Apuu-chat helpottaa alakouluikäisten lasten hätää

Suomessa on entuudestaan vakiintuneita keskustelukanavia eri tilanteissa apua tarvitseville nuorille ja aikuisille. Alakouluikäisille lapsille ei kuitenkaan ole ollut omaa, suoraan kontaktiin perustuvaa ja riittävän helppoa kanavaa, josta lapsi voi pyytää apua, jos kokee olonsa turvattomaksi, uhatuksi tai kaipaa luotettavan aikuisen tukea. Apuu-chat perustettiin tähän tarpeeseen. Pelkistetty käyttöliittymä on suunniteltu toimimaan vaatimattomillakin laitteilla ja verkkoyhteyksillä.

Joka päivä aamuyhdeksästä iltakymmeneen päivystävä Apuu-chat on suunnattu 7–12-vuotiaille lapsille. Chatissa keskustelemassa ovat SOS-Lapsikylän lastensuojelun ammattilaiset ja koulutetut vapaaehtoiset, jotka kuuntelevat lapsia ja ohjaavat heidät tarvittaessa oman kotikuntansa palveluiden piiriin.

Useimmiten Apuu-chattiin otetaan yhteyttä ahdistuksen, kiusaamiseen ja kaverisuhteisiin sekä vanhempiin liittyvien huolien vuoksi. Vakavien yhteydenottojen määrä on huolestuttavassa kasvussa. Viikoittain Apuu-chattiin otetaan yhteyttä asioissa, jotka johtavat rikosilmoitukseen, lastensuojeluilmoitukseen tai yhteydenottoon sosiaalipäivystykseen.

Johanna Virtanen

Apuu-chatin toimintaa luotsaa SOS-Lapsikylän projektipäällikkö Johanna Virtanen, joka työskentelee myös tukiperhetoiminnan parissa.

– Yhteydenottojen sisällöt vaihtelevat todella paljon. Monet lapset tulevat ihan tavallisista perheistä, mutta kaipaavat aikuisen kanssa keskustelua ja arkisten asioiden pallottelua. He saattavat tarvita aikuiselta rohkaisua siihen, että voivat nostaa keskustelemansa asiat esiin omien vanhempiensa kanssa. Myös kaverisuhteet ja murrosiän ensiaskeleet mietityttävät, Virtanen sanoo.

– Toinen porukka puolestaan ovat lapset, joilla on akuutti hätätilanne tai pitkältä ajalta uhkaavia kokemuksia. Jos keskustelussa syntyy lastensuojelullinen huoli, lapsille kerrotaan millaista apua he voivat saada tilanteeseensa.

– Lastensuojeluilmoituksia tehdään noin kolme viikossa: niitä tehtäisiin enemmän, jos lapset antaisivat itsestään riittävästi tietoja. On kuitenkin muistettava, että lapset tulevat palveluun anonyymisti ja heidän on voitava luottaa siihen, että he voivat itse valita miten tilanteen ratkaisussa edetään. Lasten oikeudet lupaavat lapsille mahdollisuuden vaikuttaa itseään koskeviin asioihin, ja tästä lupauksesta on pidettävä kiinni.

Kaikissa keskusteluissa tehdään lasten kanssa suunnitelmaa siitä, miten askarruttava tilanne voidaan ratkaista.

– Ajattelimme, että kestäisi pitkään ennen kuin lapset alkavat luottaa meihin. Lapset osaavat kuitenkin kertoa ajatuksistaan ja tunteistaan ihmeen suoraan ja rehellisesti ja he kokevat vuorovaikutuksen chatissa aitona ja tärkeänä. Palautteen perusteella on tärkeää, että lapsia kuullaan ja heidän asiansa äärelle pysähdytään, Johanna Virtanen sanoo.

Työntekijöille Apuu-chatissa työskenteleminen on sekä energisoivaa että raskasta.

– Meihin yhteyttä ottavat lapset ovat ihania ja viisaita. Valitettavasti monet heistä joutuvat kantamaan enemmän vastuuta kuin lapsen rooliin kuuluisi.

Apuu-chattiin on otettu muutamassa kuukaudessa yhteyttä yli 11 000 kertaa. Siitä on tarkoitus luoda pysyvä avun saannin kanava pienille lapsille. Apuu-chatin toiminta rahoitetaan lahjoitusvaroin.

Kuntarahoitus lahjoittaa tänä vuonna joulutervehdyksiin varatun 10 000 euron summan SOS-Lapsikylän Apuu-chatin toiminnan tukemiseen.

Tietoa Apuu-chatistä on jaettu kouluihin, somevaikuttajien kautta sekä osana verkossa toimivaa etsivää nuorisotyötä, jolla pyritään aktiivisesti tavoittamaan apua tarvitsevia lapsia. Chat löytyy osoitteesta apuu.fi.

Kuntarahoituksesta Nuori Yrittäjyys ry:n pääyhteistyökumppani

Yhteistyöhön kuuluu koululaisille suunnatun oppimateriaalin tuottamisen ohella oma palkintokategoria NY:n yrittäjyyskilpailussa.

Toisen asteen opintojen ulkopuolelle jääminen on merkittävä syrjäytymisen riskitekijä. Voittoa tavoittelematon Nuori Yrittäjyys ry (NY) tukee lapsille ja nuorille suunnattua yrittäjyyskasvatusta, jonka tavoitteena on auttaa nuoria tunnistamaan ja hyödyntämään omat kykynsä tekemällä oppien. Kuntarahoitus on Nuori Yrittäjyys ry:n pääyhteistyökumppani vuosina 2019–2020. Kouluissa osana opetusta toteutettavat Nuori Yrittäjyys -ohjelmat tukevat nuorten yrittäjyysasennetta, työelämätaitoja ja taloudenhallintaa.   

– Nuorten osallisuus ja onnistumisen kokemukset, yrittäjyyden suosion lisääminen sekä motivoitunut ja aktiivinen asenne työntekoon ovat Suomen ja suomalaisten kuntien menestymisen edellytys. Juhlavuotemme kunniaksi haluamme kannustaa ja tukea nuoria löytämään omat vahvuutensa, ja tämän toteuttamiseksi tiivistämme kumppanuuttamme valtakunnallisesti toimivan Nuori Yrittäjyys ry:n kanssa, Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio kertoo.

Kuntarahoituksen tarjoama Vuosi yrittäjänä -portaaliin toteutettu oppimiskokonaisuus auttaa nuoria löytämään omat vahvuutensa sekä kiinnostuksen kohteensa. Portaalin sisällöt on suunnattu erityisesti peruskoulunsa päättäville yhdeksäsluokkalaisille.

Kuntarahoituksella on myös oma #Huomisentekijät Signature Award -palkintokategoria NY:n Uskalla Yrittää -yrittäjyyskilpailussa keväällä 2020. Uskalla Yrittää on NY:n järjestämä SM-kilpailu Pikkuyrittäjät- ja Vuosi yrittäjänä -ohjelmien yrityksille.

Uusia verkostoja ja asiantuntemusta

Viime lukuvuonna 35 % Suomen kouluista ja oppilaitoksista käytti Nuori Yrittäjyys -ohjelmia. Ohjelmat tavoittavat nuoria Ivalosta Hankoon. Ne tarjoavat kaikille samanlaiset mahdollisuudet omien vahvuuksien löytämiseen sekä talous-, työelämä- ja yrittäjyystaitojen oppimiseen jo alakoulusta lähtien. Vuosi yrittäjänä -ohjelmaan osallistuneista jopa 15 % työllistää itsensä yrittäjänä välittömästi ohjelman jälkeen.

– Yhtäläisten mahdollisuuksien tarjoaminen kaikille on yksi suomalaisen yhteiskunnan tärkeimpiä peruskiviä. Yhteiskuntana meillä ei ole varaa antaa yhdenkään nuoren syrjäytyä, Esa Kallio painottaa.

Yhteistyö Kuntarahoituksen kanssa avaa Nuori Yrittäjyys ry:lle uudenlaisen väylän tuoda toimintaansa esiin eri puolilla Suomea.

– On hienoa saada merkittävä finanssialan toimija ja kuntakentässä vaikuttava organisaatio mukaan toimintaan. Nuoret saavat yhteistyön kautta uusia verkostoja ja asiantuntemusta, mahdollisuuden olla #huomisentekijä. Parhaimmillaan yhteistyömme vähentää nuorten syrjäytymistä. Se on tärkeä missio, NY:n toiminnanjohtaja Virpi Utriainen kertoo.

Koulutuksen tukeminen on keskeinen osa Kuntarahoituksen yhteiskuntavastuutyötä. Nuori Yrittäjyys ry:n lisäksi Kuntarahoitus tekee yhteistyötä Talous ja nuoret TATin Yrityskylän kanssa. Yrityskylissä kuudesluokkalaiset perehtyvät työelämään, talouteen ja yhteiskunnalliseen päätöksentekoon.

Kuva: Nuori Yrittäjyys ry

Esa Kallio: Nuoret luovat Suomen uutta tarinaa

Syksyn koitettua olemme taas isojen asioiden äärellä. Uudella hallituksella on edessään suuria ja vaikeita päätöksiä. Maailmalta kantautuvat uutiset aiheuttavat epävakautta markkinoilla. Suhdanneherkkä Suomen talous reagoi muutoksiin nopeasti, ja voi maailmantalouden sakatessa ajautua liialliseen velkaantumiseen.

Demografinen kehitys Suomessa on epäsuhdassa, mikä on kaupungistumisen ohella myös asiakkaidemme huolena. Samalla, kun kasvukeskukset painiskelevat jatkuvasti lisääntyvän asukasmäärän aiheuttaminen haasteiden parissa, osa kunnista miettii kuumeisesti, miten saada uusia asukkaita – tai edes nykyiset pidettyä.

Tilanne ei onneksi ole niin synkkä kuin äkkiseltään vaikuttaa. Ilahduttavasti yhä useammin pulpahtaa esiin tarinoita kunnista, joissa pito- ja elinvoimaa on saatu ammennettua oman paikkakunnan luontaisista vahvuuksista. Tässä lehdessä kerrottava Kyrö Distilleryn ja Isonkyrön tarina on tästä mainio esimerkki.

Puitteet ja mahdollisuudet kansalaisten kaikelle toiminnalle, hyvinvoinnille ja yrittämiselle luodaan kunnissa. Yhteistyö, yritykset ja työpaikat ovat kunnalle elinehto, kuten Isonkyrön kunnanjohtaja artikkelissamme toteaa. Moni organisaatiokin peräänkuuluttaa työntekijöiltä yrittäjämäistä asennetta. Sitä todella tarvitaan, jotta tämän maan ainutkertainen ja hieno tarina voi jatkua.

Kuntarahoitus on tehnyt kolmekymmentä vuotta työtä Suomen ja kuntien hyvinvoinnin eteen. Rahoittamiemme kohteiden kautta olemme läsnä suomalaisten arjessa lähes jokaisessa kunnassa. Sen lisäksi, että strategiamme mukaisesti palvelemme asiakkaitamme yhä monipuolisemmin ja jaamme asiantuntemustamme entistä avoimemmin, olemme viime vuosina tehneet yhteistyötä eri tahojen kanssa useissa yhteiskunnallisissa hankkeissa.

Suomen tulevaisuuden tarinan luomisessa nuoret, heidän osaamisensa ja asenteensa, ovat avainasemassa. Haluamme olla mukana tukemassa ja kannustamassa heitä, ja juhlavuotemme kunniaksi tiivistämmekin kumppanuuttamme Nuori Yrittäjyys ry:n kanssa. NY:n ohjelmissa koululaiset ja opiskelijat oppivat yrittäjyyden lisäksi tunnistamaan omia vahvuuksiaan sekä tärkeitä työelämä- ja taloustaitoja. Yhteistyössä oppii nuoren lisäksi vanha ­– on ollut ilo huomata, miten innovatiivisia, rohkeita ja taitavia nykynuoret ovat! Nöyrällä korvalla kuuntelen heidän ajatuksiaan.

Olen ylpeä ja onnellinen siitä, että henkilöstössämmekin on paljon nuoria. Kuntarahoituksen voidaan sanoa viime vuosein aikana käyneen läpi myös henkisen nuorennusleikkauksen, kun yhtiön strategiaa ja brändiä on uudistettu. Tämä näkyy nyt myös uutena visuaalisena ilmeenä sekä uudistuneena verkkosivustonamme. Osoitteesta kuntarahoitus.fi löytyy nyt koko konsernin palvelut rahoitusprosessin eri vaiheisiin sekä paljon kiinnostavaa ja hyödyllistä ajankohtaista sisältöä, muun muassa pääekonomistimme Timo Vesalan näkemyksiä talouden ja markkinoiden liikkeistä. Kannattaa tutustua!

Uudistumistyötä olemme tehneet tiiviisti asiakkaitamme kuunnellen ja niin aiomme tehdä edelleen. 30 vuotta kuntasektorin kumppanina on vasta alkua – rakennetaan Suomen hienoa tarinaa yhdessä myös seuraavat vuosikymmenet.

Esa Kallio
toimitusjohtaja
Kuntarahoitus Oyj
Twitter @EsaKallio1

Elinvoima kasvaa asukkaita kuunnellen

Yksittäinenkin toimenpide tarvitsee tavoitteen ja merkityksen. Siksi Ståhl puhuu mielellään hyvän elämän infrastruktuurista.

– Jokaisella asukkaalla pitää olla tunne siitä, että juuri hänellä on aito mahdollisuus vaikuttaa oman kotikuntansa asioihin nyt ja tulevaisuudessa, sanoo Vihdin elinvoimajohtaja Petra Ståhl heti alkuun.

Ståhlin ajatukseen kuntalaisen vahvasta roolista tiivistyy Vihdissä tehdyn organisaatiomuutoksen perimmäinen tavoite, jonka eteen kunnassa paiskitaan päivittäin töitä. Hän luotsaa viime kesänä kuntaan perustettua erillistä elinvoimapalveluiden keskusta, jonka alla toimivat maankäytön kokonaisuus, ympäristönsuojelu ja -valvonta sekä rakennusvalvonta, liikuntapalvelut, elinkeinot, markkinointi ja viestintä.

Toimenpiteitä tehdään siis monipuolisesti usealla eri sektorilla.

– Niin tuleekin tehdä. Elinvoiman kehittäminen on nimenomaan sektorit läpileikkaavaa toimintaa, jossa jokaisella yksittäisellä toimenpiteellä on tavoite ja merkitys, Ståhl painottaa.

Mutta mieluummin kuin pelkistä yksittäisistä osa-alueista, hän puhuu hyvän elämän infrastruktuurista: päätöksenteossa on tärkeintä pohtia, miten asukkaan arjesta kunnassa saadaan mahdollisimman sujuvaa ja miellyttävää elämäntilanteesta riippumatta.

Konkreettisena esimerkkinä hän mainitsee Sepänpihan asumisen kehittämisprojektin Vihdin suurimmassa taajamassa Nummelassa. Sinne kohoaa ensi kesään mennessä Etelä-Suomen ensimmäinen pienten omakotitalojen asuinalue.

– Vihdin kunta haluaa tarjota yksilölliset, mutta ajan hermolla olevat ja tulevaisuuteen katsovat ratkaisut asumisunelmiin. Millaisia ratkaisuja ihmiset haluavat jatkossa, millaista asumista he kaipaavat? Toiveet ja halut ovat jatkuvassa murroksessa, joten kunnan pitää pysyä kehityksessä mukana, Ståhl jatkaa.

Olennaista on ymmärtää, mihin kullakin toimenpiteellä pyritään ennen niiden toteuttamista. Soitellen sotaan ei pidä lähteä – vaan tukeutua vahvaan strategiaan ja elinkaariajatteluun.

– Elinvoimaa voi ja kannattaakin tarkastella niin sanottujen kovien ja arkisten osatekijöiden kautta. Ensimmäisillä viittaan esimerkiksi maankäytön suunnitteluun ja kunnan mahdollisuuksiin lisätä työpaikkoja. Näiden vastapainona ovat jokapäiväiset ja arkiset asiat, kuten vaikkapa kunnassa järjestettävät tapahtumat ja yhteisöllisyyden ruokkiminen ylipäätään.

Kun osatekijät ovat tasapainossa keskenään, syntyy elinvoimaa ennemmin tai myöhemmin. Ainakin perusta on näin kunnossa.

Aina omat vahvuudet edellä

Mitä Helsinki ja pääkaupunkiseutu edellä, sitä Turku ja Tampere perässä – kuulostaa varsin tutulta. Julkinen keskustelu tuntuu usein vellovan suurten kasvukeskusten ja niiden tarinoiden ja tavoitteiden ympärillä.

Todellisuudessa Suomi tarvitsee elinvoimatyötä etelästä pohjoiseen. Miten Vihdin kaltainen pienehkö kunta pärjää elinvoimakisassa suurten kasvukuntien rinnalla?

– Menestyminen on mahdollista vain omien vahvuuksien kautta. Ei kannata yrittää tarjota kaikille kaikkea. Pitää oppia tunnistamaan, missä asioissa juuri meidän kuntamme on hyvä ja rakentaa tekemistä niiden varaan, Ståhl summaa.

Ståhlin mukaan oman kunnan tilanteen puntarointi onnistuu esimerkiksi tarkastelemalla kuntaan muuttaneiden ihmisten määrää tai kunnassa aloittaneita yrityksiä. Luvut puhuvat omaa kieltään. Konkreettinen keino on myös vertailla toisiinsa paria tai kolmea peräkkäistä kuntastrategiaa.

– Jos ne ovat keskenään kovin erilaisia, niin silloin kannattaa pohtia, mikä on pielessä. Jonkinlainen punainen lanka niistä pitäisi löytyä. Ja jos ei sitä löydy, niin edessä on systemaattista ja pitkäjänteistä työtä omien vahvuuksien löytämiseksi ja niiden työstämiseksi toteen, Ståhl sanoo.

Kyse ei ole pelkästään kuntapäättäjien linjauksista, vaan kuntalaisia tarvitaan aktiivisesti mukaan.

– Kuntalaisten rooli elinvoimatyössä kasvaa jatkuvasti. Yhteisöllisyyden ja ihmisten mielikuvien merkitystä ei voi koskaan vähätellä. Negatiiviset ja kriittisetkin näkemykset kumpuavat aina jostakin, joten päättäjän rooli on kuunnella herkällä korvalla ja sitten reagoida palautteeseen. Erityisen tärkeää on avoin yhteys paikallisiin yrittäjiin.

Strategista osaamista ja yhteistyötä

Valtion taholta tuleva sääntely luo elinvoimatyöhön omat haasteensa.

– Sääntely vaikuttaa eniten juuri näiden aiemmin mainitsemieni kovien osatekijöiden kautta. Esimerkiksi maankäyttö- ja rakennuslaki asettaa maankäytölle tietyt puitteet. Kyseinen laki on tosin tällä hetkellä kokonaisuudistuksen kourissa, joten jatkossa sillä on potentiaalia lisätä joustavuutta käytännön työhön, Ståhl kertoo.

Ståhl haluaa pohtia kunnan ja valtion suhdetta kokonaisuutena sekä painottaa elinkeinoelämän edistämisen kaltaisiin teemoihin. Hän ei näe valtion sääntelyä esteenä, vaan näkee asetelman ennemminkin niin, että kunnassa on pystyttävä tekemään riittävän strategisia valintoja sääntelyn asettamissa rajoissa.

– Meille kunnassa se tarkoittaa sitä, että pitää ymmärtää elinvoiman edistämisen ja sääntelyn välinen suhde ja käytännön toimintaraamit. Tämä vaatii vahvaa asiantuntemusta ja strategista osaamista niiltä, jotka tekevät elinvoimatyötä.

Ehyt kokonaisuus vaatii myös kuntien välistä yhteispeliä. Vihti on päättänyt lähteä ilmastotyöhön yhdessä Kirkkonummen kanssa.

– Yhteistyömme on käynnistynyt vauhdilla. Olemme jo tähän mennessä saaneet ympäristöministeriöltä rahoituksen ilmastokoordinaation hankkeeseen, mikä käytännössä tarkoittaa mahdollisuutta palkata yhteinen ilmastokoordinaattori.

Ståhl kuvailee rahoituksen saamista ytimekkäästi ”työvoitoksi”.

– Mikäs sen parempaa kuin yhdessä naapurin kanssa rakentaa parempaa tulevaisuutta, hän iloitsee.

Arvoilla on väliä

Elinvoimajohtajan virka perustettiin Vihtiin vasta viime vuoden puolella, mutta Ståhl puhuu aiheesta kuin pitkän linjan ammattilainen, joka osaa ottaa huomioon niin yksittäisen kuntalaisen inhimilliset tarpeet kuin koko kunnallisen päätöksenteon koukerot.

Miten päädyit nykyiseen tehtävääsi?

– Olen itse asiassa aloittanut Vihdin kunnassa työt jo 2010. Tämä on nyt kolmas toimenkuvani täällä. On ollut onni löytää oma polku niin sanotusti talon sisältä ja päästä kehittämään itseään osaajana ja ihmisenä, sanoo Ståhl, joka on valmistunut Helsingin yliopistosta filosofian maisteriksi pääaineenaan suunnittelumaatiede.

Lisää on tiedossa.

– Hakeuduin viime keväänä Aalto-yliopistoon tohtoriopintoihin tavoitteena tekniikan tohtorin paperit. Mutta myönnetään heti kättelyssä, että ensimmäinen vuosi on ollut haastava. Työn, opiskelun ja perhe-elämän yhdistäminen ei ole aina mitenkään kovin helppoa, Ståhl nauraa.

Ja mitä Vihdin elinvoiman kehittämiseen tulee, ei Ståhl aio levätä laakereillaan.

– Sen eteen tehdään hartiavoimin töitä strategisella otteella. Tulevaisuuden Vihti on sellainen, jossa asukkaiden osallistuminen ja osallistaminen on entistä vahvempaa. Vihdin poikki kulkee ESA-rata, joka helpottaa ja nopeuttaa ihmisten kulkemista. Meillä asuu entistä enemmän ihmisiä, jotka kokevat löytäneensä täältä omia arvojaan vastaavan asuinpaikan ja kodin. Vihdin pittoreskissa kirkonkylässä kulttuuri ja historia kulkevat käsi kädessä, ja vetovoimaisuus on nostettu uudelle tasolle. Ilmastotyössä on otettu uusia kierroksia. Samalla asukkaat vannovat yhteisöllisyyden nimeen, hän visioi.

Teksti: Pihla Hakala
Kuva: Annukka Pakarinen