Valkealan monitoimitalo, Kouvola
Moderni monitoimitalo kokoaa eri-ikäiset kyläläiset samoihin tiloihin.
Keravan vuokraomakotitalot, Kiinteistö Oy Nikkarinkruunu
Pohjois-Kytömaalle valmistui 15 puuverhoiltua omakotitaloa.
Uuden-Summan koulu ja päiväkoti, Hamina
Uusien rakennusten siirtokelpoisuus tuo joustoa tulevien vuosien tilasuunnitteluun.
Vuoden ARA-neliöt -palkinto Jyväskylään – Kortepohjan ylioppilaskylän perusparantaminen ”poikkeuksellinen menestystarina”
Kortepohjan ylioppilaskylä rakennettiin 1960- ja 70-lukujen taitteessa Laajavuoren virkistysalueen ja Tuomiojärven välimaastoon, Jyväskylän keskustan luoteispuolelle. Ylioppilaskylä on laajasti tunnettu, ainutlaatuinen opiskelija-asumisen keskittymä, jonka 18 kerrostaloa ja yhteisötalo Rentukka muodostavat arkkitehtonisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävän kokonaisuuden.
Viime vuosina ylioppilaskylän rakennuskantaa on nykyaikaistettu määrätietoisesti. Työ on vaatinut Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnalta ja sen kiinteistöomaisuutta hallinnoivalta Soihdulta näkemyksellisyyttä, rohkeutta ja laajaa yhteistyötä. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA palkitsi hankkeen Vuoden parhaat ARA-neliöt -tunnustuksella. ARA kehuu Kortepohjan perusparantamista poikkeuksellisena menestystarinana, joka toteuttaa myös kiitettävästi kiertotalouden tavoitteita.
– Suurta muutosta on valmisteltu kokonaisuutena, mutta työt on tehty hanke kerrallaan. Alulle saatu positiivinen kierre on vahvistunut ja saanut opiskelijat palaamaan takaisin Kortepohjaan, Soihdun kiinteistöjohtaja Kimmo Moilanen kertoo tiedotteessa.
Ylioppilaskylän laaja uudistaminen alkoi 2017, kun Kortepohjan viisi yhdeksänkerroksista kerrostaloa, ”tornitaloina” tunnetut A-, B-, C-, D- ja E-talot uusittiin peräkkäisinä vuosina. Samalla uusittiin ylioppilaskylän keskusrakennus Rentukka, jossa toimi 1980-luvulla yksi Jyväskylän suosituimmista iltaravintoloista. Vuonna 2018 avattu uusi Rentukka toi opiskelijahintaisen lounasravintolan takaisin ylioppilaskylän ytimeen. Rentukassa on nyt myös valoisa kuntosali, sauna, itsepalvelupesula, opiskelu- ja ryhmätiloja sekä iso oleskeluaula. Asuntojen määrä tornitaloissa kasvoi seitsemällä 727:ään.
– Uudistuksen myönteinen vaikutus opiskelijoiden asumiskokemukseen on näkynyt selvästi asukkailtamme saadussa palautteessa, kertoo Soihdun palvelupäällikkö Jenna Pigg.
– Palveluiden keskittäminen Rentukkaan nähdään arkea helpottavana ja jakamistaloutta edistävänä asiana. Lisäksi yhteisissä tiloissa tapahtuvat arjen kohtaamiset lisäävät yhteisöllisyyttä luonnostaan.
Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2025. Suurimmat päästölähteet ovat kaukolämmön ja sähkön kulutus; kiinteistöt ovat avainasemassa tavoitteen saavuttamisessa. Tornitalojen ja Rentukan remonttien vaikutus rakennusten elinkaaren aikaisiin ilmastovaikutuksiin on suotuisa: peruskorjauksessa rakennusten laskennallinen energiankulutus laski yli kolmanneksen.
ARAn rahoituksen lisäksi Kortepohjan ylioppilaskylän uudistaminen on saanut Kuntarahoituksen vihreää rahoitusta.
– Ylioppilaskylän uudistaminen oli ensimmäinen peruskorjaushanke, johon Kuntarahoitus myönsi vihreää rahoitusta, kertoo Kuntarahoituksen asiakkuuspäällikkö Sari Sistonen.
– Kortepohjan uudistaminen on erinomainen esimerkki siitä, miten vanha rakennuskanta tuodaan tähän päivään alueen identiteetille uskollisella tavalla – ja vieläpä resurssiviisaasti. Sekä soihtulaisten että asukkaiden ylpeys uudistuneesta ylioppilaskylästä on käsinkosketeltavaa. Hanketta on ollut ilo seurata, Sistonen kehuu.
Kehittyvän Kortepohjan ytimessä
Ylioppilaskylän uudistaminen on tiivis osa Kortepohjan kaupunginosan kehittämistä. Alueen tulevaisuutta hahmoteltiin vuonna 2018 julkaistussa kehittämissuunnitelmassa, jonka Jyväskylän kaupunki laati yhteistyössä Kortepohjan toimijoiden kanssa. Kaupunginosaan haluttiin lisää asuntoja, tiiviimpää kaupunkirakennetta, uusia palveluita ja parempaa liikkumista. Syksyllä Kortepohjaan valmistui uusi päiväkoti- ja koulurakennus, joka pitää sisällään myös kirjaston.
Ylioppilaskylä on Kortepohjan näyttävin maamerkki, jossa asuu vajaa neljäsosa kaupunginosan 8 000 asukkaasta. Ylioppilaskunta ja Soihtu ovat mukana alueen kehittämisessä vahvasti ja pitkäjänteisesti.
– Olemme tässä yhtenä toimijana, jolla on vaikutusvaltaa koko kaupunginosan ja kaupungin pitovoimaan. Laaja yhteistyö alueen toimijoiden kanssa mahdollistaa parhaan mahdollisen onnistumisen opiskelija-asukkaille ja kaikille kaupunkilaisille, totesi kiinteistöjohtaja Moilanen ARA-viestin haastattelussa syyskuussa 2022.
Vuoden parhaat ARA-neliöt -tunnustuspalkinto
Palkinto on myönnetty vuodesta 2017 alkaen yhdelle ARAn rahoittamalle uudisrakentamis- tai perusparantamiskohteelle. Palkinnon saavan kohteen valitsee ARA. Palkinto jaetaan vuosittain. Palkintona on ”Vuoden ARA-neliö”, palkitun rakennuksen seinään kiinnitettävä laatta. ARA valitsee palkinnon tekijäksi vuosittain nuoren taiteilijan tai muotoilijan. Tämän vuoden palkintolaatan ovat suunnittelut ja toteuttanut LAB Muotoiluinstituutin opiskelijat Alex Domeney ja Netta Aavikko.
Vihreä rahoitus
Kuntarahoitus myöntää vihreää rahoitusta hankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia positiivisia ympäristövaikutuksia. Tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa vihreää rahoitusta on myönnetty vuodesta 2016, ja tänä päivänä rahoituksen piirissä on jo lähes 200 hanketta Helsingistä Inariin.
Teksti: Roope Huotari
Kuvat: Jari Kuskelin
Lisää kunnianhimoa ja läpinäkyvyyttä – uudistettu vihreän rahoituksen viitekehyksemme on julkaistu
Vihreän rahoituksen viitekehys määrittelee, miten vihreillä joukkovelkakirjalainoilla hankitut varat ohjataan asiakkaidemme kestäviin hankkeisiin. Se asettaa reunaehdot vihreän rahoituksen myöntämiselle, hankkeiden arvioinnille sekä raportoinnille.
– Samalla toivomme, että viitekehys toimii oppaana asiakkaillemme siinä, millaisia kestävyyttä edistäviä asioita hankkeissa on mahdollista huomioida, vastuullisen rahoituksen senior asiantuntija Rami Erkkilä kertoo.
– Asiakkaillamme on suuri rooli Suomen ilmastotavoitteisiin pääsemisessä. Vihreä rahoitus marginaalialennuksineen on keinomme kannustaa yhteisiin ilmastotalkoisiin sekä tuoda näkyvyyttä asiakkaidemme parhaille kestäville hankkeille, kertoo vastuullisuuspäällikkö Kalle Kinnunen.
Kuntarahoitus alkoi tarjota vihreää rahoitusta ensimmäisenä Suomessa vuonna 2016. Vastuullisen rahoituksen markkinat ovat sittemmin kehittyneet vauhdilla, ja esimerkiksi EU-taksonomia on luonut tarvetta tarkentaa sitä, millaiset investoinnit nähdään kestävinä.
– Tiukat ilmastotavoitteet edellyttävät kunnianhimoisia toimia. Uudessa viitekehyksessämme arviointiperusteita on tiukennettu. Jatkossa emme esimerkiksi hyväksy mitään hankkeita, jotka käyttävät suoraan fossiilisia energianlähteitä, Erkkilä sanoo.
Samalla arviointikriteereistä tulee entistä läpinäkyvämpiä.
– Aiemminkin rakentamisessa vaatimuksena oli A-energialuokka, mutta muita arviointiperusteita ei ollut kirjoitettu näin laajasti auki. Nyt hankkeet ovat keskenään paremmin vertailtavissa, kun kriteerit on listattu, Erkkilä lisää.
Päivitystyön tavoitteena oli myös suoraviivaistaa ja yksinkertaistaa rahoituksen hakemista ja hankkeiden arviointia. Jatkossa hankekategorioita on seitsemän sijaan neljä: kestävä rakentaminen, kestävä joukkoliikenne, uusiutuva energia sekä vesi- ja jätevesihuolto.
Arviointikriteerien avaaminen mahdollisti myös arviointiprosessin muuttamisen. Tähän asti hankkeet on käsitellyt ulkopuolisista asiantuntijoista koostuva arviointiryhmä, mutta vihreän rahoituksen suuri suosio on herättänyt tarpeen ketterämmälle prosessille.
– Olemme organisaationa oppineet valtavasti viimeisen kuuden vuoden aikana siitä, mitä kaikkea tällaisissa hankkeissa pitää ja on mahdollista huomioida. Kunkin arviointiryhmäläisen erityisosaaminen on osaltaan mahdollistanut tätä kehitystyötä, Erkkilä kertoo.
Jatkossa arvioinnin tekee Kuntarahoituksen omista asiantuntijoista koostuva sisäinen arviointiryhmä.
– Sisäinen arviointiryhmämme voi kokoontua nopeastikin tarvittaessa, minkä ansiosta pystymme paremmin ajoittamaan hankkeen kestävyyden arvioinnin asiakkaan rahoitustarpeen aikatauluihin, Kinnunen sanoo.
Uusia aluevaltauksia
Viitekehykseen on lisätty mahdollisuus rahoittaa luonnon monimuotoisuuteen ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyviä hankkeita.
– Nyt monimuotoisuutta edistävät yksityiskohdat, kuten rakennusten viherkatot, voivat toteutua rakennushankkeiden yhteydessä. Uusi viitekehys mahdollistaa vastaavien hankkeiden rahoittamisen myös suoraan. Pystymme myös kertomaan hankkeiden vaikutuksista aiempaa monipuolisemmin, Kinnunen kertoo.
– Voisimme siis rahoittaa vaikkapa tulvavalleja tai viheralueiden rakentamista. Myös ennallistamishankkeisiin, kuten saastuneen maa-alueen puhdistamiseen, olisi hienoa joskus päästä mukaan. Niihin harvoin pyydetään ulkopuolista rahoitusta, mutta nyt toteutus ei ainakaan jää rahoituksesta kiinni, Erkkilä sanoo.
Vastuullisen rahoituksen markkinoiden ja sääntelyn kehittymistä tarkkaillaan Kuntarahoituksessa aktiivisesti.
– Esimerkiksi EU-taksonomia ja EU:n standardi vihreille joukkovelkakirjalainoille voivat valmistuttuaan aiheuttaa tarvetta uusiin muutoksiin. Olemme olleet vihreän rahoituksen edelläkävijöitä ja aiomme olla sitä jatkossakin, Kinnunen sanoo.
Tutustu uudistettuun viitekehykseen:
Rahoitusta Suomen vihreään siirtymään
Kuntarahoituksen vihreää rahoitusta myönnetään muun muassa kestävän rakentamisen ja joukkoliikenteen sekä uusiutuvan energian hankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia ympäristölle hyödyllisiä vaikutuksia. Hankkeisiin myönnetyt varat kerätään kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta Kuntarahoituksen vihreillä joukkovelkakirjalainoilla.
Viherkatto ja metro lähellä – Espoon Asunnot rakentaa ekologista kerrostalokohdetta Finnooseen
Kaksitoistakerroksiseen kerrostaloon valmistuu 98 uutta asuntoa. Noin 17,5 miljoonan euron hanke toteutetaan Kuntarahoituksen vihreällä rahoituksella. Syvänsalmenkadulla on käytetty monia ekologisuutta korostavia ratkaisuja ja kohde kuuluu A-energialuokkaan, kuten vihreän rahoituksen kriteerit edellyttävät.
Suunnittelu- ja materiaalivalinnoissa Espoon Asunnot panostaa aina minimitasoa enemmän kestäviin ratkaisuihin esimerkiksi julkisivuissa ja pintamateriaaleissa. Tämä mahdollistaa kohteille sekä pitkän elinkaaren että pienemmät ylläpitokustannukset, kertoo yhtiön toimitusjohtaja Jaakko Kammonen.
– Syvänsalmenkadulla näistä keskeisimmät ratkaisut liittyvät energiantuotantoon ja -tehokkuuteen. Rakennukseen tulee aurinkosähköpaneelit, jotka on mitoitettu kattamaan kiinteistösähkön kulutus kesäaikaan. Parvekkeet lasitetaan ja lämmitys toteutetaan kaukolämpönä, jota ohjataan älykkään ja oppivan säätöjärjestelmän avulla. Lisäksi talousrakennuksen katolle on luvassa viherkatto, Kammonen valottaa.
Espoon Asunnot tähtää hiilineutraaliksi vuoteen 2030 mennessä. Uudiskohteet yhtiö suunnittelee A-energialuokkaan ja pyrkii kattavissa peruskorjauksissa 30 prosentin parannukseen energiatehokkuudessa. Myös yhtiön ensimmäinen puukerrostalokohde on rakenteilla.
Tavoitteena kestäviä asuntoja ja yhteisöjä
Finnoo kiinnosti Espoon Asuntoja alusta asti alueena, jota kaupunki kehittää ja jolle on suunniteltu paljon uutta rakentamista koko 2020-luvun ajalle.
– Alueen etuihin kuuluu myös tulevaisuudessa rakennettava Finnoon metroasema: sen ansiosta kohde sopii niin autoileville kuin julkisen liikenteen käyttäjille. Myös meri on kohtuullisen lähellä ja lisää seudun vetovoimaa.
Finnoon rakentamista ohjaavat vähäpäästöiset ratkaisut. Djupsundsbäckenin alueelle kaavaillaan esimerkiksi geotermistä lähilämpöverkkoa, jonka avulla asuinalue voisi olla lämmitys- ja jäähdytysenergian suhteen päästötön. Tällainen lähilämpöverkko olisi ensimmäinen laatuaan Suomessa.
Kestävän rakentamisen ja asumisen odotukset ovat Espoon Asuntojen toiminnan mukaisia niin tässä kuin muissakin kohteissa, Kammonen kertoo: ympäristöystävälliset ratkaisut ovat kuuluneet yhtiön strategiaan enemmän jo kahdenkymmenen vuoden ajan. Suunnittelussa huomiota on kiinnitetty energiatehokkuuteen, asumisessa muun muassa kierrätys- ja jätteenlajitteluratkaisuihin.
– Viime vuosina ilmastokysymykset ovat alkaneet näkyä enemmän myös mediassa. Se on lisännyt asiakkaidemme mielenkiintoa aihetta kohtaan, mikä on pelkästään positiivista.
Ekologisen kestävyyden lisäksi Espoon Asunnot edistää kohteissaan sosiaalista kestävyyttä. Syvänsalmenkadun asukkaat valitaan tarveharkintaisesti ja ARAn kriteerejä noudattaen.
– Asuntojen keskikoko on noin 46 neliömetriä, mutta ne vaihtelevat noin 30 neliömetrin yksiöistä aina neljän huoneen ja 76 neliömetrin koteihin. Erikokoisilla asunnoilla pyritään siihen, että asukkaissa olisi myös erikokoisia perheitä ja ruokakuntia: tämä luo pitkällä aikajänteellä kestävämpiä asuinyhteisöjä.
Kohtuuhintaisille vuokra-asunnoille jatkuva kysyntä
Espooseen on rakennettu paljon uutta asuntokantaa viime vuosina. Paikallisesti kehitystä vauhdittavat Espoon seudun väestönkasvu sekä Länsimetron rakentaminen.
– Koko Suomea koskeva ilmiö eli perhekokojen pienentyminen vaikuttaa myös kysyntään. Asuntomarkkinoilla on entistä enemmän yksinasujia ja pieniä perheitä, jotka etsivät tietynkokoisia koteja, Kammonen kertoo.
Espoon Asunnot tarjoaa vuokra-asuntoja noin kolmanneksen yleistä markkinahintatasoa halvemmalla. Kammosen mukaan korona-aika on laskenut vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen käyttöastetta ja vuokranantajat ovat joutuneet tinkimään hinnoistaan. Kohtuuhintaisiin asuntoihin sen sijaan on jatkuvasti enemmän kysyntää kuin mihin voidaan vastata.
– Meille on käytännössä koko ajan voimassa 5 000–7 000 hakemusta. Pyrkimys on tarjota aina parhaan mahdollisen hinta-laatusuhteen asunto hyvillä vuokraehdoilla.
Uusiin koteihin ensi vuoden alussa
Espoon Asunnot teki investointipäätöksen Syväsalmenkadun kerrostalosta maaliskuussa 2021 ja rakennustyöt käynnistyivät toukokuussa. Ajat ovat olleet koko rakennussektorille monimutkaiset, mutta yhteistyö rakentajana toimivan PakRak Oy:n kanssa on sujunut hyvin.
– Kaikista haasteista selvitään, kun on yhteistyöhalua, Espoon Asuntojen kohteesta vastaava projektipäällikkö Outi Auvinen kertoo.
– Korona-aika on vienyt palaverit Teamsiin, mutta vähitellen on löydetty sopivat käytännöt siihen, milloin etäpalaveri on järkevin ratkaisu ja milloin kannattaa tavata kasvotusten. Vaikka rakennustarvikkeiden saatavuudessa on ollut haasteita, on hanke valmistumassa aikataulun mukaisesti alkuvuodesta 2023.
Vihreä rahoitus
Kuntarahoitus myöntää vihreää rahoitusta hankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia positiivisia ympäristövaikutuksia. Tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa vihreää rahoitusta on myönnetty vuodesta 2016, ja tänä päivänä rahoituksen piirissä on jo lähes 200 hanketta Helsingistä Inariin.
Teksti: Tuomas Mäkinen
Kuva: Arkkitehtitoimisto HML Oy
Energiapihi Pirkkala-kampus joustaa koulusta kokous- ja kulttuuritilaksi
Vuonna 2025 valmistuva Pirkkala-kampus on kunnan historian suurin rakennushanke ja kokoluokaltaan poikkeuksellinen. Tarve lisätilalle on kova: Pirkkalan väkiluku ylitti viime vuonna 20 000 hengen rajapyykin, ja asukaslukuun suhteutettuna kunta on yksi maan vetovoimaisimmista.
Työmaalla käy kova kuhina. Paalutukset ovat jo valmiina ja perustuksia valettu. Nyt asennetaan elementtejä.
– Työ etenee hyvin, aikataulussa ollaan. Korona aiheutti hieman harmia, muttei merkittäviä viivästyksiä, kertoo hankkeen projektipäällikkö Matti Juola Rakennuttajatoimisto Valvontakonsultit Oy:stä.
Uuden kampuksen tieltä purettiin viereisen Naistenmatkan koulun 70-luvulla valmistuneet osat. Vanha koulu ei olisi taipunut Pirkkalan tarpeisiin edes mittavan peruskorjauksen jälkeen.
– Koulusta ei olisi saanut nykyaikaista edes saneeraamalla. Pitkät kapeat käytävät eivät enää ole tätä päivää, kertoo Pirkkalan kunnan tilapalvelupäällikkö Timo Orjala.
Monikäyttöisyys vaatii huolellista suunnittelua
Pirkkala-kampus rakennetaan ensisijaisesti varhaiskasvatuksen sekä ala- ja yläkoulun 1 400 oppilaan tarpeisiin, mutta uusista tiloista hyötyy koko kunta. Kampuksen kaikkia tiloja on mahdollista käyttää myös iltaisin ja viikonloppuina. Monitoimisali tarjoaa puitteet urheilulle, auditorio toimii konserttisalina tai teatterin näyttämönä. Tilojen äänentoistoon, esitystekniikkaan ja akustiikkaan on kiinnitetty erityistä huomiota.
Kolmikerroksinen kampus on selkeälinjainen. Julkisivu on paikallaan muurattua tiiltä, ikkuna- ja lasipintaa on paljon. Rakennusteknisesti kokonaisuus on yksinkertainen, mutta tilojen monikäyttöisyys vaatii suunnittelulta paljon. Sujuva kulunhallinta on ensiarvoisen tärkeää. Tiloihin tulee älylukkoja, joihin ohjelmoidaan sekä pysyviä että kertakäyttöisiä kulkuoikeuksia.
– Avaimiin voidaan lisätä oikeus kulkea tiettyä reittiä tiettynä ajankohtana. Esimerkiksi jos käyttäjä varaa monitoimisalin yhdeksi illaksi, varausjärjestelmä muuttaa kulkuoikeuksia tilapäisesti. Yhdellä avaimella ei siis pääse kaikkiin tiloihin vaan lupia jaetaan tarpeen mukaan, kertoo projektipäällikkö Juola.
Eri käyttäjäryhmien toiveita on kuultu kampuksen suunnittelussa monipuolisesti. Hankkeessa on järjestetty ja järjestetään jatkossakin useita työpajoja, joissa suunnitelmia ruoditaan tila kerrallaan. Tavoitteena on ratkaisu, jossa jokainen osapuoli voittaa.
– Työpajoissa on menty ihan nippeleihin asti. Opettajien toiveesta kampuksen kaikissa luokissa on esimerkiksi kaksi pesuallasta, joista toisessa on tavallinen käsienpesualtaan hana ja toisessa keittiöhana.
Käyttäjä tuntee tarpeen, suunnittelija eri vaihtoehdot. Kun heidät saatetaan saman pöydän ääreen, syntyy paras mahdollinen lopputulos ja säästyy aikaa ja rahaa.
– Putkimiehen ei tarvitse sitten pohtia, minkälainen hana sinne luokkaan asennetaan, Juola hymähtää.
Säännönmukaisuus on energiatehokkuuden salaisuus
Pirkkala-kampus on saanut suitsutusta Kuntarahoituksen vihreän rahoituksen arviointiryhmältä. Kampus tulee kuluttamaan maltillisesti energiaa ja sen hiilijalanjälki on kohtuullinen.
– E-luku ja hiilijalanjälki otettiin jo kilpailutusvaiheessa mukaan kriteereihin, tarjouksia vertailtiin niiden perusteella. Kunnilla on kova halu osallistua ilmastotalkoisiin, tilapalvelupäällikkö Orjala kertoo.
Uusi kampus rahoitetaan Kuntarahoituksen kiinteistöleasingilla, josta Pirkkalan kunnalla on jo aiempaa kokemusta. Joustava kiinteistöleasing sopii pitkän elinkaaren hankkeisiin hyvin, lisää kunnan talousjohtaja Tommi Ruokonen.
– Rahoituskustannukset jakautuvat tasaisesti, eikä suuri lainamäärä rasita kunnan taloutta.
Yhdistettynä vihreän rahoituksen marginaalialennukseen leasing oli Pirkkalan kunnalle paras vaihtoehto. Kunnan tavoitteena on, että uudet hankkeet täyttävät vihreän rahoituksen kriteerit rahoitustavasta riippumatta.
– Se osuu yksiin meidän ilmastotavoitteidemme kanssa ja koituu myös kunnan taloudelle huokeammaksi, Ruokonen lisää.
Kampushankkeen KVR-urakasta vastaa YIT, jonka tarjouksessa ympäristötekijät huomioitiin kokonaisvaltaisesti. Uuden kampuksen energiankulutus jää alle puoleen edeltäjästään, kun tarkastellaan rakennusten koko elinkaarta.
– Siellä on maalämpö ja -viilennys, aurinkopaneelit ja hyvä lämmön talteenotto. Ei mitään yksittäisiä ihmeitä vaan säännönmukaista tekemistä, YIT:n projektipäällikkö Janne Hynynen listaa.
Säännönmukaisuutta painottaa myös projektipäällikkö Juola. Mikäli ympäristötekijät halutaan piirtopöydältä käytäntöön, täytyy niiden valua kuntien strategiakirjauksista kilpailutuksiin.
– Ei se auta, jos tilaaja näitä asioita toivoo. Niiden pitää olla kilpailutuksessa mukana. Ympäristötekijöihin panostetaan heti kun ne vaikuttavat siihen, kuka urakan voittaa.
Juolan mukaan kilpailutuksissa ei tule ottaa kantaa yksityiskohtiin vaan päämääriin. Ympäristöasioiden lisäksi ajattelu sopii myös muihin ominaisuuksiin: ilmanlaatuun, sähkönkulutukseen, lämmitykseen, valaistukseen tai vaikka äänimaailmaan. Paras lopputulos syntyy, kun tarjoaja saa vapaat kädet ja selvät tavoitteet.
– Ammattilaisten tehtävä on sitten miettiä, miten maaliin päästään, Juola tiivistää.
Teksti: Roope Huotari
Kuvat: BST-Arkkitehdit Oy
Valkealan monitoimitalo on uuden ajan kyläkeskus
”Odotettu”, kuvaa Kouvolan kaupungin suunnittelupäällikkö Risto Mikkola kaupungin kolmanneksi suurimman taajaman uutta monitoimitaloa, jonka rakentaminen alkaa loppukesästä. Kuvaus lienee paikallaan, pantiinhan hanke alulle jo 2017. Seuraavana vuonna tehtiin päätös kouluverkon uudistamisesta, ja suunnittelu otti aikalisän.
Uudistuksen myötä kuuden kunnan liitoksena syntyneen Kouvolan kouluverkko supistuu 34:stä kahteenkymmeneen. Vanhat kyläkoulut tekevät tilaa uusille monitoimitaloille, jotka taipuvat myös päiväkodeiksi, nuorisopalvelun tiloiksi sekä kuntalaisille yhdistys- ja harrastuskäyttöön. Valkealan monitoimitalo on näistä uuden ajan kyläkeskuksista ensimmäinen.
– Talo tulee pääkadun varrelle, Valkealan vanhan kunnantalon paikalle. Se on monin tavoin Valkealan uusi keskus, Mikkola kertoo.
Kouluverkkopäätöksen jälkeen työ on edennyt ajallaan, mutta kuntalaisille näkymättömissä. 30 miljoonan euron monitoimitalo on Kouvolan kaupungin ensimmäinen elinkaarihanke. Suunnittelu ottaa oman aikansa, ja kuntalaisille etenemistahti voi tuntua verkkaiselta.
– Töitä on tehty paljon, mutta tähän asti se ei ole juuri näkynyt ulospäin. Nyt kun edetään rakennusvaiheeseen, alkaa myös kuntalaisten silmissä tapahtua, kertoo Kouvolan kaupungin talousjohtaja Hellevi Kunnas.
Hankkeen elinkaarikumppaniksi valikoitui YIT-konserni. Sopimukset allekirjoitetaan 4. kesäkuuta, ja maatyöt on määrä aloittaa loppukesästä.
Suitsutusta vihreän rahoituksen arviointiryhmältä
Valkealan monitoimitalo rahoitetaan Kuntarahoituksen vihreällä leasing-rahoituksella, ja kohde sai vihreän rahoituksen arviointiryhmältä ennätyspisteet kestävän rakentamisen kategoriassa. Suunnittelupäällikkö Mikkolan mukaan palkintopallille ei ylletty yksittäisillä tempuilla, vaan järjestelmällisellä työllä.
– Kilpailutusvaiheessa pyrittiin laatupisteiden kautta tukemaan ympäristöystävällisyyttä mahdollisimman paljon, ja siinä selvästi onnistuttiin. Olemme kyllä erittäin yllättyneitä ja iloisia tästä tunnustuksesta.
Monitoimitalo sai arviointiryhmältä suitsutusta sen materiaalivalinnoista, energiatehokkuudesta, uusiutuvien energialähteiden käytöstä, palveluiden korkeasta käyttöasteesta sekä hulevesien esimerkillisestä käsittelystä. Kohde lämpiää pääsääntöisesti kaukolämmöllä, joka tuotetaan Kouvolassa poikkeuksellisen vähäpäästöisesti.
Ympäristövaikutusten lisäksi vihreät arvot painavat myös rakennuksen suunnittelussa. Kaupunki asetti kilpailutuksessa selvät kriteerit sille, miten luontoyhteyden tulisi toteutua monitoimitalon toiminnassa: kaikissa suunnitelmissa haluttiin nähdä esimerkiksi mahdollisuus pihaviljelyyn.
– Käsien työntäminen multaan lapsena parantaa allergiaterveyttä läpi elämän. Näitä asioita haluttiin tuoda alusta asti mukaan, Mikkola kertoo.
Uutta puhtia vanhaan kuntaan
Valkealan monitoimitalo on Kouvolan kaupungin ensimmäinen elinkaarihanke ja selvästi suurin leasing-rahoitteinen hanke. Perinteisesti kaupunki on rakentanut omaan taseeseen, omalla ylläpidolla. Nyt haluttiin kokeilla uutta.
– Tänä päivänä, kun erilaisia vaihtoehtoja on paljon, halutaan niitä myös käyttää. Kaupunki on rahoittanut muutamia päiväkoteja leasingilla ja nyt nähdään, miten elinkaarimalli toimii käytännössä. Tärkeää on, ettei lukkiuduta aina siihen yhteen ja samaan tapaan tehdä, talousjohtaja Kunnas taustoittaa.
Oppeja on haettu myös kunnan rajojen ulkopuolelta.
– Olemme opettajaryhmien kanssa käyneet kouluvierailuilla esimerkiksi Hollolan Heinsuon koulussa. Siellä elinkaarimalli on koettu oikein hyväksi. Imatralla pienemmällä porukalla tutustuimme rakenteilla olevaan Mansikkalan kouluun, suunnittelupäällikkö Mikkola kertoo.
Paitsi kokemuksia elinkaarimallista, vierailuilla on myös kartoitettu hollolalaisten ja imatralaisten ajatuksia siitä, miltä uuden ajan oppimisympäristö näyttää. Monikäyttöisyydessä on haasteensa.
– Kun opetussuunnitelma vuonna 2016 uudistui, heilahdettiin aika voimakkaasti avomallin suuntaan. Sen jälkeen tajuttiin, että kovin monta ryhmää ei voi samassa tilassa toimia häiritsemättä toisiaan. Nyt on otettu vähän takapakkia, menty enemmän takaisin siihen ”koppimaailmaan” – kuitenkin tilojen yhdistämistarpeet huomioiden, Mikkola kertoo.
Parhaillaan kaupunki ja palveluntuottaja pohtivat monitoimitalon isoja linjoja yhdessä opettajien kanssa. Elinkaarikumppani YIT saa Mikkolalta kiitosta mallista, jonka kautta osallistava suunnittelu järjestetään.
– Ennen kesälomia toukokuussa pohditaan suuria linjoja, jotka vaikuttavat rakennuksen muotoon ja pihatoimintoihin. Syksyllä jatketaan yksityiskohtien parissa, katsotaan esimerkiksi hyllyjä ja kaappeja. YIT:ltä tuli todella hyvä aihio tähän prosessiin.
Kesällä monitoimitalon tieltä puretaan pieni pätkä vanhaa yläkoulua, jotta 10 000 neliön rakennus mahtuu paikalleen. Kaivuu ja paalutus alkavat näillä näkymin loppukesästä, ja perustuksia päästään valamaan syksyllä.
Valkealan monitoimitalo avaa Kouvolassa suurien kouluhankkeiden putken: seuraavaksi monitoimitaloa kaavaillaan Inkeroisen taajamaan, ja uudistuksia on luvassa myös Kuusankoskella ja Kouvolan keskustassa. Hankkeilla kaupunki panostaa lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointiin, strategiaansa mukaillen.
Monelle kouvolalaiselle kouluhankkeet valavat uskoa vanhan kotikunnan elinvoimaan.
– Monilla on kova huoli oman taajaman tulevaisuudesta. Monitoimitalo on osoitus siitä, että Valkealaan panostetaan jatkossakin. Vanha kunta saa uutta puhtia, talousjohtaja Kunnas tiivistää.
Teksti: Roope Huotari
Kuvat: YIT Oyj & Linja Arkkitehdit Oy, haastateltavat
Kuntarahoitukselle Environmental Financen vuoden vihreä joukkovelkakirjalaina –palkinto
Palkinnon myöntäjä Environmental Finance on vastuulliseen sijoittamiseen keskittyvä tiedotus- ja analysointipalvelu, joka palkitsee markkinoiden parhaat toimijat vuosittain yhteistyössä vastuullisen sijoittamisen asiantuntijoista koostuvan arviointiryhmän kanssa.
– On suuri kunnia vastaanottaa tämä pääomamarkkinoilla arvostettu palkinto, joka on osoitus pitkäjänteistä sitoutumisestamme vastuullisuuteen. Laskemalla liikkeeseen vihreitä joukkovelkakirjalainoja haluamme osaltamme edistää Suomen ilmastotavoitteita, joiden saavuttamisessa suomalaisella kuntakentällä on erittäin merkittävä rooli, sanoo Kuntarahoituksen varainhankinnasta ja vastuullisuudesta vastaava Antti Kontio.
Palkinnon voittanut 500 miljoonan 10-vuotinen vihreä joukkovelkakirja laskettiin liikkeeseen 6.10.2020 ja se ylimerkittiin nopeasti lähes seitsemänkertaisesti. Merkintäkirja paisui lopulta 3,4 miljardiin euroon. Ennätykselliset 55 prosenttia sijoittajista olivat vastuulliseen sijoittamiseen keskittyviä tahoja. Tällä hetkellä Kuntarahoitus on laskenut liikkeelle noin kahden miljardin euron edestä vihreitä joukkovelkakirjalainoja.
Kuntarahoituksen vihreät liikkeeseenlaskut ovat saaneet aiemminkin tunnustusta. Myös vuonna 2018 Environmental Finance palkitsi Kuntarahoituksen liikkeeseenlaskun vuoden vihreänä joukkovelkakirjalainana sekä Kuntarahoituksen suurimpana paikallisena liikkeeseenlaskijana.
Vihreän rahoituksen viitekehys on laadittu ICMAn (International Capital Markets Association) vihreiden joukkovelkakirjalainojen periaatteiden mukaisesti. Vihreän rahoituksen viitekehyksen on arvioinut CICERO yhteistyössä Stockholm Environment Instituten (SEI) kanssa, ja se on saanut toiseksi parhaan arvosanan Medium Green.
Vuonna 2016 Kuntarahoitus laski liikkeeseen vihreän joukkovelkakirjan ensimmäisenä toimijana Suomessa. Vihreiden joukkovelkakirjalainojen suosio on kasvanut viime vuosina nopeasti sijoittajien etsiessä vastuullisia sijoituskohteita. Kuntarahoituksesta tuli myös vuonna 2020 ensimmäinen suomalainen sekä ensimmäinen pohjoismainen julkisen sektorin kategoriaan kuuluva liikkeeseenlaskija, joka tarjoaa sijoittajille yhteiskunnallisia joukkovelkakirjalainoja. Yhteiskunnallinen rahoitus edistää investointeja, joilla on laaja-alaisia yhteiskunnallisia vaikutuksia.
– Tavoitteenamme on, että 20 prosenttia pitkäaikaisesta asiakasrahoituksestamme on vihreää tai yhteiskunnallista rahoitusta vuoteen 2024 mennessä. Vuoden 2020 lopussa osuus oli 9 prosenttia, Antti Kontio kertoo.
Vihreällä rahoituksella edistetään suomalaisia ympäristöinvestointeja
Asiakkaamme voivat hakea vihreää rahoitusta investointihankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia ympäristölle hyödyllisiä vaikutuksia. Rahoitettavat hankkeet voivat olla kestävään rakentamiseen, kestävään joukkoliikenteeseen, vesi- ja jätevesihuoltoon, uusituvaan energiaan, energiatehokkuuteen, jätehuoltoon tai ympäristönhoitoon liittyviä investointeja.
Rahoitusta haetaan lyhyellä verkkohakemuksella, ja hankkeiden soveltuvuus arvioidaan Kuntarahoituksen vihreän rahoituksen viitekehyksen perusteella. Lopullisen arvion hankkeen soveltuvuudesta vihreän rahoituksen portfolioon tekee riippumaton asiantuntijaryhmä. Myönnämme hyväksytyille vihreän rahoituksen hankkeille 0–10 korkopisteen alennuksen korkomarginaalista.
Teksti: Jenni Heikkilä
Pelkkää A-luokkaa
Kesän alussa joukko onnekkaita esiintyviä taiteilijoita ja muita alan ammattilaisia pääsee muuttamaan heille suunniteltuun taloon Tampereen Kalevaan. Uuden ratikkareitin varrella sijaitsevan rakennuksen toteuttavat yhteistyössä Elävän Musiikin Säätiö Elmu sr ja Y-Säätiö-konserniin kuuluva M2-Kodit.
Yhteisen arvomaailman jakavat säätiöt löysivät toisensa vuonna 2015, ensimmäinen yhteistyöprojekti Helsingin Jallukka valmistui 2017. Helsingissä osa Jallukka-talon asunnoista on tarkoitettu muusikoille ja osa on M2-Kotien vuokra-asuntoja. Tampereella koko talo on omistettu musiikkialan ja esiintyvän taiteen ammattilaisille.
– Tampere on merkittävä musiikki- ja teatterikaupunki, mutta siellä ei ole ollenkaan taiteilijataloa. Siksi se oli luonteva valinta, Elmu-säätiön puheenjohtaja Juha Tynkkynen kertoo.
Uuden Jallukan sijoittumista Tampereelle vauhditti kaupungin yhdyskuntarakenteen tiivistyminen tänä vuonna liikennöintinsä aloittavan ratikan myötä. Myös onnea oli matkassa.
– Tampereen maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimus edellyttää, että asuntotuotannosta 30 % on yhteiskunnan tukemaa. Saimme tonttikilpailussa tontin hyvältä sijainnilta ja hanke eteni nopeasti, Y-Säätiö-konsernin rakennuttamisjohtaja Pekka Kampman kiittelee.
Sijainti hyvien yhteyksien varrella on usein yömyöhään työskenteleville taiteilijoille tärkeä.
– Tullikamari on konttausmatkan päässä, Tynkkynen vitsailee.
Treenitiloihin aamutossuissa
Tampereen Jallukan 39 asunnosta 17 on suunnattu musiikkialalla työskenteleville. Näihin vuokralaiset valitsee Elmu-säätiö. Loppuja 22 esittäville taiteilijoille suunnattua asuntoa hallinnoi Y-Säätiön M2-Kodit, joka myös tekee näiden asuntojen asukasvalinnat. Kysyntää riittää.
–Saimme M2-Kotien vuokra-asuntoihin noin 250 asuntohakemusta, Y-Säätiön talousjohtaja Kari Komu kertoo.
Helsingin kokemuksia hyödyntäen myös Tampereen Jallukkaan rakennetaan äänieristettyjä bändihuoneita sekä kerho- ja saunatilat asukkaiden yhteiskäyttöön. Huoneistokohtaisten varastojen lisäksi asukkailla on mahdollisuus vuokrata soittimille tarkoitettuja varastoja. Vaikka erityistilat tuovat lisäkustannuksia, niitä pidetään tärkeinä.
– Esiintyvät taiteilijat arvostavat sitä, että voivat työskennellä kodin ulkopuolella, mutta mennä tilaan hissillä vaikka aamutossut jalassa. Siksi bänditilat haluttiin tehdä, vaikka jouduimme rahoittamaan ne itse, Kampman ja Tynkkynen sanovat.
Asunnot itsessään ovat kohtalaisen pieniä, eivätkä poikkea tavallisista vuokra-asunnoista. Parvet tuovat lisätilaa ylimmän kerroksen asuntoihin. Ne ovat haluttuja etenkin perheellisten taiteilijoiden keskuudessa.
Strategia ohjaa valintoja
Y-Säätiön strategia kiinnittyy YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin. Säätiön kolmen kärkitavoitteen joukkoon kuuluu asunnottomuuden vähentämisen sekä asukkaiden taloudellisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin lisäksi reilu siirtymä kohti hiilineutraalia elämää. Säätiön tavoite on olla hiilineutraali vuonna 2035.
– Strategiaamme on kirjattu, että uudisrakennukset rakennetaan materiaalitehokkaasti ja ne ovat A-energialuokan taloja, Kampman kertoo.
A-energialuokkaa on myös Tampereen Jallukka, joka on rahoitettu Kuntarahoituksen vihreällä rahoituksella.
– Vihreällä rahoituksella saadaan muutaman pisteen korkohyöty. Vuositasolla alennus ei välttämättä tunnu merkittävältä, mutta pitkillä laina-ajoilla vihreällä rahoituksella saavutetaan satojen tuhansien eurojen säästö, talousjohtaja Komu sanoo.
Säästöä saavutetaan myös tekoälyn ohjaamalla lämmönsäädöllä, joka ennakoi lämmityspiikkejä ja pitää asuntojen sisäilman optimaalisena.
– Asuntoihin on asennettu olosuhteita mittaavat sensorit, joiden lukujen perusteella tekoäly oppii energiatehokkaimman lämmitystavan. Tämän ratkaisun avulla olemme jo aiemmin konsernin muissa kiinteistöissä säästäneet lämmityskuluissa 5–10 prosenttia vuodessa, Komu iloitsee.
Tämäkin on tuntuva summa, sillä Y-Säätiö omistaa yli 17 300 vuokra-asuntoa yli 50 paikkakunnalla ympäri Suomen.
Y-Säätiö on myös sitoutunut parantamaan vanhojen kiinteistöjen energiatehokkuutta energiaremonteilla ja lisäämään uusiutuvan energian käyttöä lämmityksessä.
– Panostamme jatkossa vahvasti rakennusmateriaalien kierrätykseen. Tavoitteenamme on nostaa vaarattoman rakennus- ja purkujätteestä hyödynnettävän materiaalin osuutta kierrätyksessä, Kampman kertoo.
Ympäristöystävällinen ideologia näkyy myös vähäpäästöiseen liikkumiseen kannustamisena. Autopaikkaa ei Tampereen Jallukassa ole tarjolla kaikille, mutta asukkailla on mahdollisuus vuokrata yhteiskäyttöön tarkoitettu henkilö- tai pakettiauto. Lisäksi Helsingin Jallukan tapaan polkupyörien huoltoon on oma tila.
– Tampereen Jallukka on ensimmäinen kohde, jossa tarjoamme asukkaille yhteiskäyttöautoja, mutta jatkossa tämä mahdollisuus tulee muihinkin uudiskohteisiimme, Kampman kertoo.
Kohtaamispaikkoja kaivataan
Helsingin Jallukassa kiitosta on kerännyt myös pohjakerroksessa toimiva ravintola, joka tarjoaa asukkaille helpon tapaamispaikan. Tampereen rakennuksessa vastaavaa tehtävää toimittaa ykköskerroksen avara kerhotila.
– Yhteisöllisyyttä arvostetaan. Helsingin jallukkalaiset ovat järjestäneet yhteisiä pihajuhlia myös muiden korttelin asukkaiden kanssa. Toisaalta kerrostalossa on myös mahdollisuus olla omissa oloissaan, mikäli niin haluaa, Tynkkynen pohtii.
Jallukoiden inspiroimana aula- tai kerhotiloja on tulossa Y-Säätiö-konsernin muihinkin kohteisiin. Kampmanin mukaan yhteisten saunatilojen käyttö on vähentymässä, asukkaiden toiveet ja tarpeet ovat muualla.
– Meidän tehtävämme on tarjota puitteet yhteiselle tekemiselle. Kohteisiimme on suunnitteilla myös aivan uudenlaisia jaettavia tiloja, kuten etätyöskentelypisteitä ja asukkaiden lyhytaikaisille vieraille vuokrattava Mummola-työnimeä kantava yksiö, Kampman avaa Y-Säätiön suunnitelmia.
Entä Elmu-säätiön suunnitelmat, onko Jallukoita tulossa lisää?
– Kysyntää etenkin pääkaupunkiseudulla tuntuu olevan. Olemme pieni toimija ja meillä on rajalliset resurssit. Katsotaan yksi Jallukka kerrallaan, Tynkkynen myhäilee.
Teksti: Hannele Borra
Henkilökuvat: Lasse Lecklin
Havainnekuvat rakennuksesta: Arkkitehtitoimisto Q-Ark Oy