Yksittäinenkin toimenpide tarvitsee tavoitteen ja merkityksen. Siksi Ståhl puhuu mielellään hyvän elämän infrastruktuurista.
– Jokaisella asukkaalla pitää olla tunne siitä, että juuri hänellä on aito mahdollisuus vaikuttaa oman kotikuntansa asioihin nyt ja tulevaisuudessa, sanoo Vihdin elinvoimajohtaja Petra Ståhl heti alkuun.
Ståhlin ajatukseen kuntalaisen vahvasta roolista tiivistyy Vihdissä tehdyn organisaatiomuutoksen perimmäinen tavoite, jonka eteen kunnassa paiskitaan päivittäin töitä. Hän luotsaa viime kesänä kuntaan perustettua erillistä elinvoimapalveluiden keskusta, jonka alla toimivat maankäytön kokonaisuus, ympäristönsuojelu ja -valvonta sekä rakennusvalvonta, liikuntapalvelut, elinkeinot, markkinointi ja viestintä.
Toimenpiteitä tehdään siis monipuolisesti usealla eri sektorilla.
– Niin tuleekin tehdä. Elinvoiman kehittäminen on nimenomaan sektorit läpileikkaavaa toimintaa, jossa jokaisella yksittäisellä toimenpiteellä on tavoite ja merkitys, Ståhl painottaa.
Mutta mieluummin kuin pelkistä yksittäisistä osa-alueista, hän puhuu hyvän elämän infrastruktuurista: päätöksenteossa on tärkeintä pohtia, miten asukkaan arjesta kunnassa saadaan mahdollisimman sujuvaa ja miellyttävää elämäntilanteesta riippumatta.
Konkreettisena esimerkkinä hän mainitsee Sepänpihan asumisen kehittämisprojektin Vihdin suurimmassa taajamassa Nummelassa. Sinne kohoaa ensi kesään mennessä Etelä-Suomen ensimmäinen pienten omakotitalojen asuinalue.
– Vihdin kunta haluaa tarjota yksilölliset, mutta ajan hermolla olevat ja tulevaisuuteen katsovat ratkaisut asumisunelmiin. Millaisia ratkaisuja ihmiset haluavat jatkossa, millaista asumista he kaipaavat? Toiveet ja halut ovat jatkuvassa murroksessa, joten kunnan pitää pysyä kehityksessä mukana, Ståhl jatkaa.
Olennaista on ymmärtää, mihin kullakin toimenpiteellä pyritään ennen niiden toteuttamista. Soitellen sotaan ei pidä lähteä – vaan tukeutua vahvaan strategiaan ja elinkaariajatteluun.
– Elinvoimaa voi ja kannattaakin tarkastella niin sanottujen kovien ja arkisten osatekijöiden kautta. Ensimmäisillä viittaan esimerkiksi maankäytön suunnitteluun ja kunnan mahdollisuuksiin lisätä työpaikkoja. Näiden vastapainona ovat jokapäiväiset ja arkiset asiat, kuten vaikkapa kunnassa järjestettävät tapahtumat ja yhteisöllisyyden ruokkiminen ylipäätään.
Kun osatekijät ovat tasapainossa keskenään, syntyy elinvoimaa ennemmin tai myöhemmin. Ainakin perusta on näin kunnossa.
Aina omat vahvuudet edellä
Mitä Helsinki ja pääkaupunkiseutu edellä, sitä Turku ja Tampere perässä – kuulostaa varsin tutulta. Julkinen keskustelu tuntuu usein vellovan suurten kasvukeskusten ja niiden tarinoiden ja tavoitteiden ympärillä.
Todellisuudessa Suomi tarvitsee elinvoimatyötä etelästä pohjoiseen. Miten Vihdin kaltainen pienehkö kunta pärjää elinvoimakisassa suurten kasvukuntien rinnalla?
– Menestyminen on mahdollista vain omien vahvuuksien kautta. Ei kannata yrittää tarjota kaikille kaikkea. Pitää oppia tunnistamaan, missä asioissa juuri meidän kuntamme on hyvä ja rakentaa tekemistä niiden varaan, Ståhl summaa.
Ståhlin mukaan oman kunnan tilanteen puntarointi onnistuu esimerkiksi tarkastelemalla kuntaan muuttaneiden ihmisten määrää tai kunnassa aloittaneita yrityksiä. Luvut puhuvat omaa kieltään. Konkreettinen keino on myös vertailla toisiinsa paria tai kolmea peräkkäistä kuntastrategiaa.
– Jos ne ovat keskenään kovin erilaisia, niin silloin kannattaa pohtia, mikä on pielessä. Jonkinlainen punainen lanka niistä pitäisi löytyä. Ja jos ei sitä löydy, niin edessä on systemaattista ja pitkäjänteistä työtä omien vahvuuksien löytämiseksi ja niiden työstämiseksi toteen, Ståhl sanoo.
Kyse ei ole pelkästään kuntapäättäjien linjauksista, vaan kuntalaisia tarvitaan aktiivisesti mukaan.
– Kuntalaisten rooli elinvoimatyössä kasvaa jatkuvasti. Yhteisöllisyyden ja ihmisten mielikuvien merkitystä ei voi koskaan vähätellä. Negatiiviset ja kriittisetkin näkemykset kumpuavat aina jostakin, joten päättäjän rooli on kuunnella herkällä korvalla ja sitten reagoida palautteeseen. Erityisen tärkeää on avoin yhteys paikallisiin yrittäjiin.
Strategista osaamista ja yhteistyötä
Valtion taholta tuleva sääntely luo elinvoimatyöhön omat haasteensa.
– Sääntely vaikuttaa eniten juuri näiden aiemmin mainitsemieni kovien osatekijöiden kautta. Esimerkiksi maankäyttö- ja rakennuslaki asettaa maankäytölle tietyt puitteet. Kyseinen laki on tosin tällä hetkellä kokonaisuudistuksen kourissa, joten jatkossa sillä on potentiaalia lisätä joustavuutta käytännön työhön, Ståhl kertoo.
Ståhl haluaa pohtia kunnan ja valtion suhdetta kokonaisuutena sekä painottaa elinkeinoelämän edistämisen kaltaisiin teemoihin. Hän ei näe valtion sääntelyä esteenä, vaan näkee asetelman ennemminkin niin, että kunnassa on pystyttävä tekemään riittävän strategisia valintoja sääntelyn asettamissa rajoissa.
– Meille kunnassa se tarkoittaa sitä, että pitää ymmärtää elinvoiman edistämisen ja sääntelyn välinen suhde ja käytännön toimintaraamit. Tämä vaatii vahvaa asiantuntemusta ja strategista osaamista niiltä, jotka tekevät elinvoimatyötä.
Ehyt kokonaisuus vaatii myös kuntien välistä yhteispeliä. Vihti on päättänyt lähteä ilmastotyöhön yhdessä Kirkkonummen kanssa.
– Yhteistyömme on käynnistynyt vauhdilla. Olemme jo tähän mennessä saaneet ympäristöministeriöltä rahoituksen ilmastokoordinaation hankkeeseen, mikä käytännössä tarkoittaa mahdollisuutta palkata yhteinen ilmastokoordinaattori.
Ståhl kuvailee rahoituksen saamista ytimekkäästi ”työvoitoksi”.
– Mikäs sen parempaa kuin yhdessä naapurin kanssa rakentaa parempaa tulevaisuutta, hän iloitsee.
Arvoilla on väliä
Elinvoimajohtajan virka perustettiin Vihtiin vasta viime vuoden puolella, mutta Ståhl puhuu aiheesta kuin pitkän linjan ammattilainen, joka osaa ottaa huomioon niin yksittäisen kuntalaisen inhimilliset tarpeet kuin koko kunnallisen päätöksenteon koukerot.
Miten päädyit nykyiseen tehtävääsi?
– Olen itse asiassa aloittanut Vihdin kunnassa työt jo 2010. Tämä on nyt kolmas toimenkuvani täällä. On ollut onni löytää oma polku niin sanotusti talon sisältä ja päästä kehittämään itseään osaajana ja ihmisenä, sanoo Ståhl, joka on valmistunut Helsingin yliopistosta filosofian maisteriksi pääaineenaan suunnittelumaatiede.
Lisää on tiedossa.
– Hakeuduin viime keväänä Aalto-yliopistoon tohtoriopintoihin tavoitteena tekniikan tohtorin paperit. Mutta myönnetään heti kättelyssä, että ensimmäinen vuosi on ollut haastava. Työn, opiskelun ja perhe-elämän yhdistäminen ei ole aina mitenkään kovin helppoa, Ståhl nauraa.
Ja mitä Vihdin elinvoiman kehittämiseen tulee, ei Ståhl aio levätä laakereillaan.
– Sen eteen tehdään hartiavoimin töitä strategisella otteella. Tulevaisuuden Vihti on sellainen, jossa asukkaiden osallistuminen ja osallistaminen on entistä vahvempaa. Vihdin poikki kulkee ESA-rata, joka helpottaa ja nopeuttaa ihmisten kulkemista. Meillä asuu entistä enemmän ihmisiä, jotka kokevat löytäneensä täältä omia arvojaan vastaavan asuinpaikan ja kodin. Vihdin pittoreskissa kirkonkylässä kulttuuri ja historia kulkevat käsi kädessä, ja vetovoimaisuus on nostettu uudelle tasolle. Ilmastotyössä on otettu uusia kierroksia. Samalla asukkaat vannovat yhteisöllisyyden nimeen, hän visioi.
Teksti: Pihla Hakala
Kuva: Annukka Pakarinen