Palvelukeskus Metsola on Jyväskylän ”piilossa oleva aarre” –katso video!

Miten palvelukeskuksen asukkaat on huomioitu tilojen suunnittelussa? Videolla Kuurojen Palvelusäätiön toimitusjohtaja Anne Puonti ja Palvelukeskus Metsolan johtaja Jaana Ruippo kertovat uuden palvelukeskuksen toiminnasta ja sen suunnittelun lähtökohdista. Katso video!

Yhteiskunnallinen rahoitus


Kuntarahoituksen yhteiskunnallista rahoitusta myönnetään investoinneille, jotka tuottavat laaja-alaista yhteiskunnallista hyötyä. Rahoitettavilla hankkeilla on positiivisia vaikutuksia ympäristöönsä ja sen yhteisöön: ne edistävät yhdenvertaisuuden, yhteisöllisen hyvinvoinnin tai alueen elinvoiman toteutumista.

Lue lisää yhteiskunnallisesta rahoituksesta

Tampereen Nekalaan uusia koteja mielenterveyskuntoutujille – monipuolinen tuki saattelee asukkaat itsenäiseen elämään

Pirkanmaalainen Mielen ry rakennuttaa Tampereen Nekalaan kevyen tuen uudiskohdetta. Kerrostaloon rakentuu 34 uutta kotia mielenterveyskuntoutujille. Kohteen ehdoton valtti on sen sijainti. Samalla tontilla on entuudestaan Mielen ry:n luhtitalo, jossa on 16 tukiasuntoa sekä erillinen Iideshovin päivätoimintakeskus.

– Uusi talo sijaitsee Iidesjärven rannassa, joten osalle asukkaista on tarjolla jopa järvinäköala. Sijainti on siinäkin mielessä erinomainen, että matkaa Tampereen keskustaan on ainoastaan kolme kilometriä, Mielen ry:n toiminnanjohtaja Maarit Hirvonen kertoo.

Kuntarahoituksen yhteiskunnallisella rahoituksella rakennettavat uudet asunnot edustavat mielenterveyden tukiasumista. Asukkaille on tarjolla päivittäistä tukea kuten kohtaamisia työntekijöiden kanssa, keskusteluapua tai ihan konkreettista tukea arkeen.

– Asiakkaiden tarpeet ovat hyvin erilaisia. Joku voi tarvita apua yksittäiseen asiaan, osa taas tarvitsee monipuolisempaa tukea elämäänsä. Yhden luona voidaan käydä keskustelemassa, toisen kanssa tehdään yhdessä kotitöitä. Erilaisen elämänhallinnan ja lääkehoidon tuen lisäksi apu voi olla esimerkiksi sosiaaliohjausta tai tukea Kela-asioiden hoidossa, Hirvonen selventää.


Mielen ry:n toiminnanjohtaja Maarit Hirvonen istuu tietokoneen ääressä valoisassa toimistohuoneessa ja katsoo kameraan.
Tuettu asuminen on väliaikainen ratkaisu, jonka tulokset ovat hyviä, kertoo Mielen ry:n toiminnanjohtaja Maarit Hirvonen.


Kohti itsenäistä asumista

Uuden talon asukkaat ovat kaikki mielenterveyskuntoutujia. Monella on taustalla laitosjakso, jonka jälkeen siirrytään tukiasumisen piiriin. Osalla asukkaista taas on voinut kotona ilmetä ongelmia ja siksi uusi koti löytyy tuetun asumisen parista. Asukkaita saapuu myös sosiaalitoimen kautta.

– Täällä asuminen on väliaikainen ratkaisu. Suurin osa asukkaista asuu asunnoissamme parin vuoden ajan ja siirtyy sopivana hetkenä itsenäiseen asumiseen. Tämä on kunnille edullista palvelua, sillä tuetun asumisen tulokset ovat hyviä, Hirvonen kertoo.

Rinnalla kulkeminen ja toipumisen tukeminen ovat Mielen ry:n kaiken toiminnan ytimessä. Asukkaat pääsevät vaikuttamaan monenlaisiin asioihin aina avun laadusta ryhmien ja toiminnan muotoihin.

– Toipuminen on Mielen ry:n toiminnan keskiössä. Uskomme, että jokainen ihminen toipuu myös mielenterveyden sairauksista. Henkilön vaikeat kokemukset tuovat uudenlaista tietoa, joka auttaa löytämään itselleen mielekkään ja hyvän elämän. Meillä asiakas kertoo, mitä toivoo ja miten toivoo. Työntekijät eivät siis määräile asiakasta, vaan aina mennään yhdessä keskustellen eteenpäin.

Asukkaiden kuntoutumisella on pitkäaikaisia vaikutuksia. Saatu ohjaus ja tuki voivat vähentää mielenterveyshaittoja, parantaa elämänhallintaa ja sosioekonomista tilannetta sekä voimaannuttaa itsenäiseen elämään.

Mielen ry:n Nekalan kohteen työmaata joulukuussa 2021. Betonielementtejä neljässä kerroksessa, etualalla sininen työmaakontti.
Rakentaminen on edennyt aikataulussa Nekalan työmaalla. Kuva joulukuulta 2021.

Omaa tilaa ja osallistumisen mahdollisuuksia

Mielenterveyden ongelmat ja päihteiden käyttö ovat lisääntyneet runsaasti viime vuosina. Koronapandemian oletetaan kasvattavan ongelmia entisestään. Tuetulle asumiselle on Tampereella ja koko Pirkanmaalla kova tarve. Kotien lisäksi uudiskohde tuo uusia työpaikkoja ja parantaa olemassa olevien tilojen hyödyntämistä.

– Tarvetta todellakin on! Kun yksi asukas muuttaa pois, aina on uusi tulossa. Saamme säännöllisesti kyselyjä vapaista paikkoista. Tämä uusi talo tuo mukanaan myös työtä ja tehoa nykyisiin palveluihin. Talon myötä työntekijöiden määrä tuplaantuu ja toimintakeskuksessa voidaan pyörittää aiempaa enemmän ryhmätoimintaa ja tehdä enemmän asukastyötä, Hirvonen pohtii.

Nekalan työmaalla rakentaminen on sujunut toistaiseksi onnellisten tähtien alla. Työ on edennyt suunnitellusti ja aikataulussa, eikä edes korona ole lyönyt kapuloita rattaisiin.

– Rakentaminen alkoi elokuun lopussa ja nyt talo on jo harjakorkeudessa. Seuraavaksi päästään aloittamaan talon sisätöitä, kun elementit ovat kuivuneet. Hyvällä mallilla siis ollaan ja valmistuminen häämöttää tämän vuoden loka-marraskuussa, Hirvonen myhäilee.

Uusien asuntojen naapurissa sijaitseva päivätoimintakeskus tarjoaa asukkaille monenlaista toimintaa ja aktiviteettia. Siksi suurin osa uuden talon pinta-alasta on voitu pyhittää asunnoille yhteisten tilojen sijaan.

– Asuntojen lisäksi taloon tulee yksi yhteistila sekä pesutupa. Naapurissa sijaitsevassa päivätoimintakeskuksessa voi käydä tapaamassa muita, kahvilla, lukemassa päivän lehdet, nauttia lounasta tai osallistua ryhmätoimintoihin. Myös saunat löytyvät naapurista, Hirvonen luettelee.

Rakentamisen edetessä myös asunnot alkavat hahmottua. Tulevista kodeista Hirvonen on mielissään. Uudisrakennus on mahdollistanut monia asumisen laatuun vaikuttavia valintoja ja myös nykyaikaisia ratkaisuja.

– Kodit tulevat olemaan kaikki kivan kokoisia, jokaisessa on runsaat 30 neliötä tilaa. Kaikissa asunnoissa on tupakeittiö astianpesukoneineen sekä alkovi tai pieni makuuhuone. Isot ikkunat tekevät kodeista valoisat. Järven puoleisissa asunnoissa järvinäköala on tietysti mukava asia. Talosta tulee kauttaaltaan esteetön, joten pyörätuolilla tai rollaattorillakin on mahdollista liikkua.  Myös nykyaikaiset sähkölukitukset helpottavat elämää, Hirvonen tarkentaa.


Yhteiskunnallinen rahoitus
Kuntarahoituksen yhteiskunnallista rahoitusta myönnetään investoinneille, jotka tuottavat laaja-alaista yhteiskunnallista hyötyä. Rahoitettavilla hankkeilla on positiivisia vaikutuksia ympäristöönsä ja sen yhteisöön: ne edistävät yhdenvertaisuuden, yhteisöllisen hyvinvoinnin tai alueen elinvoiman toteutumista.


Teksti: Joonas Holste
Havainnekuva ja työmaakuva: Mielen ry

Maarit Hirvosen kuva: Anna-Stiina Saarinen

Rahoitusta hyvinvoinnin rakentajille

Kuntarahoitus myöntää yhteiskunnallista rahoitusta hankkeisiin, jotka tuottavat laaja-alaista yhteiskunnallista hyötyä. Tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa yhteiskunnallista rahoitusta on tarjottu vuodesta 2020. Kuntarahoitus on ensimmäinen yhteiskunnallista rahoitusta tarjoava rahoituslaitos Pohjoismaissa. Myös yhteiskunnallisten joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskijana yhtiö on ensimmäisten eurooppalaisten rahoituslaitosten joukossa.

Yhteiskunnallisen rahoituksen hankkeet jaetaan kolmeen osa-alueeseen, joita ovat asuminen, hyvinvointi ja koulutus. Rahoitettavien hankkeiden joukossa on niin kouluja ja päiväkoteja kuin erityisryhmien asuntoja, kohtuuhintaista vuokra-asumista sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tiloja. Yhteistä hankkeissa on, että ne edistävät yhdenvertaisuutta, yhteisöllisyyttä, hyvinvointia ja alueiden elinvoimaa.

– Yhteiskunnallisilla investoinneilla on paljon laajempia vaikutuksia kuin usein ajatellaan. Esimerkiksi kirjasto tai uimahalli vaikuttaa monin eri tavoin ihmisten kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja alueensa yhteisöön, kertoo Kuntarahoituksen rahoituksesta vastaava johtaja Aku Dunderfelt.

Videolla Sairaala Novan johtajaylihoitaja Heljä Lundgrén-Laine, MVH-Kiinteistöhallinnointi Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Vanhala ja Setlementtiasunnot Oy:n kehityspäällikkö Marja Mesimäki esittelevät yhteiskunnallisen rahoituksen kohteita ja kertovat niiden merkityksestä alueella.

Katso video ja tutustu hankkeisiin Kuntarahoituksen Ratkaisupankissa:



Lue lisää Kuntarahoituksen yhteiskunnallisesta rahoituksesta:

Tutustu myös:

Ratkaisupankista löydät nyt myös ensimmäiset yhteiskunnallisen rahoituksemme hankkeet

Kuntarahoituksen ratkaisupankki tarjoaa ajantasaista tietoa kuntien investointihankkeista ja tukea päätöksentekoon. Nyt palveluun on lisätty myös ensimmäiset yhteiskunnallisen rahoituksemme kohteet. Yhteiskunnallisella rahoituksella voidaan rahoittaa investointeja, jotka tuottavat laaja-alaista yhteiskunnallista hyötyä.

Ratkaisupankin avoin hanketietokanta kokoaa yhteen monipuolisen joukon hankkeita ympäri Suomea sekä avaa parhaita käytäntöjä uusien investointien suunnitteluun ja päätöksentekoon.

Sairaala Nova

Jyväskylän Kukkumäkeen rakentuva Sairaala Nova on uutta ajattelua edustava moderni ja toiminnallinen keskussairaala. Novaan keskitetään alueen 250 000 asukkaan erikoissairaanhoito ja 50 000 jyväskyläläisen perusterveydenhuolto. Huippumoderni sairaala varustetaan uusimmalla sairaalalaitteistolla.

Kuvassa on havainnekuva sairaala Novasta, joka koostuu useammasta peräkkäisestä rakennuksesta.

Lue hankkeesta lisää ratkaisupankista

Mainiokoti Lukkari

Mainiokoti Lukkari tarjoaa ikäihmisille kodikkaan ja turvallisen asuinympäristön, jossa juttuseura on aina lähellä. ARA-rahoitteisessa hankkeessa Lapinjärven keskustassa sijaitsevaa kohdetta laajennettiin 21 asunnon uudisrakennuksella.

Lue hankkeesta lisää ratkaisupankista

Haluatko yhteiskunnallisen rahoituksen investointisi mukaan ratkaisupankkiin?

Ota yhteyttä Kuntarahoituksen viestintään sähköpostitse osoitteeseen viestinta@kuntarahoitus.fi.

Lue lisää yhteiskunnallisesta rahoituksesta

Kuntarahoitus avasi kaupankäynnin Nasdaq Helsingissä Suomen ensimmäisen social bondin kunniaksi

Kuntarahoituksen social bond on Nasdaq Helsingin ensimmäinen yhteiskunnallinen joukkovelkakirjalaina. Se on myös ensimmäinen julkisyhteisön liikkeeseenlaskema yhteiskunnallinen joukkovelkakirjalaina Pohjoismaissa. 500 miljoonan euron 15-vuotisella lainalla on Kuntien takauskeskuksen takaus. Lainan liikkeeseenlaskupäivänä 3. syyskuuta bondi ylimerkittiin lähes nelinkertaisesti.


Kuntarahoituksen Antti Kontio ja varainhankinnan analyytikko Miia Palviainen.


Setlementtiasuntojen toimitusjohtaja Heli Kotilainen ja Hoasin toimitusjohtaja Matti Tarhio. Setlementtiasuntojen ja Hoasin kohteet lukeutuvat ensimmäisiin Kuntarahoituksen rahoittamiin yhteiskunnallisen rahoituksen hankkeisiin.
Setlementtiasuntojen toimitusjohtaja Heli Kotilainen ja Hoasin toimitusjohtaja Matti Tarhio. Setlementtiasuntojen ja Hoasin kohteet lukeutuvat ensimmäisiin Kuntarahoituksen rahoittamiin yhteiskunnallisen rahoituksen hankkeisiin.


Yhteiskunnallisilla joukkovelkakirjalainoilla rahoitetaan asumiseen, hyvinvointiin ja koulutukseen liittyviä hankkeita. Niillä edistetään yhdenvertaisuutta, yhteisöllisyyttä, hyvinvointia tai kuntien ja alueiden elinvoimaa. Ensimmäiset yhteiskunnallisen rahoituksen hankkeet valittiin kesäkuussa. 

Yhteiskunnallinen rahoitus laajentaa Kuntarahoituksen vastuullisten sijoituskohteiden kirjoa. Kuntarahoitus oli myös ensimmäinen vihreiden joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskija vuonna 2018. 

Katso tallenne Nasdaq Helsingin kellonsoittotapahtumasta!


Kuntarahoituksen social bond on Nasdaq Helsingin ensimmäinen yhteiskunnallinen joukkovelkakirjalaina. Se on myös ensimmäinen julkisyhteisön liikkeeseenlaskema yhteiskunnallinen joukkovelkakirjalaina Pohjoismaissa.


Lue myös:


Kuvat: Nasdaq Helsinki / Kimmo Kauppinen

Kuntarahoitus listaa Suomen ensimmäisen yhteiskunnallisen joukkovelkakirjalainan Nasdaq Helsinkiin

Kuntarahoitus on listannut ensimmäisen yhteiskunnallisen joukkovelkakirjalainansa eli social bondin Nasdaq Helsingin vastuullisten joukkovelkakirjalainojen markkinalle. Kuntien takauskeskuksen takaama joukkovelkakirjalaina on 500 miljoonan euron 15-vuotinen laina.

Kuntarahoituksen liikkeellelaskema yhteiskunnallinen joukkovelkakirjalaina on Nasdaq Helsingin ensimmäinen yhteiskunnallinen joukkovelkakirjalaina, ja Pohjoismaiden ensimmäinen julkisyhteisön liikkeellelaskema yhteiskunnallinen joukkovelkakirjalaina.

Kuntarahoitus on ollut aktiivinen vihreiden joukkovelkakirjalainojen liikkeellelaskija jo neljä vuotta ja laajentaa tarjontaansa nyt myös yhteiskunnallisiin joukkovelkakirjalainoihin.

Joukkovelkakirjalainalla rahoitettavat hankkeet sisältyvät jollekin Kuntarahoituksen yhteiskunnallisen rahoituksen viitekehyksen osa-alueista, joita ovat asuminen, hyvinvointi ja koulutus. Niillä edistetään yhdenvertaisuutta, yhteisöllisyyttä, hyvinvointia tai kuntien ja alueiden elinvoimaa. Ensimmäisten rahoitettujen yhteiskunnallisen rahoituksen kohteiden joukossa on sairaaloita ja hyvinvointikeskuksia, kouluja ja erityisryhmien asuntoja.

– Olemme ylpeitä siitä, että olemme Pohjoismaiden ja Euroopan mittakaavassa vastuullisen rahoituksen edelläkävijöitä. Vaikka jokaisen rahoittamamme investoinnin voi katsoa rakentavan suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa, yhteiskunnallinen rahoitus on erityisesti keino, jolla vaikutetaan laaja-alaisesti yksilöiden elämään ja yhteiskuntaan kunnallisten investointien ja valtion tukeman asuntotuotannon rahoituksen avulla, sanoo Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio.

– Sijoittajien kiinnostus ensimmäiseen yhteiskunnalliseen joukkovelkakirjalainaan oli hyvin myönteinen. Yhä useampi sijoittaja haluaa sijoittaa kohteisiin, jotka ovat yhteiskunnan kannalta kestäviä ja kestävää kehitystä tukevia, Kallio sanoo.

– Kuntarahoituksen ja muiden liikkeellelaskijoiden ansiosta Nasdaq on kehittynyt merkittäväksi vastuullisten sijoitusten markkinaksi Euroopassa. Meillä on yli 230 joukkovelkakirjalainaa listattuna Nasdaqin vastuullisten joukkovelkakirjalainojen markkinalle Euroopassa. Monet kansainväliset ensimmäiset liikkeellelaskut, kuten Vasakronanin ensimmäinen vihreä yritysjoukkovelkakirjalaina ja Göteborgin kaupungin liikkeelllelaskema joukkovelkakirja, ovat tulleet Pohjoismaista ja olemme erityisen iloisia siitä, että saamme taas listoillemme pohjoismaisilta markkinoilta lajissaan ensimmäisen vastuullisen joukkovelkakirjalainan, sanoo Nasdaqin Euroopan velkakirjalainamarkkinoista vastaava johtaja Ann-Charlotte Eliassson.

– Olemme iloisia voidessamme toivottaa Kuntarahoituksen ensimmäisenä yhteiskunnallisen bondin likkeellelaskijana Suomessa, sanoi Nasdaq Helsingin toimitusjohtaja Henrik Husman.

– Kuntarahoitus oli ensimmäinen vihreiden joukkovelkakirjalainojen liikkeellelaskija vuonna 2018, ja meillä on nyt viisi vihreää bondia listattuna Nasdaq Helsingissä. Toivomme myös muiden liikkeellelaskijoiden seuraavan tätä kehityssuuntaa, Husman sanoo.

Lähde: Nasdaq Helsinki

Suomen ensimmäinen social bond oli jättimenestys: Kuntarahoituksen yhteiskunnallisen rahoituksen avulla vauhditetaan laaja-alaisesti vaikuttavia investointeja

Kuntarahoituksen yhteiskunnallisen rahoituksen avulla tuodaan esiin investointeja, joilla on laaja-alaisia yhteiskunnallisia vaikutuksia ja joissa on huomioitu esimerkillisesti palvelujen käyttäjien tarpeet.

Kuntarahoitus lanseerasi yhteiskunnallisen rahoituksen tuotteen erityisen vaikuttavien ja laaja-alaista yhteiskunnallista hyötyä tuottavien hankkeiden rahoitukseen keväällä 2020. Nämä hankkeet rahoitetaan nyt liikkeeseen lasketulla, kansainvälisille sijoittajille suunnatulla yhteiskunnallisella joukkovelkakirjalainalla. Kuntarahoitus on Pohjoismaiden ensimmäinen julkisyhteisötaustainen yhteiskunnallisen joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlaskija.

– Kuntarahoitus on rakentanut itselleen vahvan maineen vastuullisuuden alueella, ja se näkyy vastuullisten sijoittajien kiinnostuksena sitä kohtaan ja yhtiön erinomaisena osaamisena liikkeeseenlaskun järjestelyssä. Kuntarahoituksen yhteiskunnallisten joukkovelkakirjalainojen viitekehys ja ensimmäinen liikkeeseenlasku asettaa esimerkkitason muille pohjoismaisille liikkeeseenlaskijoille, kommentoi liikkeeseenlaskua BNP Paribas -pankin Robert Matthews. BNP Paribas oli yksi lainan järjestäjäpankeista yhdessä Credit Agricole CIBin, DZ Bankin ja SEBin kanssa.

Yli 91 prosenttia merkinnöistä allokoitiin eurooppalaisille sijoittajille: tästä lähes kolmasosa Euroopan saksankieliselle alueelle ja lähes viidennes Pohjoismaihin. Varainhoitajien osuus kasvoi lähes puoleen kaikista sijoituksista ja myös vastuullisiin kohteisiin erikoistuneiden SRI-sijoittajien osuus oli huomattava.

– Hurja sijoittajakiinnostus ei tullut yllätyksenä. Yhä useampi sijoittaja haluaa sijoittaa kohteisiin, jotka ovat yhteiskunnan kannalta kestäviä ja kestävää kehitystä tukevia. Kuntarahoitus on suurin kuntasektorin ja yleishyödyllisen asuntotuotannon rahoittaja Suomessa: jokaisen rahoittamamme investoinnin voi katsoa rakentavan suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa. Yhteiskunnallisen rahoituksen kautta haluamme nostaa esiin hankkeita, jotka erityisesti edistävät yhdenvertaisuutta, yhteisöllisyyttä, hyvinvointia tai kuntien ja alueiden elinvoimaa. Olimme Suomen ensimmäinen vihreän rahoituksen tarjoaja, ja asiakaskuntamme huomioon ottaen yhteiskunnallisen rahoituksen tarjoaminen oli meille luonteva seuraava askel, sanoo Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio.

Investointien vaikuttavuus näkyväksi

Kuntarahoituksen yhteiskunnallista rahoitusta voivat saada kuntasektorin yhteisöt sekä valtion tukeman yleishyödyllisen asuntotuotannon toimijat. Rahoitettavat hankkeet sisältyvät jollekin Kuntarahoituksen yhteiskunnallisen rahoituksen viitekehyksen osa-alueista, joita ovat asuminen, hyvinvointi ja koulutus.

Yhteiskunnallisen rahoituksen kohteet hyväksyy kolmejäseninen arviointiryhmä, johon kuuluvat toiminnanjohtaja Jouni Parkkonen Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistäjät KOVA ry:stä, kuntatutkija Jenni Airaksinen Tampereen yliopistolta ja yhteiskunnallisen rahoituksen tuotevastaava, rahoituspäällikkö Päivi Petäjäniemi Kuntarahoituksesta.

Tähän mennessä rahoitettujen yhteiskunnallisen rahoituksen kohteiden joukossa on sairaaloita ja hyvinvointikeskuksia, kouluja ja erityisryhmien asuntoja. Ensimmäiset yhteiskunnallisen rahoituksen hankkeet hyväksyttiin toukokuussa ja viimeisimmät neljä elokuussa.

Elokuussa portfolioon hyväksyttiin mukaan Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin Majakkasairaala, Keski-Suomen sairaanhoitopiirin Sairaala Nova, Virkkulankylä Oy:n ikääntyneiden yhteisöllisen asumisen kohde Hausjärven Virkkula sekä Äänekosken Asumispalvelusäätiön Eerolankadun asumispalveluyksikkö muistisairaille vanhuksille.

– Hankkeet ovat keskenään hyvin erilaisia, mutta niitä kaikkia yhdistää kunnianhimoisesti asetetut tavoitteet tuottaa vaikuttavia ja kohderyhmän tarpeet huomioivia palveluita. Yksilön ja yhteisön hyvinvointiin vaikuttavat monet erilaiset tekijät, ja tämä on huomioitu rahoitetuissa hankkeissa poikkeuksellisen laaja-alaisesti, Päivi Petäjäniemi sanoo.

Tähän mennessä rahoitetut yhteiskunnallisen rahoituksen hankkeet:

  • Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö HOAS: useita opiskelija-asuntokohteita
  • Karstulan kunta: Karstulan yhtenäiskoulu
  • Keski-Suomen sairaanhoitopiiri: Sairaala Nova
  • Setlementtiasunnot: Jousenpuistonkadun vuokra-asuntokohde, jossa osa asunnoista erityisryhmäasuntoja lievästi kehitysvammaisille ja mielenterveyskuntoutujille
  • Sodankylän kunta: Hyvinvointikeskus Sopukka
  • Turun Ylioppilaskyläsäätiö: opiskelija-asuntokohde Tyyssija
  • Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri: Tyks Majakkasairaala
  • Versonsilmu Oy: kehitysvammaisten lasten ja nuorten ryhmäasuntokohde Versokoti
  • Virkkulankylä Oy: ikääntyneiden yhteisöllisen asumisen kohde Hausjärven Virkkula
  • Äänekosken Asumispalvelusäätiö: muistisairaiden asumispalveluyksikkö Eerolankatu

Lisätietoja

Esa Kallio
toimitusjohtaja
puh. 050 337 7953

Päivi Petäjäniemi
yhteiskunnallisen rahoituksen tuotevastaava, rahoituspäällikkö
puh. 040 761 7665

”Jos oikein hyvin käy, yhteiskunnallista rahoitusta ei lopulta tarvita”

Pitkän linjan kuntatutkija Jenni Airaksinen, toiminnanjohtaja Jouni Parkkonen Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistäjät KOVA ry:stä sekä Kuntarahoituksen yhteiskunnallisen rahoituksen kehityksestä vastaava Päivi Petäjäniemi ovat isojen kysymysten äärellä. Yhteiskunnallisen rahoituksen hankkeita arvioidessaan he pohtivat, millaiset investoinnit tukevat niin yksilön kuin yhteisön hyvinvointia ja koko yhteiskunnan kehitystä jopa vuosikymmenien ajan.

Hankkeiden arviointiryhmällä on vahva, yhteinen näkemys investointiperiaatteista Suomen nykytilanteessa. Vaikka maa on koronakriisin jäljiltä kovassa taloudellisessa paineessa, on inhimillisistä arvoista ja hyvinvointia laajasti tukevista valinnoista pidettävä kiinni.

– Investointipäätösten vaikutuksia on tässäkin tilanteessa uskallettava tarkastella monesta eri näkökulmasta ja pitkällä tähtäimellä. Miten nyt tehtävät valinnat vaikuttavat ihmisten hyvinvointiin, elinympäristöön, alueen kehitykseen ja elinvoimaan vuosikymmenien ajan, Airaksinen peräänkuuluttaa.

Kuntarahoituksen kehittämän yhteiskunnallisen rahoituksen kriteerit ovat asiantuntijoiden mielestä kelpo apuväline arviointiin.

– Kun yhteiskunnallista rahoitusta saaneet hankkeet saavat näkyvyyttä ja niiden hyödyt tuodaan esiin, on muiden mahdollista peilata omia investointisuunnitelmiaan niitä vasten. Parhaimmillaan Suomeen voi syntyä yhteinen malli ja kehikko, jonka kautta kaikki kuntien investoinnit analysoidaan, Airaksinen visioi.

Asumisen näkökulmasta asiaa tarkasteleva Jouni Parkkonen on samoilla linjoilla.

– Hienointa olisi, että yhteiskunnallinen rahoitus tekisi itsensä tarpeettomaksi eli sen sisältämät periaatteet otettaisiin automaattisesti huomioon myös asuntotuotannossa. Esimerkiksi ympäristöasioissa näin on kiinteistöalalla jo pitkälti käynytkin.

Jokainen yhteinen euro hyötykäyttöön

Jenni Airaksinen kannustaa kuntapäättäjiä katsomaan asioita aina vähintään yhden, mieluiten kahden tai kolmen valtuustokauden yli valintoja tehdessään.

– Kun käytetään julkisia varoja, pitää tunnistaa ne asiat, joilla saadaan vaikutuksia aikaan ja ymmärtää päätösten koko vaikutusketju myös pitkällä aikavälillä. Jokaisella eurolla, joka yhteiseen pottiin laitetaan, pitää saada mahdollisimman paljon hyvää. Yksilön hyvinvointia edistävä panos kääntyy myös yhteiskunnalliseksi hyödyksi, kun myöhemmin ei tarvita korjaavia toimenpiteitä.

Airaksinen muistuttaa myös, että koko järjestelmämme perustuu luottamukseen.

– Ihmisten on voitava luottaa siihen, että kunnissa päätöksentekijät tekevät sitä, mitä varten heidät on tehtäväänsä äänestetty, kantavat vastuuta ja ohjaavat yhteisiä varoja suuntaan, joka on meille kaikille hyväksi.

Hyvänä esimerkkinä tästä Airaksinen nostaa esiin Sodankylän Hyvinvointikeskus Sopukan, joka on yksi Kuntarahoituksen yhteiskunnallista rahoitusta saaneista hankkeista.

– Sodankylän hanke on erittäin kunnianhimoinen ja laaja hanke, jossa on hienosti tunnistettu alueen erityishaasteet ja lähdetty rohkeasti ratkomaan niitä. Sen sijaan, että pistetään ihmiset vaeltamaan luukulta ja siilosta toiseen, kootaan palvelut saman katon alle ja tuetaan niiden saatavuutta digitaalisesti.

Markkinatalous ei ratkaise asumisen haasteita

Toiminnanjohtaja Jouni Parkkonen pitää yhteiskunnallista rahoitusta välttämättömänä, kun tavoitellaan asumisen tasavertaisuutta.

– Missään päin maailmaa vapaarahoitteinen asuntotuotanto ei ole yksin pystynyt ratkaisemaan asumisen hintaan ja saatavuuteen liittyvää kysymystä. Päinvastoin maissa, joissa julkisen vallan tukema asuntotuotanto on laiminlyöty, ovat eriarvoistuminen, asunnottomuus ja häätöjen määrä kasvaneet. Myös asumisen hinta on kallistunut merkittävästi.

Parkkonen viittaa myös OECD:n viime vuonna julkaisemaan raporttiin.

– OECD:n raportti kurjistuvasta keskiluokasta kertoo, että asuntojen hintaan ja saatavuuteen liittyvät ongelmat koskettavat nyt jo keskiluokkaakin. Asumisen hinta on tällä vuosituhannella noussut merkittävästi ja esimerkiksi asuntomarkkinoille tulevien nuorten tilanne vaikeutuu päivä päivältä, jos kohtuuhintaista asuntotuotantoa ei lisätä.

Hieno esimerkki laaja-alaisesta, uuden aikakauden ajattelusta on Kuntarahoituksen yhteiskunnallista rahoitusta saanut Setlementtiasuntojen asumiskonsepti Espoon Tapiolassa.

– Siellä toteutettavat yhteisölliset asumisratkaisut vähentävät yksinäisyyttä, joka on iso ja vakava ongelma meillä kaikissa ikäryhmissä. Ansiokas hanke monipuolistaa normaaliuden käsitettä ja auttaa erityisryhmiin kuuluvia mukaan muuhun yhteiskuntaan.

Hyvä hetki laittaa kuokka maahan

Jouni Parkkonen muistuttaa, että myös asuntotuotanto on pitkäjänteistä puuhaa ja sijoitusten hyötyjä pitää tarkastella laaja-alaisesti.

– Kiinteistöalalla kvartaali todellakin on 25 vuotta paitsi omistamisen, myös rakennusten huollon ja korjaamisen näkökulmasta tarkasteltuna.

Parkkonen näkee korona-ajassa myös mahdollisuuksia.

– Kohtuuhintaiselle asuntorakentamiselle on nyt hyvät lähtökohdat. Kaupungistuminen ilmiönä jatkuu, mutta myös kasvukeskusten ulkopuolella on paljon uudistettavaa asuntokantaa. Kapasiteettia on tarjolla ja rakentamisen hintataso kevenee, kun vapaarahoitteinen tuotanto vähenee. Myös hallituksen lisätalousarviossa on useita toimia, joilla kohtuuhintaista asuntotuotantoa edistetään. Nyt on hyvä aika laittaa kuokka maahan ja alkaa korjata ja rakentaa koko Suomessa!

Kuntarahoituksen uusi yhteiskunnallinen rahoitus on suunnattu erityisen vaikuttaville ja laaja-alaista yhteiskunnallista hyötyä tuottaville hankkeille. Asumiseen, hyvinvointiin tai koulutukseen keskittyvien hankkeiden on edistettävä yhdenvertaisuutta, yhteisöllisyyttä, hyvinvointia tai kuntien tai niiden alueiden elinvoimaa. Yhteiskunnallista rahoitusta voivat saada kuntasektorin yhteisöt sekä valtion tukeman yleishyödyllisen asuntotuotannon toimijat. Asuntotuotantoon kuuluu sekä kohtuuhintainen vuokra-asuntotuotanto että erityisryhmien asuminen.


Kuuntele uusin Huomisen talous -podcast:


Teksti: Aija Kaijärvi
Kuva: Sami Lamberg

Kuntarahoituksen ensimmäiset yhteiskunnallisen rahoituksen hankkeet on valittu: mukana erityisryhmien asuntoja, hyvinvointikeskus ja yhtenäiskoulu

Yhteiskunnallista rahoitusta voivat saada Kuntarahoituksen asiakkaat eli kuntasektorin yhteisöt sekä valtion tukeman yleishyödyllisen asuntotuotannon toimijat. Rahoitettavien hankkeiden on sisällyttävä jollekin Kuntarahoituksen yhteiskunnallisen rahoituksen viitekehyksen osa-alueista, joita ovat asuminen, hyvinvointi ja koulutus. Hankkeiden on edistettävä yhdenvertaisuutta, yhteisöllisyyttä, hyvinvointia tai kuntien tai niiden alueiden elinvoimaa.

– Kuntarahoituksen asiakkaat vastaavat merkittävästä osasta suomalaisen yhteiskunnan rakentamisen ja infrastruktuurin investoinneista. Investointien tarvetta, hyötyjä ja taloudellisia vaikutuksia on tarkasteltava pitkällä aikavälillä ja laajasti paitsi taloudellisten, myös sosiaalisten ja ympäristövaikutusten näkökulmasta, sanoo Kuntarahoituksen rahoituksesta vastaava johtaja Aku Dunderfelt.

– Yhteiskunnallisilla investoinneilla on paljon laajempia vaikutuksia kuin usein ajatellaan. Esimerkiksi kirjasto tai uimahalli vaikuttaa monin eri tavoin ihmisten kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja alueensa yhteisöön, Dunderfelt havainnollistaa.

Ensimmäiset yhteiskunnallisen rahoituksen hankkeet hyväksyttiin toukokuun lopussa. Hankkeet hyväksyy kolmejäseninen arviointiryhmä, johon kuuluvat toiminnanjohtaja Jouni Parkkonen Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistäjät KOVA ry:stä, kuntatutkija Jenni Airaksinen Tampereen yliopistolta sekä yhteiskunnallisen rahoituksen tuotevastaava Päivi Petäjäniemi Kuntarahoituksesta.

– Ensimmäiset hyväksytyt yhteiskunnallisen rahoituksen hankkeet ovat hyviä esimerkkejä vaikuttavien investointien kirjosta. Esimerkiksi koulujen ja opiskelija-asuntojen hyvällä suunnittelulla voidaan vaikuttaa laaja-alaisesti lasten ja nuorten turvallisuudentunteeseen ja yhteisöllisyyteen. Se lisää hyvinvointia, mutta myös ehkäisee syrjäytymistä, Päivi Petäjäniemi sanoo.

Hyväksytyt yhteiskunnallisen rahoituksen hankkeet

  • Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö Hoas, useita kohteita
    Rakennusten pitkään elinkaareen panostaminen on ympäristön kannalta kestävää kaupunkirakentamista. Opiskelijoiden yhteisöllisen ja laadukkaan asumisen avulla tuetaan nuoria heidän elämänsä merkittävässä nivelvaiheessa, millä luodaan edellytyksiä aktiivisen ja hyvinvoivan arjen rakentumiselle ja estetään syrjäytymistä.
  • Karstulan yhtenäiskoulu, Karstula
    Toimivat, terveelliset ja turvalliset varhaiskasvatuksen ja opetukset tilat ovat perusta lasten, nuorten ja opetushenkilökunnan hyvinvoinnille. Turvallisuutta ja yhteisöllisyyttä tukevat ratkaisut voivat vaikuttaa merkittävästi lasten ja nuorten itsetuntoon ja myöhempään elämään. Koulun käyttö kyläkeskuksena tuo kylätaajamaan elävyyttä ja vahvistaa yhteisöllisyyttä ja lisää kunnan vetovoimaa.
  • Setlementtiasunnot, Jousenpuistonkatu, Espoo
    Setlementtiasuntojen asumiskonsepti on erittäin ansiokas, monipuolistaa normaaliuden käsitettä, integroi erityisryhmiin kuuluvia muuhun yhteiskuntaan ja tukee kaikkien asukkaiden yhteisöllisyyden vahvistumista.
    Yhteisöllisten asumisratkaisujen myötä erityisryhmät pääsevät osallisiksi tavallista asuinyhteisöä, mikä vähentää yksinäisyyttä, lisää osallisuutta ja estää syrjäytymistä ja vähentää laitosmaisen asumisen ja hoidon tarvetta. Osa kohteen asukkaista on maahanmuuttajia, minkä vuoksi hanke voi syvällisesti edistää asukkaiden integroitumista.
  • Sodankylän kunta, Hyvinvointikeskus Sopukka
    Hankkeen perusteluja pidettiin erittäin painavina. Pohjois-Suomen olosuhteet ovat poikkeuksellisia pitkien välimatkojen vuoksi ja alueelliset haasteet mittavia. Hyvinvointikeskus Sopukan toimintamalli tehostaa asiantuntijaresurssien käyttöä, tehostaa hoitoketjuja, parantaa merkittävästi alueen asukkaiden turvallisuutta ja lisää alueen vetovoimaisuutta. 
  • Turun Ylioppilaskyläsäätiö, Tyyssija, Turku
    Kohde on kokonaisuudessaan kunnianhimoinen kestävän kehityksen hanke, jossa on monipuolisia ympäristön ja yhteisöllisyyden kannalta vaikuttavia elementtejä. Opiskelijoiden yhteisöllisen ja laadukkaan asumisen avulla tuetaan nuoria heidän elämänsä merkittävässä nivelvaiheessa, millä luodaan edellytyksiä aktiivisen ja hyvinvoivan arjen rakentumiselle ja estetään syrjäytymistä.
  • Versonsilmu Oy, Versokoti
    Toimivien ja turvallisten asuinratkaisujen myötä kehitysvammaisten lasten ja nuorten koulunkäyntimahdollisuudet paranevat. Lähellä palveluita asuminen lisää omatoimisuutta ja aktiivisuutta, mikä lisää merkittävästi henkistä ja fyysistä hyvinvointia. Myös integroituminen muuhun yhteiskuntaan helpottuu, millä on pitkäkantoisia vaikutuksia asukkaiden tilanteeseen aikuisiällä.

Vastuullisen rahoituksen edelläkävijä Suomessa

Kuntarahoitus toi vuonna 2016 ensimmäisenä rahoituslaitoksena Suomeen vihreän rahoituksen. Yhteiskunnallisen rahoituksen tarjoajana se on ensimmäinen rahoituslaitos Pohjoismaissa.

Vastuulliset sijoituskohteet ovat yhä halutumpia kansainvälisillä pääomamarkkinoilla. Varat yhteiskunnalliseen rahoitukseen hankitaan kohdennetuilla yhteiskunnallisilla joukkovelkakirjalainoilla, ja niihin kohdistuu suuri sijoittajakysyntä. Kuntarahoitus oli vuonna 2016 Suomen ensimmäinen ympäristöinvestointeihin kohdennettujen joukkovelkakirjojen eli vihreiden bondien liikkeeseenlaskija. Myös yhteiskunnallisten joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskijana se on eurooppalaisten rahoituslaitosten eturintamassa.

Lisätietoja:

Päivi Petäjäniemi
yhteiskunnallisen rahoituksen tuotevastaava, Kuntarahoitus
puh. 040 761 7665

Soili Helminen
viestintä- ja yhteiskuntavastuupäällikkö, Kuntarahoitus
puh. 0400 204 853

Yhteiskunnallinen rahoitus