OSAVUOSIKATSAUSTIEDOTE
1.1.-30.6.2012
Kuntarahoituksen rooli kuntasektorin rahoittajana yhä tärkeämpi
Kuntarahoitus Oyj:n asema Suomen kuntasektorin ja valtion tukeman asuntotuotannon tärkeimpänä rahoittajana vahvistui vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Kauden aikana yhtiö hankki kansainvälisiltä sijoittajilta varoja 4,9 miljardia euroa (1.1.-30.6.2011: 5,1 miljardia euroa), ja koko varainhankinnan määrä nousi 22,8 miljardiin euroon (31.12.2011: 20,1 miljardia euroa). Kuntarahoitus keräsi kauden aikana sijoittajilta yli 80 prosenttia koko vuoden aikana tarvittavasta pääomasta.
Kansainväliset rahoitusmarkkinat olivat kauden aikana erittäin hermostuneet, mikä korosti entisestään Suomen asemaa sijoittajien turvasatamana. Erittäin myönteistä oli eri maiden keskuspankkien kiinnostus Kuntarahoituksen viitelainoja kohtaan. Se oli osoitus sekä Suomen että suomalaisen kuntasektorin nauttimasta luottamuksesta kansainvälisten sijoittajien piirissä. Sijoittajien luottamus Suomea kohtaan on pysynyt hyvällä tasolla vaikka usko euroalueen selviytymiseen meneillään olevasta kriisistä ei ole merkittävästi vahvistunut.
Kuntarahoitukselta ensimmäinen laina puntamarkkinoille
Kuntarahoituksen suurimmat liikkeeseenlaskut kauden aikana olivat yhtiön ensimmäinen puntamarkkinoille suuunnattu 300 miljoonan punnan laina ja miljardin Yhdysvaltain dollarin määräinen viitelaina. Näiden erittäin onnistuneiden järjestelyiden avulla yhtiö sai sekä uusia merkittäviä sijoittajia että lisäsi varainhankinnan maantieteellistä hajautusta. Kaikkiaan kauden aikana yhtiön varainhankinnassa tehtiin 109 eri järjestelyä.
Kauden aikana yhtiö laski Suomessa ja Japanissa liikkeeseen kehittämänsä uudenlaisen täsmäobligaation, jonka ansiosta yksityissijoittajat eri puolilla maailmaa pääsevät sijoittamaan turvallisimmalla mahdollisella tavalla suoraan tiettyyn ympäristöhankkeeseen, tässä tapauksessa Westenergyn jätteenpolttolaitokseen Mustasaaressa. Kiinnostus uutta sijoitustuotetta kohtaan oli Japanissa niin suuri, että liikkeeseen laskettiin kaikkiaan kolme obligaatiota, toinen jo runsaan viikon kuluttua ensimmäisestä. Hyötyenergiaobligaatio on selkeä osoitus Kuntarahoituksen kyvystä innovoida uusia sijoitustuotteita, joilla voidaan rahoittaa yleishyödyllisiä kohteita yhä monipuolisemmin.
Antolainaus kasvoi maltillisesti
Kuntarahoituksen uusi luotonanto kasvoi vuoden ensimmäisen kuuden kuukauden aikana 7,1 % 1 582 miljoonaan euroon (1.1.-30.6.2011: 1 476 miljoonaa euroa). Kasvu oli edelleen maltillista eikä kuntien rahoitustarpeessa tapahtunut suuria muutoksia. Asuntolainakannan kasvu oli kuitenkin jonkin verran viime vuotta nopeampaa. Erityisesti peruskorjauslainojen ja lainakannan uudelleenjärjestelyiden määrä kasvoi. Uudelleenjärjestelyihin sisältyy merkittävä osa vanhojen aravalainojen vaihtoja markkinaehtoisiksi lainoiksi, mikä johtuu historiallisesti erittäin alhaisesta korkotasosta. Kehityksen myötä valtion takausvastuut kuntien ja yleishyödyllisten yhteisöjen asuntolainoissa vähenevät ja lainat siirtyvä kuntien itsensä takaamiksi.
Koko antolainakanta oli kesäkuun lopussa 14,7 miljardia euroa (31.12.2011: 13,6 miljardia euroa).
Kuntarahoitus-konsernin liikevoitto kasvoi katsauskaudella 82 % ja oli 63,7 miljoonaa euroa (1.1.-30.6.2011: 35,0 miljoonaa euroa) ja korkokate 67,9 miljoonaa euroa (1.1.-30.6.2011: 41,0 miljoonaa euroa). Konsernin riskinkantokyky vahvistui edelleen, vakavaraisuussuhde oli kesäkuun lopussa 27,85 % (31.12.2011: 24,13 %) ja ensisijaisten omien varojen vakavaraisuussuhde oli 21,66 % (31.12.2011: 19,04 %).
Toimitusjohtaja Pekka Averio:
”Rahoitusmarkkinat ovat yhä enemmän muutosten kourissa. Pankit ovat keskittyneet yhä enemmän yksityissektorin rahoittamiseen Kuntarahoituksen ja vastaavien toimijoiden huolehtiessa useissa eri Euroopan maissa paikallis- ja aluehallinnon rahoituksesta. Myöskin monissa niissä maissa, missä kyseisen tyyppistä toimijaa ei vielä ole, ollaan joko perustamassa tai vakavasti harkitaan Kuntarahoituksen tyyppisen rahoituslaitoksen perustamista.”
”Kuntarahoituksen tulevaisuuden kannalta tärkeä muutostekijä tulee olemaan finanssikriisin seurauksena kiristyvä markkinoiden regulaatio, jonka seurauksena koko pankkisektorin – ja myös Kuntarahoituksen – kustannukset nousevat ja pääomatarve kasvaa. Tästä syystä Kuntarahoitus jatkaa edelleen oman taseensa vahvistamista, jotta yhtiö voi varmistaa asiakaskuntansa rahoituksen saatavuuden kilpailukykyisesti myös tulevaisuudessa. Ensisijainen keino taseemme vahvistamiseen on hyvästä tulostasosta huolehtiminen.”
”Koko kuntasektorin osalta kannamme huolta erityisesti kunnallisen infrastruktuurin ja julkisten kiinteistöjen korjausinvestoinneista. Monet koulut, sairaalat, kadut, vesi- ja viemäriverkostot kaipaisivat kipeästi huoltoa ja peruskorjausta. Kuntauudistukseen liittyvä epävarmuus ja huoli rahojen riittävyydestä ovat kuitenkin siirtämässä korjausvelan taakaksi seuraaville sukupolville. Olisi järkevää huolehtia korjausinvestoinneista nyt matalasuhdanteessa”
Kuntarahoitus Oyj
Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Pekka Averio, puh. 0500 406 856
Varatoimitusjohtaja Esa Kallio, puh. 050 337 7953