Kuntarahoitus Oyj:n tilinpäätöstiedote

Kuntarahoitus on vahvistanut ensisijaisen pääomansa yli puoleen miljardiin euroon viimeisen neljän vuoden aikana

Kuntarahoitus Oyj

Kuntarahoitus Oyj:n tilinpäätöstiedote

1.1.-31.12.2014

13.2.2015, klo 14.00

Kuntarahoitus on vahvistanut ensisijaisen pääomansa yli puoleen miljardiin euroon viimeisen neljän vuoden aikana

Yhteenveto vuodesta 2014:

Korkokate kasvoi 7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja oli 160,0 miljoonaa euroa (2013: 149,5 miljoonaa euroa).

Konsernin liikevoitto oli 144,2 miljoonaa euroa (2013: 141,3 miljoonaa euroa). Kasvua edelliseen vuoteen oli 2 %.

Taseen loppusumma oli 30 009 miljoonaa euroa (2013: 26 156 miljoonaa euroa).

Konsernin vakavaraisuus pysyi edelleen vahvana, omat varat suhteessa riskipainotettuihin eriin olivat vuoden lopussa 33,53 % (2013: 32,52 %) ja ensisijainen pääoma suhteessa riskipainotettuihin eriin oli 29,98 % (2013: 28,86 %). Vertailuvuoden 2013 luvut on laskettu 1.1.2014 sovellettavaksi tulleen EU:n vakavaraisuusasetuksen mukaisesti.

Vähimmäisomavaraisuusaste (leverage ratio) oli vuoden 2014 lopussa 1,8 % (2013: 1,7 %)

Varainhankintaa tehtiin vuoden 2014 aikana 7 440 miljoonaa euroa (2013: 10 695 miljoonaa euroa). Varainhankinnan kokonaismäärä kasvoi 26 616 miljoonaan euroon (2013: 23 108 miljoonaa euroa).

Luotonannon kokonaismäärä kasvoi 19 205 miljoonaan euroon (2013: 17 801 miljoonaa euroa) ja uusia luottoja nostettiin 2 775 miljoonaa euroa (2013: 3 537 miljoonaa euroa).

Leasingtoiminnan kanta oli vuoden lopussa 133 miljoonaa euroa (2013: 81 miljoonaa euroa).

Sijoitusten kokonaismäärä vuoden 2014 lopussa oli 6 751 miljoonaa euroa (2013: 5 671 miljoonaa euroa).

Kuntarahoituksen tytäryhtiön Inspiran liikevaihto oli 2,5 miljoonaa euroa (2013: 1,7 miljoonaa euroa). Liikevoitto vuoden 2014 lopussa oli 0,4 miljoonaa euroa (2013: 0 miljoonaa euroa).

Avainluvut (konserni)31.12.201431.12.2013
Korkokate (milj. euroa)
 
160,0149,5
Liikevoitto (milj. euroa)
 
144,2141,3
Uusi luotonananto (milj. euroa)
 
2 7753 537
Uusi varainhankinta (milj. euroa)
 
7 44010 695
Taseen loppusumma (milj. euroa)
 
30 00926 156
Ensisijainen pääoma Tier 1 (milj. euroa)557,2452,0
Omat varat yhteensä (milj. euroa)
 
623,1509,3
Ensisijainen pääoma suhteessa riskipainotettuihin eriin, %
 
29,9828,86
Omat varat yhteensä suhteessa riskipainotettuihin eriin, %
 
33,5332,52
Vähimmäisomavaraisuusaste, %1,81,7
Oman pääoman tuotto (ROE), %
 
21,6630,58
Kulu-tuotto-suhde
 
0,150,15
Henkilöstö9083

Vakavaraisuuden tunnusluvut 31.12.2013 on laskettu huomioiden 1.1.2014 sovellettavaksi tulleen EU:n vakavaraisuusasetuksen (EU 575/2013) mukaiset muutokset.

Toimitusjohtaja Pekka Averio kommentoi tilikautta:

”Kuntarahoituksen kehitys vuoden 2014 aikana oli haastavasta markkinatilanteesta huolimatta suunnitelmien mukaista ja yhtiö teki historiansa parhaimman liikevoiton, 144,2 miljoonaa euroa. Kuntarahoitus oli edelleen asiakaskuntansa ehdottomasti tärkein rahoittaja ja yhtiön toiminnan volyymi kasvoi ennakoidusti. Kuntasektorin lainatarpeissa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia ja myös valtion tukeman asuntotuotannon rahoitustarpeet kehittyivät ennakoidusti.

Yhtiön varainhankinnassa vuosi sujui hyvin. Strategiamme mukaisesti kykenimme edelleen lisäämään varainhankinnan hajautusta, mikä varmistaa varainhankinnan saatavuutta pitkällä tähtäimellä entisestään.

Hyvä tulos mahdollistaa yhtiön strategian mukaisen omien varojen kasvattamisen, jotta sääntelyn lisäämisen myötä kiristyvät vähimmäisomavaraisuusvaatimukset täytetään tulevaisuudessa. Yhtiö on kyennyt kolminkertaistamaan oman ensisijaisen pääomansa runsaaseen puoleen miljardiin euroon viimeisen neljän vuoden aikana.

Toimintaympäristössä tapahtuu vuonna 2015 merkittävä muutos eurooppalaisen kriisinhallintasääntelyn ja pankkiunionin voimaantulon myötä. Kriisinhallintasääntelyyn sisältyy velvollisuus kaikille luottolaitoksille kartuttaa kriisinhallintarahastoa vuosittaisilla vakausmaksuilla. Tämän seurauksena Kuntarahoituksen vuosikustannukset saattavat nousta lopullisesta maksujen jakoperusteesta riippuen.

Kuntarahoitus jatkoi vuoden aikana toimintansa kehittämistä ja panosti erityisesti asiakkuuksien hallinnan ja asiakaspalvelun kehittämiseen. Tätä varten organisoimme Rahoitus-toiminnon uudelleen vuoden 2015 alusta tavoitteenamme vastata asiakkaidemme muuttuviin tarpeisiin tulevaisuudessa yhä paremmin.”

Luottoluokitukset

Kuntarahoituksen luottoluokitukset

LuokituslaitosPitkäaikainen varainhankintaNäkymätLyhytaikainen varainhankintaNäkymät
Moody’s Investors ServiceAaaVakaatP-1Vakaat
Standard & Poor’sAA+VakaatA-1+Vakaat

Kuntien takauskeskuksen luottoluokitukset

LuokituslaitosPitkäaikainen varainhankintaNäkymätLyhytaikainen varainhankintaNäkymät
Moody’s Investors ServiceAaaVakaatP-1Vakaat
Standard & Poor’sAA+VakaatA-1+Vakaat

Luottoluokituslaitos Standard & Poor’s laski Kuntarahoituksen ja Kuntarahoituksen varainhankinnan takaavan Kuntien takauskeskuksen pitkäaikaisen varainhankinnan luottoluokituksen luokasta AAA luokkaan AA+ lokakuussa 2014. Luokituksen näkymät ovat vakaat. Kuntarahoituksen ja Kuntien takauskeskuksen pitkäaikaisen varainhankinnan luokituksen lasku on suora seuraus Suomen valtion vastaavan luokituksen laskusta, sillä Standard & Poor’sin luottoluokitusmenetelmän mukaan Kuntarahoituksella ja Kuntien takauskeskuksella ei voi olla valtiota korkeampaa luottoluokitusta.

Toimintaympäristö vuonna 2014

Vuonna 2014 eurooppalaisia rahoitusmarkkinoita leimasi epävarmuuden kasvu, joka johtui sekä kansainvälisen poliittisen tilanteen kiristymisestä että odotettua huonommasta talouskehityksestä erityisesti euroalueella. Samaan aikaan useiden EU-maiden talouksien rakenteelliset ongelmat olivat edelleen ratkaisematta.

EKP:n toimet taloudellisen kehityksen kääntämiseksi Euroopassa lisäsivät markkinoiden likviditeettiä merkittävästi vuoden aikana. Tämän seurauksena rahoitusmarkkinat olivat ylilikvidit, mikä johti riskimarginaalien laskuun ja marginaalierojen kaventumiseen eri luottoriskiluokkien välillä. Likviditeetin lisäämisellä markkinoille ei kuitenkaan onnistuttu kääntämään Euroopan talouskehityksen suuntaa merkittävästi parempaan.

Suomessa taloudellinen tilanne heikkeni edelleen vuoden 2014 aikana. Arvioiden mukaan Suomen vienti on pienentynyt jo viidenneksen finanssikriisin jälkeen. Tilannetta pahentaa julkisten menojen kasvu. Heikko talouskehitys heijastui vuoden aikana myös Suomen luottoluokitukseen Standard & Poor’sin laskettua maan luottoluokitusta luokkaan AA+ (vakaa) ja samalla Kuntarahoituksenkin luottoluokitus laski vastaavasti. Moody’s sen sijaan piti molempien luokitukset edelleen parhaassa mahdollisessa Aaa:ssa.

Kuntarahoitus on tärkeä osa suomalaisen yhteiskunnan taloudellista perusrakennetta, ja se on ainoa pelkästään kuntakonsernien ja valtion tukeman asuntotuotannon rahoitukseen erikoistunut luottolaitos Suomessa.  Suomen kuntasektorin rahoitustarpeissa ei tapahtunut vuoden aikana merkittäviä muutoksia, ja lainakysyntä kasvoi edellisvuosien tapaan maltillisesti. Kuntarahoitus oli edelleen asiakaskuntansa ehdottomasti tärkein rahoittaja.

Yhtiön varainhankinnassa vuosi sujui hyvin. Yhtiö jatkoi varainhankinnan hajautuksen lisäämistä edelleen, tarkoituksena varmistaa varainhankinnan saatavuus pitkällä tähtäimellä.

Yhteisen eurooppalaisen kriisinhallintajärjestelmän käyttöönoton myötä rahoitusalan toimijoiden maksettavaksi tulevat vuodesta 2015 alkaen merkittävät lisäkustannukset. Kriisinhallintarahastoon maksettava vakausmaksu ja järjestelmän hallintoon liittyvät kulut aiheuttanevat myös Kuntarahoitukselle huomattavan nousun yhtiön kuluihin.

Konsernin tulos ja tase

Konsernin toiminta jatkui myönteisenä vuoden aikana. Korkokatteen kehitys on säilynyt hyvänä. Korkokate oli vuoden lopussa 160,0 miljoonaa euroa (2013: 149,5 miljoonaa euroa). Korkokatteeseen sisältyy palkkioita omien joukkovelkakirjalainojen takaisinostoista 1,5 miljoonaa euroa (2013: 10,4 miljoonaa euroa).

Konsernin tilikauden liikevoitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja oli 144,2 miljoonaa euroa (2013: 141,3 miljoonaa euroa). Kuntarahoituksen liikevoitto oli 143,8 miljoonaa euroa (2013: 141,3 miljoonaa euroa). Tulokseen sisältyy rahoituserien IFRS-arvostusten muutoksia, jotka ovat realisoitumattomia ja niiden määrä muuttuu markkinakorkojen vaihteluiden mukaisesti. IFRS-arvostusten tulosvaikutus oli -2,1 miljoonaa euroa (2013: 14,4 miljoonaa euroa).

Kuntarahoituksen tytäryhtiön, Inspiran, liikevoitto vuodelta 2014 oli 0,4 miljoonaa euroa (2013: 0,0 miljoonaa euroa).

Konsernin palkkiokulut olivat vuoden lopussa 3,8 miljoonaa euroa (2013: 4,1 miljoonaa euroa). Liiketoiminnan kulut kasvoivat 4 % vuoden 2014 aikana 21,7 miljoonaan euroon (2013: 20,9 miljoonaa euroa). Kulujen kasvu johtui pääasiassa yhtiön toimintaympäristön muutoksien aiheuttamista toimintakulujen kasvusta sekä meneillään olevista järjestelmäkehityshankkeista.

Hallintokulut olivat 14,7 miljoonaa euroa (2013: 14,8 miljoonaa euroa), josta henkilöstökulut olivat 9,3 miljoonaa euroa (2013: 10,4 miljoonaa euroa). Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden poistot olivat 1,4 miljoonaa euroa (2013: 1,2 miljoonaa euroa). Liiketoiminnan muut kulut olivat 5,5 miljoonaa euroa (2013: 4,9 miljoonaa euroa).

Konsernin taseen loppusumma oli vuoden 2014 lopussa 30 009 miljoonaa euroa, kun se edellisen vuoden lopussa oli 26 156 miljoonaa euroa. Taseen kasvua selittää se, että likviditeettiä on pidetty korkealla tasolla vuoden 2014 aikana, sillä yhtiö on varautunut varainhankinnan alkuvuoden 2015 jälleenrahoitustarpeisiin. Lisäksi saadut CSA-vakuudet ovat kasvattaneet tasetta.

Vakavaraisuus

Kuntarahoitus-konsernin omat varat olivat vuoden 2014 lopussa 623,1 miljoonaa euroa (2013: 511,5 miljoonaa euroa). Ensisijainen pääoma oli 557,2 miljoonaa euroa (2013: 454,2 miljoonaa euroa). Toissijainen pääoma oli 65,9 miljoonaa euroa (2013: 57,3 miljoonaa euroa), josta käyvän arvon rahaston osuus oli 30,9 miljoonaa euroa (2013: 22,3 miljoonaa euroa).

Konsernin vakavaraisuus on pysynyt hyvällä tasolla, ja omat varat yhteensä suhteessa riskipainotettuihin eriin olivat 33,53 %. Vuoden 2013 lopussa omat varat yhteensä suhteessa riskipainotettuihin eriin olivat uuden vakavaraisuussääntelyn perusteella 32,52 %. Vakavaraisuussuhde 31.12.2013 voimassa olleen varavaraisuussääntelyn perusteella oli 39,88 %. Vakavaraisuussuhteen laskua vuoden 2013 lopusta selittää muutokset vakavaraisuussääntelyssä (uusi luottolaitosdirektiivi ja vakavaraisuusasetus CRD4/CRR), joiden mukaan vuoden 2014 alusta saamistodistusten ja johdannaisten riskipainotetut saamiset lasketaan vastapuolen luottoluokituksen perusteella aiemman vastapuolen sijaintimaan luottoluokituksen sijasta. Muutos on lisännyt luottoriskin pääomavaadetta.

Liiketoiminnot

Varainhankinta

Pitkäaikaista varainhankintaa tehtiin vuoden aikana 7 440 miljoonaa euroa (2013: 10 695 miljoonaa euroa). Kaiken kaikkiaan vuoden 2014 aikana on laskettu liikkeeseen joukkovelkakirjalainoja 15 eri valuutassa (2013: 14 valuuttaa). Lyhytaikaisia Kuntarahoituksen velkasitoumuksia (ECP) laskettiin vuonna 2014 liikkeeseen 5 904 miljoonaa euroa (2013: 9 245 miljoonaa euroa) ja kannan määrä oli vuoden lopussa 1 259 miljoonaa euroa (2013: 1 592 miljoonaa euroa). Koko varainhankinnan määrä oli vuoden lopussa 26 616 miljoonaa euroa (2013: 23 108 miljoonaa euroa). Tästä euromääräistä oli 18 % (2013: 15 %) ja valuuttamääräistä 82 % (2013: 85 %).

Kuntarahoitus on aktiivinen toimija kansainvälisillä joukkovelkakirjamarkkinoilla ja varainhankinta tulee lähes yksinomaan kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta. Varainhankintajärjestelyjä tehtiin vuoden 2014 aikana 264  (2013: 240). Varainhankinnan pääpaino on ollut vuoden 2014 aikana julkisilla markkinoilla, joilla on tehty euromääräisesti 43 % koko vuoden varainhankinnasta. Vuoden aikana Kuntarahoitus laski liikkeeseen kaksi Yhdysvaltain dollarin määräistä viitelainaa. Nämä liikkeeseenlaskut tehtiin EMTN-ohjelman alla, joka päivitettiin kattamaan myös USA:n ns. 144A-sääntöjen vaatimukset. Julkiset liikkeeseenlaskut olivat menestyksekkäitä haasteellisesta markkinatilanteesta huolimatta ja Kuntarahoitus laajensi sijoittajakuntaansa edelleen.

Aktiivinen sijoittajayhteistyö on lisännyt Kuntarahoituksen tunnettuutta eri markkinoilla, ja varainhankinnan lähteiden hajautus on osoittautunut onnistuneeksi strategiaksi. Yhtiö hajauttaa varainhankintaansa kolmella eri tavalla: maantieteellisesti, laskemalla liikkeeseen erilaisille sijoittajaryhmille suunnattuja lainoja sekä laskemalla liikkeeseen lainoja eri maturiteeteissa.

Asiakasrahoitus

Kuntarahoituksen saamien lainatarjouspyyntöjen kokonaismäärä oli vuoden 2014 aikana 4 387 miljoonaa euroa (2013: 5 090 miljoonaa euroa), joista se voitti 2 814 miljoonaa euroa (2013: 3 442 miljoonaa euroa). Uusia lainoja nostettiin vuonna 2014 vähemmän kuin edellisvuonna, 2 775 miljoonaa euroa (2013: 3 537 miljoonaa euroa. Pitkäaikainen antolainakanta oli vuoden lopussa 19 205 miljoonaa euroa (2013: 17 801 miljoonaa euroa). Lainakanta kasvoi 8 % edellisestä vuodesta.

Kuntarahoitus tarjoaa rahoitusleasingpalveluita kunnille, kuntayhtymille sekä kuntien omistamille tai määräysvallassa oleville yhtiöille. Kuntarahoituksen tavoitteena leasingtoiminnassa on tuoda leasingmarkkinoille lisää vaihtoehtoja ja läpinäkyvyyttä. Yhtiön leasingtoiminnassa on solmittu useita puitesopimuksia ja näkymät leasingtoiminnan laajenemiselle ovat hyvät, sillä rahoitusleasingia pidetään varteenotettavana vaihtoehtona erityisesti kuntien, kunnallista toimintaa harjoittavien kuntien yhtiöiden ja sairaanhoitopiirien hankinnoissa. Leasingkanta kasvoi vuoden aikana 64 % ja oli vuoden lopussa 133 miljoonaa euroa (2013: 81 miljoonaa euroa).

Korkotason säilyessä matalalla tasolla asiakkaat jatkoivat aktiivisesti lyhytaikaisen rahoituksen käyttöä. Vuoden 2014 lopussa Kuntarahoituksen kanssa sovittuja kuntatodistus- ja kuntayritystodistusohjelmia oli yhteensä 3 787 miljoonaa euroa (2013: 3 265 miljoonaa euroa). Yhtiön taseessa oli kuntien ja kuntien yritysten liikkeeseen laskemia kunta- ja kuntayritystodistuksia vuoden lopussa 845 miljoonaa euroa (2013: 704 miljoonaa euroa), ja koko vuoden aikana asiakkaat hankkivat rahoitusta lyhytaikaisilla ohjelmilla 9 638 miljoonaa euroa (2013: 8 993 miljoonaa euroa).

Kuntarahoitus tarjoaa luottojen lisäksi kunnille, kuntayhtymille ja kuntayhtiöille niiden tarpeiden mukaisesti räätälöityjä johdannaissopimuksia korkoriskeiltä suojautumiseen. Vuoden 2014 aikana suojaukseen käytettävien johdannaisten kysyntä on ollut vilkasta. Korkojen pysytellessä matalalla tasolla asiakkaat suojasivat velkojaan tulevaisuudessa mahdollisesti nousevia korkoja vastaan.

Sijoitustoiminta

Kuntarahoituksen sijoitustoiminta on etukäteisvarainhankinnalla saatujen varojen sijoittamista. Varat sijoitetaan likvideihin, hyvän luottoluokituksen omaaviin rahoitusinstrumentteihin, joilla turvataan liiketoiminnan jatkuminen kaikissa markkinatilanteissa. Yhtiön likviditeettipolitiikan mukaisesti likviditeetin määrän tulee riittää keskeytymättömän liiketoiminnan jatkumiseen (uusi nettomääräinen antolainaus mukaan lukien) vähintään kuuden kuukauden ajan. Yhtiö sijoittaa johdannaisten vakuussopimusten perusteella saadut käteisvakuudet lyhytaikaisiin rahamarkkinasijoituksiin.

Vuoden 2014 lopussa arvopaperisijoitusten kokonaismäärä oli 5 581 miljoonaa euroa (2013: 5 292 miljoonaa euroa) ja niiden keskimääräinen luottoluokitus AA (2013: AA). Arvopaperisalkun keskimääräinen maturiteetti oli vuoden 2014 lopussa 2,3 vuotta (2013: 3,5 vuotta). Tämän lisäksi muita sijoituksia oli 1 170 miljoonaa euroa (2013: 379 miljoonaa euroa), josta keskuspankkitalletuksia 593 miljoonaa euroa (2013: 354 miljoonaa euroa), rahamarkkinatalletuksia luottolaitoksiin 27 miljoonaa euroa (2013: 25 miljoonaa euroa) ja reposopimuksia 550 miljoonaa euroa (2013: – miljoonaa euroa).

Yhtiön likviditeettitilanne on säilynyt hyvänä vuoden 2014 aikana. Uusia sijoituksia on tehty katettuihin joukkovelkakirjalainoihin sekä euroalueen vahvojen maiden julkisyhteisöjen sekä pankkien velkapapereihin.

Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy

Inspiran liikevaihto vuonna 2014 oli 2,5 miljoonaa euroa (2013: 1,7 miljoonaa euroa). Tilikauden liikevoitto oli 0,4 miljoonaa euroa (2013: 0,0 miljoonaa euroa).

Riskienhallinta

Yhtiön riskiasemassa ei tapahtunut olennaisia muutoksia vuoden 2014 aikana. Riskit pysyivät asetettujen limiittien puitteissa ja yhtiön arvion mukaan riskienhallinta on täyttänyt sille asetetut vaatimukset.

Näkymät vuodelle 2015

Euroopan yleiseen heikkoon taloustilanteeseen ei ole näköpiirissä merkittävää parannusta vuoden 2015 alkaessa. Euroalueella pelko ajautumisesta deflaatioon on edelleen kasvanut ja myös eurovaluutan heikkeneminen muiden maailman tärkeimpien valuuttojen suhteen on jatkunut. Euroopan keskuspankki julkisti tammikuussa velkakirjojen osto-ohjelman, jolla Euroopan keskuspankki tukee euroalueen markkinoita. Kansainvälisessä poliittisessa tilanteessa ei ole vielä näkyvissä sellaisia tekijöitä, jotka tukisivat mahdollisuuksia talouskasvun kiihtymiseen Euroopassa. Rahoitusmarkkinoilla heikko talouskehitys ja kireä kansainvälisen politiikan tilanne näkyvät hermostuneisuutena, joka saattaa johtaa nopeisiinkin ylireagointeihin mahdollisten uusien negatiivisten uutisten noustessa esiin.

Suomessa taloudellisen tilanteen paranemisesta ei ole vielä nähty vahvoja merkkejä, ja ennusteissa talouden kasvun ennakoidaan jäävän pieneksi. Maan hallitus on käynnistänyt laajan muutoshankkeen, jossa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kuntakentän rakenteita tullaan muuttamaan perusteellisesti. Hanke on kuitenkin vasta alussa eikä sen lopullinen toteutustapa ja rakenne ole tiedossa. Tämän vuoksi sen vaikutuksia julkisen sektorin kokonaiskustannuksiin ei voida vielä tarkkaan arvioida.

Toimintaympäristössä tapahtuu vuonna 2015 merkittävä muutos eurooppalaisen kriisinhallintasääntelyn ja pankkiunionin voimaantulon myötä. Kriisinhallintasääntelyyn sisältyy velvollisuus kaikille luottolaitoksille kartuttaa kriisinhallintarahastoa vuosittaisilla vakausmaksuilla. Tämän seurauksena Kuntarahoituksen vuosikustannukset saattavat nousta lopullisesta maksujen jakoperusteesta riippuen. Lisäksi on mahdollista, että Kuntarahoitus siirtyy pankkiunionia koskevan sääntelyn mukaisesti Euroopan keskuspankin suoraan valvontaan, koska yhtiön tase ylittää 30 miljardia euroa.

Kuntarahoitus jatkaa toimintansa kehittämistä suunnitelmallisesti pyrkien vastaamaan parhaalla mahdollisella tavalla asiakaskuntansa muuttuviin rahoitustarpeisiin. Erityisinä kehityskohteina vuonna 2015 ovat asiakaspalvelu ja asiakkuuksien hallinta. Yhtiö jatkaa myös meneillään olevia järjestelmähankkeita kehittääkseen toimintansa tehokkuutta entisestään.

Kuntarahoituksen toiminnan kannattavuuden odotetaan säilyvän vuonna 2015 hyvällä tasolla. Kannattavuuteen saattaa vaikuttaa EU-sääntelyn mukanaan tuomat uudet pakolliset kustannukset, jotka voivat nostaa yhtiön liikekuluja merkittävästi.

Hallituksen voitonjakoehdotus tilikaudelta 2014

Kuntarahoitus Oyj:n voitonjakokelpoiset varat ovat 53 158 350,27 euroa, josta tilikauden voitto on 10 925 810,54 euroa. Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että osinkoa ei jaeta ja että voitonjakokelpoiset varat, 53 158 350,27 euroa, jätetään omaan pääomaan.

Hallitus pitää perusteltuna tilikauden voiton jättämistä yhtiöön. Yhtiön on tarpeen varautua omia varoja koskevien vaatimusten tiukentumiseen kasvattamalla ensisijaista pääomaa tuloksen kautta.

Tilinpäätös vuodelta 2014 on saatavilla yhtiön kotisivuilla (www.kuntarahoitus.fi) 5.3.2015 alkaen. 

Kuntarahoitus Oyj

Lisätietoja:

Toimitusjohtaja Pekka Averio, puh. 0500 406 856

Varatoimitusjohtaja Esa Kallio, puh. 050 337 7953

Johtaja, Talous, Marjo Tomminen, puh. 050 386 1764

Moody’s vahvisti Kuntarahoituksen ja Kuntien takauskeskuksen Aaa-luokituksen

Aaa-luokitus on tunnustus kuntien yhteisen varainhankintajärjestelmän vahvuudesta

Luottoluokituslaitos Moody’s vahvistaa tuoreissa raporteissaan Kuntarahoitus Oyj:n ja Kuntien takauskeskuksen Aaa-luottoluokituksen vakain näkymin.

Kuntarahoituksen luokituksen perusteluja ovat sen vahva asema Suomen paikallishallinnon rahoittajana, mitä kuvaavat sekä sen markkinaosuus että omistajatausta. Kuntien takauskeskuksen vahvuuksia ovat sen taustalla oleva kuntien yhteinen takausjärjestelmä sekä hyvin ennakoitavissa oleva vuotuinen taloudellinen tulos. Vakautta lisää myös Kuntarahoituksen vahva riskienhallinta, raporteissa todetaan. Moody’s pitää suomalaiskuntien nykyistä taloustilannetta edelleen hyvänä.

Kuntien takauskeskuksen Aaa-luokituksen vahvistava Moody’sin tutkimusraportti julkaistiin 20.11.2014. Kuntarahoituksen Aaa-luokitus vahvistettiin Moody’sin luottoraportissa 14.10.2014.

Kuntarahoitus rahoittaa kuntien ja kuntayhtymien, kuntien omistamien yritysten ja sosiaalisen asuntotuotannon toimijoita. Kuntien takauskeskus takaa Kuntarahoituksen varainhankinnan sijoittajille. Kummankin organisaation luottoluokitukset linkittyvät luottoluokittajien arvioihin Suomen julkisesta taloudesta ja erityisesti kuntasektorin vahvuudesta.

Lisätietoja:

Pekka Averio, toimitusjohtaja, Kuntarahoitus Oyj, puh. 0500 406 856

Heikki Niemeläinen, toimitusjohtaja, Kuntien takauskeskus, puh. 040 589 8348

Standard & Poor’s laski Kuntarahoituksen luottoluokituksen AA+-luokkaan; näkymät vakaat

Kuntarahoitus Oyj
Pörssitiedote
14.10.2014 klo 17.30

Standard & Poor’s laski Kuntarahoituksen luottoluokituksen AA+-luokkaan; näkymät vakaat

Luottoluokituslaitos Standard & Poor’s (S&P) laski Kuntarahoituksen pitkäaikaisen varainhankinnan luottoluokituksen luokasta AAA luokkaan AA+. Luokituksen näkymät ovat vakaat.

Kuntarahoituksen pitkäaikaisen varainhankinnan luokituksen lasku on suora seuraus Suomen valtion vastaavan luokituksen laskusta.

Kuntarahoituksen lyhytaikaisen varainhankinnan luottoluokitus on edelleen paras mahdollinen A-1+.

Kuntarahoituksen luokituksen muutos ei johdu yhtiön omasta toiminnasta. Standard & Poor’sin luottoluokitusmenetelmän mukaan Kuntarahoituksella ei voi olla valtiota korkeampaa luottoluokitusta. Koska Suomen valtion luottoluokitusta 10.10.2014 laskettiin luokkaan AA+, myös Kuntarahoituksen luokitus muutettiin nyt vastaavasti.

Lisätietoja:

Kuntarahoitus Oyj

Varatoimitusjohtaja Esa Kallio
Puh. (09) 6803 6231, 050 337 7953

Kuntarahoitus osavuosikatsaus

Kuntarahoituksen taloudellinen tulos kehittyi suunnitellusti

Kuntarahoitus Oyj

OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2014

Pörssitiedote 8.8.2014, klo 14.00

Kuntarahoituksen taloudellinen tulos kehittyi suunnitellusti

Kuntarahoitus-konsernin toiminta jatkui myönteisenä alkuvuoden aikana. Korkokate kasvoi 0,5 % edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna ja oli 79,0 miljoonaa euroa (1.1.-30.6.2013: 78,6 miljoonaa euroa).

Liikevoitto ilman arvostus- ja kertaluonteisia eriä jatkoi kehittymistään vahvana. Liikevoitto pieneni rahoituserien realisoitumattomista IFRS -käyvän arvon muutoksista sekä omien joukkovelkakirjalainojen pienemmästä takaisinostovolyymista johtuen. Konsernin liikevoitto oli 63,4 miljoonaa euroa (1.1.-30.6.2013: 80,7 miljoonaa euroa).

Konsernin vakavaraisuussuhde pysyi edelleen vahvana ja oli kesäkuun lopussa 29,04 % (31.12.2013: 39,88 %) ja ensisijainen pääoma suhteessa riskipainotettuihin eriin oli 25,70 % (31.12.2013: 35,42 %). Vuoden 2014 luvut on laskettu 1.1.2014 sovellettavaksi tulleen EU:n vakavaraisuusasetuksen mukaisesti.

Pitkäaikaisten lainojen kysyntä väheni edellisvuodesta

Asiakkaiden lainojen kysyntä on ollut alkuvuoden aikana pienempää edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Kuntarahoituksen saamien lainatarjouspyyntöjen kokonaismäärä oli tammi-kesäkuussa 2 146 miljoonaa euroa (1.1.-30.6.2013: 2 868 miljoonaa euroa). Uusia lainoja nostettiin alkuvuonna 2014 vähemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan, 1 245 miljoonaa euroa (1.1.-30.6.2013: 1 858 miljoonaa euroa). Pitkäaikainen antolainakanta oli kesäkuun lopussa 18 365 miljoonaa euroa (31.12.2013: 17 801 miljoonaa euroa). Lainakanta on kasvanut vuoden 2013 lopusta 3 %. Kuntarahoituksen osuus asiakaskuntansa rahoituksesta on edelleen säilynyt korkealla tasolla.

Korkotason säilyessä matalalla tasolla asiakkaat jatkoivat aktiivisesti lyhytaikaisen rahoituksen käyttöä. Kesäkuun 2014 lopussa Kuntarahoituksen kanssa sovittuja kuntatodistus- ja kuntayritystodistusohjelmia oli yhteensä 3 640 miljoonaa euroa (31.12.2013: 3 265 miljoonaa euroa). Yhtiön taseessa oli osavuosikatsausjakson lopussa kunta- ja kuntayritystodistuksia 1 117 miljoonaa euroa (31.12.2013: 704 miljoonaa euroa). Alkuvuoden aikana asiakkaat hankkivat rahoitusta lyhytaikaisilla ohjelmilla 4 771 miljoonaa euroa (1.1.-30.6.2013: 4 561 miljoonaa euroa).

Kuntarahoituksen leasingpalveluiden kysyntä jatkoi kasvuaan katsasukaudella. Yhtiön leasingkanta oli kesäkuun 2014 lopussa 106 miljoonaa euroa (31.12.2013: 81 miljoonaa euroa).

Kuntarahoituksen tytäryhtiön Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy:n tammi-kesäkuun liikevaihto oli 1,1 miljoonaa euroa (1.1.-30.6.2013: 0,8 miljoonaa euroa). Alkuvuoden liikevoitto oli 0,2 miljoonaa euroa (1.1.-30.6.2013: 0,0 miljoonaa euroa).

Varainhankinnan määrä palautui normaalille tasolle ennätysvuoden jälkeen

Varainhankintajärjestelyitä tehtiin tammi-kesäkuun 2014 aikana yhteensä 130 (1.1.-30.6.2013: 160). Varainhankinnan pääpaino on ollut katsauskaudella julkisilla markkinoilla, joilla on tehty noin 48 % alkuvuoden varainhankinnasta.

Varainhankintaa tehtiin kauden aikana 4 178 miljoonaa euroa (1.1.-30.6.2013: 7 133 miljoonaa euroa). Kaiken kaikkiaan alkuvuoden 2014 aikana on laskettu liikkeeseen joukkovelkakirjalainoja 12 eri valuutassa. Lyhytaikaisia Kuntarahoituksen velkasitoumuksia (KVS) laskettiin liikkeeseen tammi­-kesäkuun aikana 3 288 miljoonaa euroa (1.1.-30.6.2013: 4 649 miljoonaa euroa) ja koko kannan määrä oli kesäkuun lopussa 849 miljoonaa euroa (31.12.2013: 1 592 miljoonaa euroa). Koko varainhankinnan määrä oli kesäkuun 2014 lopussa 25 477 miljoonaa euroa (31.12.2013: 23 108 miljoonaa euroa). Tästä euromääräistä oli 16 % (31.12.2013: 15 %) ja valuuttamääräistä 84 % (31.12.2013: 85 %).

Toimitusjohtaja Pekka Averio:

”Vuoden 2014 alkupuolen kehitys kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla oli rauhallista eikä markkinoilla ollut merkittäviä häiriötekijöitä. Euroopassa vuoden toinen neljännes oli taloudellisesti vahvin kolmeen vuoteen, ja myös kriisimaiden taloudellisessa tilanteessa oli nähtävissä merkkejä kehityksestä parempaan suuntaan. Tämän seurauksena muun muassa Kreikan ja Espanjan luottoluokitukset nousivat ja Portugali irtautui odotettua aiemmin EU:n, EKP:n ja IMF:n tukiohjelmasta. Myös kriisimaiden valtionlainojen korot laskivat selvästi.

Suomessa taloudellinen kehitys on selvästi heikompaa kuin muissa Pohjoismaissa ja Keski-Euroopassa, ja ennusteiden mukaan vuosi 2014 on jo kolmas laskuvuosi peräkkäin bruttokansantuotteella mitattuna. Mikäli talouskehitys jatkuu näin heikkona pitkään, se tulee enenevässä määrin vaikuttamaan myös kuntasektorin talouteen tulevaisuudessa.

Kuntarahoituksen taloudellinen kehitys ja toiminta sujuivat alkuvuoden aikana suunnitellusti. Yhtiö oli edelleen asiakaskuntansa tärkein rahoittaja, ja sen antolainauksen kokonaismäärä nousi 18,4 miljardiin euroon (31.12.2013: 17,8 miljardia euroa). Vaihtoehtoisten rahoitusratkaisujen kysyntä on asiakaskunnassamme selkeästi kasvava trendi, minkä tuloksena rahoitusleasingpalveluissa saavutimme kauden aikana merkkipaalun leasingkannan ylitettyä 100 miljoonaa euroa. Yhtiön asiakaskunnan lainojen kysyntä ei ole ollut niin suurta kuin edellisvuoden vastaavana ajankohtana. Rahoituksen tarjonta kuntasektorille sen sijaan normalisoitui pankkien ja muiden rahoituslaitosten pyrkiessä aktiivisesti mukaan kuntien lainamarkkinoille.

Varainhankinnassamme vuosi on sujunut hyvin ja toteutimme ensimmäisen kuuden kuukauden aikana 130 liikkeeseenlaskua, joilla kerättiin varoja kaikkiaan 4,2 miljardia euroa. Varainhankintaa tehtiin jälleen etupainotteisesti hyödyntämällä eri markkina-alueiden positiiviset markkinatilanteet mahdollisimman tehokkaasti. Koko vuoden varainhankintatarpeemme arvioimme olevan noin seitsemän miljardia euroa.

Alkuvuodesta suurin liikkeeseenlaskumme oli toukokuussa toteutettu yhden miljardin Yhdysvaltain dollarin suuruinen viitelaina, joka merkittiin täyteen jo tunnissa ja lopulta ylimerkittiin lähes 2,5-kertaisesti. Lainan hyvä kysyntä oli selkeä merkki siitä, että kansainväliset sijoittajat luottavat edelleen Suomen kuntasektorin kykyyn hoitaa velvoitteensa, ja että markkinoilla uskotaan Suomen hallituksen pystyvän tekemään tarvittavat päätökset maan taloudellisen tilanteen kehityssuunnan kääntämiseksi.

Kuntarahoitukselle vuosi 2014 on 25-vuotisjuhlavuosi. Vietämme juhlavuottamme keskittymällä menestyksellisen työn jatkamiseen päätehtävänämme Suomen kuntasektorin ja valtion tukeman asuntotuotannon rahoituksen varmistaminen kaikissa markkinatilanteissa kilpailukykyisesti. Toivotan kaikille Kuntarahoituksen asiakkaille, omistajille ja eri sidosryhmiemme jäsenille rentouttavaa ja rauhallista loppukesää.”

Kuntarahoitus Oyj

Lisätietoja:

Toimitusjohtaja Pekka Averio, puh. 0500 406 856

Varatoimitusjohtaja Esa Kallio, puh. 050 337 7953

Johtaja, talous, Marjo Tomminen, puh. 050 386 1764

Kuntarahoitus Oyj on Suomen kuntasektorin oma luottolaitos, jonka omistavat kunnat, Keva ja Suomen valtio. Yhtiö on keskeinen osa suomalaisen yhteiskunnan taloudellista perusrakennetta. Sen tehtävänä on varmistaa kuntien investointien ja valtion tukeman sosiaalisen asuntotuotannon rahoitus mahdollisimman kilpailukykyiseen hintaan kaikissa markkinatilanteissa. Kuntarahoitus-konserniin kuuluu myös tytäryhtiö Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy.

Yhtiön asiakkaita ovat Suomen kunnat, kuntayhtymät, niiden määräysvallassa olevat yhtiöt sekä yleishyödylliset asuntoyhteisöt. Asiakkaat rahoittavat Kuntarahoituksen tarjoamilla rahoitusratkaisuilla sosiaalisia ja yleishyödyllisiä kohteita, esimerkiksi päiväkoteja, kouluja, asuntoja ja sairaaloita sekä muita kunnallisia investointeja.

Kuntarahoituksella on AAA-luottoluokitus ja sen varainhankinnalla on Kuntien takauskeskuksen takaus. Yhtiön varainhankinta tehdään markkinaehtoisesti pääosin kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta. Konsernin taseen loppusumma oli kesäkuun 2014 lopussa yli 28 miljardia euroa.

Kuntarahoituksen miljardin dollarin viitelainalla kova kysyntä

Kuntarahoitus Oyj laski keskiviikkona 14.5.2014 liikkeeseen miljardin Yhdysvaltain dollarin viitelainan, joka saavutti erittäin suuren kysynnän kansainvälisten sijoittajien keskuudessa. Merkintöjen yhteismäärä kasvoi yli yhden miljardin dollarin jo ensimmäisen tunnin aikana. Viitelaina hinnoiteltiin keskiviikkona aamupäivällä merkintäkirjan ollessa lähes 2,5-kertaisesti ylimerkitty.

Sijoittajille maksettavaksi kuponkikoroksi määräytyi 1,75 prosenttia tuottoprosentin ollessa 1,832. Hinnoittelu vastaa Yhdysvaltain koronvaihtosopimuskorkoa lisättynä 14:llä korkopisteellä (+0,14 %-yksikköä). Vahvan sijoittajakysynnän ansiosta hintaa pystyttiin kiristämään prosessin aikana kahdella korkopisteellä. Lopullinen hinta on erittäin kilpailukykyinen myös eurooppalaisessa vertailussa, sillä se on esimerkiksi vain neljä korkopistettä yli EIP:n 12.5.2014 liikkeeseen laskeman vastaavan viitelainan hinnan.

Viitelainan pääjärjestäjinä toimivat Barclays, Credit Suisse, Daiwa Capital Markets ja Royal Bank of Canada Capital Markets

Amerikkalaisten sijoittajien osuus kasvoi selvästi

Kyseessä on Kuntarahoituksen kolmas viitelaina, johon myös yhdysvaltalaisilla institutionaalisilla sijoittajilla oli mahdollisuus osallistua. Pohjois- ja Etelä-Amerikan osuus sijoittajakunnasta nousi 50 prosenttiin, joka on selvästi enemmän kuin edellisissä järjestelyissä. Eurooppalaisten sijoittajien osuus järjestelystä oli 37 prosenttia ja aasialaisten 13 prosenttia. Järjestelyyn osallistui yli 50 sijoittajaa ympäri maailman, joista kokonaan uusia sijoittajia oli 15.

Keskuspankit ja viralliset instituutiot olivat edelleen merkittävin sijoittajaryhmä lähes 60 prosentin osuudella. Pankkien ja varainhoitajien osuus viitelainasta oli noin 40 prosenttia.

Kuntarahoituksen varainhankintatarve vuodelle 2014 on noin 7 miljardia euroa, josta tämän järjestelyn jälkeen on täytetty yli puolet. Viime vuosien aikana Kuntarahoitus on lisännyt julkisten viitelainojen osuutta koko varainhankinnasta.

”Vahva sijoittajakysyntä ja kilpailukykyinen hinnoittelu ylittivät kaikki asettamamme tavoitteet. Erinomainen lopputulos kertoo, että määrätietoinen työmme julkisilla viitelainamarkkinoilla kantaa tulosta. Luottamus Suomen kuntasektoriin sijoituskohteena on edelleen vahva kansainvälisillä lainamarkkinoilla. Sijoittajakuntamme kattaa käytännössä koko maailman, mikä lisää varmuutta kilpailukykyisen rahoituksen saatavuudesta myös tulevaisuudessa. Tämä auttaa meitä jatkossa toteuttamaan perustehtäväämme eli turvaamaan Suomen kuntasektorin ja sosiaalisen asuntotuotannon rahoitusta kaikissa markkinatilanteissa kilpailukykyisesti”, kertoo Kuntarahoituksen varatoimitusjohtaja Esa Kallio.

Lisätietoja

Esa Kallio, varatoimitusjohtaja, puhelin 050 3377 953 050 3377 953

Joakim Holmström, varainhankinnan osastonjohtaja, 050 4443 638 050 4443 638

Moody’s vahvisti Kuntarahoitukselle Aaa-luottoluokituksen vakain näkymin

Helsinki, 2014-04-16 12:00 CEST (GLOBE NEWSWIRE) — Kuntarahoitus Oyj Pörssitiedote 16.4.2014, klo 13.00

Moody’s vahvisti Kuntarahoitukselle Aaa-luottoluokituksen vakain näkymin

Luottoluokittaja Moody’s on vahvistanut Kuntarahoituksen pitkäaikaiseksi luottoluokitukseksi edelleen parhaan mahdollisen Aaa:n vakain näkymin. Myös lyhytaikainen luottoluokitus säilyi ennallaan parhaalla mahdollisella tasolla Prime-1:ssä.

Moody’sin perusteluna luokitukselle ovat muun muassa Kuntarahoituksen keskeinen rooli julkisen sektorin rahoittamisessa, vahva markkina-asema asiakaskuntansa tärkeimpänä rahoittajana sekä korkealaatuinen antolainakanta.

Samalla Moody’s julkisti ottaneensa käyttöön uuden menetelmän arvioidessaan Kuntarahoituksen ja muiden vastaavien yhtiöiden (Kommuninvest i Sverige AB, Ruotsi, Kommunalbanken AS, Norja, KommuneKredit, Tanska, Bank Nederlandse Gemeenten N.V., Hollanti, Nederlandse Waterschapsbank N.V. , Hollanti) teoreettista erillisvahvuutta (stand-alone Baseline Credit Assessments).

Uudella menetelmällä Kuntarahoituksen luokka on a1 (aiemmin aa2) muiden mainittujen liikkeeseenlaskijoiden ollessa a1 tai a2 (aiemmin aa2 tai aaa).

Moody’sin luottoluokitustiedote on saatavilla Kuntarahoituksen verkkosivuilla www.kuntarahoitus.fi.

Kuntarahoitus Oyj

Lisätietoja:

Varatoimitusjohtaja Esa Kallio, puh. 050 337 7953

Standard & Poor’s vahvisti Kuntarahoituksen AAA-luottoluokituksen, mutta muutti samalla näkymät negatiivisiksi

Standard & Poor’s vahvisti Kuntarahoituksen AAA-luottoluokituksen, mutta muutti samalla näkymät negatiivisiksi valtion luokituksen mukaisesti

Luottoluokittaja Standard & Poor’s on vahvisti Kuntarahoituksen pitkäaikaisen varainhankinnan AAA-luottoluokituksen, mutta muutti samalla luottoluokituksen näkymät negatiivisiksi. Muutos näkymien osalta on suora seuraus Suomen valtion vastaavan luokituksen näkymien heikennyksestä. Kuntarahoituksen pitkäaikaisen varainhankinnan luottoluokitus on nyt AAA (negatiivinen). Lyhytaikaisen varainhankinnan luottoluokitus on edelleen paras mahdollinen A-1+.

Kuntarahoituksen luokituksen näkymien muutos ei johdu yhtiön omasta toiminnasta. Standard & Poor’sin luottoluokitusmenetelmän mukaan kuntasektorilla ei voi olla valtiota korkeampaa luottoluokitusta. Koska Suomen valtion luottoluokitus vahvistettiin negatiivisin näkymin 11.4.2014, myös Kuntarahoituksen luokituksen näkymiä muutettiin nyt vastaavasti. Standard & Poor’s toteaa luottoluokitustiedotteessaan, että Kuntarahoituksen luottoluokituksen näkymät palautuvat vakaiksi, mikäli valtion näkymät muutetaan vastaavasti vakaiksi.

Lisätietoja:

Kuntarahoitus Oyj

Varatoimitusjohtaja Esa Kallio
Puh. (09) 6803 6231, 050 337 7953

Pörssitiedote 26.3.2014 klo 15.30

Kuntarahoituksen varsinaisen yhtiökokouksen 26.3.2014 päätökset
Kuntarahoitus Oyj
PÖRSSITIEDOTE 26.3.2014 KELLO 15.30

Kuntarahoitus Oyj:n 26.3.2014 pidetty varsinainen yhtiökokous vahvisti yhtiön tilinpäätöksen sekä myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle tilikaudelta 2013. Yhtiökokous päätti, että osinkoa ei jaeta.

Hallitus ja hallituksen palkkiot

Yhtiön hallituksen jäsenten lukumääräksi vahvistettiin kahdeksan aiemman seitsemän sijaan. Hallituksen jäseniksi valittiin edelleen Eva Liljeblom, Fredrik Forssell, Teppo Koivisto, Sirpa Louhevirta, Asta Tolonen, Juha Yli-Rajala, Tuula Saxholm sekä uutena jäsenenä Tapani Hellstén. Lisätietoja hallituksen jäsenistä löytyy yhtiön verkkosivuilta osoitteesta www.kuntarahoitus.fi. Hallitus valitsi järjestäytymiskokouksessaan hallituksen puheenjohtajaksi Eva Liljeblomin ja varapuheenjohtajaksi Tapani Hellsténin.

Yhtiökokous vahvisti hallituksen jäsenille maksettavat palkkiot toimikaudelle 2014 – 2015. Palkkiot vastaavat edelliseltä toimikaudelta maksettuja palkkioita: hallituksen jäsenen vuosipalkkio 15 000 euroa, hallituksen varapuheenjohtajan vuosipalkkio 18 000 euroa, hallituksen puheenjohtajan vuosipalkkio 30 000 euroa ja kokouspalkkio hallituksen ja valiokuntien kokouksista 500 euroa / kokous jäsenille ja 800 euroa / kokous puheenjohtajille.

Omistajien nimitysvaliokunnan palkkiot

Yhtiökokous päätti poiketen yhtiökokouksen aiemmasta päätöksestä, että omistajien nimitysvaliokunnan jäsenille ei maksettaisi palkkioita kaudelta, joka alkoi 1.10.2013 ja päättyy vuoden 2014 varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä eikä palkkioita maksettaisi myöskään jatkossa tuleville omistajien nimitysvaliokuntien jäsenille.

Tilintarkastajan valinta ja palkkiot

Yhtiökokous valitsi yhtiön tilintarkastajaksi edelleen KPMG Oy Ab:n seuraavaksi toimikaudeksi, joka alkaa yhtiökokouksen päättyessä ja päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Päävastuullisena tilintarkastajana toimii KHT Marcus Tötterman, joka on toiminut päävastuullisena tilintarkastajana myös kuluvalla toimikaudella. Tilintarkastajalle päätettiin maksaa edelleen laskun mukaan.

Yhtiöjärjestyksen muuttaminen

Yhtiökokous päätti muuttaa lainsäädännön muuttumisen vuoksi yhtiön yhtiöjärjestystä lisäämällä yhtiön osakkeita koskevan lunastuksen edellytykseksi toimivaltaisen viranomaisen (tällä hetkellä Finanssivalvonnan) suostumuksen. Myös toimialapykälän viittaukseen päätettiin tehdä tekninen korjaus lainsäädäntömuutosten vuoksi, jotta kohdassa viitattaisiin oikeaan sijoituspalvelulain pykälään.

Lisätietoa yhtiön toiminnasta vuonna 2013 saa yhtiön vuosikertomuksesta, joka on ladattavissa pdf-muodossa yhtiön verkkosivuilta osoitteesta www.kuntarahoitus.fi.

Kuntarahoitus Oyj

Pekka Averio
Toimitusjohtaja
Puh. 0500 406 856

Kuntarahoituksen vuosikertomus 2013 on julkaistu

Kuntarahoituksen vakavaraisuus huippuluokkaa, omat varat jo yli puoli miljardia euroa

Kuntarahoitus Oyj

Vuosikertomus 2013

Pörssitiedote 5.3.2014 kello 15.00

Kuntarahoituksen vakavaraisuus huippuluokkaa,
omat varat jo yli puoli miljardia euroa

Kuntarahoituksen omien varojen määrä ylitti vuonna 2013 puoli miljardia euroa ollen vuoden lopussa 511,5 miljoonaa euroa. Yhtiön riskipainotettu vakavaraisuussuhde oli 39,88 prosenttia. Huolimatta huippuluokkaa olevasta vakavaraisuudestaan, yhtiö jatkoi vuoden 2013 aikana strategiansa mukaista omien varojensa kasvattamista oman toimintansa tuloksella, koska yhtiön on täytettävä kiristyvän pankkisääntelyn myötä kasvavat vaatimukset vähimmäisomavaraisuuden osalta vuoteen 2018 mennessä.

Kuntarahoitus oli vuonna 2013 edelleen asiakaskuntansa ehdottomasti tärkein rahoittaja. Yhtiön antolainauskanta kuntasektorille ja valtion tukemaa asuntotuotantoa harjoittaville asiakkailleen oli 17,8 miljardia euroa. Yhtiön vuoden aikana tekemän varainhankinnan kokonaismäärä oli ennätykselliset 10,7 miljardia euroa, josta merkittävä osa oli yhtiön omaa normaalia jälleenrahoitusta. Yhtiön likvidit varat vuoden 2013 päättyessä olivat 5,5 miljardia euroa, mikä merkitsee noin 10,3 kuukauden rahoituspuskuria yhtiön asiakkaille tilanteessa, jossa varainhankinta kansainvälisiltä rahoitusmarkkinoilta tyrehtyisi kokonaan.

Konsernin tilikauden tulos verojen jälkeen oli 124,7 miljoonaa euroa. Yhtiön taseen loppusumma oli 26,2 miljardia euroa. Kuntarahoitus Oyj:n hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että tilikaudelta ei jaeta osinkoa, jotta yhtiö vahvistaisi omia varojaan edelleen strategiansa mukaisesti.

Kuntarahoituksen asiakkaat ja omistajat hyötyvät yhtiön toiminnasta kilpailukykyisinä rahoituskustannuksina, välttämättömien investointien rahoituksen varmuutena ja yhtiön omistaja-arvon kasvuna.

Yhteenveto Kuntarahoitus-konsernin vuodesta 2013:

  • Konsernin liikevoitto oli 141,3 miljoonaa euroa (2012: 138,6 miljoonaa euroa). Kasvua edelliseen vuoteen oli 2 %.
  • Korkokate kasvoi 5 % edelliseen vuoteen verrattuna ja oli 149,5 miljoonaa euroa (2012: 142,4 miljoonaa euroa).
  • Taseen loppusumma oli 26 156 miljoonaa euroa (2012: 25 560 miljoonaa euroa).
  • Konsernin riskinkantokyky pysyi edelleen erittäin vahvana, vakavaraisuussuhde oli vuoden lopussa 39,88 % (2012: 33,87 %) ja ensisijaisten omien varojen vakavaraisuussuhde oli 35,42 % (2012: 26,22 %).
  • Varainhankintaa tehtiin vuoden 2013 aikana 10 695 miljoonaa euroa (2012: 6 590 miljoonaa euroa). Varainhankinnan kokonaismäärä kasvoi 23 108 miljoonaan euroon (2012: 22 036 miljoonaa euroa).
  • Luotonannon kokonaismäärä kasvoi 17 801 miljoonaan euroon (2012: 15 700 miljoonaa euroa). Luottoja nostettiin 9 % enemmän kuin edellisenä vuonna, 3 537 miljoonaa euroa (2012: 3 254 miljoonaa euroa).
  • Leasingtoiminnan kanta oli vuoden lopussa 81 miljoonaa euroa (2012: 64 miljoonaa euroa).
  • Sijoitusten kokonaismäärä vuoden 2013 lopussa oli 5 671 miljoonaa euroa (2012: 6 224 miljoonaa euroa).
  • Kuntarahoituksen tytäryhtiön Inspiran liikevaihto oli 1,7 miljoonaa euroa (2012: 1,8 miljoonaa euroa). Inspiran liikevoitto vuoden 2013 lopussa oli 0,0 miljoonaa euroa (2012: 0,2 miljoonaa euroa).

Lisätietoja:

Kuntarahoitus Oyj
Pekka Averio, toimitusjohtaja

puh. 0500 406 856

e-mail pekka.averio@kuntarahoitus.fi

Vuosikertomus 2013 ja 6.2.2014 julkaistu tilinpäätöstiedote ovat ladattavissa pdf-tiedostoina yhtiön verkkosivuilta www.kuntarahoitus.fi

Kuntarahoitus Oyj:n tilinpäätöstiedote

1.1.-31.12.2013

Kuntarahoitus Oyj:n tilinpäätöstiedote, 1.1. – 31.12.2013

6.2.2014, klo 14.00

Yhteenveto vuodesta 2013:

  • Konsernin liikevoitto oli 141,3 miljoonaa euroa (2012: 138,6 miljoonaa euroa). Kasvua edelliseen vuoteen oli 2 %.
  • Korkokate kasvoi 5 % edelliseen vuoteen verrattuna ja oli 149,5 miljoonaa euroa (2012: 142,4 miljoonaa euroa).
  • Taseen loppusumma oli 26 156 miljoonaa euroa (2012: 25 560 miljoonaa euroa).
  • Konsernin riskinkantokyky pysyi edelleen erittäin vahvana, vakavaraisuussuhde oli vuoden lopussa 39,88 % (2012: 33,87 %) ja ensisijaisten omien varojen vakavaraisuussuhde oli 35,42 % (2012: 26,22 %).
  • Varainhankintaa tehtiin vuoden 2013 aikana 10 695 miljoonaa euroa (2012: 6 590 miljoonaa euroa). Varainhankinnan kokonaismäärä kasvoi 23 108 miljoonaan euroon (2012: 22 036 miljoonaa euroa).
  • Luotonannon kokonaismäärä kasvoi 17 801 miljoonaan euroon (2012: 15 700 miljoonaa euroa). Luottoja nostettiin 9 % enemmän kuin edellisenä vuonna, 3 537 miljoonaa euroa (2012: 3 254 miljoonaa euroa).
  • Leasingtoiminnan kanta oli vuoden lopussa 81 miljoonaa euroa (2012: 64 miljoonaa euroa).
  • Sijoitusten kokonaismäärä vuoden 2013 lopussa oli 5 671 miljoonaa euroa (2012: 6 224 miljoonaa euroa).
  • Kuntarahoituksen tytäryhtiön Inspiran liikevaihto oli 1,7 miljoonaa euroa (2012: 1,8 miljoonaa euroa). Liikevoitto vuoden 2013 lopussa oli 0,0 miljoonaa euroa (2012: 0,2 miljoonaa euroa).

Avainluvut (konserni):

 31.12.201331.12.2012
Korkokate (milj. euroa)
149,5142,4
Liikevoitto (milj. euroa)
141,3138,6
Uusi luotonananto (milj. euroa)
3 5373 254
Uusi varainhankinta (milj. euroa)
10 6956 590
Taseen loppusumma (milj. euroa)
26 15625 560
Omat varat (milj. euroa)
511,5428,9
Ensisijaisten omien varojen vakavaraisuussuhde-%
35,4226,22
Vakavaraisuussuhde-%
39,8833,87
Oman pääoman tuotto-% (ROE)
30,5838,04
Kulu-tuotto-suhde
0,150,14
Henkilöstö8372

Toimitusjohtaja Pekka Averio kommentoi tilikautta:

”Vuosi 2013 sujui yhtiön kannalta hyvin ja tulos parantui edellisestä vuodesta edelleen. Hyvä tulos mahdollistaa yhtiön strategian mukaisen omien varojen kasvattamisen, millä varaudutaan sääntelyn tuomiin vaateisiin.

Kuntarahoitus oli edelleen asiakaskuntansa ehdottomasti tärkein rahoittaja. Asiakaskunnan rahoitustarpeissa ei vuoden aikana tapahtunut merkittäviä muutoksia ja lainakysynnän kasvu oli maltillista muutamien edellisten vuosien tapaan.

Kuntasektori, samoin kuin Suomen valtio, oli erittäin kiinnostava sijoituskohde turvallisia sijoituskohteita etsiville sijoittajille. Yhtiön varainhankinta vuonna 2013 onnistui hyvin, pitkäaikaista varainhankintaa tehtiin ennätykselliset 10 695 miljoonaa euroa. Alkuvuodesta yhtiön omien joukkovelkakirjalainojen ennenaikaiset takaisinmaksut kasvattivat jälleenrahoitustarvetta huomattavasti.

Rahoitusalan sääntely eteni vuoden 2013 aikana. Kuntarahoituksen kannalta merkittävin asia sääntelyn lisäämisessä on uuden vähimmäisomavaraisuusvaatimuksen (leverage ratio) mahdollinen voimaantulo vuoden 2018 alusta. EU-parlamentin vuoden aikana tekemien päätösten vuoksi saamme kuitenkin odottaa vuoteen 2017 saakka lopullista tietoa Kuntarahoitukselta vaadittavan vähimmäisomavaraisuusasteen minimitasosta. Joudumme siksi varautumaan 3 % vaatimukseen kasvattamalla omia varoja oman toimintamme tuloksella.

Kuntarahoituksessa on meneillään yhtiön historian suurimmat järjestelmähankkeet, joiden tarkoituksena on tehostaa yhtiön toimintoja sekä luoda hyvä pohja uusien palveluiden kehittämiselle. Panostamme vahvasti toimintamme kehittämiseen varmistaaksemme kilpailukykymme myös tulevaisuudessa.”

Luottoluokitukset

Kuntarahoituksen luottoluokitukset

Yhtiön pitkäaikaisen varainhankinnan luottoluokitukset ovat parhaat mahdolliset:

LuokituslaitosPitkäaikainen varainhankintaNäkymätLyhytaikainen varainhankintaNäkymät
Moody’s Investors ServiceAaaVakaatP-1Vakaat
Standard & Poor’sAAAVakaatA-1+Vakaat

Kuntien takauskeskuksen luottoluokitukset

Yhtiön varainhankinnan takaavalla Kuntien takauskeskuksella pitkäaikaisen varainhankinnan luottoluokitukset ovat parhaat mahdolliset:

LuokituslaitosPitkäaikainen varainhankintaNäkymätLyhytaikainen varainhankintaNäkymät
Moody’s Investors ServiceAaaVakaatP-1Vakaat
Standard & Poor’sAAAVakaatA-1+Vakaat

Toimintaympäristö vuonna 2013

Vuoden 2013 aikana rahoitusmarkkinoilla nähtiin pitkästä aikaa rauhallisempi jakso ilman uusia merkittäviä taloudellisia kriisejä. Euroopassa yleinen taloudellinen kehitys kääntyi useissa maissa varovaiseen kasvuun, ja Suomessakin talouden lasku näyttää pysähtyneen, vaikka selkeitä merkkejä kasvun alkamisesta ei vielä loppuvuodesta ollutkaan. Vuoden lopulla euroalueella nousi esiin vaara ajautumisesta deflaatioon, vaikka Euroopan keskuspankki pyrki tukemaan markkinoiden palautumista laskemalla korkotason ennätyksellisen alas.

Kuntarahoitus on tärkeä osa suomalaisen yhteiskunnan taloudellista perusrakennetta, ja se on ainoa kuntakonsernien sekä valtion tukeman asuntotuotannon rahoittamiseen erikoistunut luottolaitos Suomessa. Vuonna 2013 kuntasektorin rahoitustarpeissa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia edellisvuosiin nähden ja lainakysyntä kasvoi edellisvuosien tapaan maltillisesti. Rahoituksen tarjonnassa kilpailutilanne sen sijaan kiristyi hieman loppuvuotta kohden, mutta Kuntarahoitus säilytti siitä huolimatta asemansa asiakaskuntansa ehdottomasti tärkeimpänä ja kilpailukykyisimpänä rahoittajana.

Yhtiön varainhankinta onnistui vuoden aikana hyvin, ja yhtiö lisäsi varainhankinnan hajautusta uusille markkina-alueille ja uusiin sijoittajatyyppeihin. Yhtiötä pidetään kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla yhtenä luotettavimmista ja arvostetuimmista sijoituskohteista. Vuoden lopulla kansainvälisesti tärkeimmät luottoluokittajat Moody’s ja Standard & Poor’s vahvistivat yhtiölle edelleen parhaat mahdolliset luottoluokitukset.

Finanssikriisin laukaisemat sääntelyhankkeet etenivät vuoden aikana. Kuntarahoituksen kannalta isoin asia sääntelyn lisäämisessä on uuden vähimmäisomavaraisuusvaatimuksen (leverage ratio) mahdollinen voimaantulo vuoden 2018 alusta. EU-parlamentti päätti kesällä 2013 osana pankkien vakavaraisuus- ja likviditeettisääntelyä (CRR/CRD IV-sääntely) vähimmäisomavaraisuusasteen laskennasta ja raportoinnista, mutta jätti samalla Kuntarahoituksen kannalta tärkeimmästä kohdasta eli sen tasosta päättämisen myöhempään vaiheeseen. Yhtiöltä vaadittava vähimmäisomavaraisuusasteen minimitaso selviää vasta vuonna 2017. Tämän vuoksi yhtiö varautuu 3 % vaatimukseen kasvattamalla omia varoja oman toimintansa tuloksella.

Konsernin tulos ja tase

Konsernin toiminta jatkui myönteisenä vuoden aikana. Konsernin tilikauden liikevoitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja oli 141,3 miljoonaa euroa (2012: 138,6 miljoonaa euroa). Konsernin korkokate oli 149,5 miljoonaa euroa (2012: 142,4 miljoonaa euroa).

Kuntarahoituksen liikevoitto oli 141,3 miljoonaa euroa (2012: 138,5 miljoonaa euroa). Edelliseen vuoteen verrattuna liikevoittoa paransivat liiketoiminnan volyymin kasvu, uusien luottojen marginaalitason muutokset, hyvin sujunut varainhankinta, omien joukkovelkakirjalainojen takaisinostot sekä onnistunut taseen hallinta. Takaisinostoista tuloutui vuoden aikana 10,4 miljoonaa euroa (2012: 9,7 miljoonaa euroa), jotka on kirjattu korkokatteeseen. Tulokseen sisältyy arvostuksista kirjattuja realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia 14,4 miljoonaa euroa (2012: 15,8 miljoonaa euroa).

Kuntarahoituksen tytäryhtiön, Inspiran, liikevoitto vuodelta 2013 oli 0,0 miljoonaa euroa (2012: 0,2 miljoonaa euroa).

Konsernin palkkiokulut olivat vuoden lopussa 4,1 miljoonaa euroa (2012: 3,2 miljoonaa euroa). Liiketoiminnan kulut kasvoivat 8 % vuoden 2013 aikana 20,9 miljoonaan euroon (2012: 19,4 miljoonaa euroa). Kulujen kasvu johtui pääasiassa liiketoiminnan volyymin, yhtiön toimintaympäristön muutosten aiheuttamasta henkilöstömäärän kasvusta sekä meneillään olevista järjestelmäkehityshankkeista.

Hallintokulut olivat 14,8 miljoonaa euroa (2012: 13,5 miljoonaa euroa), josta henkilöstökulut olivat 10,4 miljoonaa euroa (2012: 9,2 miljoonaa euroa). Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden poistot olivat 1,2 miljoonaa euroa (2012: 1,1 miljoonaa euroa). Liiketoiminnan muut kulut olivat 4,9 miljoonaa euroa (2012: 4,9 miljoonaa euroa). Lisäksi tulokseen on kirjattu muiden rahoitusvarojen arvonalentumistappioiden peruutus 0,1 miljoonaa euroa (2012: 2,0 miljoonaa euroa).

Konsernin taseen loppusumma oli vuoden 2013 lopussa 26 156 miljoonaa euroa, kun se edellisen vuoden lopussa oli 25 560 miljoonaa euroa. Tase on kasvanut maltillisesti vuoden aikana. Rahoituseriin liittyvät kirjanpidolliset arvostukset ovat pienentäneet taseen kasvun nettovaikutusta, vaikka liiketoiminta on kasvanut.

Vakavaraisuus

Konsernin vakavaraisuus on kehittynyt hyvin vuoden aikana. Vakavaraisuussuhde oli vuoden 2013 lopussa 39,88 %, kun se vuoden 2012 lopussa oli 33,87 %. Ensisijaisten omien varojen vakavaraisuussuhdeluku oli 35,42 % (2012: 26,22 %).

Luottolaitoslain edellyttämä omien varojen vähimmäisvaatimus, jolloin täytetään vähimmäisvakavaraisuussuhde 8 %, oli 102,6 miljoonaa euroa (2012: 101,3 miljoonaa euroa). Luottoriskin vakavaraisuusvaatimus sitoi eniten konsernin omia varoja, 87,0 miljoonaa euroa (2012: 91,0 miljoonaa euroa), jossa merkittävin erä oli saamiset luottolaitoksilta ja sijoituspalveluyrityksiltä.

Liiketoiminnot

Varainhankinta

Kuntarahoitus on aktiivinen toimija kansainvälisillä joukkovelkakirjamarkkinoilla ja varainhankinnasta valtaosa tulee kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta. Aasia, erityisesti Japani, oli edelleen tärkeä alue Kuntarahoituksen varainhankinnalle. Myös Euroopassa ja muualla maailmassa kiinnostus yhtiön joukkovelkakirjalainoihin on ollut suurta. Yhtiö lisäsi kuitenkin vuoden 2013 varainhankintansa maantieteellistä hajautusta merkittävästi.

Varainhankintajärjestelyjä tehtiin vuoden 2013 aikana 240 kappaletta (2012: 156 kappaletta). Varainhankinnan pääpaino on ollut vuoden 2013 aikana julkisilla markkinoilla, joilla on tehty euromääräisesti n. 46,5 % koko vuoden varainhankinnasta. Tammikuussa 2013 Kuntarahoitus laski liikkeeseen historiansa suurimman puntamääräisen viitelainan, 400 miljoonaa Englannin puntaa. Huhtikuussa Kuntarahoitus toimi ensimmäistä kertaa liikkeeseenlaskijana myös Yhdysvaltain rahoitusmarkkinoilla 144A-säännösten alaisena, jolloin se laski liikkeeseen 1,75 miljardin Yhdysvaltain dollarin viitelainan. Syyskuussa laskettiin liikkeeseen 144A-säännöstön alla 1 miljardin Yhdysvaltain dollarin määräinen viitelaina. Näillä varainhankintajärjestelyillä Kuntarahoitus hajautti entisestään varainhankintalähteitään. Julkiset liikkeeseenlaskut olivat menestyksekkäitä haasteellisesta markkinatilanteesta huolimatta ja Kuntarahoitus laajensi sijoittajakuntaansa edelleen.

Aktiivinen sijoittajayhteistyö on lisännyt Kuntarahoituksen tunnettuutta eri markkinoilla, ja varainhankinnan lähteiden hajautus on osoittautunut onnistuneeksi strategiaksi. Yhtiö hajauttaa varainhankintaansa kolmella eri tavalla: maantieteellisesti, laskemalla liikkeeseen erilaisille sijoittajaryhmille suunnattuja lainoja sekä laskemalla liikkeeseen lainoja eri maturiteeteissa.

Varainhankinta vuonna 2013 on ollut hyvin onnistunutta. Joukkovelkakirjalainojen ennenaikaiset takaisinmaksut kasvattivat alkuvuonna jälleenrahoitustarvetta huomattavasti. Pitkäaikaista varainhankintaa tehtiin 10 695 miljoonaa euroa (2012: 6 590 miljoonaa euroa). Vuonna 2013 ei laskettu liikkeeseen kotimaisen velkaohjelman alla Kuntaobligaatioita (2012: 8 miljoonaa euroa). Kaiken kaikkiaan vuoden 2013 aikana on laskettu liikkeeseen joukkovelkakirjalainoja 14 eri valuutassa (2012: 16 valuuttaa). Lyhytaikaisia Kuntarahoituksen velkasitoumuksia (KVS) laskettiin vuonna 2013 liikkeeseen 9 245 miljoonaa euroa (2012: 4 239 miljoonaa euroa) ja kannan määrä oli vuoden lopussa 1 592 miljoonaa euroa (2012: 1 377 miljoonaa euroa). Koko varainhankinnan määrä oli vuoden lopussa 23 108 miljoonaa euroa (2012: 22 036 miljoonaa euroa). Tästä euromääräistä oli 15 % (2012: 16 %) ja valuuttamääräistä 85 % (2012: 84 %). Yli puolet vuoden aikana tehdystä varainhankinnasta on ollut plain vanilla -järjestelyitä; strukturoidun varainhankinnan määrä on pienentynyt vuoden 2013 aikana.

Asiakasrahoitus

Vuonna 2013 kuntien ja kuntayhtymien rahoitustarpeet kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna. Asuntolainoituksen määrä oli hieman pienempi kuin mitä vuoden 2012 lopussa arvioitiin, sillä aravalainojen konvertoinnit ovat pienentyneet. Sen sijaan korkotuetun asuntotuotannon rahoitustarve pysyi samalla tasolla.

Kuntarahoituksen saamien lainatarjouspyyntöjen kokonaismäärä vuonna 2013 kasvoi 13 % vuoteen 2012 verrattuna. Yhtiö sai tarjouspyyntöjä yhteensä 5 090 miljoonaa euroa (2012: 4 515 miljoonaa euroa), joista se voitti 3 442 miljoonaa euroa (2012: 3 284 miljoonaa euroa). Kuntien ja kuntayhtymien tarjouksia voitettiin 1 969 miljoonaa euroa (2012: 1 822 miljoonaa euroa), kuntayhtiöiden 345 miljoonaa euroa (2012: 373 miljoonaa euroa) ja asuntoyhteisöjen 1 128 miljoonaa euroa (2012: 1 089 miljoonaa euroa). Pitkäaikainen antolainakanta oli vuoden 2013 lopussa 17 801 miljoonaa euroa (2012: 15 700 miljoonaa euroa). Lainakanta kasvoi 13 % edellisestä vuodesta. Uusia lainoja nostettiin 9 % enemmän kuin vuonna 2012, 3 537 miljoonaa euroa (2012: 3 254 miljoonaa euroa). Kuntarahoituksen osuus asiakaskuntansa rahoituksesta on edelleen säilynyt korkealla tasolla.

Kuntarahoitus tarjoaa rahoitusleasingpalveluita kunnille, kuntayhtymille sekä kuntien omistamille tai määräysvallassa oleville yhtiöille. Leasingpalvelut käynnistettiin vuonna 2010.

Kuntarahoituksen tavoitteena leasingtoiminnassa on tuoda leasingmarkkinoille lisää vaihtoehtoja ja läpinäkyvyyttä. Yhtiön leasingtoiminnassa on solmittu useita puitesopimuksia ja näkymät leasingtoiminnan laajenemiselle ovat hyvät, sillä rahoitusleasing on varteenotettava vaihtoehto erityisesti kunnallista toimintaa harjoittavien kuntien yhtiöiden ja sairaanhoitopiirien hankinnoissa. Leasingkanta oli vuoden lopussa 81 miljoonaa euroa (2012: 64 miljoonaa euroa).

Kuntarahoitus tarjoaa luottojen lisäksi kunnille, kuntayhtymille ja kuntayhtiöille niiden tarpeiden mukaisesti räätälöityjä johdannaissopimuksia korkoriskeiltä suojautumiseen. Vuoden 2013 aikana suojaukseen käytettävien johdannaisten kysyntä on ollut vilkasta. Korkojen pysytellessä matalalla tasolla asiakkaat suojasivat velkojaan tulevaisuudessa mahdollisesti nousevia korkoja vastaan.

Sijoitustoiminta

Kuntarahoituksen sijoitustoiminta on pääasiassa etukäteisvarainhankinnalla saatujen varojen sijoittamista. Varat sijoitetaan likvideihin, hyvän luottoluokituksen omaaviin rahoitusinstrumentteihin, joilla turvataan liiketoiminnan jatkuminen kaikissa markkinatilanteissa. Yhtiön likviditeettipolitiikan mukaisesti likviditeetin määrän tulee riittää keskeytymättömän liiketoiminnan jatkumiseen vähintään kuuden kuukauden ajan. Yhtiö sijoittaa johdannaisten vakuussopimusten perusteella saadut käteisvakuudet lyhytaikaisiin rahamarkkinasijoituksiin.

Vuoden 2013 lopussa arvopaperisijoitusten kokonaismäärä oli 5 292 miljoonaa euroa (2012: 5 895 miljoonaa euroa) ja niiden keskimääräinen luottoluokitus AA (2012: AA). Arvopaperisalkun keskimääräinen takaisinmaksuaika oli vuoden 2013 lopussa 3,54 vuotta (2012: 2,97 vuotta). Tämän lisäksi muita sijoituksia oli 379 miljoonaa euroa (2012: 329 miljoonaa euroa), josta keskuspankkitalletuksia 354 miljoonaa euroa (2012: 228 miljoonaa euroa), rahamarkkinatalletuksia luottolaitoksiin 25 miljoonaa euroa (2012: 51 miljoonaa euroa) ja reposopimuksia 0 miljoonaa euroa (2012: 50 miljoonaa euroa).

Yhtiön likviditeettitilanne on säilynyt hyvänä vuoden 2013 aikana. Uusia sijoituksia on pääasiassa tehty katettuihin joukkovelkakirjalainoihin sekä euroalueen ydinmaiden vahvojen maiden julkisyhteisöjen sekä pankkien velkapapereihin.

Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy

Inspiran liikevaihto vuonna 2013 oli 1,7 miljoonaa euroa (2012: 1,8 miljoonaa euroa). Tilikauden liikevoitto oli 0,0 miljoonaa euroa (2012: 0,2 miljoonaa euroa).

Riskienhallinta

Yhtiön riskiasemassa ei tapahtunut olennaisia muutoksia vuoden 2013 aikana. Riskit pysyivät asetettujen limiittien puitteissa ja yhtiön arvion mukaan riskienhallinta on täyttänyt sille asetetut vaatimukset.

Näkymät vuodelle 2014

Kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla odotetaan vuodesta 2014 muodostuvan rauhallinen ilman merkittäviä heilahteluja. Euroopassa talouskasvua uhkaavana suurimpana vaarana on mahdollinen deflaatio, jota kuitenkin pyritään estämään pitämällä korkotasoa erittäin alhaisena. Alhaisen korkotason myötä markkinatilanne on Kuntarahoituksen kannalta aiempaa haastavampi.

Suomen valtio ja suomalainen kuntasektori ovat heikentyneistä taloudellisista näkymistä huolimatta säilyttäneet edelleen parhaat luottoluokitukset, ja niiden suhteellinen asema euroalueen sisällä on vahvistunut. Rahoituksen saatavuudessa ei tämän vuoksi odoteta tapahtuvan merkittäviä muutoksia. Vuonna 2014 tehtävän varainhankinnan määrän ennakoidaan olevan pienempi kuin vuonna 2013

Kuntasektorin investointitarpeet ovat pitkällä aikavälillä kasvussa. Kuntien käynnistämien investointien sen sijaan arvioidaan säilyvän nykytasolla tai laskevan hieman yleisen taloudellisen epävarmuuden lisääntyessä. Myös meneillään oleva, vielä keskeneräinen kuntauudistus saattaa lykätä kuntien investointipäätöksiä lähivuosina. Valtion tukema korkotuettu asuntotuotanto säilynee edellisen vuoden tasolla.

Vuoden 2014 aikana EU-tason sääntely lisääntyy merkittävästi. Vuoden alusta voimaan tullut pääomatarpeita lisäävä uusittu pankkien vakavaraisuus- ja likviditeettisääntelykehikko (CRR/CRD IV) jättää varsin vähän mahdollisuuksia kansalliseen sääntelyyn tai poikkeamiin yhtenäisestä eurooppalaisesta mallista. Tämän myötä muun muassa kotimainen luottolaitoslaki tullaan uusimaan kokonaisuudessaan vuonna 2014. Pankkisektorille ja kaikille johdannaisinstrumentteja käyttäville tahoille merkittävä uudistus on myös johdannaisia koskeva EU-asetus, EMIR, jonka käyttöönotto jatkuu vuonna 2014.

Kuntarahoitus jatkaa oman toimintansa kehittämistä suunnitelmallisesti panostaen erityisesti asiakkaiden tarvitsemien palveluiden kehittämiseen, toiminta- ja sääntely-ympäristön muutoksiin sopeutumiseen sekä tietojärjestelmien uudistukseen ja prosessien hiomiseen.

Kuntarahoituksen toiminnan kannattavuuden odotetaan säilyvän vuonna 2014 hyvällä tasolla.

Hallituksen voitonjakoehdotus tilikaudelta 2013

Kuntarahoitus Oyj:n voitonjakokelpoiset varat ovat 42 232 539,73 euroa, josta tilikauden voitto on 20 591 419,05 euroa. Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että osinkoa ei jaeta ja että voitonjakokelpoiset varat, 42 232 539,73 euroa, jätetään omaan pääomaan.

Hallitus pitää perusteltuna tilikauden voiton jättämistä yhtiöön. Yhtiön on tarpeen varautua omia varoja koskevien vaatimusten tiukentumiseen kasvattamalla ensisijaisia omia varoja huomattavasti tuloksen kautta, mikäli valmisteilla olevaan luottolaitossääntelyyn sisältyvä vaatimus vähimmäisomavaraisuusasteesta (leverage ratio) tulee voimaan tällä hetkellä ennakoitavissa olevassa muodossa.

Tilinpäätös vuodelta 2013 on saatavilla yhtiön kotisivuilla (www.kuntarahoitus.fi) 5.3.2014 alkaen.

Kuntarahoitus Oyj

Lisätietoja:

Toimitusjohtaja Pekka Averio, puh. 0500 406 856
Varatoimitusjohtaja Esa Kallio, puh. 050 337 7953
Johtaja, Talous, Marjo Tomminen, puh. 050 386 1764