10.11.2016 - 10.57

Sote-uudistuksen jatkossa on varmistettava rahoituksen saatavuus sekä kuntien ja maakuntien talous

Kuntarahoitus pitää tärkeänä, että sote- ja maakuntauudistus kyetään toteuttamaan kuluvan vaalikauden aikana. Uudistuksen toteutustavoissa on kuitenkin huolehdittava niistä reunaehdoista, jotka vahvistavat kuntien ja maakuntien taloutta ja varmistavat tarpeellisten investointien jatkumisen.

Erityisesti maakuntien rahoitusmalliin ja kunnille ehdotettuun verokattoon liittyy riskejä, joiden takia Kuntarahoitus toivoo ehdotetun mallin olevan vain siirtymäkauden ratkaisu.

– Suunnitellussa mallissa vähennetään merkittävästi kuntien päätäntävaltaa, mutta maakuntien itsehallinnollisuus rajoittuu lähinnä vaalitapaan. Keskeinen päätäntävalta siirtyy maakuntien yli ministeriöihin ja valtioneuvostoon, sanoo Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Pekka Averio.

Kuntarahoituksen näkemyksen mukaan maakunnilla tulisi jatkossa olla suurempi rooli ja vastuu maakunnan talouden kokonaisuudesta, mukaan lukien oikeus päättää investoinneista ja pitkäaikaisesta lainanotosta. Ensi vaalikaudella tulisi ottaa käyttöön maakuntien verotusoikeus.

Myös ehdotus kuntien verotusoikeuden rajoittamisesta on ongelmallinen, koska verokaton säätäminen sisältää riskin nollariskisyyden menettämisestä ja siten kuntien rahoituskustannusten merkittävästä noususta. Kuntarahoituksen näkemyksen mukaan verokattosäännöstä ei tarvita.    

– Kuntien talouden heikentyessä ja sekä riskipainon että velkamäärän samanaikaisesti kasvaessa on uhkana valtion ja kuntien luottoluokitusten erkaantuminen, jolloin kuntien ja sitä kautta koko julkisen sektorin rahoituskustannukset kasvavat nopeasti, Averio sanoo.

Maakuntien rahoitus kuntasektorin yhteisen varainhankintajärjestelmän piiriin

Kuntien yhteisen varainhankintajärjestelmän keskeisiä toimijoita ovat Kuntarahoitus rahoituksen kanavoijana kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta sekä Kuntien takauskeskus varainhankinnan takaajana. Järjestelmä on toiminut 1990-luvulta lähtien varmistaen kilpailukykyisen rahoituksen saannin myös rahoitusjärjestelmän toimivuutta häirinneiden kriisien aikana.

– Nykyisen, hyvin toimivan rahoitusjärjestelmän luottokelpoisuuden heikentäminen vaikeuttaa kuntien rahoituksen saatavuutta ja nostaa sen hintaa. Sosiaali- ja terveystoimen ja muiden maakunnille siirrettävien tehtävien rahoitus pitäisi sen takia pitää yhteisen varainhankintajärjestelmän piirissä, Averio sanoo.

Lakisääteisiltä kuntayhtymiltä maakunnille siirtyville lainoille on annettava valtion takaus lakiluonnoksen mukaisesti.  Jotta Kuntarahoituksen lainat ja leasingsopimukset voidaan siirtää, on Kuntien takauskeskuksesta annettua lakia muutettava siten, että maakunnat, maakunnan palvelulaitokset ja niiden tytäryhtiöt lisätään kuntien ja kuntayhtymien ohella lain soveltamisen piiriin.

Mikäli nämä edellytykset eivät täyty, joutuu Kuntarahoitus irtisanomaan sairaanhoitopiireille myöntämänsä lainat, määrältään 600–700 miljoonaa euroa. Kuntarahoitus joutuu myös purkamaan näihin mahdollisesti liitttyvät johdannaissopimukset, joiden nimellisarvo on useita satoja miljoonia euroja. Purkamisesta syntyvät kustannukset tulisivat asiakkaiden maksettaviksi.

Lisätietoja:

Pekka Averio, toimitusjohtaja, Kuntarahoitus Oyj
Puh. 0500 406 856