Kuntarahoituksen periaatteena on toimia luotettavasti ja vastuullisesti kaikissa toiminnoissaan sekä asiakas-, yhteistyökumppani-, työ- ja muissa suhteissa. Eettisten periaatteiden tarkoituksena on viestiä Kuntarahoituksen henkilöstölle eettiset toimintaohjeet. Nämä periaatteet koskevat koko henkilöstöä ja niitä tulee noudattaa kaikessa toiminnassa.
Lainsäädännön ja hallinnollisten määräysten sekä sisäisten politiikkojen ja työohjeiden noudattamisen lisäksi Kuntarahoituksen johdolta ja työntekijöiltä odotetaan rehellisyyttä, asianmukaista taitoa ja huolellisuutta.
Tämä palkka- ja palkkioselvitys on suomenkielinen käännös Kuntarahoituksen vuoden 2023 Pilari III -raportin palkitsemista koskevista tiedoista.
Vakavaraisuussääntelyn mukainen Pilari III-raportti on saatavilla kokonaan englanninkielisenä Kuntarahoituksen verkkosivujen raportit ja julkaisut -osiossa.
Kuntarahoitus-konsernin vuoden 2023 liikevoitto ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia kasvoi 3,2 % 176 miljoonaan euroon (170 miljoonaa euroa vuonna 2022).
Korkokate kasvoi lähinnä lyhyiden markkinakorkojen nousun seurauksena 7,5 % 259 miljoonaan euroon (241 miljoonaa euroa). Kulujen kasvu hidasti tuloksen kasvua.
Kestävyysohjelmamme Kestävän hyvinvointiyhteiskunnan mahdollistaja keskittyy Kuntarahoituksen liiketoimintaan ja sen kautta aikaansaatuihin vaikutuksiin.
Panostamme kahteen teemaan: hyvinvointiyhteiskunnan perustaan sekä vihreän siirtymän vauhdittamiseen, jotka muodostavat kestävyysohjelmamme teemat. Näiden teemojen mukaisesti tavoitteemme on tukea kestävän hyvinvointiyhteiskunnan kehittämistä ja edistää ilmasto- ja ympäristöystävällisiä investointeja.
Kuntarahoituksen kestävyysohjelmassa asettamme ensimmäistä kertaa yhtiön historiassa selkeät ja mitattavat pitkän aikavälin vastuullisuustavoitteet ja mittarit, joiden kautta Kuntarahoitus sitoutuu huomioimaan kestävän kehityksen teemat liiketoiminnassaan entistäkin vahvemmin. Sitoudumme näihin tavoitteisiin ja teemme voitavamme tavoitteisiin pääsemiseksi. Tulemme kertomaan työstämme osana raportointiamme.
Yhteiskunnan rahoitussektorin toimijoilla on oma roolinsa kansallisten sekä kansainvälisten kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa. Rahoitusalan toimijat voivat ohjata rahavirtoja yhä kestävämpiin kohteisiin mahdollistaen kestävän kehityksen. Kuntarahoitus haluaa tehdä oman osuutensa ongelmien ratkaisemiseksi oman vastuullisuustyönsä sekä liiketoimintaympäristönsä puitteissa.
Kuntarahoituksen kestävyysohjelma
Kestävyysohjelman teemat
Hyvinvointiyhteiskunnan tukeminen Tuemme kestävän hyvinvointiyhteiskunnan edellytyksiä
Vihreän siirtymän vauhdittaminen Edistämme ilmasto- ja ympäristöystävällisiä investointeja
Kestävyysohjelman tavoitteet
Vuonna 2030 vähintään kolmasosa pitkäaikaisesta asiakasrahoituksesta on vihreää ja yhteiskunnallista rahoitusta
Rahoitettujen kiinteistöjen päästövähennystavoite on 8 kgCO₂/m² vuoteen 2035 mennessä
Vastuullisuuspolitiikka kattaa Kuntarahoituksen toiminnan eettisyyden ja yhteiskuntavastuun sekä sidosryhmien tarpeisiin liittyvät ESG-näkökulmat mukaan lukien ympäristöön, ilmastoon, sosiaaliseen vastuullisuuteen ja hallintoon liittyvät riskit.
Vastuullisuuspolitiikan tarkoituksena on vahvistaa Kuntarahoituksen liiketoiminnallaan aikaansaamia positiivisia vaikutuksia ympäristöön ja yhteiskuntaan, vähentää ja välttää näihin kohdistuvia negatiivisia vaikutuksia, sekä vähentää Kuntarahoitukseen, sen työntekijöihin ja maineeseen kohdistuvia riskejä.
Kulttuuri, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus Kuntarahoituksessa on tiivistelmä Kuntarahoituksen lakisääteisestä työyhteisön kehittämis-, tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmasta.
Tämä palkka- ja palkkioselvitys on suomenkielinen käännös Kuntarahoituksen vuoden 2022 Pilari III -raportin palkitsemista koskevista tiedoista.
Vakavaraisuussääntelyn mukainen Pilari III-raportti on saatavilla kokonaan englanninkielisenä Kuntarahoituksen verkkosivujen raportit ja julkaisut -osiossa.
Kuntarahoitus-konsernin liikevoitto ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia oli 170 miljoonaa euroa (vuonna 2021: 213 miljoonaa euroa).
Liikevoitto pieneni odotetusti vertailuvuoden poikkeuksellisen hyvästä tuloksesta ja oli 20,0 % pienempi kuin vuotta aiemmin (vuotta aiemmin kasvua oli 8,0 %). Tuloksen supistumiseen vaikutti vuoden 2021 loppupuolella toteutettu asiakasluottojen hinnoittelu-uudistus asiakkaiden eduksi.
Suomalainen valtion tukema asuntotuotanto on ollut menestystarina. Järjestelmä on kuitenkin suuren paineen alla. Suomen asuntopolitiikkaan tarvitaan merkittäviä muutoksia, joilla valtion tukema asuntotuotanto tuodaan tähän päivään.
Kuntarahoitus toteutti keväällä 2022 kyselyn, jossa yhtiö kartoitti asuntosektorin asiakkaidensa näkemyksiä valtion tukemasta asuntotuotannosta. Vastaajat edustivat Suomen suurimpien yleishyödyllisten asuntorakennuttajien ylintä johtoa. Kyselyn tuloksia käsitellään juuri julkaistussa keskustelupaperissa, jossa Kuntarahoitus yhdessä ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa nostaa esiin kolme suositusta Suomen asuntopolitiikkaan.
Tallenne: Miten suomalaista asuntopolitiikkaa tulisi kehittää?
Kuntarahoituksen Kestävä asuminen -tapahtumassa käytiin vilkaista keskustelua asumisesta ja Suomen asuntopolitiikasta nyt ja tulevaisuudessa. Entistä tiiviimpää yhteistyötä eri toimijoiden kesken tarvitaan niin vähähiilisyyden kehittämiseksi kuin eriytymiskehityksen pysäyttämiseksi.
Helsingin kaupungin apulaispormestari Anni Sinnemäki, Asuntosäätiön toimitusjohtaja Esa Kankainen, Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry:n asumisesta vastaava johtaja Aija Tasa sekä Kuntarahoituksen asiakasratkaisuista vastaava johtaja Aku Dunderfelt ruotivat Suomen asuntopolitiikkaa ja sen kehittämistä muuttuvassa maailmassa Kuntarahoituksen 2.12.2022 järjestämässä keskustelutilaisuudessa.
Tämä palkka- ja palkkioselvitys on suomenkielinen käännös Kuntarahoituksen vuoden 2021 Pilari III -raportin palkitsemista koskevista tiedoista.
Vakavaraisuussääntelyn mukainen Pilari III-raportti on saatavilla kokonaan englanninkielisenä Kuntarahoituksen verkkosivujen raportit ja julkaisut -osiossa.
