13.02.2015

Kuntarahoitus Oyj:n tilinpäätöstiedote

Kuntarahoitus on vahvistanut ensisijaisen pääomansa yli puoleen miljardiin euroon viimeisen neljän vuoden aikana

Kuntarahoitus Oyj

Kuntarahoitus Oyj:n tilinpäätöstiedote

1.1.-31.12.2014

13.2.2015, klo 14.00

Kuntarahoitus on vahvistanut ensisijaisen pääomansa yli puoleen miljardiin euroon viimeisen neljän vuoden aikana

Yhteenveto vuodesta 2014:

Korkokate kasvoi 7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja oli 160,0 miljoonaa euroa (2013: 149,5 miljoonaa euroa).

Konsernin liikevoitto oli 144,2 miljoonaa euroa (2013: 141,3 miljoonaa euroa). Kasvua edelliseen vuoteen oli 2 %.

Taseen loppusumma oli 30 009 miljoonaa euroa (2013: 26 156 miljoonaa euroa).

Konsernin vakavaraisuus pysyi edelleen vahvana, omat varat suhteessa riskipainotettuihin eriin olivat vuoden lopussa 33,53 % (2013: 32,52 %) ja ensisijainen pääoma suhteessa riskipainotettuihin eriin oli 29,98 % (2013: 28,86 %). Vertailuvuoden 2013 luvut on laskettu 1.1.2014 sovellettavaksi tulleen EU:n vakavaraisuusasetuksen mukaisesti.

Vähimmäisomavaraisuusaste (leverage ratio) oli vuoden 2014 lopussa 1,8 % (2013: 1,7 %)

Varainhankintaa tehtiin vuoden 2014 aikana 7 440 miljoonaa euroa (2013: 10 695 miljoonaa euroa). Varainhankinnan kokonaismäärä kasvoi 26 616 miljoonaan euroon (2013: 23 108 miljoonaa euroa).

Luotonannon kokonaismäärä kasvoi 19 205 miljoonaan euroon (2013: 17 801 miljoonaa euroa) ja uusia luottoja nostettiin 2 775 miljoonaa euroa (2013: 3 537 miljoonaa euroa).

Leasingtoiminnan kanta oli vuoden lopussa 133 miljoonaa euroa (2013: 81 miljoonaa euroa).

Sijoitusten kokonaismäärä vuoden 2014 lopussa oli 6 751 miljoonaa euroa (2013: 5 671 miljoonaa euroa).

Kuntarahoituksen tytäryhtiön Inspiran liikevaihto oli 2,5 miljoonaa euroa (2013: 1,7 miljoonaa euroa). Liikevoitto vuoden 2014 lopussa oli 0,4 miljoonaa euroa (2013: 0 miljoonaa euroa).

 

Avainluvut (konserni) 31.12.2014 31.12.2013
Korkokate (milj. euroa)
 
160,0 149,5
Liikevoitto (milj. euroa)
 
144,2 141,3
Uusi luotonananto (milj. euroa)
 
2 775 3 537
Uusi varainhankinta (milj. euroa)
 
7 440 10 695
Taseen loppusumma (milj. euroa)
 
30 009 26 156
Ensisijainen pääoma Tier 1 (milj. euroa) 557,2 452,0
Omat varat yhteensä (milj. euroa)
 
623,1 509,3
Ensisijainen pääoma suhteessa riskipainotettuihin eriin, %
 
29,98 28,86
Omat varat yhteensä suhteessa riskipainotettuihin eriin, %
 
33,53 32,52
Vähimmäisomavaraisuusaste, % 1,8 1,7
Oman pääoman tuotto (ROE), %
 
21,66 30,58
Kulu-tuotto-suhde
 
0,15 0,15
Henkilöstö 90 83

 

Vakavaraisuuden tunnusluvut 31.12.2013 on laskettu huomioiden 1.1.2014 sovellettavaksi tulleen EU:n vakavaraisuusasetuksen (EU 575/2013) mukaiset muutokset.

Toimitusjohtaja Pekka Averio kommentoi tilikautta:

"Kuntarahoituksen kehitys vuoden 2014 aikana oli haastavasta markkinatilanteesta huolimatta suunnitelmien mukaista ja yhtiö teki historiansa parhaimman liikevoiton, 144,2 miljoonaa euroa. Kuntarahoitus oli edelleen asiakaskuntansa ehdottomasti tärkein rahoittaja ja yhtiön toiminnan volyymi kasvoi ennakoidusti. Kuntasektorin lainatarpeissa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia ja myös valtion tukeman asuntotuotannon rahoitustarpeet kehittyivät ennakoidusti.

Yhtiön varainhankinnassa vuosi sujui hyvin. Strategiamme mukaisesti kykenimme edelleen lisäämään varainhankinnan hajautusta, mikä varmistaa varainhankinnan saatavuutta pitkällä tähtäimellä entisestään.

Hyvä tulos mahdollistaa yhtiön strategian mukaisen omien varojen kasvattamisen, jotta sääntelyn lisäämisen myötä kiristyvät vähimmäisomavaraisuusvaatimukset täytetään tulevaisuudessa. Yhtiö on kyennyt kolminkertaistamaan oman ensisijaisen pääomansa runsaaseen puoleen miljardiin euroon viimeisen neljän vuoden aikana.

Toimintaympäristössä tapahtuu vuonna 2015 merkittävä muutos eurooppalaisen kriisinhallintasääntelyn ja pankkiunionin voimaantulon myötä. Kriisinhallintasääntelyyn sisältyy velvollisuus kaikille luottolaitoksille kartuttaa kriisinhallintarahastoa vuosittaisilla vakausmaksuilla. Tämän seurauksena Kuntarahoituksen vuosikustannukset saattavat nousta lopullisesta maksujen jakoperusteesta riippuen.

Kuntarahoitus jatkoi vuoden aikana toimintansa kehittämistä ja panosti erityisesti asiakkuuksien hallinnan ja asiakaspalvelun kehittämiseen. Tätä varten organisoimme Rahoitus-toiminnon uudelleen vuoden 2015 alusta tavoitteenamme vastata asiakkaidemme muuttuviin tarpeisiin tulevaisuudessa yhä paremmin."

Luottoluokitukset

Kuntarahoituksen luottoluokitukset

 

Luokituslaitos Pitkäaikainen varainhankinta Näkymät Lyhytaikainen varainhankinta Näkymät
Moody's Investors Service Aaa Vakaat P-1 Vakaat
Standard & Poor's AA+ Vakaat A-1+ Vakaat

  

Kuntien takauskeskuksen luottoluokitukset

 

Luokituslaitos Pitkäaikainen varainhankinta Näkymät Lyhytaikainen varainhankinta Näkymät
Moody's Investors Service Aaa Vakaat P-1 Vakaat
Standard & Poor's AA+ Vakaat A-1+ Vakaat

 

Luottoluokituslaitos Standard & Poor's laski Kuntarahoituksen ja Kuntarahoituksen varainhankinnan takaavan Kuntien takauskeskuksen pitkäaikaisen varainhankinnan luottoluokituksen luokasta AAA luokkaan AA+ lokakuussa 2014. Luokituksen näkymät ovat vakaat. Kuntarahoituksen ja Kuntien takauskeskuksen pitkäaikaisen varainhankinnan luokituksen lasku on suora seuraus Suomen valtion vastaavan luokituksen laskusta, sillä Standard & Poor'sin luottoluokitusmenetelmän mukaan Kuntarahoituksella ja Kuntien takauskeskuksella ei voi olla valtiota korkeampaa luottoluokitusta.

Toimintaympäristö vuonna 2014

Vuonna 2014 eurooppalaisia rahoitusmarkkinoita leimasi epävarmuuden kasvu, joka johtui sekä kansainvälisen poliittisen tilanteen kiristymisestä että odotettua huonommasta talouskehityksestä erityisesti euroalueella. Samaan aikaan useiden EU-maiden talouksien rakenteelliset ongelmat olivat edelleen ratkaisematta.

EKP:n toimet taloudellisen kehityksen kääntämiseksi Euroopassa lisäsivät markkinoiden likviditeettiä merkittävästi vuoden aikana. Tämän seurauksena rahoitusmarkkinat olivat ylilikvidit, mikä johti riskimarginaalien laskuun ja marginaalierojen kaventumiseen eri luottoriskiluokkien välillä. Likviditeetin lisäämisellä markkinoille ei kuitenkaan onnistuttu kääntämään Euroopan talouskehityksen suuntaa merkittävästi parempaan.

Suomessa taloudellinen tilanne heikkeni edelleen vuoden 2014 aikana. Arvioiden mukaan Suomen vienti on pienentynyt jo viidenneksen finanssikriisin jälkeen. Tilannetta pahentaa julkisten menojen kasvu. Heikko talouskehitys heijastui vuoden aikana myös Suomen luottoluokitukseen Standard & Poor'sin laskettua maan luottoluokitusta luokkaan AA+ (vakaa) ja samalla Kuntarahoituksenkin luottoluokitus laski vastaavasti. Moody's sen sijaan piti molempien luokitukset edelleen parhaassa mahdollisessa Aaa:ssa.

Kuntarahoitus on tärkeä osa suomalaisen yhteiskunnan taloudellista perusrakennetta, ja se on ainoa pelkästään kuntakonsernien ja valtion tukeman asuntotuotannon rahoitukseen erikoistunut luottolaitos Suomessa.  Suomen kuntasektorin rahoitustarpeissa ei tapahtunut vuoden aikana merkittäviä muutoksia, ja lainakysyntä kasvoi edellisvuosien tapaan maltillisesti. Kuntarahoitus oli edelleen asiakaskuntansa ehdottomasti tärkein rahoittaja.

Yhtiön varainhankinnassa vuosi sujui hyvin. Yhtiö jatkoi varainhankinnan hajautuksen lisäämistä edelleen, tarkoituksena varmistaa varainhankinnan saatavuus pitkällä tähtäimellä.

Yhteisen eurooppalaisen kriisinhallintajärjestelmän käyttöönoton myötä rahoitusalan toimijoiden maksettavaksi tulevat vuodesta 2015 alkaen merkittävät lisäkustannukset. Kriisinhallintarahastoon maksettava vakausmaksu ja järjestelmän hallintoon liittyvät kulut aiheuttanevat myös Kuntarahoitukselle huomattavan nousun yhtiön kuluihin.

Konsernin tulos ja tase

Konsernin toiminta jatkui myönteisenä vuoden aikana. Korkokatteen kehitys on säilynyt hyvänä. Korkokate oli vuoden lopussa 160,0 miljoonaa euroa (2013: 149,5 miljoonaa euroa). Korkokatteeseen sisältyy palkkioita omien joukkovelkakirjalainojen takaisinostoista 1,5 miljoonaa euroa (2013: 10,4 miljoonaa euroa).

Konsernin tilikauden liikevoitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja oli 144,2 miljoonaa euroa (2013: 141,3 miljoonaa euroa). Kuntarahoituksen liikevoitto oli 143,8 miljoonaa euroa (2013: 141,3 miljoonaa euroa). Tulokseen sisältyy rahoituserien IFRS-arvostusten muutoksia, jotka ovat realisoitumattomia ja niiden määrä muuttuu markkinakorkojen vaihteluiden mukaisesti. IFRS-arvostusten tulosvaikutus oli -2,1 miljoonaa euroa (2013: 14,4 miljoonaa euroa).

Kuntarahoituksen tytäryhtiön, Inspiran, liikevoitto vuodelta 2014 oli 0,4 miljoonaa euroa (2013: 0,0 miljoonaa euroa).

Konsernin palkkiokulut olivat vuoden lopussa 3,8 miljoonaa euroa (2013: 4,1 miljoonaa euroa). Liiketoiminnan kulut kasvoivat 4 % vuoden 2014 aikana 21,7 miljoonaan euroon (2013: 20,9 miljoonaa euroa). Kulujen kasvu johtui pääasiassa yhtiön toimintaympäristön muutoksien aiheuttamista toimintakulujen kasvusta sekä meneillään olevista järjestelmäkehityshankkeista.

Hallintokulut olivat 14,7 miljoonaa euroa (2013: 14,8 miljoonaa euroa), josta henkilöstökulut olivat 9,3 miljoonaa euroa (2013: 10,4 miljoonaa euroa). Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden poistot olivat 1,4 miljoonaa euroa (2013: 1,2 miljoonaa euroa). Liiketoiminnan muut kulut olivat 5,5 miljoonaa euroa (2013: 4,9 miljoonaa euroa).

Konsernin taseen loppusumma oli vuoden 2014 lopussa 30 009 miljoonaa euroa, kun se edellisen vuoden lopussa oli 26 156 miljoonaa euroa. Taseen kasvua selittää se, että likviditeettiä on pidetty korkealla tasolla vuoden 2014 aikana, sillä yhtiö on varautunut varainhankinnan alkuvuoden 2015 jälleenrahoitustarpeisiin. Lisäksi saadut CSA-vakuudet ovat kasvattaneet tasetta.

Vakavaraisuus

Kuntarahoitus-konsernin omat varat olivat vuoden 2014 lopussa 623,1 miljoonaa euroa (2013: 511,5 miljoonaa euroa). Ensisijainen pääoma oli 557,2 miljoonaa euroa (2013: 454,2 miljoonaa euroa). Toissijainen pääoma oli 65,9 miljoonaa euroa (2013: 57,3 miljoonaa euroa), josta käyvän arvon rahaston osuus oli 30,9 miljoonaa euroa (2013: 22,3 miljoonaa euroa).

Konsernin vakavaraisuus on pysynyt hyvällä tasolla, ja omat varat yhteensä suhteessa riskipainotettuihin eriin olivat 33,53 %. Vuoden 2013 lopussa omat varat yhteensä suhteessa riskipainotettuihin eriin olivat uuden vakavaraisuussääntelyn perusteella 32,52 %. Vakavaraisuussuhde 31.12.2013 voimassa olleen varavaraisuussääntelyn perusteella oli 39,88 %. Vakavaraisuussuhteen laskua vuoden 2013 lopusta selittää muutokset vakavaraisuussääntelyssä (uusi luottolaitosdirektiivi ja vakavaraisuusasetus CRD4/CRR), joiden mukaan vuoden 2014 alusta saamistodistusten ja johdannaisten riskipainotetut saamiset lasketaan vastapuolen luottoluokituksen perusteella aiemman vastapuolen sijaintimaan luottoluokituksen sijasta. Muutos on lisännyt luottoriskin pääomavaadetta.

Liiketoiminnot

Varainhankinta

Pitkäaikaista varainhankintaa tehtiin vuoden aikana 7 440 miljoonaa euroa (2013: 10 695 miljoonaa euroa). Kaiken kaikkiaan vuoden 2014 aikana on laskettu liikkeeseen joukkovelkakirjalainoja 15 eri valuutassa (2013: 14 valuuttaa). Lyhytaikaisia Kuntarahoituksen velkasitoumuksia (ECP) laskettiin vuonna 2014 liikkeeseen 5 904 miljoonaa euroa (2013: 9 245 miljoonaa euroa) ja kannan määrä oli vuoden lopussa 1 259 miljoonaa euroa (2013: 1 592 miljoonaa euroa). Koko varainhankinnan määrä oli vuoden lopussa 26 616 miljoonaa euroa (2013: 23 108 miljoonaa euroa). Tästä euromääräistä oli 18 % (2013: 15 %) ja valuuttamääräistä 82 % (2013: 85 %).

Kuntarahoitus on aktiivinen toimija kansainvälisillä joukkovelkakirjamarkkinoilla ja varainhankinta tulee lähes yksinomaan kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta. Varainhankintajärjestelyjä tehtiin vuoden 2014 aikana 264  (2013: 240). Varainhankinnan pääpaino on ollut vuoden 2014 aikana julkisilla markkinoilla, joilla on tehty euromääräisesti 43 % koko vuoden varainhankinnasta. Vuoden aikana Kuntarahoitus laski liikkeeseen kaksi Yhdysvaltain dollarin määräistä viitelainaa. Nämä liikkeeseenlaskut tehtiin EMTN-ohjelman alla, joka päivitettiin kattamaan myös USA:n ns. 144A-sääntöjen vaatimukset. Julkiset liikkeeseenlaskut olivat menestyksekkäitä haasteellisesta markkinatilanteesta huolimatta ja Kuntarahoitus laajensi sijoittajakuntaansa edelleen.

Aktiivinen sijoittajayhteistyö on lisännyt Kuntarahoituksen tunnettuutta eri markkinoilla, ja varainhankinnan lähteiden hajautus on osoittautunut onnistuneeksi strategiaksi. Yhtiö hajauttaa varainhankintaansa kolmella eri tavalla: maantieteellisesti, laskemalla liikkeeseen erilaisille sijoittajaryhmille suunnattuja lainoja sekä laskemalla liikkeeseen lainoja eri maturiteeteissa.

Asiakasrahoitus

Kuntarahoituksen saamien lainatarjouspyyntöjen kokonaismäärä oli vuoden 2014 aikana 4 387 miljoonaa euroa (2013: 5 090 miljoonaa euroa), joista se voitti 2 814 miljoonaa euroa (2013: 3 442 miljoonaa euroa). Uusia lainoja nostettiin vuonna 2014 vähemmän kuin edellisvuonna, 2 775 miljoonaa euroa (2013: 3 537 miljoonaa euroa. Pitkäaikainen antolainakanta oli vuoden lopussa 19 205 miljoonaa euroa (2013: 17 801 miljoonaa euroa). Lainakanta kasvoi 8 % edellisestä vuodesta.

Kuntarahoitus tarjoaa rahoitusleasingpalveluita kunnille, kuntayhtymille sekä kuntien omistamille tai määräysvallassa oleville yhtiöille. Kuntarahoituksen tavoitteena leasingtoiminnassa on tuoda leasingmarkkinoille lisää vaihtoehtoja ja läpinäkyvyyttä. Yhtiön leasingtoiminnassa on solmittu useita puitesopimuksia ja näkymät leasingtoiminnan laajenemiselle ovat hyvät, sillä rahoitusleasingia pidetään varteenotettavana vaihtoehtona erityisesti kuntien, kunnallista toimintaa harjoittavien kuntien yhtiöiden ja sairaanhoitopiirien hankinnoissa. Leasingkanta kasvoi vuoden aikana 64 % ja oli vuoden lopussa 133 miljoonaa euroa (2013: 81 miljoonaa euroa).

Korkotason säilyessä matalalla tasolla asiakkaat jatkoivat aktiivisesti lyhytaikaisen rahoituksen käyttöä. Vuoden 2014 lopussa Kuntarahoituksen kanssa sovittuja kuntatodistus- ja kuntayritystodistusohjelmia oli yhteensä 3 787 miljoonaa euroa (2013: 3 265 miljoonaa euroa). Yhtiön taseessa oli kuntien ja kuntien yritysten liikkeeseen laskemia kunta- ja kuntayritystodistuksia vuoden lopussa 845 miljoonaa euroa (2013: 704 miljoonaa euroa), ja koko vuoden aikana asiakkaat hankkivat rahoitusta lyhytaikaisilla ohjelmilla 9 638 miljoonaa euroa (2013: 8 993 miljoonaa euroa).

Kuntarahoitus tarjoaa luottojen lisäksi kunnille, kuntayhtymille ja kuntayhtiöille niiden tarpeiden mukaisesti räätälöityjä johdannaissopimuksia korkoriskeiltä suojautumiseen. Vuoden 2014 aikana suojaukseen käytettävien johdannaisten kysyntä on ollut vilkasta. Korkojen pysytellessä matalalla tasolla asiakkaat suojasivat velkojaan tulevaisuudessa mahdollisesti nousevia korkoja vastaan.

Sijoitustoiminta

Kuntarahoituksen sijoitustoiminta on etukäteisvarainhankinnalla saatujen varojen sijoittamista. Varat sijoitetaan likvideihin, hyvän luottoluokituksen omaaviin rahoitusinstrumentteihin, joilla turvataan liiketoiminnan jatkuminen kaikissa markkinatilanteissa. Yhtiön likviditeettipolitiikan mukaisesti likviditeetin määrän tulee riittää keskeytymättömän liiketoiminnan jatkumiseen (uusi nettomääräinen antolainaus mukaan lukien) vähintään kuuden kuukauden ajan. Yhtiö sijoittaa johdannaisten vakuussopimusten perusteella saadut käteisvakuudet lyhytaikaisiin rahamarkkinasijoituksiin.

Vuoden 2014 lopussa arvopaperisijoitusten kokonaismäärä oli 5 581 miljoonaa euroa (2013: 5 292 miljoonaa euroa) ja niiden keskimääräinen luottoluokitus AA (2013: AA). Arvopaperisalkun keskimääräinen maturiteetti oli vuoden 2014 lopussa 2,3 vuotta (2013: 3,5 vuotta). Tämän lisäksi muita sijoituksia oli 1 170 miljoonaa euroa (2013: 379 miljoonaa euroa), josta keskuspankkitalletuksia 593 miljoonaa euroa (2013: 354 miljoonaa euroa), rahamarkkinatalletuksia luottolaitoksiin 27 miljoonaa euroa (2013: 25 miljoonaa euroa) ja reposopimuksia 550 miljoonaa euroa (2013: - miljoonaa euroa).

Yhtiön likviditeettitilanne on säilynyt hyvänä vuoden 2014 aikana. Uusia sijoituksia on tehty katettuihin joukkovelkakirjalainoihin sekä euroalueen vahvojen maiden julkisyhteisöjen sekä pankkien velkapapereihin.

Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy

Inspiran liikevaihto vuonna 2014 oli 2,5 miljoonaa euroa (2013: 1,7 miljoonaa euroa). Tilikauden liikevoitto oli 0,4 miljoonaa euroa (2013: 0,0 miljoonaa euroa).

Riskienhallinta

Yhtiön riskiasemassa ei tapahtunut olennaisia muutoksia vuoden 2014 aikana. Riskit pysyivät asetettujen limiittien puitteissa ja yhtiön arvion mukaan riskienhallinta on täyttänyt sille asetetut vaatimukset.

Näkymät vuodelle 2015

Euroopan yleiseen heikkoon taloustilanteeseen ei ole näköpiirissä merkittävää parannusta vuoden 2015 alkaessa. Euroalueella pelko ajautumisesta deflaatioon on edelleen kasvanut ja myös eurovaluutan heikkeneminen muiden maailman tärkeimpien valuuttojen suhteen on jatkunut. Euroopan keskuspankki julkisti tammikuussa velkakirjojen osto-ohjelman, jolla Euroopan keskuspankki tukee euroalueen markkinoita. Kansainvälisessä poliittisessa tilanteessa ei ole vielä näkyvissä sellaisia tekijöitä, jotka tukisivat mahdollisuuksia talouskasvun kiihtymiseen Euroopassa. Rahoitusmarkkinoilla heikko talouskehitys ja kireä kansainvälisen politiikan tilanne näkyvät hermostuneisuutena, joka saattaa johtaa nopeisiinkin ylireagointeihin mahdollisten uusien negatiivisten uutisten noustessa esiin.

Suomessa taloudellisen tilanteen paranemisesta ei ole vielä nähty vahvoja merkkejä, ja ennusteissa talouden kasvun ennakoidaan jäävän pieneksi. Maan hallitus on käynnistänyt laajan muutoshankkeen, jossa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kuntakentän rakenteita tullaan muuttamaan perusteellisesti. Hanke on kuitenkin vasta alussa eikä sen lopullinen toteutustapa ja rakenne ole tiedossa. Tämän vuoksi sen vaikutuksia julkisen sektorin kokonaiskustannuksiin ei voida vielä tarkkaan arvioida.

Toimintaympäristössä tapahtuu vuonna 2015 merkittävä muutos eurooppalaisen kriisinhallintasääntelyn ja pankkiunionin voimaantulon myötä. Kriisinhallintasääntelyyn sisältyy velvollisuus kaikille luottolaitoksille kartuttaa kriisinhallintarahastoa vuosittaisilla vakausmaksuilla. Tämän seurauksena Kuntarahoituksen vuosikustannukset saattavat nousta lopullisesta maksujen jakoperusteesta riippuen. Lisäksi on mahdollista, että Kuntarahoitus siirtyy pankkiunionia koskevan sääntelyn mukaisesti Euroopan keskuspankin suoraan valvontaan, koska yhtiön tase ylittää 30 miljardia euroa.

Kuntarahoitus jatkaa toimintansa kehittämistä suunnitelmallisesti pyrkien vastaamaan parhaalla mahdollisella tavalla asiakaskuntansa muuttuviin rahoitustarpeisiin. Erityisinä kehityskohteina vuonna 2015 ovat asiakaspalvelu ja asiakkuuksien hallinta. Yhtiö jatkaa myös meneillään olevia järjestelmähankkeita kehittääkseen toimintansa tehokkuutta entisestään.

Kuntarahoituksen toiminnan kannattavuuden odotetaan säilyvän vuonna 2015 hyvällä tasolla. Kannattavuuteen saattaa vaikuttaa EU-sääntelyn mukanaan tuomat uudet pakolliset kustannukset, jotka voivat nostaa yhtiön liikekuluja merkittävästi.

Hallituksen voitonjakoehdotus tilikaudelta 2014

Kuntarahoitus Oyj:n voitonjakokelpoiset varat ovat 53 158 350,27 euroa, josta tilikauden voitto on 10 925 810,54 euroa. Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että osinkoa ei jaeta ja että voitonjakokelpoiset varat, 53 158 350,27 euroa, jätetään omaan pääomaan.

Hallitus pitää perusteltuna tilikauden voiton jättämistä yhtiöön. Yhtiön on tarpeen varautua omia varoja koskevien vaatimusten tiukentumiseen kasvattamalla ensisijaista pääomaa tuloksen kautta.

Tilinpäätös vuodelta 2014 on saatavilla yhtiön kotisivuilla (www.kuntarahoitus.fi) 5.3.2015 alkaen. 

Kuntarahoitus Oyj

 

Lisätietoja:

Toimitusjohtaja Pekka Averio, puh. 0500 406 856

Varatoimitusjohtaja Esa Kallio, puh. 050 337 7953

Johtaja, Talous, Marjo Tomminen, puh. 050 386 1764