Asenne, sitoutuminen vai talous – mitkä ratkaisevat kestävässä rakentamisessa?

Jussi Niemi

Aihe ei ole pinnalla ensimmäistä kertaa, sillä energiansäästöä ja energiatehokkuutta on edistetty valtion ja toimialojen välisillä sopimuksilla jo 1990-luvulta lähtien.

– Kunnat tekevät tosin paljon myös vapaaehtoisuuteen pohjautuvaa työtä energian käytön tehostamiseksi ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi, Kuntaliiton tilapalvelupäällikkö Jussi Niemi sanoo.

Niemen mukaan Suomi on yksi harvoista Euroopan maista, joissa vapaaehtoinen energiatehokkuussopimusmenettely toimii ja tuottaa tulosta.

– Yksi esimerkki toimivasta mallista on Kunta-alan energiatehokkuussopimus 2017–2025 (KETS), joka on työ- ja elinkeinoministeriön, Energiaviraston ja Kuntaliiton välinen sopimus energian tehokkaammasta käytöstä kunta-alalla. Siihen on sitoutunut 62 kuntaa ja kuntayhtymää.

Toinen mainitsemisen arvoinen vapaaehtoisuuteen perustuva toimintamalli on ilmastonmuutoksen hillinnän edelläkävijöiden Hinku-verkosto, joka kokoaa yhteen päästövähennyksiin sitoutuneet kunnat, ilmastoystävällisiä tuotteita ja palveluita tarjoavat yritykset sekä energia- ja ilmastoalan asiantuntijat. Hinku-kuntia on tällä hetkellä 51.

– Ne ovat sitoutuneet tavoittelemaan 80 prosentin päästövähennystä vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta.

Energian käytön tehostamiseksi tähtäävät toimet käynnistetään yleensä rakennusten energiakatselmuksilla. Esimerkiksi kouluissa vuosina 2008–2013 tehtyjen energiakatselmusten keskimääräiset energian säästömahdollisuudet olivat vedelle seitsemän prosenttia, sähkölle yhdeksän prosenttia ja lämmölle 13 prosenttia.

– Energiakuluja olisi siis mahdollista leikata keskimäärin 13 prosenttia. Koulujen energiankäytössä on mahdollista saavuttaa merkittäviä säästöjä tehostamalla ilta- ja viikonloppukäytön energiaratkaisuja.

Oikein tehtynä energiansäästö ei heikennä tilojen käytettävyyttä tai sisäilman laatua. Suhteellisen helposti toteuttavia keinoja ovat Niemen mukaan esimerkiksi ilmanvaihdon käyntiaikojen tarkistus ja säätöjen parantaminen, tariffin ja jännitetason tarkistukset, kaukolämmön sopimustehon tarkistus sekä vesikalusteiden virtaaman rajoitukset.

Isoilla kunnilla energiatehokkuustoiminta on jo hyvin pitkälti suunnitelmallista, hyvin johdettua ja tavoitteellista, mutta pienemmillä kunnilla on edelleen tarvetta ohjaukseen ja neuvontaan, Niemi huomauttaa.

– Moni helposti toteutettavista toimenpiteistä on kunnissa jo toteutettu. Lisäksi monessa paikassa harkitaan investointeja vaativia toimenpiteitä, kuten aurinkoenergian hyödyntämistä, maalämpöpumppuja ja kehittyneitä lämmöntalteenoton järjestelmiä. Rakennustekniset toimenpiteet kannattaa tehdä silloin, kun tarvetta on muuhunkin kuin energiatehokkuuden parantamiseen.

Seppo Junnila

Tietoisuutta on, rohkeus puuttuu

Nykymaailmassa monet vanhat energiankäytön tunnusluvut, kuten energiankulutus per neliö, ovat huono mittari kokonaiskestävyyden tarkastelun kannalta, sanoo Aalto-yliopiston kestävän kiinteistöliiketoiminnan professori Seppo Junnila.

– Otetaan esimerkiksi hyvä ja toimiva kirjasto, jossa kaikki haluavat käydä niin usein kuin mahdollista. Tämä luonnollisesti nostaa kirjaston energiankulutusta. Vanhoilla mittareilla tarkasteltuna kirjasto vaikuttaa siltä, että onpa huono ja energiasyöppö tila, vaikka tilanne on käyttäjien näkökulmasta juuri päinvastainen. Siksi energiankulutusta pitää kyetä tarkastelemaan rakennuksen käyttöasteen kautta, eli onko kulutus loppupeleissä käyttöön suhteutettuna maltillista. Toimenpiteet pitää tehdä tätä silmällä pitäen, Junnila jatkaa.

Energiankäytön osalta hän puhuu sekä itse rakentamisen että varsinaisen käytön vaikutuksista.

– Koska kunta on kiinteistösalkun omistaja, ovat molemmat alueet relevantteja. Ei ole järkevää keskittyä tarkastelemaan esimerkiksi pelkkää energiankulutusta tai tuijottaa energiankäytön päästöjä jo olemassa olevissa tiloissa, vaan ajattelua pitää laajentaa. On keskeistä ymmärtää, mihin tarpeeseen tila tulee ja millä keinoilla tilantarve voidaan täyttää.

Junnila näkee, että esimerkiksi rakennusteollisuuden pitäisi nykyistä hanakammin suosia uusia ratkaisuja.

– Erilaisten kestävyysmallien kokeiluun tarvittaisiin rohkeutta puolin ja toisin. Kysymys ei ole tietoisuuden puutteesta, vaan tietoisuuden taso on päinvastoin korkealla niin käyttäjillä, tuottajilla kuin omistajilla. Strategista sitoumusta ja ymmärrystä on kyllä. Nyt kyse on pikemminkin käytännön operationaalisesta tekemisestä, eli pitäisi uskaltaa tarttua toimeen ja alkaa kehittää toimialaa.

Voiko uudelta hallitukselta odottaa toimenpiteitä kestävän rakentamisen osalta?

– Ilmastonmuutoksen näkökulmasta saadaan varmasti uutta ohjausta ja lainsäädäntöä. Tähän asti ratkaisumalli päätöksenteossa on ollut se, että haetaan käytönaikaista ympäristötehokkuutta, mutta nyt toivottavasti myös rakennusvaihe tulee keskeiseksi osaksi kokonaistaloudellisuutta. Toivottavasti myös kiertotaloustematiikasta jatketaan tästä eteenpäin.

Jaakko Kammonen

Asenne ja sitoutuminen ratkaisevat, ei raha

Ei pelkkää sanahelinää, vaan arvoperusteista vahvaa strategiaa, joka myös johtaa käytännön tekoihin. Näin voisi kuvailla Espoon Asunnot Oy:n tavoitteita, joihin kuuluu vahvasti vastuullisen rakentamisen ydin: kiinteistöjen kestävä elinkaari, uusiutuvan energian käyttö sekä energiankäytön tehostaminen.

– Rakennutamme itse kaikki kohteemme pelkästään pitkäaikaiseen ja ennen kaikkea omaan omistukseen. Mitään ei mene ulkopuolisille myyntiin. Tämä ajaa meitä kehittämään toimintaamme jatkuvasti, Espoon Asuntojen toimitusjohtaja Jaakko Kammonen sanoo.

Yhtiöllä on käytössään suunnitteluohjeet, joilla pyritään ohjaamaan rakennusten suunnittelua, tilatehokkuutta ja erilaisten materiaalien valintaa siten, että ne yhdessä muodostavat helppohoitoisen ja kestävän kokonaisuuden. Vuokra-asuntojen kysyntä taas ohjaa eri kokoisten asuntojen rakentamista. Espoon Asuntojen tavoitteena on olla kaupungin ilmasto-ohjelman mukaisesti hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä.

Koko toiminta perustuu elinkaariajatteluun, joka ulottuu uusien kiinteistöjen suunnitteluvaiheesta niiden rakennuttamiseen, ylläpitoon ja perusparantamiseen. Yhtiö seuraa aktiivisesti rakennusten ja rakennuttamisen uusia elinkaariedullisia ja älykkäitä ratkaisuja.

– Olemme esimerkiksi ottaneet käyttöön huoneistokohtaiset langattomat lämpötila- ja kosteusanturit, jotka ohjaavat talon lämmitystä. Järjestelmä on myös kytketty verkkoon. Talot ovat samalla mukana kaukolämmön kulutusjoustossa, jonka avulla energiaa voidaan käyttää tehokkaammin ja ympäristöystävällisemmin kuin aiemmin.

Tukea syyllistämisen sijaan

Myös asukkailla on erittäin merkittävä rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa, Jaakko Kammonen huomauttaa. Tämäkin on strategisessa työssä huomioitu: asukastoimikunnat ovat aktiivisia ja kiinteistöissä toimii asukkaita niin sanottuina ympäristöekspertteinä.

– Opastamme aktiivisesti oman kodin energian- ja vedenkulutuksessa ja kannustamme panostamaan kiinteistökohtaiseen jätteiden lajitteluun ja kierrätykseen. Espoon Asunnoilla toimii sisäisesti kaupungin kouluttamia ekotukitoimijoita, joiden vastuulla on edistää arjen ympäristötyötä ja vaikuttaa ruohonjuuritason toimilla.

– Viime vuosina ilmaston lämpenemiseen ja muovien käyttöön liittyvät asiat ovat olleet laajasti esillä. Jotkut asiat vain vievät kauemmin tottua ja sisäistää. Ihmisten syyllistäminen ei missään nimessä ole oikea tapa levittää tietoisuutta tai muuttaa asenteita, Kammonen korostaa.

”Päättäjien asenne siirtyy aina asukkaille asti”

Kammonen näkee, että kunnilla on lähtökohtaisesti yhtäläiset mahdollisuudet tehdä kestäviä ratkaisuja.

– Jokainen pystyy tekemään jotakin, se on varma. Kunnat ovat kuitenkin hyvin erilaisessa tilanteessa esimerkiksi väestönmuutoksen näkökulmasta. Kasvukeskusten haasteet ovat erilaisia kuin muuttotappiollisten kuntien. Monessa paikassa on jouduttu pohtimaan kannattaako kaikkia vajaakäytössä olevia tiloja ylläpitää vai voitaisiinko osasta luopua. Näin niukkoja resursseja saadaan ohjattua järkevästi.

Kammosen mielestä kestävä rakentaminen voisi olla kuntapäättäjien asialistalla korkeammallakin.

– Kyse ei ole aina edes kovin isoista rahoista, vaan kyse on ennen kaikkea asenteesta ja sitoutumisesta kestävimpiin ratkaisuihin. Päättäjien asenne siirtyy eteenpäin aina asukkaille asti.

Siiri Mäkelä

Ilmastopolitiikka kytkettävä sosiaalipolitiikkaan

– Ympäristöasiat ymmärretään varmasti hyvin niin kuntatasolla kuin valtakunnan politiikassa, mutta käytännön tasolla on vielä paljon tekemistä. Usein vedotaan kustannuspuoleen. Toivoisin, että ilmastokysymyksissä siirryttäisiin ajattelemaan, että talous on väline, jolla on mahdollista saavuttaa päätettyjä tavoitteita, kun nyt se nähdään pikemminkin rajoittavana tekijänä. Ilmastoajattelussa se ei oikein toimi, sanoo Nuorten agenda 2030 -ryhmän puheenjohtaja, kauppatieteiden ja ympäristötieteiden maisteri Siiri Mäkelä.

Ryhmä perustettiin keväällä 2017 pääministerin johtaman kestävän kehityksen toimikunnan alaisuuteen edistämään kestävän kehityksen suunnittelua ja toteuttamista Suomessa. Kuluvan vuoden maaliskuussa Mäkelä johti nuorten ilmastojulkilausuman laadintaa ja nuorten ilmastokokousta Finlandia-talossa.

Seuraavaksi tavoitteena on saada julkilausumassa vaadittuja toimenpiteitä osaksi uutta hallitusohjelmaa.

– Laadimme tulevalle hallitukselle yhteensä yhdeksän toimenpidettä aina julkisesta liikenteestä yhdyskuntarakentamiseen. Kaikkien pitää osallistua ilmastotyöhön, joten myös kuntien panos on erittäin tärkeää koko päätöksenteossa, Mäkelä sanoo.

Rakentamisen ratkaisut ovat yksi konkreettinen asia.

– Puurakentaminen sitoo hiiltä pois ilmakehästä paljon paremmin kuin monet muut materiaalit, ja puurakennukset ovat korjattavissa ja näin pitkäikäisiä. Puurakentamisen tehokas käynnistäminen vaatisi jonkin verran investointeja ja koulutusta, mutta uskon, että moni päättäjä tukee ajatusta. Kunnat voivat esimerkiksi hankintakriteeristöllä, asemakaavoituksella ja tontin luovutuksissa edellyttää puurakentamista.

Olennaisessa osassa ovat myös lämmitysjärjestelmät.

– Lämmitysjärjestelmien pitää perustua uusiutuvaan energiaan. Tällä hetkellä noin puolet Helsingin kasvihuonekaasupäästöistä tulee kaukolämmön tuotannosta. Puun polttaminen ei myöskään ole mikään ratkaisu, se on yhtä haitallista kuin kivihiilen poltto.

Mäkelä muistuttaa, että sekä valtion että kuntien ilmastopoliittiset teot pitää kytkeä aina osaksi sosiaalipoliittista päätöksentekoa.

– Kunnan pitää kyetä tukemaan vähävaraisempia asukkaitaan, jos kulut paremman ilmastopolitiikan myötä nousevat. Kunnat ja kaupungit voivat myös toimia suunnannäyttäjinä toisille, esimerkiksi Helsingin päätös luopua kivihiilestä on tässä suhteessa esimerkillistä toimintaa. Samalla meistä jokainen voi kantaa oman kortensa kekoon miettimällä omia kulutustapojaan esimerkiksi kotinsa lämmönsäätelyn osalta. Nyt tarvitaan uudenlaisten käyttäytymismallien omaksumista.

Paavo Taipale

Purkumateriaalit hyötykäyttöön

Ei kertainvestointi, vaan kokonaisuuden tarkastelu. Tätä ajattelutapaa Kuntaliiton yhdyskuntatekniikan päällikkö Paavo Taipale haluaa korostaa.

– Kun puhutaan kestävästä rakentamisesta ja energiatehokkaista ratkaisuista, pitäisi aina miettiä rakennusta koko sen elinkaaren ajalta ja kannalta, eli suunnata katsetta jo rakennushetkeä ja sen kertainvestointia paljon pidemmälle.

Mitään yksioikoisia kysymyksiä nämä eivät koskaan ole, Taipale huomauttaa.

– Esimerkiksi puurakennuksen ja betonirakennuksen hyödyistä ja haitoista käydään akateemistakin väittelyä. Materiaalivalinnat ja lämmitystaparatkaisut puhuttavat alalla laajemminkin.

Elinkaariajatteluun kuuluu vahvasti myös ajatus uusiokäytöstä ja kierrättämisestä. Taipale antaa esimerkiksi purkumateriaalien hyötykäytön, joka on tyypillisin rakennusmateriaalin kierrätyslohko.

– Siitä on puhuttu paljon viime aikoina. Esimerkiksi tehostamalla betonimurskeen käyttöä sen kuljetusmatkat lyhenisivät ja päästöt vähenisivät merkittävästi, kun materiaalia pystyttäisiin hyödyntämään seudullisesti tai jopa paikallisesti joko yhteistyössä kunnan oman toiminnan tai yksityisen rakentamisen puolella. Purkumateriaalien mahdollinen hyödyntäminen on tarpeen ottaa huomioon hyvissä ajoin suunnitteluprosessissa. Tässä on vielä paljon kehitettävää.

Apollo toi varmuutta talouden ennustamiseen Etelä-Savon Energiassa

Sari Siiskonen

Mikkelin kaupungin omistama Etelä-Savon Energia (ESE) vastaa lämmön tuotannosta, myynnistä ja jakelusta Mikkelin keskustassa sekä erillisissä taajamissa. Vuodesta 1958 toiminut yritys tunnetaan uusiutuvan energian tuottajana ja tärkeänä työllistäjänä. Valtaosa energiayhtiön käyttämästä polttoaineesta hankitaan sadan kilometrin säteellä sen Pursialan voimalaitoksesta.

Sari Siiskonen on toiminut ESE:n ja sen tytäryhtiöiden talousjohtajana 14 vuotta. Vuosien mittaan taloushallinto on muuttanut muotoaan monesti: käsin kuitattavista, paperisista ostolaskuista on siirrytty verkkolaskutukseen ja automaattisiin kirjauksiin.

– Kun tulin taloon vuonna 2005, paperisia ostolaskuja kärrättiin huoneesta toiseen, tiliöitiin ja kuitattiin manuaalisesti. Nykyään sähköisesti saapuneet laskut saadaan parhaimmillaan parissa minuutissa osaksi kirjanpitoa.

Yhdistetty lainasalkku lisää läpinäkyvyyttä

Viimeisin harppaus digitalisaation saralla otettiin, kun Mikkelin kaupunki etsi ratkaisua yhdistämään sekä kaupungin että sen tytäryhtiöiden lainasalkun hallinnan. Vastauksen tarjosi Kuntarahoituksen Apollo-palvelu. Apollo kokoaa tiedon kunkin konserniyhtiön lainasalkun sisällöstä sekä yritysten taloudellisesta tilanteesta yhteen helppokäyttöiseen pilvipalveluun.

Etelä-Savon Energia otti ensimmäisenä energiayhtiönä Apollon käyttöönsä huhtikuussa.

– Apollon myötä tiedonjako on parantunut huomattavasti. Sekä minä, yrityksemme taloushallinnon työntekijät että konsernin kaksi toimitusjohtajaa pääsevät tarkastelemaan lainakannan tietoja ja lainapääoman kehitystä. Palveluun on helppo lisätä uusia käyttäjiä eri organisaatioista, joten käyttöönoton myötä myös raportointitaakkamme on keventynyt. Palveluun kirjauduttuaan niin Mikkelin kaupungin taloushallinto kuin tilintarkastajamme saavat tarvitsemansa tiedot aina ajantasaisina, Siiskonen kertoo.

Ajantasaisia ja entistä tarkempia ennusteita – automaattisesti

ESE:ssa Apolloa käyttää kuusi henkeä. Oman työnsä kannalta palvelun tärkeimpänä ominaisuutena Siiskonen pitää Apollon ennusteita ja simulaatioita.

– Apollo mahdollistaa eri skenaarioiden huomioimisen talouden suunnittelussa. Voimme esimerkiksi tarkastella, miten korkotason muutokset vaikuttavat lainasalkkuumme – kuinka paljon korkokustannukset nousevat tai laskevat korkotason muuttuessa.
Eri riskiskenaariot ja ennusteet toteutettiin aiemmin manuaalisesti Excelissä, ja esimerkiksi lainapääoman muuttuessa kustakin muutoksesta tuli tehdä erillinen kirjaus. Apollo päivittää ennusteita automaattisesti lainanlyhennysten maksusuunnitelman mukaan. Luopuminen Excelin manuaalisista kaavoista on myös vähentänyt virheiden määrää.

– Excel-ennusteet ovat hyvin alttiita virheille. Lukujen vaihtuessa mukana on aina huoli siitä, pysyvätkö kaavat ajan tasalla: viittaako euromääräinen ennuste varmasti oikeaan korkoprosenttiin tai ajantasaiseen pääomaan. Apollon ansiosta olen entistä varmempi siitä, että käsittelemäni lainatiedot ovat aina oikein ja ajan tasalla, Siiskonen kehuu.

Pilvipalvelu ja aktiivinen tuki helpottavat käyttöönottoa

Apollon käyttöönotto ESE:ssa oli vaivatonta. Järjestelmä toimitetaan pilvipalveluna, eikä sen käyttö vaadi erillistä VPN-yhteyttä tai työlästä asennusprosessia. Kuntarahoitus luo tarvittavat käyttäjätilit palveluun, ja asiakkaan tarvitsee vain kirjautua palveluun.

– Apolloon siirtymisen yhteydessä Kuntarahoitus järjesti meille käyttöönottokoulutuksen Mikkelissä. Ohjelma itsessään on todella yksinkertainen käyttää, mutta erilaisia laina- ja korkosuojausmuotoja on niin monenlaisia, että lainakannan rakentaminen palveluun tuotti hieman päänvaivaa. Etenkin lainoja syöttäessä olimme kiitollisia siitä, että paikan päällä oli asiantuntija, jolta kysyä apua. Myös jatkuva tuki on meille tärkeää, ja olemme koulutuksen jälkeenkin saaneet nopeasti apua sähköpostitse.

Miten toteuttaa kestävä ja energiatehokas rakennus?

Suunnittelu ja hankintaKestävä rakentaminen - Suunnittelu ja hankinta

Vihreän rahoituksen arviointiryhmä korostaa suunnitteluvaiheen merkitystä uudisrakennuksen vähähiilisyyttä mietittäessä. Tavoitteet uusien rakennusten energiatehokkuudelle tulee asettaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, sillä rakennusteknisten ratkaisujen muuttaminen suunnittelun edettyä pidemmälle voi olla vaikeaa.

Asiantuntija-apu
Suunnitteluun ja hankintaan kannattaa ostaa asiantuntija-apua aina, kun kyseessä on suurempi ja mahdollinen energiatehokkuushanke. Ulkopuolinen asiantuntija auttaa asettamaan tavoitteet riittävän korkealle, osaa kertoa hyväksi todetuista ratkaisuista sekä auttaa tuomaan hankkeen hyödyt näkyviin. Ulkopuolinen apu maksaa itsensä takaisin!

Neuvonta-apua löytyy yksityisten yritysten lisäksi muun muassa Motivasta, Kuntaliitosta, Suomen ympäristökeskuksesta sekä kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen verkostomainen osaamiskeskus KEINOsta. Näiden tahojen kokemus saattaa auttaa merkittävästi suunnitteluprosessin alkuvaiheessa.

Dokumentointi
Suunnitteluvaiheessa kannattaa vaatia näkemystä siitä, miten rakennus aikanaan puretaan ja materiaalit kierrätetään. Käytetyt materiaalit tulisi dokumentoida niin hyvin, että purkuporukka tietää, mitä rakennus on syönyt.

Eurot
Ympäristön kannalta kestävät investoinnit ovat usein myös talouden kannalta kestäviä, kun niitä tarkastellaan elinkaari-investointeina. Päättäjille on tärkeää pystyä osoittamaan kannattavuus numeroina, esimerkiksi takaisinmaksuajan ja käyttömenojen pienenemisen kautta.

Vertaistuki
Ratkaisuja energiatehokkuuteen ja vähähiilisyyteen haetaan ympäri Suomen. Jonkun toisen kunnan ratkaisu saattaa toimia muuallakin sellaisenaan tai muokattuna. Onnistumisista ollaan yleensä valmiita kertomaan ja hyvistä asiantuntijoista vinkkaamaan. Kannattaa kysyä!

Yhteishankinta
Yhteishankinnalla voidaan saada enemmän resursseja valmisteluun ja määräalennuksia. Esimerkiksi KL-Kuntahankinnat on koordinoinut aurinkopaneelien yhteishankintaa. Yhteishankinta myös hajauttaa riskiä.

Kestävä rakentaminen - Energia

Energia

Energialuokka
Rakennuksen energialuokka on keskeinen tekijä rakennuksen kestävyyttä arvioitaessa. Uudiskohteen energialuokan tulee olla pääsääntöisesti A, jotta hanke voi saada Kuntarahoituksen vihreää rahoitusta.

Energiamuoto – suosi uusiutuvaa
Jo suunnitteluvaiheessa kannattaa miettiä, miten rakennuksen energiantarpeesta huolehditaan mahdollisimman kestävästi. Kaukolämpöä kannattaa hyödyntää, jos sitä on tarkoituksenmukaisesti saatavilla. Jo olemassa olevissa rakennuksissa energiamuodon voi vaihtaa tai sitä voi täydentää uusiutuvalla energialla. Myös aurinkolämmitysjärjestelmä voidaan yhdistää jälkikäteen kaikkiin päälämmitysmuotoihin.

Ilmatiiviys
Rakenteiden ja liitoksien läpi vuotavan ilman määrä vaikuttaa rakennuksen energiankulutukseen. Matala- ja passiivienergiarakennuksissa hyvä ilmatiiviys on ehdotonta. Olemassa olevien rakennusten energiatehokkuutta parannettaessa usein myös sisäilma- ja käyttäjäolosuhteet paranevat.

Laitteiden energiatehokkuus
Vaikka rakennuksen käyttämä energia olisikin uusiutuvaa, kannattaa sen käyttö minimoida mahdollisimman energiatehokkailla laitteilla.

Laitteiden käyttöikä
Lämmitysjärjestelmien ja niiden osien käyttöikä vaihtelee kymmenestä jopa viiteenkymmeneen vuoteen. Myös eri laitemallien käyttöiän pituus vaihtelee, joten valintaan kannattaa panostaa. Kustannuksia vertaillessa kannattaa tarkastella koko järjestelmän elinkaarta.

Tavoitteiden todentaminen
Suuri osa hyödyistä syntyy investoinnin toteutusaikana. Toteuttajaa kannattaa vaatia todentamaan energiatehokkuustavoitteet.

Valvonta
Varsinkin passiivi- ja matalaenergiarakennukset ovat virheensietokyvyltään herkkiä. Siksi on tärkeää valvoa, että rakennus toteutetaan kaikilta osin suunnitellusti, jotta energiatehokkuustavoitteet toteutuvat. Myös käyttäjät täytyy kouluttaa, jotta rakennusta ja sen energiajärjestelmiä käytetään oikein.

MateriaalitKestävä rakentaminen - Materiaalit

Hiilijalanjälki
Rakennusten elinkaaren hiilijalanjälki syntyy rakennusmateriaalien valmistuksesta, kuljetuksesta, työmaatoiminnoista, kunnossapidosta ja korjauksesta, materiaalien vaihdoista, energian ja veden käytöstä sekä rakennuksen purkamisesta ja materiaalien loppukäsittelystä. Suurin osa hiilijalanjäljestä syntyy rakennuksen käytön aikana tarvittavasta energiasta, mutta tutkimusten mukaan rakennusmateriaalien osuus elinkaaren päästöistä on merkittävä ja niiden merkitys korostuu lämmityksen päästöjen alentuessa.* Ympäristöministeriö on kehittänyt Vähähiilisen rakentamisen tiekartta -projektissa hiilijalanjäljen arviointimenetelmän, joka luo suuntaviivat materiaalitehokkuudelle.

Kierrätettävyys
Vähähiilisten ja kierrätettävien materiaalien käyttö pienentää rakennuksen hiilijalanjälkeä.

Kierrätys ja jätehuolto
Tehokkaan kierrätyksen ja jätehuollon varmistaminen rakennuksen käytön aikana on osa rakennuksen kestävyyttä.

Materiaalineutraalius
Materiaaleja on vaikea laittaa paremmuusjärjestykseen, eikä voi yksiselitteisesti sanoa, että yksi on toista parempi. Materiaalien valmistuksen aikana syntyvien päästöjen lisäksi on tarkasteltava muun muassa materiaalien käyttöikää, kunnossapidon, korjauksen ja vaihdon aiheuttamia päästöjä sekä kierrätettävyyttä. Kokonaisuus ja rakennuksen elinkaaren aikainen hiilijalanjälki merkitsevät.

Vedenkulutus
Rakennuksen laitteita valitessa on syytä kiinnittää huomiota niiden vedenkulutukseen.

InnovaatiotKestävä rakentaminen - Innovaatiot

Digitalisaation hyödyntäminen
Rakennuksen käytönaikaisia päästöjä ja energiatehokkuutta on nykyteknologioiden avulla mahdollista seurata tarkasti. Seuranta on tärkeää myös sen varmistamiseksi, että rakennusta käytetään oikein. Käytönaikainen seuranta kannattaa tuoda esiin vihreän rahoituksen hakemuksessa!

Kunnianhimo
Vähähiilisen rakentamisen ratkaisut kehittyvät hurjaa vauhtia. Tämän päivän innovatiivinen ratkaisu on parin vuoden päästä standardi tai vähintäänkin keskitasoa. Rima kannattaa asettaa korkealle, näin myös ala kehittyy ja kunta saa ratkaisusta myös imago- ja elinvoimahyötyä.

Käyttöaste
Koulurakennuksen ei tarvitse enää olla pelkästään koulu. Se voi päivällä olla peruskoulu ja illalla lukio tai yhdistelmä koulua, monitoimitaloa, kylä- ja harrastustilaa. Rakennuksen käyttöaste vaikuttaa myös vihreää rahoitusta arvioitaessa.

Käyttötarkoitus
Suunnittelussa on hyvä huomioida myös kunnan tarpeet ja rakennuksen käyttö pitkällä aikavälillä. Kestävän rakennuksen käyttötarkoitusta voidaan tarvittaessa muuttaa.

Nopeat ja pienet toimet
Uusia teknologioita syntyy koko ajan ja energiatehokkuutta voi parantaa nopeastikin melko kohtuullisilla investoinneilla. Joillain teknologioilla, esimerkiksi tehokkaammalla lämmön talteenotolla, on lyhyt takaisinmaksuaika. Myös pienillä toimilla on merkitystä!

Osallistaminen
Kuntalaisten tai rakennuksen tulevien käyttäjien osallistaminen on kannatettavaa ja voidaan huomioida vihreän rahoituksen soveltuvuuden arvioinnissa.

* Tiekartta rakennuksen elinkaaren hiilijalanjäljen huomioimiseksi rakentamisen ohjauksessa, Bionova Oy https://www.ym.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Tiedotteet/Selvitys_rakennusten_hiilijalanjaljen_va(43779)

Lue myös: Asiantuntijaryhmä arvioi vihreät hankkeet

Asiantuntijaryhmä arvioi vihreät hankkeet

Arvioinnin tekee kolmihenkinen, riippumattomista asiantuntijoista koostuva ryhmä. Vuonna 2018 ryhmä käsitteli yhteensä 29 hakemusta, rahoitusta myönnettiin 20 hankkeelle. Hakemukset pisteytetään asteikolla yhdestä kymmeneen arvioitujen ympäristövaikutusten perusteella. Keitä ryhmään kuuluu ja mikä on heidän oma intohimonsa ilmastotavoitteiden ja kestävien investointien saralla?

Vesa Peltola, energia-asiantuntija, Kuntaliitto

Vesa Peltola liittyi vihreän rahoituksen arviointiryhmään vuoden 2019 alussa. Peltola siirtyi Kuntaliittoon helmikuussa 2019 Motivasta, jossa hän toimi liikenteen energiankäytön ja bioenergian asiantuntijatehtävissä. Peltolan työnkuvaan Kuntaliitossa kuuluu kuntien energiankäytön kokonaisuus sisältäen energiatehokkuuden sekä uusiutuvan energian. Kartalla pysyminen jatkuvasti muuttuvista energia- ja ilmastotavoitteista ja -säännöksistä vaatii jatkuvaa toimintaympäristön seurantaa. Koulutukseltaan Peltola on diplomi-insinööri.

”Energiatehokkuus ja uusiutuvan energian käyttö eivät suinkaan ole viherpiperrystä. Niillä voidaan myös saavuttaa säästöjä samalla, kun ympäristö kiittää.”

Jyri Seppälä, professori, Kulutuksen ja tuotannon keskuksen johtaja, Suomen ympäristökeskus

Jyri Seppälä on ollut vihreän rahoituksen arviointiryhmän jäsen sen perustamisesta, vuodesta 2016 lähtien. Seppälä on työskennellyt tuotteiden ja palveluiden elinkaariarviointien parissa, ja tarkastellut niitä erityisesti tuotanto- ja kulutussektorien ilmasto- ja kestävyysnäkökulmasta. Hän on toiminut vastuullisena johtajana useissa hankkeissa ja osallistunut useisiin lainsäädäntöön liittyviin työryhmiin. Seppälä on Kohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU) -hankkeen vastuullinen johtaja ja kansallisen ilmastopaneelin jäsen. Koulutukseltaan Seppälä on tekniikan tohtori.

”Paras energia on käyttämätön energia. Sekä kukkarolle että ilmastolle.”

Saara Vauramo, ympäristöjohtaja, Lahden kaupunki

Saara Vauramo toimii vihreän rahoituksen arviointiryhmän puheenjohtajana ja on ollut ryhmässä mukana sen perustamisesta, vuodesta 2016 lähtien. Vauramo on toiminut viimeiset kolme vuotta Lahden kaupungin ympäristöjohtajana ja on luotsannut Lahden kaksi kertaa Euroopan ympäristöpääkaupunki -loppukilpailuun. Koulutukseltaan Vauramo on filosofian tohtori, aiheenaan ympäristöekologia.

”Vihreät hankkeet ovat usein myös hankkeita, joiden toteutuksessa mietitään laatukysymykset perusratkaisuja tarkemmin. Panostukset rakennetun ympäristön kestävään kehitykseen maksavat hyvin usein myös itsensä takaisin elinkaaren aikana. Hienoja ja inspiroivia esimerkkejä löytyy jo runsaasti Suomesta, mutta tulisiko juuri sinun kunnastasi se seuraava paras kohde?”

Lisätietoa vihreän rahoituksen hankkeista löytyy Kuntarahoituksen vihreän rahoituksen raportista.

Lue myös arviointiryhmän vinkit kestävän rakennuksen toteuttamiseen: Miten toteuttaa kestävä ja energiatehokas rakennus?

Aikuisten oikeesti

Samaan aikaan Helsingin Punavuoressa pieni tyttö on piirtänyt kuvaan hengenahdistuksessa yskivän maapallon ja kertoo kuvatekstissä, minkälaisia keinoja meillä on käytettävissä, jotta voimme toimia ympäristön hyväksi. Tyttö käy liimaamassa viestinsä taloyhtiön rappukäytävän ulko-oveen, jotta mahdollisimman moni näkee tärkeän kannanoton.

Ensin mainittu henkilö on 93-vuotias maailmankuulu luonnontieteilijä ja luonnontieteiden popularisoija Sir David Attenborough ja jälkimmäinen on sisareni yhdeksänvuotias tytär Eeva, pienen ihmisen arkea elävä koululainen, jonka ajatuksia valitettavasti värittää huoli oman elinympäristön tilasta. Sir David on uskoakseni meille kaikille tuttu naturalisti, jonka ansiokkaat luontodokumentit ovat jättäneet jälkensä ainakin allekirjoittaneen tv-muistiin jo 70-luvun mustavalkokaudelta lähtien. Luonnollisista syistä Sir David ei enää kiipeile liaaneissa orankien kanssa safarihattu päässä, mutta edelleenkin hänen tunnistettava kertojan äänensä kuuluu myös uusimmissa BBC:n luontodokumenteissa. Maailmankuulun ja arvostetun antropologin puheenvuoro luonnollisesti kantaa laajalle ja kauas, ja toivottavasti resonoi kuulijoissa ja aikaansaa poliittisia päätöksiä sekä edistää toimenpiteitä, joilla taistellaan yhä tehokkaammin kiistämätöntä uhkaa vastaan. Yhtään sen vähempiarvoisempia eivät silti ole Eevan ja meidän kaikkien aikeet ja teot.

Samalla tavalla kuin kolmasluokkalainen luettelee keinoja – sammuta valot, älä heitä ruokaa roskiin, pidä maa siistinä, osta vähemmän – niin jokainen meistä voi miettiä ratkaisuja omassa elinympäristössään ja vaikutuspiirissään. Mielestäni Eevan piirustuksen olennaisin ja myös lohdullinen viesti oli kuitenkin toteamus ”on paljon lisää keinoja, mutta aloitetaan näillä”. Meidän aikuisten maailmassa vaikuttavimmat keinot ovat useimmiten käytettävissä oman työn ja tekemisen kautta. Esimerkiksi kunnan luottamushenkilöllä on laajat mahdollisuudet tuoda keskusteluun ajatuksia ja tavoitteita, jotka toteutuessaan ohjaavat kunnan strategiaa entistä ilmastoystävällisempään suuntaan ja vaikuttavat myös asukkaiden arkeen ja toimintatapoihin. Kunnan työntekijöillä on taas omat mahdollisuudet kehittää ja luoda totutusta poikkeavia toimintatapoja, jotka parhaimmillaan parantavat ja edesauttavat kuntaa pääsemään lähemmäs asetettuja hiilineutraliteettitavoitteita. Keinovalikoima on laaja, vanhoja kiinteistöjä voidaan saneerata ja sen jälkeen käyttää ja ohjata energiatehokkaammin ja ilman fossiilisia polttoaineita samalla, kun käyttäjäolosuhteet paranevat. Uutta voidaan rakentaa pienemmällä hiilijalanjäljellä ja elinkaarenaikaisella energiankäytöllä ilman merkittäviä lisäinvestointeja. Yhä useampaa ajoneuvoa voidaan käyttää sähköllä tai biokaasulla eri käyttötarkoituksiin, vain muutamia esimerkkejä mainitakseni.

Kehittyneet maat ovat teollistuessaan ja vaurastuessaan samalla myös saattaneet yhteisen ja ainutkertaisen planeettamme tilaan, jonka parantaminen vaatii nopeita toimenpiteitä. Tavoite on haastava, mutta varmasti saavutettavissa yhteisillä päätöksillä ja konkreettisella tekemisellä. Meillä kehittyneillä mailla on myös vastuumme, resurssit ja osaaminen korjata se mitä olemme vahingoittaneet vuosikymmenten aikana. Ennen kaikkea meillä on vastuumme myös aikuisina, jotta eevojemme ei tarvitsisi kantaa huolta maailman tilasta ja omasta tulevaisuudestaan, vaan voisivat iloita luonnosta ja sen monimuotoisuudesta edeltävien lapsisukupolvien tavoin. Saman soisi myös valtavan elämäntyön ympäristön hyväksi tehneelle Sir Davidille nyt jo oman elinkaarensa loppupäässä.

Rami Erkkilä - Aikuisten oikeesti

Rami Erkkilä
Kirjoittaja vastaa vihreän rahoituksen tuotekehityksestä Kuntarahoituksessa

Jyväskylä – energiatehokkuuden pioneeri

Jyväskylässä ei olla energiansäästössä eilisen teeren poikia. Kaupungissa on nimittäin jo vuonna 1980 alettu kiinnittää huomiota energiankulutukseen ja mietitty aktiivisesti, mitä voisi parantaa. Jyväskylän Tilapalvelun energia-asiantuntija Tero Hirvelä on ollut keskeisessä roolissa energiatehokkuuden parantamisessa seitsemän vuoden ajan.

– Teimme vuonna 2013 kaupungin kiinteistömassaan energia-analyysin, jossa arvioitiin energiansäästöpotentiaali. Vuonna 2015 päätimme lähteä hakemaan säästöjä ESCO-hankkeilla, Hirvelä kertoo viime vuosien toimenpiteistä.

Vuodesta 2016 alkaen ESCO-hankkeita on toteutettu viisi. Yhdeksän rakennuksen energiatehokkuustoimet on rahoitettu Kuntarahoituksen vihreällä rahoituksella. Energiansäästötoimenpiteitä on tehty niin kouluissa, uimahalleissa, jäähalleissa kuin Jyväskylän kaupunginteatterissa.

Kilpailutuksen kautta kumppaniksi valikoitui Caverion Suomi Oy, jonka kanssa tehty puitesopimus ulottuu vuoteen 2020. Kumppani haarukoi energiaseurannan avulla energiasyöpöt kiinteistöt, käy läpi laitekannan sekä lämmön kulutuksen ja talteenotot. Tämän jälkeen kiinteistö katselmoidaan, ja sen energiankäytöstä laaditaan raportti sekä toimenpide-ehdotukset.

Toimenpiteitä on vuosittain tehty useampaan eri kiinteistöön.

– Meillä on iäkkäitä kiinteistöjä, jotka eivät kuitenkaan ole vielä saavuttaneet peruskorjausvaihetta. Laitekannan parantaminen ja muut energiatehokkuustoimenpiteet ovat antaneet kiinteistöille jatkoaikaa, Hirvelä kertoo.

Ei mitään nappikauppaa

Tähän mennessä tehtyjä energiatehokkuustoimenpiteitä ovat olleet esimerkiksi ilmanvaihdon ja lämmön talteenoton parantaminen ja valaistuksen uusiminen. Kolmeen kohteeseen on asennettu aurinkopaneeleja, lämpöpumpuilla siirretään lämpöä järjestelmästä toiseen.

– Valaistusten uusimisella on saatu lyhennettyä hankkeiden takaisinmaksuaikaa maksimissaan kymmeneen vuoteen. Maksujärjestelmä on laadittu niin, että se on yhtä pitkä kuin hankkeen takaisinmaksuaika. Rahoitamme investoinnit energiansäästöillä, Hirvelä kertoo.

Kaikille kohteille asetetaan energiansäästötavoite, jonka toteutumista seurataan vuosittain. Toistaiseksi säästötavoitteet ovat ylittyneet heittämällä. Säästösopimuksiin kirjattu vuotuinen säästömäärä on vuoden 2018 loppuun mennessä yhteensä 3750 megawattituntia.

– Kahtena ensimmäisenä puitesopimusvuonna toteutettujen hankkeiden säästö energiamaksuissa on 221 000 euroa vuodessa. Vuoden 2017 hankkeet onnistuivat niin hyvin, että sähköä säästyi 145 prosenttia tavoitteeseen verrattuna ja kaukolämpöä 111 prosenttia. Toimittajan säästölupaus ylittyi 21 000 eurolla, Hirvelä iloitsee.

Toimittaja Caverion Suomi Oy on sitoutunut säästötavoitteisiin. Mikäli tavoitteet eivät täyty, joutuu se korvaamaan erotuksen asiakkaalleen.

Säästöä sisäilman ehdoilla

Energiatehokkuustoimenpiteiden toteutusta seuraavan vuoden alusta kiinteistössä alkaa seurantajakso, joka on yhtä pitkä kuin lainan takaisinmaksuaika. Energian ja eurojen säästymisen lisäksi kohteiden sisäilmaolosuhteita seurataan tarkasti.

– Jo kartoitusvaiheessa kumppani keskustelee kiinteistönhoidon kanssa saadakseen mahdollisimman paljon tietoa kiinteistön sisäilmaolosuhteista. Huomiot kirjataan muistiin. Kohde tarkastetaan myös rakennusautomaation kautta. Sisäilman laadun säilyminen tai parantuminen on edellytys sille, että toimenpiteitä toteutetaan, Hirvelä painottaa.

Toimittaja seuraa kiinteistön olosuhteita etänä kiinteistöön asennettujen antureiden kautta. Lisäksi kiinteistöhoito ilmoittaa, jos kiinteistössä havaitaan häiriöitä tai puutteita. Kaikki muutokset, esimerkiksi ilmanvaihdon käyntiajan tilapäinen jatkaminen, kirjataan muistioon. Jos toimittaja tekee pienenkin muutoksen, koko kiinteistön olosuhteita seurataan etävalvonnan avulla.

– Joskus Caverionin talotekniikan ammattilaiset löytävät asioita, joita normaali kiinteistönhoito ei pysty havaitsemaan. Havainnot eivät välttämättä edes liity suoranaisesti energiatehokkuusprojektiin. Valvonnassa voi paljastua esimerkiksi sisäilman laatuun vaikuttava laiterikko.

Luottamus syntyy onnistumisten kautta

Hirvelän mukaan kumppanivalinta on onnistumisessa keskeisessä roolissa. Jyväskylässä hankkeet ovat sujuneet erittäin hyvin. Kokenut ostaja on tiennyt, mitä on hankkimassa ja toimittaja on tehnyt, mitä on luvannut. Tavoitteinen saavuttaminen ja hyvä projektijohto on synnyttänyt luottamusta toimittajaa kohtaan.

– Käytännön asioiden sujuvuus ja toimenpiteiden ajoittaminen niin, että ne häiritsevät mahdollisimman vähän käyttäjiä, sekä toimenpiteistä viestiminen on erittäin tärkeää. Rakennukseen on tutustuttava hyvin ja sen ominaisuudet ja käyttäjät on otettava huomioon sekä suunnittelussa että toteutuksessa, Hirvelä luettelee onnistumisen keskeisiä tekijöitä.

Energianseurannassa tulisi Hirvelän mielestä kiinnittää aikaisempaa enemmän huomiota rakennuksen käytön tehokkuuden määrittelyyn ja mittaamiseen. On ollut hienoa havaita, että esimerkiksi henkilömäärälaskureita on jo tarjottu testikäyttöön.

Energiakonkarilla itsellään on seuraavana tavoitteenaan laatia Jyväskylän Tilapalvelulle energianhallintaprosessi. Työtään hän pitää antoisana ja mukavana.

– On ollut hienoa seurata nuorten asiantuntijoiden ammattitaitoa. Heillä on suhteellisuudentajua, he tuntevat määräykset, erilaisia rakennustapoja, järjestelmiä, hienomekaniikkaa ja rakennusautomaatiota. Yhteistyö Caverionin kanssa on sujunut erittäin hyvin. Lisäksi heidän yhteistyönsä kiinteistöjen käyttäjien kanssa on sujunut hienosti.

Rahoittajastakin Hirvelällä on sanottavansa.

– Myös Kuntarahoituksen kanssa on mennyt hyvin. Kysymyksiin vastataan nopeasti ja laskut tulevat maksuohjelman mukaan. Vielä jos voisi jostain seurata sitä, kuinka paljon mistäkin kohteesta on vuosittain maksettu takaisin, se olisi hyvä. Nyt luotan tässä asiassa omaan kirjanpitoon, Hirvelä hymyilee.

ESCO-hankkeita Hirvelä pitää mainettaan parempina ja toimintamallia hyvänä. Hän kuitenkin peräänkuuluttaa toimijoille tiukempia raameja.

– ESCO-hankkeilla on ollut aikaisempina vuosina vähän negatiivinen kaiku. Hankkeita on ehkä siitä syystä ryhdytty toteuttamaan vähän nihkeästi. Toteuttaminen olisi helpompaa, jos RT-kortistossa olisi tarjolla kilpailuttamista ja sopimusten laatimista varten asiakirjoja, jotka määrittelisivät ESCO-projektin toimintatavan tarkemmin. Nyt toimittajilla on melko vapaat kädet ja ostajan täytyy olla todella tarkkana.

Energiatehokkuustoimet kutistavat kuntien käyttömenoja ja päästöjä

Suomi sitoutui Pariisin ilmastosopimuksessa vähentämään päästöjään vuoteen 2030 mennessä vähintään 39 prosentilla vuoden 2005 tasosta. Kunnat ovat merkittävässä roolissa sopimuksen täytäntöönpanossa, sillä kaikki päästöt tapahtuvat kunnissa.

Merkittävä osuus valtakunnallisista kasvihuonekaasuista on peräisin energiantuotannosta ja kulutuksesta, jonka vuoksi energiatehokkuuden parantaminen on ilmasto- ja energiapoliittisten tavoitteiden kannalta yksi keskeisimmistä osa-alueista.

Julkisella sektorilla energiaa kuluttavat etenkin rakennusten lämmitys, valaistus ja vesi. Lisäämällä kiinteistöjensä energiatehokkuutta kunnat voivat vähentää päästöjä nopeasti.

– Uudessa rakennuskannassa energiatehokkuus huomioidaan jo heti suunnittelusta alkaen, mutta rakennuskanta uudistuu hitaasti. Siksi tärkein keino energiatehokkuuden lisäämiseen on olemassa olevien rakennusten energiakorjaukset, kertoo Kuntaliiton energia-asiantuntija Vesa Peltola.

Suuria energiatehokkuuden parantajia ovat esimerkiksi rakennusten ilmanvaihdon ajanmukaistaminen, vedenkulutuksen ja valaistuksen sekä lämmitysverkon säädöt ja ohjaus.

– Joskus myös pieniltäkin tuntuvat säätötoimenpiteet voivat vaikuttaa energiankulutukseen merkittävästi. Myös valaistuksen uusiminen led-valoihin tai pysäköintipaikkojen lämpötolppien aikaohjaus voi tuottaa ilmeisiä energiasäästöjä, Peltola muistuttaa.

Energiatehokkuusinvestointeja ei kannattavaa lykätä

Monissa kunnissa on Peltolan mukaan tehty paljon hyviä kiinteistöjen energiatehokkuutta lisääviä toimia. On kuitenkin myös paikkakuntia, joissa työ on vasta alussa.

Motivan tilastojen* mukaan vuosina 1992–2015 käynnistyneissä kuntasektorin energiankatselmuskohteissa energiansäästöpotentiaali oli lämmitysenergian osalta keskimäärin 15 prosenttia, sähkön osalta 5,5 prosenttia ja vedenkulutuksen osalta 6,5 prosenttia.

– Useissa kunnissa energiatehokkuustyö saattaa jäädä muiden kiireellisten toimien tai investointitarpeiden jalkoihin, Peltola arvioi.

Esimerkiksi monella kunnalla on syntynyt vuosien saatossa korjausvelkaa, jonka selättäminen vaatii mittavia peruskorjaustoimia. Peruskorjausten yhteydessä olisi kuitenkin järkevää toteuttaa myös energiatehokkuutta lisääviä korjaustoimenpiteitä.

– Energiatehokkuustoimet vaativat toki investointeja ja vaikuttavat kunnan käyttömenoihin, mutta maksavat yleensä itsensä takaisin pienentyneinä energiakuluina usein jo alle viidessä vuodessa. Pitkällä aikavälillä niistä syntyy hyötyä paitsi ympäristölle myös kunnille, huomauttaa Kuntarahoituksen leasing- ja myyjäyhteistyöstä vastaava apulaisjohtaja Juha-Pekka Ketola.

Kuntarahoitus auttaa tytäryhtiönsä Inspiran kanssa kuntia arvioimaan investointiensa kannattavuutta. Ketola korostaa, että euromääräisten prioriteettien ohella kunnan kannattaisi tarkastella investoinneissaan myös sitä, mitä niillä saadaan aikaan.

– Jos katsotaan vain taloudellista vaikuttavuutta, energiatehokkuushankkeet jäävät usein isojen investointien jalkoihin. Tällöin ne tulevat usein liian helposti torpatuiksi talouspäätöksiä tehtäessä, hän pohtii.

Kuntarahoitus tukee kuntien energiatehokkuustoimia muun muassa tarjoamalla investointeihin tavanomaista lainaa edullisempaa vihreää rahoitusta, jota kunnat voivat hakea ympäristölle ystävällisiin hankkeisiin.

– Vihreä rahoitus on mahdollista yhdistää myös leasingrahoitukseen, joka on perinteistä lainaa joustavampaa ja soveltuu täten paremmin pienimuotoisiinkin investointeihin, Ketola kertoo.

Vapaaehtoisuudella parempia tuloksia

Toisin kun monissa muissa EU-maissa, Suomessa kuntien energiatehokkuustoimet perustuvat pitkälti vapaaehtoisuuteen. Kunnat voivat halutessaan liittyä mukaan kunta-alan energiatehokkuussopimukseen. Käytännössä energiatehokkuussopimukseen liittyvä kunta sitoutuu energiatehokkuuden jatkuvaan parantamiseen ja asettaa vähintään 7,5 % energiansäästötavoitteen vuoteen 2025.

– Olemme Suomessa lähteneet siitä, että vapaaehtoisuudella saavutetaan parempia tuloksia. Kunnat voivat sopimuksen nojalla toteuttaa niitä energiatehokkuustoimia, jotka ovat kullekin sopivia ja tarkoituksenmukaisia. Sopimuksen piirissä on jo noin 70 prosenttia kunnista asukasmäärällä mitattuna. Lisää liittyjiä silti tarvitaan, Peltola painottaa.

Käytännössä energiatehokkuussopimukseen liittyvä kunta sitoutuu energiatehokkuuden jatkuvaan parantamiseen. Kunta laatii toimintasuunnitelman, johon voi sisältyä esimerkiksi energiakatselmuksia. Energiakatselmuksissa kartoitetaan kohteen energiankäyttö ja tehdään toimenpide-ehdotuksia sen tehostamiseksi tuleville vuosille. Toimenpiteiden ja tavoitteiden toteutumista seurataan ja niistä raportoidaan.

Automatisaation ja tekoälyn kehittyminen helpottavat reaaliaikaista seurantaa ja hyötyjen konkretisointia.

– Digitalisaation kautta saamme aiempaa helpommin keskeistä tietoa energiankulutuksesta. Kaikkea mitä voidaan mitata, voidaan myös entistä paremmin ohjata ja johtaa, Peltola painottaa.

Peltola muistuttaa, ettei energiatehokkuus ole kunnan muusta toiminnosta erillinen osa-alue, joka annetaan asialle vihkiytyneen virkamiehen harteille, vaan sen tulisi olla osa kunnan johtamisjärjestelmää.

– Energiatehokkuus pitäisi huomioida kunnan kaikissa toiminnoissa hankinnoista lähtien. Näin kaikki mahdollisuudet energiankäytön tehostamiseksi tulevat hyödynnettyä ja saadaan aikaan parempaa vaikuttavuutta, hän summaa.

Lisätietoa:
Ilmasto-opas: ilmasto-opas.fi

* Motiva: Säästöpotentiaali palvelusektorilla

Joensuu on vuoden vihreä edelläkävijä

Palkinnon Joensuulle luovuttivat ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen sekä Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio.

– Palkinnolla haluamme nostaa esiin toimijoita, jotka ovat asettaneet kunnianhimoisia tavoitteita ja ovat esimerkillisesti integroineet ympäristöajattelun kaikkeen toimintaansa, Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio perusteli palkintoa.

Joensuulla on kokonaisvaltainen ote ympäristöajattelussa. Ympäristötavoitteet on kirjattu kaupungin strategiaan, ilmasto huomioidaan kaikessa suunnittelussa ja toiminnassa. Ympäristöajattelu konkretisoituu myös kaupunkilaisten arjessa vihreää teknologiaa hyödyntävissä ja Kuntarahoituksen vihreällä rahoituksella rahoitetuissa uusissa päiväkodeissa ja kouluissa.

Kaupunginjohtaja Kari Karjalaisen mukaan ympäristövaikutukset huomioidaan laajasti julkisissa hankinnoissa.

– Joensuulla on kunnianhimoinen tavoite olla hiilineutraali vuonna 2025. Tämä vaatii konkreettisia toimia. Investoimme rakentamiseen joka tapauksessa, joten miksi emme huomioisi siinä tilatarpeiden lisäksi myös ympäristövaikutuksia? Sama ajattelu toistuu julkisissa hankinnoissamme. Viime vuonna huomioimme ympäristökriteerit yli 90 prosentissa kaupunkimme kaikista kilpailutuksista.

Palkintona vihreästä edelläkävijyydestä Kuntarahoitus lahjoittaa Joensuun kaupungille ympäristötaideteoksen näkyvälle paikalle kaupungin ydinkeskustassa. Teos valmistuu kesällä 2019 Joensuun torin lähettyvillä sijaitsevalle leikkipaikalle kävelykadun varrelle. Kohteen suunnittelusta vastaa luovaan ympäristösuunnitteluun erikoistunut suomalainen Berry Creative.

Vilkasta keskustelua rakentamisen ympäristövaikutuksista

Vihreän edelläkävijän palkinto luovutettiin Joensuulle Kuntarahoituksen järjestämässä vähähiilisen rakentamisen seminaarissa 23.1. Tilaisuudessa käytiin vilkasta keskustelua rakentamisen ja rakennetun ympäristön ympäristövaikutuksista.

Ministeri Kimmo Tiilikainen totesi avauspuheenvuorossaan, että talkoiden aika ilmastoon liittyvissä kysymyksissä on ohi, nyt myös rakennusalalla on totisen työnteon aika.

Kommuninvestin Björn Söderlundh loi katsauksen länsinaapuriin, jossa 90 % kunnista on ilmastoon liittyvät tavoitteet, ja kunnat kilpailevat saavutuksilla keskenään. Kuntarahoituksen Antti Kontio korosti valtion, kuntien ja yritysten välisen yhteistyön olevan ainoa keino päästä asetettuihin ilmastotavoitteisiin.

Energisessä paneelissa ruodittiin muun muassa kaupunkisuunnittelun ja kaavoituksen roolia ilmastovaikutusten vähentämisessä, materiaalien roolia ja mahdollisuuksia sekä normien tarpeellisuutta valintoja ohjaavana tekijänä.

Lahden ympäristöjohtaja Saara Vauramo loi katsauksen Lahden tavoitteisiin ja siellä tapahtuneeseen muutokseen. Lahti ottaa tänä vuonna ensimmäisenä kaupunkina käyttöön kaupunkilaisten päästökaupan mahdollistavan sovelluksen.

Aktiivisesti osallistunut yleisö äänesti rakennusten elinkaareen vaikuttamisen tärkeimpänä ilmastovaikutuksia aiheuttavana tekijänä rakentamisen ja rakennetun ympäristön ylläpidossa.

Lue myös: Vihreää voimaa rakentamiseen

Hämeenlinnan Nummikeskus edustaa uudenlaista rakentamista

Keskuksen tiloihin tulevat sijoittumaan Nummen yhtenäiskoulu, koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta, Nummen kirjasto, neuvola sekä nuoriso- ja lastenkulttuuripalvelut. Kaupunginjohtaja Timo Kenakkala ja rehtori Kati Hirvonen kertovat haastattelussa, mikä tekee Nummikeskuksesta vihreän edelläkävijän. 

Nummikeskus, Hämeenlinna from Kuntarahoitus on Vimeo.

 

Vihreää voimaa rakentamiseen

Nepenmäen koulu kuhisi elokuussa syyslukukauden alkamisen alla kuin muurahaispesä. Vastavalmistunutta koulua kalustettiin aivan h-hetkeen saakka. Myös koulun yhteyteen rakennetussa Nepenmäen kirjastossa riitti avaamisen alla vilskettä, kun kirjoja aseteltiin kuumeisesti hyllyyn. Joensuun kaupungin tilakeskuksen johtaja Timo Korhonen kiersi koulun käytävillä ylävitosia koulun opettajille ja kannusti loppukirin ottamisessa.

– Uuden koulun käyttöönotto oli jännä paikka niin opettajille kuin oppilaille. Oli se vähän minullekin, sillä oma poika siirtyi Nepenmäelle opinahjoon, Korhonen sanoo.

Korhonen pystyi kuitenkin luottamaan siihen että kaikki sujuu kuten pitää. Nepenmäen koulu toteuttaa Joensuun kaupungin omaksumaa uutta ympäristöystävällisen rakentamisen periaatetta. Koulun opettajat ovat saaneet olla yhdessä rakennusyhtiön kanssa mukana koulun suunnittelussa.

Rakentamisessa on haettu mahdollisimman ympäristöystävällisiä ratkaisuja, mikä näkyy muun muassa aurinkopaneeleina katoilla, laadukkaina rakennusmateriaaleina ja kymmeninä antureina, joiden avulla koulun arkea seurataan monin eri mittarein, sisäilman laadusta vedenkulutukseen.

Kunnianhimoiset ympäristötavoitteet

Joensuussa ei ole kylmiltään ryhdytty vihertämään rakentamisessa. Euroopan metsäpääkaupungiksi nimetty Joensuu on Pohjois-Karjalan maakuntakeskus ja keskellä valtavia metsävarantoja. Joensuun kaupungin pinta-alasta 80 prosenttia on metsää. Metsäntutkimus on kuulunut alusta lähtien Joensuun yliopiston – tai Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksen, kuten nimi tänä päivänä kuuluu – ydinosaamiseen. Joensuussa toimii myös Euroopan metsäinstituutin EFI:n pääkonttori sekä monipuolista metsä-, puu- ja biotalouden teollisuutta.

– Joensuussa ihmisillä on aina ollut läheinen suhde luontoon. Maailma muuttuu vauhdilla ja ympäristökysymyksistä on tullut yhä tärkeämpiä kaikille. Olemme kaupunkina halunneet olla muutoksessa mukana, Korhonen kertoo.

Joensuun kaupunki otti tänä vuonna käyttöön uuden strategian, jonka tavoitteena on ympäristön ottaminen huomioon kaikessa toiminnassa. Joensuulla on kunnianhimoinen tavoite olla Euroopan hiilineutraalein kaupunki ja vähentää 60 prosenttia kasvihuonepäästöjä vuoteen 2025 mennessä vuoden 2017 tasosta. Kaupunki luopuu vuoteen 2030 mennessä kokonaan öljylämmityksestä toimitiloissaan.

– Tavoitteissa ympäristöystävällisellä rakentamisella on oma tärkeä roolinsa, korostaa Korhonen. Joensuun vihreä linja on noteerattu kansainvälisestikin. Kaupunki valittiin Euroopan vuoden 2019 Green Leaf Award -kilpailun finaaliviisikkoon. Tunnustuspalkinto jaetaan kaupungille, joka edistää ilmastonmuutoksen hillintää ja energiatehokkuutta sekä edistää jäte- ja kiertotaloutta.

– Voittoa ei kisassa tullut, mutta Joensuun imagolle valinta finaaliin oli jo itsessään tärkeä. Uskon, että vihreä imago on vahva vetovoimatekijä houkutella niin uusia yrityksiä kuin asukkaita Joensuuhun, sanoo Korhonen.

Korjausvelka kuriin

Oulussa diplomi-insinööriksi ja myöhemmin kauppatieteen maisteriksi opiskellut Korhonen teki työuraa muun muassa Jaakko Pöyryllä ja eduskunnan hallinnossa ennen aloittamistaan Joensuussa tilakeskuksen johtajana vuosikymmen sitten.

– Joensuun kiinteistökanta oli silloin sanalla sanoen kehnoa. Kaupungin korjausvelka oli kasvanut vuonna 2010 jo 53 miljoonaan euroon. Sitä oli pakko ryhtyä kaventamaan. Nyt korjausvelka on saatu supistettua 37 miljoonaan euroon ja vuonna 2020 sitä pitäisi olla enää 25 miljoonaa euroa, kertoo Korhonen.

Ensimmäisinä vuosina Korhosella riitti työmaata vanhojen suojeltujen rakennusten peruskorjauksissa. Vähitellen linjaa ryhdyttiin miettimään uusiksi. Monessa kohteessa, kuten sisäilmaongelmaisissa kouluissa ja päiväkodeissa, huomattiin, että uuden rakentaminen on taloudellisesti, toiminnallisesti sekä riskien kannalta paljon järkevämpää kuin vanhan korjaaminen.

Korjaamisen ja uuden rakentamisen vertailussa pitää Korhosen mielestä katsoa asioita aina pitkällä aikajänteellä. Vanhat rakennukset voivat olla moniongelmaisia eikä yhden asian korjaaminen riitä. Silloin uuden rakentaminen muuttuu paljon järkevämmäksi, sillä uusi rakennus voidaan tehdä energiatehokkaaksi sekä materiaaleiltaan ja tilaratkaisuiltaan ihanteelliseksi nykyisiä käyttötarkoituksia varten. Vanhassa se ei ole aina mahdollista.

– Alkuun investoinnit voivat olla hieman suurempia, mutta elinkaarikustannuksia tarkasteltaessa ympäristöystävällisen rakentamisen säästöt tulevat merkittäväksi vuosien myötä. Ennen kaikkea hyöty koituu kuntalaisille, jotka kunnallisverona lystin viime kädessä maksavat, Korhonen korostaa.

Elinkaari lyhyemmäksi?

Korhonen ei ryhdy jälkiviisaaksi vanhoihin kaupungin rakennuksiin liittyvissä ongelmissa. Rakennukset ovat Korhosen mielestä aikansa lapsia ja rakennettu parhaan silloisen tietämyksen mukaisesti. Tieto rakentamisesta ja materiaaleista on lisääntynyt valtavasti. Tilojen elinkaari suunnitellaan tänä päivänä 30–35 vuoden mittaiseksi. Siihen asti niiden tulisi palvella käyttäjäänsä ilman ongelmia.

– Kaupunki on julkisessa rakentamisessa suunnannäyttäjä. Olen miettinyt sitäkin, pitäisikö rakentamista suunnitella vain 20 vuoden käyttöä varten, sillä maailma muuttuu niin hurjaa vauhtia. Se, mikä tilaratkaisuissa tänään on järkevää, voi tulevaisuudessa olla tarpeetonta. Kehitys on nähtävissä toimistotyössä, joka ei ole enää sidoksissa tiettyyn työpisteeseen ja työhuoneeseen. Tarvitaanko jatkossa enää ollenkaan suuria toimistotiloja? Korhonen kysyy.

Muutos ajattelussa kohti ympäristöystävällistä rakentamista on Joensuussa ollut lopulta helppoa, sillä siitä saatava taloudellinen hyöty on ollut ilmeinen.

– Kaupungin hallinnossa ja päättävissä elimissä on ymmärretty, että investointeja kannattaa tutkia elinkaariajattelun kautta eikä sen mukaan, kuinka paljon itse rakentamiseen rahaa menee.

Tietenkin se vaatii hyvin esiteltyjä ja perusteltuja suunnitelmia. Joensuussa on nyt huomattu, että uudisrakentaminen on usein fiksuin vaihtoehto eikä vanhaa 1960- ja 70-lukujen rakennuskantaa kannata enää peruskorjata. Paluuta vanhaan ajatteluun ei ole, Korhonen sanoo.

Raja-aidat nurin

Perinteisen tyylin ”opettaja opettaa, oppilaat kuuntelevat” on nykykouluissa historiaa. Nyt korostetaan opettajien välistä tiimityötä, oppilaat tekevät paljon ryhmätöitä ja ovat aloitekykyisiä asioiden tutkijoita. Periaatteet on kirjattu opetushallituksen vuonna 2014 lanseeraamaan uuteen opetussuunnitelmaan eli OPS:iin.

–Uusi opettamisen ja oppimisen tapa istuu huonosti vanhoihin koulurakennuksiin. Tilojen tulee joustaa tarpeiden mukaan. Kaksi vuotta käytössä ollut Karhunmäen koulu on suunniteltu vastaamaan uuden opetussuunnitelman haasteisiin, sanoo Karhunmäen koulun rehtori Timo Nykänen.

Nykänen on silmin nähden tyytyväinen siihen, miten uusi koulurakennus palvelee käyttäjiään.

– Me opettajat pääsimme alusta mukaan koulurakennuksen suunnittelutyöhön. Se osoittautui hyväksi ratkaisuksi, sanoo Nykänen.

Joensuun kaupunki toteutti Karhunmäen koulun niin sanottuna KVR-urakkana, jossa rakennuttaja valitaan eri rakennuttajien tekemien suunnitelmien pisteyttämisen jälkeen. Rehtori Nykänen istui edustamassa koulun käyttäjiä hankesuunnitteluryhmässä, jossa koulun suunnittelua vietiin eteenpäin. Nykäsen mukaan koulua ei haluttu toteuttaa tämän päivän kuumimpien opetustrendien mukaan, vaan hakemalla ratkaisuja, jotka ovat toimivia myös tulevaisuudessa.

– Se tarkoittaa esimerkiksi opetuksessa niin sanottuja opetuspesiä, joissa neljällä luokalla on omat opetustilansa, mutta jotka ovat myös helposti yhdistettävissä avattavilla väliseinillä vaikka yhdeksi isoksi tilaksi. On tärkeää, ettei rakennus itsessään määritä, vaan mahdollistaa opetusta, kertoo Nykänen.

Karhunmäen koulu on yksi Joensuun kaupungin vihreän rahoituksen kohteista, jossa avainsana on ympäristöystävällisyys. Koulun toimivuutta mitataan sensoreilla monipuolisesti. Käyttötietoa käytetään osana opettamista.

– Haasteena on ollut tarpeeksi yksinkertaisen ja opetuksessa toimivan käyttöliittymän luominen kaiken tiedon hyödyntämiseen. Siinä on vielä paljon parantamista. Talon tekniikka on pitkälle automatisoitu ja sekin on haaste. Opettajia ja oppilaita on vaikea motivoida ympäristöystävälliseen toimintaan, jos esimerkiksi luokkahuoneiden lämpötiloihin ei päästä itse vaikuttamaan ja testaamaan eri asioita, sanoo Nykänen.

Karhunmäen koulun suunnittelu osui Nykäsen mielestä nappiin.

– Kaikki ovat olleet yhtä mieltä siitä, että koulussa on rauhallista olla ja työskennellä. On hienoa, kun rakennus itsessään voi lisätä työrauhaa ja oppimista, korostaa Nykänen.

Lue myös:Sillanrakentaja