13.02.2019 - 14.00

Kuntarahoitus Oyj:n tilinpäätöstiedote

Kuntarahoitus Oyj

Tilinpäätöstiedote                                                13.2.2019, klo 14.00

Kuntarahoitus Oyj:n tilinpäätöstiedote

1.1. - 31.12.2018

Yhteenveto vuodesta 2018

  • Konsernin liikevoitto ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia kasvoi 1,2 % ollen tilikauden lopussa 189,6 miljoonaa euroa (2017: 187,4 miljoonaa euroa). Nämä käyvän arvon muutokset huomioiden liikevoitto oli 190,0 miljoonaa euroa (2017: 198,4 miljoonaa euroa).
  • Konsernin korkokate kasvoi 3,4 % edellisestä vuodesta ja oli 236,3 miljoonaa euroa (2017: 228,5 miljoonaa euroa).
  • Tase kasvoi 2,7 % ollen vuoden 2018 lopussa 35 677 miljoonaa euroa (2017: 34 738 miljoonaa euroa).
  • Konsernin vakavaraisuus vahvistui edelleen ja CET1-vakavaraisuus oli 66,34 % (2017: 53,01 %). Tier 1- ja kokonaisvakavaraisuus olivat vuoden 2018 lopussa 87,97 % (2017: 72,50 %).
  • Vähimmäisomavaraisuusaste (leverage ratio) oli joulukuun lopussa 4,06 % (2017: 3,84 %).
  • Uusia lainoja nostettiin tammi-joulukuussa 2 953 miljoonaa euroa (2017: 2 439 miljoonaa euroa). Luotonannon kokonaismäärä oli 22 354 miljoonaa euroa (2017: 21 219 miljoonaa euroa). Tästä vihreiden investointien rahoitukseen tarkoitettua vihreää rahoitusta oli nostettu joulukuun 2018 lopussa 1 143 miljoonaa euroa (2017: 803 miljoonaa euroa).
  • Leasingrahoitus kasvoi 42,2 % ja kanta oli joulukuun lopussa 614 miljoonaa euroa (2017: 432 miljoonaa euroa).
  • Pitkäaikainen varainhankinta oli tammi-joulukuussa 7 436 miljoonaa euroa (2017: 9 510 miljoonaa euroa). Varainhankinnan kokonaismäärä oli 30 856 miljoonaa euroa (2017: 30 153 miljoonaa euroa).
  • Kokonaislikviditeetti oli joulukuun lopussa 8 722 miljoonaa euroa (2017: 9 325 miljoonaa euroa).
  • Oman pääoman tuotto-% (ROE) laski hieman ja oli 10,76 % (2017: 12,57 %).
  • Hallitus esittää kevään 2019 varsinaiselle yhtiökokoukselle, että osinkoa jaetaan 0,16 euroa osakkeelta, yhteensä 6 250 207,68 euroa. Vuonna 2018 osinkoa jaettiin 6 250 207,68 euroa.

Avainluvut (konserni)

  31.12.2018 31.12.2017
Liikevoitto ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia (milj. euroa) 189,6 187,4
Liikevoitto (milj. euroa) 190,0 198,4
Korkokate (milj. euroa) 236,3 228,5
Uusi luotonanto (milj. euroa) 2 953 2 439
Uusi nostettu varainhankinta (milj.euroa) 7 436 9 510
Taseen loppusumma (milj. euroa)  35 677 34 738
Ydinpääoma (CET1) (milj. euroa) 1 065 946
Ensisijainen pääoma Tier 1 (T1) (milj. euroa) 1 413 1 293
Omat varat yhteensä (milj. euroa) 1 413 1 293
Ydinpääoma (CET1) suhteessa riskipainotettuihin eriin, % 66,34 53,01
Ensisijainen pääoma (T1) suhteessa riskipainotettuihin eriin, % 87,97 72,50
Omat varat yhteensä suhteessa riskipainotettuihin eriin, % 87,97 72,50
Vähimmäisomavaraisuusaste (leverage ratio), % 4,06 3,84
Oman pääoman tuotto (ROE), % 10,76 12,57
Kulu-tuotto-suhde 0,21 0,18
Henkilöstö 151 134

Toimitusjohtaja Esa Kallio kommentoi tilikautta:

Vuosi 2018 oli Kuntarahoitukselle ja sen asiakkaille hyvä. Rahoituksen kysyntä kasvoi hieman ja onnistuimme varainhankinnassa erinomaisesti. Uusitulla asiakasstrategiallamme tähtäämme yhä sopivampien ratkaisujen tarjoamiseen.

Suomen talouskasvu jatkui vuonna 2018, vaikka hidastuikin vuoden loppua kohden. Asiakkaidemme investointitarpeen jatkuessa vahvana myös rahoituksemme kysyntä jatkui hyvänä, niin kunnissa kuin valtion tukemassa asuntotuotannossakin. Muutto kasvukeskuksiin piti yllä kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tarvetta.

Kansainvälisessä taloudessa oli vuonna 2018 runsaasti epävarmuustekijöitä. Näistä esimerkiksi suurvaltojen kiristyneet suhteet ja kauppasodan uhka, Brexitiin liittyvä epävarmuus sekä Italian huolestuttava velkaantuminen tulevat vaikuttamaan pääomamarkkinoilla myös vuonna 2019. Varainhankintamme onnistui epävakaasta tilanteesta huolimatta erittäin hyvin - viitelainojen liikkeeseenlaskujen ajoitukset onnistuivat ja ne olivat erittäin kysyttyjä kansainvälisten sijoittajien keskuudessa.

Vuonna 2017 uusittu strategiamme ulottuu vuoteen 2022. Visionamme on olla asiakkaillemme paras rahoituksen asiantuntija muuttuvassa maailmassa. Tämä tavoite mielessämme kirkastimme arvomme ja täsmensimme asiakasstrategiamme tänä vuonna.

Strategiamme perusta on järkkymätön. Keskitymme tulevaisuudessakin kuntien moninaisten tarpeiden sekä valtion tukeman asuntotuotannon rahoittamiseen. Uudella asiakastoimintamallillamme pyrimme löytämään entistä sopivampia ratkaisuja asiakkaidemme muuttuviin tarpeisiin. Koemme vastuumme hyvinvoivan yhteiskunnan rakentajana ulottuvan koko rahoituksen elinkaaren ajalle.

Kuntarahoituksen toimintamalli perustuu kumppanuuteen. Kiitän asiakkaitamme erinomaisesta yhteistyöstä, jota kehitämme jatkuvasti yhdessä asiakkaiden toiveiden suuntaisesti. Myös Kuntarahoituksen asiantuntijat ovat koko vuoden työskennelleet erinomaisella sitoutumisella, minkä ansiosta kiitos hyvästä tuloksesta kuuluu heille.

Toimintaympäristö vuonna 2018

Suomen ja maailman taloudellinen kehitys oli vuoden aikana edelleen pääsääntöisesti positiivinen, mutta kasvuvauhti hidastui monin paikoin. Markkinakehityksen ennakointia monimutkaistivat muun muassa edelleen jatkuva suurvaltasuhteiden kiristyminen ja siitä johtuva kauppasuhteiden rajoittaminen sekä Euroopassa etenkin Italian velkaantumiseen liittyvät riskit ja Ison-Britannian Brexit-neuvotteluihin liittyneet vaikeudet. Ne ja edelleen jatkuneet maailmanpolitiikan epävarmuustekijät eivät kuitenkaan ratkaisevasti vaikuttaneet markkinoiden toimintaan. Euroopan keskuspankki päätti osto-ohjelmansa netto-ostot vuoden 2018 aikana, mutta markkinoilla oli silti suurimman osan vuotta paljon likviditeettiä eli rahoituksen saatavuus oli hyvällä tasolla. Loppuvuoden aikana markkinalikviditeetti heikkeni selvästi alkuvuoden tasosta.

Suomessa asuntorakentaminen jatkui vilkkaana kasvukeskuksissa. Myös kunnissa investoitiin aiempaa vahvemmin, ja rahoituksen kysyntä kasvoi loppuvuotta kohden kuntien ennakoitua pienempien verokertymien vuoksi. Kasvukeskuksissa investointipaineita syntyi palvelutarpeiden muutosten takia niin kunnalliseen infraan, liikenteen järjestelyihin kuin kouluihin ja päiväkoteihinkin. Kiinteistöjen korjausvelkaa kurottiin pienen suvantovaiheen jälkeen kiinni ympäri maata.

Kotimaassa pitkään valmisteilla ollut maakunta- ja sote-uudistus ei edennyt vuoden aikana odotetusti. Tämä epävarmuus liittyy Kuntarahoituksen asiakaskenttään, mutta se ei ainakaan merkittävästi näytä vaikuttaneen investointien toteutukseen.

Luottoluokitukset

Moody'sin ja Standard & Poor'sin luottoluokitukset ja niiden näkymät Kuntarahoitukselle säilyivät vuonna 2018 entisellään. Kuntarahoituksen luottoluokitukset ovat samat kuin Suomen valtiolla: Standard & Poor'sin luokitus on AA+ ja Moody'sin Aa1. Luokitusten näkymät ovat vakaat.

Luokituslaitos Pitkäaikainen varainhankinta Näkymät Lyhytaikainen varainhankinta
Moody's Investors Service Aa1 Vakaat P-1
Standard & Poor's AA+ Vakaat A-1+


Tulos ja tase

Kuntarahoitus-konserni

Konsernin tulos 1-12/2018 * 1-12/2017 Muutos, %
Miljoonaa euroa      
Korkokate 236,3 228,5 3,4
Realisoitumattomat käyvän arvon muutokset 0,4 11,0 -96,5
Muut tuotot 1,9 1,8 5,6
Tuotot yhteensä 238,5 241,3 -1,1
Palkkiokulut -4,2 -4,1 2,7
Henkilöstökulut -15,2 -13,6 12,1
Muut hallintokulut -12,0 -8,8 37,0
Poistot ja arvonalentumiset -2,3 -2,0 18,2
Liiketoiminnan muut kulut -15,4 -14,5 6,0
Kulut yhteensä -49,1 -42,9 14,5
Odotettujen luottotappioiden määrä 0,6 - -
Liikevoitto 190,0 198,4 -4,2
Liikevoitto ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia 189,6 187,4 1,2

Yksittäisten lukujen yhteenlaskettu summa saattaa poiketa esitetystä summaluvusta johtuen pyöristyksestä.

*Yhtiö on soveltanut IFRS 9 -standardin mahdollisuutta olla oikaisematta aiempia kausia, joten vuoden 2017 realisoitumattomat arvostusmuutokset eivät ole täysin vertailukelpoisia luokittelumuutoksista johtuen.

Konsernin liiketoiminta jatkui vahvana vuoden 2018 aikana. Kuntarahoitus-konsernin liikevoitto ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia oli 189,6 miljoonaa euroa (2017: 187,4 miljoonaa euroa). Tähän vaikutti erityisesti edellisvuoteen nähden parantunut korkokate mutta myös kasvaneet kulut. Konsernin liikevoitto huomioiden realisoitumattomat käyvän arvon muutokset oli 190,0 miljoonaa euroa (2017: 198,4 miljoonaa euroa).

Korkokate kasvoi 3,4 % ollen 236,3 miljoonaa euroa (2017: 228,5 miljoonaa euroa) tilikauden lopussa. Korkokatteen kasvu johtuu onnistuneesta varainhankinnasta, volyymin kasvusta sekä suotuisasta korkoympäristöstä Kuntarahoituksen liiketoiminnassa. Konsernin korkokatteessa ei ole huomioitu tulosvaikutteisesti AT1-pääomalainan korkokuluja, sillä konsernissa pääomalaina käsitellään oman pääoman ehtoisena instrumenttina. Pääomalainan korkokulut käsitellään osingonjaon tavoin voittovarojen vähennyksenä omassa pääomassa vuosittain maksun toteutuessa.

Vuoden 2018 alussa käyttöönotetun IFRS 9 -standardin myötä Kuntarahoitus luokitteli uudelleen rahoitusvaroja ja -velkoja. Uudelleenluokittelun seurauksena rahoitusinstrumenteista kirjattavat realisoitumattomat käyvän arvon muutokset ovat lisänneet tuloksen volatiliteettia vuoden aikana. Yhteensä realisoitumattomien käyvän arvon muutosten tulosvaikutus oli vuoden lopussa 0,4 miljoonaa euroa (2017: 11 miljoonaa euroa), josta suojauslaskennan nettotulos oli 27,6 miljoonaa euroa (2017: 2,7 miljoonaa euroa). Realisoitumattomia arvopaperikaupan nettotuottoja oli -27,3 miljoonaa euroa (2017: 8,3 miljoonaa euroa). Yhtiö on soveltanut IFRS 9 -standardin mahdollisuutta olla oikaisematta aiempia kausia, joten edellisvuoden realisoitumattomat käyvän arvon muutokset eivät ole täysin vertailukelpoisia luokittelumuutoksista johtuen.

Konsernin kulut ovat kasvaneet 14,5 % ja olivat joulukuun lopussa 49,1 miljoonaa euroa (2017: 42,9 miljoonaa euroa).

Palkkiokulut olivat 4,2 miljoonaa euroa (2017: 4,1 miljoonaa euroa) ja ne koostuvat pääasiassa maksetuista takauspalkkioista, säilytyspalkkioista sekä varainhankintaohjelmien päivityskuluista.

Hallintokulut olivat 27,2 miljoonaa euroa (2017: 22,3 miljoonaa euroa). Tästä henkilöstökuluja oli 15,2 miljoonaa euroa (2017: 13,6 miljoonaa euroa) ja muita hallintokuluja 12,0 miljoonaa euroa (2017: 8,8 miljoonaa euroa). Hallintokuluja on kasvattanut erityisesti henkilöstön määrän kasvu konsernin emoyhtiössä. Kasvaneen pankkisääntelyn vuoksi yhtiössä on tarve kehittää yhtiön hallintoa, riskienhallintaa ja prosesseja. Lisäksi yhtiö on panostanut merkittävästi asiakaspalvelun, palvelutarjonnan ja järjestelmien kehittämiseen.  

Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä olivat tilikauden lopussa 2,3 miljoonaa euroa (2017: 2,0 miljoonaa euroa).

Liiketoiminnan muut kulut kasvoivat 15,4 miljoonaan euroon (2017: 14,5 miljoonaa euroa). Liiketoiminnan muiden kulujen kasvu johtuu pääosin luottolaitostoimintaan liittyvistä valvontamaksuista Euroopan keskuspankille ja Finanssivalvonnalle sekä vakausmaksuista EU:n yhteiseen kriisinratkaisurahastoon.

Saamisten arvonalentumiset on laskettu vuoden 2018 alusta lähtien IFRS 9 -standardin vaatimusten mukaisesti. IFRS 9:n mukaisesti laskettujen odotettavissa olevien luottotappioiden (ECL) määrä pieneni tilikauden aikana IFRS 9 -siirtymässä 1.1.2018 kirjattuun määrään nähden ja tulokseen kirjattu muutos oli tilikauden lopussa 0,6 miljoonaa euroa.

Konsernin laajaan tulokseen sisältyy IFRS 9 -siirtymän johdosta rahoitusinstrumentteihin liittyviä realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia, joita ei käsitellä tulosvaikutteisina käyvän arvon muutoksina. Tilikauden aikana suurimmat laajaan tulokseen vaikuttaneet erät olivat nimenomaisesti käypään arvoon tulosvaikutteisesti luokiteltujen rahoitusvelkojen laskennallisen oman luottoriskin muutoksesta aiheutuva käyvän arvon muutos 49,0 miljoonaa euroa sekä suojauskustannuksen arvonmuutos (cost-of-hedging) 27,7 miljoonaa euroa. Laajaan tuloslaskelmaan sisältyvien erien arvonmuutokset heijastavat raportointiajankohdan markkinaolosuhteiden tilapäisiä vaikutuksia rahoitusinstrumenttien arvostustasoihin ja laskennalliset arvonmuutokset voivat vaihdella merkittävästi raportointikausittain aiheuttaen aikaisempaa enemmän volatiliteettia oman pääoman käyvän arvon rahastoihin.

Konsernin tase 31.12.2018 31.12.2017 Muutos, %
Miljoonaa euroa      
Käteiset varat 3 522 3 554 -0,9
Saamiset luottolaitoksilta 1 381 1 251 10,3
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 22 968 21 651 6,1
Saamistodistukset 5 863 6 494 -9,7
Johdannaissopimukset 1 539 1 433 7,3
Muut varoihin sisältyvät erät 405 354 14,3
Varat yhteensä 35 677 34 738 2,7
Velat luottolaitoksille 823 802 2,5
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 3 871 3 747 3,3
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 26 902 26 304 2,3
Johdannaissopimukset 2 205 2 216 -0,5
Muut velkoihin sisältyvät erät 390 330 18,2
Oma pääoma 1 486 1 339 10,9
Velat ja oma pääoma yhteensä 35 677 34 738 2,7

Konsernin tase kasvoi vuoden 2017 lopusta 2,7 % ollen joulukuun 2018 lopussa 35 677 miljoonaa euroa (2017: 34 738 miljoonaa euroa). Kasvu taseen varoissa johtuu pääosin antolaina- ja leasingkannan kasvusta. Velkaerissä taseen kasvu näkyy varainhankinnan erissä veloissa luottolaitoksille, veloissa yleisölle ja julkisyhteisöille sekä yleiseen liikkeeseen lasketuissa velkakirjoissa. Oma pääoma oli vuoden lopussa 1 486 miljoonaa euroa (2017: 1 339 miljoonaa euroa) sisältäen AT1-pääomalainan 347,4 miljoonaa euroa. Omaa pääomaa kasvatti tilikauden tulos. IFRS 9 -standardiin siirtyminen 1.1.2018 alkaen puolestaan pienensi omaa pääomaa 43 miljoonaa euroa. Lisäksi konsernin omasta pääomasta on vähennetty vuoden aikana AT1-pääomainstrumentin korkoja koronmaksun yhteydessä huhtikuussa 12,6 miljoonaa euroa verovaikutus huomioiden sekä maksetut osingot 6,3 miljoonaa euroa Kuntarahoituksen osakkeenomistajille.

Emoyhtiö

Kuntarahoituksen korkokate oli vuoden 2018 lopussa 220,1 miljoonaa euroa (2017: 212,3 miljoonaa euroa) ja liikevoitto oli 173,8 miljoonaa euroa (2017: 181,9 miljoonaa euroa). Vakavaraisuuslaskennassa ensisijaiseen lisäpääomaan kuuluvan AT1-pääomalainan korkokulut 16,2 miljoonaa euroa vuodelle 2018 on vähennetty emoyhtiön korkokatteessa täysimääräisesti (2017: 16,2 miljoonaa euroa). Emoyhtiössä AT1-pääomalaina on kirjattu tase-erään Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla. Emoyhtiön tase oli tilikauden lopussa 35 676 miljoonaa euroa (2017: 34 738 miljoonaa euroa).

Inspira

Kuntarahoituksen tytäryhtiön, Inspiran, liikevaihto vuodelta 2018 oli 2,5 miljoonaa euroa (2017: 2,7 miljoonaa euroa) ja liiketulos oli 0,0 miljoonaa euroa (2017: 0,2 miljoonaa euroa).

Liiketoiminta

Rahoitus ja muut asiakkaille tarjottavat palvelut

Kuntarahoitus on Suomen ainoa kuntasektorin ja valtion tukeman asuntotuotannon rahoitukseen erikoistunut luottoyhteisö ja selvästi oman asiakaskuntansa suurin rahoittaja. Kuntarahoituksen asiakkaita ovat kunnat ja kuntayhtymät, niiden määräysvallassa olevat yhteisöt sekä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen ARAn nimeämät yleishyödylliset yhteisöt ja kohteet. Yhtiö tarjoaa asiakkailleen monipuolisia rahoitukseen liittyviä palveluja ja kokonaisvaltaista tukea investointien suunnitteluun ja talouden hallintaan.

Kuntarahoituksen rahoituksen kysyntä kasvoi vuonna 2018 edellisvuoteen verrattuna. Kasvukeskuksissa palvelutarpeen muutokset edellyttävät uusia investointeja kunnalliseen infraan, liikenteen järjestelyihin ja palveluverkon kehittämiseen ja koko maassa korjausvelkaa kurottiin pienemmäksi. Rahoituksen kysyntä kasvoi loppuvuotta kohden myös kuntien ennakoitua pienempien verokertymien vuoksi. Muutto kasvukeskuksiin piti yllä kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakennuttamisen tarvetta.

Uusia lainoja nostettiin edellisvuotta enemmän, 2 953 miljoonaa euroa (2017: 2 439 miljoonaa euroa).

Kuntarahoituksen pitkäaikaisen asiakasrahoituksen määrä kasvoi 6,1 % edellisvuoteen verrattuna ollen vuoden lopussa 22 968 miljoonaa euroa (2017: 21 651 miljoonaa euroa). Pitkäaikainen antolainakanta kasvoi 5,3 % ja oli vuoden lopussa 22 354 miljoonaa euroa (2017: 21 219 miljoonaa euroa). Leasingrahoitus kasvoi 42,2 % vuoden aikana ja leasingsopimuksia oli taseessa vuoden lopussa 614 miljoonaa euroa (2017: 432 miljoonaa euroa). Suurin osa kannan kasvusta syntyy kiinteistöleasingsopimuksista. Kiinteistöleasingilla rahoitetaan tyypillisesti esimerkiksi koulurakennuksia.

Vuonna 2016 markkinoille tuotu, ympäristöinvestointien rahoittamiseen tarkoitettu vihreä rahoitus herätti edelleen kiinnostusta, ja yhtiö on onnistunut kasvattamaan asiakkaidensa tietoisuutta tuotteesta. Vuoden 2018 loppuun mennessä vihreiden investointien rahoitukseen tarkoitettua vihreää rahoitusta oli nostettu 1 143 miljoonaa euroa (2017: 803 miljoonaa euroa). Hankkeiden soveltuvuuden vihreän rahoituksen viitekehykseen arvioi riippumattomista asiantuntijoista koostuva arviointiryhmä.

Yhtiön taseessa oli kuntien ja kuntien yritysten liikkeeseen laskemia kunta- ja kuntayritystodistuksia vuoden lopussa 726 miljoonaa euroa (2017: 749 miljoonaa euroa).

Vuonna 2018 Kuntarahoituksen sähköisen asioinnin Apollo-palvelu laajeni rahoitussalkun hallinnasta muun muassa sijoitusten hallintaan ja se otettiin pilottiasiakkaiden kanssa laaja-alaiseen talouden mallinnuksen ja ennustamisen käyttöön. Apollo-palvelun käyttö yleistyy nopeasti ja sen asiakkaita ovat kaikki maan suurimmat kaupungit.

Kuntarahoituksen tytäryhtiön, Inspiran palvelujen kysyntä on ollut vuoden 2018 aikana vilkasta. Toimeksiannoissa korostuivat erityisesti valmisteilla oleva maakunta- ja sote-uudistus sekä koulujen ja päiväkotien rakennusinvestointien kilpailutuksiin sekä yritysjärjestelyihin liittyvät hankkeet.

Varainhankinta ja likviditeetinhallinta

Varainhankinnan strategiana on varainhankinnan lähteiden hajautus, jolla Kuntarahoitus pyrkii varmistamaan rahoituksen saatavuuden markkinaolosuhteista riippumatta. Kuntarahoitus hajauttaa aktiivisesti varainhankintaansa valuutoittain ja maturiteeteittain niin maantieteellisesti kuin eri sijoittajaryhmille. Aktiivinen ja pitkäjänteinen sijoittajayhteistyö on lisännyt Kuntarahoituksen tunnettuutta eri markkinoilla.

Vuonna 2018 likviditeettitilanne kansainvälisillä pääomamarkkinoilla jatkui pääsääntöisesti vahvana ja Kuntarahoituksen varainhankinta onnistui erittäin hyvin. Laajan hajauttamisen ansiosta varainhankinta on tehokasta, mikä varmistaa kilpailukykyisen rahoituksen Kuntarahoituksen asiakkaille. Kuntarahoituksen nimi onkin laajasti tunnettu kansainvälisillä pääomamarkkinoilla ja se on sijoittajien mielestä yksi pääomamarkkinoiden joustavimmista, luotettavimmista ja nopeimmista liikkeeseen laskijoista.

Kuntarahoituksen julkiset liikkeeseenlaskut olivat erittäin kysyttyjä. Vuonna 2018 Kuntarahoitus järjesti neljä viitelainaa; kaksiYhdysvaltain dollarimääräistä (molemmat 1 miljardia), yhden Englannin puntamääräisen (400 miljoonaa) ja yhden euromääräisen (750 miljoonaa). Tammikuussa 2018 liikkeeseen laskettu 15 vuoden mittainen 500 miljoonan euron laina on yhtiön historian toistaiseksi pisin viitelaina. Lainan kokoa kasvatettiin lokakuussa 250 miljoonalla eurolla. Nämä viitelainat on listattu Lontoon pörssissä.


Pitkäaikaista varainhankintaa nostettiin kaikkiaan vuoden aikana 7 436 miljoonaa euroa (2017: 9 510 miljoonaa euroa). Lyhytaikaisten Kuntarahoituksen velkasitoumuksien (ECP) määrä oli vuoden lopussa 3 062 miljoonaa euroa (2017: 3 833 miljoonaa euroa).

Koko varainhankinnan määrä oli vuoden 2018 lopussa 30 856 miljoonaa euroa (2017: 30 153 miljoonaa euroa). Tästä euromääräistä oli 24 % (2017: 23 %) ja valuuttamääräistä 76 % (2017: 77 %). Kaiken kaikkiaan vuoden aikana laskettiin liikkeeseen joukkovelkakirjalainoja 11 eri valuutassa (2017: 14 valuuttaa).

Kaikki Kuntarahoituksen varainhankinta tehdään kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta. Vuoden 2018 aikana pitkäaikaisia varainhankintajärjestelyjä tehtiin yhteensä 260 kappaletta (2017: 318).

Valtaosa varainhankinnasta tehdään vakioituina liikkeeseenlaskuina velkaohjelmien alla ja Kuntarahoituksella on käytössään seuraavat velkaohjelmat:

Medium Term Note (MTN) -ohjelma 30 000 milj. euroa
Euro Commercial Paper (ECP) -ohjelma 7 000 milj. euroa
AUD-velkaohjelma (Kangaroo) 2 000 milj. AUD

Kuntarahoituksen varainhankinnan takaa Kuntien takauskeskus, jolla on Moody'silta ja Standard & Poor'silta samat luottoluokitukset kuin Kuntarahoituksella ja Suomen valtiolla. Kuntien takauskeskus on lailla perustettu julkisoikeudellinen laitos, jossa jäseninä on kaikki manner-Suomen kunnat. Jäsenkunnat vastaavat takauskeskuksen sitoumuksista asukaslukujensa mukaisessa suhteessa. Kuntien takauskeskus on antanut takauksen velkaohjelmille sekä ohjelmien ulkopuolisille varainhankintajärjestelyille, minkä vuoksi Kuntarahoituksen liikkeeseen laskemat velkasitoumukset lasketaan luottolaitosten vakavaraisuuslaskennassa nollariskiluokkaan sekä likviditeettilaskennassa tason 1 likvideihin varoihin EU-alueella.

Yhtiön likviditeettitilanne on säilynyt erinomaisena vuoden 2018 aikana. Kuntarahoituksen sijoitustoiminta on pääasiassa etukäteisvarainhankinnalla hankittujen varojen hallinnoimista. Varat sijoitetaan likvideihin, hyvän luottoluokituksen omaaviin rahoitusinstrumentteihin, joilla turvataan liiketoiminnan jatkuminen kaikissa markkinatilanteissa.

Yhtiön likviditeettipolitiikan mukaisesti likviditeetin määrän tulisi riittää keskeytymättömän liiketoiminnan jatkumiseen (uusi nettomääräinen antolainaus mukaan lukien) vähintään kahdentoista kuukauden ajan.

Vuoden 2018 lopussa likvidien varojen kokonaismäärä oli 8 722 miljoonaa euroa (2017: 9 325 miljoonaa euroa). Arvopaperisijoitusten kokonaismäärä oli 5 146 miljoonaa euroa (2017: 5 755 miljoonaa euroa) ja niiden keskimääräinen luottoluokitus AA (2017: AA). Arvopaperisalkun keskimääräinen maturiteetti oli vuoden lopussa 2,1 vuotta (2017: 2,5 vuotta). Tämän lisäksi muita sijoituksia oli 3 576 miljoonaa euroa (2017: 3 570 miljoonaa euroa), josta talletuksia keskuspankkiin 3 554 miljoonaa euroa (2017: 3 554 miljoonaa euroa) ja rahamarkkinatalletuksia luottolaitoksiin 22 miljoonaa euroa (2017: 16 miljoonaa euroa). Yhtiö sijoittaa johdannaisten vakuussopimuksien perusteella saadut käteisvakuudet pääasiassa lyhytaikaisiin rahamarkkinasijoituksiin.

Kuntarahoitus on vuodesta 2015 lähtien seurannut myös sijoitustensa ESG-arvoa (Environmental, Social and Governance). Vuoden 2018 lopussa Kuntarahoituksen likviditeettisijoitusten ESG-arvo oli 50,9 asteikolla 1-100 (2017: 49,1). Markkinoiden vertailuindeksi on 50,8 (2017: 49,2).

Vakavaraisuus

Konsernin vakavaraisuus on pysynyt vahvana ja se ylittää selvästi lakisääteisen ja viranomaisten asettamat vähimmäisvakavaraisuusvaatimukset.

Kuntarahoitus-konsernin omat varat yhteensä suhteessa kokonaisriskin määrään olivat 87,97 % vuoden 2018 lopussa (2017: 72,50 %) ja CET1- vakavaraisuus oli 66,34 % (2017: 53,01 %). Vakavaraisuussuhde nousi edellisvuodesta 15,47 prosenttiyksikköä johtuen pääosin omien varojen kasvusta sekä kokonaisriskin määrän laskusta. Emoyhtiön vakavaraisuus oli 89,37 % (2017: 73,15 %) ja CET1-vakavaraisuus 67,33 % (2017: 53,46 %).

Kuntarahoitus-konsernin ydinpääoma oli vuoden lopussa 1 065 miljoonaa euroa (2017: 946 miljoonaa euroa) ja ensisijainen pääoma oli 1 413 miljoonaa euroa (2017: 1 293 miljoonaa euroa). Toissijaista omaa pääomaa ei ollut ja omat varat yhteensä olivat 1 413 miljoonaa euroa (2017: 1 293 miljoonaa euroa).

Ydinpääomaan sisältyy tilikauden voitto, sillä tilikauden tulos on ollut tilintarkastuksen kohteena, ja näin ollen tilikauden voitto voidaan lukea ydinpääomaan Euroopan keskuspankin myöntämän vakavaraisuusasetuksen mukaisen luvan perusteella.

Emoyhtiön ydinpääoma oli vuoden lopussa 1 064 miljoonaa euroa (2017: 945 miljoonaa euroa) ja ensisijainen pääoma oli 1 413 miljoonaa euroa (2017: 1 293 miljoonaa euroa). Toissijaista omaa pääoma ei ollut ja omat varat yhteensä olivat 1 413 miljoonaa euroa (2017: 1 293 miljoonaa euroa).

Kokonaisriskin määrä, konserni    
Miljoonaa euroa 31.12 2018 31.12.2017
Luotto- ja vastapuoliriski 977 1 108
Markkinariski - -
Vastuun arvonoikaisuriski 247 341
Operatiivinen riski 383 335
Yhteensä 1 606 1 784

Konsernin riskipainotetut saamiset laskivat 10 % vuoden 2017 lopusta ollen 1 606 miljoonaa euroa vuoden lopussa (2017: 1 784 miljoonaa euroa). Luotto- ja vastapuoliriskin kokonaisriski pieneni vuoden 2017 lopun 1 108 miljoonasta eurosta 977 miljoonaan euroon tilikauden lopussa. Tähän vaikutti erityisesti likviditeettisalkun pienentyminen. Vastuun arvonoikaisuriski laski 247 miljoonaan euroon (2017: 341 miljoonaa euroa). Vastuun arvonoikaisuriskiä pienensi alhaisempi johdannaissaamisten määrä sekä johdannaisten keskimääräisen maturiteetin lyhentyminen. Valuuttapositio oli alle 2 % omista varoista, joten markkinariskille ei ole laskettu omien varojen vaatimusta EU:n vakavaraisuusasetuksen artiklan 351 mukaisesti. Operatiivisen riskin vasta-arvo kasvoi 48 miljoonaa euroa 383 miljoonaan euroon (2017: 335 miljoonaa euroa) johtuen tuottoindikaattorin kasvusta.

Kuntarahoituksen vähimmäisomavaraisuusaste (Leverage Ratio) vuoden lopussa oli 4,06 % (2017: 3,84 %) laskettuna tällä hetkellä voimassa olevia laskentaperiaatteita noudattaen. Säännösluonnosten mukainen vähimmäistaso vähimmäisomavaraisuusasteelle on 3 %. Vähimmäisomavaraisuusastetta koskevan ehdotuksen käsittely on kesken EU-tasolla, ja vähimmäisomavaraisuusasteen ja sitä koskevien laskentaperiaatteiden arvioidaan tulevan voimaan aikaisintaan vuonna 2021.

Maksuvalmiusvaatimus (Liquidity Coverage Ratio, LCR) oli vuoden lopussa 177 % (2017: 173 %). Vuoden 2018 alusta lähtien LCR-suhdeluvun on pitänyt olla vähintään 100 %. Kuntarahoitus varautuu myös EU-tasolla valmisteltavaan pysyvän varainhankinnan vaatimukseen (Net Stable Funding Ratio, NSFR), joka tullee voimaan tämän hetkisen arvion mukaan vasta vuonna 2021.

Riskienhallinta

Yhtiön riskinottohalukkuudessa ei tapahtunut olennaisia muutoksia vuoden 2018 aikana. Riskit pysyivät tilikauden aikana asetettujen limiittien puitteissa, ja yhtiön arvion mukaan riskienhallinta on täyttänyt sille asetetut vaatimukset. Vuoden 2018 alussa käyttöön otettu IFRS 9 -standardi on lisännyt rahoitusinstrumenttien realisoitumattomien käyvän arvon muutosten kautta tulosvolatiliteettia. Käyttöönotossa Kuntarahoitus luokitteli uudelleen rahoitusvaroja ja -velkoja ja erityisesti rahoitusveloista syntyvä tulosvolatiliteetti on kasvanut. Yhtiö seuraa ja analysoi jatkuvasti arvostuksista syntyvää volatiliteettia ja varautuu sen mahdollisesti aiheuttamiin tulos- ja vakavaraisuusvaikutuksiin.

Näkymät vuodelle 2019

Globaalin talouden ja pääomamarkkinoiden kehitys näyttävät melko vakailta, mutta rahoitusmarkkinoilla on paljon epävarmuustekijöitä. Kansainvälisiä rahoitusmarkkinoita leimaavat erityisesti maailmantalouden hidastuminen sekä Euroopassa Italian velkaantumiseen liittyvät rahoitusjärjestelmätason riskit ja Ison-Britannian mahdolliseen EU:sta irrottautumiseen liittyvät vaikeasti ennustettavat vaikutukset. Yhtiö on varautunut mahdolliseen Brexitiin, eikä siitä arvioida aiheutuvan olennaisia muutoksia yhtiön liiketoimintaan.

Suomen kuntatalouden näkökulmasta vuoden 2019 näkymät ovat edelleen vakaat. Maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelu on kesken, ja sen kokonaisvaltaisten vaikutusten arvioiminen sekä Kuntarahoituksen asiakaskenttään että yhtiön omaan toimintaan on haastavaa. Uudistuksella ei odoteta olevan tämän hetken arvion mukaan olennaista vaikutusta Kuntarahoituksen toiminnan volyymeihin vuonna 2019.

Kuntarahoitus jatkaa vuonna 2019 merkittäviä panostuksia palvelutarjonnan ja järjestelmien kehittämiseen tehostaakseen ja parantaakseen toimintaansa entisestään ja digitalisoidakseen palvelujaan. Kuntarahoitus ennakoi kulujen olevan vuoden 2018 kuluja korkeammat johtuen henkilöstölisäyksistä, tietojärjestelmien kehittämisestä sekä kohonneista viranomaismaksuista. Huomioiden edellä kuvatut toimintaympäristön näkymät ja olettaen, että korkojen ja luottoriskipreemioiden kehityksessä ei tapahdu merkittäviä muutoksia markkinaodotuksiin verrattuna, Kuntarahoitus odottaa liikevoiton ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia olevan samantasoinen tai heikompi kuin vuonna 2018. Rahoitusmarkkinoiden kehitys ja vuoden 2018 alussa käyttöön otettu IFRS 9 -standardi saattaa aiheuttaa tulosvolatiliteettia rahoitusinstrumenttien realisoitumattomien käyvän arvon muutosten kautta.

Tässä esitetyt arviot perustuvat tämänhetkiseen näkemykseen toimintaympäristön ja toiminnan kehityksestä.

Hallituksen esitys tilikauden 2018 voittoa koskeviksi toimenpiteiksi

Kuntarahoitus Oyj:n voitonjakokelpoiset varat ovat 133 868 022,38 euroa, josta tilikauden voitto on 21 831 739,09 euroa.

Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että

  • osinkoa jaetaan 0,16 euroa osakkeelta, yhteensä 6 250 207,68 euroa, ja että
  • muut voitonjakokelpoiset varat, 127 617 814,70 euroa, jätetään omaan pääomaan.

Tilikauden tulos on hyvä, ja hallitus pitää perusteltuna maltillisen osingon maksamista. Yhtiö on viime vuosina varautunut ennakoidun pankkisääntelyn mukaisten pääomavaatimusten, erityisesti vähimmäisomavaraisuusasteen (leverage ratio) voimaantuloon. Omia varoja on vahvistettu kertyneillä voittovaroilla ja liikkeeseen lasketun pääomalainan (AT1) avulla. Yhtiön leverage ratio on vuoden 2018 lopussa 4,06 %. Leverage ratio -vaatimuksen voimaantulon aikataulu on vielä auki, mutta yhtiö täyttää tällä hetkellä ennakoidun 3 %:n leverage ratio -vaatimuksen. Hallitus arvioi, että maltillinen osingonjako ei vaaranna pääomavaateiden täyttämistä tai yhtiön maksuvalmiutta. Kuntarahoitus ylittää merkittävästi kaikki yhtiölle asetetut vakavaraisuusvaatimukset. 

Osinko maksetaan osakkeenomistajalle, joka on merkittynä yhtiön osakasluetteloon 4.4.2019. Hallitus ehdottaa, että osinko maksetaan 9.4.2019.

Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako hallituksen näkemyksen mukaan vaaranna yhtiön maksukykyä.

Kuntarahoitus Oyj

Lisätietoja:
Esa Kallio, Toimitusjohtaja, puh. 050 337 7953
Marjo Tomminen, Johtaja, Talous, puh. 050 386 1764



Kuntarahoitus Oyj on Suomen suurimpia luottolaitoksia: yhtiön tase on yli 35 miljardia euroa. Kuntarahoituksen omistavat kunnat, Keva ja Suomen valtio.

Kuntarahoituksen tehtävänä on rakentaa vastuullisesti parempaa tulevaisuutta yhdessä asiakkaiden kanssa. Yhtiön asiakkaita ovat Suomen kunnat, kuntayhtymät, niiden määräysvallassa olevat yhtiöt sekä yleishyödylliset asuntoyhteisöt. Asiakkaamme rahoittavat Kuntarahoituksen tarjoamilla rahoitusratkaisuilla ympäristön kannalta kestäviä ja yhteiskunnallisesti vastuullisia kohteita, kuten julkisen liikenteen hankkeita, kestävää rakentamista, sairaaloita ja terveyskeskuksia, päiväkoteja ja kouluja sekä erityisryhmien asumista.

Kuntarahoituksen asiakaskunta on kotimaista, mutta toimintaympäristö on globaali. Yhtiö on aktiivisin suomalainen joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskija kansainvälisillä pääomamarkkinoilla ja ensimmäinen suomalainen vihreiden joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskija. Kuntarahoituksen varainhankinnalla on Kuntien takauskeskuksen takaus.

Kuntarahoitus-konserniin kuuluu myös tytäryhtiö Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy.

Lue lisää: www.kuntarahoitus.fi

Kuntarahoitus Oyj
Jaakonkatu 3 A, PL 744
00101 Helsinki
Puh. 09  6803 5666
www.kuntarahoitus.fi
etunimi.sukunimi@kuntarahoitus.fi