Kyselyyn vastasi 1011 Manner-Suomen päättäjää, joista 705 oli kunnanvaltuustojen jäseniä, 288 hankinnoista vastaavia virkamiehiä ja 18 valtakunnallisen tason asiantuntijoita.
Ainoastaan 30 prosenttia vastaajista piti tuotteen tai palvelun ympäristövaikutuksia hinnan jälkeen neljän tärkeimmän valintakriteerin joukossa. Vielä huolestuttavampi tulos oli eettisyyden osalta, jonka ainoastaan joka viides vastaajista nosti neljän tärkeimmän valintakriteerin joukkoon. Valtaosa julkisesta sektorista ei siis toteuta vastuullisuutta ainakaan hankintojensa kautta.
Mielenkiintoista on muuten, että 71 prosenttia vastanneista virkamiehistä ilmoitti heidän kunnallaan olevan hankintoja ohjaava strategia. Oletan virkamiesten noudattavan strategiaa, jolloin luonnollinen johtopäätös on, että hankintoja ohjaava strategia ei tue vastuullisuutta hankintakriteerinä.
Samaan aikaan kuntien strategiat vihertävät ja mainoslauseissa maalaillaan kuvaa vastuullisuudesta ja paremmasta huomisesta. Tässä on mielestäni jokin ristiriita. Voisiko sanoa, että paljon puhetta, vähän tekoja?
Kansainvälisesti sijoittajien rahat ovat jo hyvän tovin virranneet kiihtyvällä vauhdilla kohti vastuullisempia kohteita yksinkertaisesti siitä syystä, että vastuullisuuden huomioon ottaminen on edullisempaa kuin sen huomiotta jättäminen. Tästä vinkkelistä vastuullisuuden huomiotta jättäminen taloudellisista syistä ei ole perusteltua Suomen kuntien hankinnoissa.
Jos kaipaat apua, me Kuntarahoituksessa tuemme kuntia vastuullisuudessa ja voimme auttaa hankintojen ympäristönäkökulmien huomioimisessa. Ja me muuten annamme alennuksen ympäristöystävällisten hankkeiden rahoitukseen.
Miten teidän kunnassanne: oletteko eilisen puhujia vai huomisen tekijöitä?
Suomalaisen Työn Liiton tutkimus: Julkiset hankkijat ostopäätösten äärellä
Juho Paananen
Kirjoittaja työskentelee apulaisjohtajana Kuntarahoituksen tytäryhtiössä Inspirassa.