Usein uudistustarvetta lisäävät myös rakennusten vanheneminen ja siitä johtuvat tilojen vanhanaikaisuus tai sisäilmaongelmat. Palveluverkon uudelleenjärjestely nostaa palveluiden laatua ja takaa, että opetus ja varhaiskasvatus voidaan järjestää nykyaikaisissa, toimivissa ja terveellisissä tiloissa. Palveluverkkosuunnitelman investointeja ja toiminnallisia muutoksia suunniteltaessa on syytä arvioida, miten uudistukset vaikuttavat kunnan talouteen ja sen kantokykyyn.
Palveluverkon kustannukset muodostuvat pääasiassa henkilöstökustannuksista, kiinteistökustannuksista, palveluiden ostoista sekä aineista ja tarvikkeista. Mikäli uuden palveluverkkoratkaisun kustannuksia halutaan arvioida, tulee kunnan ymmärtää, minkälaisia kustannuksia nykyinen palveluverkko tuottaa. Uuden palveluverkkosuunnitelman lisäksi on siis laskettava kustannusvaikutus nykyverkon ylläpidolle. Jos nykyverkon kustannuksia ei arvioida 5–20 vuodeksi eteenpäin, myös uuden palveluverkkosuunnitelman todelliset, pitkän aikavälin talousvaikutukset jäävät tunnistamatta.
Osaajapula ajaa kohti henkilöstötarpeen vähentämistä
Palveluverkon suurimmat kustannuserät muodostuvat henkilöstökustannuksista, joiden arvioinnissa tulee huomioida väestön kehitys ja ryhmien muodostuminen eri palveluverkkoratkaisuissa. Varhaiskasvatus- ja opetuspalveluiden kysynnän muutos vaikuttaa henkilöstötarpeeseen eri palveluverkkoratkaisuissa eri tavoin riippuen siitä, miten rajallisesti ryhmiä voidaan muodostaa. Käytännössä tilojen mitoitus kysyntää vastaavaksi parantaa mahdollisuuksia ryhmien muodostamiselle ja siten mahdollistaa henkilöstön työtuntien hyödyntämisen entistä tehokkaammin. Myös varhaiskasvatus- ja kouluyksiköiden lukumäärä vaikuttaa esimerkiksi erityisopettajien ja tukihenkilöstön työn tuottavuuteen yksiköiden välisiin matkoihin kuluvan ajan vuoksi.
Tässä kohtaa on syytä tarkentaa, ettei henkilökustannusten tehokkuudella tarkoiteta henkilöstön irtisanomisia, vaan henkilöstötarpeen vähentymistä, johon moni kunta tähtää henkilöstön huonon saatavuuden vuoksi. Varhaiskasvatus- ja perusopetushenkilöstöstä on jo nyt pulaa, eikä tutkimusten valossa nuoren väestön vähenemä itsessään riitä alentamaan kysyntää riittävästi.1, 2 Lisäksi lastentarhaopettajat, sosiaalityön erityisasiantuntijat, psykologit ja erityisopettajat ovat kaikki vuoden 2020 ammattibarometrissa työvoimapulan top 10:ssä3.
Kiinteistökustannuksissa huomioitava koko elinkaari
Toisiksi suurimmat kustannukset palveluverkossa muodostuvat kiinteistöistä. Päätöksenteon kannalta on olennaista, että kiinteistöjen peruskorjaustarve nykyverkossa ja palveluverkkosuunnitelmassa arvioidaan koko kustannusennusteen tarkastelujaksolle. Kun palveluverkkosuunnitelmassa vanhaa rakennuskantaa korvataan uudella, peruskorjausmenot todennäköisesti vähenevät nykyverkkoon verrattuna. Jos nykyverkon ja palveluverkkosuunnitelman korjausinvestointeja ei huomioida, uusi palveluverkkosuunnitelma vaikuttaa kasvattavan investointeja nykyverkkoon verrattuna huomattavasti enemmän, kuin todellisuudessa asian laita on. Myös uusien rakennusten alhaisemmat ylläpitokustannukset on otettava huomioon. Palveluverkon investointien ja ylläpitokustannusten nettomuutosten laskeminen vaatii siis uuden palveluverkon sekä nykyverkon kiinteistöjen elinkaarikustannusten arvioimisen.
Peruskorjauskustannukset on syytä arvioida käyttämällä laskennallista peruskorjausmallia, joka pohjautuu esimerkiksi tekniseen kulumaan ja jälleenhankinta-arvoon suhteutettuihin peruskorjausten kustannuksiin. Kuntokartoituksiin ja niiden yhteydessä tehtyihin investointisuunnitelmiin perustuvat palveluverkkojen kustannusvertailut sisältävät epävarmuutta, sillä kunta tuskin on laatinut kaikille rakennuksilleen ja uudisinvestoinneilleen yhdenmukaisia korjaustarvearvioita 5–20 vuoden ajalle. Teknisen arvon malli mahdollistaa myös tilojen laadun arvioinnin seuraavalle 20 vuodelle ja tarkastelujakson jälkeisten peruskorjaustarpeiden arvioinnin. Kiinteistöjen kuntoluokka korreloi tilojen laadun, toimivuuden sekä sisäilman riskien kanssa, joten kiinteistöjen kunto on oleellinen näkökulma, kun tarkastellaan eri palveluverkkoratkaisujen kustannusten ja saavutettujen hyötyjen välistä suhdetta.
Hukkatilasta luopumalla saadaan suoraan mitattavaa säästöä ylläpitokustannuksissa. Rakentamalla uusia päiväkoteja ja kouluja energiakustannukset pienenevät merkittävästi. Uusien rakennusten energiakustannuksia arvioitaessa saadaan samalla hyvää tietoa kunnan ilmastotavoitteiden täyttymisestä uudessa palveluverkkosuunnitelmassa.
Palveluverkon muut kustannukset jäävät kokonaisuuden kannalta vähäiseksi. Päätöksenteon kannalta on kuitenkin hyvä huomioida kunnalle ajankohtaisia teemoja – on parempi esittää selvitys esimerkiksi kuljetus- tai ruokapalveluiden kustannuksista, kuin jättää niiden merkityksen pohdinta kuulijalle.
Palveluverkon kustannusten huolellinen arviointi auttaa kuntaa kohdistamaan investointeja oikeisiin paikkoihin ja rakentamaan kestävää yhteiskuntaa.
Lassi Vuorela
Kirjoittaja työskentelee analyytikkona Kuntarahoituksen tytäryhtiössä Inspirassa, joka tarjoaa talouden ja rahoituksen neuvonantopalveluita kuntasektorille ja sosiaaliseen asuntotuotantoon. Hän on erikoistunut kuntien tilahankkeisiin.
Lue myös:
—
[1] Opetushallitus, 2020, Opettajat ja rehtorit Suomessa 2019
[3] Työ- ja elinkeinoministeriö, ELY-keskus, TE-palvelut, 2020, Ammattibarometri