Globaali talous jatkaa kasvua, palaavatko korot kasvu-uralle? – Kuntarahoituksen markkinakatsaus 8/2021 on julkaistu

Kesäkauden aikana on nähty mielenkiintoisia markkinaliikkeitä. Pitkät korot ovat laskeneet tuntuvasti, mutta osakemarkkinoilla alkuvuoden vahva veto on vain jatkunut. Yhdysvalloissa pitkien korkojen lasku alkoi jo maaliskuussa, Euroopassa vasta myöhemmin keväällä. Taustalla on korkosijoittajien pelko talouskasvun ennenaikaisesta jäähtymisestä.

– Alkuvuodesta suhdanneodotukset kieltämättä vahvistuivat hieman liian nopeasti. Koronapandemiasta toipuminen on pitkä prosessi eikä palautuminen tapahdu kitkatta. Lisäksi uudet virusmuunnokset ovat voimistaneet talouden lyhyen aikavälin riskejä. Nämä riskit kohdistuvat erityisesti kehittyviin talouksiin, joissa rokotesuoja on merkittävästi teollisuusmaita heikompi. Kiinan asema globaalien toimitusketjujen solmukohtana on erityisen merkittävä ja siksi Kiinan paikallisilla epidemia-aalloilla voi olla vaikutusta koko maailmantalouteen, Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala pohtii.

Kasvu jatkuu, Euroopassa jopa odotettua vahvempana

Vaikka maailmantalous on jo ohittamassa toipumisvaiheen kasvuhuippunsa, globaalin suhdanteen perustrendi on yhä hyvin myönteinen. Kasvu jatkuu laajalla rintamalla, Euroopassa jopa odotuksia vahvempana. Vuoden toisella neljänneksellä Yhdysvaltain bkt-luvut olivat ennakoitua vaisummat, mutta lievä pettymys selittyi pääosin varastojen supistumisella. Kotimainen kulutuskysyntä jatkoi Yhdysvalloissa voimakkaassa kasvussa.

Maailmantalouden pidemmän aikavälin kasvunäkymä on myös vahvistumassa.

– Pandemia on edistänyt digitalisaatiota ja tarjonnut yrityksille mahdollisuuden etsiä entistä tehokkaampia toimintatapoja. Valtiot panostavat nyt julkisiin investointeihin, joilla pyritään parantamaan yhteiskuntien perusinfraa ja julkisten palvelujen tehokkuutta sekä edistämään vihreää siirtymää. Keskuspankit ovat uudistaneet rahapolitiikkastrategioitaan siten, että ne tukisivat paremmin hintavakaustavoitteen toteutumista ja avaisivat mahdollisuuden korkoympäristön normalisoitumiselle, Vesala perustelee.

Maailmantalouden keskipitkän aikavälin perusviritys on siis varsin positiivinen. Toki kustannusten nousu on lisännyt stagflaation eli inflaation ja aneemisen talouskasvun yhdistelmän mahdollisuutta, mutta se on vain yksi mahdollinen skenaario, eivätkä esimerkiksi osakemarkkinat näytä tällä hetkellä olevan stagflaatiosta kovin huolissaan. Vallitseviin suhdanneolosuhteisiin nähden kesän aikana tapahtunut korkotason lasku vaikuttaa ylimitoitetulta.

– Mikäli maailmantalouden kasvunäkymä säilyy loppuvuonna likimain odotetun kaltaisena, koroissa nähtäneen käänne takaisin nousutrendille, Vesala ennakoi.

Olemme aiemmin arvioineet, että Euroopan keskuspankki saattaisi käynnistää korkotason asteittaisen normalisoinnin vuoden 2023 loppupuolella.

– Heinäkuussa julkaistun strategiauudistuksen ja sitä seuranneen rahapolitiikkaohjeistuksen perusteella tämä aikataulu vaikuttaa ehkä liian varhaiselta. Toisaalta reaalitalouden pitkän aikavälin skenaarioissa ei ole tapahtunut kovin oleellisia muutoksia, Vesala arvioi.

Suomen talouden kasvu jatkuu, työllisyysluvut jymy-yllätys

Suomen talouden tunnusluvut ovat pysyneet vahvoina.

– Ennakkotiedot vuoden toiselta neljännekseltä lupaavat sen verran voimakasta kasvua, että vuoden 2021 bkt-ennusteita saadaan luultavasti edelleen korjata ylöspäin. Teollisuudessa tilauskanta on vahvistunut erittäin hyvälle tasolle ja keskeisimmät vientimaamme näyttäisivät olevan jo vahvassa noususuhdanteessa, Vesala sanoo.

Ehkä suurimmat positiiviset yllätykset on kesän aikana nähty työmarkkinoilla. Työllisyysasteen trendi on noussut jo selvästi 72 prosentin ja työttömyysastekin on painunut alle 8 prosenttiin.

– Erityisen hämmästyttävää on ollut työvoiman voimakkaana jatkuva kasvu: työmarkkinoille aktiivisesti osallistuvia 15–74-vuotiaita henkilöitä on jopa viitisenkymmentä tuhatta enemmän kuin ennen koronapandemiaa. Ilmiö on mielenkiintoinen, sillä yleensä taloustaantumat pikemminkin vähentävät työmarkkinoille osallistumista kuin lisäävät sitä. Osallistumisasteen nousu on toki erittäin tervetullutta, sillä monilla aloilla, varsinkin palveluissa ja rakentamisessa, kärsitään jo noususuhdanteen tässä vaiheessa työvoimapulasta, Vesala jatkaa.

Talous nyt: Positiivinen vire jatkuu, vaikka virusvariantit sekoittavat pakkaa

Euroopan komissio julkaisi vastikään uudet ennusteensa EU-maiden talousnäkymistä. Komission odotus vuosien 2021–22 kehityksestä on hyvin samanhenkinen kuin muutkin viime kuukausina julkaistut ennustepäivitykset. Sekä bkt- että inflaatioennusteita on tarkistettu ylöspäin – ensiksi mainittua tuntuvammin ja jälkimmäistä hieman maltillisemmin. Komissio iloitsee EU-maiden päässeen jo vahvasti takaisin kasvun syrjään kiinni. Alkuvuoden tartunta-aallosta johtunut pieni takapakki näyttäisi sekin jääneen pelättyä vaimeammaksi.  

Suomen talous selvisi viime vuodesta hyvin, mutta jatkossa valahdamme EU:n keskikastin alapuolelle 

EU-komission laskelmissa vuoden 2021 maakohtaiset kasvuennusteet vaihtelevat Suomen 2,7 prosentin ja Romanian 7,4 prosentin välillä. Kuluvana vuonna Suomi on siis jäämässä 27 EU-maan joukossa peränpitäjäksi.  

Suomen ei toki voi odottaakaan kasvavan yhtä nopeasti kuin maat, joissa vuoden 2020 koronakuoppa oli paljon syvempi kuin meillä. Toisaalta EU-komission ennusteiden kokonaistarkastelu paljastaa, ettei Suomi yllä vuosien 2020–22 kumulatiivisessa bkt-kehityksessä EU:n keskimääräiselle tasolle. Pandemiaa edeltäneeseen tasoon verrattuna Suomen bkt-kasvu oli viime vuonna EU:n kuudenneksi parasta. Elpymisvaiheen aikana kuitenkin valahdamme jälleen alempaan keskikastiin ja Suomen bkt:n kumulatiivinen kehitys vuosina 2020–22 oikeuttaa 27 EU-maan sisäisessä vertailussa vasta sijalle 18. 

Kalenterivuosille laskettavat kasvuennusteet vetävät mutkia suoriksi 

Vuositason bkt-ennusteet pyrkivät hahmottamaan ”isoa kuvaa”, jolloin talouden lyhyen aikavälin värinä tasoittuu siistiltä näyttäväksi trendiksi. Yleensä bkt-uran nyanssien puuttuminen ei erityisemmin haittaa, pikemminkin päinvastoin. Koronavirus on kuitenkin ollut taloudelle niin merkittävä shokki, että tällä kertaa vuosineljännestason värinä voi olla normaalia voimakkaampaa, ja siksi myös talouden ennusteriskit ovat poikkeuksellisen suuria.  

Yksi kompastuskivi saattaa olla olettamus, että pandemian hellittäessä talouden aktiviteetti palautuu nopeasti kutakuinkin entiselleen ja työnsä väliaikaisesti menettäneet pääsevät kitkattomasti takaisin työelämään mukaan. Yrityksille korona on kuitenkin ollut kuin pakollinen tuumaustauko, jonka aikana on voinut rauhassa miettiä oman liiketoiminnan syvintä olemusta. Samalla on pitänyt pohtia, miten digiloikat muuttavat kuluttajien käyttäytymistä ja miten omaa bisnestä voisi pyörittää tehokkaammin.  

Koronapandemia on hyvinkin saattanut kylvää entistä voimakkaamman tuottavuuskasvun siemenen, mikä pitkällä aikavälillä parantaa hyvinvoinnin edellytyksiä. Ensivaiheessa tuotannon tehostuminen ja uudistuminen voivat kuitenkin näkyä osaamistarpeiden muuttumisena, työmarkkinoiden pahentuneina kohtaanto-ongelmina ja odotuksia hitaampana työllisyyskasvuna. Mikäli palkkasumman kasvu hidastuu, myös kysynnän toipuminen voi pettää odotukset, kunnes alkuvaiheen kitkatekijöistä päästään yli. Emme myöskään ole vielä kovin hyvin selvillä, miten suuri lasku koronasta lopulta lankeaa yritysten konkursseina ja pankkien luottotappioina.  

Toinen talousennusteisiin liittyvä ilmiselvä riskitekijä on edelleen itse koronapandemia. Positiivinen uutinen on, että Euroopassa ja Yhdysvalloissa rokotekattavuus alkaa jo olla varsin korkealla tasolla. Koska parhaat rokotteet näyttäisivät tehoavan hyvin myös virusmuunnoksiin, terveyskriisi saataneen länsimaissa lähikuukausina hallintaan. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö talous voisi edelleen kohdata vakaviakin häiriöitä. Kehittyvät maat ovat yhä kaukana riittävästä rokotekattavuudesta. Virus kiertää maailmalla vielä pitkään ja paikalliset epidemia-aallot voivat jatkossakin aiheuttaa monenlaista haittaa globaaleille toimitusketjuille.  

Varoittavatko korkomarkkinat jo kasvun (väliaikaisesta) hidastumisesta? 

Pitkät korot ovat viime viikkoina laskeneet erityisesti Yhdysvalloissa, jossa pitkien korkojen aleneminen alkoi jo maaliskuussa. Näinkin voimakas suunnanmuutos voi äkkiseltään tuntua yllättävältä, sillä samanaikaisesti inflaatio on ylittänyt odotukset ja reaalitalouden kasvuennusteita on systemaattisesti tarkistettu ylöspäin.  

Markkinat ehkä kertovat, että alkuvuoden korkojen nousu oli talouden perustekijöihin nähden hieman liian nopeaa eikä elpyminen ehkä olekaan niin tasaista ja vahvaa kuin vuositason bkt-ennusteet antavat ymmärtää. Korkoliike kertoo myös, ettei pandemia ole ohi vaan elämme yhä sen keskellä. Vaikka länsimaissa terveyskriisi alkaisikin jo olla hallinnassa, maailmanlaajuisesti ei tautia ole vielä selätetty. 

Kirjoittaja on Kuntarahoituksen pääekonomisti.

Näkökulma: Rahapolitiikan nuorallatanssi on alkanut – mitä Fedin tuoreesta korkoennusteesta pitäisi ajatella?

Yhdysvaltain keskuspankki Fedin avomarkkinakomitean viime viikkoinen kokous tarjosi odotuksia vahvemman signaalin rahapolitiikan tulevasta kurssimuutoksesta. Vielä maaliskuussa Fed ei nähnyt koronnostoille tarvetta ennen vuotta 2024, eikä keskustelua arvopaperiostojen vähentämisen aikataulusta pidetty ajankohtaisena. Fedin uuden ennusteen mukaan korkopolitiikan kiristykset aloitettaisiin vuonna 2023 kahdella koronnostolla. Lisäksi ennustepaneelin 18 jäsenestä seitsemän oli sitä mieltä, että korkoja voitaisiin nostaa jo ensi vuonna.

Myös määrällisen elvytyksen oikeaa mitoitusta on alettu puntaroida. Rahapolitiikan kiristyminen todennäköisesti käynnistyykin juuri arvopaperiostojen vähentämisellä – jos ei vielä tänä vuonna niin mahdollisesti ensi vuoden alkupuolella.

Muutokset Fedin linjauksissa kertovat Yhdysvaltain kasvunäkymän vahvistumisesta: omassa ennustepäivityksessään Fed nosti arvionsa kuluvan vuoden bkt-kasvusta peräti 7 prosenttiin. Inflaation Fed odottaa kiihtyvän tänä vuonna 3,4 prosenttiin. Fed siis lienee herännyt myös talouden ylikuumenemisriskeihin, joita Bidenin hallinnon voimakas kysyntäelvytys on ruokkinut.

Tuoreeltaan Fedin melko jyrkkä suunnanmuutos säikäytti markkinoita – varsinkin osakemarkkinoita, joilla keskuspankkien ultrakevyt rahapolitiikka on tukenut vahvaa kurssinousua. Omalla tavallaan Fedin viesti markkinoille on kuitenkin myös huojentava: kun data muuttuu, keskuspankki reagoi ja toimii loogisesti uuden tiedon mukaisesti.

Tasapainoisen kehityksen kannalta on oleellista, että keskuspankin reaktiot ovat ennakoitavia. Tällöin markkinahinnoittelu sopeutuu jo ennen varsinaisia ilmoituksia uusista rahapolitiikkatoimista ja äkkinäisiltä korkotason heilahteluilta vältytään. Ennakoitavuuden vahvistamisessa Fedillä on edelleen tehtävää. Esimerkiksi se, mitä tuore strateginen muutos inflaatiotavoitteessa (tavoitellaan tiettyä yli ajan laskettua keskimääräistä inflaatiovauhtia) käytännössä tarkoittaa, on vielä osittain epäselvää.

Talouden luotsaaminen kovan alkukiihdytyksen jälkeen tasapainoiselle kasvu-uralle on joka tapauksessa Fedille erittäin vaativa tehtävä: Yhtäältä rahapolitiikkaa ei saa kiristää liian nopeasti, etteivät yritysten ja kotitalouksien tulevaisuuden odotukset jäähdy ennen aikojaan. Toisaalta, jos talous pääsee ylikuumenemaan, käsissä voi olla inflaatio-ongelma, jonka tainnuttamiseen tarvitaan niin kovia kiristystoimia, että niiden seurauksena myös reaalitalous vaipuu uuteen taantumaan.

Fed on aloittanut nuorallatanssin, jonka ensimmäinen askel taisi lopulta sujua kohtalaisen hyvin. Korkokokouksen jälkeen keskipitkät korot nousivat eli viesti tulevista ohjauskoron nostoista meni perille. Toisaalta korkokäyrän pitkä pää kääntyi ensipompun jälkeen laskuun – pisimmät korot jopa varsin tuntuvasti. Positiivisesti tulkittuna markkinat uskovat Fedin pitävän inflaation kurissa. Mikäli pisimpien korkojen lasku jatkuu, se voi kertoa huolesta, että oraalla oleva nousukausi jää kiristyvän rahapolitiikan vuoksi odotettua lyhyemmäksi. USA:n talouden lähivuosien veto näyttää kyllä kuitenkin niin vahvalta, että hieman pidemmässä katsannossa koko korkokäyrälle on jäljellä selvää nousupotentiaalia.

Mitä tapahtuu rahapolitiikalle Euroopassa? Timo Vesalan blogisarjan jatko-osa euroalueen talouden ja korkomarkkinoiden näkymistä julkaistaan viikolla 26.

Miksi inflaatio kiihtyy, Timo Vesala? – Kuntarahoituksen markkinakatsaus 5/2021 on julkaistu

Inflaatio kiihtyi Yhdysvalloissa odotettua enemmän

Yhdysvaltojen massiivinen talouden elvytysurakka on kasvattanut huolta inflaatiosta. Huhtikuussa inflaatio kiihtyi USA:ssa jo yli neljään prosenttiin, mikä oli selvästi odotuksia korkeampi lukema.

– Kysyntä virkoaa varsin nopeasti, mutta talouden tarjontapuoli toipuu pandemian poikkeusoloista hitaammin. Monet yritykset varautuivat talvikaudella heikompaan menekkiin, ja nyt on ilmennyt pullonkauloja toimitusketjuissa. Kysynnän ja tarjonnan elpymisen eritahtisuus aiheuttaa väliaikaisia inflaatiopaineita. Myös energian ja raaka-aineiden hintojen palautuminen vuoden takaisesta romahduksesta nostattaa nyt inflaatiolukuja, analysoi Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala.

Yhdysvaltojen keskuspankki Fedin tehtävä vaikeutuu, jos koronasta toipuva talous kaipaa yhä rahatalouden elvytystä, mutta inflaatio-odotusten hillintä alkaa jo vaatia puheita korkojen nostamisesta.

– Yhdysvaltojen korkonäkymä säilyy epävarmana, kunnes saamme enemmän näyttöä siitä, onko kuluttajahintojen nousussa aineksia pysyvämpään inflaatio-ongelmaan, Vesala jatkaa.

Eurooppa seuraa Yhdysvaltoja, mutta maltillisesti

Inflaatio on jo kiihtynyt ja kiihtyy jatkossakin myös Euroopassa, mutta selvästi maltillisemmin kuin Yhdysvalloissa. Mikäli elvytyspolitiikka onnistuu ja talous toipuu lähivuosina pandemiaa edeltäneelle bkt:n kasvu-uralle, EKP:lle avautuu mahdollisuus alkaa normalisoida korkotasoa. Pitkät korot ovatkin jo kääntyneet maltilliselle nousutrendille.

– Talouden ylikuumenemisen riski on kuitenkin huomattavasti pienempi kuin Yhdysvalloissa, ja siksi myös korkojen nousupotentiaali on selvästi vähäisempi. Näillä näkymin ensimmäiset koronnostot voisivat ajoittua vuodelle 2023, mutta tällainen näkymä kuitenkin edellyttää nykyisten kasvuodotusten toteutumista, Vesala sanoo.

Kuntatalouden lähivuosien näkymä hieman kohentunut – haasteita silti riittää

Suomen talous on kestänyt alkuvuoden epidemia-aallon odotuksia paremmin, ja myös työllisyydessä on tapahtunut myönteistä kehitystä. Koronakriisin kauaskantoisimpia ongelmia ovat pitkäaikaistyöttömyyden merkittävä nousu ja toisaalta työllisyyden resurssirajoitteet; osaavasta työvoimasta uhkaa tulla pulaa jo talouden elpymisvaiheessa.

Uusi kuntatalousohjelma kertoo kuntatalouden lähivuosien näkymän kohentuneen: rahoitusalijäämän ennustetaan olevan vuosina 2021–2024 aiempia arvioita pienempi. Arviot verotulojen kehityksestä ovat parantuneet ja vuosikate riittää aiempaa paremmin kattamaan kuntien investointitarpeita. 2020-luvun suuret haasteet – ilmastonmuutos, huoltosuhteen nousu ja alueiden eriytyminen – eivät kuitenkaan hellitä vaan edellyttävät palvelurakenteen jatkuvaa sopeuttamista ja valmiutta yhteistyöhön.

Pitkät korot nousevat – mistä on kyse?

Pitkien korkojen viimeaikainen nousu on ollut markkinoiden polttavimpia puheenaiheita. Yhdysvalloissa nousu alkoi jo viime kesänä. Elokuun pohjatasoilta USA:n kymmenen vuoden lainan korko on kohonnut kutakuinkin prosenttiyksiköllä. Euroopan valtionlainamarkkinoille nousutrendi sen sijaan tarttui vasta vuodenvaihteessa. Saksan kymmenvuotinen lainakorko on vuoden alusta noussut kolmisenkymmentä korkopistettä, mikä on näin lyhyessä ajassa varsin merkittävä pomppu.

Sinänsä pitkien korkojen nousussa ei ole mitään yllättävää. Viimeisen puolen vuoden aikana usko talouden elpymiseen on vahvistunut ja myös tulevaisuuden inflaatio-odotukset ovat toipuneet. Olemme suhdannevaiheessa, jossa korkokäyrä yleensä jyrkkenee. Käyrän jyrkentyminen tapahtuu ensivaiheessa nimenomaan pitkien korkojen nousun kautta. Elvyttävä rahapolitiikka ankkuroi lyhyet korot mataliksi vielä niin pitkäksi aikaa, että taloudet ovat varmasti päässeet koronapandemian aiheuttamasta stressistä ulos.

Bidenin massiivinen elvytys tuonut korkonäkymään oman mausteensa

Tällä kertaa ylimääräistä pöhinää markkinoilla on aiheuttanut Yhdysvaltain uuden hallinnon massiivinen velkaelvytys, joka nousee kuluvana vuonna noin 14 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Jopa uuskeynesiläiset talousprofessorit Larry Summers ja Olivier Blanchard – jotka eivät yleensä ole olleet elvytysaikeita jarruttelemassa – varoittelevat talouden ylikuumenemisen riskeistä. Liian löysä finanssipolitiikka voi heidän mukaansa johtaa epätoivottuun inflaation kiihtymiseen, jolloin keskuspankki Fed olisi pakotettu nostamaan nopeasti ohjauskorkoja.

Summersin ja Blanchardin viesti resonoi markkinoilla: USA:n lainakorot nousivat helmikuussa poikkeuksellisen voimakkaasti.

Ylikuumenemisteoria on sinänsä looginen ja varteenotettava riski, jota kannattaa ehdottomasti seurata. Summersin ja Blanchardin skenaario on kuitenkin vain yksi mahdollinen kehityskulku. Markkinat ehkä innostuivat hinnoittelemaan sitä hieman liian nopeasti. Arvelisin, että seuraava merkittävä nousupyrähdys koroissa vaatii jo kouriintuntuvampaa näyttöä kysynnän ylikuumenemisriskeistä. 

Euroalueella talouden perustekijät eivät vielä tue korkotason voimakasta nousua


Euroalueella pitkien korkojen merkittävä nousutrendi on vielä useamman mutkan takana kuin Yhdysvalloissa. Talouden perustekijät eivät toistaiseksi tue korkotason voimakasta nousua. Euroopassa elvytys on paljon maltillisempaa kuin Yhdysvalloissa, jakautuu pidemmälle ajalle eikä myöskään kohdistu yhtä voimakkaasti kulutuksen stimuloimiseen. Siksi riskit inflaation pysyvästä kiihtymisestä ovat Euroopassa huomattavasti vähäisemmät kuin Yhdysvalloissa.

Toki euroaluekin toipuu taantumasta, ja makrotalouden iso kuva on menossa selvästi parempaan suuntaan. Korkokäyrän maltillinen jyrkkeneminen on meilläkin perusteltua. Eikä korkojen nousu sitä paitsi Euroopassa vielä olekaan ollut erityisen voimakasta.

Väliaikainen hintojen nousu ei välttämättä merkitse pysyvää inflaation kiihtymistä


Talouden perustekijät ratkaisevat korkojen pidemmän aikavälin trendit, mutta välillä markkinoilla syntyy ilmiöitä, jotka aiheuttavat koroissa lyhyen aikavälin heiluntaa. Kuluvana vuonna yksi tällainen mahdollinen ilmiö saattaa olla inflaation lyhytkestoinen kiihtyminen.

Koronapandemia on aiheuttanut talouden tarjontapuolelle monenlaisia vauriota. Tuotannossa ja logistiikassa ei välttämättä heti pystytä vastaamaan elpyvään kysyntään. Myös energian ja raaka-aineiden hintojen toipuminen tulee väliaikaisesti kiihdyttämään kustannusinflaatiota. Nämä ohimenevät tekijät tuskin kuitenkaan oleellisesti muuttavat pitkän aikavälin inflaatio-odotuksia, jotka ovat viime kädessä ratkaisevia keskuspankin rahapolitiikalle ja joukkolainamarkkinoiden hinnoittelulle.

Timo Vesala
Kirjoittaja on Kuntarahoituksen pääekonomisti

Miten talous kehittyy tulevaisuudessa? Kuntarahoitus julkaisee tiistaina Q1 2021 suhdanne-ennusteen tiistaina 9.3.2021. Ilmoittautuminen avoimeen julkaisutapahtumaan verkossa on nyt auki
täällä.

Kiihdyttääkö massaelvytys inflaatiota? Kuntarahoituksen helmikuun markkinakatsaus on nyt julkaistu!

Uudet tautitapaukset ja koronaviruksen aiheuttamat kuolemat ovat tammikuun lopulta alkaen olleet lievässä kasvussa, mikä antaa viitteitä tiukentuneiden rajoitustoimien toimivuudesta. Rokottamisen vaikutukset alkavat voimakkaammin näkyä vasta tulevina viikkoina.

– Tiukentuneet rajoitustoimet ovat vaikuttaneet talouden aktiviteetteihin odotuksia vähemmän. Euroalueen bkt supistui viime vuoden lopulla, mutta ei niin paljon kuin pelättiin. Vuosi 2021 on lähtenyt käyntiin odotuksia vahvemmalta pohjalta ja kuluvan vuoden kasvuennusteita on nostettu. Euroalueen odotetaan kasvavan tänä vuonna noin 4 %, USA:n noin 5 % ja kehittyvien talouksien noin 6 %, arvioi Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala.

Bidenin elvytyspaketti herättänyt kritiikkiä – pelko inflaation kiihtymisestä kasvaa

Yhdysvalloissa keskustelua on herättänyt Bidenin massiivinen, jopa 1 900 miljardin dollarin talouden elvytyspaketti. Markkinoilla innostuneesti vastaanotettu uutinen on herättänyt myös kritiikkiä elvytyksen ylimitoittamisesta ja inflaation kiihtymisestä.

– Yksi riskiskenaario on, että koronatalouksien voimakas suora tukeminen johtaa talouden ylikuumenemiseen, jolloin keskuspankki FED saattaisi joutua nostamaan korkoja ja siten neutralisoimaan velkaelvytyksen suotuisia vaikutuksia. Yhdysvalloissa inflaatio-odotukset ja pitkät korot ovatkin jo selvästi nousseet, Vesala jatkaa.

Euroopan talous piristymässä

Myös Euroopassa inflaatio on piristynyt, mutta sen taustalla on enemmän teknisiä syitä kuin aitoja inflaatiopaineita. Energia- ja logistiikkakustannusten nousu tulee todennäköisesti kiihdyttämään kuluttajahintainflaatiota myös euroalueella. Pitkän aikavälin inflaationäkymässä ei kuitenkaan ole vielä näkyvissä merkittävää muutosta, ja riski korkotason voimakkaasta noususta on siksi Euroopassa selvästi vähäisempi kuin Yhdysvalloissa.

Suomi on selvinnyt koronan toisestakin aallosta selvästi muuta Eurooppaa pienemmin vaurioin, ja talous on jatkanut maltillisessa kasvussa. Elpyminen näyttää myös muuttuneen laaja-alaisemmaksi: kuluttajien ja elinkeinoelämän luottamus on vahvistunut, teollisuuden tilaukset ovat kääntyneet kasvuun ja jopa rakentamisen näkymä saattaa olla vakautumassa.

– Suomen viime vuoden viimeisen neljänneksen varsinaiset tilinpitoluvut ovat vielä tulossa, mutta bkt:n pikaennakon mukaan Suomen talous ylsi vuoden 2020 lopussa lievään kasvuun. Lähtötaso tälle vuodelle on korkeampi kuin vielä muutama kuukausi sitten uskallettiin odottaa. Optimismi on perusteltua, mutta voimme nähdä talouden toipumisessa myös takapakkeja. Isoimpia riskejä Suomen taloudelle ovat pitkäaikaistyöttömyyden ja lomautusten kasvu. Myös konkurssit tulevat väistämättä lisääntymään, Vesala arvioi.

Kuntatalouteen kertynyt puskuri tulee tarpeeseen

Kuntatalous vahvistui vuonna 2020 valtion koronatukien ja positiivisen verotulojen kehityksen ansiosta. Lokakuussa julkaistuun kuntatalousohjelmaan verrattuna kunta- ja kuntayhtymien yhteenlaskettu tulos oli 400 miljoonaa odotuksia parempi – eroa historialliseen huonoon vuoteen 2019 oli tuloksessa jopa noin 2 miljardia euroa.

Koronatukien ansiosta kuntatalouden yhteenlaskettu vuosikate oli vuonna 2020 lähes 4,6 miljardia euroa. Kunta- ja kuntayhtymien investointitarpeet kasvoivat, ja investointimenot olivat yli 5,6 miljardia euroa. Vuosikate kuitenkin kattoi investointitarpeista selvästi aiempia vuosia suuremman osan

– Odotettua parempi kuntatalouden vuosi ja ennakoitua pienempi rahoitusalijäämä toivat kunnille pandemian loppuajalle puskurin, mikä voi näkyä lainakannan maltillisempana kasvuna vuonna 2021. Puskuri voi tulla hyvinkin tarpeeseen, sillä valtion yleiskatteiset koronatuet vähenevät, työttömyys voi kääntyä uuteen nousuun ja verotulojen kehitys heikentyä, Vesala sanoo. Viime vuoden puskureilla pitäisi selvitä sekä koronan akuutin vaiheen yli että viedä läpi kriisin jälkihoito, Vesala sanoo.

Lue ajantasaisimmista talousnäkymistä Kuntarahoituksen markkinakatsauksesta!

Lisätietoja

Timo Vesala, pääekonomisti
050 5320 702

Markkinakatsaus 1/21 on julkaistu – ”Talous toipuu 2021 mutta alkuvuosi on pandemian vuoksi vielä vaikea”

Vuoden 2021 talousnäkymiin liittyy jo paljon toiveikkuutta, vaikka talvikuukaudet ovat vielä piinallista kilpajuoksua koronaviruksen nopeasti leviävien varianttien ja ihmisten rokottamisen kesken.

– Rokottamisen eteneminen vahvistaa vähitellen yleistä talousluottamusta. Vuoden 2021 jälkipuoliskolla talouskasvu voi olla jonkin aikaa varsin ripeää, kun kotitalouksien patoutunut kulutuskysyntä alkaa purkautua, sanoo Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala

Joe Bidenin valinnan Yhdysvaltain presidentiksi odotetaan tuovan kansainvälisiin suhteisiin vakautta ja ennustettavuutta.

– Demokraattienemmistö senaatissa antaa Bidenille pelivaraa pandemian talousvaikutusten hoitoon, mikä on koko maailmantalouden kannalta hyvä uutinen. Toisaalta Capitol Hillin tapahtumat jälkipyykkeineen tuovat ikävää ristivetoa, joka saattaa hidastaa uuden hallinnon tehokasta aloitusta, Vesala arvioi.

Euroopassa EKP on puskenut vauhtia talouden toipumiseen mittavalla elvytyksellä. Vuonna 2021 EKP:n rahapolitiikan elvytys suhteessa valtioiden velanottotarpeeseen tulee olemaan jopa suurempaa kuin edellisvuonna. Tämä vaikuttaa olennaisesti korkonäkymiin.

– Vaikka talous on kääntymässä nousuun ja pitkiin korkoihin kohdistuu suhdanneluontoista nousupainetta, EKP:n toimien ansiosta koronnousumahdollisuudet näyttävät tänä vuonna melko vähäisiltä. Yhdysvalloissa tilanne on toinen ja siellä on enemmän pitkien korkojen nousua kasvu- ja inflaatio-odotusten vetäminä, Vesala toteaa.

Koronakriisin vaikutus Suomen teollisuuteen jäämässä pelättyä vaimeammaksi

Viime vuonna pelättiin, että koronakriisin ”peräaalto” osuu Suomen teollisuuteen viiveellä ja teollisia työpaikkoja aletaan jälleen menettää runsaasti. Näin ei toistaiseksi ole käynyt, ja teollisuuden uudet tilaukset ovat jo kääntyneet nousuun.

– Teollisuutemme rakenteesta näyttäisi olleen kerrankin hyötyä ja siitä, että keskeisimmät vientimarkkinamme – Kiina, USA, Saksa ja Ruotsi – ovat selvinneet taloudellisesti suhteellisen hyvin, Vesala summaa.

Koronasta jää pitkäkestoisia arpia mutta kokemuksista voi löytyä myös kasvun ituja

Koronapandemia jättää Suomenkin tuotantorakenteeseen monenlaisia arpia ja korjausvelkaa, jotka hidastavat alun kasvupyrähdyksen jälkeen talouden elpymistä. Vaikeasti sulava pitkäaikaistyöttömyys on jo selvästi noussut ja koronatukien sekä väliaikaisen konkurssilainsäädännön katveessa muhii selvittämätön konkurssisuma. Pandemian jälkeen kestää aikansa ennen kuin yritysten investointikyky palautuu ja talouden normaali uusiutumisprosessi saadaan käyntiin.

– Koronavuodesta voi kuitenkin jäädä myös ituja tulevaisuuden tuottavuuskasvulle. Suomi on selvinnyt koronakriisistä hyvin osin yhteiskuntamme digitaalisten valmiuksien ansiosta. Pakon edessä tehdyistä digiloikista voi löytyä avaimia kestävyysvajeenkin ratkaisemiseen, Vesala arvioi.

Valtion koronatuet vahvistaneet väliaikaisesti kuntataloutta

Kuntatalous on vahvistunut historiallisen heikon vuoden 2019 jälkeen, sillä valtio on kantanut päävastuun koronan talousvaikutuksista. Kuntatalouden rakenteelliset epätasapainot eivät kuitenkaan ole poistuneet, ja pitkän aikavälin ongelmia on palattava ratkomaan välittömästi akuutin pandemiatilanteen helpotettua.

– Koronan lopullisia vaikutuksia kuntatalouteen ei niitäkään vielä tiedetä. Jos työllisyys heikkenee pitkäkestoisesti, heijastuu se väistämättä myös kuntiin, Vesala sanoo.

Millaisia pitkäkestoisia vaikutuksia koronalla arvioidaan olevan Suomen talouteen? Lataa Kuntarahoituksen tammikuun markkinakatsaus.

Lisätietoja

Timo Vesala, pääekonomisti
050 5320 702

Vuokrataloyhtiöiden kestävä talous vaatii tilojen käyttöasteen aktiivista johtamista

Valtaosa Suomen kunnista menettää asukkaitaan seuraavan 20 vuoden aikana. Tämä tarkoittaa sitä, että asukasluvultaan taantuvien kuntien vuokra-asuntojen kysyntä ja siten vuokrataloyhtiöiden käyttöasteet tulevat laskemaan tulevina vuosina – näin on jo käynyt monella paikkakunnalla. ARA-asuntokannan osuus tästä joukosta on merkittävä. Tyhjillään olevat rivi- ja kerrostalot tuovat kustannuksia, mutta eivät tuloja.

Asuntojen tyhjäkäyttö rasittaa vuokrataloyhtiön taloutta. Monet kunnat eivät ole kuitenkaan reagoineet kasvavaan ongelmaan, vaikka vuokra-asuntojen tarjonta ylitti useilla paikkakunnilla kysynnän jo 90-luvun alussa1. Tyypillisesti taustalla on osaamisen tai omistajaohjauksen puute ja kohteeseen otettujen lainojen takapainoinen lyhennysohjelma. Joskus myös kyse voi olla huonokuntoisen kiinteistön purkamisesta aiheutuvasta alaskirjaustarpeesta ja sen negatiivisesta vaikutuksesta kuntakonsernin tulokseen. Tilanne on tuttu monelle kunnalle: vuokrataloyhtiön taloudellista tilannetta lähdetään liian usein miettimään vasta, kun yhtiön kyky suoriutua laina- ja muista maksuvastuista ja kyky investoida ovat heikentyneet merkittävästi.

Vuokrataloyhtiön kestävä talous edellyttää noin 90 prosentin käyttöastetta2. Tavoitteeseen päästään harvoin operatiivisilla keinoilla: ARA-rajoitusten ja asuntojen ylitarjonnan vuoksi vuokrien nostaminen ei useinkaan ole vaihtoehto. Yhtiön heikko kassavirta ja lainanhoitokyky eivät puolestaan mahdollista tarvittavia peruskorjauksia, ja tilojen kunto heikentää entisestään asuntojen houkuttelevuutta ja käyttöastetta.

Kunnilla on merkittävä omaisuus kiinni tappiollisissa kiinteistöissä. Jo ongelman euromääräinen mittaluokka tekee kiinteistöjen käyttöasteen tarkastelusta strategisen kysymyksen. Tulevan sote-järjestämisvastuun poistuminen kunnilta korostaa entisestään jäljelle jäävien toimintojen merkitystä. Siksi omistajan tai yhtiön tulisi säännöllisin aikavälein selvittää vuokrataloyhtiön talouden ja kiinteistökannan tilannetta ja arvioida tarvittavia toimenpiteitä niiden kuntoon saattamiseksi.

On selvää, että vuokra-asuntojen kysyntä ja tarjonta tulee tasapainottaa. Käyttöasteongelmaan tulisi vastata paikallisella kehitystoiminnalla ja asuntokannan vähentämisellä. Korjaavien toimenpiteiden arviointi alkaa yhtiön talouden nykytilan analysoinnilla ja ennusteiden laadinnalla sekä asuntokannan analyysilla. Tässä aiheeseen perehtynyt ulkoinen kumppani on usein arvokas yhteistyökumppani. Me Inspirassa esimerkiksi autamme johtoa mallintamaan, kehittämään ja arvioimaan asuntokannan määrän ja laadun kehittämisen toimenpiteitä. Laadimme yhteistyössä vuokrataloyhtiölle konkreettisen toimenpidesuunnitelman, jolla varmistetaan yhdessä toimivan johdon kanssa talouden ja asunto-omaisuuden kunnossa pysyminen – ja saavutetaan lopulta taloudellisesti terveempi tilojen käyttöaste.

Tutta Pentinmikko

Kirjoittaja on kuntien omistusjärjestelyihin, investointeihin ja rahoitukseen erikoistunut konsultti ja Inspiran apulaisjohtaja.

Kiinnostuitko? Ota yhteyttä ja jatketaan keskustelua aiheesta! (Tutta Pentinmikko, tutta.pentinmikko@inspira.fi, +358 50 3235 370).

1) Kuntien ARA-vuokra-asuntojen korjaaminen ikääntyneiden asumiseen sopivaksi, Ympäristöministeriön julkaisuja | 2019:5
2) Hiltunen, E. (2008) Käsikirja vuokrataloille. Tietoja arava- ja korkotukivuokratalon taloudesta, hallinnosta ja ylläpidosta isännöitsijän ja vuokratalon omistajan käyttöön. Kuntaliitto, Helsinki 2008.

Kuntarahoituksen markkinakatsaus 11/20 on julkaistu – ”Rokoteuutinen tuo valoa ensi vuoteen”

Osakekursseja heiluttaneen Yhdysvaltojen presidentinvaalitaiston jälkeen tilanne markkinoilla on tasaantunut ja huomio kiinnittyy jälleen koronapandemian terveys- ja talousvaikutuksiin. Loppuvuoden keskeinen kysymys on, miten hyvin Eurooppa ja Yhdysvallat selviävät ennakoitua pahemmaksi äityneestä toisesta aallosta.

– Euroopassa tulemme näkemään miinusmerkkisen viimeisen neljänneksen, ja talvi on vaikea. Taloudet ovat kuitenkin jo ehtineet sopeutua toimimaan epidemian oloissa, ja oletettavasti tuotantoa kyetään toisen tartunta-aallon aikana pitämään paremmin yllä. Kevään kaltaista jyrkkää pudotusta tuskin on luvassa, analysoi Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala.

Myös talous tarvitsee rokotetta

Taloudessa elää rinnakkain kaksi kehityskulkua: pandemia kiihtyy ja aiheuttaa epävarmuutta, mutta viime päivien positiiviset rokoteuutiset tuovat valoa ensi vuoden näkymiin.

– Rokoteuutinen luo toivoa, mutta ei pelasta toiselta aallolta. Uutisilla on ensi vuoden kannalta kuitenkin suuri merkitys, sillä ne valavat yrityksille uskoa liiketoiminnan palautumiseen ja voivat antaa rohkeutta tehdä investointeja. Koska tulevaisuudennäkymillä on suuri merkitys sekä yritysten että kuluttajien taloudellisille päätöksille, positiivisia vaikutuksia voi alkaa näkyä jo alkuvuodesta eli selvästi ennen kuin rokote saadaan laajasti jakoon, Vesala sanoo.

Pandemian aiheuttama epävarmuus ei ole ohi

Aika näyttää, miten toimet pandemian hillitsemiseksi toimivat ja miten syvältä taloudessa joudutaan vielä koukkaamaan ennen kuin rokote tuo helpotuksen. Koronaiskun todellinen mittaluokka Suomen teollisuuteen ja vientiin on myös vielä epävarma.

– Teollisuuden tilaukset ja tuotanto eivät ole kääntyneet nousuun, ja siellä piilee vielä negatiivisten yllätysten mahdollisuus. Onneksi tärkeimmillä vientimarkkinoillamme, kuten Saksassa, Kiinassa ja USA:ssa, tilanne on kohentunut, joten perusedellytykset toipumiselle ovat meilläkin olemassa, Vesala kertoo.

Millaisia vaikutuksia koronalla on ollut kuntatalouteen ja miltä kuntatalous näyttää juuri nyt? Lue Kuntarahoituksen marraskuun markkinakatsauksesta.


Lisätietoja

Timo Vesala, pääekonomisti
p. 050 5320 702

Markkinakatsaus 10/2020

Koronapandemia yhä akuutti riski maailmantaloudelle

Koronakevät suisti maailmantalouden syvään taantumaan. Voimakkaimmin bkt supistui alkuvuonna maissa, joissa epidemiatilanne oli vaikein ja riippuvuus palvelusektorista suuri. Maailmantalouden pohja saavutettiin kuitenkin melko nopeasti jo huhti–toukokuussa. Kesäkuukausista alkaen yksityinen kulutus, teollinen tuotanto ja maailmankauppa ovat selvästi piristyneet.

Teollisuuden globaali toipuminen jatkuu, mutta tartuntojen uusi aalto painaa palvelualoja

Koronatartuntojen lisääntyminen ja uudet paikalliset rajoitukset vaikeuttavat erityisesti palvelualojen toipumista. Makrotalouden riskit ovat yhä alasuuntaiset. Suurin riski liittyy koronapandemian mahdolliseen uuteen eskaloitumiseen, jolloin uudet rajoitustoimet voisivat pysäyttää elpymisen ja kääntää maailmantalouden uudelleen laskuun. Muita keskeisiä lähiajan riskitekijöitä ovat USA:n vaalit, jotka voivat vaikuttaa kotimaan elvytyspolitiikan suuntaan ja kansainvälisten kauppasuhteiden kehitykseen, sekä EU:n ja Iso-Britannian neuvottelut tulevista kauppasuhteista. EKP ennustaa euroalueen bkt:n supistuvan 8 % vuonna 2020 ja kasvavan 5 % vuonna 2021.

Korko-odotukset laskeneet, vaikka elvytys kanavoituu aiempaa suoremmin reaalitalouteen

Koronakriisin pitkittyminen on johtanut korko-odotusten laskuun entistäkin alemmaksi. Euron vahvistuminen on lisännyt lyhyen aikavälin deflaatioriskejä. Julkistalouksien velkataakat kasvavat merkittävästi, mikä voimistaa tarvetta pitää politiikkakorot matalalla. EKP:n elvytystoimet – erityisesti pankkien rahoituksen saatavuutta tukeva TLTRO-ohjelmat – ovat painaneet euribor-korot hyvin mataliksi ja lyhyet jopa EKP:n talletuskoron alapuolelle.

Pandemian sitkeyden vuoksi EKP saattaa lähikuukausina yhä lisätä elvytystä. Lisäkoronlaskut eivät kuitenkaan enää vaikuta todennäköisiltä. Toisaalta EKP:n korkopolitiikassa ei odoteta myöskään kiristyksiä ennen kuin aikaisintaan vuoden 2023 paikkeilla ja senkin jälkeen korkojen odotetaan nousevan hyvin hitaasti. Käytännössä rahamarkkinakorkojen uskotaan pysyvän negatiivisina 2020-luvun puolivälin yli.

Korko-odotukset voivat muuttua nopeasti mikäli inflaatio- tai kasvunäkymässä tapahtuu positiivista kehitystä. Toisin kuin finanssikriisin jälkeen, nyt merkittävä osa elvytyksestä kanavoituu valtioiden koronatukien kautta suoraan reaalitalouteen – siksi mahdollisuudet kysyntäinflaation elpymiselle ovat paremmat. Mikäli EU:n elvytyspaketin avulla onnistutaan vauhdittamaan talouden rakennemuutosta, pitkän aikavälin kasvupotentiaali vahvistuu ja tasapainokorot voivat sitä kautta kääntyä nousuun.

Pandemian toinen aalto on pitänyt osakemarkkinat ja yrityslainojen riskilisät sivuttaisliikkeessä.

Suomen talous on toistaiseksi selvinnyt koronakriisistä hyvin – vaara ei kuitenkaan ole ohi

Suomen bkt selvisi kevään kriisistä suhteellisen pienin vaurioin, koska epidemia ja talouden rajoitustoimet pysyivät maltillisina. Toisaalta maailmanmarkkinoiden heikkous välittyy meille viiveellä ja siksi Suomen elpyminen on verrokkimaita hitaampaa.

Viennin ja investointien vaikeudet ovat pääosin vasta edessä. Pandemian pitkittyminen hidastaa myös kuluttajien luottamuksen toipumista.

Talouteen jää pitkäkestoisia arpia – Suomen pitkän aikavälin kasvupotentiaali 1,5 prosentin tuntumassa

Tämän hetken perustrendien perusteella voimakasta uutta bkt-pudotusta ei olisi enää tulossa. Varmaa se ei kuitenkaan ole, sillä osa koronavaikutuksista voi kyteä piilossa ja kasautua. Jollain toimialoilla voidaan nähdä konkurssiaaltoja. Koronakriisi jättää talouteen pitkäaikaisia arpia. Työttömyys saavuttaa huippunsa vasta ensi vuonna, ja palautuminen kriisiä edeltävälle työllisyyden tasolle kestää vuosia.

Julkinen talous velkaantuu voimakkaasti, vuosina 20202022 jopa yli 40 miljardia euroa, jolloin julkisen talouden velkasuhde nousee lähivuosina voimakkaasti. Velkaantuminen on perusteltua ja tarpeellista talouden toimintakyvyn ylläpitämiseksi ja suurtyöttömyyden estämiseksi. Kansainvälisessä vertailussa velkasuhde pysyy edelleen kohtuullisen maltillisena. Velkaantuminen painottuu valtiontalouteen kuntien saadessa valtiolta merkittävää koronatukea. Velkaantuminen saadaan aikanaan hallintaan mikäli osaamista, työllisyyttä ja julkisten palveluiden tuottavuutta parantavia rakenneuudistuksia kyetään riittävästi tekemään.

Kuntataloudelle merkittävää koronatukea 2020–2021 – vaikuttaa rahoitusalijäämään pienentävästi

Kuntatalouden näkymä on valtion uusien koronatukien ansiosta vuosien 202021 osalta hieman aiempia arvioita parempi. Kuntatalouden velkaantumisvauhti pysyy pidemmällä aikavälillä kuitenkin 22,5 miljardin haarukassa. Mittavia sopeutustoimia tarvitaan ja kuntaliitoksia nähdään.

Lataa markkinakatsaus

Lisätietoja

Timo Vesala, pääekonomisti
p. 050 5320 702