Tasapainotusohjelma oikaisi Lappeenrannan talouden

Mitkä ovat Lappeenrannan johtamisen päälinjat lähivuosina?

Tärkeintä on käyttää kaikki keinot siihen, että saamme käännettyä nousuun työssäkäyvien määrän, jotta saamme kaupungin veropohjan kuntoon.

Parhaillaan varaudumme maakuntauudistukseen valmistelemalla mittavia omaisuusjärjestelyjä. Lappeenrannassa on myös tehty massiivinen talouden tasapainotusohjelma, jossa kaupungin absoluuttinen lainamäärä on vähentynyt yli 20 miljoonaa euroa viimeisten kolmen vuoden aikana. Talouden rakenne on kunnossa ja nyt pitää uskaltaa käyttää budjetin vähäinen liikkumavara investoimalla kasvuun.

Kolmas päälinja on digitaalisaation tuomien mahdollisuuksien nopea hyödyntäminen.

Mitkä näet Lappeenrannan suurimpina haasteina?

Meillä on paljon luontaisia vahvuuksia, mutta kaupungin väestö ikääntyy nopeasti. Veropohjan kasvuun kääntäminen on meille iso haaste, jossa pitää onnistua, mutta meillä on hyvät edellytykset ratkaista se. Ensisijaista on purkaa yritysten kasvun esteet. Lappeenranta on menettänyt paljon teollisuuden työpaikkoja, ja nyt pitää synnyttää työpaikkoja, jotka kestävät meneillään olevan rakennemuutoksen yli.

Mikä tekee Lappeenrannasta erikoisen?

Lappeenranta on valtavan kaunis kaupunki. Itärajan läheisyys tuo mukanaan kiinnostavia ja eksoottisia mausteita: sekä kasvupotentiaalia että kiinteää yhteistyötä venäläisten osapuolten kanssa.

Miltä sote- ja maakuntauudistuksen kiemurat näyttävät Lappeenrannan silmin? Miten kaupunki varautuu niihin?

Kaikki sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvät toiminnot ovat olleet Eksotessa jo pitkään, joten olemme hyvin valmiita uuteen toimintamalliin. Tuleva organisaatiorakenne ja kunnan uusi rooli, jossa johtosuhde muuttuu yhteistyöksi maakunnan kanssa, näkyy siksi selkeämmin kuin muualla.

Kaupunki panostaa vahvasti uuden kunnan kehittämiseen. Jos sote- ja maakuntauudistus menee maaliin, on tärkeää, ettei sen toteutuksessa päädytä nyt kaavailtuun omaisuuden ryöstömenettelyyn. On surullista ja epäreilua, jos valtio kahmii omaisuudesta tuottavuuspotentiaalin ja jättää roskat kuntien siivottavaksi aiheuttaen leikkauksia opetukseen ja päivähoitoon.

Mikä sinua motivoi työssäsi?

Kunnat voisivat viestiä paremmin kuntatyön mielenkiintoisuudesta. Työ on laaja-alaista ja monipuolista, kun tehtäviin kuuluvat esimerkiksi sekä energiakonsernin että terveydenhuollon kysymykset. Minulle on tärkeää tietää, että jos saan aikaan esimerkiksi edullisempia ratkaisuja hallinnossa, niin se tietää lisävaroja tärkeisiin asioihin, kuten kouluihin.

Minkä kirjan luit viimeksi?

Raimo Sailaksen Laman taittaja -elämäkerran sain lahjaksi, ja samaa kirjatyyppiä ihan erilaisesta kohteesta edusti samoihin aikoihin lukemani Apulannan bändihistoriikki Kaikki yhdestä pahasta. Ajatuksia herättävä oli myös Mandi Gardemeisterin Medici-ilmiö, joka kertoo siitä, miten parhaat oivallukset syntyvät eri alojen välimaastossa.

Kenet kollegasi jostain muualta Suomesta haluaisit nähdä seuraavassa Huomisen tekijöissä?

Olisi kiinnostavaa kuulla millaisena Hämeenlinnan talousjohtaja Jussi Oksa näkee kaupunkinsa lähitulevaisuuden.

Yhteinen varainhankintajärjestelmä

Kuntarahoitus on selvä markkinajohtaja omassa asiakaskunnassaan. Tämä kertoo rahoituksen kilpailukyvystä, sillä asiakkaat kilpailuttavat hankkimansa rahoituksen. Kilpailukykyinen hinta on seurausta monesta tekijästä, muun muassa mittavasta ja tehokkaasta kansainvälisestä varainhankinnasta, vahvasta luottoluokituksesta – joka on seurausta kuntien vahvasta taloudesta – sekä lainakannan nollariskisyydestä.

Yhteinen varainhankintajärjestelmä on osoittautunut monella mittarilla menestykseksi. Järjestelmä on varmistanut rahoituksen saamisen myös kriisitilanteissa ja tarjonnut kilpailukykyistä rahoitusta kaikissa markkinaolosuhteissa. Kauppalehden tuoreessa pankkiselvityksessä Kuntarahoituksen tehokkuus todetaan erinomaiseksi.

On koko julkisen talouden etu, että paikallishallinnolla on oma erikoistunut rahoittaja. Paikallishallinnon yhteinen varainhankintajärjestelmä perustuu rahoitus- ja takausjärjestelmään, johon ei sitoudu valtion pääomia ja jonka hyöty koituu osakkaiden ja asiakkaiden lisäksi kaikille suomalaisille veronmaksajille.

Kuntarahoituksen toiminnan edellytykset perustuvat lakiin Kuntien takauskeskuksesta. Kaikki manner- Suomen kunnat ovat Kuntien takauskeskuksen eli KTK:n jäseniä. KTK takaa Kuntarahoituksen varainhankinnan. Kunnat eivät takaa toistensa lainoja.

 

 

Järjestelmä – ja miten se toimii

KTK-lain mukaan KTK:n takaamalla varainhankinnalla voidaan rahoittaa kuntia, kuntayhtymiä, kuntien määräysvallassa olevia yhtiöitä ja valtion tukeman sosiaalisen asuntotuotannon yleishyödyllisiä toimijoita (yhtiöitä, säätiöitä ja yhdistyksiä). Sote- ja maakuntauudistuksen myötä hallitus on ehdottanut KTK-lakiin muutosta, jonka mukaan olemassa olevat, kunta- yhtymien Kuntarahoitukselta ottamat lainat voivat siirtyä valtion takaamina maakunnille.

Kuntarahoitus on määritelty systeemisesti merkittäväksi eurooppalaiseksi rahoituslaitokseksi. Sen toimintaa valvoo Euroopan keskuspankki EKP stressitesteineen ja saatavien laadun arviointeineen. Kuntarahoituksen vakavaraisuus ylittää moninkertaisesti EKP:n asettaman minimivaatimustason.

Kuntarahoitus kehittää jatkuvasti palveluvalikoimaansa asiakaskuntansa tarvitsemien kokonaisratkaisujen mukaiseksi. Lainatarjontaa täydentävät leasingrahoitus, ympäristöystävällisille hankkeille tarjottu vihreä rahoitus, erilaiset korkosuojaus- ratkaisut ja rahoituksen hallintaa tukeva Apollo- palvelu sekä tytäryhtiö Inspiran neuvonantopalvelut.

Tien päällä viihtyvä myyntimies

Kun Daniel Eriksson saapuu aamulla työpaikalleen, hän napsauttaa ensimmäisenä kahvinkeittimen päälle. Aamun rauhallisina hetkinä on hyvä käydä läpi erityistä tarkkuutta vaativat työt. Silloin keskitytään tarjouspyyntöihin ja tehdään syventyen rahoituslaskelmia.

Työaikaa on reilusti ennen kuin työpaikalla vilisee työntekijöitä, sillä toimistopäivät Eriksson aloittaa mahdollisuuksien mukaan jo kukonlaulun aikaan.

– Aamuvirkun parasta työaikaa ovat varhaisen aamun tunnit, hän tietää.

Erikssonin keittämistä aamukahveista saavat työkaverit nauttia harvoin, sillä suurimman osan työajastaan hän viettää tien päällä reissaten. Suomea ristiin rastiin matkustamiseen kuluu 120–130 päivää vuodessa.

Jollekin matkatyö on pakkopullaa, Erikssonille se on edellytys työssä viihtymiselle.

– En millään jaksaisi istua vain työpöytäni ääressä päivästä toiseen. Nautin siitä, että saan tehdä töitä ympäri Suomea asuvien ihmisten kanssa ja vieläpä ihan kasvotusten, hän sanoo.

Vuosien mittaan Eriksson on huomannut, että eri puolella maata asuvissa ihmisissä on vivahde-eronsa. Tämän hän kokee suurena rikkautena, työnsä mukavana mausteena.

– Mitään yleistyksiä ei voi tehdä, kysehän on aina persoonasta. Sen olen kuitenkin huomannut, että eri puolilla maata keskustelun mallit ovat erilaisia: ruuhka-Suomen ulkopuolella bisnesasioihin ei suunnata heti, vaan ensin rupatellaan kuulumiset, hän valaisee.  

Omassa työssään Eriksson arvostaa erityisesti sitä luottamusta, joka asiakkaiden kanssa on ajan saatossa kehittynyt.  Että ihan oikeasti molempien osapuolien tavoitteena on löytää asiakkaalle ne edullisimmat rahoitusratkaisut.

– Tiedostan sen, että Kuntarahoituksen edustajana minuun luotetaan ja se on minulle todella merkittävä asia. Kuntarahoitushan on kuntien omistama rahoituslaitos, ja on mukavaa, että asiakkaat ottavat meidät vastaan kumppanina, jonka kanssa halutaan tehdä yhteistyötä.

Leasing sopii myös kiinteistöjen rahoittamiseen

Työtään rahoituspäällikkönä Eriksson kuvailee yhdistelmäksi myyjän ja rahoituskonsultin työtä. Kuntarahoituksen asiakasvastaavana hän toimii noin 50 kunnassa enimmäkseen Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja ruotsinkielisen rannikkoseudun alueilla.

– Tällä saralla työni on pitkälti vuosisuunnitelmien tekemistä ja kuntien rahoitustarpeiden suunnittelua. Keskustelemme asiakkaan kanssa yhdessä siitä, mitä investointeja tarvitaan ja miten ne rahoitetaan: laskemme auki erilaisia rahoitusmalleja ja pohdimme järkevintä vaihtoehtoa, hän sanoo.

Lisäksi Eriksson toimii leasingrahoituksen tuoteasiantuntijana. Rahoitusmallina leasing on Erikssonin mielestä lyönyt nyt läpi.

– Leasingin läpinäkyvyys ja joustavuus nostavat sen suosiota. Lisäksi se on hinnaltaan hyvin kilpailukykyinen, hän perustelee.

Perinteisesti leasingrahoitusta hyödynnetään kunnissa esimerkiksi tietotekniikkaan, toimistolaitteisiin, autoihin, työkoneisiin ja yleensäkin kaikenlaiseen irtaimeen omaisuuteen. Viime vuosina myös kiinteistöleasing on nostanut valtavasti suosiotaan.

– Kuntien taloustilanteet vaihtelevat, mutta kaikkialla on kohteita, joihin on taloustilanteesta riippumatta investoitava. Uskon, että tarjoamamme rahoitusmalli kiinnostaa asiakkaita myös hajauttamisen näkökulmasta: on ymmärretty, että investointien rahoittamiseen on muitakin vaihtoehtoja kuin taselaina.

Vapaa-aika perheen parissa

Vaikka reissutyö ei Erikssonia väsytäkään, venyttää matkustaminen kuitenkin työpäivän pituutta melkoisesti. Päätä hän nollaa liikuntaharrastusten, kuten kuntosalitreenin parissa. Kesäkautena kuvaan astuu myös rullaluistelu ja viime vuodesta alkaen pyöräily. Liikkuminen pitää huolen siitä, että reissutyötä jaksaa myös fyysisesti.

Mieluiten vapaa-aika kuluu kuitenkin ihan normaalia arkea eläen.

– Vaikka minulla onkin luontainen kiinnostus tavata ihmisiä, niin vapaa-ajalla en hakeudu jatkuvasti uusien ihmisten seuraan. Silloin viihdyn parhaiten oman perheen kesken ruokaa laittaen, lasten kanssa pihalla peuhaten tai jalkapallokentän reunalla seisten. Kun vapaa-aikaa on vähän, haluaa perhearjesta ottaa kaiken ilon irti ja nauttia jokaisesta hetkestä.

Kuopio katsoo vuoteen 2030

Mitkä ovat Kuopion johtamisen päälinjat lähivuosina?

Parhaillaan laaditaan vuoteen 2030 asti ulottuvaa strategiaa. Keskeinen näkökulma on se, miten panostamme elinvoimaan, työllisyyteen, koulutukseen ja kulttuuriin. Jatkamme panostuksia voimakkaaseen kasvuun. Haluamme tehdä rohkeita ratkaisuja, joilla turvataan elinvoima jatkossakin, esimerkkinä Savilahden keskittymän kehittäminen kampuksena, tiedepuistona ja asuinalueena. Tavoitteena on myös byrokratian keventäminen ja kansalaisdemokratian lisääminen. Digitalisointi on keskeisessä roolissa: palveluiden on oltava saavutettavissa muulloinkin kuin virastoaikaan, ja asukkaiden voitava aktiivisesti vaikuttaa päätöksentekoon.

Mitkä näet Kuopion suurimpina haasteina?

Peruspalvelutuotannon tulo- ja menovirrat on saatava tasapainoon. Kuopio ei ole juurikaan velkaantunut viime vuosina, mutta investointeja on jouduttu jarruttamaan liian monta vuotta. Nyt pitää uskaltaa tehdä enemmän kasvuinvestointeja. Sote- ja maakuntauudistuksen mukanaan tuoma asema maakunnan vuokranantajana tuo haasteita. Käyttäjän vaatimukset sote-kiinteistöiltä tuovat investointipaineita, mutta samaan aikaan vuokratuottomalliin liittyy tulovirran heikkenemisen riski. Soten myötä kaupungin suhteellinen velkaantuneisuus kasvaa: velkasalkku pysyy ennallaan, mutta tulovirta alle puolittuu. Se ei ole mahdoton yhtälö, mutta yksittäisten riskien toteutuminen vaarantaa aiempaa nopeammin kaupungin velanhoitokyvyn.

Entä mikä tekee Kuopiosta hienon kaupungin?

Ihmiset: ystävälliset ja kaikkeen rennosti suhtautuvat savolaiset. Hieno yhteishenki manifestoitui tämän kevään jääkiekkomittelyissä, kun koko kaupunki nousi joukkueen tueksi ja seisoi omiensa takana loppuun asti. Toinen hieno ominaisuus on luonnonläheisyys. Kaupunkikulttuuria, liikuntamahdollisuuksia ja luonnossa liikkumista on aktiivisesti kehitetty helposti saavutettaviksi.

Joensuun talousjohtaja Satu Huikuri halusi edellisessä Huomisen tekijät -lehdessä tietää, miten kuopiolaiset valmistautuvat maakuntauudistuksen tuomiin muutoksiin.

Osallistumme uudistuksen valmisteluun maakuntatasolla, ja sisäisesti olemme varautuneet tulevaan setvimällä sopimusviidakkoa. Yksityiskohtaiset laskelmat taloudellisista vaikutuksista saadaan pian valmiiksi valtuustotyön, strategiavalmistelun ja taloussuunnittelun pohjaksi. Uudistus vaikuttaa moneen muuhunkin toimijaan kaupunkikonsernissa. Tuemme konserniyhtiöitä ja teemme tarkistuksia esimerkiksi liikelaitosten yhtiöittämisestä. Sillä varmistamme tulevaa liikkumistilaa ja nopeaa reagointia.

Minkä kirjan luit viimeksi?

Viimeksi luin Mick Wallin Guns N’ Roses -biografian Viimeiset jättiläiset. Parhaillaan luettavana on Yuval Noah Hararin Sapiens – Ihmisen lyhyt historia.

Kenet kollegasi jostain muualta Suomesta haluaisit nähdä seuraavassa Huomisen tekijöissä?

Lappeenrannassa tapahtuu paljon, ja kaupungin strategia- ja rahoitusjohtaja Olli Naukkarinen on aktiivinen keskustelija eri medioissa printistä sosiaaliseen. Kuulisin mielelläni Ollin näkemyksiä Lappeenrannan tulevaisuuden näkymistä.

Joensuussa on jo siirrytty uuteen sote-toimintamalliin

Mitkä ovat Joensuun johtamisen päälinjat ja ydinstrategiat lähivuosina?

Joensuussa mennään koko maahan verrattuna pari vuotta etuajassa: siirryimme jo tämän vuoden alussa uuteen toimintamalliin, jossa sote-palvelut ja pelastustoiminta eivät enää ole kaupungin, vaan Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän Siun soten järjestämisvastuulla.

Rahoitusvastuu ja omistajaohjaus säilyvät kaupungilla vielä sote- ja maakuntauudistuksen voimaantuloon asti. Siun sotelle menevien maksuosuuksien osuus kaupungin nettomenoista on tällä hetkellä runsaat 60 prosenttia.

Samaan aikaan toteutimme myös kaupungin organisaatio- ja hallintouudistuksen. Nyt haetaan uuden kunnan toimintamallia. Miten keskitymme vahvistamaan kilpailukykyä, luomaan elinvoimaa ja toimintaedellytyksiä? Miten se näkyy konserni- strategiassa?

Siun soten myötä meillä on jo hyvä vauhti päällä uusien toimintamallien rakentamisessa kunnan ja tulevan maakunnan välillä. Tavoitteena on säilyttää tämä etumatka ja nostaa profiilia toteuttamalla fiksuja valintoja ja toimintamalleja ja tuomalla niitä esille.

Miten sote ja maakuntauudistus tulee vaikuttamaan Joensuun asukkaiden arkipäivään?

Tavoitteena on, että kaupunkilaisille muutokset näkyisivät parempina palveluina, muun muassa sujuvampina palveluketjuina.

Mitkä näet Joensuun suurimpina haasteina talouden näkökulmasta?

Kaupungin talous on muihin suomalaiskuntiin verrattuna hyvällä tasolla. Meillä on ollut ylijäämäisiä vuosia, mutta liikkumavara on pieni ja siksi prosessien ja rakenteiden kehittämistä pitää jatkaa.

Joensuussa on perinteisesti korkea työttömyys ja keski- määräistä pienempi asukaskohtainen verotulo. Yritysten houkutteleminen ja työpaikkojen synnyttäminen on tärkeää.

Joensuun asukasmäärän kasvu on positiivinen asia, mutta se tuo mukanaan investointipaineita muun muassa lasten ja koululaisten määrän kasvun myötä. Kaupungin toimitilojen, asuntojen ja yhdyskuntatekniikan tarve on suuri. Vuosi 2017 on meille ennätysvuosi talonrakennuksen osalta: rakennamme ja peruskorjaamme kiinteistöjä 49 miljoonalla eurolla.

Mikä tekee Joensuusta hienon kaupungin?

Joensuu on sopivan kokoinen ja kompakti, täällä on helppo toimia ja ilmapiiri on välitön. Meillä asiat hoituvat sujuvasti. Kaupunki kehittyy koko ajan ja kaupunkikuvakin muuttuu nopeasti.

Minkä kirjan luit viimeksi?

Minulla on aina kirja kesken. Tällä hetkellä luen Raisa Porrasmaan kirjaa Japani pintaa syvemmältä. Olen lähdössä lomamatkalle Osakaan, Kiotoon ja Naraan, ja haluan tutustua maahan ennalta.

Kenet kollegasi haluaisit nähdä seuraavassa Huomisen tekijöissä? Mitä kysyisit häneltä?

Kuopio on Joensuulle rakas naapurikaupunki ja tärkeä verrokki. Haastan Kuopion talous- ja rahoitusjohtaja Toni Vainikaisen vastaamaan siihen, miten kuopiolaiset valmistautuvat maakuntauudistuksen tuomiin muutoksiin.

Talouden rakenne muuttuu bitti kerrallaan

Valmistava teollisuus ei suinkaan ole katoamassa. Kun elinkeinorakenteessa painotus muuttui maataloudesta teolliseen tuotantoon, eivät tilalliset kadonneet. Maatiloista tuli sen sijaan fiksumpia ja satapäisen karjan lypsystä huolehtii usein robotti. Se, miten lisäarvo teollisuudessa muodostuu, on muuttumassa.

Autovalmistaja saa voittonsa korin ja vaihteiston sijaan automatiikasta ja ohjelmista, joiden avulla auto havaitsee ympäristöään, ohjaa itse itseään ja varoittaa liian matalasta rengaspaineesta, kuvailee Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun taloustieteen professori Matti Pohjola.

Kansantalouden suhteellinen etu

Elinkeinorakenne määräytyy kansantalouden suhteellisen edun perusteella.

– Sen mukaan markkinataloudessa kannattaa jokaisen yrityksen – ja siten kansantalouden – erikoistua sellaisten tuotteiden valmistamiseen, johon sen tuotannolliset voimavarat parhaiten soveltuvat eli jossa kokonaiskustannukset ovat suhteellisesti pienimmät. Kansantalouden suhteellisen edun määräävät näin ollen kaikki ne tekijät, jotka vaikuttavat tuotantokustannuksiin: luonnonvarojen, energian, työvoiman, aineellisen ja henkisen pääoman määrä ja hinta sekä tuottavuuden ja teknologian taso.

– Suhteellinen etu ei välttämättä myöskään säily vakiona ajan kuluessa, vaan muuttuu teknologian kehittyessä, pääoman ja osaamisen karttuessa sekä tuotteiden ja tuotantopanosten hintojen muuttuessa. Tukemalla koulutusta sekä tutkimus- ja kehitystoimintaa julkinen valta voi myös vaikuttaa siihen, millaisessa tuotannossa kansantaloudella on suhteellinen etu.

Pohjola sanoo, että ilman t&k-toiminnan mahdollistamia innovaatioita ei synny visiota, jolla varmistetaan tulevien vuosikymmenten talouskasvu. Sekä yritysten että julkisen sektorin tulisi panostaa koulutukseen ja aloittaviin tietointensiivisten alojen yrityksiin.

Mutta mistä resurssit, kun maailmantalous on epävarma ja taantuma sitkeä?

– Yritykset jakavat ennätysosinkoja, joten rahaa kyllä on. Se, mistä on puute, on rohkeus ja pitkän aikajänteen suunnittelu. Jos nykytilanne tuo omistajille rahaa, ei heillä ole tarvetta muutokseen. Ongelmana on se, että kvartaalitaloudessa lyhyen aikavälin voitto tulee nopeasti, mutta toisaalta puuttuu näkemys siitä, mistä tekijöistä voitto tulee muodostumaan 20 vuoden kuluttua.

Kasvukelpoisia ideoita on tuettava

Julkisen vallan rooli innovoinnissa ja tutkimuksessa on varmistaa, että niistä koituvat hyödyt jakautuvat oikeudenmukaisesti.

– Aloittavalla yrityksellä on tuote- ja liiketoimintariski. Liiketoimintariski on yrityksen oma eikä sitä tule kustantaa veronmaksajilla. Tuoteriskin olemus on erilainen: onko tuote onnistunut vai ei, pystyvätkö muut yritykset heti kopioimaan sen. Tuoteriskiä voi verrata koulutukseen. Julkinen valta tukee kaikkialla maailmassa koulutusta, koska sen johdosta yksilön osaaminen koituu parhaassa tapauksessa koko yhteiskunnan hyödyksi. On laskennallisesti kannattavaa tukea sitä.

Toisaalta julkisia tutkimus- ja kehitysinvestointeja supistetaan nyt tilanteessa, jossa yritykset ovat leikanneet omia investointejaan 30 prosenttia kymmenessä vuodessa. T&k-investointien osuus kokonaistuotannosta on Suomessa jo noin prosenttiyksikön alempi kuin Ruotsissa, kun se vielä kymmenen vuotta sitten oli samaa noin neljän prosentin luokkaa.

– Julkisia investointeja tutkimukseen ja kehittämiseen tulisi kasvattaa, sillä niiden positiiviset vaikutukset muuhun talouteen ovat suuria. Kun niiden yksityiset tuottoasteet ovat 20–30 prosenttia, ovat yhteiskunnalliset tuottoasteet jopa 50–100 prosenttia suuremmat.

Myönteistä Pohjolan mukaan talouspolitiikassa on se, että digitalisaation merkitys talouden muutosvoimana on ymmärretty ja että julkinen sektori nähdään sen mahdollistajana. Kansallinen palveluväylä, liikennekaari ja digitaalinen sote-uudistus ovat hyviä esimerkkejä.

Maaperä digitaalisten palveluiden rakentamiselle on sekin periaatteessa otollinen: moni pelialan yritys on saanut alkunsa pienestä, asiastaan innostuneiden koodarien joukosta, jonka alkuinvestointina on ollut läppäri ja työpiste. Toisaalta viihdesoftan osuus kokonaistuotannosta on liian pieni, jotta se voisi yksinään nostaa koko kansantalouden nousuun. On toinenkin ongelma:

– Start-up-yrityksiä on Suomessa tällä hetkellä ehkä määrällisesti vähemmän kuin aiemmin, mutta laatu on entistä korkeampi. Osittain tästä johtuen myös suomalaiset ohjelmistoalan kasvuyritykset pyrkivät jalkautumaan Piilaaksoon, missä sekä rahoitus että asiakkaatkin ovat.

 

Rakennemuutos vaatii ajattelun muutosta

Pohjolan mukaan Suomen yritysverotus ja -verokanta ovat Euroopan mittakaavassa maltillinen ja yrittämistä koskeva sääntely on sekin muuttumassa yhdenmukaisempaan suuntaan. Toimintaympäristö ei siis ole yrittämisen jarru. Piilaakson vetovoima näkyy kaikkialla Euroopassa, ja globalisaatio ja digitalisaatio tuovat mukanaan väistämättä myös suuremman liikkuvuuden ja toimintaympäristöjen moninaisuuden.

Suomen kansantalous kasvoi vuosien 2001 ja 2008 välillä yli 20 prosenttia, mistä liki puolet syntyi tehdasteollisuudessa. Kasvu oli jopa Ruotsia nopeampaa. Sen jälkeen bruttoarvonlisäys on supistunut Suomessa niin, että koko ajanjakson kasvuksi jää vain 14 prosenttia ja tehdasteollisuuden osuudeksi 2 prosenttiyksikköä. Vuonna 2015 kokonaistuotanto oli vuoden 2006 tasolla.

– Vaikka kokonaistuotanto ei ole Suomessa kasvanut kymmeneen vuoteen, ei talouskasvu ole loppunut, sillä markkinapalvelut ovat pitäneet sitä kaiken aikaa yllä. Markkinapalveluita ovat kauppa, kuljetus ja varastointi, majoitus- ja ravitsemistoiminta, informaatio ja viestintä, rahoitus ja vakuutus, ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta sekä hallinto- ja tukipalvelutoiminta.

Markkinapalvelujen kasvusta puolestaan runsas puolet on syntynyt tietointensiivisissä palveluissa. Tässä tarkastelussa niitä ovat informaatio ja viestintä, rahoitus ja vakuutus sekä ns. liike-elämän palvelut eli ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta sekä hallinto- ja tukipalvelut. Lähes 60 prosenttia informaation ja viestinnän bruttoarvonlisäyksestä syntyy meillä tietojenkäsittelypalveluissa.

– Teollisuus supistuu, koska elintason noustessa teollisten tavaroiden osuus kotitalouksien kulutuksessa vähenee ja palvelujen kasvaa. Väestön ikääntyminen vaikuttaa samaan suuntaan. Lisäksi tieto- ja viestintäteknologian sekä digitalisaation nopea kehitys laskevat tietointensiivisten palvelujen suhteellisia hintoja, jolloin niiden kysyntä sekä kulutuksessa että tuotantopanoksina kasvaa.

Talouden rakennemuutoksessa ei ole kyse ainoastaan palvelualustoista tai bittivirroista. On osattava mukautua siihen, mitä megatrendit tuovat.

– Jos ollaan tarkkoja, niin Nokiankin menestys lähti alun perin olemassa olevan idean kopioinnista ja soveltamisesta. Maailmalla oli kehitetty uusi tapa jalostaa puuhioketta, ja tätä ideaa lähdettiin soveltamaan Suomen oloihin. Nokian rakentaminen vaati vuosikymmeniä ja useita eri tuoteperheitä, Pohjola huomauttaa ja jatkaa:

– Esimerkiksi paperille ei maailmalla enää ole kysyntää, sen sijaan kartonki elää ja voi hyvin. Pakkauksia ja kertakäyttöastioita tarvitaan ja jatkossa erityisesti älykkäät pakkaukset ovat valokeilassa. Pitää siis yhdistää biomassaa ja teknologiaa ja käyttää puukuitua uudella tavalla, ja juuri tämän uuden tavan löytäminen tutkimuksen ja kehityksen kautta on kilpailukyvyn avain.

Jutussa on hyödynnetty Matti Pohjolan artikkelia ”Kansantalouden rakennemuutos ja talouskasvu”, joka julkaistaan kevään aikana Digitaalinen Suomi -julkaisuhankkeen verkkosivuilla.

Anders Borg Kuntarahoituksen vieraana: työllisyyden ongelmat ratkaistava

Ruotsin entinen valtiovarainministeri Anders Borg vieraili 22.3.2017 Helsingissä Kuntarahoituksen kutsumana. Suomen ja Ruotsin talouden, kilpailukyvyn ja kasvunäkymien eroja vertaillut Borg kehotti suomalaiskaupunkien johtoa keskittymään työllistymisen ongelmien ratkaisemiseen. Ruotsiin verrattuna Suomi jää selvästi jälkeen erityisesti yli 55-vuotiaiden miesten ja 25-34-vuotiaiden naisten työllistymisessä.

Suomen vahvuuksina Borg pitää koulujärjestelmää ja opettajien arvostusta sekä keskinäiseen luottamukseen ja sopimiseen perustuvaa kulttuuria. Suomalaisten vahvuudeksi työelämässä Borg näkee sen, ettei teknologiaa nähdä uhkana.