Näkökulmat Archives - Sivu 15 16:stä

Elinkaarimallin ABC – Osa 2: Mihin sitä elinkaarimallia tarvitaan?

11.9.2018

Emme elä täydellisessä maailmassa

Täydellisessä maailmassa rakennetaan rakennus, kun sille tulee tarve ja sitten sitä käytetään niin kauan kuin on tarpeen. Mutta koska maailma ei ole täydellinen, niin syitä elinkaarimallin käyttämiseen on lukuisia.

Tee pikatesti: Tarvitsetko sinä elinkaarimallia?

Valitse tilanteet, jotka ovat tuttu juttu tai arkipäivää sinun kuntasi rakennuksissa:

Rakennus ei kestä suunnitellusti
Rakennuksen huollot ja peruskorjaukset ovat kalliita
Rakennus on hankala pitää puhtaana
Rakennuksessa on kosteusvaurio
Rakennuksessa on sisäilmaongelma
Rakennuksen ylläpidolle ei budjetoida riittävästi määrärahoja

Laske tulos:

Nolla valintaa: Onneksi olkoon, kunnassanne menee todella hyvin! Nosta jalat pöydälle ja nauti tilanteesta. Sinulla onkin aikaa jatkaa lukemista ihan vaan ajankuluksi.
Enemmän kuin nolla valintaa: Ei hätää, et ole yksin ongelman kanssa! Teidän kunnassanne on kuitenkin syytä harkita elinkaarimallia rakennuksien hankintavaihtoehtona. Kannattaa jatkaa lukemista…

Elinkaarimallin oikeutus

Elinkaarimallia tarvitaan siis ratkaisuksi rakennuksiin liittyviin ongelmiin. Ongelmien syistä ollaan montaa mieltä, mutta näkemyseroista huolimatta on selvää, että suunnittelun, rakentamisen, ylläpidon ja käyttöön liittyvien vastuiden ja velvollisuuksien selkeä määrittely on hyväksi kaikkien osapuolien kannalta.

Haasteita ovat mm. nämä:

Kestävän rakentamisen mahdottomuus

Lainatakseni erästä valveutunutta rakennuttajapäällikköä: ”Kyse ei ole laaduntuottamiskyvystä, vaan laaduntuottamishalusta”. Huonon rakentamisen yksi syistä ovat siis rakentajien väärät intressit. Urakoitsijan viivan alle jää enemmän rahaa, kun ei tehdä ihan viimeisen päälle parasta, vaan vähän sinne päin. Tämä ei nyt ole maata mullistava huomio, elämmehän markkinataloudessa, mutta tavanomaisen rakennusurakan takuuaika, se kaksi vuotta, on intressiristiriitojen vuoksi joka tapauksessa käsittämättömän lyhyt.

Ennen kuin noitavaino yltyy ja rakentajia tuomitaan roviolle, otetaan yhdessä tilanteesta hieman etäisyyttä. Toisella puolen pöytää on nimittäin yhtä lailla vikaa. Urakoitsijan on täysin mahdotonta voittaa rakennushankkeen kilpailutusta laadukkaalla kokonaisuudella, jos hinta on ainoa mikä ratkaisee.

Tilaajan osaamattomuus kilpailutuksessa ja kulissien takana tapahtuva poliittinen paini ovat yhtä lailla syinä huonoon rakentamiseen. Jos kilpailutuksessa ei huomioida tarjotun rakennushankkeen arvioitua toteutuksen laatua, päädytään puhtaaseen hintakilpailuun ja tällöin urakoitsija on pakotettu tarjoamaan vähän sinne päin ratkaisua. Onnistuneen kilpailutuksen kikat eivät ole kuitenkaan tämän kirjoituksen aiheena, joten ei niistä sen enempää. Tyydyn toteamaan, että Suomen kunnista ja kaupungeista löytyy niin huonoa kuin myös erinomaista kilpailutusosaamista. Ja Suomessa osataan rakentaa, kunhan tilaajan ja urakoitsijoiden intressit ovat yhtenevät. Hyvää saadaan aikaiseksi, kun tilaaja on valmis maksamaan laadukkaasta toteutuksesta ja urakoitsija on valmis kantamaan vastuun oman toteutuksensa laadusta.

Idea alkaa hahmottua

On mahdotonta rakentaa erinomaista rakennusta, jos suunnitelmat ovat huonot. Rakennuksen suunnittelun vaikutukset ulottuvat rakennuksen koko elinkaaren ajalle rakentamisesta käyttöön ja ylläpitoon ja lopulta rakennuksen purkamiseen saakka. Ennen kaikkea suunnittelun laatu vaikuttaa rakennuksen elinkaaren aikaisiin kustannuksiin eli mm. siivoukseen ja ylläpitoon.

Suomessa osataan suunnitella hyviä ja elinkaarikustannuksiltaan edullisia rakennuksia, kunhan suunnittelijan intressit ovat oikeat. Huomaatko, taas pitää intressien olla kunnossa. Tässähän hahmottuu selkeä kaava onnistuneelle hankkeelle. Eli jos suunnittelun laatu vaikuttaa valmistumisen jälkeiset 20 vuotta rakennuksen käytettävyyteen ja sen ylläpidon helppouteen sekä edelleen palveluntuottajien palkkioihin, on selvää, että suunnitelmiin panostetaan. Jos taas suunnittelu toteutetaan erillään rakentamisesta, eikä suunnittelijan palkkapussin paksuuteen vaikuta suunnittelun toimivuus rakennuksen käyttöjakson aikana, voidaan päätyä tilaajan kannalta vähemmän suotuisaan lopputulokseen.

Laadukkaan suunnittelun tulee olla erottamaton osa rakennushanketta ja poikkeus vahvistaa tässäkin tapauksessa säännön: vaikka Pisan kaltevasta tornista tulikin suosittu turistinähtävyys, niin suomalaiset homekoulut tuskin vetävät turisteja vielä 850 vuoden päästäkään. Tehdäänpä nämä suunnitteluhommat siis kerralla kunnolla.

Ylläpito x 3

Luulitko jo, että unohtaisin mainita rakennuksen vaativan ylläpitoa. Vaikka hyvällä suunnittelulla ja rakentamisella voidaan vaikuttaa merkittävästi ylläpidon määrään ja kustannuksiin, ovat niihin tehdyt panostukset kuitenkin aivan yhdentekeviä, mikäli ylläpito laiminlyödään. Arvasit oikein: rahallinen intressi, keppi tai porkkana, johtaa tässäkin lähtökohtaisesti hyvään lopputulokseen.

Kunnissa ja kaupungeissa on usein käytössä rajallinen määrä euroja, työvoimaa ja osaamista. Tällöin on suuri houkutus käyttää budjettieurot uuden koulun rakentamiseen kuin jo olemassa olevien koulujen vuosittaisen ylläpidon turvaamiseen. Tällainen päätös voidaan tehdä tietoisesti tai tiedostamatta. Jälkimmäistä ei pitäisi tapahtua enää tänä päivänä ja korostan, että vastuullisesti talouttaan hoitavan kunnan on varattava rakennusten ylläpidolle riittävästi euroja ja muita resursseja. Se on kunnan (lue veronmaksajien) kannalta elinkaarikustannuksilta edullisin vaihtoehto ja turvaa käyttäjille toimivan ja terveellisen toimintaympäristön.

Elinkaarimalli on avaimet käteen -ratkaisu

Rakennushankkeen hyvä lopputulos voi kaatua suunnittelun, rakentamisen tai ylläpidon aikana tehtyihin huonoihin valintoihin. Mikä ratkaisuksi? Miten suunnittelija saadaan kantamaan vastuu suunnitelmistaan, miten urakoitsija vastuu rakentamisestaan ja tilaaja sitomaan riittävästi resursseja ylläpitoon? Ja vielä samassa rakennushankkeessa yli 20 vuoden ajan?

Tadaa: vastaus on elinkaarimalli! Hanki suunnittelu, rakentaminen ja ylläpito yhtenä kokonaisuutena siten, että vastuu niiden laadusta on 20 vuoden ajan yhdellä sopimuskumppanilla. Saat suunnittelun ja rakentamisen KVR-urakkasopimuksella. Maksat siis ihan normaalisti suunnittelusta ja rakennusurakasta aivan kuten missä tahansa rakennushankkeessa. Erona on, että suunnittelijan ja urakoitsijan vastuut niiden laadusta venytetään 20 vuoden mittaiseksi nivomalla KVR-urakkasopimus erottamattomasti yhteen tulevan käyttöjakson kanssa.

Käyttöjakson aikaiset palvelut ostat samalta sopimuskumppanilta 20 vuoden mittaisella palvelusopimuksella. Palvelusopimuksessa palveluntuottaja lupautuu toimittamaan sinulle sellaiset kiinteistön ylläpidon ja kiinteistönhoidon palvelut, joilla kiinteistön hyvä kunto taataan. Tilaajana sinä lupaudut maksamaan näistä ylläpidon ja kiinteistönhoidon palveluista ennalta sovitun euromäärän mukaisesti. Ja mikä parasta, sinä tiedät näiden palveluiden seuraavan 20 vuoden kustannukset allekirjoitushetkellä.

Mutta kuitenkin…

Rakennuksen kulumiseen ja useisiin rakennuksissa ilmeneviin ongelmiin vaikuttavat osaltaan merkittävästi rakennuksen käyttäjät. Tätä tosiasiaa ei elinkaarimalli muuta. Vastuu käytöstä on tilaajalla. Palveluntuottaja ei voi ottaa vastuuta käyttäjien poikkeuksellisesta toilailusta.

Käyttäjien vastuista ja velvollisuuksista sovitaan kuitenkin elinkaarimallissa sen verran yksityiskohtaisesti, että tilaaja voi varsin yksiselitteisesti ohjeistaa tilan käyttäjiä toimimaan sopimuksen velvoittavalla tavalla.

Koko juttu pähkinänkuoressa

Elinkaarihankkeessa pystytään siis ratkaisemaan suunnittelun, rakentamisen, kiinteistön ylläpidon ja käytön vastuiden tyypillinen pirstaleisuus ja intressiristiriidat ihan vaan sopimalla näistä etukäteen. Tilaajan vastuulla on maksaa palveluista ja ohjeistaa käyttäjien toimintaa. Palveluntuottajan vastuulla ovat kaikki muut rakennuksen käytettävyyteen ja kuntoon liittyvät asiat.

Seuraavassa blogissa saatat yllättyä, kun kerron mitä elinkaarimalli maksaa.

Juho Paananen
Kirjoittaja työskentelee apulaisjohtajana mm. elinkaarihankkeiden neuvonantoa tarjoavassa Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy:ssä.

Lue myös:

Elinkaarimallin ABC – Johdanto: Lämpiöstä parrasvaloihin

Elinkaarimallin ABC – Osa 1: Mikä on elinkaarimalli?

Elinkaarimallin ABC – Osa 3: Mitä elinkaarihanke maksaa?

Näkökulmat

Läpinäkyvyys on tulevaisuuden rahoituksen keskiössä

11.9.2018

Vuosikymmen sitten koko markkinaa ei edes ollut olemassa ja sijoittajien kiinnostuksen kohteet liittyivät lähinnä yrityksen luottoriskiin ja korkotuottoon. Tänään huomio kiinnittyy siihen, mitä sijoitetuilla euroilla tai dollareilla saadaan aikaan. Kuntarahoituksen sijoittajatapaamisissa ympäri maailman keskustellaan nykyään aiempaa syvällisemmin rahoitettavista kohteista ja niiden vaikutuksista ympäröivään yhteiskuntaan. Sijoittajilla on aito halu kuulla ja ymmärtää paremmin, millaisia kohteita me rahoitamme ja miten. Kukaan valveutunut sijoittaja ei halua edistää fossiilisten polttoaineiden tuotantoa, koska sellaisten kohteiden rahoittamisella olisi negatiivinen vaikutus sijoittajien omille sidosryhmille.

Kyse on ensisijaisesti ympäristöystävällisistä investoinneista ja vihreistä bondeista,mutta myös yhteiskunnan kannalta merkittävien bondien määrä on kasvussa. Näillä bondeilla edistetään mm. sosiaali- ja terveysasioihin, sekä työllisyyteen liittyviä tavoitteita. YK:n kestävän kehityksen tavoitteet nitovat sekä ympäristö- että sosiaaliset tavoitteet yhden ymmärrettävän viitekehyksen alle. Mikä sitten ohjaa tätä ilmiötä? Tähän liittyen on kaksi ääripäätä: pakottaminen ja vapaaehtoisuus.

Ranskassa valittiin pakottaminen. Viime vuodesta lähtien kaikkien ranskalaisten institutionaalisten sijoittajien on ollut pakko raportoida tekemiensä sijoitusten ympäristövaikutuksista. On sanomattakin selvää, että tämä ohjaa ranskalaisia sijoittajia haalimaan sijoituksia, jotka edistävät kansallisia ympäristötavoitteita. Myös Euroopan komissio ja Jyrki Kataisen johtama työryhmä tekevät parhaillaan kovasti työtä edistääkseen Euroopan kestävän kehityksen tavoitteita.

Suomi on valinnut vapaaehtoisuuden. Valtio kannustaa kaikkia toimijoita tekemään ympäristöystävällisiä investointeja ja sijoittamaan niihin, mutta aito porkkana puuttuu. Monet suomalaiset kaupungit ja kunnat ovat ympäristötavoitteiden edelläkävijöitä, mutta liian monelta puuttuu edelleen selkeä kestävän kehityksen strategia.

Muutoksia saadaan nopeasti aikaan, jos niin halutaan. Vastuullisen sijoittamisen markkina on hyvä esimerkki, mutta se vaatii porkkanaa sekä jatkuvaa yhteistyötä ja kehittämistä kaikkien toimijoiden välillä. Viimeaikainen trendi osoittaa, että läpinäkyvyyttä rahoitettavien kohteiden ja sijoittajien välillä tulee edelleen lisätä. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että rahoittajat avaavat rahoitettavia kohteita ja niiden vaikutuksia syvällisemmin – niin ympäristöön kuin sosiaalisiin asioihin liittyen.

Vastuullisen toimintatavan kehittämiseen on viime vuosina panostettu voimakkaasti Kuntarahoituksessa. Vihreä rahoitus on uusita panostuksista tärkein ja konkreettisin, koska se suoraan edistää Suomen ilmastotavoitteita pitkällä aikavälillä. Lisäksi olemme määrätietoisesti lisänneet yhteistyötä eri toimijoiden, kuten voittoa tavoittelemattomien organisaatioiden ja yliopistojen kanssa. Kiinnitämme myös erityistä huomiota myöntämämme rahoituksen läpinäkyvyyteen. Julkistimme tänä vuonna ensimmäisen vastuullisuusraportin sekä vihreän rahoituksen vaikutusraportin ja jatkamme tätä perinnettä myös jatkossa.

Kokemuksemme on osoittanut, että onnistumisen resepti on yksinkertainen. On oltava selkeä strategia, mitattavia tavoitteita ja avointa yhteistyötä ja kommunikointia eri toimijoiden kesken. Mutta kolikolla on myös kääntöpuoli: on valtava riski, jos ei toimikaan kertomallaan tavalla.

Antti Kontio
Kirjoittaja vastaa Kuntarahoituksen varainhankinnasta ja yhteiskuntavastuusta.
Twitter: @askontio

Näkökulmat

Elinkaarimallin ABC – Osa 1: Mikä on elinkaarimalli?

5.9.2018

Yksinkertaisuus on kaunista

Oletko valmiina, tässä se tulee: Elinkaarimalli on sopimuskokonaisuus, jolla rakennuksen suunnittelu, rakentaminen ja ylläpito hankitaan yhtenä kokonaisuutena. Noin, siinä se oli. Elinkaarimallin tarkoitus ja lopputulos ei ole siis lainkaan monimutkainen, ja mikäli joku toista väittää, on hän väärässä tai yrittää johtaa tarkoituksella harhaan.

Eipä olisi kuitenkaan kummoinen suoritus, ellen tarjoa yllä esitetylle määritelmälle enempää lihaa luiden ympärille. Elinkaarimallilla siis voidaan toteuttaa hankkeita – niitä rakennuksia, joita kunnat ja kaupungit tarvitsevat. Kun hanke toteutetaan elinkaarimallilla, voidaan puhua elinkaarihankkeesta. Ja se elinkaarihanke koostuu sitten kolmesta sopimuksesta: puitesopimus, urakkasopimus, palvelusopimus.

Elinkaarihankkeen kokonaisuus vaihe vaiheelta

Rakennushankkeen kulku voidaan karkeasti jakaa seuraaviin osiin: tarveselvitys, suunnittelu, rakentaminen, käyttöönotto ja takuuvaihe. Näistä vaiheista elinkaarihankkeen ulkopuolelle jää siis ainoastaan tarveselvitys ja joitakin edellä mainittuun suunnitteluun sisältyviä vaiheita kuten hankesuunnittelu.

Suunnittelu ja rakentaminen yhdessä

Rakennushankkeessaon luonnollista, että rakennuksen suunnittelu ja rakentaminen näyttelevät yhdessä toista rakennuksen elinkaaren kannalta keskeistä pääosaa (juonipaljastus: toinen on ylläpito). Elinkaarihankkeessa ei tarvitse keksiä pyörää uudestaan, koska meille on tarjolla jo valmis sopimus näiden vaiheiden toteuttamiseksi. Suositeltava sopimus elinkaarihankkeen rakentamisvaiheeseen on KVR-sopimus, eli kokonaisvastuurakentamissopimus, jossa sopimuksen toinen osapuoli – urakoitsija – suunnittelee ja rakentaa kohteen. KVR-urakoitsija siis vastaa käyttämistään suunnittelijoista ja mahdollisista käyttämistään alihankkijoista. Alihankkijahan on sellainen toimittaja, rakentaja jne., joka toteuttaa jonkin pienemmän määritellyn urakan osan.

Ylläpito vie parhaan pääosan Oscarin

Paraskaan rakennus ei kestä ilman ylläpitoa. Se on siis rakennuksen elinkaaren kannalta keskeisessä roolissa ja näin ollen myös elinkaarihankkeen keskiössä. Elinkaarimallin sopimuskokonaisuudessa rakennuksen ylläpitoon ja takuuaikaan otetaan kantaa palvelusopimuksella. Tässä vaiheessa on luontevaa ottaa käyttöön myös uusi termi: palveluntuottaja. Palveluntuottaja on se sopimuksen osapuoli, joka suunnittelee, rakentaa ja tarjoaa tarvittavat ylläpitopalvelut rakennukselle. Huomasit varmasti, että voimme hyvin puhua palveluntuottajasta ja urakoitsijasta synonyymeinä. No minä käytän tästä eteenpäin mieluummin palveluntuottajaa, ja etpähän sitten ihmettele, kun sellainen termi eteen tupsahtaa.

Nyt tarkkana, tässä tulee elinkaarihankkeen paras osa. Palvelusopimus määrittelee palveluntuottajan vastuut ja velvollisuudet, kun rakennus on valmis ja otettu käyttöön. Palvelusopimuksen ja niin ollen ylläpidon vastuun pituudeksi on vakiintunut melko lailla 20 vuotta. Tuon ajan palveluntuottaja vastaa rakennuksen kunnosta ja sen tulee tuottaa sovitut ylläpito- ja kiinteistönhoitopalvelut sovittua maksua vastaan. Palvelusopimukseen sisältyviä palveluita ovat tyypillisesti ainakin kiinteistön ylläpito ja hoito, korjaukset ja siivous. Elinkaarihankkeessa palveluntuottajan (urakoitsijan) takuuaika ja vastuu suunnittelusta ja rakentamisesta laajenee palvelusopimuksen kautta kahteenkymmeneen (20) vuoteen. Takuuaika on siis kymmenkertainen tavanomaisien urakkasopimuksien takuuaikoihin verrattuna.

Koko paketti yksissä kansissa

Sopimusteknisenä nyanssina mainittakoon vielä, että elinkaarihankkeessa KVR-urakkasopimus, siis suunnittelu ja rakentaminen, ja palvelusopimus, eli ylläpidon vastuut, nivotaan saumattomasti yhteen niin kutsutulla puitesopimuksella. Puitesopimus on elinkaarihankkeen kattosopimus, joka yhdessä urakka- ja palvelusopimuksen kanssa määrittelee palveluntuottajan kokonaisvastuun.

Sellainen se elinkaarimalli on. Seuraavassa blogissani tulen käsittelemään elinkaarimallin käyttötarkoituksia, eli milloin kunnan ja kaupungin on syytä harkita elinkaarimallin käyttämistä hankkeissaan. Niin, ja siinä taidan sitten samassa yhteydessä kertoa myös niistä elinkaarihankkeen hyödyistä.

Juho Paananen
Kirjoittaja työskentelee apulaisjohtajana mm. elinkaarihankkeiden neuvonantoa tarjoavassa Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy:ssä.

Lue myös:

Elinkaarimallin ABC– Johdanto: Lämpiöstä parrasvaloihin

Elinkaarimallin ABC – Osa 2: Mihin sitä elinkaarimallia tarvitaan?

Elinkaarimallin ABC – Osa 3: Mitä elinkaarihanke maksaa?

Näkökulmat

Elinkaarimallin ABC – Johdanto: Lämpiöstä parrasvaloihin

5.9.2018

Nyt ei muuten olla trendikkään jutun äärellä

Suomessa on alkanut 2010-luvulla esiintyä enenevissä määrin juttuja, hashtageja ja muita viittauksia elinkaari- ja PPP (Public Private Partnership) -malleihin. Elinkaarimallin juuret ulottuvat maailmalla ainakin euroteknon kulta-ajan, 90-luvun alkuun, ja Suomessakin samaisen ysärin lopulle. Mutta ei hätää, paljettimekot ovat taas pop ja elinkaarimalli yhä ajankohtainen. Itse asiassa ajankohtaisempi kuin koskaan aikaisemmin.

Elinkaarimalli tulee englanninkielisestä termistä Public Private Partnership (PPP). PPP-mallille ei ole yhtä määritelmää, mutta useimmiten sillä tarkoitetaan hankintamallia, jossa yksityisen sektorin toimija vastaa julkisen hankkeen toteuttamisesta ja rahoittamisesta. Suomessa tällaisia elinkaarimallin hankkeita on voitu toteuttaa ainoastaan valtion väylähankkeissa (Vt 4 ja E18), koska verolainsäädäntö on ennen vuodenvaihteen 2017-2018 lakimuutosta käytännössä pakottanut toteuttamaan kuntien ja kaupunkien (kiinteistö)hankkeet julkisella rahoituksella. Osa alan toimijoista puhuukin ”ortodoksisesta elinkaarimallista” tarkoittaessaan yksityisrahoitteista elinkaarimallia. Se on minun mielestä ihan hyvä tarkennus.

Annapa kun kerron miksi elinkaarimallia aina luullaan kalliiksi

Mediassa esiintyvät ja lukijoita useimmiten kiinnostavat elinkaarimallin hankkeet ovat koskeneet lähes poikkeuksetta kuntien ja kaupunkien toteuttamia kouluja, päiväkoteja tai palvelukeskuksia. Tai niin minä ainakin luulen, kun kaikki minulle tulevat elinkaarimallikyselyt liittyvät edellä mainittuihin. Nämä hankkeet julkisen sektorin tilaaja rahoittaa itse. Näissä ei siis ole kyse ”ortodoksisesta elinkaarimallista” vaan suomalaisesta elinkaarimallin sovelluksesta. Ortodoksisen elinkaarimallin ja sen suomalaisen sovelluksen sekoittamisesta seuraa, että elinkaarimalli mielletään kalliiksi. Tämä on yksinkertaisesti väärin.

Olen työni puolesta kiertänyt usean vuoden ympäri Suomea kouluttamassa kuntia ja kaupunkeja elinkaarimallin tiimoilta, sekä osaltani kehittänyt elinkaarimallia – siis sitä suomalaista julkisrahoitteista versiota. Selvyyden vuoksi tästä eteenpäin tarkoitan elinkaarimallilla sitä meidän omaa suomalaista versiota.

Elinkaarimalli suomeksi, minulta sinulle, ilman jargonia

Keskustellessani asiasta kunnissa olen huomannut, että elinkaarimalli on terminä tuttu, mutta elinkaarimallista tiedetään itse asiassa hyvin vähän ja usein se mielletään kalliiksi. Elinkaarimalli tarjoaa monia erinomaisia ominaisuuksia kuntien ja kaupunkien kiinteistöhankkeisiin mahdollistaen myös edullisen rahoituksen, ja sen sisällyttäminen kunnan hankintamuotoihin on erittäin suositeltavaa. Tästä syystä tarjoan kaikille kiinnostuneille tietopläjäyksen ”Elinkaarimallin ABC”, jonka julkaisen blogeina syksyn aikana.

Juho Paananen
Kirjoittaja työskentelee apulaisjohtajana mm. elinkaarihankkeiden neuvonantoa tarjoavassa Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy:ssä.

Lue myös:

Elinkaarimallin ABC – Osa 1: Mikä on elinkaarimalli?

Elinkaarimallin ABC – Osa 2: Mihin sitä elinkaarimallia tarvitaan?

Elinkaarimallin ABC – Osa 3: Mitä elinkaarihanke maksaa?

Näkökulmat

Kesä tuo oikukkaan taloussään

11.6.2018

Euroopassa korkotaso on talouskasvusta huolimatta pysynyt keskuspankkien toimien johdosta alhaisena. Asuntovelallista tämä ilahduttaa, mutta makrotalouden näkökulmasta katsottuna korkojen mataluus on huolestuttavaa. Tämäkin pitkään odotettu talouden nousukausi kääntyy joskus laskuksi. Jos korot ovat silloin valmiiksi alhaalla, keskuspankeilla ei ole mahdollisuutta elvyttää taloutta korkoja laskemalla. Korkojen lisäksi euroalueen inflaatio on pysynyt kahden prosentin tavoitetasoa alhaisempana, mikä lisää keskuspankkien painetta jatkaa elvyttävää politiikkaa. Miten saada inflaatio nousuun ja elvytys ajettua hallitusti alas? Tähän tulisi hakea ratkaisuja nyt hyvän taloussään aikana.

Meillä Suomessa huomio on korkojen sijaan suuntautunut järkälemäiseen sote- ja maakuntauudistukseen. Uudistuksen vaikutukset kuntatalouteen ovat vielä osittain hämärän peitossa, mutta Kuntarahoituksen soteen liittyvä lyhyen tähtäimen tavoite näyttäisi toteutuvan. Vaikuttaa siltä, että saamme pidettyä lakisääteisiltä kuntayhtymiltä maakunnille siirtyvät lainat taseessamme. Pidemmän aikavälin pyrkimyksenämme on päästä mukaan maakuntien rahoitukseen. Haluamme tulevaisuudessakin olla aktiivinen toimija suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisessa ja ylläpitämisessä.

Tähän tähtää myös Kuntarahoituksen uusi strategia, josta viime numerossa kerroimme. Pyrimme kulkemaan yhä tiiviimmin asiakkaamme kumppanina entistä pidemmän matkan, koko rahoituksen elinkaaren ajan. Näin asiakkaamme saavat mahdollisimman suuren hyödyn meille kertyneestä asiantuntemuksesta. Keskeisenä tavoitteenamme on varmistaa, että asiakkaat saavat meiltä kilpailukykyistä rahoitusta. Uusia digitaalisia ratkaisuja kehittämällä haluamme puolestaan helpottaa niin asiakkaan kuin omaakin työtämme talouden suunnittelusta jokapäiväiseen yhteydenpitoon.

Yksi digitaalinen uudistus näkyy jo käytännössä. Huomisen tekijät löytyy nimittäin tästä numerosta alkaen myös osoitteesta kuntarahoitus.fi. Aurinkoisia lukuhetkiä!

Esa Kallio
toimitusjohtaja
Kuntarahoitus Oyj

Näkökulmat

Uudet palvelut vaativat yhteistä näkemystä tulevaisuuden tarpeista

17.5.2018

Tiesin hyvin mitä pääarkkitehdin tehtäviin kuuluu: liiketoiminnan prosessien, tietojen ja tietojärjestelmien kokonaisuuden suunnittelemista siten, että Kuntarahoitus jatkossakin voisi palvelulla asiakkaitaan – joista merkittävä osa on myös omistajiamme – mahdollisimman hyvin.

Vähitellen opin tuntemaan kollegani, käyttämämme tietojärjestelmät ja liiketoimintamme eli asiakkaille tarjottujen rahoituspalveluiden yleiset piirteet. Aloin ymmärtää, miten hankimme rahaa markkinoilta ja miten saatamme sen asiakkaidemme saataville erilaisten tuotteiden muodossa.

Ymmärsin vähitellen, miten Kuntarahoitus on kokonaisuutenaan järjestelmä, joka pyrkii ylläpitämään tasapainoa pääomamarkkinoiden ja asiakkaiden välillä kulkevien rahavirtojen kesken.

Ymmärsin myös, että pelkkä tasapaino ei riitä, vaan meidän lisäksi on pidettävä varalla säännösten määrittämä määrä omaa pääomaa ja huolehdittava tarkasti ja hyvinkin monimutkaisten algoritmien avulla rahavirtojen muodostamasta riskistä. Jos tasapaino ei vallitse määräysten mukaisesti, Kuntarahoitusta valvova Euroopan keskuspankki huolestuu ja ääritapauksessa ryhtyy ankariin toimenpiteisiin.

Tasapainon ylläpitäminen sekä asiakkaiden ja pääomamarkkinoiden tarpeet että liiketoimintaan liittyvät määräykset täyttäen ei ole helppoa. Siihen tarvitaan koko joukko tietoja, tietojärjestelmiä ja ihmisiä.

Kuntarahoitus on pitkään käyttänyt samoja, menneisyydessä hyvin tarpeet täyttäneitä tietojärjestelmiä. Valitettavasti osa niistä on vanhentunut, joten meidän on uusittava järjestelmiämme. Olemme sitä varten aloittaneet joukon projekteja, joiden myötä saamme lähivuosina käyttöön muun muassa uuden antolainojen elinkaarijärjestelmän.

Uusi järjestelmä parantaa asiakaspalveluamme monin tavoin. Se luo myös perustaa tulevaisuuden uudistuksille, joista yksi suurimmista on varmasti lainoihin liittyvien asiakastarpeiden täyttämisen automatisointi eli erilaiset digitaaliset palvelut.

Meidänkin on vähitellen aika siirtyä palvelemaan asiakkaita verkossa, automatisoida lainojen myöntämisprosessi ja vähentää lainojen hoitoon kuluvaa työmäärää – sekä meillä Kuntarahoituksessa että asiakkaidemme taloushallinnoissa.

Apuja talouden ennakointiin

Kuntarahoituksella on oma verkkopalvelunsa, Apollo, jonka avulla asiakkaamme voivat hallita laina- ja sijoitusportfolioitaan sekä analysoida markkinoiden muutosten vaikutuksia niihin. Olemme myös rakentamassa verkkojärjestelmää, jonka avulla kunta-asiakkaamme voivat ennustaa taloutensa kehitystä. Järjestelmä valmistuu syksyllä ennen vuoden 2019 taloussuunnittelun alkua. Uskon uuden järjestelmän sekä parantavan asiakkaidemme taloussuunnittelua että vähentävän siihen kuluvaa aikaa.

Olemme siis sekä luomassa edellytyksiä asiakastyömme automatisointiin että rakentamassa järjestelmiä, joiden avulla asiakkaamme pystyvät paremmin ja pienemmällä vaivalla hallitsemaan talouttaan. Pääarkkitehtina pidän tätä velvollisuutenamme: meidän on käytettävä asiakkaiden toiminnasta kehittämämme ymmärrys asiakkaiden itsensä hyväksi.

Olemme mielestäni oikealla tiellä, mutta haluaisin nähdä useampia asiakkaitamme kulkemassa kanssamme. Haluaisin käyttää enemmän aikaa yhdessä asiakkaiden kanssa. Haluaisin luoda sähköisen keskustelupaikan, jossa Kuntarahoitus ja Kuntarahoituksen asiakkaat keskustelisivat tulevaisuudesta. Yhdessä saisimme niin paljon enemmän aikaan – hyvinvointia suomalaisille.

Matti Kinnunen
Kirjoittaja on Kuntarahoituksen pääarkkitehti
Twitter: @Matti_Kinnunen

Näkökulmat

Toimeliaita tulevaisuudennäkymiä

7.3.2018

Meillä Suomessakin talous on päässyt hyvälle kasvu-uralle, työllisyystilanne jatkaa paranemistaan ja edellytykset taloudelliseen aktiivisuuteen lisääntyvät. Kotimaan tummat pilvet liittyvät työmarkkinatilanteeseen. Vuoden alusta voimaan astunut työttömyysturvan aktiivimalli on saanut kehnon vastaanoton ja voi vaarantaa talouden hyvää kehitystä.

Työllisyystilanteen parannuttua myös kuntien viime vuoden talousluvut näyttävät odotettua paremmilta. Kuntarahoitukseen tämä heijastui rahoituksen kysynnän maltillisena kasvuna. Kunnat pystyvät vahvistamaan tasettaan ja varautumaan tulevaisuuden haasteisiin, mikä on makrotalouden kannalta hyvä asia.

Rahoitustarpeita kunnilla riittää tulevaisuudessakin, vaikka tällä hetkellä näyttää siltä, että sote-investoinnit jäävät pois kuntien kontolta. Kuntarahoituksessa tekemiemme laskelmien mukaan kuntien investointitarve sosiaali- ja terveyspalveluihin tulee kuitenkin laskemaan ennakoitua vähemmän, noin 10–15 %. Rahoitustarvetta pitävät yllä kiinteistöjen korjausvelka sekä maan sisällä tapahtuva muuttoliike, joka lisää kasvukeskusten tarvetta lisätä infrastruktuuriin kohdistuvia investointeja.

Kuntarahoitusta tarvitaan myös sote-uudistuksen ja muiden yhteiskunnallisten muutosten keskellä. Tätä ja tulevaisuutta silmällä pitäen olemme uudistaneet strategiamme, josta kerromme tarkemmin tässä lehdessä. Rahoitus on edelleen Kuntarahoituksen ydintehtävä ja siinä visiomme on olla asiakkaillemme paras asiantuntija muuttuvassa maailmassa. Olemme luotettava kumppani koko rahoituksen elinkaaren ajan, jo suunnittelusta lähtien.

Esa Kallio
vt. toimitusjohtaja
Kuntarahoitus Oyj
Twitter @EsaKallio1

Näkökulmat

Hylkää idealismisi, maailmanparantaja

7.3.2018

Tuolloin oli lama, ja isäni oli ollut työurallaan monissa tiukoissa paikoissa. Hän oli sarjayrittäjä aikana, jolloin kukaan ei vielä puhunut sarjayrittäjyydestä. Savolainen äijä, jolla oli vahvat mielipiteet ja suoraviivainen käsitys siitä mitkä asiat ovat hyödyllisiä ja tärkeitä.

1990-luvun alussa yhteiskuntavastuu ei ollut yrityksille tärkeiden asioiden joukossa. Sillä ei ollut tuolloin roolia isäni suunnitelmissa, mutta ei se ollut isompienkaan yritysten agendalla. Edes yhteiskuntavastuun tuomaa brändihyötyä ei kovin usein tunnistettu.

Nyt yritykset eivät voi enää olla välittämättä vastuullisuudesta. Myös Kuntarahoituksessa vastuullisuus on nostettu julkisesti strategian ytimeen. Syyskuusta lähtien olen suunnitellut päätyökseni paitsi firmamme viestintää, myös toimintatapojen vastuullisuuden kehittämistä.

Omasta vastuullisuudesta kertominen on melkoista tasapainottelua. Vaikka on paljon organisaatioita, jotka hoitavat tonttinsa tosi hienosti, vastuullisuudessa täydellistä tekijää ei ole olemassakaan. Aiemmin yritykset ovat kertoneet vain niistä jutuista, joissa ovat jo valmiiksi hyviä ja joissa on antaa kovia näyttöjä.

Vastuulliseksi julistautumisen myötä pitäisi kuitenkin pystyä kertomaan julkisesti myös niistä asioista, joissa on kehittämisen varaa ja joita halutaan siksi parantaa. Tunnustaa suoraan, että tässä ollaan vielä kesken, ja ehkä aika kaukanakin maalista. Se on mille tahansa yritykselle on aikamoinen kulttuurinmuutos. Meille ainakin.

Millaisen jäljen jätät ja miten sen teet

Nykyisessä maailmantilanteessa ei ole enää varaa siihen, ettei jokainen meistä tekisi kaikkea voitavaansa minimoidakseen oman toimintansa negatiivisia seurauksia. Se on vähintä mitä voimme tehdä. Sen lisäksi meidän pitää maksimoida oman toiminnan positiivisia vaikutuksia. Eikä viivan alle jäävä tulos ole ainoa kädenjälki, vaikka se onkin tärkeä.

Aina on niitä, joita vastuullisuuspaasaus ärsyttää. Osa pitää vastuullisuutta liiketoiminnasta irrallisena hyväntekeväisyytenä ja on sitä mieltä, ettei yrityksillä aidosti ole muuta tehtävää kuin tuottaa omistajilleen tulosta. Osa näkee vastuullisuuden pelkkänä markkinointipuheena.

Jos pitäisi valita, olen mieluummin naiivi kuin kyyninen. Onneksi tässä asiassa ei ole pakko valita.

Jokaisen yrityksen missiona ei ole maailman parantaminen, eikä tarvitsekaan olla. Vastuulliseen toimintatapaan panostavat yritykset ovat kuitenkin tutkitusti tuottavampia. Syitä voi olla monia: motivoituneemmat työntekijät, hiotummat prosessit, toimivammat kumppanuussuhteet ja sitoutuneemmat asiakkaat?

Isä oli loppujen lopuksi oikeassa siinä, että idealismini on vuosien mittaan karissut, kun monet tosielämän realiteetit ja reunaehdot – jotka usein ovat taloudellisia – ovat alkaneet tarkemmin hahmottua. Aika usein pitää tinkiä ihanteesta.

Kun hyväksyy oman epätäydellisyytensä, tärkeäksi tulee pyrkimys kohti parempaa. Enemmän kuin koskaan uskon siihen, että jokaisella teolla on väliä. Parantaa voi vähän kerrallaan, ja jatkuvaa parantamista minäkin haluan työssäni edistää.

Kyse ei kuitenkaan ole idealismista. Vastuullisuus on realismia. Se on sellaisten valintojen tekemistä, jotka pystyy perustelemaan ja joiden takana voi seistä, kyseenalaisti niitä kuka tahansa. Sitä isäkin olisi arvostanut.

Soili Helminen
Kirjoittaja on Kuntarahoituksen viestintäpäällikkö.

Näkökulmat

Tampereen yliopiston selvitys maakuntien rahoituksesta: maakuntien verotusoikeus kytkeytyy tehtävien mittakaavaan

5.2.2018

Maakuntien erilaisten rahoitusmallien soveltuvuuden tarkastelussa tulee arvioida, mitkä ovat ylipäätään maakuntatason ja sen toiminnan tavoitteet. Mikäli tavoitteena on rakentaa itsehallinnollinen aluehallinto, tämä edellyttää itsenäisyyttä myös rahoitustavan suhteen, arvioidaan Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun tutkija Lotta-Maria Sinervon maakuntaveroa käsittelevässä tutkimuksessa.

Tampereen yliopiston toteuttama tutkimus Miten maakuntia rahoitetaan? on ensimmäinen laaja-alainen maakuntien verotusta ja muita rahoitusmuotoja koskeva Pohjoismainen vertailututkimus. Sen ovat tilanneet Kuntaliitto, Kuntarahoitus, Keva, KT Kuntatyönantajat ja Avainta ry.

– Maakunta- ja sote-uudistuksen yhtenä tavoitteena on julkisen talouden kustannusten hillintä. Tämä merkitsee erityisen huomion kiinnittämistä maakuntien toimintaan liittyviin kannustimiin, toteaa tutkija Lotta-Maria Sinervo Tampereen yliopistosta.

– Jos kehysmenettely tehdään joustamattomaksi, tämä voi aiheuttaa maakunnille ongelmia lakisääteisten tehtävien menojen kattamisessa. Budjettikurin hallinnassa on löydettävä tasapainoinen ratkaisu, toteaa Sinervo.

Suomalaisten maakuntien tehtäväkenttää kaavaillaan poikkeuksellisen laajaksi

Vertailututkimuksessa on tarkasteltu laaja-alaisesti maakuntien rahoitusmalleja eri Pohjoismaissa. Tehtäviä rahoitetaan hyvin erityyppisillä ratkaisuilla, esimerkiksi Tanskassa maakunnilla ei ole verotusoikeutta, vaan pääosin terveydenhuollon tehtäviä hoitavat maakunnat rahoitetaan valtionosuuksilla ja kuntien maksuosuuksina.

Ruotsissa maakunnat vastaavat puolestaan muiden pienempien tehtäväkokonaisuuksien ohella erityisesti terveydenhuoltoon liittyvistä tehtävistä. Ruotsissa tehtävistä reilu 70 prosenttia rahoitetaan maakuntien omilla verotuloilla. Asiakas- ja käyttömaksujen osuus maakuntien toiminnan rahoituksesta on vertailumaissa suhteellisen pieni.

Tampereen yliopiston analyysin mukaan valtakunnallisiksi katsottuja tehtäviä voidaan rahoittaa valtion rahoituksella, kun taas paikallisten tehtävien hoitamisessa omat verotulot nähdään sopivana rahoitusmuotona.

– Tutkimuksessa käy hyvin ilmi, että maakuntien rahoitusmallin valinnassa on ratkaisevaa, että sillä on selkeä yhteys tehtävien luonteeseen ja laajuuteen, sanoo Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina.

– Suomessa kuntasektorin henkilökunnasta arviolta noin puolet on siirtymässä maakuntien palvelukseen. Suomeen suunniteltujen maakuntien tehtäväkentästä on tulossa poikkeuksellisen laaja verrattuna muihin Pohjoismaihin, toteaa kunta-alan työmarkkinajohtaja Markku Jalonen KT Kuntatyönantajista.

Vahva talouden ohjaus vai tehokkuuteen kannustava verotusoikeus?

Perustuslain mukaisesti maakunnilla tulisi Suomessa olla itsehallinto, arvioidaan Tampereen yliopiston selvityksessä. Suomalaisten maakuntien itsehallinto on mahdollista toteuttaa säätämällä maakunnille verotusoikeus, niin kuin Ruotsissa, rajoitetulla verotusoikeudella, kuten Norjassa tai valtion rahoituksella, niin kuin Tanskassa.

Perinteisesti verotusoikeuden ja siihen liittyvän budjettivastuun katsotaan kannustavan tehokkaaseen taloudenhoitoon. Mikäli maakuntien toiminnan rahoitus perustuu vain valtion rahoitukseen, verotusoikeuden mukanaan tuomat kannustimet jäävät puuttumaan.

– Selvityksen perusteella näyttää siltä, että verotusoikeutta kannattaa vakavasti harkita maakuntien pysyvänä rahoitusmallina. Uskon, että veronmaksajatkin hyötyisivät siitä paitsi tehokkaan, myös läpinäkyvän ja vastuullisen taloudenhoidon kautta, arvioi Kuntarahoituksen vt. toimitusjohtaja Esa Kallio.

– Toimintamenojen rahoittamisen lisäksi on investointien rahoitus ratkaistava kestävällä tavalla. Pidemmän päälle verotusoikeus, laajemmin oma varainhankinta ja niitä täydentävä valtionosuusjärjestelmä vahvistaa maakuntien omaa päätäntävaltaa ja toiminnan tuloksellisuutta, jatkaa Kevan toimitusjohtaja Timo Kietäväinen.

Maakuntien nykysuunnitelman mukainen rahoitusratkaisu on näin alkuvaiheessa väliaikainen. Pysyvää rahoitusmallia tulisi selvittää huolellisesti seuraavan hallituskauden aikana, väliaikaisen mallin kokemusten perusteella.

Miten maakuntien toimintaa rahoitetaan-tutkimusraportti

Lisätietoja:

Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu, tutkija, yliopistonlehtori Lotta-Maria Sinervo, p. 050 509 9042

Kuntaliitto, varatoimitusjohtaja Timo Reina, p. 040 555 8458

Keva, toimitusjohtaja Timo Kietäväinen, p. 0400 486 043

Kuntarahoitus, vt. toimitusjohtaja Esa Kallio, p. 050 337 7953

KT Kuntatyönantajat, kunta-alan työmarkkinajohtaja Markku Jalonen, p. 040 547 7710

Avainta Avaintyönantajat, toimitusjohtaja, Vesa Laine p. 050 524 9551

Kuntarahoitus Näkökulmat

Investointeja tulevaisuuteen

7.12.2017

Vastuullisuus on aina ollut toimintamme ytimessä. Kuluneen vuoden aikana vastuullisuus on kuitenkin nostettu myös yhtiön strategiassa entistä vahvempaan asemaan. Rahoitusalalla vastuullisuus tarkoittaa muun muassa sitä, että tunnemme asiakkaidemme tilanteen niin hyvin, että osaamme auttaa tunnistamaan myös riskejä. Tarjoamme konkreettisia työkaluja talouden koko kuvan hahmottamiseen ja eri rahoitusvaihtoehtojen vaikutusten arviointiin.

Myös ympäristöarvojen merkitys kasvaa nopeasti. Viime vuonna lanseeraamamme vihreä rahoitus on ollut hyvin kysyttyä. Suomalaiskuntien mittavien ympäristötekojen mahdollistamana pystyimme laskemaan tänä syksynä liikkeeseen jo toisen vihreän bondin eli ympäristöhankkeisiin korvamerkityn joukkolainan. Se oli todellinen menestys, ja osoittautui yhtiömme tähänastisen historian kysytyimmäksi bondiksi.

Vihreän rahoituksen asiakkaamme hyötyvät ympäristöystävällisistä investoinneistaan monin tavoin. Vihreän rahoituksen piiriin hyväksytyksi tuleminen on riippumattoman arviointiryhmän tunnustus hankkeissa tehtävästä työstä. Se tekee kunnan ympäristöponnistelut näkyviksi, ja vaikutusarvioinnin ansiosta kunnat saavat myös mitattua tietoa hankkeidensa ilmastovaikutuksista. Tämä kehitys lisää läpinäkyvyyttä kuntalaistenkin suuntaan.

Kuntarahoitus saa asiakkailtaan kiitosta ennen kaikkea kahdesta asiasta: siitä, että ymmärrämme asiakkaiden toimintaympäristön ja siitä, että autamme pienelle organisaatiolle ominaisen ketterästi ja henkilökohtaisella otteella. Näistä vahvuuksista haluamme pitää jatkossakin kiinni. Me Kuntarahoituksessa olemme vuoden mittaan panostaneet merkittävästi tulevaisuuteen vahvistamalla organisaatiotamme. Lisäresursseja on haettu muun muassa riskienhallinnan tehostamiseen ja varmistamiseen, digitalisaation nopeuttamiseen ja asiakastyön kehittämiseen. Uskon, että nämä lisäsatsaukset näkyvät asiakkaillemme tehokkaina ja varmoina prosesseina ja parempana palveluna.

Haluan kiittää asiakkaitamme ja yhteistyökumppanejamme kuluneesta vahvasta vuodesta sekä omaa henkilökuntaamme muutoshalukkuudesta, sitoutumisesta ja innosta paremman huomisen rakentamiseen.

Esa Kallio
vt. toimitusjohtaja
Kuntarahoitus Oyj
Twitter @EsaKallio

Näkökulmat Vastuullisuus