10.02.2017

Kuntarahoitus Oyj:n tilinpäätöstiedote

Kuntarahoitus Oyj
Tilinpäätöstiedote                                                      
10.2.2017, klo 14.00

Kuntarahoitus Oyj:n tilinpäätöstiedote

1.1.-31.12.2016

Yhteenveto vuodesta 2016

  • Konsernin korkokate kasvoi 19,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja oli 206,1 miljoonaa euroa (2015: 172,2 miljoonaa euroa).
  • Konsernin liikevoitto oli 174,2 miljoonaa euroa (2015: 151,8 miljoonaa euroa). Kasvua edelliseen vuoteen oli 14,8 %.
  • Taseen loppusumma oli 34 052 miljoonaa euroa (2015: 33 889 miljoonaa euroa). Tase kasvoi 0,5 % vuoden 2015 lopusta.
  • Konsernin vakavaraisuus vahvistui edelleen, omat varat yhteensä suhteessa riskipainotettuihin eriin olivat vuoden lopussa 66,89 % (2015: 64,61 %) ja ydinpääoma (CET1) riskipainotettuihin eriin oli 46,21 % (2015: 41,49 %).
  • Vähimmäisomavaraisuusaste (leverage ratio) oli vuoden 2016 lopussa 3,54 % (2015: 3,15 %).
  • Uusia luottoja nostettiin 2 924 miljoonaa euroa (2015: 2 687  miljoonaa euroa). Luotonannon kokonaismäärä kasvoi 20 910 miljoonaan euroon (2015: 20 088 miljoonaa euroa). Luotonannon kokonaismäärän kasvu oli 4,1 % vuoden 2015 lopusta.
  • Leasingtoiminnan kanta oli vuoden lopussa 286 miljoonaa euroa (2015: 187 miljoonaa euroa). Kanta kasvoi vuoden aikana 52,9 %.
  • Varainhankintaa tehtiin vuoden 2016 aikana 6 702 miljoonaa euroa (2015: 7 297 miljoonaa euroa). Lyhytaikaisia Kuntarahoituksen velkasitoumuksia (ECP) laskettiin liikkeeseen 7 045 miljoonaa euroa (2015: 4 824 miljoonaa euroa).
  • Kokonaislikviditeetti vuoden 2016 lopussa oli 7 505 miljoonaa euroa. Sijoitusten määrä oli vuoden 2015 lopussa 7 732 miljoonaa euroa. Määrä pieneni 2,9 % vuoden 2015 lopusta.
  • Kuntarahoituksen tytäryhtiön Inspiran liikevaihto oli 2,2 miljoonaa euroa (2015: 2,3 miljoonaa euroa). Liikevoitto vuoden 2016 lopussa oli 0,1 miljoonaa euroa (2015: 0,2 miljoonaa euroa).

  

Avainluvut (Konserni): 31.12.2016 31.12.2015
Korkokate (milj. euroa)

 
206,1 172,2
Liikevoitto (milj. euroa)

 
174,2 151,8
Uusi luotonananto (milj. euroa)

 
2 924 2 687
Uusi varainhankinta (milj. euroa) 6 702 7 297
Taseen loppusumma (milj. euroa)

 
34 052 33 889
Ydinpääoma (CET1) (milj. euroa) 776,6 686,3
Ensisijainen pääoma Tier 1 (milj. euroa) 1 124,1 1 033,8
Omat varat yhteensä (milj. euroa)

 
1 124,1 1 068,8
Ydinpääoma (CET1) suhteessa riskipainotettuihin eriin, % 46,21 41,49
Ensisijainen pääoma (T1) suhteessa riskipainotettuihin eriin, %

 
66,89 62,49
Omat varat yhteensä suhteessa riskipainotettuihin eriin, %

 
66,89 64,61
Vähimmäisomavaraisuusaste (leverage ratio), % 3,54 3,15
Oman pääoman tuotto (ROE), %

 
12,51 14,84
Kulu-tuotto-suhde

 
0,17 0,16
Henkilöstö 106 95

Toimitusjohtaja Pekka Averio kommentoi tilikautta:

Vuosi 2016 merkitsi Kuntarahoitukselle uuden alkua. Euroopan keskuspankin valvontaan siirtyminen, epävarma markkinatilanne ja Suomen hallituksen valmistelemat suuret rakenteelliset uudistukset tekivät vuodesta työntäyteisen.

Jatkuvasta muutoksesta ja haastavista olosuhteista huolimatta Kuntarahoitus menestyi hyvin vuonna 2016.

Varainhankintamme onnistui erinomaisesti, ja pystyimme ydintehtävämme mukaisesti tarjoamaan paikallishallinnolle ja valtion tukemaan asuntotuotantoon rahoitusta kilpailukykyisin ehdoin.

Kuntarahoitus on kuntien varainhankintajärjestelmän keskeinen toimija rahoituksen kanavoijana kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta, samoin Kuntien takauskeskus varainhankinnan takaajana.

Kuntien yhteinen varainhankintajärjestelmä on jo yli 25 vuoden ajan varmistanut kilpailukykyisen rahoituksen asiakkailleen kaikissa markkinaolosuhteissa. Sote- ja maakuntauudistuksen toteutustavoissa on huolehdittava reunaehdoista, jotka vahvistavat kuntien ja maakuntien taloutta ja varmistavat tarpeellisten investointien jatkumisen.

Vuonna 2016 toimme ensimmäisenä Suomessa markkinoille ympäristöystävällisiin investointeihin kannustavan vihreän rahoituksen, joka sai erinomaisen vastaanoton sekä asiakkailta että sijoittajilta. Uskon, että rahoituksen vastuullisuus tulee yleisesti korostumaan jatkossa muutenkin kuin ympäristövaikutusten kohdalla. Jatkamme yhtiön toiminnan ja henkilöstön kehittämistä, jotta voimme jatkossakin palvella asiakkaitamme joustavasti, tehokkaasti ja vastuullisesti.

Toimintaympäristö vuonna 2016

Kuntarahoituksen toimintaympäristöä leimasivat vuonna 2016 edellisvuosien tapaan monet talouden epävarmuustekijät. Euroalueella markkinakorot laskivat ennätysalhaalle. Euroopan keskuspankin mittavat osto-ohjelmat ovat lisänneet markkinoiden likviditeettiä voimakkaasti ja jopa vääristäneet rahoitusmarkkinoiden toimintaa, mutta toivotun kaltaista talouskasvua vauhdittavaa vaikutusta niillä ei ollut vuonna 2016. Vuoden toisen neljänneksen lopussa Euroopan taloudellisia ja poliittisia rakenteita ravisteli Ison-Britannian päätös erota Euroopan unionista. Brexit-päätös on heikentänyt koko maanosan talouden näkymiä sekä lisännyt epävakautta.

Kansainvälisten pääomamarkkinoiden volatiliteettiin on vaikuttanut myös vahvasti Yhdysvaltain presidentinvaaleihin liittyneet poliittiset heilahdukset. Kotimaassa erityisesti pitkään valmisteilla ollut sosiaali- ja terveydenhuollon (sote) sekä maakuntauudistus ja sen toteutukseen liittyvät avoimet kysymykset ovat lisänneet asiakkaiden epävarmuutta tulevaisuudesta ja vaikuttaneet niiden investointihalukkuuteen. Yhtiö on aktiivisesti seurannut toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia suhteessa yhtiön toimintaan. Tämän vuoksi ei kuitenkaan ole toistaiseksi nähty tarvetta merkittäviin muutoksiin.

Kuntarahoitus on keskeinen osa suomalaisen yhteiskunnan taloudellista perusrakennetta, ja se on ainoa paikallissektorin ja valtion tukeman asuntotuotannon rahoitukseen erikoistunut luottolaitos Suomessa. Asiakkaiden kiinnostus Kuntarahoituksen rahoituspalveluja kohtaan säilyi vuonna 2016 hyvällä tasolla. Nostettujen lainojen määrä kasvoi hieman edellisvuodesta ja yhtiö oli edelleen asiakaskuntansa ehdottomasti tärkein rahoittaja.

Kuntarahoitus siirtyi vuoden alussa Euroopan keskuspankin (EKP) suoraan valvontaan. Yhtiö vastasi valvonnan vaatimuksiin ja kehittää toimintaansa entistä sujuvammaksi viranomaisraportoinnin suhteen. Kuntarahoitus on parantanut vakavaraisuuttaan ennakoivasti jo vuosia.

Moody'sin ja Standard & Poor'sin luokitusten ja näkymien muutokset Kuntarahoitukselle olivat seurausta vastaavista muutoksista Suomen valtion luottoluokituksissa. Standard & Poor's muutti lokakuussa 2016 Kuntarahoituksen AA+ -luottoluokituksen näkymät negatiivisista vakaiksi. Sen sijaan Moody's laski Kuntarahoituksen luottoluokituksen parhaasta mahdollisesta Aaa-luokasta Aa1:een kesäkuussa 2016. Luokituksen näkymät ovat vakaat. 

Luokituslaitos Pitkäaikainen varainhankinta Näkymät Lyhytaikainen varainhankinta Näkymät
Moody's Investors Service Aa1 Vakaat P-1 Vakaat
Standard & Poor's AA+ Vakaat A-1+ Vakaat

Tulos ja tase

Kuntarahoitus-konserni

Konsernin liiketoiminta jatkui vahvana vuoden 2016 aikana. Konsernin tilikauden liikevoitto ennen veroja oli 174,2 miljoonaa euroa (2015: 151,8 miljoonaa euroa). Tulokseen sisältyy käypään arvoon arvostettavien rahoituserien realisoitumattomia arvonmuutoksia yhteensä 2,7 miljoonaa euroa (2015: -2,7 miljoonaa euroa). Arvonmuutokset liittyvät korkojen, johdannaisvastapuolien luottoriskin (CVA) sekä omien johdannaisvelkojen (DVA) markkinaolosuhteiden vaihteluihin. CVA- ja DVA-arvonmuutosten määrä oli tästä -1,9 miljoonaa euroa (2015: -1,7 miljoonaa euroa). Kuntien nollariskisyydestä huolimatta CVA-arvostuslaskelmissa kuntien ja niiden takaamien yhteisöjen kanssa tehdyille johdannaissopimuksille joudutaan varaamaan omia pääomia toisin kuin kunnille myönnetyssä rahoituksessa.

Korkokatteen kehitys on säilynyt hyvänä ja se kasvoi 19,7 %. Korkokate oli tilikauden lopussa 206,1 miljoonaa euroa (2015: 172,2 miljoonaa euroa). Korkokatteen parannus johtuu toiminnan volyymin kasvusta ja edullisesta varainhankinnasta. Korkokatteeseen sisältyy palkkioita omien joukkovelkakirjalainojen takaisinostoista 1,2 miljoonaa euroa (2015: 1,4 miljoonaa euroa). Konsernissa AT1-pääomalaina käsitellään oman pääoman ehtoisena instrumenttina. Sen korkokuluja ei huomioida konsernissa tulosvaikutteisesti, vaan ne käsitellään osingonjaon tavoin voittovarojen vähennyksenä omassa pääomassa vuosittain maksun toteutuessa.

Konsernin palkkiokulut olivat vuoden lopussa 4,0 miljoonaa euroa (2015: 3,8 miljoonaa euroa). Liiketoiminnan kulut kasvoivat 24,9 % vuoden 2016 aikana 31,1 miljoonaan euroon (2015: 24,9 miljoonaa euroa). Kulujen kasvu johtuu pääasiassa luottolaitostoimintaan liittyvistä valvontamaksuista Euroopan keskuspankille sekä Finanssivalvonnalle, vakausmaksuista EU:n yhteiseen kriisinratkaisurahastoon sekä meneillään olevista järjestelmähankkeista. Hallintokulut olivat 18,8 miljoonaa euroa (2015: 16,7 miljoonaa euroa), josta henkilöstökulut olivat 11,9 miljoonaa euroa (2015: 10,9 miljoonaa euroa). Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden poistot olivat 1,8 miljoonaa euroa (2015: 1,6 miljoonaa euroa). Liiketoiminnan muut kulut olivat 10,5 miljoonaa euroa (2015: 6,6 miljoonaa euroa).

Konsernin taseen loppusumma oli vuoden 2016 lopussa 34 052 miljoonaa euroa, kun se edellisen vuoden lopussa oli 33 889 miljoonaa euroa. Konsernin omasta pääomasta maksettiin tilikauden aikana AT1-pääomainstrumentin kertyneitä korkoja 6,3 miljoonaa, sopimusehtojen mukaisesti.

Kuntarahoitus Oyj

Kuntarahoituksen korkokate oli vuoden 2016 lopussa 189,9 miljoonaa euroa (2015: 168,2 miljoonaa euroa) ja liikevoitto oli 158,0 miljoonaa euroa (2015: 147,7 miljoonaa euroa). Vakavaraisuuslaskennassa ensisijaiseen lisäpääomaan kuuluvan AT1-pääomalainan korkokulut 16,3 miljoonaa euroa vuodelle 2016 on huomioitu emoyhtiön korkokatteessa täysimääräisesti (2015: 4,0 miljoonaa euroa). Emoyhtiössä AT1-pääomalaina on kirjattu tase-erään Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla.

Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy

Kuntarahoituksen tytäryhtiön, Inspiran, liikevaihto vuodelta 2016 oli 2,2 miljoonaa euroa (2015: 2,3 miljoonaa euroa) ja liikevoitto oli 0,1 miljoonaa euroa (2015: 0,2 miljoonaa euroa).

Rahoitus ja muut asiakkaille tarjottavat palvelut

Kuntarahoituksen asiakkaiden toimintaympäristössä oli vuoden aikana edelleen paljon epävarmuustekijöitä. Erityisesti pitkään valmisteilla ollut sote- ja maakuntauudistus ja sen toteutukseen liittyvät avoimet kysymykset ovat vaikuttaneet asiakkaiden investointihalukkuuteen.

Kuluvan vuoden aikana Kuntarahoitus toi markkinoille uuden, ympäristöinvestointien rahoittamiseen tarkoitetun rahoitustuotteen, joka herätti asiakkaissa paljon kiinnostusta. Kuntarahoituksen vihreä rahoitus on monella tavoin edelläkävijä Suomen rahoitusmarkkinoilla ja sen uskotaan lisäävän kuntasektorin ympäristöpanostuksia. Hankkeiden soveltuvuuden vihreään rahoituksen viitekehykseen arvioi ulkopuolisista asiantuntijoista koostuva arviointiryhmä. Vuoden loppuun mennessä vihreää rahoitusta oli myönnetty noin 500 miljoonan euron arvosta, mikä oli ennakoitua enemmän. Asiakkaiden rahoitussalkun hallintaan kehitetty monipuolinen ja joustava Apollo-palvelu yleistyi asiakkaiden käytössä vuoden 2016 aikana. Myös leasingrahoituksen kysyntä kasvoi edelleen erityisesti kiinteistöleasingin yleistymisen myötä.

Asiakkaiden kysyntä Kuntarahoituksen rahoituspalveluja kohtaan säilyi vuonna 2016 hyvällä tasolla. Nostettujen lainojen määrä kasvoi edellisvuodesta ja yhtiö oli edelleen asiakkaidensa ehdottomasti tärkein rahoittaja.

Kuntarahoituksen saamien lainatarjouspyyntöjen kokonaismäärä laski vuoden 2016 aikana ollen 4 168 miljoonaa euroa (2015: 4 834 miljoonaa euroa). Uusia lainoja nostettiin vuonna 2016 enemmän kuin edellisvuonna, 2 924 miljoonaa euroa (2015: 2 687 miljoonaa euroa). Pitkäaikainen antolainakanta oli vuoden lopussa 20 910 miljoonaa euroa (2015: 20 088 miljoonaa euroa). Lainakanta kasvoi 4,1 % edellisestä vuodesta.

Myös Kuntarahoituksen lyhytaikaiselle rahoitukselle oli edelleen kysyntää. Vuoden 2016 lopussa asiakkaiden kanssa voimassaolevia kuntatodistus- ja kuntayritystodistusohjelmia oli yhteensä 4 368 miljoonaa euroa (2015: 4 087 miljoonaa euroa). Yhtiön taseessa oli kuntien ja kuntien yritysten liikkeeseen laskemia kunta- ja kuntayritystodistuksia vuoden lopussa 973 miljoonaa euroa (2015: 1 115 miljoonaa euroa), ja koko vuoden aikana asiakkaat hankkivat rahoitusta lyhytaikaisilla ohjelmilla yhteensä 7 942 miljoonaa euroa (2015: 9 231 miljoonaa euroa).

Lainojen lisäksi Kuntarahoitus tarjoaa kunnille, kuntayhtymille ja kuntayhtiöille niiden tarpeiden mukaisesti räätälöityjä johdannaissopimuksia korkoriskeiltä suojautumiseen. Korkojen pysytellessä matalalla tasolla asiakkaat suojasivat velkojaan tulevaisuudessa mahdollisesti nousevia markkinakorkoja vastaan.

Kuntarahoitus on tarjonnut kunnille, kuntayhtymille sekä kuntien omistamille tai määräysvallassa oleville yhtiöille leasingrahoitusta vuodesta 2010 lähtien. Palvelumallia ja sen hinnoittelua on kehitetty pitkäjänteisesti mahdollisimman läpinäkyväksi, ja leasingratkaisujen kysyntä kasvoi vahvasti vuonna 2016. Erityisesti kiinteistöleasingrahoitus kiinnostaa asiakkaita. Leasingkanta kasvoi vuoden aikana 52,9 % ja oli vuoden lopussa 286 miljoonaa euroa (2015: 187 miljoonaa euroa).

Kuntarahoituksen tytäryhtiön, neuvonantopalveluja tarjoavan Inspiran yhteistyötä konsernin emoyhtiön kanssa tiivistettiin vuoden 2016 aikana osana konsernin asiakaspalvelumallia.

Inspiran palvelujen kysyntä on ollut vuoden 2016 aikana aiempia vuosia vilkkaampaa ja toimeksiantosopimuksia tehtiin 123 kappaletta (2015: 89). Liikevaihto vuonna 2016 oli 2,2 miljoonaa euroa (2015: 2,3 miljoonaa euroa). Tilikauden liikevoitto oli 0,1 miljoonaa euroa (2015: 0,2 miljoonaa euroa). Vuoden aikana Inspira toimi taloudellisena neuvonantajana useassa elinkaarihankkeessa. Myös energiansäästöön ja uusiutuvaan energiaan liittyvät investointihankkeet korostuivat vuonna 2016. Inspira toimi lisäksi vuoden aikana työ- ja elinkeinoministeriön neuvonantajana Euroopan strategisten investointien rahaston rahoituksen kohdentamisessa Suomeen ja oli arvioimassa kuntien ja kuntayhtymien toimintavaihtoehtoja sote-uudistuksessa.

Toiminta kansainvälisillä pääomamarkkinoilla

Vuonna 2016 kansainvälisillä pääomamarkkinoilla likviditeettitilanne on ollut hyvä, etenkin ensimmäisen vuosipuoliskon aikana ja Kuntarahoituksen varainhankinta onnistui erittäin hyvin. Laajan hajauttamisen ansiosta varainhankinta on tehokasta, mikä varmistaa kilpailukykyisen rahoituksen Kuntarahoituksen asiakkaille. Kuntarahoituksen nimi onkin laajasti tunnettu kansainvälisillä pääomamarkkinoilla ja Kuntarahoitus on yksi pääomamarkkinoiden joustavimmista, luotettavimmista ja nopeimmista kumppaneista sijoittajille.

Pitkäaikaista varainhankintaa tehtiin vuoden aikana 6 702 miljoonaa euroa (2015: 7 297 miljoonaa euroa). Maaliskuussa Kuntarahoitus laski liikkeeseen ensimmäisen euromääräisen viitelainan 13 vuoteen hajauttaakseen edelleen varainhankintalähteitään. Yhden miljardin euron liikkeeseenlasku oli onnistunut ja se sai markkinoilla erittäin hyvän vastaanoton. Heinäkuussa yhtiö laski liikkeeseen yhden miljardin Yhdysvaltain dollarin viitelainan, joka ylimerkittiin lähes kaksinkertaisesti.

Alkuvuoden aikana Kuntarahoitus valmisteli historiansa ensimmäisen vihreän joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlaskua. Tätä varten yhtiö alkoi kerätä ympäristöhankkeiden portfoliota ja myöntää vihreän rahoituksen viitekehykseen sopiville ympäristöhankkeille edullisempaa laina- ja leasingrahoitusta. Vihreää rahoitusta saavat hankkeet valitsee ulkopuolisista asiantuntijoista koostuva arviointiryhmä. Kuntarahoituksen ja koko Suomen ensimmäinen vihreä joukkovelkakirjalaina, 500 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria, laskettiin liikkeeseen syksyllä menestyksekkäästi ja Kuntarahoitus kasvatti entisestään sijoittajakuntaansa.

Lyhytaikaisia Kuntarahoituksen velkasitoumuksia (ECP) laskettiin liikkeeseen vuoden aikana 7 045 miljoonaa euroa (2015: 4 824 miljoonaa euroa), ja kannan määrä oli vuoden lopussa 1 139 miljoonaa euroa (2015: 1 230 miljoonaa euroa).

Koko varainhankinnan määrä oli vuoden 2016 lopussa 28 662 miljoonaa euroa (2015: 28 419 miljoonaa euroa). Tästä euromääräistä oli 21 % (2015: 18 %) ja valuuttamääräistä 79 % (2015: 82 %). Kaiken kaikkiaan vuoden aikana on laskettu liikkeeseen joukkovelkakirjalainoja 13 eri valuutassa (2015: 12 valuuttaa).

Kaikki Kuntarahoituksen varainhankinta tehdään tällä hetkellä kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta, missä yhtiö on tunnettu, arvostettu ja aktiivinen toimija. Vuoden 2016 aikana pitkäaikaisia varainhankintajärjestelyjä tehtiin yhteensä 204 kappaletta (2015: 315).

Varainhankinnan strategiana on varainhankinnan lähteiden hajautus, jolla Kuntarahoitus pyrkii varmistamaan varainhankinnan jatkuvuuden kaikissa markkinaolosuhteissa. Se on osoittautunut onnistuneeksi linjaukseksi. Kuntarahoitus hajauttaa varainhankintaansa eri tavoilla: markkinoittain, maantieteellisesti, laskemalla liikkeeseen erilaisille sijoittajaryhmille suunnattuja lainoja sekä laskemalla liikkeeseen lainoja eri maturiteeteissa. Aktiivinen ja pitkäjänteinen sijoittajayhteistyö on lisännyt Kuntarahoituksen tunnettuutta eri markkinoilla, ja sijoittajasuhteissa on voitu enenevässä määrin edetä tärkeiden sijoittajasuhteiden ylläpitämiseen.

Yhtiön likviditeettitilanne on säilynyt erinomaisena vuoden 2016 aikana. Kuntarahoituksen sijoitustoiminta on pääasiassa etukäteisvarainhankinnalla hankittujen varojen hallinnoimista. Varat sijoitetaan likvideihin, hyvän luottoluokituksen omaaviin rahoitusinstrumentteihin, joilla turvataan liiketoiminnan jatkuminen kaikissa markkinatilanteissa. Yhtiön likviditeettipolitiikan mukaisesti likviditeetin määrän tulee riittää keskeytymättömän liiketoiminnan jatkumiseen (uusi nettomääräinen antolainaus mukaan lukien) vähintään kuuden kuukauden ajan. Yhtiö sijoittaa johdannaisten vakuussopimuksien perusteella saadut käteisvakuudet pääasiassa lyhytaikaisiin rahamarkkinasijoituksiin. Näitä sijoituksia ei oteta huomioon yhtiön likviditeetin riittävyyttä laskettaessa.

Vuoden 2016 lopussa likvidien varojen kokonaismäärä oli 7 505 miljoonaa euroa (2015: 7 732 miljoonaa euroa). Arvopaperisijoitusten kokonaismäärä oli 6 506 miljoonaa euroa (2015: 5 897 miljoonaa euroa) ja niiden keskimääräinen luottoluokitus AA (2015: AA). Arvopaperisalkun keskimääräinen maturiteetti oli vuoden lopussa 2,3 vuotta (2015: 2,3 vuotta). Tämän lisäksi muita sijoituksia oli 999 miljoonaa euroa (2015: 1 834 miljoonaa euroa), josta keskuspankkitalletuksia 989 miljoonaa euroa (2015: 1 814 miljoonaa euroa) ja rahamarkkinatalletuksia luottolaitoksiin 10 miljoonaa euroa (2015: 20 miljoonaa euroa).

Kuntarahoitus on vuodesta 2015 lähtien seurannut myös sijoitustensa ESG-arvoa (Environmental, Social and  Governance). Vuoden 2016 lopussa Kuntarahoituksen likviditeettisijoitusten ESG-arvo oli 66,5 asteikolla 1 - 100 (2015: 65,0). Markkinoiden vertailuindeksi on 64,4.

Vakavaraisuus

Konsernin vakavaraisuus on pysynyt vahvana ja se ylittää selvästi lakisääteisen ja viranomaisten asettamat vähimmäisvakavaraisuusvaatimukset.

Kuntarahoitus-konsernin omat varat olivat vuoden 2016 lopussa 1 124,1 miljoonaa euroa (2015: 1 068,8 miljoonaa euroa). Ydinpääoma (CET1) oli 776,6 miljoonaa euroa (2015: 686,3 miljoonaa euroa). Ensisijainen pääoma oli 1 124,1 miljoonaa euroa (2015: 1 033,8 miljoonaa euroa). Käypään arvoon arvostettujen varojen realisoitumattomat voitot (käyvän arvon rahasto) on sisällytetty ydinpääomaan (siirtymäsäännös voimassa 1.1.2015-31.12.2017). Toissijaista pääoma ei ollut vuoden 2016 lopussa (2015: 35 miljoonaa euroa).

Emoyhtiön omat varat olivat 1 123,4 miljoonaa euroa (2015: 1 067,9 miljoonaa euroa). Ydinpääoma (CET1) oli 776,0 miljoonaa euroa (2015: 685,9 miljoonaa euroa) ja ensisijainen pääoma (T1) oli 1 123,4 miljoonaa euroa (2015: 1 032,9 miljoonaa euroa).

Konsernin omat varat yhteensä suhteessa riskipainotettuihin eriin olivat 66,89 % (2015: 64,61 %). CET1-vakavaraisuus oli vuoden 2016 lopussa 46,21 % (2015: 41,49 %). Emoyhtiön vakavaraisuus oli 67,11 % (2015: 64,70 %) ja CET1-vakavaraisuus oli 46,35 % (2015: 41,56 %). Kuntarahoituksen vakavaraisuus on vahva suhteessa lakisääteiseen ja viranomaisen asettamiin vakavaraisuusvaatimuksiin. Lakisääteinen alaraja vakavaraisuudelle on 8 % ja CET1-vakavaraisuudelle 4,5 %. Kiinteä lisäpääomavaatimus 2,5 % ja ns. OSII-lisäpääomavaatimus 0,5 % nostaa CET1-vakavaraisuuden minimin 7,5 %:iin ja alarajan vakavaraisuussuhteelle 11 %:iin.

Kuntarahoituksen vähimmäisomavaraisuusaste vuoden 2016 lopussa oli 3,54 % (2015: 3,15 %) laskettuna tällä hetkellä voimassa olevia laskentaperiaatteita noudattaen. Maksuvalmiusvaatimus (Liquidity Coverage Ratio, LCR) oli 149 % (2015: 297 %). Se ylittää selvästi tilinpäätöshetken 70 %:n sääntelyvaatimuksen.

Riskienhallinta

Yhtiön riskiasemassa ei tapahtunut olennaisia muutoksia vuoden 2016 aikana. Riskit pysyivät asetettujen limiittien puitteissa, ja yhtiön arvion mukaan riskienhallinta on täyttänyt sille asetetut vaatimukset.

Näkymät vuodelle 2017

Talouden globaalit näkymät ovat vaikeasti ennakoitavassa tilanteessa. Yhdysvaltojen ja Euroopan poliittinen epävarmuus heijastuu talouskehitykseen ja pääomamarkkinoiden toimintaan. Suomen talouskehityksen näkymät näyttävät kirkastuvan, mutta kasvuharppauksia ei edelleenkään ole luvassa. Nämä tekijät vaikuttavat Kuntarahoituksen toimintaan sekä varainhankinnan että rahoituksen osalta.

Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelu etenee Suomessa. Kokonaisuudessa on edelleenkin valmistelussa Kuntarahoituksen kannalta merkittäviä osia, minkä vuoksi Kuntarahoituksen on vaikea arvioida uudistuksen kokonaisvaikutuksia yhtiön toimintaan. On mahdollista, että uudistuksella saattaa olla vaikutusta Kuntarahoituksen toiminnan volyymeihin, ei kuitenkaan vuonna 2017. Kuntarahoitus seuraa aktiivisesti uudistussuunnitelmia.

Valtion tukeman asuntotuotannon kysynnän oletetaan pysyvän vakaana. Syynä tähän on Suomen kasvukeskuksissa edelleen oleva suuri paine lisätä valtion tukemaa asuntotuotantoa.

Muuttuvassa toimintaympäristössä Kuntarahoitus panostaa edelleen vahvasti asiakaskunnan muuttuviin tarpeisiin vastaamiseen. Yhtiö jatkaa asiakaspalvelun, palvelutarjonnan ja järjestelmien kehittämistä tehostaakseen toimintaansa entisestään ja digitalisoidakseen palveluitaan. Toiminnan vastuullisuutta kehitetään entistä suunnitelmallisemmin ja pitkäjänteisemmin.

Kuntarahoituksen toiminnan kannattavuuden odotetaan säilyvän vuonna 2017 hyvällä tasolla.

Hallituksen esitys tilikauden voittoa koskeviksi toimenpiteiksi

Kuntarahoitus Oyj:n voitonjakokelpoiset varat ovat 61 496 269,28 euroa, josta tilikauden voitto on 6 807 909,79 euroa. Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että osinkoa ei jaeta ja että voitonjakokelpoiset varat, 61 496 269,28 euroa, jätetään omaan pääomaan.

Hallitus pitää perusteltuna tilikauden voiton jättämistä yhtiöön. Yhtiön on edelleen tarpeen varautua omia varoja koskevien vaatimusten tiukentumiseen kasvattamalla ensisijaista pääomaa tuloksen kautta.

Tilinpäätös vuodelta 2016 on saatavilla yhtiön internetsivuilla (www.kuntarahoitus.fi) 2.3.2017 alkaen.

Kuntarahoitus Oyj

Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Pekka Averio, puh. 0500 406 856
Varatoimitusjohtaja Esa Kallio, puh. 050 337 7953
Johtaja, Talous, Marjo Tomminen, puh. 050 386 1764


Kuntarahoitus Oyj on taseella mitaten Suomen toiseksi suurin rahoituslaitos. Sen omistavat kunnat, Keva ja Suomen valtio, ja se on olennainen osa suomalaisen yhteiskunnan taloudellista perusrakennetta.

Kuntarahoituksen tase on noin 34 miljardia euroa. Yhtiön varainhankinta tehdään pääosin kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta. Kuntarahoituksen varainhankinnalla on Kuntien takauskeskuksen takaus.

Kuntarahoituksen tehtävänä on turvata paikallishallinnon investointien ja valtion tukeman sosiaalisen asuntotuotannon rahoitus kilpailukykyisesti kaikissa markkinatilanteissa. Yhtiön asiakkaita ovat Suomen kunnat, kuntayhtymät, niiden määräysvallassa olevat yhtiöt sekä yleishyödylliset asuntoyhteisöt. Asiakkaat rahoittavat Kuntarahoituksen tarjoamilla rahoitusratkaisuilla sosiaalisia ja yleishyödyllisiä kohteita, esimerkiksi päiväkoteja, kouluja, asuntoja ja sairaaloita sekä muita kunnallisia investointeja.

Kuntarahoitus-konserniin kuuluu myös tytäryhtiö Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy.

Lue lisää: www.kuntarahoitus.fi