Nyt ei muuten olla trendikkään jutun äärellä
Suomessa on alkanut 2010-luvulla esiintyä enenevissä määrin juttuja, hashtageja ja muita viittauksia elinkaari- ja PPP (Public Private Partnership) -malleihin. Elinkaarimallin juuret ulottuvat maailmalla ainakin euroteknon kulta-ajan, 90-luvun alkuun, ja Suomessakin samaisen ysärin lopulle. Mutta ei hätää, paljettimekot ovat taas pop ja elinkaarimalli yhä ajankohtainen. Itse asiassa ajankohtaisempi kuin koskaan aikaisemmin.
Elinkaarimalli tulee englanninkielisestä termistä Public Private Partnership (PPP). PPP-mallille ei ole yhtä määritelmää, mutta useimmiten sillä tarkoitetaan hankintamallia, jossa yksityisen sektorin toimija vastaa julkisen hankkeen toteuttamisesta ja rahoittamisesta. Suomessa tällaisia elinkaarimallin hankkeita on voitu toteuttaa ainoastaan valtion väylähankkeissa (Vt 4 ja E18), koska verolainsäädäntö on ennen vuodenvaihteen 2017-2018 lakimuutosta käytännössä pakottanut toteuttamaan kuntien ja kaupunkien (kiinteistö)hankkeet julkisella rahoituksella. Osa alan toimijoista puhuukin ”ortodoksisesta elinkaarimallista” tarkoittaessaan yksityisrahoitteista elinkaarimallia. Se on minun mielestä ihan hyvä tarkennus.
Annapa kun kerron miksi elinkaarimallia aina luullaan kalliiksi
Mediassa esiintyvät ja lukijoita useimmiten kiinnostavat elinkaarimallin hankkeet ovat koskeneet lähes poikkeuksetta kuntien ja kaupunkien toteuttamia kouluja, päiväkoteja tai palvelukeskuksia. Tai niin minä ainakin luulen, kun kaikki minulle tulevat elinkaarimallikyselyt liittyvät edellä mainittuihin. Nämä hankkeet julkisen sektorin tilaaja rahoittaa itse. Näissä ei siis ole kyse ”ortodoksisesta elinkaarimallista” vaan suomalaisesta elinkaarimallin sovelluksesta. Ortodoksisen elinkaarimallin ja sen suomalaisen sovelluksen sekoittamisesta seuraa, että elinkaarimalli mielletään kalliiksi. Tämä on yksinkertaisesti väärin.
Olen työni puolesta kiertänyt usean vuoden ympäri Suomea kouluttamassa kuntia ja kaupunkeja elinkaarimallin tiimoilta, sekä osaltani kehittänyt elinkaarimallia – siis sitä suomalaista julkisrahoitteista versiota. Selvyyden vuoksi tästä eteenpäin tarkoitan elinkaarimallilla sitä meidän omaa suomalaista versiota.
Elinkaarimalli suomeksi, minulta sinulle, ilman jargonia
Keskustellessani asiasta kunnissa olen huomannut, että elinkaarimalli on terminä tuttu, mutta elinkaarimallista tiedetään itse asiassa hyvin vähän ja usein se mielletään kalliiksi. Elinkaarimalli tarjoaa monia erinomaisia ominaisuuksia kuntien ja kaupunkien kiinteistöhankkeisiin mahdollistaen myös edullisen rahoituksen, ja sen sisällyttäminen kunnan hankintamuotoihin on erittäin suositeltavaa. Tästä syystä tarjoan kaikille kiinnostuneille tietopläjäyksen ”Elinkaarimallin ABC”, jonka julkaisen blogeina syksyn aikana.
Juho Paananen
Kirjoittaja työskentelee apulaisjohtajana mm. elinkaarihankkeiden neuvonantoa tarjoavassa Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy:ssä.
Lue myös:
Elinkaarimallin ABC – Osa 1: Mikä on elinkaarimalli?
Elinkaarimallin ABC – Osa 2: Mihin sitä elinkaarimallia tarvitaan?