Ota yhteyttä Kirjaudu Avautuu uuteen välilehteen
Hae sivustolta

”Tärkeintä on päästä alkuun” – Kuntarahoituksen tapahtumassa ilmastotavoitteista tehtiin ilmastotyötä

Jo 80 prosenttia suomalaisista asuu kunnassa, joka on asettanut ilmastoon liittyviä tavoitteita. Strategiaan kirjatut tavoitteet eivät kuitenkaan läheskään aina muutu teoiksi. Ilmasto & kunnat -tapahtumasarjan viimeisessä osassa Joensuun kaupungin ympäristönsuojelupäällikkö Jari Leinonen, Motivan asiantuntija Anna Sahiluoma sekä Inspiran konsultti Pauliina Haro antoivat omat vinkkinsä siihen, miten tavoitteet muutetaan toiminnaksi.

Anna Sahiluoma korosti puheenvuorossaan ajattelun muutosta.

– Niin päättäjien kuin virkamiesten pitäisi ymmärtää, että toiminnan muuttaminen vaatii sitoutumista ja ajattelun muutosta koko organisaatiossa. Kaikki toimialat on saatava mukaan, ja ajattelu on ulotettava myös muihin toimijoihin kunnan alueella. Kunnan alueella kuntakonserni vastaa vain pienestä osastapäästöjä. Siksi voimaa on haettava esimerkiksi yritysyhteistyöstä, Sahiluoma sanoi.

Esimerkiksi Joensuussa vuonna 2015 käynnistettyyn ilmastokumppanuusverkostoon kuuluu jo 40 yritystä, jotka ovat myös asettaneet itselleen tavoitteita.

Ilmastotyölle on oltava selkeät tavoitteet ja mittarit, ja tavoitteiden toteutumista on myös seurattava. Tavoitteet on sanoitettava konkreettisiksi ja aikataulutetuiksi toimenpiteiksi.

– Vaikuttavuuden arviointi on tärkeää. Jos halutaan viestiä, että asiat ovat tärkeitä, täytyy pystyä osoittamaan myös niiden vaikutus, Jari Leinonen kommentoi.

Työn tehokas organisointi edellyttää roolien ja vastuiden määrittelyä.

– Toimiva poikkihallinnollinen yhteistyö on tärkeää! Monessa kunnassa on poikkihallinnollinen ilmastotiimi, joka johtaa tavoitteita. Ryhmässä voi olla mukana myös päättäjiä. Työtä johtavalla tiimillä täytyy olla riittävä mandaatti ja mahdollisuus viestiä kaikille toimialoille, Sahiluoma painotti.

Ilmasto- ja talousjohtaminen kytkeytyvät tiiviisti yhteen. Strategiassa asetetaan tavoitteet, tiekartta konkretisoi tavoitteiden edistämiseksi tehtävät toimenpiteet ja toimenpideohjelmaan valitaan kustannustehokkaimmat keinot.

– Ilmastotyön täytyy näkyä talousarvion laadintaohjeissa. Hankinnat ovat tärkeässä roolissa ja on muistettava johtaa sekä käyttötalouden hankintoja että investointeja, Sahiluoma sanoi.

Kaikki kolme asiantuntijaa painottivat, että ilmastotyön tekemisessä ei pidä odottaa valtiollista ohjeistusta.

– Toimintatavat ovat kaikille uusia, tärkeintä on aloittaa jostain. Aktiivisilla yksilöillä, heidän innostuksellaan ja myös epämuodollisella keskustelulla on suuri merkitys, Sahiluoma korosti.

Joensuussa ilmasto huomioidaan kaikessa toiminnassa

Joensuun ilmastotyön juuret ulottuvat vuoteen 1995, jolloin kaupunki liittyi Kuntaliiton ilmastokampanjaan. Pari vuotta myöhemmin laadittu Joensuu 21 -ohjelma eli paikallisagenda levitti tekemistä. Agendan laatimiseen osallistui laaja ryhmä poliitikkoja ja virkamiehiä.

– Ohjelmaa toteutettiin 2000-luvun alussa erillishankkeilla. Pikkuhiljaa ilmastokysymykset alkoivat nousta kestävän kehityksen työn edelle, Joensuun kaupungin ympäristöpäällikkö Jari Leinonen kertoi.

Ilmastotyö sai uutta puhtia 2008–2009 laaditusta seudullisesta ilmastostrategiasta, jonka tekeminen tuli mahdolliseksi kuntaliitosten myötä. Strategian pohjalta Joensuun kaupunki laati toteuttamisohjelman.

– Vuonna 2013 päivitimme strategian ilmasto-ohjelmaksi, jota päätettiin päivittää valtuustokausittain. Tuolloin myös otimme kaupungin tavoitteeksi hiilineutraaliuden vuonna 2025.

Hiilineutraaliustavoite kirjattiin myös kaupungin ja valtion väliseen kasvusopimukseen.

– Kun hiilineutraalius oli kirjattu konsernin keskeiseksi tavoitteeksi, se valui myös toimialoille ja tytäryhtiöihin toimenpiteiksi ja sitoutti henkilöstön. Ilmastonäkökulma ja vaikutukset ryhdyttiin huomioimaan kaikessa toiminnassa, Leinonen korosti.

Toimenpiteiden vaikuttavuutta Joensuussa arvioitiin ensimmäisen kerran vuonna 2017. Vuonna 2022 mukana on ensimmäistä kertaa myös arvio siitä, miten toimenpiteet vaikuttavat luonnon monimuotoisuuteen.

Joensuussa ilmastotyötä on tehty ympäristönsuojelussa ja hankkeissa, päätoimisesti ilmastotyötä tekevä ilmastokoordinaattori aloitti tehtävässään noin vuosi sitten. Tehty työ ja tulokset on koottu Climate Joensuu -portaaliin.

– Olemme onnistuneet tekemään hankkeita, jotka eivät liittyneet yhteen tiettyyn asiaan. Oivalsimme, miten tärkeää on, että jokainen tekee sen, mitä pystyy. Teemme työtä positiivisen kautta, Leinonen kertoi.

Verkostoilla on myös ollut Joensuulle suuri merkitys. Leinonen pitää erityisesti Resurssiviisaiden edelläkävijäkuntien (FISU) -verkoston roolia tärkeänä.

– FISU on erittäin toimiva verkosto, ja se on tuottanut meille paljon hyviä hankkeita. Resurssiviisaiden kuntien talous- ja ilmastojohtamisen (REETTA) hankkeen kautta toteutimme ilmastobudjetin ja saimme jo tehdyn työn näkyväksi, Leinonen sanoi.

Joensuussa ilmastotoimia toteutetaan toimialojen investointi- ja käyttötalouden määrärahoilla, konkreettiset toimenpiteet on määritelty ilmasto-ohjelmassa. Hankerahoituksen rooli työssä on ollut merkittävä, sen avulla ilmastotyötä on kehitetty ja tehty kokeiluja.

Ympyrä on sulkeutumassa, kun Joensuussa on aloittanut kestävän kehityksen poikkihallinnollinen työryhmä, joka tukee ilmasto- ja kestävän kehityksen työtä.

– Seuraava etappi on toivottavasti se, että saavumme päämäärämme aikataulussa, eli saavutamme hiilineutraaliuden vuonna 2025, Leinonen päätti puheenvuoronsa.

Kopiointi on sallittua!

Tilaisuuden päätöspuheenvuorossa Kuntarahoituksen tytäryhtiön Inspiran konsultti Pauliina Haro antoi vinkkejä ilmastotavoitteiden edistämiseen. Haro kertoi, että asenteet ovat edelleen este ilmastotyölle. Aloittaa kannattaa, vaikka organisaatioissa ei olisi ilmastoasiantuntijaa tai aiempaa kokemusta. Puhuminen on ensimmäinen askel.

– Aiheeseen liittyy paljon termistöä, joka ei heti aukea kaikille. Ihmisille on hyvä antaa aikaa oivaltaa, Haro sanoi.

Työhön kannattaa ottaa mukaan mahdollisimman laaja porukka. Muiden kuntien työstä, tutkimuksista, selvityksistä ja hakkeista kannattaa ottaa mallia.

– Tässä työssä kopiointi on sallittua, koska kaikilla on sama tavoite. Hyvää materiaalia on paljon! Esimerkiksi Kuntaliiton ja kumppanien tuottama SDG-analyysiprosessin työkirja on hyvä, Haro sanoi.

Ilmastotyössä kannattaa edetä askel askeleelta ja edistää muutamaa toimenpidettä kerrallaan. Työlle on hyvä määritellä vastuuhenkilö, joka ohjaa tekemistä ja ottaa muita mukaan. Asioita on pidettävä säännöllisesti esillä.

– Toimenpiteet ja aikataulu on viestittävä kaikille, Haro painotti.

Asiantuntijoiden suosikkivinkit ilmastotyöhön:

  • Pauliina Haro: Nyt on viimeistään aika alkaa tehdä ilmastotyötä. Alkakaa puhua ilmastoasiasta ja lähtekää mukaan hankkeisiin!
  • Jari Leinonen: Tehkää positiivisen kautta: kertokaa mitä on tehty, mitä tehdään nyt ja mitä on mahdollista tehdä. Ilmastotyö hyödyttää meitä kaikkia!
  • Anna Sahiluoma: Yleensä energiantuotanto ja -käyttö sekä liikenne aiheuttavat suurimmat päästöt. Kun energiatehokkuuden eteen tehdään työtä, ilmastotyö säästää myös rahaa.


Oops! This video will not be shown because you have disabled the marketing cookies. To see the video, accept marketing cookies.


Tutustu myös:

Ilmasto & kunnat -tapahtumasarjan aiempien tapahtumien artikkelit ja tallenteet:

Kestävä kuntaKuntarahoitusTapahtumatVastuullisuus

Vähähiilinen rakentaminen on kiinteistön koko elinkaaren mittaista työtä – mutta miten EU-taksonomia vaikuttaa tulevaisuuden hankkeisiin?

Oops! This video will not be shown because you have disabled the marketing cookies. To see the video, accept marketing cookies.

Tytti Bruce-Hyrkäs vastaa hiilineutraaliuden kehittämisestä kiinteistö- ja rakennusalan asiantuntijakonserni Granlund Oy:lla ja johtaa myös Green Building Council Finlandin vähähiilisen rakentamisen toimikuntaa. Kiinteistö- ja rakennusala tuottaa Suomen vuotuisista päästöistä noin 30 prosenttia, Bruce-Hyrkäs muistuttaa.

– Alan tavoite on laskea energiankäytön päästöjä 90 prosenttia ja puolittaa materiaali- ja työmaiden päästöt vuoteen 2035 mennessä.  Tällä hetkellä ala saa vetoapua siitä, että sähkö- ja kaukolämpöyhtiöt pudottavat päästöjään. Rakentajat voivat tehdä osansa tukemalla kohteissaan energiatehokkuutta parantavia ja uusiutuvaa energia tuottavia ratkaisuja.

Kunnat voivat edistää samaa kehitystä tekemällä kestäviä valintoja sekä omissa kiinteistöissään että julkisen maankäytön ja kaavoituksen osalta, Bruce-Hyrkäs korostaa.

– Jos esimerkiksi tontinluovutus kilpailutetaan, vähähiilisyys voidaan asettaa yhdeksi kriteeriksi ja näin kirittää yksityisiä toimijoita hakemaan parhaita ratkaisuja. Kunnat voivat tässä liikkua valtiota ketterämmin. On myös tärkeää huomioida, että suurimmat vaikutukset tehdään jo silloin, kun valitaan hankkeen toteutustapaa.

Resurssiviisaasti ja yhteistyöllä

Hiilineutraaliuden tavoite on osa Järvenpään kaupungin päivittäistä työtä ja strategiaa kaupungin kiinteistöhankkeissa. Mestaritoiminta Oy vastaa kaupungin kiinteistöjen rakennuksesta ja ylläpidosta. Toimitusjohtaja Jani Kervinen puhui yhtiön resurssiviisauden periaatteesta.

– Isossa kuvassa resurssiviisaudessa on kyse siitä, että kehitämme hyvin laajalla sektorilla useita osa-alueita: kaupunkirakennetta ja liikkumista, ympäristön tilaa, energia- ja materiaalikulutusta, Kervinen kuvailee.

– Laadimme kaupungin kiinteistöihin esimerkiksi pitkän tähtäimen energiatehokkuussuunnitelmia ja kehitämme lämmön, veden ja sähkön automaattista kulutusseurantaa, jotta ymmärrämme kiinteistökantaamme paremmin.

Kervisen kuvailema lähestymistapa vähähiiliseen rakentamiseen on pitkäjänteistä työtä. Ratkaisuja tarkastellaan kaavoituksesta rakentamiseen, ylläpitoon ja purkuun asti. Järvenpäässä keskusteluun haetaan mukaan laajasti eri osapuolia yhteistyötä painottavalla kiinteistöallianssimallilla.

– Allianssimallinen toiminta antaa meille moniammatillista ymmärrystä. Pääsemme kiinni laajasti kiinteistön ylläpitoon, rakentamisen tavoitteisiin, käyttäjien toimintaan ja kykenemme ajattelemaan yli perinteisten vastuurajojen. Vuorovaikutus on keskeisessä asemassa: meillä koulujen rehtoritkin ovat oppineet puhumaan sujuvaa “betonipäätä”.

Taksonomia määrittelee kestävän rakentamisen kriteerit uusiksi

Kuntarahoituksen vastuullisen rahoituksen senior asiantuntija Rami Erkkilä kertasi vihreän rahoituksen etuja ja kriteerejä kiinteistöjen ja rakentamisen osalta. Kuntarahoitus pitää vihreän rahoituksen edellytyksinä muun muassa uudisrakennuksissa A-energialuokkaa ja korjausrakentamisessa 30 prosentin parannusta energiatehokkuuteen. Toteutustavoissa on kuitenkin liikkumatilaa.

– Kun annamme rakennusalan osaajille mahdollisuudet toteuttaa hanke asiakkaan tavoitteiden mukaisesti, syntyvät parhaat ratkaisut. Tällöin rahoittajan ei tarvitse lähteä mikromanageroimaan toteutusta, Erkkilä kuvailee.

– Eräänlaisena vihreän rahoituksen huoneentaulunamme on, että rahoitetuissa hankkeissa halutaan tehdä asioita paremmin ja ennakkoluulottomammin kuin aiemmin on tehty. Tätä kautta hankkeissa onkin syntynyt erinomaisen hyviä ratkaisuja.

Kiinteistö- ja rakennusalaan tulee jatkossa vaikuttamaan merkittävästi Euroopan komission vihreä taksonomia, joka määrittelee EU:n yhteiset kriteerit ympäristön kannalta kestävälle toiminnalle. Pähkinänkuoressa taksonomian mukaisen toiminnan tulisi hyödyttää merkittävästi vähintään yhtä kuudesta määritellystä ympäristötavoitteesta, oltava tuottamatta merkittävää haittaa viidelle muulle tavoitteelle sekä oltava YK:n, OECD:n ja ILO:n eettisten työ- ja ihmisoikeusperiaatteiden mukainen.

Erkkilä näkee EU-taksonomian tuoman harmonisoinnin erittäin tervetulleena. Hän korostaa, että alkukankeutta voidaan kuitenkin odottaa, ennen kuin rakennusala alkaa löytää taksonomialle yhteiset tulkintatavat. Suomalaisille toimijoille päänvaivaa voi ainakin ensi alkuun tuottaa taksonomian kuudes tavoite, terveiden ekosysteemien suojelu.

– Tämä voi tarkoittaa sitä, että puuston kaataminen tai neitseelliselle metsämaalle rakentaminen ei ole taksonomian mukaista. Tämä on sinänsä hieno, mutta pohjoismaisessa rakentamisessa ja ympäristössä haastava tavoite.

Vihreä kehitys vaatii edelläkävijöitä, jotka uskaltavat kokeilla

Kervinen alleviivasi keskustelussa uskalluksen ja markkinavuoropuhelun tärkeyttä. Nykyistä maailmantilannetta hän kuvaa “rakentamisen pula-ajaksi”, jolloin yhteistyön rooli korostuu.  

– Voi olla, että tiettyä materiaalia ei vain ole saatavilla, jolloin joudutaan keksimään uusia ratkaisuja ja innovaatioita, Kervinen pohtii.

– Yhteistyö ei toki aina ole ongelmatonta. Meidän pitäisi uskaltaa purkaa syvään juurtuneita tilaaja-tuottajamalleja ja muistaa, että toimimme kohti yhteistä maalia. Se vaatii työtä vielä Järvenpäässäkin, mutta tahtotila on olemassa.

Erkkilä peräänkuuluttaa pilottihankkeita, joiden kautta EU-taksonomian käytännön tulkinnat alkavat löytyä. Hän näkee myös monien kuntatoimijoiden ennakkoluulottomuuden rakennushankkeissa positiivisena ilmiönä.

–  Jos julkisilla varoilla rahoitettu hanke epäonnistuu, voi kyyti olla julkisuudessa kylmää. On ollut hienoa nähdä, että asiakkaamme ovat silti uskaltaneet lähteä olemaan edelläkävijöitä.   

Bruce-Hyrkäs myönsi, että EU-taksonomia herättää vaihtelevia tuntemuksia. Taksonomian määrittely on EU:lta iso hanke, joten yksityiskohdat hakevat vielä paikkaansa ja kiinteistö- ja rakennusalalla on edessään työtä kriteerien selkeyttämiseksi.

– Toisaalta olen jo nähnyt ison positiivisen muutoksen: toimijat ovat alkaneet selvittää kohteidensa ja hankkeidensa taksonomian mukaisuutta, ja yhteistyötä alan toimijoiden ja rahoittajien välillä on syntynyt. Näen tässä myös ison mahdollisuuden.


Teksti: Tuomas Mäkinen

KuntarahoitusTapahtumatVastuullisuusVihreä rahoitus

Jani Kervinen: Siiloutumisen purkaminen parantaa rakentamisen vastuullisuutta ja laatua

Järvenpäässä Mestaritoiminta Oy hoitaa kaupungin tilakeskuksen tehtäviä. Kaupunki omistaa tilat, me vastaamme kiinteistöjen rakentamisesta ja kiinteistönpidosta. Energiatehokkuuteen olemme kiinnittäneet erityisesti huomiota vuodesta 2008, vuosien myötä vastuullisuusajattelu on laajentunut ympäristö- ja taloudellisesta vastuusta myös sosiaaliseen vastuuseen.

Määrätietoisemman työn rakentamisen ja kiinteistönpidon vastuullisuuden kehittämiseksi aloitimme vuonna 2015, jolloin myös rakensimme ensimmäisen Joutsenmerkin saaneen rakennuksen Suomessa. Strategiassamme olemme määritelleet, että haluamme olla askeleen edellä, kärkijoukoissa miettimässä, miten tulevaisuudessa toimimme entistäkin ilmastoviisaammin.

Vuodesta 2015 lähtien olemme myös arvioineet onnistumistamme. Mittaamme muun muassa korjausvelkaa, energiankulutusta ja käytön tehokkuutta. Mittaaminen ohjaa päivittäistä tekemistä toivomaamme suuntaan. Myös GRI-raportointi tuo toimintaan läpinäkyvyyttä. On kuitenkin tärkeää, että myös tilaaja asettaa tavoitteita. Me voimme nostaa kehityskohteita esiin ja luoda työkaluja tavoitteisiin pääsemiseksi.

Tilatehokkuuteen kiinnitämme erityistä huomiota. Pyrkimyksenämme on vähentää rakennettujen neliöiden määrää, sillä jokainen rakennettu neliö kuluttaa luonnonvaroja ja lisää hiilidioksidipäästöjä. Tarkastelemme kriittisesti, mitä rakennuksia palveluntuotannossa tarvitaan. Näitä rakennuksia peruskorjataan ja tarvittaessa laajennetaan – joskus vanhan tilalle on myös järkevämpää rakentaa kokonaan uusi rakennus.

Päätöksen rakennusmateriaalista teemme tilaajien toiveiden ja tarpeiden mukaan. Puurakenteisen rungon hiilijalanjälki on pienempi kuin betonirakenteisen, mutta ylläpito vaatii nykytiedon mukaan enemmän toimenpiteitä. Molemmat tavat ovat hyviä: tärkeintä on varmistaa, että rakennetaan käyttäjien tarpeiden mukaisia, turvallisia rakennuksia.

Meidän reseptimme onnistumiseen on yhteistoiminnallinen rakentamisen malli ja käyttäjän osallistaminen rakennus- tai korjaushankkeeseen aina tarveselvityksestä viimeiseen naulanlyöntiin asti. Tavoitteenamme on, että tilat ovat viihtyisiä ja rakennuksen käyttäjä pystyy toimimaan niissä mahdollisimman tehokkaasti.

Yhteistoiminnallisella mallilla varmistamme, että pelaamme kaikki samaan maaliin. Kaikissa rakennushankkeissa on ongelmia, suurempia tai pienempiä. Kun luottamus on syntynyt, vaikeatkin ongelmat on mahdollista ratkaista yhdessä. Pyrimme keskittymään laatuun, yhteistyöhön ja ammattitaitoon. ARAn päätös sulkea yhteistoiminnalliset mallit korjausrakentamisen ulkopuolelle oli meille pettymys, koska oman kokemuksemme mukaan tämä toimintatapa on paras keino ratkaista urakanaikaiset yllätykset kestävällä tavalla.

Kokemukseni mukaan suuret organisaatiot ovat heränneet vastuullisuuteen, mutta suuri osa alan toimijoista on vielä unessa. Meidän tehtävämme julkisena toimijana on herätellä muitakin mukaan ilmastoviisaaseen ja vastuulliseen rakentamiseen. Vastuullisuuteen tarvitaan tekoja, pelkät korulauseet eivät muuta toimintaa.

Viestinnällä on suuri rooli niin käyttäjien ja asukkaiden sitouttamisessa kuin operatiivisen toiminnan parantamisessakin. Viestintään panostamalla olemme saaneet muun muassa kaupunkien omistamien kiinteistöjen talopäälliköiden tyytyväisyyttä kiinteistöihin parannettua merkittävästi yhden vuoden aikana. Talopäälliköt vastaavat tiedon jakamisesta kiinteistössä ja toimintojen järjestämisestä.

Parantaminen lähtee ihmisistä niin rakennushankkeissa kuin ylläpidossakin. Koko ketjulla kaavoituksesta ja suunnittelusta koululaisen roska-astiaan heittämään banaaninkuoreen on vaikutusta jättämäämme jälkeen.

Jani Kervinen
Kirjoittaja on Mestaritoiminta Oy:n toimitusjohtaja ja yksi Ilmasto & kunnat: vähähiilinen rakentaminen -tapahtuman puhujista. Järvenpään kaupungin ja Järvenpään Mestariasunnot Oy:n omistama yhtiö vastaa omistajiensa kiinteistöjen johtamisesta, ylläpidosta ja rakennuttamisesta.


Jani Kervisen vinkit vastuulliseen rakentamiseen

  1. Pura siilot. Vanhakantainen siiloutuminen pitää saada rakentamisesta karsittua pois. On vastuutonta rakentaa omaan pikkuiseen rooteliin tuijottaen. Siiloutuminen on myös rakentamisen laadun suurin heikentäjä.
  2. Tee pitkällä tähtäimellä. Rakennukset pitäisi rakentaa niin, että ne kestävät myös tulevaisuuden olosuhteita, kuten rankkasateita ja tulvia, vaurioitumatta.
  3. Muista muunneltavuus. Käyttötarpeet todennäköisesti muuttuvat jossain vaiheessa rakennuksen elinkaarta. Tämä on syytä huomioida suunnittelussa.
  4. Perusta päätökset tietoon. Korjaaminen lisääntyy tulevaisuudessa. Oikeaan tietoon perustuen voidaan tehdä myös rakennuksen elinkaaren kannalta järkeviä päätöksiä.
  5. Hyödynnä teknologiaa. Tekoäly tekee tuloaan myös ylläpitoon ja energiatehokkuuden parantamiseen. Näiden ratkaisujen hyödyntämisessä haluamme olla kärkijoukoissa.

Ilmasto & kunnat: vähähiilinen rakentaminen 17.6.2022

Miten rakentamisen vähähiilisyyteen tällä hetkellä panostetaan ja millä aikataululla alan panostukset hiilineutraaliuteen saavat aikaan riittävän ison mittakaavan tuloksia? Tapahtumasarjamme toisessa osassa perehdytään ilmastopäästöjen vähentämiseen rakentamisessa ja kiinteistönpidossa. Mukana keskustelemassa:

  • Tytti Bruce-Hyrkäs, Head of Carbon Neutrality, Granlund Oy; Vähähiilinen rakentaminen -toimikunnan puheenjohtaja, Green Building Council Finland
  • Jani Kervinen, toimitusjohtaja, Mestaritoiminta Oy
  • Rami Erkkilä, Senior asiantuntija, vastuullinen rahoitus, Kuntarahoitus

Lue lisää tapahtumasta täältä.
Ilmoittaudu verkkotapahtumaan 17.6. klo 10.30–12.00 täällä.

NäkökulmatTapahtumatVastuullisuus

Luonnon monimuotoisuuden edistäminen on investointi tulevaisuuteen

Kuntarahoituksen ensimmäisessä Ilmasto & kunnat -tapahtumassa 31.5. keskusteltiin luonnon monimuotoisuuden edistämisestä. Lahden kaupunginjohtaja Pekka Timonen, SYKE:n biodiversiteettiasiantuntija Riku Lumiaro ja Kuntarahoituksen Sustainability Analyst Mikko Noronen pohtivat kuntien roolia luontokadon torjumisessa ja toivat esiin parhaita käytäntöjä työn käynnistämiseen.

Pekka Timonen kuvasi Lahden matkan ruskeasta teollisuuskeskittymästä vihreäksi kaupungiksi. Lahden ympäristötyö alkoi jo 1980-luvulla Vesijärven puhdistamisesta. Kaupunki tavoittelee hiilineutraaliutta vuonna 2025. Timonen korosti, että luonnon moniarvoisuuden edistäminen ja ilmastonmuutoksen hillitseminen on välttämätöntä työtä, jota kaikkien kuntien ja kaupunkien tulee tehdä.

– Kyse on kunnille kriittisten asioiden, kilpailukyvyn ja elinvoiman edistämisestä. Tärkeintä on aloittaa työ ja tehdä sitä määrätietoisesti: näin on mahdollista päästä pitkälle. Taikavoima tavoitteisiin pääsemiseksi on alueen keskeisten toimijoiden sitouttaminen kestävyysajatteluun. Kunnassa täytyy myös olla ihmisiä, joiden vastuulla nämä asiat ovat, Timonen painotti.

Lahdessa on muun muassa pilotoitu ekologista kompensaatiota, jossa luontoarvojen heikentyminen jollain alueella korvataan suojelemalla vastaavia arvoja toisaalla. Kaupungissa myös tutkitaan luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksia ja kaupungin viherryttämisohjelma on työn alla.

– Ekologinen kompensaatio, ja kokeilut ylipäätään, vaativat poliittista tahtoa ja yhteistyötä eri hallinnonalojen kesken. Myös kansallisille linjauksille olisi tarvetta, Timonen sanoi.

Luonto kaupungissa auttaa ilmastonmuutoksen hillitsemisessä

Myös Suomen ympäristökeskus SYKE:n biodiversiteetti- ja viestintäasiantuntija Riku Lumiaro toi esiin monimuotoisen luonnon kunnan vetovoimatekijänä. Lähiluonnon arvostus ja käyttö ovat koronapandemian myötä kasvaneet entisestään. Kaupunkien keskuspuistot ja lähimetsät ovat tärkeitä virkistysalueita.

– Tiheässä ympäristössä asuvat hakevat luontoa kauempaa, jos sitä ei läheltä löydy. Matkustaminen kauemmas taas lisää kasvihuonepäästöjä. Tästäkin syystä viheralueita pitäisi olla myös urbaanissa ympäristössä.

SYKE on ollut mukana Lahden ekologisen kompensaation pilottikokeilussa.

– Kompensointi on yleistymässä, mutta se on edelleen pilotointia. Kaavoitukseen tarvittaisiin mahdollisuus kompensaatiomerkintään, jotta luontoalueita voisi alustavasti varata tähän tarkoitukseen.

Kun ilmasto lämpenee, sateiden määrä lisääntyy ja tarve hulevesien hallinnalle kaupungeissa kasvaa. Esimerkiksi hulevesikosteikot ja viherkatot sitovat hulevesiä ja vähentävät putkistojen rakentamisen tarvetta. Luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen kannalta myös perinnebiotooppien tuominen kaupunkiin olisi tärkeää.

– Neljännes kaikista uhanalaisista lajeista elää perinneympäristöissä ja valtaosa kadonneista lajeista Suomessa on perinnebiotooppien lajeja, Lumiaro sanoi.

Luontokunnat-verkoston tavoitteena on hyvien käytäntöjen jakaminen ja verkostoitumismahdollisuuksien sekä ajankohtaisen tiedon ja koulutusten tarjoaminen. SYKE kehittää luontokuntaindikaattoreita ja muun muassa kompensaation mittaamissa yhteistyössä eri tahojen kanssa. Suunnitteilla on myös tavoitteellisemman toiminnan kehittäminen Luontoviisaat kunnat -nimen alla.

Luonnon taloudellisia arvoja ei vielä hahmoteta

Kuntarahoituksen Sustainability Analyst Mikko Noronen painotti, että luontokatoa ja ilmastonmuutosta ei voi ratkaista erikseen. Molempia on torjuttava yhdessä.

– Rahoittaja on mahdollistaja, joka pystyy tukemaan ilmaston ja ympäristön kannalta kestävää toimintaa kestävän rahoituksen avulla. Myös hinnoittelu on yksi keino ohjata pääomia kestäviin hankkeisiin. On tärkeää, että rahoitus on mukana suunnittelussa ajoissa, jotta rahoitettavat projektit pystyvät täyttämään myös rahoittajien vaatimukset.

Myös rahoitukseen liittyvä sääntely kehittyy. Se harmonisoi ja kiihdyttää yritysten toimintaa. Nyt EU:n taksonomiassa ilmastonmuutoksen hillitseminen on etusijalla, biodiversiteetti tulee mukaan taksonomiaan vuonna 2023.

Noronen viittasi helmikuussa julkaistuun Dasguptan raporttiin, jonka mukaan luonnon tarjoamista taloudellisista hyödyistä ja tuotoista on tunnistettu vasta pieni osa. Raportissa vaaditaan taloudellisen järjestelmän uudistamista ekosysteemejä elvyttäviksi ja tukeviksi.

Kaikki kolme asiantuntijaa olivat yhtä mieltä siitä, että tarvitsemme kulttuurista muutosta kohti yhteiskuntaa, jossa luonto on arvostuksen keskiössä.

– Kyllä Suomessa eletään hyvää elämää sadankin vuoden päästä. Myönteistä kehitystä on parhaiten mahdollista vauhdittaa koulutuksen kautta, kuten Suomessa on aina tehty, Lumiaro kiteytti.

Katso tilaisuuden tallenne tästä linkistä.


Seuraavassa Ilmasto & kunnat -tapahtumassa käsitellään rakentamisen ilmastovaikutuksia sekä vähä- tai nollahiilisiä rakennusratkaisuja. Tutustu tapahtumaan ja ilmoittaudu mukaan täällä.

Lue myös: Riku Lumiaron blogi ja vinkit luonnon monimuotoisuustyöhön kunnissa

KuntarahoitusTapahtumatVastuullisuus

Riku Lumiaro: Ei elinvoimaa ilman luontoa

Kuntaliitto on selvittänyt, mitä asioita kuntalaiset pitävät tärkeimpinä tekijöinä asuinpaikkaa valitessaan. Tärkeimpänä kuntalaiset pitävät hyvää asuinympäristöä, toisena hyviä palveluita, ja kolmantena luonnonläheisyyttä. Viime vuosina lähiluonnon arvostus on kasvanut kohisten: korona-aikana suomalaiset liikkuivat luonnossa lähes viidesosan enemmän kuin ennen pandemiaa. Fyysisen kunnon lisäksi luonnossa ylläpidetään henkistä hyvinvointia, rentoudutaan ja hiljennytään. Trendi tuskin kääntyy, sen takaa maailman meno.

Kuntien kaavoitusmonopoli varmistaa, että niiden päätökset sanelevat viime kädessä sen, miltä kuntalaisten arvostama lähiluonto näyttää. Maankäyttö on suurin lajeja uhkaava tekijä – rakentaminen kolmanneksi suurin. Kuntalaisten silmissä ei ole yhdentekevää, onko lähiseudun viheralue yhtenäinen kymmenien hehtaarien metsä vai pienten palstojen mosaiikki. Rikas, hyvinvoiva luonto on kaikkein arvokkainta, niin viihtyisyyden kuin terveysvaikutusten kannalta.

Ilmastotoimet alkavat olla kunnissa arkipäivää. Niistä on tehty järjestelmällinen osa kaikkea päätöksentekoa. Teot luonnon monimuotoisuuden eteen ovat kuitenkin vielä hajanaisia, ja lepäävät liian usein muutaman avainhenkilön harteilla. Silti hyviäkin esimerkkejä on: esimerkiksi Lahden kaupunki, jossa luonnon monimuotoisuuden tilaa on parannettu vuosikymmenien ajan. Vesijärven kunnostaminen aloitettiin jo vuonna 1987. Lahti on myös kokeillut ekologista kompensaatiota ensimmäisenä kaupunkina Suomessa. Siinä lisärakentamisen haitat hyvitetään rauhoittamalla arvokkaita luontoalueita muualla.

Luonnon monimuotoisuus on monimutkaista. Siksi työ sen edistämiseksi vaatii valtavasti tietoa ja sitoutumista lähestulkoon kaikilta kuntaorganisaation aloilta: hallinnosta ja maankäytöstä teknisiin palveluihin, sivistys-, ympäristö- ja luonnonsuojelutoimea unohtamatta. Usein vahinkoja nimittäin sattuu, kun tieto ei leviä toimijalta toiselle. Kotikunnassani moottoritien varteen rakennettiin näyttävät meluvallit, joiden yläosa oli lasia. Lopputulos oli visuaalisesti miellyttävä, mutta alueen linnustolle kuolettava.  Lähialueella pesivä kanahaukkapari lensi päin lasia ja poikaset kuolivat pesään. Vallien lasiosiin päädyttiin lisäämään teippejä, jotta linnut huomaisivat lasireunuksen.

Monimuotoisuustyö lähtee liikkeelle luonnon monimuotoisuusohjelmasta, jossa määritellään, miten luontoarvot huomioidaan arkisessa luonnossa: talousmetsissä ja rakennetun ympäristön lomassa. Monimuotoisuutta ei nimittäin turvata suojelualueilla. Ne ovat työn ydin, mutta todellinen vaikutus syntyy, kun luonnon monimuotoisuus on jokaisen kaavoittajan, suunnittelijan ja rakentajan työpöydällä. Liikkeelle pääsee liittymällä SYKE:n Luontokunnat-verkostoon, josta saa valmiita malleja ja parhaita käytäntöjä päätöksenteon tueksi.

Ennustan, että lajikadon kiihtyessä rikas luonto nousee arvoon arvaamattomaan. Ihmisillä kun on tapana arvostaa asioita turhan myöhään. Joten kunnat, huolehtikaa luonnon hyvinvoinnista. Ilman sitä ei ole elinvoimaa.

Riku Lumiaro
Kirjoittaja on biodiversiteettiasiantuntija Suomen ympäristökeskuksessa ja yksi Ilmasto & kunnat: kunnat luonnon monimuotoisuuden vartijoina -tapahtuman puhujista.


Riku Lumiaron vinkit luonnon monimuotoisuustyöhön kunnissa:

  1. Liity Luontokunnat-verkostoon. Sieltä saat tukea työn käynnistämiseen.
  2. Aloita luonnon monimuotoisuusohjelman valmistelu. Se on työn kulmakivi.
  3. Panosta työhön: rekrytoi ympäristösihteeri tai ympäristöjohtaja. Perusta poikkihallinnollinen työryhmä. Se säästää aikaa ja rahaa.
  4. Nosta luontoasiat kunnan päätöksentekoon valtuuston ja hallituksen kokouksissa. Jos tarve vaatii, lähde liikkeelle pienin askelin. Korosta työn merkitystä, eritoten elinvoimaa.
  5. Ryhdy hommiin ja ota kuntalaiset mukaan. Suomalaisilla on vahva talkoohenki, luonnosta halutaan huolehtia.


Ilmasto & kunnat: kunnat luonnon monimuotoisuuden vartijoina

Kuinka vihreät edelläkävijäkunnat ehkäisevät luontokatoa? Uuden tapahtumasarjamme ensimmäisessä osassa perehdytään kuntien tärkeään rooliin luonnon monimuotoisuuden vartijoina. Mukana keskustelemassa:

  • Pekka Timonen, kaupunginjohtaja, Lahden kaupunki: Suomen johtavan ympäristökaupungin monimuotoisuustyö
  • Riku Lumiaro, biodiversiteetti- ja viestintäasiantuntija, SYKE: Käytännön esimerkkejä Luontokunnat-verkostosta
  • Mikko Noronen, Sustainability Analyst, Kuntarahoitus: Rahoitussektorin rooli luonnon monimuotoisuustyössä

Ilmoittaudu verkkotapahtumaan 31.5. klo 12–13.30!

NäkökulmatTapahtumatVastuullisuus

Kuntarahoituksen tuloswebinaari järjestetään 9.2.2022

Tilaisuuden puheenvuorot:

  • Esa Kallio, toimitusjohtaja
  • Timo Vesala, pääekonomisti
  • Joakim Holmström, johtaja, pääomamarkkinat ja vastuullisuus

Esitysten jälkeen on mahdollisuus esittää kysymyksiä.

Kuntarahoituksen tuloswebinaari

Aika: 9.2.2022 klo 14.00

Paikka: Microsoft Teams

Ilmoittaudu tapahtumaan täällä.

Lähetämme linkin tapahtumaan ilmoittautumisen vahvistusviestissä. Tapahtuma tallennetaan. Tilaa tallenne täällä.

KuntarahoitusPääekonomistiTapahtumat

Globaali talous jatkaa kasvua, palaavatko korot kasvu-uralle? – Kuntarahoituksen markkinakatsaus 8/2021 on julkaistu

Kuntarahoitus_Markkinakatsaus_082021Lataa

Kesäkauden aikana on nähty mielenkiintoisia markkinaliikkeitä. Pitkät korot ovat laskeneet tuntuvasti, mutta osakemarkkinoilla alkuvuoden vahva veto on vain jatkunut. Yhdysvalloissa pitkien korkojen lasku alkoi jo maaliskuussa, Euroopassa vasta myöhemmin keväällä. Taustalla on korkosijoittajien pelko talouskasvun ennenaikaisesta jäähtymisestä.

– Alkuvuodesta suhdanneodotukset kieltämättä vahvistuivat hieman liian nopeasti. Koronapandemiasta toipuminen on pitkä prosessi eikä palautuminen tapahdu kitkatta. Lisäksi uudet virusmuunnokset ovat voimistaneet talouden lyhyen aikavälin riskejä. Nämä riskit kohdistuvat erityisesti kehittyviin talouksiin, joissa rokotesuoja on merkittävästi teollisuusmaita heikompi. Kiinan asema globaalien toimitusketjujen solmukohtana on erityisen merkittävä ja siksi Kiinan paikallisilla epidemia-aalloilla voi olla vaikutusta koko maailmantalouteen, Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala pohtii.

Kasvu jatkuu, Euroopassa jopa odotettua vahvempana

Vaikka maailmantalous on jo ohittamassa toipumisvaiheen kasvuhuippunsa, globaalin suhdanteen perustrendi on yhä hyvin myönteinen. Kasvu jatkuu laajalla rintamalla, Euroopassa jopa odotuksia vahvempana. Vuoden toisella neljänneksellä Yhdysvaltain bkt-luvut olivat ennakoitua vaisummat, mutta lievä pettymys selittyi pääosin varastojen supistumisella. Kotimainen kulutuskysyntä jatkoi Yhdysvalloissa voimakkaassa kasvussa.

Maailmantalouden pidemmän aikavälin kasvunäkymä on myös vahvistumassa.

– Pandemia on edistänyt digitalisaatiota ja tarjonnut yrityksille mahdollisuuden etsiä entistä tehokkaampia toimintatapoja. Valtiot panostavat nyt julkisiin investointeihin, joilla pyritään parantamaan yhteiskuntien perusinfraa ja julkisten palvelujen tehokkuutta sekä edistämään vihreää siirtymää. Keskuspankit ovat uudistaneet rahapolitiikkastrategioitaan siten, että ne tukisivat paremmin hintavakaustavoitteen toteutumista ja avaisivat mahdollisuuden korkoympäristön normalisoitumiselle, Vesala perustelee.

Maailmantalouden keskipitkän aikavälin perusviritys on siis varsin positiivinen. Toki kustannusten nousu on lisännyt stagflaation eli inflaation ja aneemisen talouskasvun yhdistelmän mahdollisuutta, mutta se on vain yksi mahdollinen skenaario, eivätkä esimerkiksi osakemarkkinat näytä tällä hetkellä olevan stagflaatiosta kovin huolissaan. Vallitseviin suhdanneolosuhteisiin nähden kesän aikana tapahtunut korkotason lasku vaikuttaa ylimitoitetulta.

– Mikäli maailmantalouden kasvunäkymä säilyy loppuvuonna likimain odotetun kaltaisena, koroissa nähtäneen käänne takaisin nousutrendille, Vesala ennakoi.

Olemme aiemmin arvioineet, että Euroopan keskuspankki saattaisi käynnistää korkotason asteittaisen normalisoinnin vuoden 2023 loppupuolella.

– Heinäkuussa julkaistun strategiauudistuksen ja sitä seuranneen rahapolitiikkaohjeistuksen perusteella tämä aikataulu vaikuttaa ehkä liian varhaiselta. Toisaalta reaalitalouden pitkän aikavälin skenaarioissa ei ole tapahtunut kovin oleellisia muutoksia, Vesala arvioi.

Suomen talouden kasvu jatkuu, työllisyysluvut jymy-yllätys

Suomen talouden tunnusluvut ovat pysyneet vahvoina.

– Ennakkotiedot vuoden toiselta neljännekseltä lupaavat sen verran voimakasta kasvua, että vuoden 2021 bkt-ennusteita saadaan luultavasti edelleen korjata ylöspäin. Teollisuudessa tilauskanta on vahvistunut erittäin hyvälle tasolle ja keskeisimmät vientimaamme näyttäisivät olevan jo vahvassa noususuhdanteessa, Vesala sanoo.

Ehkä suurimmat positiiviset yllätykset on kesän aikana nähty työmarkkinoilla. Työllisyysasteen trendi on noussut jo selvästi 72 prosentin ja työttömyysastekin on painunut alle 8 prosenttiin.

– Erityisen hämmästyttävää on ollut työvoiman voimakkaana jatkuva kasvu: työmarkkinoille aktiivisesti osallistuvia 15–74-vuotiaita henkilöitä on jopa viitisenkymmentä tuhatta enemmän kuin ennen koronapandemiaa. Ilmiö on mielenkiintoinen, sillä yleensä taloustaantumat pikemminkin vähentävät työmarkkinoille osallistumista kuin lisäävät sitä. Osallistumisasteen nousu on toki erittäin tervetullutta, sillä monilla aloilla, varsinkin palveluissa ja rakentamisessa, kärsitään jo noususuhdanteen tässä vaiheessa työvoimapulasta, Vesala jatkaa.

PääekonomistiTalousTapahtumat

Lahti — Euroopan ympäristöpääkaupunki 2021 järjestää Kestävän kasvun foorumin

Kestävän kasvun foorumi tuo yhteen sijoittajia, tutkijoita jamuita alan huippuja keskustelemaan uusista kestävän sijoittamisen ja rahoituksen trendeistä. Tapahtumassa nostetaan esille onnistuneita investointejajasitä, miten kestävä rahoitus kohtaakiertotalouden,luonnon sekä biologisen monimuotoisuuden. Konferenssissa keskustellaan myös julkisten ja yksityisten sijoituskohteiden vaikuttavuuden mittaamisesta.

Kestävän kasvun foorumin puhujia ovat muunmuassa BlackRockin varapuheenjohtaja PhilippHildebrand, europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen sekä Suomen Pankin johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki. Konferenssin isäntänätoimii IFRS-säätiön hallintoneuvoston ja Kestävä Lahti -säätiön puheenjohtaja Erkki Liikanen.

Ohjelmassa on myös Kuntarahoituksen varainhankinnasta ja vastuullisuudesta vastaavan Antti Kontion puheenvuoro ”From local to global: growing importance of green and social bonds”.

Katso koko ohjelma täältä. Tapahtuma on maksuton, voit ilmoittautua osallistujaksi täällä.

Kestävän kasvun foorumi

Aika: 14.-15.9.2021

Paikka: Verkkotapahtuma

Lisätietoja : greengrowthforum.fi

TapahtumatVastuullisuus

Miksi inflaatio kiihtyy, Timo Vesala? – Kuntarahoituksen markkinakatsaus 5/2021 on julkaistu

Kuntarahoitus_Markkinakatsaus_052021Lataa

Inflaatio kiihtyi Yhdysvalloissa odotettua enemmän

Yhdysvaltojen massiivinen talouden elvytysurakka on kasvattanut huolta inflaatiosta. Huhtikuussa inflaatio kiihtyi USA:ssa jo yli neljään prosenttiin, mikä oli selvästi odotuksia korkeampi lukema.

– Kysyntä virkoaa varsin nopeasti, mutta talouden tarjontapuoli toipuu pandemian poikkeusoloista hitaammin. Monet yritykset varautuivat talvikaudella heikompaan menekkiin, ja nyt on ilmennyt pullonkauloja toimitusketjuissa. Kysynnän ja tarjonnan elpymisen eritahtisuus aiheuttaa väliaikaisia inflaatiopaineita. Myös energian ja raaka-aineiden hintojen palautuminen vuoden takaisesta romahduksesta nostattaa nyt inflaatiolukuja, analysoi Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala.

Yhdysvaltojen keskuspankki Fedin tehtävä vaikeutuu, jos koronasta toipuva talous kaipaa yhä rahatalouden elvytystä, mutta inflaatio-odotusten hillintä alkaa jo vaatia puheita korkojen nostamisesta.

– Yhdysvaltojen korkonäkymä säilyy epävarmana, kunnes saamme enemmän näyttöä siitä, onko kuluttajahintojen nousussa aineksia pysyvämpään inflaatio-ongelmaan, Vesala jatkaa.

Eurooppa seuraa Yhdysvaltoja, mutta maltillisesti

Inflaatio on jo kiihtynyt ja kiihtyy jatkossakin myös Euroopassa, mutta selvästi maltillisemmin kuin Yhdysvalloissa. Mikäli elvytyspolitiikka onnistuu ja talous toipuu lähivuosina pandemiaa edeltäneelle bkt:n kasvu-uralle, EKP:lle avautuu mahdollisuus alkaa normalisoida korkotasoa. Pitkät korot ovatkin jo kääntyneet maltilliselle nousutrendille.

– Talouden ylikuumenemisen riski on kuitenkin huomattavasti pienempi kuin Yhdysvalloissa, ja siksi myös korkojen nousupotentiaali on selvästi vähäisempi. Näillä näkymin ensimmäiset koronnostot voisivat ajoittua vuodelle 2023, mutta tällainen näkymä kuitenkin edellyttää nykyisten kasvuodotusten toteutumista, Vesala sanoo.

Kuntatalouden lähivuosien näkymä hieman kohentunut – haasteita silti riittää

Suomen talous on kestänyt alkuvuoden epidemia-aallon odotuksia paremmin, ja myös työllisyydessä on tapahtunut myönteistä kehitystä. Koronakriisin kauaskantoisimpia ongelmia ovat pitkäaikaistyöttömyyden merkittävä nousu ja toisaalta työllisyyden resurssirajoitteet; osaavasta työvoimasta uhkaa tulla pulaa jo talouden elpymisvaiheessa.

Uusi kuntatalousohjelma kertoo kuntatalouden lähivuosien näkymän kohentuneen: rahoitusalijäämän ennustetaan olevan vuosina 2021–2024 aiempia arvioita pienempi. Arviot verotulojen kehityksestä ovat parantuneet ja vuosikate riittää aiempaa paremmin kattamaan kuntien investointitarpeita. 2020-luvun suuret haasteet – ilmastonmuutos, huoltosuhteen nousu ja alueiden eriytyminen – eivät kuitenkaan hellitä vaan edellyttävät palvelurakenteen jatkuvaa sopeuttamista ja valmiutta yhteistyöhön.

PääekonomistiTalousTapahtumat

Kuntarahoituksen markkinakatsaus 04/21 on julkaistu: ”USA elpyy vauhdilla – myös ylikuumenemisriskejä seurattava tarkasti”

Kuntarahoituksen markkinakatsaus 04/2021Lataa

Korona dominoi edelleen talouden kehitystä. Talousennusteita on kuitenkin nostettu tuntuvasti viime viikkoina. Merkittävin syy näkymän paranemiselle on Yhdysvaltain voimakas elvytyspolitiikka, jolla on maailmanlaajuisia positiivisia heijastusvaikutuksia.

USA:n talouden elpymisvauhti voi yltyä liiankin ripeäksi

Yhdysvallat elvyttää nyt kotimaista kulutuskysyntää niin voimakkaasti, että jopa riski talouden ylikuumenemisesta on kasvanut. Yhdysvaltain keskuspankki Fedillä onkin hankala tehtävä: reaalitalous voi pian tarvita kiristyvää rahapolitiikkaa, mutta liian nopea korkojen nousu olisi riski rahoitusmarkkinoiden vakaudelle.

– Fedin omat makrotalouden ennusteet ja ohjeistus tulevasta rahapolitiikasta ovat kuin eri paria: kasvuennusteiden mukaan USA:n talous ylittää jo ensi vuonna kasvu-uran, jolla Yhdysvallat oli ennen pandemiaa. Toisaalta Fed ei odota ohjauskorkojen nousevan ennen vuotta 2024. Mikäli talouskasvu todella kiihtyy ennusteiden mukaisesti Fed todennäköisesti nostaa korkoja jo huomattavasti ennakoitua aiemmin, Vesala sanoo.

Korkomarkkinat ovat jo hyvän aikaa hinnoitelleet paranevaa kasvunäkymää ja piristyvää inflaatiota. Alkuvuoden nousupyrähdyksen jälkeen pitkissä koroissa on odotettavissa rauhallisempia liikkeitä. Seuraavaksi markkinoilla odotetaan, miten hyvin kasvu- ja inflaatioennusteet toteutuvat ja miten keskuspankkien rahapolitiikkaohjeistus niihin reagoi.

– Inflaatio tulee kevään aikana todennäköisesti selvästi kiihtymään sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa. Kyse näyttäisi kuitenkin olevan väliaikaisesta ilmiöstä. Kulutuskysyntä herää pandemiahorroksesta tarjontakapasiteettia rivakammin, mikä aiheuttaa sopeutumisjaksolla hintapaineita. Myös viime vuoden heikko vertailujakso sekä energian hintojen nopea toipuminen nostavat vuositason inflaatiolukuja, Vesala summaa.

Vesalan mukaan USA:n talouden ylikuumeneminen on kuitenkin todellinen riski.

– Yhdysvaltain talouden ylikuumenemisriskejä on silti seurattava tarkasti. Massiivinen elvytys saattaa lopulta vaikuttaa myös pitkän aikavälin inflaatio-odotuksiin, jolloin itseään ruokkiva hintojen nousudynamiikka voi käynnistyä.  

Euroopassa on eri murheet – perusongelmana tuttu noidankehä

Maltillisemmin elvyttävässä Euroopassa talouden ylikuumenemisen ja liiallisen inflaation riskit ovat huomattavasti vähäisemmät kuin Yhdysvalloissa. Pandemian jälkeenkin Euroopan talouden perusongelma on todennäköisesti edelleen alhaisen investointiasteen, matalan tuottavuuden ja hitaan kasvun noidankehä. Tällainen taloudellinen pysähtyneisyys edellyttää vielä pitkään kasvua tukevaa politiikkaa.

Talousnäkymien kirkastumisen ansiosta myös euroalueen korko-odotukset ovat nousseet jonkin verran alkuvuoden aikana, mutta rahamarkkinakorkojen odotetaan silti pysyvän negatiivisina vuosikymmenen puolivälin paikkeille saakka.

– Mikäli Eurooppa toipuu koronataantumasta kutakuinkin ennustetusti, pitkien korkojen suhdanneluontoinen mutta maltillinen nousutrendi oletettavasti jatkuu, Vesala sanoo.

Suomen talous kasvu-uralla koronasulusta huolimatta

Poikkeusoloissa Suomi on pitänyt talouden rattaat pyörimässä kiitettävän hyvin: bkt on jatkanut kasvuaan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä, vaikka talouden sulkutoimia jouduttiin jälleen tekemään koronapandemian vuoksi. Erityisesti teollisuudessa tuotannon ja uusien tilausten kehitys on ollut myönteinen yllätys. Jatkossa talouskasvun odotetaan entisestään kiihtyvän ulkomaankaupan piristymisen ja vilkastuvan kotimaisen kulutuskysynnän ansiosta.

– Olemme toistaiseksi välttyneet työttömyyden ja konkurssien voimakkaalta kasvulta. Koska muutamat toimialat, kuten matkailu-, ravintola- ja tapahtuma-ala, kärsivät erilaisista rajoituksista vielä vähintäänkin kuukausia, lomautettujen määrä normalisoituu hitaasti ja konkurssiriskit pysyvät pitkään koholla, Vesala muistuttaa.

Koronakriisin jälkihoidossa riittää paljon tehtävää.

– Talouspolitiikan painopistettä on siirrettävä Suomen pitkän aikavälin kasvupotentiaalin vahvistamiseen. Tärkeitä työllisyyttä ja osaamista parantavia uudistuksia on jo saatu aikaan, mutta nousevan huoltosuhteen vaikutusten lieventämiseksi niitä tarvitaan lisää, Vesala sanoo.

KuntarahoitusTalousTapahtumat