Mikäli kunta onnistuu ESCO-hankkeen valmistelussa, löytyy hankkeelle takuulla myös tekijät, kertovat Assemblin Oy:n Energiayksikön liiketoimintajohtaja Vesa Harju sekä Caverion Suomi Oyj:n energiaspesialisti, talotekniikkapäällikkö Kimmo Kuitunen. Heidän mukaansa kuntasektori on kiinnostava markkina energiatehokkaassa rakentamisessa.
– Siellä on paljon potentiaalia. Kunnat ovat kuitenkin vielä hieman lähtökuopissa heräilemässä energiatehokkuusinvestointien suhteen, Harju sanoo.
Harjun mukaan ESCO-toimijalle kannattavimpia kohteita ovat olleet suuret kokoontumispaikat, kun taas huonokuntoiset ja ongelmalliset kohteet tulisi jättää pois.
Kohteiden valinnassa tulisi Harjun mukaan ottaa huomioon korjausvelka, tehdyt remontit, kulutustiedot, käyttöaste sekä tulevaisuuden suunnitelmat, kuten mahdolliset laajennukset.
– Energiainvestoinneissa kaikki voittavat, mutta jokainen odotettu vuosi on pois viivan alta. Muista oikeat kohteet, Harju painottaa.
Yksityiset toimijat ovat Harjun ja Kuitusen mukaan usein innokkaita vastaamaan kuntien energiatehokkuuskysyntään ja ohjeistavat hyödyntämään heidän markkinointikoneistoaan.
– Palveluntuottajat tulevat mielellään kertomaan lisää, soitto vain, eikä maksa mitään, Kuitunen kertoo.
Tarjousten laatupisteytys tärkeää
Tarjousten laatupisteytys on Kuitusen mukaan tärkeä osa kilpailutusprosessia.
– Tilaajan näkökulmasta muun muassa hyvät raportointimenetelmät, säästöjen todentaminen, huoltohenkilöiden ammattitaito, asiakaspalvelun laatu ja nopeus ovat merkityksellisiä ja tulisi ottaa huomioon laatupisteytyksessä, Kuitunen kertoo.
Hänen mukaansa osan tilaajalle tärkeiden muuttujien huomioiminen tarjousten vertailussa voi olla kuitenkin haastavaa. Esimerkiksi hiilidioksidipäästöjen vähentäminen kuuluu jokaisen kunnan tavoitteisiin, mutta sen mukaan ottaminen tarjouksiin voi olla kyseenalaista.
– Hiilidioksidipäästöissä on tulkinnanvaraisuutta. Toimenpiteiden määrittely on häilyvää ja vaikutuksia on hyvin vaikea osoittaa aukottomasti, Harju sanoo.
Puitesopimuksella useampi kohde energiatehokkaaksi
Kunta voi hankkia energiatehokkuustoimenpiteitä suurellekin joukolle kohteita yhdellä kilpailutuksella puitesopimuksen avulla. Kilpailutusvaiheessa tarjoajat antavat tarjouksen vain muutamiin kohteisiin ja kilpailutuksen ulkopuoliset energiatehokkuusinvestoinnit tehdään puitesopimuksen kautta. Kunta siis saa energiaselvityksiä- ja tarjouksia yhdellä kilpailutuksella, jolloin tarjouskilpailun keveys ja sopimuksen kokonaisarvo houkuttelevat useampia toimijoita.
– Esimerkiksi Jyväskylän Tilapalvelut haki julkisten hankintojen ilmoituskanava Hilmassa ESCO-puitesopimuskumppania neljän vuoden puitesopimusjaksolle. Tilapalvelut määritti itse ensimmäiset kolme kohdetta, jotka tarjoajat katselmoivat, ja joihin ne tarjosivat energiatehokkuusratkaisut. Sopimuskumppani valittiin näiden kolmen kohteen perusteella, Kuitunen kertoo.
Puitesopimukseen perustuen tarjouskilpailun voittanut toimija haki sopivia kohteita Jyväskylän kiinteistökannasta neljän vuoden ajan, teki tilaajan kanssa päätettyihin kohteisiin katselmukset ja laati kunnalle puitesopimuksen ehtojen mukaisia tarjouksia toimenpiteistä. Jyväskylän Tilapalvelut päätti yksipuolisesti tarjousten hyväksymisestä.
– Palveluntarjoaja saa ennalta sovitun palkkion tekemästään katselmoinnista, mikäli kunta ei hyväksyisi tarjousta, Kuitunen sanoo.
Hankinnan arvon ei kuitenkaan tarvitse nousta useisiin miljooniin. Muutaman kohteen energiatehokkuusinvestoinnin kilpailutus voisi toimia kuntasektorilla myös ilman puitesopimusta.
– Ainakin yksityisellä sektorilla esimerkiksi miljoonan euron kilpailutus hoituu melko kivuttomasti. Julkisten kohteiden energiatehokkuustoimenpiteitä on mielekästä lähteä tarjoamaan ilman puitesopimustakin, sanoo Kuitunen.
Energiansäästötakuu ESCO-toimijalta
Kunnilla on mahdollisuus saada ESCO-toimijalta takuu hankkeen energiasäästöistä. Tällöin kilpailutukseen sisällytettävien kohteiden lukumäärään tulisi Harjun ja Kuitusen mukaan kiinnittää huomiota, jotta prosessi pysyisi kevyenä.
Säästötakuun myötä laitteiston ylläpito ja huoltotoimenpiteet jäävät ESCO-toimijan vastuulle määräajaksi.
– ESCO-toimija toimii ikään kuin pääurakoitsijana. Tilaaja pääsee siinä mielessä helpolla, sanoo Kuitunen.
Laitteisto toimitetaan Kuitusen mukaan yleensä avaimet käteen -periaatteella, jolloin tilaaja saa poikkeuksellisen pitkän viiden vuoden takuun huoltoineen. Energiansäästötakuu voi olla esimerkiksi seitsemälle vuodelle. Säästötakuun umpeuduttua jatko on sovittavissa erikseen.
Harjun ja Kuitusen mukaan ESCO-toimijat voivat sitoutua energiasäästöihin vain omiin selvityksiin ja kohdekatselmuksiin perustuen. Näin voidaan välttyä tulkinnanvaraisuuksilta.
– Energiansäästölupauksia varten selvitetään talotekniikka, riskirakenteet ja kannattavat toimenpiteet, Harju kertoo.
Kannattavat energiatehokkuustoimenpiteet riippuvat täysin investoinnin kohteesta.
– Mahdollisia energiatehokkuustoimenpiteitä ovat esimerkiksi lämpöpumpputekniikan ja lämmöntalteenoton järjestelmät, valaistuksen modernisointi ja automaatio, sanoo Harju.
Hänen mukaansa sekä energiankulutuksen että kiinteistöjen automaatiojärjestelmien etähallinnan merkitys korostuu monimutkaisissa hankkeissa. Etäseurannalla saadaan kiinteistön energiankäytöstä dataa, jota analysoimalla laitteiden säädöt voidaan optimoida asiakkaan haluamien olosuhteiden, käyttäjämäärien ja käyttöaikojen mukaan.
– Pelkällä etähallinnalla on saavutettu tietyissä tapauksissa 25 prosentin energiasäästöt. Automaatio-osaaminen ja etähallinnan asiantuntemus ovat vaativia erikoistumisia. Viime aikoina mukaan on otettu myös koneoppimista, jossa todella suuri potentiaali, Harju kertoo.
Teksti: Lassi Vuorela
Kuvat: haastateltavilta