Asia ei kuitenkaan ole niin yksioikoinen kuin näistä kannanotoista voisi päätellä. Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala valottaa velkasuhteen kehityksen olennaisia taustoja ja siihen vaikuttavia tekijöitä.
– Blanchardin ja Summersin näkemykset ovat pääpiirteissään varmasti oikeaan osuvia, mutta on varottava soveltamasta niitä kritiikittömästi eri maiden tilanteisiin. Blanchardin näkemys siitä, että valtioiden velkaantuminen on nykytilanteessa melko vaaratonta, perustuu korkotason painumisesta pysyvästi talouden nimellisen kasvuvauhdin alapuolelle. Tällaisilla olosuhteissa mikä tahansa velkasuhde ennen pitkää vakautuu, Vesala selittää.
Eri maiden velkakapasiteettiin vaikuttaa kuitenkin moni tekijä, joista kolmea Vesala pitää erityisen tärkeänä: kyky pitää korkonäkymä vakaana, kyky ylläpitää vahvaa ja vakaata kasvua sekä kyky tarvittaessa sopeuttaa julkisia tuloja ja menoja perusylijäämän tuottamiseksi. Suomella menee näiden kolmen tekijän näkökulmasta kahden osalta melko hyvin, Vesala sanoo.
Vaikka Suomi onkin riippuvainen euromaiden yhteisvaluutasta ja yhteisestä rahapolitiikasta, Vesala arvioi, että euro on ollut hyväksi Suomen korkonäkymien vakaudelle.
Suomella on myös runsaasti luottamuspääomaa, ja taloudellisten sokkien aikana meillä on ollut poliittista kykyä rajuihinkin sopeutustoimiin velkakierteen pysäyttämiseksi.
– Tietysti on hieman harmillista, että nyt kuluneen nousukauden aikana emme ole kyenneet nostamaan perusjäämää kunnolla positiiviselle puolelle. Mikäli suhdannekehitys äkillisesti sakkaisi – esimerkiksi maailmantalouden taantuman vuoksi – voisimme hyvin nopeasti ajautua velkasuhteessa hallitsemattomalle kasvu-uralle. Siinä tilanteessa voisimme joutua tekemään isojakin leikkauksia julkisiin menoihin, koska veronkorotusvara on Suomessa jo valmiiksi hyvin rajallinen, Vesala sanoo.
Ongelmallisin velkakapasiteettiin vaikuttavista tekijöistä Suomen kannalta on kasvun ylläpitäminen.
– Suurin heikkous Suomen velkakapasiteetin kannalta on voimakas suhdanneherkkyys, joka vaikuttaa kasvunäkymien vakauteen ja vahvuuteen. Pienenä avotaloutena olemme alttiita ulkoisen kysynnän sokeille ja kärkiyritysten kilpailukyvyn muutoksille. Kasvupotentiaalikaan ei ole kunnossa: erittäin epäsuotuisa demografinen kehitys sekä pitkään jatkunut teollinen investointilama ja riittämättömät T&K-panostukset ovat painamassa Suomen pitkän aikavälin kasvupotentiaalin huomattavasti aiempaa matalallamme tasolle, Timo Vesala sanoo.