli yhteiskunnassa. Kuntarahoituslaiset ovat pieni yhteisö, jolla on iso vaikutus.

– Meidän työmme näkyy jokaisen suomalaisen arjessa: rahoitamme sairaaloja, kouluja, päiväkoteja, kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja, joukkoliikenneratkaisuja ja vaikka mitä muuta. Olemme mukana rakentamassa kestävämpää ja tasa-arvoisempaa Suomea. Nämä asiat ovat monelle meistä tärkeimpiä syitä tulla joka aamu töihin, Leppänen kuvailee.


Kuntarahoituksen kulttuurikirjan aukeama. Avattu kirja, jossa kuvakollaasi kuntarahoituslaisista.


Kulttuurityö ei jää kulttuurikirjan julkaisuun vaan kulttuurin vahvistaminen on kirjattu vuoden 2022 tavoitteisiin organisaation eri tasoille.

– Hybridityö tuo tietysti myös meillä haasteita kulttuuriin ja organisaatioon sitoutumiseen. Etsimme jatkuvasti uusia keinoja yhdessä henkilöstön kanssa kulttuurimme ylläpitämiseksi ja vahvistamiseksi, Lammi kertoo.

Leppänen painottaa osallistamisen merkitystä ja jokaisen vastuuta kulttuurin rakentamisessa.

– Strategiaa ja visiota voidaan muuttaa nopeastikin, mutta kulttuurin rakentaminen ja muokkaaminen vaatii aikaa. Kulttuuria ei voi johto sanella tai määritellä, vaikka sillä onkin kokoaan enemmän painoarvoa myös kulttuurin rakentamisessa.

Tutustu Kuntarahoituksen kulttuurikirjaan täällä! (linkki)

Näppäilyvirheestä digipalveluiden syvään päätyyn – kesätöistä Kuntarahoitukseen jäänyt Samuel rohkaisee luottamaan omiin vahvuuksiin

Kertoisitko alkuun hieman itsestäsi?

”Olen Samuel Sainio, 29 vuotta. Valmistuin viime keväänä projektijohtamisen tradenomiksi, ja nyt työskentelen Kuntarahoituksen Asiakassuhteet-yksikössä digitaalisten palveluiden parissa.”

Miten päädyit Kuntarahoitukseen kesätöihin?

”Tämä onkin hauska juttu. Hain Kuntarahoitukseen kesätöihin rahoitusneuvojaksi. Kun haku oli umpeutunut, minulle soitettiin, että en tullut valituksi kyseiseen tehtävään, mutta minut pyydettiin haastatteluun toiseen pestiin liittyen. Olin siis itse vahingossa hakenut tehtävää, johon minulla ei ollut vaadittavaa kokemusta. Hakemukseni oli kuitenkin käyty huolellisesti läpi ja Kuntarahoituksessa nähtiin, että sopisin toiseen tehtävään, siihen, jota minun oli tarkoituskin hakea. Tämä hoidettiin meillä tosi ammattimaisesti. Ihmisille sattuu virheitä, mutta osaamiseni huomattiin ja osattiin yhdistää toiseen avoimeen tehtävään.”

Millaisista tehtävistä työpäiväsi koostuvat?

”Työskentelen asiakassuhteeseen liittyvien asioiden parissa. Asiakkaillamme on käytössä digitaalisia palveluita, joihin kuuluu lainasalkku-, talousennuste-, kassaennuste- ja sijoitussalkkusovellukset. Jos asiakkaalla tulee näiden sovellusten käyttöönoton tai käytön kanssa joitakin ongelmia, he kontaktoivat meidät. Meidän tiimimme vastaa näihin tukipyyntöihin. Olen perehtynyt erityisesti laina- ja sijoitussalkkusovelluksiin. Lisäksi olen mukana erilaisissa digipalveluiden projekteissa.”

Miten päädyit jäämään Kuntarahoitukseen kesätyöpestin jälkeen?

”Kesätöiden loppupuolella minulle tarjottiin mahdollisuutta jatkaa Kuntarahoituksessa. Työnkuvaani laajennettiin ja sain asiakasneuvontatyön rinnalle uusia projekteja. Nyt olen mukana digitaalisiin palveluihin liittyvissä projekteissa sekä rahoituspalveluiden kuntatodistuskaupassa.”

Mikä työssäsi on ollut kiinnostavinta tähän mennessä?

”Olen aina ollut kiinnostunut järjestelmistä, sovelluksista ja peleistä. Olen tykännyt räplätä niitä ja selvittää, miten ne toimivat. On ollut kiinnostavaa tulla uuteen paikkaan ja tutustua ihan uuteen alustaan. Olen päässyt opettelemaan sen käyttöä ja perehtymään kaikkiin erilaisiin ominaisuuksiin. Tuntuu, että on tavallaan vahvuuskin, kun ei ole koskaan käyttänyt mitään vastaavaa, ja pääsee kokeilemaan ja kehittämään sovelluksia ihan puhtaalta pöydältä.”

Miksi kannattaa hakea juuri Kuntarahoitukseen kesätöihin?

”Juuri viime viikonloppuna sanoin yhdelle kauppatieteitä opiskelevalle kaverilleni, että hänen pitäisi hakea Kuntarahoitukseen töihin. Täällä on tosi nykyaikainen asenne töiden tekemiseen. Moniin asioihin voi itse vaikuttaa ja talossa on hyvä ilmapiiri – on ollut helppo sopeutua ja viihtyä. Lähimmät työkaveritkin ovat vain joitakin vuosia minua vanhempia. Meillä voi itse suunnitella omia töitä ja hybridimallin ansiosta töitä voi tehdä myös etänä. Tämä vaikuttaa omaan arkeeni Hyvinkäällä paljon.”

Mitä vinkkejä haluaisit jakaa nuorille ammattilaisille, joita kiinnostaa työ finanssialalla – tai nimenomaan Kuntarahoituksessa?

”Ei pidä pelätä sitä, että ei ole aiempaa kokemusta tai vuosien opintoja finanssialalta. Minullakin oli työkokemusta ainoastaan yhden kesän ajalta pankin kassapalveluista. Opiskellessa en valinnut juurikaan rahoituksen kursseja, vaan digitaalinen puoli kiinnosti enemmän. Kannattaa hakea omilla vahvuuksilla ja luottaa niihin.”

Millaisiin tehtäviin haluaisit finanssialalla jatkossa suuntautua – ja miksi?

”Asiantuntijatehtävät digitaalisten palvelujemme parissa kiinnostavat. Haluaisin tuntea lainasalkkusovelluksen läpikotaisin ja osata aina ohjeistaa asiakkaan kirjallisesti eteenpäin. Kun tuntee sovelluksen hyvin, on sitä lopulta myös helppo myydä. Kehittämistehtävät ovat myös lähellä sydäntäni: sovelluksen pitäisi aina olla mahdollisimman helppokäyttöinen ja asiakaslähtöinen, ja sitä pitäisi osata käyttää ilman aiempaa kokemusta.”


Kuntarahoituksen kesätyöhaku on nyt auki. Tutustu avoimiin kesätyöpaikkoihimme ja hae 9.2. mennessä!

Kesätöissä Kuntarahoituksessa: rahoituksen yhteys globaaleihin markkinoihin teki vaikutuksen tuoreeseen kauppatieteilijään

Kertoisitko alkuun hieman itsestäsi?

”Olen Jere Rytkönen, Rovaniemeltä kotoisin oleva ja tänä vuonna 27 vuotta täyttävä kauppatieteiden maisteri. Valmistuin keväällä Oulun yliopistosta pääaineena taloustiede ja kesätyöhakemuksen kautta pääsin mukaan Kuntarahoituksen tiimiin. Aiemmin olen ehtinyt toimia OP Yrityspankissa parina kesänä luottoriskianalyytikkona.”

Millaisissa tehtävissä työskentelet Kuntarahoituksella?

”Toimin jaettuna resurssina riskienhallinnan ja analytiikan sekä luottoriskitiimin välillä. Nyt kesän aikana olen tuurannut monia lomailevia kollegoita, joten tehtäväpaletti on ollut varsin monipuolinen. Kesä- ja heinäkuussa pääsin mukaan tekemään kuukausittaista riskiraporttia ja vastaamaan sen kannattavuus- ja vakavaraisuusosiosta.

Peilaan tämänhetkisiä töitä tietysti jonkin verran pankkimaailmaan, koska aiempi työkokemus on sieltä. Pankkipuolella on yleisempää, että jokaisella on tarkka kehikko, jonka sisältä henkilön tehtävät löytyvät. Kuntarahoituksella olen saanut kosketusta hyvin vaihteleviin tehtäviin ja osa-alueisiin: kukin tiimissä tekee monipuolisesti erilaisia asioita.”

Mikä sai sinut hakemaan Kuntarahoitukselle?

”Riskienhallinta kiinnosti ammatillisesti: halusin päästä siinä ja datan parissa työskentelyssä pintaa syvemmälle. Lisäksi olin kiinnostunut mahdollisuuksista päästä perehtymään finanssi-instituutioiden kokonaisriskin mallintamiseen ja arvioimaan, kuinka eri hankkeiden ja kokonaisuuksien taustalla kulkevat riskit mahdollisesti voivat kehittyä. Työn parissa pääsee perehtymään moniin aiheisiin kuten markkinakäyrien kehitykseen, valuuttakurssien muutoksiin ja ulkomaan markkinoihin.”

Mikä työssäsi on ollut kiinnostavinta tähän asti?

”Vaikea nostaa esiin vain yhtä asiaa, mutta ehkä strukturoidun rahoituksen avautuminen on ollut yksi antoisimpia ja kiinnostavimpia osia tätä kesää. On ollut hienoa päästä kurkistamaan kulissien taakse ja oppia yksityiskohtaisemmin, miten Kuntarahoitus hankkii rahoitusta suomalaisia kuntia varten.

Tuntui hätkähdyttävältä huomata, että kuntien hankkeisiin kanavoituvan pääoman juuret saattavat olla monesti hyvin kaukana kotimaasta, esimerkiksi Japanin markkinoilla asti. Siinä näkee, kuinka tiiviisti Suomikin on kiinni globaalissa taloudessa ja kuinka raha virtaa maailmalta meille ja toisinpäin.”

Mitä vinkkejä haluaisit jakaa nuorille ammattilaisille, joita kiinnostaa työ finanssialalla – tai nimenomaan Kuntarahoituksen palveluksessa?

”Jos vertaa opiskeluaikaa ja työelämää, kauppatieteen opinnoissa ei kerry vielä paljonkaan suoraa kokemusta ja osaamista erilaisista tietojärjestelmistä. Niihin ja johdannaisiin kannattaa perehtyä itsenäisesti. Samalla tulee osoittaneeksi kiinnostusta ja aloitteellisuutta aiheeseen ja se on varmasti aina plussaa työnantajan silmissä.”

Millaisiin tehtäviin haluaisit finanssialalla jatkossa suuntautua – ja miksi?

”Urani on toki vielä varhaisessa vaiheessa ja katselen aika ennakkoluulottomasti erilaisia juttuja; etsin sitä, mikä kiinnostaa eniten. Mutta jo nyt olen huomannut, että datan ja tiedon parissa työskentely sekä riskienhallinta kiinnostavat. Olen opiskellut taloustieteiden ohessa ohjelmointia: looginen ongelmanratkaisu ja lukujen parissa työskentely ovat itselle mukavaa ja antoisaa tekemistä. Tässä työssä olen päässyt syventymään tietokantoihin ja työskentelemään niiden kanssa. Uskon sen olevan kiinnostava suunta myös jatkon kannalta.”


Lue myös:


Teksti: Tuomas Mäkinen
Kuva: haastateltava

Kesätöissä Kuntarahoituksessa: Dina Fattah analysoi ilmastonmuutoksen riskejä

Esittelisitkö itsesi?

”Olen Dina Fattah, 20-vuotias taloustieteiden opiskelija Mannheimin yliopistosta. Olen asunut koko ikäni Saksassa, mutta äitini on suomalainen ja vietän usein kesät täällä. Tällä hetkellä asun Helsingissä ja suoritan kuukauden mittaista harjoittelua Kuntarahoituksessa.”

Mitä työsi pitää sisällään?

”Pääsääntöisesti analysoin ilmastonmuutokseen liittyviä riskejä ja sitä, miten ne vaikuttavat asiakkaisiimme. Kuntarahoitukselle on tärkeää tietää, millaisia riskejä asiakkaamme tulevaisuudessa kohtaavat, ja miten voimme auttaa heitä niihin varautumaan. Työssäni etsin tapoja pienentää kuntien hiilijalanjälkeä ja osaltani tuen Suomen hiilineutraaliustavoitteita – todella mielenkiintoista!”

Mikä sai sinut hakemaan Kuntarahoitukselle?

”Uskon, että tekemällä oppii parhaiten. Opiskelu yliopistossa antaa valtavan määrän tietoa, mutta tarjoaa valitettavan vähän tilaisuuksia soveltaa oppimaansa. Rahoitusala ja kestävä kehitys ovat aina kiinnostaneet minua, ja siksi Kuntarahoitus tuntui sopivalta työympäristöltä. Olen jo oppinut valtavasti Suomen poliittisesta kentästä ja kuntien roolista suomalaisessa yhteiskunnassa – sijoittamisesta, rahoituksesta ja riskienhallinnasta puhumattakaan. Harjoittelun myötä opin varmasti paljon myös itsestäni ja siitä, mihin haluan työllistyä valmistumisen jälkeen.”

Mikä on ollut parasta työssäsi?

”Pidän siitä, että saan tehdä työtä yhteisen hyvän eteen. Koen, että teen jotain aidosti merkityksellistä, kun työskentelen kestävän kehityksen projekteissa. Vaikka olenkin harjoittelija, työpanoksestani on todellista hyötyä ja sitä arvostetaan.”

Mitä vinkkejä antaisit muille, jotka etsivät harjoittelupaikkaa finanssialalta?

”Moni jättää hakematta avoimiin paikkoihin, koska ei koe tuntevansa alaa tarpeeksi perinpohjaisesti tai täyttävänsä kaikkia vaatimuksia. Maailma kuitenkin muuttuu vauhdilla, ja koulussa opitut asiat vanhenevat tai menettävät merkitystään. En usko, että korkeakoulussa oppii mitään aihetta niin läpikotaisesti, että olisi mestari valmistuessaan. Siellä opitaan perusteet ja töissä loput. Jos ura finanssialalla kiinnostaa, kannattaa laittaa hakemusta rohkeasti vetämään.”

Miten näet finanssialan tulevaisuuden? Entä oman urasi?

”Kestävien rahoitusratkaisujen, kuten vihreän ja yhteiskunnallisen rahoituksen, suosio varmasti jatkaa kasvuaan. Näen myös itseni työskentelemässä vastuullisuusasioiden parissa tulevaisuudessa – ehkä jopa täällä Suomessa.”

Mitä harjoittelustasi on jäänyt päällimmäisenä mieleen?

”Ensinnäkin se, miten hyvä työkulttuuri Suomessa on. Töissä on rentoa, ja ihmiset arvostavat työn ja vapaa-ajan tasapainoa. Silti työt tehdään kunnolla, ja asiat hoituvat sutjakkaasti. Yllätyin myös siitä, miten hyvin pärjäsin töissä suomeksi, vaikka en ole koskaan asunut täällä tai lukenut suomen kieltä. Vastaanotto oli todella lämmin, eikä minun tarvinnut jännittää sitä, puhunko aina täydellistä suomea. Voisin hyvin kuvitella työskenteleväni Suomessa ja suomalaisella rahoitusalalla tulevaisuudessa, etenkin täällä Kuntarahoituksessa.”


Kuva: haastateltavalta

Muusikko, vaeltaja, taidemaalari, analyytikko

Lassi Vuorelan päivät koostuvat raporteista, selvityksistä, analyyseistä ja suosituksista. Välillä pohditaan, mikä rahoitusmalli kunnan kannattaisi uuteen kouluhankkeeseen valita, sitten arvioidaan, millaisista asunnoista vuokrataloyhtiön kiinteistökanta koostuu. Kahta samanlaista päivää ei ole – ja hyvä niin, sanoo Vuorela.

– En ole yhtään rutiini-ihminen. Tykkään siitä, että jokainen työpäivä tuo jotain uutta.

Vuorela toimii Inspiran nelihenkisessä kiinteistötiimiissä analyytikkona. Taloon hän tuli tammikuussa 2019. Sitä ennen hän opiskeli Otaniemessä kiinteistötaloutta ja työskenteli isännöinnin parissa. Analyytikon paikka sopi vastavalmistuneelle diplomi-insinöörille kuin nenä päähän.

– Isännöintikokemuksesta on ollut valtavan paljon hyötyä. Ei se työ lopulta ole niin kaukana nykyisestä toimenkuvasta. Laskeskelin aikanaan, että isännöintihommissa huolehdimme kahden miehen voimin noin 200–300 miljoonan euron kiinteistöomaisuuden ylläpidosta, kunnossapidosta ja taloudesta. Inspirassakin työn perimmäinen tavoite on auttaa asiakkaita tekemään fiksuja päätöksiä ja pitämään omaisuudestaan huolta.

Kuntasektorin Vuorela kokee kuitenkin isännöintiä leppoisampana työympäristönä.

– Taloyhtiöasiat käyvät helposti ihmisillä tunteisiin. Jokainen asia rahoitetaan suoraan asukkaiden lompakoista ja rakennustyöt tehdään heidän kotonaan.

Kuntien ja kaupunkien asialla

Kevään aikana Vuorelan työpäivät ovat kuluneet uusien palvelujen parissa. Analyytikko on esimerkiksi kehittänyt Inspiran tapaa analysoida kuntien palveluverkkoja. Vuorela on työstänyt palveluverkkoselvityksen taustalla toimivaa taloudellista mallia ja vetänyt työpajoja, joissa pohditaan, miten muutokset palveluverkossa vaikuttavat kunnan talouteen ja tilankäyttöön.

– Tuusulaan tehtiin yksi ja Lapinjärvelle toinen. Pari muutakin on jo putkessa, Vuorela vihjaa.

Viimeaikaisista töistä mieleen on jäänyt erityisesti Porvoon kaupungille toteutettu vuokrataloyhtiön kiinteistökannan analyysi – sekin uusi tulokas Inspiran palveluvalikoimassa.

– Teimme Porvoossa todella kattavan selvityksen, johon kaupunki oli erittäin tyytyväinen. Vuokrataloyhtiön johto suhtautui ensin skeptisesti, mutta lopputulos vakuutti ja mieli muuttui sielläkin. Hieno esimerkki työstä, joka tuottaa aitoa lisäarvoa kaupungille, Vuorela iloitsee.

Juuri tämänkaltaiset, yhteiskunnallisesti tärkeät hankkeet tuovat Vuorelan työhön merkitystä. Analyytikon mukaan kunnilla ja kaupungeilla on monta ongelmaa ratkottavana ja avuntarve on suuri. Kuntarahoitus ja Inspira ovat ainutlaatuisessa asemassa auttamaan.

– Se, että Kuntarahoitus-konserni on valtion ja kuntien omistama, näkyy selvästi meidän työssämme. Inspirassa ei rajata asiakaskuntaa maksukyvyn ja toimeksiantojen liikevaihdon mukaan, vaan palveluja tarjotaan myös pienille kunnille. Tämä sopii omiin arvoihini erittäin hyvin ja tekee työstä mielekästä, Vuorela kertoo.

Maisemien metsästäjä

Vapaa-ajallaan Vuorela rentoutuu musiikin, elokuvien ja taiteen parissa. Kitaraa Helsingin Kalliossa asuva analyytikko on soittanut yli 15 vuotta. Viime aikoina tunnit ovat vierähtäneet uudemman harrastuksen, öljyvärimaalauksen parissa.

– Tykkään maalata maisemia. Siinä oppii pensselin käyttöä, valaistusta ja värien sekoittamista. Työpäivän jälkeen saatan jatkaa jotain keskeneräistä maalausta ja yhtäkkiä kello näyttääkin jo puolta yötä. Parempi on yleensä varata koko viikonloppu.

Aikaa kuluu paljon myös luonnossa. Mikkelistä kotoisin oleva Vuorela on innokas retkeilijä ja kalastaja. Mieluisin luontokohde löytyy kotikaupungin rannoilta.

– Olin jokunen kesä sitten viiden päivän melontareissulla Saimaalla. Kuljimme kanootilla saaresta toiseen, riippumatto selässä ja pressu mukana sateensuojana. Illansuussa bongasimme kivan paikan yöpyä ja huojuimme siinä puiden välissä ennen kuin matka jatkui aamulla. Se oli todella vapauttavaa.

Viime kesänä retkeily jäi vähiin, mutta tänä vuonna on tarkoitus ottaa kaudesta kaikki irti. Vuorelan retkeilykesä alkoi Kouvolan Heisanharjulta ja jatkui kalareissulla Heinolaan.

– Tuli vettä ihan kaatamalla, myrskysi ja ukkosti. Olimme veneellä liikkeellä ja kastuimme läpimäriksi. Märät ja kylmät kalamiehet siellä, eikä edes saalista tullut.

Keli on onneksi sittemmin parantunut. Toivottavasti myös kalaonni suosii.


LASSI VUORELA
– Kuntarahoitus-konserniin kuuluvassa Inspirassa vuodesta 2019
– Diplomi-insinööri (Aalto-yliopisto), pääaineena kiinteistötalous
– Kotoisin Mikkelistä, asuu Helsingin Kalliossa avovaimonsa kanssa
– Harrastaa retkeilyä, kalastamista, kitaransoittoa ja öljyvärimaalausta


Teksti: Roope Huotari
Kuva: Sami Lamberg