Vuoden vihreä edelläkävijä -finalisti: Kokkolan kaupunki

Millaisia ympäristö- ja ilmastotavoitteita olette asettaneet Kokkolassa? 

”Kaupungin strategia 2022–2025 asettaa tavoitteeksi kestävästi kehittyvän ja hiilineutraalin Kokkolan vuoteen 2035 mennessä. Strategiassa on useita painopisteitä, kuten ilmastovaikutusten huomiointi kaikessa päätöksenteossa ja resursoinnissa, uusiutuvan energiantuotannon edistäminen, ilmastotietoisuuden lisääminen ja kotitalouksien tukeminen. Erityisesti lasten ja nuorten haluamme omaksuvan kestävän kehityksen ajatuksen. 

Kokkolassa on laadinnassa myös erillinen ilmasto-ohjelma ja sitä toteutetaan jo nykyisen vaalikauden aikana. Suunnittelemme kestävää kehitystä tukevia hankintoja esimerkiksi rakentamisen, kiinteistöhuollon ja käyttötalouden osalta. Myös tarpeellisia mittareita kehitetään edelleen: kun vuonna 2025 lainsäädäntö sitä edellyttää, on meillä hiilineutraaliustavoitteiden osalta jälkilaskentamenetelmät valmiina kaikkiin hankkeisiin, niin suuriin kuin pieniinkin. 

Kaiken kaikkiaan korostamme elinkaariajattelua, jossa hiilineutraalius ei ole mörkö, joka vain maksaa hirveästi, vaan oikein toteutettuna tuottaa myös säästöä.”

Miten huolehditte siitä, että tavoitteet ovat osa päivittäistä käytännön työtä? 

”Katsomme alusta asti toimenpiteitä siitä kulmasta, kuinka niistä tehdään mahdollisimman kestäviä. Esimerkiksi kun kansallinen Astetta alemmas -kampanja tuli, aloitimme rakennusten säädöistä. Kävimme läpi patterit, linjasäätöventtiilit, ilmanvaihdot ja etsimme niiden kulutuksesta tasattavaa. Eräässä tapauksessa yhdessä päässä rakennusta patterit olivat 20 asteessa, toisessa päässä taloa 26 asteessa: tällaiset epätasapainot huollettiin ensin, jotta asteen pudotus olisi oikeasti hyödyllinen. Kun tämä oli tehty, laskimme kulutusta: ”astetta alemmas” oli meille tavallaan myös ”astetta edemmäs”. 

Myös mittarointi nousee esiin, kun tavoitteita viedään käytäntöön. Insinöörinä aina kun kuulen suuria tavoitteita, herää heti se kysymys, että miten nämä mitataan. Kokkolassa olemme laatineet jo nyt kattavia mittareita: ne auttavat meitä myös esittämään poliittisille päättäjille selkeästi, missä on onnistuttu ja miksi, missä ei ja miten tätä kehitetään. 

Haluamme myös mahdollistaa ympäristöystävällistä liikennöintiä ja kulkuyhteyksiä. Kokkola on ottanut mallia Oulusta, koska siellä nämä on toteutettu erittäin hyvin: olemme täälläkin kunnostaneet kevyen liikenteen väylät ja varanneet määrärahoja uusille asuinalueille alikulkuväylien toteutukseen.  

Ja vaikka Pohjanmaalla ollaankin, emme tyydy siihen, että olemme jo tosi hyviä vaan louhimme koko ajan lisää tietoa ja haemme parhaita käytänteitä muiden kanssa. Haluaisimme suurten kaupunkien kanssa viritellä verkostoa, jossa jakaisimme oppia toisillemme. Sisäisesti olemme myös lisänneet osaamista palkkaamalla automatiikka-, LVI- ja sähköinsinöörejä.”

Miten ilmasto- ja ympäristötavoitteet näkyvät taloussuunnittelussanne? 

”Taloussuunnittelu on muuttunut harmaasta prosessista nykyään varsin vihreäksi, sen näkee myös laajemmin. Kokkolassa strategian ympäristötavoitteet on sidottu hyvin käytännöllisesti taloussuunnittelun prosesseihin ja rahoituksessa mietimme päivittäin, mitä hankkeita voisimme tukea vihreällä rahoituksella. On todennäköistä, että vihreän rahoituksen osuus myös kasvaa tulevaisuudessa. 

Kokkolaa leimaa monella tavalla bio- ja kiertotalous ja ne näkyvät myös toimialojen käytännön suunnittelussa. Täällä toimii paljon teollisuutta ja nyt esimerkiksi akkutuotanto on kasvamassa: se haastaa meitä kaupunkina koko ajan positiivisesti ja kannustaa pohtimaan, miten luomme eri tahoille hyvät edellytykset toimia.  

Infrassakin on taloussuunnittelun ulottuvuus. Kokkolassa on esimerkiksi rakenteilla useampi tuulipuisto, mutta voimaloiden siipien kuljetus on niiden suuren koon vuoksi haasteellista. Tätä varten rakensimme raskaan liikenteen väylän, johon meni tuhansia kuutioita maamassaa ja mursketta. Suunnitelmissa on, että kun tämän väylän tarve poistuu hankkeiden valmistuttua, massaa käytetään rakentamaan alueelle huleveden viivästysallas. Näin hyödynnämme materiaalia uudelleen kestävästi ja taloudellisesti.”  

Mistä toivoisitte, että muut kaltaisenne toimijat ottaisivat teiltä mallia? 

”Ainakin Kokkolan uskalluksesta ja palosta asettaa kunnianhimoisia tavoitteita ja kyvystä saada ne päätökseen. Kuntia riivaa monesti se, että hyviä ajatuksia kyllä löytyy, mutta niitä ei tahdota saada vietyä käytäntöön saakka. Ja kun hanke viedään päätökseen, ei työ lopu: silloin otetaan oppia ja kehitetään.  

Toinen tärkeä tekijä on osaajien ja sidosryhmien motivointi. Esimerkiksi meillä kaupunkiympäristössä on viisi erillistä vastuualuetta: kaikkien sitoutuminen prosesseihin on tärkeää. 

Kannustaisin myös kaikkia toimijoita susformaatio-ajatteluun: tunnistetaan luonto muutoksen ajurina ja pohditaan ja muokataan arvoketjuja sen mukaan. Kokkolassa olemme hyvin kiinnostuneita siitä, mitä arvoketjun eri osissa tapahtuu ja täyttääkö se meidän odotuksemme ja edellytyksemme; väitän, että kaikissa kunnissa ei näin pitkälle tätä ajattelua ole vielä viety.”  

Entä missä haluaisitte vielä erityisesti parantaa? 

”Voimme aina osallistaa käyttäjiä ja päättäjiä enemmän prosessien aikana ja lisätä heidän tietämystään siitä, mitä ollaan tekemässä. Joka hankkeessa täytyy muistaa, kenelle sitä tehdään: esimerkiksi Piispanmäen osalta tämä tarkoittaa oppilaskunnan, huoltajien ja henkilöstön kuulemista. 

Innovatiivisuutta ja vastuullisuutta on kehitettävä jo EU-taksonomiankin vuoksi. Kun muuraamme Piispanmäen julkisivua, mietimme entistä tarkemmin, tuotetaanko siihen tarvittavat 300000 tiiltä vaikkapa Romaniassa vai sadan kilometrin päässä Ylivieskassa – ja tunnistamme entistä paremmin ne eri vaihtoehtojen hyödyt.” 

Olette Vuoden vihreä edelläkävijä -finalistina tänä vuonna hankkeella Piispanmäen monitoimitalo. Mikä on erityisin piirre, joka tekee juuri tästä hankkeesta edelläkävijän? 

”Monikin asia! Erinomainen energiatehokkuus ja sitoutuminen uusiutuvaan omavaraisenergiaan nousevat heti mieleen.  

Myös rakennusosittainen mesta-ajattelu on Piispanmäessä erityistä. Suomalaisessa rakentamisessa laatua usein arvioidaan vasta kokonaisuuden valmistuttua, valvonta tuntuu kyttäämiseltä, eikä prosessi ole kenellekään kovin mieluisa. Piispanmäen hankkeessa kaikki ovat sitoutuneet mesta-ajatteluun: käymme jo alusta asti jokaiseen rakennusosaan liittyvän käytännön työn yksityiskohtaisesti läpi niitä tekevien rakentamisen ammattilaisten ja työnjohdon kanssa. Eli mitä ollaan tekemässä ja mihin kussakin rakennuksen osassa pyritään. Suunnitelmissa on myös kuvata joitain työvaiheita, ja avata prosessia käytännössä striimaamalla ne ammattiopiston rakennus- ja LVI-linjojen opiskelijoiden käyttöön opetustarkoituksessa. Tämä on otettu kuntayhtymällä ja koulutuspuolella innolla vastaan ja kevään 2024 aikana sovitaan käytännön toimenpiteistä kuvauksen toteuttamisesta ja sen soveltumisesta opetukseen. 

Eräs mainitsemisen arvoinen asia on myös hulevesien hallinta. Tässä hankkeessa puhutaan kolmen hehtaarin tontista ja rakennuksen 16400 m2 bruttopinta-alasta, joten hulevettä syntyy paljon. Piispanmäessä tulemme testaamaan myös biohiiltä näiden vesien epäpuhtauksien hallintaan. Se ei ole ainoa edelläkävijän piirre hankkeessa, mutta yksi niistä, joista olemme todella ylpeitä ja innoissamme.”

Piispanmäen monitoimitalo erottuu verrokeistaan vahvalla satsauksella kestävyyteen: rakennuksen tuottamaa tietoa ja dataa aiotaan myös hyödyntää itse opetuksessa. Tutustu hankkeeseen!

Vuoden vihreä edelläkävijä -kilpailun palkinto on 10 000 euroa, jonka voittaja voi käyttää haluamaansa kestävän kehityksen hankkeeseen. Jos voitto tulee kotiin, mihin käyttäisitte palkinnon? 

”Suomessa on järjestetty nuorille yrityksille Biocluster Finlandin kisaa vihreän siirtymän teoista. Yritysmaailmaa on jo aktiivisesti kannustettu mukaan vihreään visiointiin; me voisimme tuoda lapset ja nuoret päiväkotilaisista yläkouluikäisiin mukaan ideoimaan vihreää siirtymää Kokkolassa. Kehityksen ei tässäkään asiassa tarvitse kulkea aina ylhäältä alaspäin, vaan ajatusten vaihto kumpaankin suuntaan on arvokasta. Kokkolalaiset nuoret kävivät hiljattain kertomassa valtuustolle näkemyksiään eräästä toisesta kouluhankkeesta. Tämä tehtiin osana opetustoimintaa: päättäjät saavat suoraa tietoa koululaisilta, joita hankkeet koskevat, ja lapset oppivat kuinka yhteiskunnallinen päätöksenteko toimii.”

Vuoden vihreä edelläkävijä

Kuntarahoitus palkitsi vuoden vihreän edelläkävijän ensimmäistä kertaa vuonna 2019. Voittajan valitsee Kuntarahoituksen vihreän rahoituksen työryhmä, joka arvioi finalistien laajaa ja pitkäjänteistä sitoutumista kestävään kehitykseen.

Vihreä edelläkävijä -kilpailun voittaja paljastetaan keskiviikkona 29. marraskuuta.

Kuntarahoitus on julkaissut kestävyysohjelman – tavoitteena kasvattaa kestävän rahoituksen osuutta ja vähentää rahoitettujen kiinteistöjen päästöjä

Kestävyysohjelma keskittyy erityisesti yhtiön liiketoiminnan, eli Kuntarahoituksen asiakkailleen tarjoamien tuotteiden ja palveluiden, kautta syntyvään pitkän aikavälin vaikuttavuuteen. Se määrittelee aiempaa selkeämmän suunnan ja tavoitteet yhtiön vastuullisuustyölle, jopa vuoteen 2035 saakka. Ohjelma auttaa vastaamaan tulevaan sääntelyyn sekä selkeyttää raportointia ja viestintää asiakkaiden, sijoittajien ja muiden tärkeiden sidosryhmien kanssa.  

– Kestävyysohjelma on keinomme mitata ja kommunikoida sitä, mitä haluamme työllämme saada aikaan. Tavoitteemme ovat nyt selkeämmin linjassa sen kanssa, mitä jo teemme, ja mitä haluamme saavuttaa jatkossa, kertoo Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio

– Halusimme päivittää näkemyksemme siitä, mikä liiketoimintamme ja perustehtävämme kontekstissa on kestävyyden ja vaikutuksien kannalta keskeistä. Halusimme myös asettaa yhteiskunnallista rooliamme selkeämmin kuvaavat tavoitteet ja mittarit, lisää kestävyysohjelmaa laatimassa ollut vastuullisuusanalyytikko Mikko Noronen

Teemoina hyvinvointiyhteiskunnan tukeminen ja vihreän siirtymän vauhdittaminen 

Kestävyysohjelma koostuu kolmesta osiosta. Ensimmäinen osa käsittelee Kuntarahoituksen liiketoimintaympäristöä kestävän kehityksen näkökulmasta, sekä sitä, miten toimintamme kytkeytyy kansallisiin ja kansainvälisiin tavoitteisiin. Ohjelman toinen ja tärkein osio sisältää varsinaiset teemat, tavoitteet ja mittarit Kuntarahoituksen vastuullisuustyölle. Kolmannessa osiossa käsitellään yhtiön vastuullisuustyön tulevaisuutta. 

Asetetut pitkän aikavälin mittarit koostuvat kahdesta kestävään rahoitukseen liittyvästä mittarista sekä yhtiön ensimmäisestä rahoitettujen kiinteistöjen päästöihin kohdistuvasta vähennystavoitteesta. 

– Kuntarahoituksen asiakkailla on merkittävä rooli Suomen ilmastotavoitteisiin pääsemisessä. Suurin positiivinen vaikutuksemme syntyykin liiketoimintamme eli tarjoamamme rahoituksen kautta. Siksi tavoittelemme, että vuonna 2030 vähintään kolmasosa pitkäaikaisesta asiakasrahoituksesta olisi vihreää ja yhteiskunnallista rahoitusta, Noronen kertoo. 

Kestävyysohjelman laatimisen yhteydessä kasvatettiin myös vihreästä rahoituksesta myönnettävän marginaalialennuksen maksimimäärää yhtenä kannustimena yhä kestävämpiin rakennushankkeisiin. 

– Näkyvin muutos aiempaan kestävyystyöhömme verrattuna on kuitenkin se, että nyt meillä on ensimmäistä kertaa päästövähennystavoite rahoittamillemme kiinteistöille. Tavoitetasomme on 8 kgCO2/m2 vuoteen 2035 mennessä, mikä merkitsee 38 prosentin vähennystä vuoden 2022 tasoon verrattuna.  Tavoite tulee edellyttämään seurantaa, vuoropuhelua ja tiedonvaihtoa asiakkaiden kanssa, Noronen kertoo. 

Rahoitettujen päästöjen laskentaa on kehitetty Kuntarahoituksessa jo pitkään, ja yhtiö esimerkiksi liittyi PCAF-aloitteeseen vuonna 2022. Verkoston tavoitteena on kehittää ja ottaa käyttöön yhtenäinen tapa laskea ja raportoida rahoitettuja päästöjä Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden edistämiseksi. Liittymällä Kuntarahoitus sitoutui mittaamaan ja julkaisemaan omat päästönsä kolmen vuoden sisällä. 

Kestävyysohjelman työstöön on osallistunut kuntarahoituslaisten lisäksi myös asiakkaita, sijoittajia ja muita tärkeitä sidosryhmiä. 

– Teimme analyysin kestävyystyömme olennaisista painopisteistä, mikä auttoi kirkastamaan tavoitteitamme ja rooliamme entisestään, Noronen kertoo. 

Ohjelman kolmannessa, yhtiön vastuullisuustyön tulevaisuutta käsittelevässä osassa sitoudutaan tavoitteiden uudelleentarkasteluun kahden vuoden kuluessa. 
 
–Tavoitteiden toteutumista seurataan vuosittain osana vuosi- ja vaikutusraportointia, ja tavoitteita voidaan tarvittaessa laajentaa tai kiristää. Dokumenttia päivitetään tarvittaessa myös liiketoimintaympäristön muutosten myötä. Luonnollisia päivityskohtia voivat olla esimerkiksi muutokset kansallisessa tai kansainvälisessä lainsäädännössä sekä markkinoiden parhaissa käytännöissä, Noronen kertoo. 

–  Vaikka kestävyysohjelma keskittyy pitkälti ulkoisiin vaikutuskeinoihimme, tärkein kestävyysohjelmamme toteuttaja on kuitenkin henkilökuntamme. Siksi meille on yhä tärkeämpää jatkossa panostaa kestävyyden kulttuurin ja osaamisen kehittämiseen, Kallio kertoo.   

Tutustu Kuntarahoituksen kestävyysohjelmaan:

Kuntarahoitus on kestävän rahoituksen edelläkävijä Suomessa

Aloimme tarjoamaan vuonna 2016 ensimmäisenä rahoituslaitoksena Suomessa vihreää rahoitusta ilmasto- ja ympäristöystävällisiin hankkeisiin ja olimme ensimmäinen suomalainen vihreiden joukkovelkakirjalainojen, eli bondien, liikkeeseenlaskija.  Vuonna 2020 Kuntarahoitus alkoi tarjota myös yhteiskunnallista rahoitusta ja oli Suomen ensimmäinen yhteiskunnallisten joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskija.

Lue lisää vihreästä ja yhteiskunnallisesta rahoituksesta. (linkki) 

Lisätietoja  

Mikko Noronen 

Sustainability Analyst 

050 479 7533 

Vuoden vihreä edelläkävijä -finalisti: Pirkkalan kunta

Millaisia ympäristö- ja ilmastotavoitteita olette asettaneet Pirkkalassa? 

”Meillä kaikki lähtee kunnan strategiasta: viiden tähden Pirkkalasta. Strategiassamme on viisi teemaa, eli tähteä, joista yksi on ympäristö. Olemme osoittaneet tähdille yksiselitteiset tavoitteet. Esimerkiksi luontokadosta todetaan, että Pirkkalan tavoitteena on säilyttää luontoa ja vaalia arvokkaita luontokohteita.  

Määritimme ympäristötavoitteemme ensi kerran vuonna 2016, jolloin kunta antoi myös kestävän kehityksen sitoumuksen. Sen mukaan Pirkkala kasvaa kestävästi ja tekee aktiivisesti kestävän kehityksen työtä yhdessä asukkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa. 

Tavoittelemme 80 prosentin päästövähennyksiä vuoteen 2030 mennessä, kuten muutkin Hinku-kunnat. Tähän pyrimme esimerkiksi rakentamalla vähäpäästöisesti ja panostamalla kestävään liikkumiseen: joukkoliikenteeseen, kävelyyn ja pyöräilyyn. Toinen suuri tavoite on pysäyttää luontokato Pirkkalassa tämän vuosikymmenen aikana. Laadimme luonnon monimuotoisuusohjelmamme muutama vuosi sitten. Siinä kartoitimme Pirkkalan tärkeimmät viheralueet sekä niiden väliset yhteydet ja laadimme suunnitelman niiden säilyttämiselle ja kehittämiselle.” 

Miten huolehditte siitä, että tavoitteet ovat osa päivittäistä käytännön työtä?  

”Selkeä strategia ei vielä yksin riitä, vaan henkilöstöä pitää myös kouluttaa. Kestävä kehitys vaikuttaa kaikkien työhön kuntaorganisaatiossa, ja esimerkiksi hankintoja pitää miettiä uudelta kantilta. 

Usein sanotaan, että mitä ei seurata, sitä ei tehdä. Tämän totuuden kanssa mekin olemme kipuilleet. Otamme pian käyttöön ”ympäristövahdin”, joka auttaa seuraamaan ilmasto- ja ympäristötyön etenemistä. Se on selainpohjainen sovellus, jossa nimeämme toimenpiteille vastuuhenkilöt: nämä vastaavat raportoivat työn etenemisestä sovelluksen kautta. Lataamme ympäristövahtiin ensin kunnan Hinku-tiekartassa määritellyt toimenpiteet ja täydennämme mittaristoa myöhemmin.” 

Miten ilmasto- ja ympäristötavoitteet näkyvät taloussuunnittelussanne?  

”Monilla tavoin. Talousarviossa painotamme esimerkiksi yhdyskuntarakenteen tiivistämistä ja raitiotiehanketta. Raitiotien hankesuunnitelma onkin ollut kuluvan vuoden tärkeimpiä painopisteitä. Keskitämme kaavoituksen tiheästi rakennetulle alueelle, ja pyrimme säilyttämään luontoa. Kehitämme myös luontoalueita ja parannamme liikenneyhteyksiä virkistysalueille.” 

Mistä toivoisitte, että muut kaltaisenne toimijat ottaisivat teiltä mallia?  

”Kyllä se on tämä seutuyhteistyö. Ihmiset sahaavat kuntarajojen yli koko ajan, liikkuivatpa he sitten autolla tai bussilla; eivät ne päästötkään siihen kunnan rajalle pysähdy. Esimerkiksi Tampereelta Pirkkalaan laajeneva raitiotie nähdään täällä alueen yhteisenä hankkeena, joka tukee koko Tampereen seudun kestävää kehitystä. Tavoitteita ja suunnitelmia kannattaa laatia yhdessä, ja siihen kannustamme kaikkia.  

Oppia voi myös ottaa Pirkkalan poliitikoista, jotka ovat sitoutuneet kestävään kehitykseen esimerkillisesti. Esimerkiksi Hinku-tiekartan laatineessa valiokunnassa oli edustajia useista puolueista. Asioista keskusteltiin hyvin rakentavassa hengessä. Kun tavoitteista on neuvoteltu yhdessä ja niistä sovitaan saman pöydän ääressä, on päämääräkin jaettu.” 

Entä missä haluaisitte vielä erityisesti parantaa?  

”Voisimme ottaa kuntalaiset ja Pirkkalassa toimivat yritykset vielä tiiviimmin mukaan kestävän kehityksen työhön ja tavoitteiden määrittelyyn. Kuluttajien valinnat ja yrityksissä tehtävät päätökset kuitenkin pitkälti ratkaisevat sen, saavutammeko tavoitteemme vai jäävätkö ne haaveiksi. Tavallinen pirkkalalainenhan sen valitsee, taittaako hän kymmenen kilometrin matkan tänä aamuna autolla vai pyörällä. Sitä ei kunta päätä hänen puolestaan. Liikenteen päästöissä meillä riittää myös tekemistä. Ne ovat ilmastotyön suurin haaste koko Tampereen seudulla.” 

Olette Vuoden vihreä edelläkävijä -finalistina tänä vuonna hankkeella Pirkkala-kampus. Mikä on erityisin piirre, joka tekee juuri tästä hankkeesta edelläkävijän?  

”Pirkkala-kampus on monikäyttöinen ja muuntojoustava. Se kestää aikaa. Kampusrakennus kokoaa saman katon alle varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tilat, nuoriso- ja liikuntatilat sekä tapahtumatilan kokous-, koulutus- ja kulttuurikäyttöön. Tapahtumatilassa kokoontuu aikanaan myös kunnanvaltuusto. Tiloja siis käytetään hyvin monipuolisesti, eivätkä ne seiso tyhjän panttina.  

Suunnittelussa kiinnitimme paljon huomiota rakennuksen pitkään elinkaareen ja energiatehokkuuteen. Pirkkalan kunta rakentaa vain A-energialuokan rakennuksia, eli pienestä energiankulutuksesta ja uusiutuvien energianlähteiden käytöstä sai pisteitä myös kampusurakan kilpailutuksessa. Lopputuloksena on erittäin energiatehokas rakennus, joka lämpiää uusiutuvalla ja vähäpäästöisellä energialla. Energiakaivoja on 36 ja meillä on myös aurinkovoimala.”

Havainnekuva Pirkkala-kampuksen ruokalasta. Valoisa, kaksikerroksinen tila, jossa pitkiä puupöytiä.

Pirkkala-kampus on Pirkkalan kunnan historian suurin rakennushanke ja kokoluokaltaan poikkeuksellinen. Kuntarahoituksen vihreän rahoituksen arviointiryhmä kehuu kampuksen energiatehokkuutta ja matalaa hiilijalanjälkeä. Säännönmukaisuus on vihreän rakentamisen sala, sanovat hankevastaavat. Tutustu hankkeeseen! 

Vuoden vihreä edelläkävijä -kilpailun palkinto on 10 000 euroa, jonka voittaja pääsee käyttämään haluamaansa kestävän kehityksen hankkeeseen. Jos voitto tulee kotiin, mihin käyttäisitte palkinnon?  

”Kunnan yhdyskuntatoimialan johtoryhmässä ehdotettiin, että palkintorahoilla voisi istuttaa puita. Summalla tekee jo paljon sillä saralla. Ehkäpä istutamme pienen metsikön, vaikka jalopuita, kampuksen ympäristöön – ja nimeämme sen kilpailun mukaan.”

Vuoden vihreä edelläkävijä 

Kuntarahoitus palkitsi vuoden vihreän edelläkävijän ensimmäistä kertaa vuonna 2019. Voittajan valitsee Kuntarahoituksen vihreän rahoituksen työryhmä, joka arvioi finalistien laajaa ja pitkäjänteistä sitoutumista kestävään kehitykseen. 

Vihreä edelläkävijä -kilpailun voittaja paljastetaan keskiviikkona 29. marraskuuta. 

Vuoden vihreä edelläkävijä -finalisti: Siuntion kunta

Millaisia ympäristö- ja ilmastotavoitteita olette asettaneet Siuntiossa?

”Siuntio on merenrantakunta, josta löytyy paljon myös viljavaa maata. Kunnioitus luontoa kohtaan on osa siuntiolaisuutta, koska näillä seuduilla ihmiset ovat aina eläneet maasta.

Siuntio on kuulunut jo alusta alkaen Hinku-verkostoon – emme ole ihan perustajajäsen Hinku-verkostossa, mutta melkein. Noin puolet rantaviivastamme on varattu virkistyskäyttöön tai metsien monimuotoisuutta turvaavan METSO-ohjelman piirissä. Meiltä löytyy myös paljon valtakunnallisesti arvokkaita kulttuurimaisemia, jotka velvoittavat miettimään maankäyttöä tarkkaan.

Meillä on toisin sanoen aika vahva viitekehys kestävään kehitykseen, joka ohjaa tavoitteita. Se vuorostaan ohjaa ajattelua ja keskustelua hankkeissa: myös Siuntion sydäntä suunniteltaessa tahtotila oli alusta alkaen, ettei kohde ole pelkkä koulu, vaan siitä tulee tehokkaasti hyödynnetty ja monikäyttöinen, Siuntion näköinen kohde.”

Miten huolehditte siitä, että tavoitteet ovat osa päivittäistä käytännön työtä?

”Ensimmäinen strategia kestävästä kehityksestä tehtiin 2000-luvun alussa. Aiemmin ajattelimme, että se siirtyy käytäntöön keskustelemalla työntekijöiden kanssa. Käytännössä tämä ei kuitenkaan kaikilla tasoilla aina toiminut.

Viimeisimmällä valtuustokaudella tehtiin kaksi päivitystä. Strategiaa alettiin visualisoida, jotta sekä työntekijöiden että kuntalaisten on helpompi ymmärtää sen tavoitteita. Toinen päivitys oli, että ajattelua alettiin jalkauttaa lean-menetelmin. Käytännössä tämä kiteytyy siihen, että emme etene nopeammin, vaan suoraviivaisemmin: työstä pyritään karsimaan ne osat, jotka eivät tuota lisäarvoa kuntalaisille.

Myös säännöllinen seuranta tukee työn tavoitteellisuutta. Strategia puretaan osiin: on pitkän aikavälin tavoitteet, vuositason tavoitteet ja näiden alla projektit. Joka projektille nimetään vastaava henkilö ja etenemistä seurataan kuukausittain.”

Miten ilmasto- ja ympäristötavoitteet näkyvät taloussuunnittelussanne?

”Alusta asti olemme korostaneet strategisten tavoitteiden ja talousarvion yhteyttä. Kytkemme nämä yhteen ja sitä kautta pohjustamme sitä, että suunnitelluille toimenpiteille löydetään myös rahoitus.”

Mistä toivoisitte, että muut kaltaisenne toimijat ottaisivat teiltä mallia?

”Lean-kulttuuriin perehtymistä ja sen sisäistämistä voin suositella. Se on arvokas työkalu, koska sen keskiössä on ajatus, että parannuksia eivät tee vain esihenkilöt ja johtajat, vaan jokainen työntekijä omalla työllään voi parantaa toimintaa. Ja sitähän kestävän kehityksen työ on, kaikille yhteistä.

Monissa pienissä kunnissa haasteena on myös usein päättäjien ja virkakoneiston välinen työnjako: monesti päättäjät haluavat olla liiankin tiiviisti mukana siinä, miten heidän päätöksiään toteutetaan. Mutta mielestäni Siuntiossa olemme aika hyvin onnistuneet tässä, ja niin päättäjät kuin viranhaltijat ymmärtävät toisiaan.”

Entä missä haluaisitte vielä erityisesti parantaa?

”Julkisen liikenteen kehittäminen olisi arvokasta Siuntiolle niin kunnan yleisen kehityksen kuin ympäristötyönkin kannalta. Olemme vahvasti pendelöintikunta ja sujuvat yhteydet pääkaupunkiseudulle ovat meille tärkeitä. Nyt junaliikenne kulkee, mutta enemmän vuoroja tarvittaisiin. Tämä ei tietysti ole yksin kunnan käsissä oleva kehityskohta.”

Olette Vuoden vihreä edelläkävijä -finalistina tänä vuonna hankkeella Sivistyskampus Siuntion sydän. Mikä on erityisin piirre, joka tekee juuri tästä hankkeesta edelläkävijän?

”Se, kuinka vahvasti kampus on suunniteltu toiminta edellä, niin sisältä kuin ulkoa. Hanke on kokonaisuus, joka mahdollistaa kiinteistön tehokkaan ja monipuolisen käytön. Mielestäni se on se vihrein teko.

Tiloista tehtiin hyvin monikäyttöiset ja muunneltavat, jotta siellä voidaan järjestää suomenkielisen ja ruotsinkielisen opetuksen, kirjaston, perhekeskuksen ja nuorisotoimintojen lisäksi myös muuta kuntalaisten kulttuuri- ja vapaa-ajan toimintaa aamusta iltaan ja ympäri vuoden.  Tämä monitoimijamalli synnyttää myös aivan uusia toiminnan yhdistelmiä ja eri toiminnot ovat helposti kuntalaisten saavutettavissa. Tämä lisää selvästi yhteisöllisyyden ja yhteenkuuluvuuden tunteita, jotka vuorostaan edelleen lisäävät turvallisuuden tunnetta.

Tärkeä osa kampuksen tehokasta käyttöä on myös saavutettavuus: se lienee haaste useassa maalaismaisessa kunnassa, jolloin kiinteistön käyttöaste saattaa jäädä matalaksi. Siuntion sydän sijaitsee kunnan keskellä lähellä juna-asemaa ja kaikki HSL:n bussireitit Siuntiossa kulkevat kampuksen kautta, joten sinne on helppoa saapua eri puolilta kuntaa. Tällainen saavutettavuus osaltaan mahdollistaa sen, ettei kiinteistöjä tarvita ympäri kuntaa.”

Siuntion Sydän, kunnan uusi sivistys- ja hyvinvointikampus on Suomessa harvinainen laatuaan: se tuo suomen- ja ruotsinkieliset koulut fyysisesti samoihin tiloihin. Tutustu hankkeeseen!

Vuoden vihreä edelläkävijä -kilpailun palkinto on 10 000 euroa, jonka voittaja voi käyttää haluamaansa kestävän kehityksen hankkeeseen. Jos voitto tulee kotiin, mihin käyttäisitte palkinnon?

”Pari ajatusta nousee mieleen. Yksi vaihtoehto on parhaillaan käynnissä oleva Siuntionjoen vesistön tilaa parantava hanke, jossa mukana ovat myös Vihti, Kirkkonummi, Inkoo ja Lohja. Toinen vaihtoehto on nuoret ja nuorison syrjäytymistä ehkäisevä toiminta. Nuorissa on tulevaisuus ja heistä huolehtiminen on sekin kestävää kehitystä.”

Vuoden vihreä edelläkävijä

Kuntarahoitus palkitsi vuoden vihreän edelläkävijän ensimmäistä kertaa vuonna 2019. Voittajan valitsee Kuntarahoituksen vihreän rahoituksen työryhmä, joka arvioi finalistien laajaa ja pitkäjänteistä sitoutumista kestävään kehitykseen.

Vihreä edelläkävijä -kilpailun voittaja paljastetaan keskiviikkona 29. marraskuuta.

Kuntarahoitus etsii vuoden vihreää edelläkävijää – tutustu finalisteihin!

Vihreä edelläkävijä -kilpailussa Kuntarahoitus etsii ilmasto- ja ympäristöasioissa edistyksellisintä asiakastaan. Kilpailun palkinto on 10 000 euroa, jonka voittaja saa käyttää haluamaansa kestävän kehityksen hankkeeseen.

Vuoden vihreä edelläkävijä palkittiin ensi kerran vuonna 2019, jolloin kilpailun voitti Joensuun kaupunki ”kokonaisvaltaisella otteellaan” (linkki). Kilpailussa painotetaan tänäkin vuonna laajaa ja pitkäjänteistä sitoutumista kestävään kehitykseen. Finalistit ovat asettaneet kunnianhimoisia tavoitteita ilmasto- ja ympäristötyölleen ja tuovat niitä esimerkillisesti osaksi arkea. Vuoden vihreän edelläkävijän valitsee Kuntarahoituksen vihreän rahoituksen työryhmä.

Syksyn aikana Kuntarahoitus esittelee verkkosivuillaan kilpailun finalisteja sekä hankkeita, jotka ilmentävät tahojen kunnianhimoista työtä ilmasto- ja ympäristötavoitteiden edistämiseksi. Voittaja paljastetaan 29. marraskuuta.

Vuoden 2023 vihreä edelläkävijä -kilpailun finalistit ovat:

Kokkolan kaupunki

Kokkola liittyi kunnianhimoisia päästövähennyksiä tavoittelevien kuntien HINKU-verkostoon (linkki) kesäkuussa 2022, mutta on tehnyt ilmastoviisaita valintoja jo pitkään. Kokkolan Piispanmäkeen valmistuu 2025 monitoimitalo, jota rakennetaan poikkeuksellisen vihreällä otteella. Sitoutuminen ympäristökysymyksiin ja kestävään rakentamiseen läpileikkaavat hanketta. Onnistuminen on vaatinut kaupungilta sitoutumista, ​halua ja kykyä ohjata hanketta haluttuun suuntaan.​ Tutustu Piispanmäen ”tummanvihreään” monitoimitaloon. (linkki)

Oulun Sivakka

A-energialuokka ei ole Oulun Sivakalle vain tavoite vaan minimitaso. Oulun kaupungin omistaman vuokratalokonsernin uudet kerrostalot Kaukovainiolla ovat poikkeuksellisen energiatehokkaita. Kiitos kuuluu uudenlaiselle lämmitysratkaisulle, jonka yhtiö toivoo näkevänsä myös laajemmassa käytössä Euroopassa. Lue lisää Kaukovainion vihreistä ja kohtuuhintaisista vuokrakerrostaloista. (linkki)

Pirkkalan kunta

”Viiden tähden” Pirkkala pitää paalupaikkaa Kuntarahoituksen ESG-sovelluksessa (linkki), joka seuraa kuntien kestävän kehityksen tunnuslukuja. Pirkkalan vastuullisuustyö on pitkäjänteistä: kunnassa on seurattu samoja tunnuslukuja viimeiset kuusi vuotta, ja niitä seurataan vielä kaksi lisää. Energiapihi Pirkkala-kampus on poikkeuksellinen hanke, jonka maltillinen energiankulutus ja kohtuullinen hiilijalanjälki vaativat huolellista suunnittelua. Tutustu kunnan historian suurimpaan rakennushankkeeseen. (linkki)

Siuntion kunta

Siuntio on kuulunut alusta alkaen HINKU-verkostoon. Puolet merenrantakunnan rantaviivasta on varattu virkistyskäyttöön tai metsien monimuotoisuutta turvaavan METSO-ohjelman piirissä. Kunnan sitoutuminen kestävään kehitykseen näkyy sivistys- ja hyvinvointikampus Siuntion Sydämessä, jonka monikäyttöiset ja muunneltavat tilat tuovat eri palveluja saman katon alle. Lue artikkeli (linkki) Siuntion Sydämestä tai tutustu kohteeseen ratkaisupankissamme. (linkki)

Y-Säätiö

Y-Säätiö on suurin valtakunnallisesti toimiva voittoa tavoittelematon vuokranantaja Suomessa. Säätiö haluaa mahdollistaa asukkailleen reilun siirtymän kohti hiilineutraalia elämää ja kannustaa kestäviin elämäntapavalintoihin. Y-Säätiön suunnitteilla oleva Elonkirjotalo on hieno esimerkki luonnon monimuotoisuutta edistävästä ja vähähiilistä elämäntapaa tukevasta rakentamisesta. Luonto huomioidaan niin rakenteissa, maanpinnan käytössä kuin kattokerroksen hyödyntämisessä. Lue lisää Elonkirjotalosta. (linkki)


Vihreä edelläkävijä -kilpailu huipentuu voittajan paljastukseen keskiviikkona 29. marraskuuta.

Elonkirjotalo vaalii luonnon monimuotoisuutta

Y-Säätiö on asunnottomuuden poistamisen suunnannäyttäjä, joka vuokraa ja rakennuttaa kohtuuhintaisia koteja. Suurimpana valtakunnallisena ja voittoa tavoittelemattomana vuokranantajana Y-Säätiö haluaa olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.

Elonkirjotalo-hanke yhdistää Euroopassa aiemmin kokeiltuja ympäristöystävällisiä rakentamistapoja yhteen hankkeeseen. Valmiille konseptille etsitään tällä hetkellä sopivaa tonttia Helsingistä. Hanke on myös hyväksytty osaksi Helsingin kaupungin Kehittyvä kerrostalo -ohjelmaa.

Asuintalon alle jää koskematonta maaperää, millä voi olla hyviä ympäristövaikutuksia

Elonkirjotalon keskeinen ajatus on mahdollisimman avoimeksi jätetty maantasokerros. Näin tontin elonkirjoa voitaisiin vaalia ja pitää luontainen maaperä mahdollisimman koskemattomana. Säätiö ja Helsingin kaupunki etsivät ihanteellista tonttia, joka olisi tasaisella maalla, lähellä puistoa tai metsää.

– Elonkirjotalo on kunnianhimoinen hanke. Haluamme löytää tapoja, joilla rakentamisen hiilijalanjälkeä ja ympäristövaikutuksia voisi pienentää. Rakentamalla ympäristöystävällisiä kohteita tuemme ja mahdollistamme myös asukkaiden kestävää asumista, kertoo Y-säätiön toimitusjohtaja Teija Ojankoski.

Avoimeksi jätetty maaperä sitoo hiiltä ja auttaa myös hallitsemaan tontin hulevesiä. Rankat sateet ja sulavat lumet saattavat kerryttää asuintalojen asfaltoiduille alueille ylimääräistä vettä, jota pitää johtaa tontilta pois. Elonkirjotalon tontille kaavailtujen viheralueiden ansiosta vesi imeytyy paremmin maahan ja pääsee haihtumaan.

Rakentamisessa huomioidaan hiilijalanjälki, luonto ja yhteisöllisyys

Elonkirjotalon muita suunniteltuja tiloja ovat kasvihuonekattokerros, oleskelusivukäytävät ja luonnontilainen piha. Hankkeen avulla voitaisiin selvittää, miten rakennetun ympäristön elonkirjo vaikuttaa asukkaisiin ja asumiseen.

– Luonnolla on monia positiivisia vaikutuksia. Kasvihuonekattokerros voisi lisätä asukkaiden läheisyyttä luontoon ja jopa kohentaa hyvinvointia. Katolla saisi kasvattaa vihanneksia ja puutarhassa puuhastelu voi lieventää stressiä ja tuoda asukkaita yhteen.

Elonkirjotalon yksi tavoite on mahdollistaa jokaiselle asukkaalle kahden tonnin hiilibudjetti, kun keskiarvoltaan suomalaisten hiilijalanjälki on yli kymmenen tonnia. Puurakentamisessa rakennusmateriaali sitoo hiiltä ja vähentää asumisen energiankulutusta. Tavoitteessa onnistuminen vaatii myös sitoutumista asukkailta.

Kuntarahoituksen vastuullisesta rahoituksesta vastaava senior asiantuntija Rami Erkkilä pitää Elonkirjotaloa hienona esimerkkinä siitä, miten valtion tukeman asuntotuotannon toimijat kehittävät kestävää rakentamista ja asumista.

– Elonkirjotalo on yksi osoitus Y-Säätiön sitoutumisesta kestävään kehitykseen ja halusta etsiä uusia, kestäviä toteutustapoja ja ravistella koko toimialan käytänteitä. Tällaisia toimijoita tarvitaan, kun halutaan saada aikaan muutoksia nopeasti, Erkkilä kiittelee.

Erkkilä haastaa oletuksen kestävän rakentamisen korkeista kustannuksista.

– Innovatiivisia hankkeita ja kestävää rakentamista pidetään usein niin sanottua tavallista tekemistä kalliimpana. Valtion tukeman asuntotuotannon kohteet kuitenkin rakennetaan ARA:n asettaminen kustannusrajojen puitteissa, mikä osoittaa, että kestäviä ratkaisuja voi toteuttaa kustannustehokkaasti, Erkkilä painottaa.

Elonkirjotalo-hankeon saanut rahoitustaYmpäristöministeriönKasvua ja kehitystä puusta -ohjelmasta. Hanke tuottaa uutta teknistä tietoa ja ymmärrystä puurakentamisesta. Säätiö on aiemmin rakennuttanut puukerrostaloja Jyväskylään ja Kuopioon.

Teksti: Sara Pitzén
Kuva: Y-Säätiö / Planetary Architecture

Vihreän rahoituksen kolmikko kirittää kestävää kehitystä kotimaassa ja vahtaa kansainvälistä sääntelyä

Kuntarahoituksen vihreän rahoituksen sisäinen arviointiryhmä täytti vastikään vuoden. Kolmihenkiseen kokoonpanoonsa ryhmä asettui elo-syyskuussa 2022, kun yhtiö päivitti vihreän rahoituksen viitekehyksensä. Uusi viitekehys on sujuvoittanut vihreän rahoituksen myöntämistä: ulkopuolisesta arviointiryhmästä luovuttiin, ja vastuu hankkeiden arvioinnista siirtyi talon sisälle Rami Erkkilälle, Mikko Noroselle ja Kalle Kinnuselle.

– Sisäinen arviointiryhmä voi kokoontua tarvittaessa nopeastikin. Se tarkoittaa, että hankkeita voidaan arvioida sitä mukaa, kun asiakkaat tarvitsevat rahoitusta, vastuullisuuspäällikkö Kinnunen sanoo.

Aikataulu siis joustaa, kriteerit eivät. Kuntarahoituksen uusi vihreän rahoituksen viitekehys on entistä tiukempi ja läpinäkyvämpi.

– Vihreää rahoitusta ei esimerkiksi enää myönnetä hankkeisiin, joissa lämmitykseen käytetään suoraan fossiilisia energianlähteitä, selventää Erkkilä, joka toimii tiimissä vastuullisen rahoituksen senior asiantuntijana.

Arviointia, raportointia ja vaikutuslaskentaa

Hankkeiden arviointi ja dokumenttien läpikäynti vie suuren osan Erkkilän ja Norosen työajasta. Tullakseen valituksi vihreän rahoituksen portfolioon, kahden arviointiryhmän jäsenen tulee arvioida ja hyväksyä hanke. Kuntarahoituksen vastuullisuustyötä johtava Kinnunen tuuraa kaksikkoa tarvittaessa.

­– Käymme viikon mittaan läpi toistemme tekemiä päätösesityksiä ja keskustelemme niistä palavereissa perjantaisin, kertoo työryhmän tuorein kuntarahoituslainen, vastuullisuusanalyytikkona viime vuoden toukokuussa aloittanut Noronen.

– Jos päätös vaatii tarkempia tietoja, voimme kysyä asiakkaalta täydennystä. Ulkopuolinen arviointiryhmä kokoontui harvemmin, ja silloin päätös oli ”kyllä” tai ”ei”, Erkkilä muistelee.

Kolmikko osallistuu myös asiakastapaamisiin, pitää yhteyttä pankkeihin ja muihin sidosryhmiin sekä seuraa vastuullisen rahoituksen ympärillä vellovaa sääntelyä. Isona osana työtä on vuosittain tehtävä vihreän rahoituksen vaikutusraportointi eli hankkeiden ympäristövaikutusten laskeminen ja julkaisu.

Kotimaan ja kansainvälisen risteyksessä, välillä ristivedossa

Arviointiryhmän toinen jalka on kotimaassa, toinen kansainvälisillä markkinoilla.

– Yhtäältä pitää katsoa, mihin rahoitusta myönnetään ja mitä laki sanoo kotimaassa. Toisaalta taas pitää miettiä, mitä kansainvälinen sääntely ja sijoittajat vaativat. Molempiin suuntiin pitää olla uskottava, Kinnunen pohtii.

Ristivetoakin saattaa syntyä, kun mennään yksityiskohtiin ja puhutaan esimerkiksi veden virtausnopeuksista.

– EU-taksonomia sanoo, ettei vesi saisi virrata suihkuissa nopeammin kuin kahdeksan litraa minuutissa. Suomen rakennusmääräyksissä vähimmäistaso on yhdeksän litraa minuutissa. Näitä kahta on sitten aika hankala sovittaa, Erkkilä naurahtaa.

Tätä ja muita ”käytettävyyshaasteita” ratkotaan parhaillaan unionin asettamissa työryhmissä. Varmaa kuitenkin on, että sääntely kestävän rahoituksen ympärillä kiristyy. Samalla raportoinnilta vaaditaan enemmän.

– Rimaa hilataan ylöspäin ja asiakkailtakin varmaan halutaan entistä tarkempia tietoja. Siihen kannattaakin jo varautua, Noronen kehottaa.

Kinnunen sanoo, että toimijoiden ja hankkeiden vastuullisuutta sekä ESG-riskejä aletaan jo katsoa kokonaisuutena – tulevaisuudessa vielä laajemmin.

– Enää ei keskitytä vain yhteen kirjaimeen. Voi olla, että meilläkin toiminta muuttuu niin, että arvioimme asiakkaidemme vastuullisuutta kokonaisvaltaisesti.

Entä millaisia hankkeita vihreän rahoituksen sisäinen arviointiryhmä haluaisi nähdä lisää?

– Tänä vuonna arvioitiin ensimmäinen biodiversiteettihanke. Se oli mielenkiintoinen tapaus, liittyi joen ennallistamiseen. Näitä lisää, Noronen toivoo.

Vihreä rahoitus

Kuntarahoitus myöntää vihreää rahoitusta hankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia positiivisia ilmasto- ja ympäristövaikutuksia. Tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa vihreää rahoitusta on myönnetty vuodesta 2016, ja tänä päivänä rahoituksen piirissä on yli 300 hanketta Helsingistä Inariin.

Lue lisää vihreästä rahoituksesta.

Lue myös:

”Viiden tähden” Pirkkala pitää paalupaikkaa Kuntarahoituksen ESG-sovelluksessa

Kuntarahoitus julkaisi huhtikuussa uuden ESG-sovelluksen, joka seuraa kuntien kestävän kehityksen tunnuslukuja 58 indikaattorin avulla. Indikaattorit perustuvat konsulttiyhtiö Sitowisen MayorsIndicators-palveluun, joka pohjautuu YK:n 17:ään kestävän kehityksen tavoitteeseen. Sovelluksessa kunnat voivat vertailla omaa sijoitustaan kaikkiin Manner-Suomen kuntiin. Tällä hetkellä kestävän kehityksen paalupaikkaa pitää Pirkkala, jonka vastuullisuustyölle sovellus antaa täydet viisi tähteä.

– Mehän puhumme kuntastrategiassakin ”viiden tähden” Pirkkalasta, eli tämä sopii varsin hyvin, toteaa kansliapäällikkö Jaakko Joensuu.

ESG-sovellus tarkastelee kuntien vastuullisuustyötä kolmen vakiintuneen osa-alueen, ympäristön (environment), yhteiskunnan (social) ja hyvän hallinnon (governance) kautta. Osa-alueet koostuvat teemoista. Ympäristön alla olevia teemoja ovat esimerkiksi energiatehokkuus ja ilmastonmuutoksen hillintä. Teemat jakautuvat yksittäisiin indikaattoreihin: esimerkiksi energiatehokkuudessa seurataan kahta asiaa, sähkönkulutusta asuinrakennuksissa sekä sähkönkulutusta palveluissa ja rakentamisessa. Sovellus laskee indikaattoreille indeksiluvut ja tähtiluokitukset, joiden pohjalta se arvioi kunnan vastuullisuustyötä kullakin osa-alueella sekä kokonaisuutena. Luvuissa ja luokituksissa huomioidaan kuntaorganisaation toiminnan lisäksi kaikki kunnan alueella tapahtuva muu vastuullisuustyö.

Pirkkala on sijalla 14 ympäristöasioissa ja viidentenä hyvässä hallinnossa. Yhteiskunnallisessa arviossa ja kokonaisarviossa kunta on ensimmäinen.

– Olemme pärjänneet hyvin perinteisissä kuntapalveluissa, kuten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Se on ollut Pirkkalan tavoite ja tehtävä jo pitkään, ja se näkyy, kertoo Joensuu.

Vertailtavia mittareita ja pitkää seurantaa

Pirkkalassa palveluja on kehitetty pitkäjänteisesti, ja kuntalaisia kuullaan vuosittaisissa asukaskyselyissä. Joensuun mukaan myös alueellinen yhteistyö näkyy tuloksissa: jätehuoltoa kehitetään yli kuntarajojen, ja Tampereen Sulkavuoreen kohoaa uusi jätevedenpuhdistamo. Hankkeessa ovat mukana Kangasala, Lempäälä, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi. Raitiotiekin laajenee Pirkkalaan, ehkä jo viiden vuoden päästä.

– Paljon tapahtuu. Joukkoliikenne ja keskusvedenpuhdistamo varmasti pönkittävät Pirkkalan sijoitusta myös tulevaisuudessa, Joensuu pohtii.

Moni kunta kirjaa strategiaansa kunnianhimoisia vastuullisuustavoitteita. Eri asia on se, miten hyvin tavoitteet näkyvät arjessa. Joensuu kehottaa kuntia yksinkertaistamaan: strategian tulee olla helposti ymmärrettävä ja mieleenpainuva.

– Meillä kulmakivinä ovat kuntastrategian viisi ”tähteä” eli teemaa: työ, talous, ympäristö, hyvinvointi ja asenne. Teemojen alla on yksityiskohtaisia tavoitteita.

Strategian toteutumista tulee myös seurata. Tässä avainsanoja ovat pitkäjänteisyys ja vertailtavuus.

– Kunnissa mittarit vaihtuvat aika usein, jolloin seurattavuus katoaa. Pirkkalassa on tuijotettu samoja mittareita viimeiset kuusi vuotta, ja niitä seurataan vielä kaksi lisää. Kannattaa poimia mittareita, joita muutkin yhteistyötahot tuottavat. Silloin voi vertailla omaa suoriutumistaan muihin kuntiin ja kaupunkeihin, Joensuu jatkaa.

Vastuullinen kunta voi hyvin

Pirkkalassa ”viiden tähden” kuntastrategiaa seurataan osin samoilla mittareilla, joita Kuntarahoituksen ESG-sovelluskin käyttää.

– En muista toista ESG-mittaristoa, joka olisi näin kattava ja helposti selattavissa. Sovelluksesta saatetaan poimia jatkossa myös uusia mittareita seurantaan, pohtii kunnan talousjohtaja Tommi Ruokonen.

Tavoitteena on pitää paalupaikkaa myös jatkossa. Haastajiakin riittää.

– Kilpailu on kovaa. Kunnat ja kaupungit satsaavat paljon vihreään siirtymään. Meillä on onneksi isoja alueellisia hankkeita apunamme, kuten uusi jätevedenpuhdistamo ja ratikan laajennus. Mutta kyllä siellä muut kirivät, Ruokonen jatkaa.

Talousjohtaja näkee vastuullisuuden osana kunnan elinvoimaa. Kuntarahoituksen ESG-sovellus katsoo kuntien vastuullisuustyötä laajasti, ja moni osa-alue heijastaa kuntalaisten hyvinvointia suoraan. – Silloin kunta on hyvä paikka asua ja elää, kun nämä mittarit näyttävät oikeaan suuntaan, Ruokonen summaa.

ESG-sovellus
Kuntarahoituksen ESG-sovellus mahdollistaa kuntien kestävän kehityksen tunnuslukujen nykytilan ja kehitystrendien seurannan. Sovelluksessa voi myös vertailla oman kunnan sijoittumista suhteessa muihin kuntiin.

Lue lisää ESG-sovelluksesta


Teksti: Roope Huotari
Kuvat: Pirkkalan kunta

Ympäristöministeriön avustushaku kuntien ilmastosuunnitelmien laadintaan on avattu

  • Uusi ilmastolaki velvoittaa kuntia laatimaan ilmastosuunnitelman. Ensimmäinen ilmastolain mukainen ilmastosuunnitelma tulee valmistua kunnan valtuustokaudella 2025-2029.
  • Kunnat, joilla ei ole olemassa olevaa ilmastosuunnitelmaa tai joiden suunnitelma on vanhentunut, voivat hakea avustusta työn tueksi jo kuluvan valtuustokauden aikana. Opas ilmastosuunnitelmien valmisteluun julkaistaan toukokuussa.
  • Vuonna 2025 alkavasta valtuustokaudesta eteenpäin avustusta voidaan myöntää kaikille kunnille riippumatta siitä, onko kunnalla ennestään ilmastosuunnitelmaa. Avustushaku on jatkuva.

Lue lisää ympäristöministeriön tiedotteesta >>

Kuntarahoituksen ESG-sovellus mahdollistaa kuntien kestävän kehityksen seurannan

ESG-sovellus mahdollistaa kestävän kehityksen tunnuslukujen seurannan ja vertailun. Tarjoamme sovelluksen veloituksetta kunta-asiakkaidemme käyttöön osana digitaalisia palveluitamme.

Uudessa ESG-sovelluksessamme käyttäjä voi tarkastella kunnan kestävän kehityksen nykytilaa ja kehitystrendejä. Sovelluksessa voi myös vertailla oman kunnan sijoittumista suhteessa muihin kuntiin. Uuden sovelluksen käyttöönotto ei vaadi asiakkailtamme toimenpiteitä, sillä se löytyy jo digitaalisten palveluidemme sovellusvalikosta olemassa olevilla käyttäjätunnuksilla. Sovellus on ensivaiheessa avattu kaikille lainasalkkusovellusta käyttäville kunnille.

– ESG-sovelluksen lanseeraus on luonnollinen seuraava kehitysaskel digitaalisille palveluillemme. Nyt voimme läpinäkyvästi tuoda asiakkaidemme päätöksenteon tueksi niitä vastuullisuuden tunnuslukuja, joita me myös Kuntarahoituksessa käytämme ESG-riskien arvioinnissa. ESG-riskit ovat ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyviä riskejä, kertoo asiakassuhteiden yksikönjohtaja Jukka Leppänen.

Yhteistyökumppaniksi sovelluksen kehittämiseen valikoitui Sitowise Oy. Kuntarahoituksen ESG-sovelluksen tunnusluvut perustuvat Sitowisen MayorsIndicators-palvelun kuntakohtaisiin indikaattoreihin, jotka puolestaan pohjautuvat YK:n 17 kestävän kehityksen tavoitteeseen.

MayorsIndicators-palvelussa käyttäjät voivat tarkastella kuntansa kehitystä vuodesta 2010 alkaen sekä vertailla sijoittumistaan muihin kuntiin. Tietopankissa on 200 eri vastuullisuuden indikaattoria ja se sisältää tietoja kaikista Suomen kunnista. Palvelun tiedot päivittyvät jatkuvasti.

– MayorsIndicators-palvelu luotiin neljä vuotta sitten vastaamaan kuntien kasvaneeseen tarpeeseen ymmärtää ja seurata oman alueensa kestävyyden tilaa. Viime vuosina kestävyyden merkitys on entisestään korostunut, ja samalla kestävä rahoitus on noussut vahvasti yhteiskunnalliseen keskusteluun. On selvää, että kestävälle kehitykselle ei ole vaihtoehtoja, painottaa Sitowisen ilmasto- ja vastuullisuuspalveluiden ryhmäpäällikkö Suvi Monni.

Yhteistyö Kuntarahoituksen kanssa oli Sitowiselle luonteva tapa jatkaa kuntien kestävyystyön tukemista.   

– Kunnat tekevät jatkuvasti investointeja, joiden vaikutukset ympäristöön ja yhteiskuntaan ulottuvat vuosikymmenien päähän. Uskomme ESG-sovelluksemme herättävän yhä useampia kuntia tarkastelemaan kestävyyden eri näkökulmia laajasti myös investointipäätösten yhteydessä, Monni jatkaa.

– Hyvinvointiyhteiskunnan kehittäminen vastuullisesti yhdessä asiakkaidemme kanssa on kaiken tekemisemme ytimessä. Toivomme, että sovelluksen tarjoama data tukee osaltaan asiakkaitamme tässä tärkeässä työssä, Leppänen sanoo.

Lisätietoja:

asiakaspalvelu(a)kuntarahoitus.fi

Lue lisää:

MayorsIndicators: https://www.mayorsindicators.com/