Toimintakertomus
ja tilinpäätös 2020
Tilinpäätös 1.1.–31.12.2020
Toimintakertomus
Tämä raportti täyttää Arvopaperimarkkinalain 7:5§:n
mukaisen julkistamisvelvollisuuden.
Yhteenveto Kuntarahoitus-
konsernin vuodesta 2020
• Vuotta 2020 leimasi koronapandemia. Pandemia kiihdytti merkittävästi Kuntarahoitus-
konsernin asiakasrahoituksen, erityisesti kuntasektorin rahoituksen kasvua. Muilta osin
pandemian vaikutukset konsernin tulokseen ja taloudelliseen asemaan olivat vähäiset.
• Konsernin liikevoitto ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia oli 197 miljoonaa
euroa (186 miljoonaa euroa) ja se kasvoi tilikauden aikana 6,2 % (-2,1 %). Konsernin
korkokate oli 254 miljoonaa euroa (240 miljoonaa euroa). Kasvua oli 5,8 % (1,7 %).
Tilikauden kulut olivat 58 miljoonaa euroa (60 miljoonaa euroa), eli 3,0 % (+22,8 %)
vertailukautta pienemmät.
• Liikevoitto oli 194 miljoonaa euroa (131 miljoonaa euroa). Realisoitumattomat käyvän
arvon muutokset olivat tilikaudella -3 miljoonaa euroa (-54 miljoonaa euroa).
• Konsernin CET1-vakavaraisuus oli edelleen erittäin vahva ollen 104,3 % (83,1 %).
Tier 1- ja kokonaisvakavaraisuus olivat vuoden 2020 lopussa 132,7% (107,9 %).
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
/
• Vähimmäisomavaraisuusaste (leverage ratio) oli joulukuun lopussa 3,9 %
(4,0 %). Kesäkuussa 2021 voimaan tulevan CRR II -sääntelyn mukaisesti laskettu
vähimmäisomavaraisuusaste oli vuoden lopussa 13,4 % sisältäen julkisen
kehitysluottolaitoksen asemaan liittyvät vähennykset, joiden mukaisesti konsernin
asiakasrahoitus ei enää rasita vähimmäisomavaraisuusastetta.
• Pitkäaikainen asiakasrahoitus oli joulukuun lopussa 28 022 miljoonaa euroa (24 798
miljoonaa euroa) ja se kasvoi 13,0 % (8,0%). Pitkäaikainen asiakasrahoitus sisältää
pitkäaikaisen laina- ja leasingrahoituksen. Uusi luotonanto oli tammi–joulukuussa 4 764
miljoonaa euroa (3 175 miljoonaa euroa). Lyhytaikainen asiakasrahoitus kasvoi 1 310
miljoonaan euroon (804 miljoonaa euroa) eli 62,9 % (10,9 %) edellisvuoteen verrattuna.
Kasvua kiihdytti koronapandemian aiheuttama konsernin asiakkaiden luottokysynnän
kasvu sekä muiden luottolaitosten rahoituksen tarjonnan pienentyminen.
• Pitkäaikaisessa asiakasrahoituksessa ympäristöinvestointien rahoitukseen tarkoitettua
vihreää rahoitusta oli 1 786 miljoonaa euroa (1 263 miljoonaa euroa) ja yhteiskunnallista
rahoitusta 589 miljoonaa euroa (- miljoonaa euroa) vuoden lopussa.
• Pitkäaikainen uusi varainhankinta oli vuoden aikana 10 966 miljoonaa euroa (7 385
miljoonaa euroa). Varainhankinnan kokonaismäärä oli joulukuun lopussa 38 139
miljoonaa euroa (33 929 miljoonaa euroa).
• Konsernin likviditeettitilanne on säilynyt hyvänä. Kokonaislikviditeetti oli joulukuun
lopussa 10 089 miljoonaa euroa (9 882 miljoonaa euroa). Maksuvalmiusvaatimus
(Liquidity Coverage Ratio) oli vuoden lopussa 264,4 % (430,2 %).
• Kuntarahoituksen hallitus ehdottaa, että se voi yhtiökokouksen valtuuttamana päättää
maksaa osinkoa enintään 0,52 euroa osakkeelta, yhteensä enintään 20 313 174,96
euroa. Valtuutus on voimassa Kuntarahoituksen seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen
alkamiseen saakka. EKP:n suosituksen mukaisesti hallitus aikoo pidättäytyä päättämästä
osingonmaksusta tämän valtuutuksen perusteella 30. syyskuuta 2021 saakka.
• Näkymät vuodelle 2021: Kuntarahoitus arvioi konsernin liikevoiton ilman
realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia olevan saman tasoinen kuin vuonna
2020. IFRS 9 -tilinpäätösstandardin arvostussäännökset voivat aiheuttaa merkittäviä
realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia, joista osa lisää myös kokonaisliikevoiton
volatiliteettia ja vaikeuttaa siten liikevoiton ennustettavuutta lyhyellä aikavälillä.
Näkymistä on kerrottu tarkemmin luvussa Näkymät vuodelle 2021.
Tuloksen ja tilikauden muutosta kuvaavien lukujen vertailulukuna on käytetty vuoden 2019
vastaavan jakson lukua. Taseen ja muiden poikkileikkaustyyppisten erien vertailulukuna on
käytetty vuoden 2019 lopun tilannetta, ellei toisin mainita.
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
31.12.2020 31.12.2019
Liikevoitto ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia (milj. euroa)* 197 186
Liikevoitto (milj. euroa)* 194 131
Korkokate (milj. euroa)* 254 240
Uusi luotonanto (milj. euroa)* 4 764 3 175
Pitkäaikainen asiakasrahoitus (milj. euroa)* 28 022 24 798
Pitkäaikainen uusi varainhankinta (milj. euroa)* 10 966 7 385
Taseen loppusumma (milj. euroa) 44 042 38 934
Ydinpääoma (CET1) (milj. euroa) 1 277 1 162
Ensisijainen pääoma Tier 1 (milj. euroa) 1 624 1 510
Omat varat yhteensä (milj. euroa) 1 624 1 510
CET1-vakavaraisuus, % 104,3 83,1
Tier 1 -vakavaraisuus, % 132,7 107,9
Kokonaisvakavaraisuus, % 132,7 107,9
Vähimmäisomavaraisuusaste (leverage ratio), % 3,9 4,0
Oman pääoman tuotto (ROE), %* 9,4 6,8
Kulu-tuotto-suhde* 0,2 0,3
Henkilöstö 165 167
*Vaihtoehtoinen tunnusluku. Tarkemmat tiedot vaihtoehtoisista tunnusluvuista löytyvät sivuilta 35–40.
Konsernin avainluvut
Kaikkien tunnuslukujen
laskentakaavat on esitetty
sivuilla 35–42. Tässä
toimintakertomuksessa
esitetyt luvut ovat
Kuntarahoitus-konsernin
lukuja ellei toisin ole mainittu.
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
100
120
140
160
180
200
220
20202019201820172016
172
187
190
186
197
Liikevoitto ilman realisoitumattomia arvostuksia
15
17
19
21
23
25
27
29
20202019201820172016
21,3
21,7
23,0
24,8
28,0
0
20
40
60
80
100
120
20202019201820172016
46,2
53,0
66,3
83,1
104,3
2,0
2,5
3,0
3,5
4,0
4,5
5,0
20202019201820172016
2,9
2,4
3,0
3,2
4,8
Liikevoitto ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia, milj. euroa*
Pitkäaikainen asiakasrahoitus, mrd. euroa* Uusi luotonanto, mrd. euroa*
CET1-vakavaraisuus, %
*Vaihtoehtoinen tunnusluku. Tarkemmat tiedot vaihtoehtoisista tunnusluvuista löytyvät sivuilta 35–40.
Kaikkien tunnuslukujen laskentakaavat on esitetty sivuilla 35–42. Tässä toimintakertomuksessa esitetyt luvut ovat Kuntarahoitus-konsernin lukuja ellei toisin ole mainittu.
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Hallituksen toimintakertomus vuodelta
2020
Maailmantalouden suhdanne oli vuoden 2020 alkaessa jo
selvästi heikentynyt Yhdysvaltain ja Kiinan välisen kaup-
pasodan seurauksena. Koronapandemian puhkeaminen
vuoden ensimmäisellä neljänneksellä johti kuitenkin
talouden nopeaan pudotukseen, kun epidemian hillitse-
miseksi jouduttiin useissa maissa rajoittamaan liikkumista
ja fyysisiä kontakteja. Koronakriisi iski ennen kaikkea
kotitalouksien kulutusmahdollisuuksiin. Palvelusektori
kärsi eniten, mutta alkuvaiheessa myös teollisuuden
arvoketjuissa oli merkittäviä häiriöitä. Työttömyys nousi
jyrkästi, erityisesti Yhdysvalloissa.
Markkinat reagoivat pandemian puhkeamiseen aluksi
hyvin voimakkaasti. Maailman osakemarkkinat laskivat
muutamassa viikossa yli 30 prosenttia, yrityslainojen
riskilisät levenivät ja velkaisimpien valtioiden lainakorot
nousivat. Myös pankkien välisillä rahamarkkinoilla virisi
epäluottamusta, mikä näkyi maalis–huhtikuussa euribor-
korkojen selvänä nousuna.
Keskuspankit ja valtiot käynnistivät nopeasti mittavat
elvytystoimet, minkä ansiosta reaalitalouden synkin
vaihe ohitettiin verrattain nopeasti. Aktiviteetin taso oli
globaalisti alimmillaan huhti–toukokuussa. Kesäkauden
aikana talouden toipuminen oli odotuksia rivakampaa.
Myös työllisyys palautui ennakoitua vahvemmin.
Myös markkinaolosuhteet rauhoittuivat sangen nopeasti.
Osakemarkkinat alkoivat toipua ja riskilisät supistuivat
jo maaliskuun lopulla. Myös pahiten pandemian ensim-
mäisestä aallosta kärsineiden Etelä-Euroopan maiden
lainakorot kääntyivät loppukeväästä laskevalle trendille.
Euriborkorot palautuivat kesän aikana hiljalleen EKP:n
talletuskoron tuntumaan, loppuvuonna jopa sen alapuo-
lelle. Euro vahvistui.
Koronapandemian toinen aalto käänsi loppuvuonna ta-
louden uudelleen laskuun, mutta kevään kaltaista jyrkkää
pudotusta ei enää koettu. Tartuntojen torjuntatoimista
huolimatta talouden perusfunktiota kyettiin ylläpitämään
selvästi paremmin kuin keväällä. Maailmantalouden
arvioitiin supistuneen vuonna 2020 noin 4,5 prosenttia,
euroalueen yli 7 prosenttia ja Suomen noin 3,5 prosenttia.
Suomen pandemiatilanne säilyi useimpia muita maita
rauhallisempana, minkä vuoksi kokonaistuotanto supistui
kevään koronakriisissä aiempia arvioita vähemmän ja
elpyi kesäkuukausina odotuksia vahvemmin. Suomen
bruttokansantuote supistui kansainvälisesti vertaillen
hyvin maltillisesti.
Koronapandemia aiheutti kunnille merkittäviä tulome-
netyksiä kuntaverojen ja maksutuottojen vähenemisen
kautta. Valtion koronatuet huomioiden kuntatalouden
kannalta vuosi 2020 oli kuitenkin edellisvuotta parempi.
Toimintaympäristö vuonna 2020
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Koronapandemian puhkeaminen ja siihen liittyvä talouden
epävarmuuden kasvu on kasvattanut Kuntarahoitus-
konsernin liiketoiminnan volyymeja merkittävästi,
mutta on vaikuttanut konsernin taloudelliseen tilanteeseen
melko rajoitetusti.
Yleisten pandemiarajoitusten myötä konsernin toimin-
tatavat ovat etätyökäytäntöineen muuttuneet, mutta
liiketoiminta on jatkunut normaalisti. Koronapandemia lisäsi
rahoituksen kysyntää etenkin kriisin alkuvaiheessa, koska
sen oletettiin kasvattavan kuntien kustannuksia. Valtio on
suurelta osin korvannut koronapandemian kustannuksia
kunnille, mutta vähentyneiden tulojen vuoksi rahoituksen
kysyntä on kasvanut. Samanaikaisesti muut luottolaitokset
vetäytyivät pandemian vuoksi osittain kunta-asiakkaiden
rahoitusmarkkinoilta ja keskittyivät palvelemaan muita
asiakasryhmiään.
Nämä tekijät lisäsivät selvästi konsernin palvelujen ky-
syntää. Konsernin pystyi täyttämään hyvin asiakkaidensa
rahoitustarpeet, koska sen varainhankinta jatkui menes-
tyksekkäänä myös poikkeusolosuhteissa ja likviditeetti on
säilynyt hyvällä tasolla.
Kuntarahoitus on kansallisesti merkittävä luottolaitos, ja sen
häiriötön toiminta on keskeistä suomalaiselle yhteiskunnal-
le. Konsernin henkilökunnan terveyttä ja turvallisuutta sekä
toiminnan jatkuvuutta on varmistettu sillä, että henkilökunta
on työskennellyt poikkeusolosuhteissa pääasiallisesti
etänä. Tällä on varmistettu osaltaan Kuntarahoituksen
tuottamien yhteiskunnan kannalta keskeisten palvelujen ja
liiketoimintaprosessien jatkuvuus kriisin aikana.
Helpottaakseen asiakkaiden asiointia koronarajoitusten
aikana konserni on kehittänyt digitaalisia palveluitaan.
Kuntarahoitus-konserni on tehostanut digitaalisiin
palveluihin liittyvää etätukea ja järjestänyt suosittuja
verkkokoulutuksia, joissa asiakkaita perehdytetään digi-
taalisten palveluiden tehokkaaseen käyttöön. Konserni on
lisäksi järjestänyt asiakkaille ja muille sidosryhmille lukuisia
webinaareja talouden näkymiin ja kuntatalousvaikutuksiin
liittyvistä teemoista.
Yksittäisillä Kuntarahoitus-konsernin asiakkailla talouden-
hoito on vaikeutunut koronakriisin vuoksi. Kuntarahoitus
on tarjonnut asiakkailleen mahdollisuuden joustoihin
lainojen lyhennyksissä, jos koronapandemia on vaikuttanut
väliaikaisesti luotonhoitokykyyn. Asiakkaiden tarve
lyhennysvapaisiin on kuitenkin ollut maltillinen. Kuntara-
hoitus-konsernin kokonaisluottoriski on edelleen pysynyt
alhaisena ja odotettavissa olevien luottotappioiden (ECL)
määrä on edelleen vähäinen. Konsernin asiakassaamiset
luokitellaan vakavaraisuuslaskennassa 0-riskiluokkaan,
koska ne ovat suomalaisilta kunnilta tai niihin liittyy turvaava
kunnan takaus tai kiinteistövakuutta täydentävä valtion
täytetakaus. Johdon arvion mukaan kaikki asiakassaatavat
tullaan saamaan kokonaisuudessaan takaisin eikä lopullista
luottotappiota näin ollen synny. Lisätietoa myönnetyistä
lyhennysvapaista ja odotettavissa olevista luottotappioista
on kerrottu konsernitilinpäätöksen liitteessä 27.
Koronapandemian vuoksi valvontaviranomaiset ovat
myöntäneet valvottavilleen helpotuksia, joiden tavoitteena
on varmistaa pankkisektorin kyky luotottaa asiakkaita
poikkeuksellisissa olosuhteissa. Vallinneesta tilanteesta
riippumatta konsernin vakavaraisuuden tunnusluvut ovat
vahvoja, ja viranomaisten myöntämillä helpotuksilla on ollut
vain vähäinen vaikutus vakavaraisuus- ja vähimmäisomava-
raisuusaste -lukuihin. Sovelletuista helpotuksista ja niiden
vaikutuksesta kerrotaan luvuissa Konsernin omat varat ja
vakavaraisuus sekä Konsernin vähimmäispääomavaati-
mukset ja pääomapuskurit.
Koronapandemian vaikutukset
Kuntarahoitus-konserniin
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Konsernin tulosta koskevat tiedot
KONSERNIN TULOS
Miljoonaa euroa 1–12/2020 1–12/2019 Muutos, %
Korkokate 254 240 5,8
Muut tuotot 2 6 -57,0
Tuotot ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia 257 246 4,3
Palkkiokulut -5 -4 19,6
Henkilöstökulut -18 -18 0,8
Muihin hallintokuluihin luettavat erät -15 -1 5 4,0
Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä -6 -6 -6,3
Liiketoiminnan muut kulut -15 -18 -17,1
Kulut yhteensä -58 -60 -3,0
Rahoitusvarojen arvonalentumis- ja luottotappiot -1 0 <-100,0
Liikevoitto ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia 197 186 6,2
Realisoitumattomat käyvän arvon muutokset -3 -54 -94,3
Liikevoitto 194 131 47,9
Tilikauden tulos 155 105 48,0
Yksittäisten lukujen yhteenlaskettu summa saattaa poiketa esitetystä summaluvusta johtuen pyöristyksestä. Yli 100 % muutokset esitetään
taulukossa merkinnällä >100 % tai <-100 %.
Konsernin liikevoitto ilman realisoitumattomia
käyvän arvon muutoksia
Konsernin perusliiketoiminta jatkui vahvana
vuoden 2020 aikana. Kuntarahoitus-konsernin
liikevoitto ilman realisoitumattomia käyvän arvon
muutoksia kasvoi 6,2 % (-2,1 %) edellisvuodesta ja oli
197 miljoonaa euroa (186 miljoonaa euroa). Tuotot
ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia
kasvoivat 257 miljoonaan euroon (246 miljoonaa
euroa) eli edellisvuoteen verrattuna kasvua oli
4,3 % (3,3 %). Kulut pienenivät 58 miljoonaan
euroon (60 miljoonaa euroa) ja laskua oli 3,0 %
(+22,8 %). Vuoden 2020 aikana koronapandemia
hidasti kulujen kasvua, mutta samalla se kiihdytti
liiketoiminnan kasvua, millä oli positiivinen
vaikutus korko katteeseen. Kokonaisuudessaan
korona pandemialla ei ollut merkittäviä negatii-
visia vaikutuksia perusliiketoiminnan tulokseen
ja kannattavuuteen.
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Korkokate oli 254 miljoonaa euroa (240 miljoonaa euroa)
ja se parani edellisvuodesta 5,8 % (1,7 %). Korkokatteen
kasvu johtuu asiakasrahoituksen kasvusta, onnistuneesta
varainhankinnasta sekä suotuisasta korkoympäristöstä.
Konsernin korkokatteessa ei ole huomioitu tulosvaikuttei-
sesti AT1-pääomalainan 16 miljoonan euron korkokuluja,
sillä konsernissa pääomalaina käsitellään oman pääoman
ehtoisena instrumenttina. Pääomalainan korkokulut
käsitellään osingonjaon tavoin voittovarojen vähennyksenä
omassa pääomassa vuosittain koronmaksun toteutuessa.
Muut tuotot pienentyivät edellisestä vuodesta 2 miljoo-
naan euroon (6 miljoonaa euroa). Muut tuotot sisältävät
palkkiotuotot, arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan
realisoituneet nettotuotot, käypään arvoon muiden laajan
tuloksen erien kautta kirjattujen rahoitusvarojen netto-
tuotot sekä liiketoiminnan muut tuotot. Muihin tuottoihin
sisältyy myös tytäryhtiö Inspiran liikevaihto.
Palkkiokulut olivat 5 miljoonaa euroa (4 miljoonaa euroa)
ja ne koostuvat pääasiassa maksetuista takauspalkki-
oista, säilytyspalkkioista sekä varainhankintaohjelmien
ylläpitokuluista.
Hallintokulut olivat 33 miljoonaa euroa (32 miljoonaa
euroa) ja ne kasvoivat 2,3 % (18,5 %). Tästä henkilöstö-
kuluja oli 18 miljoonaa euroa (18 miljoonaa euroa) ja muita
hallintokuluja 15 miljoonaa euroa (15 miljoonaa euroa).
Henkilöstökulut olivat 0,8 % suuremmat kuin edellisvuon-
na. Henkilöstö kulujen kehitykseen on vaikuttanut konser-
nin henkilömäärän kasvun hidastuminen, kehityshank-
keisiin liittyen aktivointikäytäntöjen tarkentaminen sekä
koronapandemiasta johtunut yleinen, kaikkia yrityksiä kos-
kenut väliaikainen eläkekulujen lasku. Henkilöstö kuluihin
sisältyy 0,6 miljoonan euron uudelleenjärjestelyvaraus,
joka liittyy konsernin toimintojen uudelleenorganisointiin
ja uudelleenorganisoinnin vuoksi tilikauden 2020 aikana
läpikäytyihin yhteistoimintaneuvotteluihin. Keskimääräinen
henkilöstömäärä oli konsernissa tilikaudella 167 henkilöä,
kun edellisvuonna se oli 162 henkilöä.
Muihin hallintokuluihin luettavat erät kasvoivat maltillisesti,
4,0 %, tilikauden aikana. Koronapandemia on pienentänyt
eräitä toiminnan juoksevia kuluja, kuten matkustuskuluja.
Toisaalta konserni panostaa merkittäväsi tietojärjestelmien
kehittämiseen, kuten tällä hetkellä käynnissä olevaan lai-
nojen elinkaarijärjestelmän kehityshankkeeseen. Vuoden
2019 aikana Kuntarahoitus-konserni solmi ulkoistamis-
sopimukset liittyen tietojärjestelmien loppukäyttäjä- ja
infrapalveluihin sekä liiketoimintajärjestelmien operointiin
parantaakseen toimintavarmuutta sekä palveluiden ajallis-
ta saatavuutta. Ulkoistamishankkeen käytännön toteutusta
on edistetty tilikauden aikana ja osa tehtävistä on siirretty
tuotantoon. Hankkeen arvioidaan valmistuvan vuoden
2021 aikana.
Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineetto-
mista hyödykkeistä olivat tilikaudella 6 miljoonaa euroa
(6 miljoonaa euroa). Konserni on viime vuosina panostanut
merkittävästi tietojärjestelmien ja toiminnan kehittämiseen,
mikä on kasvattanut viime vuosien aikana poistopohjaa ja
vuosipoistojen määrää.
Liiketoiminnan muut kulut laskivat 15 miljoonaan euroon
(18 miljoonaa euroa) ja laskua oli 17,1 % (+14,7 %). Viran-
omaismaksut olivat 7 miljoonaa euroa (7 miljoonaa euroa)
ja ne kasvoivat 13,6 % (-4,7 %) edellisvuoteen nähden.
Viranomaismaksujen kasvu johtui pääosin luottolaitosten
kriisinhallintajärjestelmän vakausmaksun kasvusta. Muut
kuin viranomaiskulut olivat 7 miljoonaa euroa (11 miljoonaa
euroa) ja ne laskivat 35,1 % (+23,7 %) vertailukauteen näh-
den. Laskuun vaikutti eniten tilikauden aikana pienentyneet
ulkopuolisten palveluiden ostot verrattuna edellisvuoteen.
IFRS 9 -standardin mukaisesti laskettujen odotettavissa
olevien luottotappioiden (ECL) määrä kasvoi tilikauden
aikana ja tulokseen kirjattu määrä oli 0,9 miljoonaa euroa
(0,0 miljoona euroa). Kuntarahoitus-konserni on päivittänyt
odotettavissa olevien luottotappioiden laskennassa
käytettäviä tulevaisuuteen suuntautuvia skenaarioita
korona pandemian vaikutuksen huomioimiseksi.
Skenaarioille arvioidaan toteutumisen todennäköisyydet.
Koronapandemian aiheuttaman epävarmuuden vuoksi
heikolle skenaariolle on annettu aikaisempaa suurempi
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
painoarvo. Käytetyt skenaariot ja niiden painotukset
on esitetty konsernitilinpäätöksen liitteessä 27. Lisäksi
Kuntar ahoitus-konserni on vuoden 2020 toisen vuosi-
puoliskon aikana tarkentanut odotettavissa olevien
luottotappioiden arviointi- ja mallinnusmenetelmiä sekä
mallissa käytettäviä oletuksia. Mallinnusmenetelmän muu-
tos kosketti lainan elinajan laiminlyöntitodennäköisyyden
mallinnustapaa ja näin ollen vaikutus kohdistui koko lainan
elinkaaren aikaiseen odotettavissa olevien luottotappioi-
den määrään kasvattaen varausta noin 0,5 miljoonalla
eurolla.
Lisäksi konserni on kirjannut harkintaan perustuvan
0,34 miljoonan euron lisävarauksen koronapandemian
taloudellisten vaikutusten huomioimiseksi. Vuoden 2020
voidaan todeta olleen taloudellisesti poikkeuksellisen
heikko tietyille asiakassegmenteille, kuten esimerkiksi
taidealalle ja urheiluhallien toiminnalle. Heikentynyt
taloudellinen tilanne ei kuitenkaan vielä heijastu Kuntara-
hoitus-konsernin käyttämissä sisäisissä riskiluokituksissa,
jotka on tehty pääsääntöisesti vuoden 2019 tilinpäätös-
tietojen pohjalta. Koska tiettyjen asiakassegmenttien
luottoriskin arvioidaan tämän jälkeen lisääntyneen,
konsernin johto päätti kirjata ryhmäkohtaiseen arvioon
perustuvan lisävarauksen. Kuntarahoitus-konsernin
kokonaisluottoriski on kuitenkin edelleen pysynyt
alhaisena, koska koronapandemialla ei ole ollut vaikutusta
konsernin saamiin takauksiin. Johdon arvion mukaan kaikki
asiakassaatavat tullaan saamaan kokonaisuudessaan
takaisin, eikä lopullista luottotappiota näin ollen synny,
koska saamiset ovat suomalaisilta kunnilta tai niihin
liittyy turvaava kunnan takaus tai kiinteistövakuutta
täydentävä valtion täytetakaus. Konsernin yli 30-vuotisen
historian aikana se ei ole kirjannut lopullisia luottotappioita
asiakasrahoituksestaan.
Konsernilla on 31.12.2020 asiakkaiden maksukyvyttömyy-
destä johtuvia takaussaamisia julkisyhteisöiltä yhteensä
24 miljoonaa euroa (2 miljoonaa euroa). Kasvu johtuu
yksittäisistä asiakkaista. Likviditeettisalkun luottoriski on
pysynyt hyvällä tasolla keskimääräisen luottoluokituksen
ollessa AA+. Saamisten ja sitoumusten luottoriskeistä on
esitetty lisätietoa konsernitilinpäätöksen liitteessä 27.
Konsernin kokonaistulos ja realisoitumattomat
käyvän arvon muutokset
Konsernin liikevoitto oli 194 miljoonaa euroa (131 miljoonaa
euroa). Tilikauden aikana realisoitumattomat käyvän
arvon muutokset heikensivät Kuntarahoituksen liikevoit-
toa 3 miljoonaa, kun vuotta aiemmin ne heikensivät tulosta
54 miljoonaa euroa. Vuonna 2020 suojauslaskennan
nettotulos oli 4 miljoonaa euroa (-19 miljoonaa euroa) ja
realisoitumattomat arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan
nettotuotot olivat -7 miljoonaa euroa (-35 miljoonaa euroa).
Konsernin efektiivinen veroaste oli tilikaudella 20,0 %
(20,0 %). Vuoden 2020 konsernituloslaskelmassa verot
olivat 39 miljoonaa euroa (26 miljoonaa euroa). Konsernin
tilikauden tulos verojen jälkeen oli 155 miljoonaa euroa
(105 miljoonaa euroa). Konsernin oman pääoman tuotto-%
(ROE) oli koko tilikaudelta 9,4 % (6,8 %). Ilman realisoitu-
mattomia käyvän arvon muutoksia ROE oli 9,6 % (9,6 %).
Konsernin muihin laajan tuloksen eriin kirjattiin realisoitu-
mattomia käyvän arvon muutoksia -32 miljoonaa euroa
(28 miljoonaa euroa). Tilikauden aikana merkittävin muihin
laajan tuloksen eriin vaikuttanut erä oli nimenomaisesti
käypään arvoon tulosvaikutteisesti luokiteltujen rahoitus-
velkojen laskennallisen oman luottoriskin muutoksesta
aiheutuva käyvän arvon muutos -17 miljoonaa euroa (10 mil-
joonaa euroa). Suojauskustannuksen arvonmuutos (Cost-
of-Hedging) oli -16 miljoonaa euroa (17 miljoonaa euroa).
Kokonaisuudessaan realisoitumattomat käyvän arvon
muutokset vaikuttivat tilikaudella konsernin omaan pää-
omaan verovaikutukset huomioon ottaen -28 miljoonaa
euroa (-21 miljoonaa euroa). Vakavaraisuuslaskennan
mukaiseen ydinpääomaan (CET1) realisoitumattomat käy-
vän arvon muutokset vaikuttivat verovaikutukset huomioon
ottaen -15 miljoonaa euroa (-28 miljoonaa euroa). Tilikau-
den lopussa realisoitumattomien käyvän arvon muutosten
kumulatiivinen vaikutus vakavaraisuuslaskennan mukaisiin
omiin varoihin oli 12 miljoonaa euroa (27 miljoonaa euroa).
Realisoitumattomat käyvän arvon muutokset heijastavat
raportointiajankohdan markkinaolosuhteiden sen hetkisiä
vaikutuksia rahoitusinstrumenttien arvostustasoihin.
Realisoitumattomat käyvän arvon muutokset voivat
vaihdella merkittävästi raportointikausittain aiheuttaen
volatiliteettia tulokseen, omaan pääomaan sekä omiin
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
varoihin. Yksittäiseen sopimukseen liittyvien arvostusten
aiheuttama vaikutus poistuu viimeistään sopimusten
erääntyessä.
Riskienhallintaperiaatteidensa mukaisesti Kuntarahoitus-
konserni suojaa taloudellisessa mielessä korko-, valuutta-
kurssi- ja muut markkina- ja hintariskit johdannaisilla.
Sopimusten mukaiset kassavirrat on suojattu, mutta
johtuen yleisesti käytössä olevista arvostusmenetelmistä,
käyvän arvon muutokset eroavat rahoitusinstrumentin ja
sitä suojaavan johdannaisen välillä. Korkokäyrien muodon
ja luottoriskilisien muutokset eri valuutoissa vaikuttavat
arvostuksiin, minkä seurauksena suojattujen varojen ja vel-
kojen sekä suojaavien instrumenttien käyvät arvot käyttäy-
tyvät eri tavoin. Arvostuserot eivät käytännössä realisoidu
kassaperusteisesti, koska konserni pitää rahoitusinstru-
mentit sekä niihin liittyvät suojaavat johdannaisinstrumentit
lähes aina eräpäivään asti. Myöskään luottoriskilisien
muutosten aiheuttamien arvonmuutosten ei odoteta käy-
tännössä realisoituvan luottotappioina, koska konsernin
likviditeettireservi on sijoitettu alhaisen luottoriskin instru-
mentteihin. Tilikauden realisoitumattomiin käyvän arvon
muutoksiin ovat vaikuttaneet etenkin konsernin keskeisillä
varainhankintamarkkinoilla tapahtuneet korko-odotusten
sekä luottoriskilisien muutokset.
Emoyhtiön tulos
Kuntarahoituksen korkokate oli vuoden 2020 lopussa
238 miljoonaa euroa (224 miljoonaa euroa) ja liikevoitto
oli 178 miljoonaa euroa (115 miljoonaa euroa). Tulos tilin-
päätössiirtojen ja verojen jälkeen oli 22 miljoonaa euroa (8
miljoonaa euroa). Vakavaraisuuslaskennassa ensisijaiseen
lisäpääomaan kuuluvan AT1-pääomalainan korkokulut 16,2
miljoonaa euroa vuodelle 2020 on vähennetty emoyhtiön
korkokatteessa täysimääräisesti (16,2 miljoonaa euroa).
Emoyhtiössä AT1-pääomalaina on kirjattu tase-erään Velat,
joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla.
Tytäryhtiö Inspira
Kuntarahoituksen tytäryhtiön, Rahoituksen neuvonta-
palvelut Inspira Oy:n, liikevaihto vuodelta 2020 oli
2,8 miljoonaa euroa (3,5 miljoonaa euroa) ja liikevoitto oli
0,1 miljoonaa euroa (0,2 miljoonaa euroa).
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Konsernin tasetta koskevat tiedot
KONSERNIN TASE
Miljoonaa euroa 31.12.2020 31.12.2019 Muutos, %
Käteiset varat 5 566 4 909 13,4
Saamiset luottolaitoksilta 1 842 818 >100,0
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 28 022 24 798 13,0
Saamistodistukset 5 763 5 716 0,8
Johdannaissopimukset 2 358 2 245 5,0
Muut varoihin sisältyvät erät 491 446 10,0
Varat yhteensä 44 042 38 934 13,1
Velat luottolaitoksille 2 001 1 178 69,9
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 3 884 3 862 0,6
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 32 912 29 984 9,8
Johdannaissopimukset 2 861 1 762 62,3
Muut velkoihin sisältyvät erät 679 554 22,7
Oma pääoma 1 705 1 594 6,9
Velat ja oma pääoma yhteensä 44 042 38 934 13,1
Yli 100 % muutokset esitetään taulukossa merkinnällä >100 % tai <-100 %.
Konsernin tase kasvoi 13,1 % (9,1 %) ollen vuoden
2020 lopussa 44 042 miljoonaa euroa (38 934
miljoonaa euroa). Kasvu taseen varoissa johtui
pääosin asiakasrahoituksen merkittävästä kasvusta,
annetuista johdannaiskäteisvakuuksista sekä
likviditeetin määrän kasvusta. Velkaerissä taseen
kasvu näkyy yleiseen liikkeeseen lasketuissa velka-
kirjoissa sekä johdannaisten arvostuksissa.
Oma pääoma oli tilikauden lopussa 1 705 miljoonaa
euroa (1 594 miljoonaa euroa) sisältäen AT1-pää-
omalainan 347 miljoonaa euroa (347 miljoonaa
euroa). Omaa pääomaa kasvatti tilikauden tulos.
Lisäksi konsernin omasta pääomasta on vähennetty
AT1-pääomainstrumentin korkoja 12,6 miljoonaa
euroa (12,6 miljoonaa euroa) verovaikutus huo-
mioiden sekä tilikaudelta 2019 maksetut osingot
6,3 miljoonaa euroa (6,3 miljoonaa euroa) Kunta-
rahoituksen osakkeenomistajille.
Emoyhtiön tase oli tilikauden lopussa 44 042
miljoonaa euroa (38 933 miljoonaa euroa).
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Kuntarahoitus on Suomen ainoa kuntasektorin ja valtion
tukeman asuntotuotannon rahoitukseen erikoistunut
luottoyhteisö ja selvästi oman asiakaskuntansa suurin
rahoittaja.
Kuntarahoitus-konsernin asiakkaita ovat kunnat ja
kuntayhtymät, niiden määräysvallassa olevat yhteisöt sekä
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen ARAn nimeä-
mät yleishyödylliset yhteisöt ja kohteet. Kuntarahoituksen
myöntämät luotot ovat kaikki suomalaisella julkisyhtei-
söriskillä ja vakavaraisuuslaskennassa riskipainolla 0 %.
Konserni tarjoaa asiakkailleen monipuolisia rahoitukseen
liittyviä palveluja ja kokonaisvaltaista tukea investointien
suunnitteluun ja talouden hallintaan.
Kuntarahoituksen asiakkaiden rahoituksen kysyntä kasvoi
vuonna 2020 edellisvuoteen verrattuna, ja uusi luotonanto
tammi–joulukuussa oli edellisvuotta suurempi, 4 764
miljoonaa euroa (3 175 miljoonaa euroa).
Uuden luotonannon määrän kasvu on pääosin aiheutunut
koronapandemian aiheuttamasta kunta-alan asiakkaiden
rahoituskysynnän kasvusta sekä siitä, että muut luottolai-
tokset keskittyivät koronapandemiassa muiden asiaskas-
ryhmien rahoittamiseen.
Konsernin pitkäaikaisen asiakasrahoituksen määrä oli
vuoden 2020 lopussa 28 022 miljoonaa euroa (24 798
miljoonaa euroa) ja se kasvoi 13,0 % (8,0 %). Luku sisältää
pitkäaikaisen laina- ja leasingrahoituksen. Pitkäaikainen
asiakasrahoitus ilman realisoitumattomia käyvän arvon
muutoksia oli vuoden lopussa 27 511 miljoonaa euroa
(24 458 miljoonaa euroa). Kasvua edellisvuoteen nähden
oli 12,5 % (7,4 %).
Pitkäaikaisessa asiakasrahoituksessa ympäristöinves-
tointien rahoitukseen tarkoitettua vihreää rahoitusta on
1 786 miljoonaa euroa (1 263 miljoonaa euroa). Hankkeet
hyväksyy konsernin ulkopuolisista riippumattomista
asiantuntijoista koostuva arviointiryhmä. Konserni jatkoi
vuonna 2020 panostuksia vastuulliseen rahoitukseen
ja myönsi ensimmäiset yhteiskunnallisen rahoituksen
lainat vuoden 2020 aikana. Yhteiskunnallinen rahoitus on
tarkoitettu erityisen merkityksellisten yhdenvertaisuutta ja
yhteisöllisyyttä edistäviin yleishyödyllisen asuntotuotan-
non kohteisiin sekä hyvinvointi- ja koulutusinvestointeihin.
Vuoden lopussa yhteiskunnallisen rahoituksen määrä oli
589 miljoonaa euroa (- miljoonaa euroa).
Kuntarahoitus-konserni tarjoaa asiakkailleen monipuolisia
digitaalisia palveluita rahoituksen hallintaan, analysointiin
ja raportointiin. Vuonna 2020 koronapandemia lisäsi
konsernin asiakkaiden tarvetta digitaalisten palvelujen
hyödyntämiseen etätyöolosuhteissa sekä kriisin erilaisten
talousvaikutusten mallintamiseen. Koronapandemian
aiheuttama siirtymä digitaalisiin tapaamisiin on jopa
tehostanut asiakkaille annettua tukea palvelujen käytössä.
Asiakkaille järjestetyt, talouden näkymiin ja digitaalisten
palvelujen käyttöön keskittyneet verkkotapahtumat ja
koulutukset ovat olleet erittäin suosittuja.
Rahoitus ja muut asiakkaille tarjottavat palvelut
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Kuntarahoitus-konsernin varainhankinnan strategiana on varainhankinnan lähteiden hajau-
tus, jolla konserni pyrkii varmistamaan rahoituksen saatavuuden markkinaolosuhteista riip-
pumatta. Varainhankintaa hajautetaan eri valuuttoihin, eri markkinoille, eri maturiteetteihin
ja eri sijoittajaryhmiin. Aktiivinen ja pitkäjänteinen sijoittajayhteistyö on lisännyt Kuntarahoi-
tuksen tunnettuutta eri markkinoilla. Vuonna 2020, kun koronapandemia aiheutti kansain-
välisillä pääomamarkkinoilla merkittäviä markkinahäiriöitä, Kuntarahoituksen hyvä maine
sijoittajien keskuudessa sekä suomalaisen kuntasektorin turvallisuus sijoituskohteena
varmisti Kuntarahoitukselle pääsyn markkinoille myös kevään epävarmimpina ajankohtina,
jolloin rahoituksen saaminen oli monille muille toimijoille vaikeaa tai jopa mahdotonta.
Poikkeustilanteesta huolimatta Kuntarahoitus-konserni pystyikin tilikauden aikana jatka-
maan varainhankintaansa lähes normaalisti ja varmistamaan asiakkaittensa rahoituksen
jatkuvuuden. Lisääntyneen rahoituskysynnän vuoksi vuoden 2020 varainhankintaohjelman
kokoa kasvatettiin tilikauden aikana useamman kerran.
Varainhankinnan painopiste oli julkisissa järjestelyissä, joiden sijoittajakysyntä oli erittäin
vahvaa. Vuoden 2020 aikana liikkeeseen laskettiin 1,5 miljardin ja 1 miljardin euromääräiset
viitelainat sekä 1 miljardin Yhdysvaltain dollarimääräinen viitelaina, minkä lisäksi Kuntara-
hoitus laski syyskuussa liikkeeseen historiansa ensimmäisen yhteiskunnallisen joukkovel-
kakirjalainan eli social bondin. 500 miljoonan euron yhteiskunnallinen joukkovelkakirjalaina
oli lajissaan Suomen ensimmäinen, ja myös ensimmäinen pohjoismaisen SSA-liikkeeseen-
laskijan (Sovereign, Supranational, Agency) eli julkisyhteisöllisen liikkeeseenlaskijan yhteis-
kunnallinen joukkovelkakirjalaina. Lokakuussa laskettiin lisäksi liikkeeseen 500 miljoonan
euron vihreä joukkovelkakirjalaina. Kuntarahoitus osallistui myös 1250 miljoonalla eurolla
Euroopan keskuspankin kohdennettuun pidempiaikaiseen rahoitusoperaatioiden kolman-
teen sarjaan (TLTROIII) syyskuussa, millä mahdollistettiin osaltaan asiakkaiden rahoitus
kilpailukykyisin ehdoin.
Kaikki Kuntarahoitus-konsernin varainhankinta tehdään kansainvälisiltä pääomamarkki-
noilta. Vuonna 2020 pitkäaikainen uusi varainhankinta oli 10966 miljoonaa euroa (7385
miljoonaa euroa), ja pitkäaikaisia varainhankintajärjestelyjä tehtiin yhteensä 218 kappaletta
(198). Kaiken kaikkiaan vuoden aikana laskettiin liikkeeseen joukkovelka kirjalainoja 11 eri
valuutassa (11).
Varainhankinnan kokonaismäärä oli vuoden 2020 lopussa 38 139 miljoonaa euroa (33929
miljoonaa euroa), josta lyhytaikaisia Kuntarahoituksen velkasitoumuksia (ECP) oli 3 896
miljoonaa euroa (2728 miljoonaa euroa). Koko varainhankinnan määrästä euromääräistä oli
50 % (34 %) ja valuuttamääräistä 50 % (66 %).
Valtaosa varainhankinnasta tehdään vakioituina liikkeeseenlaskuina velkaohjelmien alla.
Kuntarahoituksella on käytössään seuraavat velkaohjelmat:
Medium Term Note (MTN) -ohjelma 40 000 milj. euroa
Euro Commercial Paper (ECP) -ohjelma 10 000 milj. euroa
AUD-velkaohjelma (Kangaroo) 2 000 milj. AUD
Varainhankinta ja likviditeetin hallinta
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Kuntarahoituksen varainhankinnan takaa Kuntien takauskeskus. Kuntien takauskeskus
on lailla perustettu julkisoikeudellinen laitos, jossa jäseninä ovat kaikki manner-Suomen
kunnat. Jäsenkunnat vastaavat takauskeskuksen sitoumuksista asukaslukujensa
mukaisessa suhteessa. Kuntien takauskeskus on antanut takauksen velkaohjelmille sekä
ohjelmien ulkopuolisille varainhankintajärjestelyille, minkä perusteella Kuntarahoituksen
liikkeeseen laskemat velkasitoumukset lasketaan luottolaitosten vakavaraisuus-
laskennassa ja vakuutusyhtiöiden solvenssilaskennassa nollariskiluokkaan sekä
likviditeettilaskennassa tason 1 likvideihin varoihin EU-alueella.
Konsernin likviditeettitilanne on säilynyt hyvänä. Kuntarahoituksen sijoitustoiminta on
ensisijaisesti etukäteisvarainhankinnalla hankittujen varojen hallinnoimista. Varat sijoitetaan
likvideihin, hyvän luottoluokituksen omaaviin rahoitusinstrumentteihin, joilla turvataan
liiketoiminnan jatkuminen kaikissa markkinatilanteissa.
Konsernin likviditeettipolitiikan mukaisesti likviditeetin määrän tulisi riittää keskeytymät-
tömän liiketoiminnan jatkumiseen (uusi nettomääräinen asiakasrahoitus mukaan lukien)
vähintään seuraavan kahdentoista kuukauden ajan.
Vuoden 2020 lopussa kokonaislikviditeetti oli 10 089 miljoonaa euroa (9882 miljoonaa
euroa). Arvopaperisijoitusten kokonaismäärä oli 4453 miljoonaa euroa (4922 miljoonaa
euroa) ja niiden keskimääräinen luottoluokitus AA+ (AA+). Arvopaperisalkun keskimääräi-
nen maturiteetti oli vuoden lopussa 2,8 vuotta (2,3 vuotta). Tämän lisäksi muita sijoituksia
oli 5 636 miljoonaa euroa (4960 miljoonaa euroa), josta talletuksia keskuspankkiin 5 601
miljoonaa euroa (4936 miljoonaa euroa) ja rahamarkkinatalletuksia luottolaitoksiin
35 miljoonaa euroa (24 miljoonaa euroa).
Konserni seuraa sijoitustensa vastuullisuutta ympäristö- ja yhteiskunnallisia vaikutuksia ja
hyvää hallintoa kuvaavan ESG-arvon avulla. Kuntarahoitus-konsernin likviditeettisijoitusten
ESG-arvo on parantunut vuoden aikana 53,0:sta 55,7:ään asteikolla 1–100. Markkinoiden
vertailuindeksi on 53,3 (50,6).
Kaikkien sijoitusten ESG-arvon kautta seuraamisen lisäksi Kuntarahoitus-konsernilla on
suoria vastuullisia sijoituksia. Suorien vastuullisten sijoitusten määrä likviditeettiportfoliossa
oli vuodenvaihteessa 355 miljoonaa euroa (150 miljoonaa euroa), mikä oli 8,0 % (3,0 %)
kaikista arvopaperisijoituksista. Vastuullisten sijoitusten osuus on konsernilla korkeampi
kuin markkinaindeksistä laskettu viitearvo 2,1 % (1,9 %). Vastuullisten sijoitusten määrä
suhteessa Kuntarahoitus-konsernin omaan vihreään varainhankintaan oli 13,8 % (10 %).
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Kuntarahoituksen
luottoluokitukset
Pitkäaikainen
varainhankinta
LUOKITUSLAITOS
Moody’s Investors Service
Standard & Poor’s
P-1
A-1+
Lyhytaikainen
varainhankinta
Vakaat
Vakaat
Näkymät
Kuntarahoituksen luottoluokitukset vastaavat Suomen valtion luottoluokituksia.
Kuntarahoituksen luottoluokitukset eivät ole muuttuneet tilikauden aikana.
Myös Kuntarahoituksen varainhankinnan takaavalla Kuntien takauskeskuksella on vastaavat luottoluokitukset.
/
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Konsernin omat varat ja vakavaraisuus
Kuntarahoitus-konsernin kokonaisvakavaraisuus oli vuoden
2020 lopussa 132,7 % (107,9 %) ja CET1-vaka varaisuus
104,3 % (83,1 %). CET1-vakavaraisuussuhde nousi vuoden
2019 lopusta 21,3 prosenttiyksikköä johtuen pääosin riski-
painotettujen saamisten pienentymisestä sekä alemmasta
operatiivisen riskin pääomavaateesta. Konsernin
vakavaraisuus on pysynyt vahvana ja se ylittää lakisääteisen
ja viranomaisten asettamat vähimmäisvakavaraisuus-
vaatimukset moninkertaisesti. Kuntarahoitus-konsernin
omat varat ylittävät 1 487 miljoonaa euroa (1 332 miljoonaa
euroa) laissa määritellyn omien varojen vähimmäismäärän
huomioiden voimassa olevat pääomapuskurit.
Vakavaraisuus
0
200
400
600
800
1 000
1 200
1 400
1 600
1 800
30,0
50,0
70,0
90,0
110,0
130,0
150,0
12/2016 12/2017 12/2018 12/2019 12/2020
67,0
72,5
88,0
107,9
132,7
46,2
53,0
66,3
83,1
104,3
1 1241 124
1 293
1 293
1 413
1 413
1 510
1 510
1 624
1 624
Omat varat (miljoonaa euroa)
CET1-vakavaraisuus, %
Kokonaisvakavaraisuus, %
Konsernin omat varat ja vakavaraisuus
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Kuntarahoitus-konsernin ydinpääoma (CET1) oli vuoden
2020 lopussa 1 277 miljoonaa euroa (1 162 miljoonaa
euroa) ja ensisijainen pääoma oli 1 624 miljoonaa euroa
(1 510 miljoonaa euroa). Toissijaista omaa pääomaa ei
ollut ja omat varat olivat yhteensä 1 624 miljoonaa euroa
(1 510 miljoonaa euroa).
Ydinpääomaan sisältyy tilikauden voitto, sillä tilikauden
tulos on ollut tilintarkastuksen kohteena, ja näin ollen
jakson voitto voidaan lukea ydinpääomaan Euroopan
keskuspankin myöntämän vakavaraisuusasetuksen
mukaisen luvan perusteella.
Konserni on soveltanut joulukuun 2020 lopussa
Euroopan Komission delegoidun asetuksen (2020/866)
perusteella helpotusta liittyen varovaista arvostamista
koskevaan arvonoikaisuun (AVA). Delegoitu asetus muutti
markkina hintojen epävarmuuteen, positioiden sulkemis-
kustannuksiin ja malliriskeihin liittyvien arvon oikaisujen
laskennassa sovellettavaa aggregointitekijää. Sovellettava
aggregointitekijä muuttui väliaikaisesti 66 prosenttiin
vuoden 2020 loppuun asti, minkä jälkeen se palasi,
aiemmalle tasolle, 50 prosenttiin. Muutoksen vaikutus
Kuntarahoitus- konsernin omiin varoihin oli joulukuun 2020
lopussa 8 miljoonaa euroa.
31.12.2020 31.12.2019
Ydinpääoma ennen vähennyksiä 1 328 150 1 218 199
Vähennykset ydinpääomasta -51 338 -55 747
Ydinpääoma (CET1) 1 276 812 1 162 452
Ensisijainen lisäpääoma ennen vähennyksiä 347 454 347 454
Vähennykset ensisijaisesta lisäpääomasta - -
Ensisijainen lisäpääoma (AT1) 347 454 347 454
Ensisijainen pääoma (T1) 1 624 265 1 509 906
Toissijainen pääoma ennen vähennyksiä - -
Vähennykset toissijaisesta pääomasta - -
Toissijainen pääoma (T2) - -
Omat varat yhteensä 1 624 265 1 509 906
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Kokonaisriskin määrä 12/2020 (MEUR)
412
231
581
423
214
763
Konsernin riskipainotetut saamiset laskivat 12,6 % vuoden
2019 lopusta ollen 1 224 miljoonaa euroa joulukuun 2020
lopussa (1 400 miljoonaa euroa). Luotto- ja vastapuoliriskin
kokonaisriski pieneni vuoden 2019 lopun 763 miljoonasta
eurosta 581 miljoonaan euroon tilikauden lopussa. Tähän
vaikutti erityisesti likviditeettisijoitusten riskipainojen pienenty-
minen. Markkinariskille ei ollut pääomavaadetta vuoden 2020
lopussa eikä vertailuvuonna, sillä valuuttapositio oli alle 2 %
omista varoista, joten markkinariskille ei ole laskettu omien
varojen vaatimusta EU:n vakavaraisuusasetuksen artiklan 351
mukaisesti. Vastuun arvonoikaisuriski nousi 231 miljoonaan
euroon (214 miljoonaa euroa). Operatiivisen riskin vasta-arvo
laski 2,6 % 412 miljoonaan euroon johtuen tuottoindikaattorin
pienenemisestä (423 miljoonaa euroa). Euroopan pankkiviran-
omainen (EBA) julkaisi marraskuun 2020 lopussa ns. Single
Rulebook QA-prosessissa kannanoton (2018_3969) liittyen
operatiivisen riskin tuottoindikaattorin laskentaan. Sääntelyssä
ei ole aiemmin yksiselitteisesti otettu kantaa siihen, mistä ha-
vainnoista vuoden lopun tuottoindikaattori lasketaan. Suosituk-
sen mukaan vuoden lopussa käytetään kolmen viimeisimmän
vuoden lopun havaintoa mukaan lukien raportointiajankohta.
Kuntarahoitus-konserni on käyttänyt aiemmin koko vuoden
samaa tuottoindikaattoria operatiivisen riskin vakavaraisuus-
laskennassa. Konserni huomioi EBAn suosituksen joulukuun
2020 lopusta lukien vakavaraisuuslaskennassaan. Muutoksella
ei ole merkittävää vaikutusta konsernin vakavaraisuuslukuihin.
Kokonaisriskin määrä 12/2020
yhteensä 1 224 milj. euroa
Luotto- ja vastapuoliriski
Vastuun arvonoikaisuriski
Operatiivinen riski
milj. euroa milj. euroa
Kokonaisriskin määrä 12/2019
yhteensä 1 400 miljoonaa euroa
Markkinariskin pääomavaadetta ei ollut vuoden 2020 ja 2019 lopussa.
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Vakavaraisuuden tarkemmat tunnusluvut sekä Kuntarahoitus-
konsernin että emoyhtiön osalta on kuvattu osana tämän
toimintakertomuksen liitteitä. Vakavaraisuuden hallinnan
periaatteet on kuvattu konsernin tilinpäätöksen liitteessä 2
Riskienhallinnan periaatteet ja konsernin riskiasema. Kuntara-
hoitus-konserni julkistaa samanaikaisesti tästä toimintakerto-
muksesta ja tilinpäätöksestä erillisen riskienhallintaa ja vaka-
varaisuutta koskevia tietoja sisältävän Pilari III -raportin, joka on
saatavilla Kuntarahoituksen verkkosivuilla englanninkielisenä.
Konsernin vähimmäispääomavaatimukset ja
pääomapuskurit
Vähimmäispääomavaatimus vakavaraisuudelle on 8 % ja
CET1-vakavaraisuudelle 4,5 %. Luottolaitoslain mukainen
kiinteä lisäpääomavaatimus on 2,5 % sekä muu rahoitus-
järjestelmän kannalta merkittävän luottolaitoksen (O-SII)
lisäpääomavaatimus on Kuntarahoitus-konsernille 0,5
%. Finanssivalvonnan asettama järjestelmäriskipuskuriin
perustuva lisäpääomavaatimus Kuntarahoitus- konsernille
on ollut 1,5 % heinäkuusta 2019 lähtien, ja se tarkistetaan
vuosittain. Järjestelmäriskipuskuri ja O-SII lisäpääomavaatimus
ovat rinnakkaisia puskureita, joista sovelletaan suurempaa.
Huhtikuussa 2020 Finanssivalvonta päivitti kaikkia Suomen
suurimpia luottolaitoksia koskevia pääomavaatimuksia.
Näiden päivitysten tavoitteena oli yleisesti lieventää korona-
pandemian kielteisiä vaikutuksia finanssimarkkinoiden
vakauteen sekä luottolaitosten kykyyn rahoittaa taloutta.
Finanssivalvonta poisti Kuntarahoitus-konsernia koskevan
järjestelmäriski puskuriin perustuvan lisäpääomavaatimuksen,
1,5 %. Muutos astui välittömästi voimaan ja se alensi konsernin
0,0 %
20,0 %
40,0 %
60,0 %
80,0 %
100,0 %
120,0 %
83,1 %83,1 %
12,4 %
12,4 % 0,00 %0,00 %
-1,3 %
-1,3 %
0,8 %
0,8 %
9,3 %
9,3 % 104,3 %
104,3 %
Muutokset konsernin CET1-vakavaraisuudessa
CET1-
vakavaraisuus
12/2019
Luottoriski Markkinariski CVA Var Operatiivinen
riski
Ydinpääoma
(CET1)
CET1-
vakavaraisuus
12/2020
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
pääomavaatimusta 1,0 prosenttiyksikköä. Lisäksi Finanssival-
vonta tekee päätöksen muuttuvasta lisäpääomavaatimuksesta
neljännesvuosittain ja päätti olla asettamatta joulukuussa 2020
muuttuvaa lisäpääomavaatimusta.
Vastuiden maantieteellisen jakauman perusteella määrittyvä
luottolaitoskohtainen lisäpääomavaatimus on Kuntarahoi-
tus-konsernille 0,21 % (0,72 %), ja näin ollen CET1-vakavarai-
suuden alaraja on 7,71 % (9,22 %) ja kokonaisvakavaraisuuden
alaraja 11,21 % (12,72 %).
Edellä olevien lisäksi Euroopan keskuspankki (EKP) on aset-
tanut osana vuosittaista valvojan arviota (SREP) Kuntarahoi-
tus-konsernille 2,25 % lisäpääomavaatimuksen (P2R). EKP ei
antanut vuonna 2020 vallitsevasta koronapandemiatilanteesta
johtuen vuosittaista SREP-päätöstä, vaan sen sijaan antoi Kun-
tarahoitus-konsernille operatiivisen kirjeen (operational letter),
jossa vahvistettiin edellisvuonna SREP-päätöksellä asetetun
lisäpääomavaatimuksen (P2R) voimassaolon jatkuminen enti-
sellä tasollaan 2,25 %:ssa. Kun huomioidaan lisäpääomavaa-
timus, SREP:n mukaista kokonaispääomavaatimusta (TSCR)
kuvaava suhde oli vuoden 2020 lopussa 10,25 % (10,25 %).
Kokonaispääomavaatimuksen minimitaso on 13,46 % (14,97 %)
sisältäen P2R:n sekä muut lisäpääomavaatimukset.
Kuntarahoitus-konserni täyttää nämä vähimmäisvakavarai-
suusvaatimukset moninkertaisesti. Konsernin CET1-vakavarai-
suus oli joulukuun lopussa 104,3% (83,1 %) ja kokonaisvakava-
raisuus oli 132,7 % (107,9 %).
0,00 %
2,00 %
4,00 %
6,00 %
8,00 %
10,00 %
12,00 %
14,00 %
16,00 %
4,50 %4,50 %
2,50 %
2,50 %
0,21 %
0,21 %
0,50 %
0,50 % 7,71 %7,71 %
2,25 %
2,25 %
3,50 %
3,50 % 13,46 %13,46 %
Konsernin vähimmäispääomavaatimukset ja pääomapuskurit
CET1-
pääoma-
vaatimus
Kiinteä
lisäpääoma-
vaatimus
Muuttuva
lisäpääoma-
vaatimus
O-SII ja
järjestelmä-
riskipuskuri
(max)
CET1-
minimi
P2R Tier 1
ja AT1
-pääoma-
vaatimus
Kokonaisva-
kavaraisuuden
minimi
puskureilla
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Vähimmäisomavaraisuusaste ja
maksuvalmiusvaatimus
Konsernin vähimmäisomavaraisuusaste (leverage ratio)
oli vuoden lopussa 3,9 % (4,0 %) laskettuna tällä hetkellä
sovellettavia laskentaperiaatteita (CRR) noudattaen.
Vähimmäisomavaraisuusasteen lievään heikkenemiseen
vaikutti luottokannan voimakas kasvu tilikauden aikana.
Vähimmäistaso vähimmäisomavaraisuusasteelle on 3 %, ja
vaade astuu voimaan kesäkuussa 2021. Vähimmäisomava-
raisuusasteeseen liittyvän sääntelyn muutoksista tehdään
selkoa luvussa Muutokset vähimmäisomavaraisuusastetta
ja pääomia koskevassa sääntelyssä.
Maksuvalmiusvaatimus (Liquidity Coverage Ratio, LCR) oli
joulukuun lopussa 264,4 % (430,2 %). Maksuvalmiusvaati-
muksen vähimmäistaso on 100 %.
Kuntarahoitus-konserni varautuu myös pysyvän varain-
hankinnan vaatimukseen (Net Stable Funding Ratio, NSFR),
joka tulee voimaan kesäkuussa 2021. Konsernin NSFR oli
joulukuun 2020 lopussa 116,4 % (116,3 %) nykytulkintojen
mukaan laskettuna. Pysyvän varainhankinnan vaatimuksen
vähimmäistaso on 100 %.
Muutokset vähimmäisomavaraisuusastetta ja
pääomia koskevassa sääntelyssä
Uudet pankkien vakavaraisuusääntelyä koskevat
muutokset (CRR II ja CRD V) tulevat pääosin sovellet-
tavaksi kesäkuussa 2021. Kuntarahoitus täyttää CRR
II -asetuksen mukaisen julkisen kehitysluottolaitoksen
(public development credit institution) määritelmän ja voi
vähentää vähimmäisomavaraisuusasteen laskennassa
vastuistaan kunnilta ja valtiolta olevat luottosaatavansa.
Tämä parantaa merkittävästi Kuntarahoitus-konsernin
vähimmäisomavaraisuusastetta.
Konsernin vähimmäisomavaraisuusaste oli vuoden 2020
lopussa edellä mainitun vähennyksen jälkeen noin 13,9 %,
kun se ilman vähennystä oli 3,9 %. Tämän hetkisen arvion
mukaan johdannaisten vastuuarvon laskennan muutokset
vaikuttavat myös CRR II -sääntelyn mukaisesti laskettuun
vähimmäisomavaraisuusasteeseen. Tällä arvioidaan ole-
van noin 0,5 %-yksikön laskeva vaikutus, jolloin huomioiden
molemmat muutokset, vähimmäisomavaraisuusaste on
13,4 %. Asetuksen mukainen vähimmäistaso vähimmäiso-
mavaraisuusasteelle on 3 %. Koska vähimmäisomava-
raisuusaste on ollut Kuntarahoitus- konsernin sääntelyn
mukaisista pääomavaateista tiukin, tällä kesällä 2021
voimaan tulevalla muutoksella saattaa olla pidemmällä
aikavälillä vaikutuksia konsernin taloudellisiin tavoitteisiin ja
pääomanhallintaan.
Uusi vakavaraisuussääntely alentaa hieman
Kuntarahoitus- konsernin CET1-vakavaraisuussuhdetta.
Merkittävin vaikutus on nk. vastapuoliriskin pääomavaa-
teen nousulla, joka alentaa konsernin CET1-vakavaraisuut-
ta arviolta 3,4 %-yksikköä. Muiden muutosten yhteisvai-
kutuksen arvioidaan olevan selvästi pienempi. Muutosten
jälkeenkin Kuntarahoitus-konsernin CET1-vakavaraisuus
on erittäin korkea, 100,9 % vähimmäisvaatimuksen ollessa
9,96 % sisältäen P2R:n ja muut lisäpääomavaatimukset.
Kriisinratkaisusta annetun lain mukaiset velat
Kuntarahoituksen kriisinratkaisuviranomainen on EU:n
yhteinen kriisinratkaisuneuvosto (Single Resolution Board,
SRB). Yhteinen kriisinratkaisuneuvosto on asettamassa
Kuntarahoitukselle sitovaa omien varojen ja alentamiskel-
poisten velkojen vähimmäismäärää koskevaa vaatimusta
(Minimum Requirement for own funds and Eligible Liabilities,
MREL). Kuntarahoitus odottaa päätöksen tulevan
alkuvuoden 2021 aikana ja vaatimus astunee voimaan
vuoden 2022 alusta. Kuntarahoituksen omien varojen ja
alentamiskelpoisten velkojen yhteismäärän arvioidaan
ylittävän selvästi Kuntarahoitukselle asetettavan
vähimmäisvaatimuksen.
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Kuntarahoituksen liiketoiminta edellyttää riittäviä
riskienhallintamekanismeja, joilla varmistetaan konsernin
riskiaseman säilyminen emoyhtiön hallituksen vahvista-
missa puitteissa. Konserni soveltaa riskienhallinnassaan
konservatiivisia periaatteita. Tavoitteena on kokonaisriski-
aseman säilyttäminen niin matalalla tasolla, että Kuntara-
hoituksen hyvää luottoluokitusta ei vaaranneta.
Kuntarahoitus-konsernin toiminnan merkittävät riskit ovat
luotto- ja vastapuoliriski, markkinariski ja likviditeettiriski.
Kaikkiin liiketoimintoihin liittyy olennaisesti myös strate-
giset riskit, operatiiviset riskit mukaan lukien compliance-
riski sekä yritysvastuuriskit.
Konsernin riskit on kuvattu tarkemmin osana konserni-
tilinpäätöstä liitteessä 2 Riskienhallinnan periaatteet ja
konsernin riskiasema. Kuntarahoitus-konserni julkistaa
samanaikaisesti tästä toimintakertomuksesta ja tilinpää-
töksestä erillisen riskienhallintaa ja vakavaraisuutta kos-
kevia tietoja sisältävän Pilari III -raportin, joka on saatavilla
Kuntarahoituksen verkkosivuilla englanniksi.
Konsernin riskiasema
Koronapandemia voi vaikuttaa Kuntarahoitus-konsernin
vastapuoliriskeihin ja likviditeettisalkun luottoriskeihin,
maksuvalmiuden ylläpitämiseen, luotonantoon ja
liiketoimintaprosesseihin liittyviin riskeihin. Toistaiseksi
pandemialla ei kuitenkaan ole ollut merkittävää negatiivista
vaikutusta näihin.
Konsernin riskinottohalukkuudessa ei tapahtunut
olennaisia muutoksia vuoden 2020 aikana, ja konserni
on pysynyt vuoden aikana hallituksen määrittelemän
riskinottohalukkuuden puitteissa. Koronapandemiasta
huolimatta Kuntarahoitus-konsernin toiminnan riskiasema
on tilikaudella säilynyt vakaana ja riskitasoltaan maltilli-
sena. Rahoitusinstrumenttien realisoitumattomat käyvän
arvon muutokset aiheuttivat tulosvolatiliteettia. Konserni
seuraa ja analysoi jatkuvasti arvostuksista syntyvää volati-
liteettia ja varautuu sen mahdollisesti aiheuttamiin tulos- ja
vakavaraisuusvaikutuksiin.
Kuntarahoitus altistuu luottoriskille osana konsernin
liiketoimintaa. Asiakaskunnan luonteen vuoksi luottoriskit
ovat vähäisiä, mutta niiden poistaminen kokonaan toi-
minnasta on mahdotonta. Kuntarahoituksen luottoriskit
syntyvät lähes yksinomaan asiakasrahoituksesta sekä
likviditeetti- ja johdannaissalkun saamisista. Kuntarahoitus
tarjoaa asiakkaidensa korkoriskipositioiden suojaamiseen
myös johdannaissopimuksia, jotka katetaan vastakkaisilla
sopimuksilla markkinoilta. Konserni käyttää johdannaisia
vain markkinariskeiltä suojautumiseen. Kuntarahoituksen
luottoriskiasema on säilynyt vuoden aikana vakaana ja
riskitasoltaan alhaisena.
Huomioiden luottoriskin vähentämistekniikat (kiinteistöva-
kuudet ja saadut takaukset) ja CRR:n artiklan 400 mukai-
set vapautukset liittyen suurten asiakasriskien laskentaan
Kuntarahoitus-konsernilla ei ole asiakasriskiä asiakkai-
densa rahoituksessa, eikä näin ollen yhdenkään asiakkaan
asiakasriski ylitä 10 % omista varoista. Vuoden aikana
odotettavissa olevien luottotappioiden määrä on kasvanut
hieman ja tilikauden tulokseen kirjattujen odotettavissa
Riskienhallinta
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
olevien luottotappioiden määrä oli 0,9 miljoonaa euroa.
Vuoden 2020 jälkimmäisellä vuosipuoliskolla konserni
tarkensi odotettavissa olevien luottotappioiden arviointi- ja
mallinnusmenetelmiä sekä mallissa käytettäviä oletuksia.
Tämä kasvatti odotettavissa olevien luottotappioiden vara-
usta 0,5 miljoonaa euroa. Lisäksi Kuntarahoitus-konserni
on kirjannut harkinnanvaraisen lisävarauksen kattamaan
koronapandemiasta johtuvaa asiakkaiden luottoriskin
heikentymistä, joka ei vielä heijastu niihin konsernin sisäi-
siin riskiluokkiin, joiden viimeisin vuosipäivitys perustuu
asiakkaan tilinpäätöksen 2019 tietoihin.
Myönnettyjen lainanhoitojoustojen määrä vuoden 2020
lopussa oli 88 miljoonaa euroa, mikä on 55 miljoonaa
euroa suurempi kuin edellisvuonna. Yksittäisillä Kuntara-
hoitus-konsernin asiakkailla taloudenhoito on vaikeutunut
koronapandemian vuoksi. Kuntarahoitus on siksi tarjonnut
asiakkailleen mahdollisuuden joustoihin lainojen lyhen-
nyksissä, jos koronapandemia on vaikuttanut väliaikaisesti
asiakkaan luotonhoitokykyyn. Tällaisia lyhennysvapaita
myönnettiin vuoden aikana 208 miljoonaa euroa, joista osa
luokiteltiin lainanhoitojoustoiksi. Järjestämättömiä saami-
sia oli joulukuun lopussa 136 miljoonaa euroa (67 miljoonaa
euroa), joille Kuntarahoituksella on kuntien omavelkainen
takaus tai kiinteistövakuus sekä valtion täytetakaus, eikä
siten näihin saataviin odoteta liittyvän riskiä lopullisesta
luottotappiosta. Järjestämättömät saamiset olivat 0,5 %
asiakasvastuista (0,3 %).
Koronapandemia ei ole toistaiseksi heikentänyt
Kuntarahoitus-konsernin luottoriskiasemaa, ja myös
tulevaisuudessa luottoriskiaseman odotetaan pysyvän
vakaana konsernin luottoriskistrategian mukaisesti.
Koronapandemia voi kuitenkin mahdollisesti pitkittyessään
vaikuttaa konsernin vastapuoliriskeihin ja likviditeettisalkun
luottoriskeihin, maksuvalmiuden ylläpitämiseen, luotonan-
toon ja liiketoimintaprosesseihin liittyviin riskeihin. Kunta-
rahoitus-konserni on tarkoituksellisesti tehnyt muutoksia
likviditeettiportfolionsa allokaatioon ja pyrkinyt sitä kautta
edelleen laskemaan jo ennestään matalia riskitasojaan.
Toistaiseksi koronapandemian puhkeaminen ja siihen
liittyvä talouden epävarmuuden kasvu on vaikuttanut Kun-
tarahoitus-konsernin taloudelliseen tilanteeseen ja riski-
asemaan melko rajoitetusti. Yleisten pandemiarajoitusten
myötä konsernin toimintatavat ovat etätyökäytäntöineen
muuttuneet, mutta liiketoiminta on jatkunut normaalisti.
Markkinariskit muodostuvat korko-, valuuttakurssi- ja
muista markkina- ja hintariskeistä. Konserni hallitsee liike-
toiminnasta syntyvää korkoriskiä johdannaissopimusten
avulla. Korkoriskiä syntyy pääasiassa euriborkorkojen
korkosidonnaisuuden eroista taseen saamisten ja velkojen
välillä. Korkoriskiä seurataan ja suojataan aktiivisesti.
Tuloriskin laskennassa käytetään kahdeksaa eri ske-
naariota, joista epäedullisin tulema otetaan huomioon
korkoriskin seurannassa. Epäedullisin skenaario oletti
koko korkokäyrän yhden prosenttiyksikön nousun. Yhden
vuoden tuloriski oli joulukuun lopussa -32 miljoonaa euroa
(-14 miljoonaa euroa). Myös taseen nykyarvon korkoherk-
kyyden laskennassa käytetään useita eri skenaarioita,
joista huomioidaan epäedullisin tulema. Epäedullisin
skenaario oletti koko korkokäyrän kahden prosenttiyksikön
nousun. Korkoherkkyys oli joulukuun lopussa -345 miljoo-
naa euroa (-114 miljoonaa euroa).
Valuuttakurssiriskiltä suojaudutaan vaihtamalla johdan-
naissopimuksilla kaikki valuuttamääräinen varainhankinta
ja sijoitukset euromääräiseksi. Konsernilla ei käytännössä
ole liiketoiminnastaan syntyvää valuuttakurssiriskiä. Joh-
dannaisten keskusvastapuoliselvityksen vakuushallinnan
seurauksena voi kuitenkin syntyä väliaikaisesti pientä
valuuttakurssiriskiä. Tätä valuuttakurssiriskiä seurataan ja
suojataan aktiivisesti. Myös muilta markkina- ja hintaris-
keiltä suojaudutaan johdannaissopimuksilla. Johdannais-
sopimuksia solmitaan vain suojaustarkoituksessa, sillä
konserni ei harjoita trading-toimintaa. Konserni on myös
määrittänyt arvostusriskin olennaiseksi liiketoimintansa
riskiksi. Rahoitusinstrumenttien realisoitumattomat käyvän
arvon muutokset aiheuttavat konsernille tulosvolatiliteettia.
Konserni seuraa ja analysoi jatkuvasti arvostuksista synty-
vää volatiliteettia ja varautuu sen mahdollisesti aiheuttamiin
tulos- ja vakavaraisuusvaikutuksiin.
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Kuntarahoitus-konsernin markkinariski on edelleen
säilynyt vakaana. Koronapandemia aiheutti erityisesti
keväällä markkinavolatiliteettia, mikä näkyi lisääntyneenä
arvostusvolatiliteettina Kuntarahoitus-konsernin
tuloksessa. Markkinatilanne on sittemmin rauhoittunut
eikä volatiliteetti ole loppuvuonna ollut pandemian
johdosta niin merkittävää.
Kuntarahoitus hallitsee jälleenrahoitusriskiä rajoittamalla
rahoitusvarojen ja -velkojen välistä keskimaturiteettia.
Lisäksi maksuvalmiusriskiä rajoitetaan käytettävissä
olevan lyhyt- ja pitkäaikaisen likviditeetin vähimmäisriit-
tävyyden limiitillä. Likviditeetin riittävyys -tunnusluku oli
vuoden 2020 lopussa 12,3 kuukautta (13,6 kuukautta).
Kuntarahoitus-konsernin maksuvalmius on hyvä. Maksu-
valmiusvaatimus (LCR) oli vuoden lopussa 264,4 % (430,2
%). Rahoituksen saatavuus on säilynyt hyvällä tasolla
koko vuoden aikana ja koronapandemian aiheuttamasta
poikkeustilanteesta huolimatta konserni pystyi jatkamaan
varainhankintaansa lähes normaalisti. Tammi–joulukuussa
2020 laskettiin liikkeeseen pitkäaikaista uutta varainhan-
kintaa 10 966 miljoonaa euroa (7385 miljoonaa euroa).
Operatiivisten riskien arvioidaan olevan maltillisella tasolla.
Operatiivisista riskeistä ei realisoitunut olennaisia tappioita
vuoden 2020 aikana. Kuntarahoituksen arvion mukaan
koronapandemia ei ole merkittävästi nostanut operatiivisia
riskejä. Konsernin toimintatavat ovat etätyökäytäntöineen
muuttuneet, mutta liiketoiminta on jatkunut normaalisti.
Esimerkiksi prosesseihin ja tietoturvaan liittyvät kontrollit
ovat olleet käytössä ja toimineet myös tänä aikana.
Yritysvastuuriskit voidaan jakaa ilmastoriskeihin, yhteis-
kunnallisiin riskeihin sekä hallintotapaan liittyviin riskeihin.
Kuntarahoitus-konserni seuraa aktiivisesti ilmastoriskejä ja
niiden mahdollisia liiketoiminnallisia vaikutuksia. Konsernin
tämän hetkisen arvion mukaan ilmastoriskien vaikutus kon-
sernille ei merkittävissä määrin toteudu lyhyellä aikavälillä.
Kuntarahoitus-konserni on asiakasrahoitusportfolionsa
analysoinnin yhteydessä todennut ilmastoriskin osaksi
konsernin riskienhallinnan viitekehystä keskipitkällä ja
pitkällä aikavälillä. Kuntarahoitus-konserni tarjoaa rahoi-
tusta rajoitetulle Suomeen sijoittuvalle asiakaskunnalle,
mikä suojaa konsernia jonkin verran ilmastonmuutoksen
kielteisiltä vaikutuksilta. Keskipitkällä ja pitkällä aikavä-
lillä ilmastoriskeillä voi kuitenkin olla kielteinen vaikutus
Kuntarahoitus-konsernin asiakkaiden taloudelliseen
tilanteeseen ja siten konsernin asiakkaiden kykyyn hoitaa
maksuvelvoitteensa konsernille.
Kuntarahoitus-konsernin näkökulmasta suomalaiseen
yhteiskuntaan ja konsernin asiakaskuntaan liittyvät
yhteiskunnalliset riskit liittyvät lähinnä taloudelliseen
asemaan perustuvaan tai vähemmistöjen eriarvoisuuteen,
alueelliseen epätasa-arvoon, hyvinvoinnin epätasaiseen
jakautumiseen sekä alueellisen elinvoiman vaihteluihin.
Kuntarahoitus-konserni seuraa aktiivisesti asiakkaisiinsa
liittyviä yhteiskunnallisia riskejä ja niiden mahdollisia liike-
toiminnallisia vaikutuksia. Konsernin tämän hetkisen arvion
mukaan konsernilla ei ole merkittäviä yhteiskunnallisia
riskejä.
Suomi on suhteellisesti arvioiden hyvin hallinnoitu ja se
sijoittuu kolmanneksi 180 maan joukossa vähiten korrup-
toituneiden maiden listalla. Kuntarahoitus-konsernin näkö-
kulmasta hallintotapariskit liittyvätkin lähinnä mahdollisiin
yksittäisiin väärinkäytöksiin. Näitä pyritään arvioimaan, en-
nakoimaan ja hallitsemaan hyvän asiakastuntemuksen ja
tehokkaan riskienhallinnan avulla. Kuntarahoitus-konserni
seuraa aktiivisesti asiakkaisiinsa liittyviä hallintotapariskejä
ja niiden mahdollisia liiketoiminnallisia vaikutuksia sekä
kehittää jatkuvasti omia hallinnointikäytäntöjä, joista on
kerrottu enemmän seuraavassa luvussa Hallinnointikäy-
täntö. Konsernin tämänhetkisen arvion mukaan konsernilla
ei ole merkittäviä hallintotapaan liittyviä riskejä.
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Kuntarahoitus noudattaa yhtiölainsäädännön lisäksi
luottolaitostoiminnasta annetun lain vaatimuksia hallinnon
järjestämisestä. Hallintoon liittyvät käytännöt on kuvattu
tarkemmin Kuntarahoituksen verkkosivuilla.
Kuntarahoitus-konserni julkistaa vuosikertomuksen julkis-
tamisen aikaan verkkosivuillaan toimintakertomuksesta
erillisen arvopaperimarkkinalain 7 luvun 7§:n mukaisen
selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästään sisältäen
kuvauksen taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien
sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiir-
teistä. Selvitys pitää sisällään myös luottolaitostoiminnasta
annetun lain edellyttämät kuvaukset hallinnosta sekä
tiedot siitä, miten Kuntarahoitus noudattaa pörssiyhtiöitä
koskevaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n Suomen
listayhtiöiden hallinnointikoodia. Koodi koskee suomalaisia
pörssiyhtiöitä eli niitä yhtiöitä, joiden osakkeet ovat
listattuna Helsingin pörssissä. Koska Kuntarahoitus on yk-
sinomaan listattujen joukkovelkakirjalainojen liikkeeseen-
laskija, ja sen osakkeet eivät ole julkisen kaupankäynnin
kohteena, Kuntarahoituksen kannalta ei ole tarkoituksen-
mukaista soveltaa kyseistä koodia suoraan.
Konsernirakenne
Kuntarahoitus-konsernin muodostavat Kuntarahoitus
Oyj (Kuntarahoitus) sekä Rahoituksen neuvontapalvelut
Inspira Oy (Inspira). Kuntarahoitus omistaa Inspiran
sataprosenttisesti. Tilikauden aikana konsernirakenteessa
ei tapahtunut muutoksia.
Yhtiökokous
Kuntarahoituksen varsinainen yhtiökokous pidettiin
25.3.2020. Yhtiökokous vahvisti tilinpäätöksen tilikaudelta
2019 ja myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille,
toimitusjohtajalle ja toimitusjohtajan sijaiselle. Lisäksi yhtiö-
kokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti, että osin-
koa jaetaan 0,16 euroa osakkeelta (0,16 euroa osakkeelta),
yhteensä 6 250 207,68 euroa (6250 207,68 euroa), ja
että muut voitonjakokelpoiset varat, 129117955,25 euroa
(127617814,70 euroa), jätetään omaan pääomaan.
Varsinainen yhtiökokous nimitti omistajien nimitysva-
liokunnan ehdotuksen mukaisesti hallituksen jäsenet
toimikaudelle 2020–2021 (vuoden 2020 varsinaisesta
yhtiökokouksesta seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen
päättymiseen asti). Yhtiökokous vahvisti myös omistajien
nimitysvaliokunnan ehdotuksen mukaisesti hallituksen
jäsenille maksettavien palkkioiden määrät.
Kokouksessa valittiin lisäksi Kuntarahoituksen tilintarkas-
tajaksi tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab, päävastuul-
lisena tilintarkastajana KHT Tiia Kataja. Hän toimi myös
edellisellä tilikaudella päävastuullisena tilintarkastajana.
Hallitus
Omistajien nimitysvaliokunta teki ehdotuksen 25.3.2020
järjestetylle yhtiökokoukselle yhtiön hallitukseen
valittavista henkilöistä toimikaudelle, joka alkoi vuoden
2020 varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä ja päättyy
seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.
Yhtiökokous päätti valita hallituksen jäseniksi
seuraavat henkilöt: Maaria Eriksson, Markku Koponen,
Kari Laukkanen, Vivi Marttila, Tuula Saxholm,
Denis Strandell, Kimmo Viertola ja Helena Walldén.
Kuntarahoituksen hallitus valitsi hallituksen puheen-
johtajaksi Helena Walldénin ja varapuheenjohtajaksi
Tuula Saxholmin, jotka toimivat näissä tehtävissä myös
edellisellä toimikaudella.
Hallinnointikäytäntö
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Luottolaitoksia koskevan lainsäädännön edellyttämällä
tavalla ja toimintaansa tehostaakseen hallitus on perusta-
nut avustaviksi ja valmisteleviksi toimielimiksi tarkastus-,
riski- ja palkitsemisvaliokunnan. Tarkastusvaliokuntaan
hallitus valitsi Markku Koposen puheenjohtajaksi sekä
Kari Laukkasen ja Vivi Marttilan jäseniksi. Riskivaliokun-
taan hallitus valitsi Kari Laukkasen puheenjohtajaksi
sekä Maaria Erikssonin ja Denis Strandellin jäseniksi.
Palkitsemisvaliokuntaan hallitus valitsi Helena Walldénin
puheenjohtajaksi sekä Markku Koposen, Tuula Saxholmin
ja Kimmo Viertolan jäseniksi.
Vuoden 2019 varsinaisesta yhtiökokouksesta vuoden
2020 varsinaiseen yhtiökokoukseen asti hallitukseen
kuuluivat seuraavat jäsenet: Helena Walldén (puheen-
johtaja), Tuula Saxholm (varapuheenjohtaja), Maaria
Eriksson, Minna Helppi, Markku Koponen, Jari Koskinen,
Kari Laukkanen ja Vivi Marttila. Raija-Leena Hankonen
erosi Kuntarahoituksen hallituksesta ja sen valiokuntien
jäsenyydestä 21.2.2020.
Yhtiön hallituksen ja sen valiokuntien toimintaa on selostet-
tu tarkemmin vuodelta 2020 annettavassa selvityksessä
hallinto- ja ohjausjärjestelmästä sekä yhtiön verkkosivuilla.
Henkilöstö
Kuntarahoitus-konsernissa työskenteli joulukuun 2020
lopussa 165 henkilöä (167), joista emoyhtiössä 154 henkilöä
(156). Henkilöstölle maksetut palkat ja palkkiot olivat koko
konsernissa 14,9 miljoonaa euroa (14,5 miljoonaa euroa).
Kuntarahoituksen toimitusjohtajana toimii Esa Kallio ja
toimitusjohtajan sijaisena johtaja Mari Tyster. Lisäksi
Kuntarahoituksen johtoryhmään kuuluvat johtajat Aku
Dunderfelt, Toni Heikkilä, Rainer Holm, Joakim Holmström
sekä Harri Luhtala.
Marraskuussa 2020 Kuntarahoitus päätti uudistaa
organisaatiotaan ja toimintamalliaan tavoitteenaan
parantaa asiakaskokemusta sekä sujuvoittaa toimintaansa
ja parantaa tuotteidensa ja palveluidensa laatua. Uusi
organisaatio pohjautuu aiempaa vahvemmin Kuntarahoi-
tuksen toiminnan ydinprosesseihin eli asiakkaiden rahoit-
tamisen ratkaisuihin sekä pääomamarkkinaprosesseihin.
Organisaatiomuutos tuli voimaan 1.1.2021. Toimintamallin
ja organisaation kehittämisen yhteydessä käytiin koko
konsernin henkilöstöä koskeneet yhteistoimintaneuvotte-
lut. Uudelleenorganisointi johti 10 tehtävän päättymiseen.
Osalle näissä tehtävissä toimineista henkilöistä pystyttiin
tarjoamaan uusia tehtäviä, minkä seurauksena 8 henkilön
työsuhde konsernissa päättyi.
Kehittämisen kokonaisuuden hallinnan tueksi on perustet-
tu uusi Kehitys- ja HR-palvelut -toiminto. Uuden toiminnon
johtajaksi on nimitetty konsernin nykyinen HR-johtaja
Minna Mäkeläinen, joka toimii 1.1.2021 alkaen myös johto-
ryhmän jäsenenä edellä mainittujen henkilöiden lisäksi.
Tammikuussa 2021 Kuntarahoituksen johdossa tapahtui
muutoksia Teknologiapalveluiden johtajan Rainer Holmin
siirtyessä pois Kuntarahoituksen palveluksesta 30.4.2021
mennessä. Rainer Holmin tilalle Teknologiapalveluiden joh-
tajan tehtävään on nimitetty Juha Volotinen, joka aloittaa
tehtävässä 1.4.2021. Juha Volotinen toimii tehtävässä myös
Kuntarahoituksen johtoryhmän jäsenenä.
Palkat ja palkitseminen
Kuntarahoitus-konsernin johdon ja henkilöstön palkkiot
muodostuvat kiinteästä palkkiosta (peruspalkka ja
luontoisedut) ja muuttuvasta palkitsemisesta palkitse-
misjärjestelmän ehtojen mukaan. Palkitsemisjärjestelmän
periaatteet vahvistaa emoyhtiön hallitus, ja ne arvioidaan
vuosittain. Palkitsemisjärjestelmiin ja palkkioihin liittyvässä
työssä hallitusta avustaa hallituksen palkitsemisvaliokunta.
Lisätietoja palkoista ja palkitsemisesta on konsernin
liitteessä 45 Palkat ja palkitseminen sekä tästä toiminta-
kertomuksesta ja tilinpäätöksestä erillisenä julkaistavassa
palkka- ja palkkioselvityksessä vuodelta 2020, joka on
saatavilla yhtiön verkkosivuilla.
Sisäinen tarkastus
Sisäisen tarkastuksen tehtäviin kuuluu valvoa Kunta-
rahoituksen taloudellisen ja muun johtamisinformaation
luotettavuutta ja oikeellisuutta. Lisäksi sen tehtävänä on
varmistaa, että yhtiöllä on toimintaa varten riittävät ja asian-
mukaisesti järjestetyt manuaaliset ja tietotekniset järjestel-
mät ja että toimintaan liittyvien riskien hallinta on riittävää.
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Tilikauden 2020 lopussa Kuntarahoituksen maksettu
ja kaupparekisteriin merkitty osakepääoma oli
43 008 044,20 euroa ja osakkeiden lukumäärä on
39 063 798. Yhtiössä on käytössä kaksi osakesarjaa
(A- ja B-osakesarjat), joilla on yhtäläiset ääni- ja osinko-
oikeudet. Jokainen osake oikeuttaa yhtiökokouksessa
yhteen ääneen.
Vuoden 2020 päättyessä Kuntarahoituksella oli 277
osakkeenomistajaa (277).
SUURINTA OSAKKEENOMISTAJAA .. kpl %-osuus
1. Keva 11 975 550 30,7 %
2. Suomen valtio 6 250 000 16,0 %
3. Helsingin kaupunki 4 066 525 10,4 %
4. Espoon kaupunki 1 547 884 4,0 %
5. VAV Asunnot Oy* 963 048 2,5 %
6. Tampereen kaupunki 919 027 2,4 %
7. Oulun kaupunki 903 125 2,3 %
8. Turun kaupunki 763 829 2,0 %
9. Kuopion kaupunki 592 028 1,5 %
10. Lahden kaupunki 537 926 1,4 %
* VAV Asunnot Oy on Vantaan kaupungin täysin omistama yhtiö.
Taulukossa esitetyt osakemäärät eivät sisällä näiden osakkeenomistajien konserniyhtiöiden
mahdollisesti omistamia osakkeita.
Kuntarahoituksen tiedon mukaan suurimpien osakkeenomistajien omistuksissa ei ole
tapahtunut olennaisia muutoksia vuoden aikana.
Osakepääoma ja omistajat
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Kuntarahoituksen hallituksen tiedossa ei ole sellaisia seikkoja, jotka vaikuttaisivat
olennaisesti konsernin taloudelliseen asemaan tilikauden päättymisen jälkeiseltä ajalta.
Tilinpäätöksen jälkeiset tapahtumat
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Näkymät vuodelle 2021
Koronapandemia vaikuttaa vielä alkuvuonna negatiivisesti
talouteen, kun herkästi tarttuvat uudet virusmuunnokset
edellyttävät rajoitustoimien ylläpitämistä. Riskiryhmien ja
terveydenhoitoalan henkilöstön rokottaminen vahvistaa
vähitellen talousluottamusta. Varsin yleinen arvio on,
että länsimaissa rajoitustoimien poistamiseksi tarvittava
rokotekattavuus saavutetaan viimeistään ensi syksyyn
mennessä. Rokotteiden saatavuuteen ja rokottamistahtiin
liittyy kuitenkin epävarmuutta.
Vuoden 2021 jälkipuoliskolla euroalueen, ja myös Suomen,
talouskasvu voi väliaikaisesti olla varsin ripeää, kun koti-
talouksien patoutunut kulutuskysyntä alkaa purkautua.
Koronapandemia on kuitenkin heikentänyt tuotantoraken-
netta, mikä hidastaa yritystalouden toipumista. Valtioiden
tukitoimilla on torjuttu konkurssiaaltoa ja massatyöttö-
myyttä, mutta samalla talouden normaali uusiutumispro-
sessi on keskeytynyt. Kestää aikansa, ennen kuin yritysten
investointikyky palautuu.
Jos kysyntätekijät elpyvät selvästi tarjontaa nopeammin,
globaalissa taloudessa saatetaan pitkästä aikaa nähdä
inflaatiopaineita. Tämä voi vaikeuttaa elvytyspolitiikan
oikeasuhtaista viritystä ja aiheuttaa epävarmuutta myös
markkinoilla. Pitkät korot ja laajemminkin omaisuusarvojen
hinnoittelu ovat herkkiä inflaatio-odotusten muutoksille.
Kokonaisuutena vuoden 2021 talousnäkymissä on
paljon toiveikkuutta. Joe Bidenin valinnan Yhdysvaltain
presidentiksi odotetaan tuovan vakautta kansainväliseen
politiikkaan. Kauppapolitiikan jännitteidenkin ennakoidaan
lientyvän, vaikka Britannian ja EU:n välisiin suhteisiin jää
saavutetun sopimuksen jälkeenkin yhä paljon avoimia kysy-
myksiä. Euroalueen talouden odotetaan kasvavan vuonna
2021 noin 4 prosenttia. Suomen bruttokansantuote kasvaa
euroalueen keskiarvoa hitaammin, koska myös talouden
taantuma on ollut miedompi.
Valtion koronatuet toivat kuntatalouteen vuonna 2020
väliaikaisen helpotuksen. Yleiskatteinen koronatuki kunnille
vähenee vuonna 2021 ja huomio kääntyy vähitellen takaisin
kuntatalouden rakenteellisiin epätasapainoihin.
Suomessa pitkään jatkunut sote-uudistuksen valmistelu
eteni joulukuussa 2020, kun maan hallitus toi eduskunnan
käsittelyyn uuden ehdotuksen uudistuksen toteutuksesta.
Valmistelu jatkuu eduskunnan valiokunnissa vuonna 2021,
ja uudistuksen kokonaisvaltaisten vaikutusten arvioiminen
on edelleen haastavaa. Sillä ei kuitenkaan odoteta olevan
tämän hetken arvion mukaan olennaista vaikutusta Kuntara-
hoitus-konsernin toiminnan volyymeihin vuonna 2021.
Uudet pankkien vakavaraisuusääntelyä koskevat muutokset
(CRR II ja CRD V) tulevat pääosin sovellettavaksi kesäkuussa
2021. Kuntarahoitus täyttää CRR II -asetuksen mukaisen
julkisen kehitysluottolaitoksen (public development credit
institution) määritelmän ja voi vähentää vähimmäisomava-
raisuusasteen laskennassa vastuistaan kunnilta ja valtiolta
olevat luottosaatavansa. Tämä parantaa merkittävästi
Kuntarahoitus-konsernin vähimmäisomavaraisuusastetta.
Konsernin vahvan jo vuonna 2020 toteutuneen ja vuodelle
2021 ennakoidun kasvun, vakaan varainhankinnan sekä
konsernin tuloksenmuodostukselle suotuisan korkoym-
päristön arvioidaan tukevan korkokatteen myönteistä ke-
hitystä vuonna 2021. Kulujen arvioidaan kasvavan vuoden
2020 poikkeuksellisen matalasta tasosta, mutta selvästi
hitaammin kuin ennen koronapandemiaa. Kuluja lisäävät
panostukset tietojärjestelmiin sekä toimintavarmuuden
parantamiseen.
Edellä kuvatut seikat huomioon ottaen ja olettaen, että
markkinakorkojen ja luottoriskipreemioiden kehitys ei poik-
kea merkittävästi odotetusta, Kuntarahoitus arvioi konsernin
liikevoiton ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia
olevan saman tasoinen kuin vuonna 2020. IFRS 9 -tilinpää-
tösstandardin arvostussäännökset voivat aiheuttaa merkit-
täviä realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia, joista osa
lisää myös kokonaisliikevoiton volatiliteettia ja vaikeuttaa
siten liikevoiton ennustettavuutta lyhyellä aikavälillä.
Tässä esitetyt arviot perustuvat tämänhetkiseen näkemyk-
seen toimintaympäristön ja toiminnan kehityksestä.
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Kuntarahoitus Oyj:n voitonjakokelpoiset varat ovat 151454113,07 euroa, josta tilikauden
voitto on 22336157,82 euroa.
KoronapandemianvuoksiEuroopankeskuspankki (EKP) antoi 15.joulukuuta 2020
suosituksen valvomilleen pankeille noudattaa syyskuun 2021 loppuun astiäärimmäis-
tä varovaisuutta päättäessään osingonjaosta.
Vaikka Kuntarahoituksen taloudellinen asema on vahva ja vakaa, ja vaikka koronapande-
mian negatiiviset vaikutukset konsernin tulokseen ja vakavaraisuuteen ovat olleet vähäiset,
Kuntarahoituksen hallitus on päättänyt noudattaa edellä mainittua EKP:n suositusta.
Hallitus ehdottaa tämän vuoksi varsinaiselle yhtiökokoukselle seuraavaa valtuutusta:
Yhtiökokous valtuuttaa hallituksen päättämään osingosta ja sen maksuajankohdasta,
yhdessä tai useammassa erässä, ja huomioiden voimassa olevat viranomaissuositukset.
Hallitus ehdottaa, että se voi yhtiökokouksen valtuuttamana päättää maksaa osinkoa enin-
tään 0,52 euroa osakkeelta, yhteensä enintään 20 313 174,96 euroa. Valtuutus on voimassa
Kuntarahoituksen seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen alkamiseen saakka.
EKP:n tällä hetkellä voimassa olevan suosituksen mukaisesti hallitus aikoo pidättäytyä
päättämästä osingonmaksusta tämän valtuutuksen perusteella 30. syyskuuta 2021 saakka.
Kuntarahoitusjulkistaa hallituksen mahdollisesti tekemät osingonmaksuun liittyvät
päätökset erikseen ja vahvistaa samalla osingon täsmäytys- ja maksupäivät.
Mahdollinen osinko maksetaan osakkeenomistajille, jotkaovat täsmäytyspäivänä
merkittynäyhtiönylläpitämäänosakasluetteloon.
Kuntarahoitus ylittää merkittävästi kaikki yhtiölle asetetut vakavaraisuusvaatimukset.
Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut
olennaisia muutoksia, eikä ehdotettu voitonjako hallituksen arvion mukaan vaaranna
pääomavaateiden täyttämistä tai yhtiön maksuvalmiutta.
Hallituksen esitys tilikauden 2020
voittoa koskeviksi toimenpiteiksi
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
31.12.2020 31.12.2019 31.12.2018 31.12.2017 31.12.2016
Liikevaihto (milj. euroa) 532 718 714 204 184
Korkokate (milj. euroa)* 254 240 236 229 206
%-osuus liikevaihdosta 47,7 33,5 33,1 112,0 112,2
Liikevoitto (milj. euroa)* 194 131 190 198 174
%-osuus liikevaihdosta 36,5 18,3 26,6 97,2 94,8
Realisoitumattomat käyvän arvon muutokset (milj. euroa)* -3 -54 0 11 3
Liikevoitto ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia (milj. euroa)* 197 186 190 187 172
Kulu-tuotto-suhde* 0,2 0,3 0,2 0,2 0,2
Kulu-tuottosuhde ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia* 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2
Oman pääoman tuotto (ROE), %* 9,4 6,8 10,8 12,6 12,5
Oman pääoman tuotto (ROE) ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia, %* 9,6 9,6 10,7 11,9 12,3
Koko pääoman tuotto (ROA), %* 0,4 0,3 0,4 0,5 0,4
Koko pääoman tuotto (ROA) ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia %* 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4
Konsernin kehitys
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
31.12.2020 31.12.2019 31.12.2018 31.12.2017 31.12.2016
Pitkäaikainen asiakasrahoitus (milj. euroa)* 28 022 24 798 22 968 21 651 21 196
Uusi luotonanto (milj. euroa)* 4 764 3 175 2 953 2 439 2 924
Varainhankinnan kokonaismäärä (milj. euroa)* 38 139 33 929 30 856 30 153 28 662
Pitkäaikainen uusi varainhankinta (milj. euroa)* 10 966 7 385 7 436 9 510 6 733
Oma pääoma (milj. euroa) 1 705 1 594 1 486 1 339 1 184
Taseen loppusumma (milj. euroa) 44 042 38 934 35 677 34 738 34 052
Kokonaislikviditeetti (millj. euroa)* 10 089 9 882 8 722 9 325 7 505
Maksuvalmiusvaatimus (LCR), % 264,4 430,2 176,7 173,0 149,1
Omavaraisuusaste, %* 3,9 4,1 4,2 3,9 3,5
Ydinpääoma (CET1) (milj. euroa) 1 277 1 162 1 065 946 777
Ensisijainen pääoma (Tier 1) (milj. euroa) 1 624 1 510 1 413 1 293 1 124
Omat varat yhteensä (milj. euroa) 1 624 1 510 1 413 1 293 1 124
CET1-vakavaraisuus, % 104,3 83,1 66,3 53,0 46,2
Tier 1 -vakavaraisuus, % 132,7 107,9 88,0 72,5 66,9
Kokonaisvakavaraisuus, % 132,7 107,9 88,0 72,5 66,9
Vähimmäisomavaraisuusaste (leverage ratio), % 3,9 4,0 4,1 3,8 3,5
Henkilöstö 165 167 151 134 106
Vuoden 2018 alusta voimaan tulleen IFRS 9 -standardin myötä käypään arvoon tulosvaikut-
teisesti arvostettavien johdannaisten määrä on kasvanut ja ne käsitellään bruttomääräisesti
korkotuottojen ja -kulujen jaottelussa. Tämä on kasvattanut liikevaihto-tunnuslukua korko-
tuottojen kasvaessa vuosina 2018, 2019 ja 2020. Yhtiö on soveltanut IFRS 9 -standardin
mahdollisuutta olla oikaisematta aiempia kausia.
*Vaihtoehtoinen tunnusluku. Tarkemmat tiedot vaihtoehtoisista tunnusluvuista löytyvät
sivuilta 35–40.
Kaikkien tunnuslukujen laskentakaavat ovat sivuilla 35–42. Tässä toimintakertomuk-
sessa esitetyt luvut ovat Kuntarahoitus-konsernin lukuja ellei toisin ole mainittu.
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Kuntarahoitus-konserni määrittelee vaihtoehtoiset tunnusluvut (Alternative Performance
Measures, APM) tunnusluvuiksi, joita ei ole määritelty IFRS-standardeissa tai vakavaraisuus-
säännöksissä (CRD/CRR). Vaihtoehtoiset tunnusluvut parantavat vertailukelpoisuutta saman
toimialan yritysten ja eri raportointi kausien välillä ja tarjoavat arvokasta tietoa taloudellisten
raporttien lukijoille. Vaihtoehtoiset tunnusluvut tarjoavat johdonmukaisen perustan tilikausien
tulosten vertaamiseen ja konsernin suorituskyvyn arviointiin. Ne ovat myös tärkeä osa konsernin
johdon asettamien operatiivisten tavoitteiden asettamista ja seurantaa.
Vaihtoehtoiset tunnusluvut esitetään konsernin taloudellisessa raportoinnissa Euroopan
arvopaperi
markkinaviranomaisen (European Securities and Markets Authority, ESMA) vaihto-
ehtoisista tunnusluvuista antamien ohjeiden mukaisesti.
Kuntarahoitus-konserni ei ole koronapandemian vaikutusten takia tehnyt muutoksia olemassa
oleviin vaihtoehtoisiin tunnuslukuihin tai ottanut käyttöön uusia vaihtoehtoisia tunnuslukuja.
Liite 1. Tunnusluvut
Liite 1. Tunnusluvut
Tunnusluvut Alku
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
VAIHTOEHTOINEN
TUNNUSLUKU MÄÄRITELMÄ /PERUSTELU LASKENTAKAAVA JA TÄSMÄYTYS 1.1.–31.12.2020 1.1.–31.12.2019
Miljoonaa euroa
Korkokate Korkotuotot rahoitusvaroista ja korkokulut rahoitusveloista
kirjataan korkokatteeseen. Konsernin liiketoiminnan tuotoista
suurin osa muodostuu korkokatteesta.
Korkotuotot ja vastaavat tuotot (sis. leasing) 533 767
Korkokulut ja vastaavat kulut -279 -526
Korkokate 254 240
Realisoitumattomat
käyvän arvon
muutokset
IFRS 9 -standardin käyttöönoton myötä aikaisempaa enemmän
konsernin rahoitusinstrumenteista arvostetaan käypään arvoon
tulosvaikutteisesti, mikä lisää konsernin tulosvolatiliteettia
merkittävästi. Eri raportointikausien ja yritysten liiketoiminnan
tuloksellisuuden vertailtavuuden parantamiseksi on usein tarpeen
raportoida konsernin tulosta ja siihen liittyviä tunnuslukuja ilman
realisoitumattomia käypien arvojen muutoksia.
Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot, realisoitumattomat käyvän arvon
muutokset
-7 -35
Suojauslaskennan nettotulos 4 -19
Realisoitumattomat käyvän arvon muutokset -3 -54
Liikevoitto Liikevoitto kuvaa konsernin liiketoiminnan tulosta ennen veroja.
Liikevoitto 194 131
Liikevoitto ilman
realisoitumattomia
käyvän arvon
muutoksia
Liikevoitto ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia kuvaa
konsernin operatiivisen liiketoiminnan ansaintakykyä.
Liikevoitto 194 131
-Realisoitumattomat käyvän arvon muutokset -3 -54
Liikevoitto ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia 197 186
Tuotot Tuotot kuvastavat mm. kulu-tuottosuhde -tunnusluvussa jakajana
käytettyä (palkkiokuluilla oikaistua) erää, joka kuvaa konsernin
kaikkia tuottoja ml. korkokate.
Korkokate 254 240
Palkkiotuotot 3 3
Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot -8 -33
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattujen rahoitusvarojen nettotuotot 0 0
Suojauslaskennan nettotulos 4 -19
Liiketoiminnan muut tuotot 0 0
Tuotot 253 192
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
VAIHTOEHTOINEN
TUNNUSLUKU MÄÄRITELMÄ /PERUSTELU LASKENTAKAAVA JA TÄSMÄYTYS 1.1.–31.12.2020 1.1.–31.12.2019
Miljoonaa euroa
Tuotot ilman
realisoitumattomia
käyvän arvon
muutoksia
Tuotot ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia kuvastaa
konsernin operatiivisen liiketoiminnan tuottoja, joista merkittävin on
korkokate.
Tuotot 253 192
-Realisoitumattomat käyvän arvon muutokset -3 -54
Tuotot ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia 257 246
Muut tuotot Muut tuotot pitävät sisällään kaikki konsernin muutot tuotot, pl.
korkokate ja realisoitumattomat käyvän arvon muutokset.
Palkkiotuotot 3 3
Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot, realisoituneet -1 2
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattujen rahoitusvarojen nettotuotot 0 0
Liiketoiminnan muut tuotot 0 0
Muut tuotot 2 6
Kulut Kulut kuvastavat mm. kulu-tuottosuhde -tunnusluvussa jaettavana
(pl. palkkiokulut) käytettyä erää, joka kuvaa konsernin kaikkia
liiketoiminnan kuluja.
Palkkiokulut 5 4
Hallintokulut 33 32
Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä 6 6
Liiketoiminnan muut kulut 15 18
Kulut 58 60
Kulu-tuottosuhde Kulu-tuottosuhde on rahoitustoimialalla vakiintunut tunnusluku
kulujen ja tuottojen välisen suhteen arvioimiseksi. Suhdeluku
antaa sijoittajille vertailukelpoisen kuvan konsernin toiminnan
kustannustehokkuudesta.
Kulut (pl. palkkiokulut) 53 56
÷ Tuotot (sis. nettopalkkiotuotot) 248 187
Kulu-tuottosuhde 0,2 0,3
Kulu-tuottosuhde ilman
realisoitumattomia
käyvän arvon
muutoksia
Kulu-tuottosuhde ilman realisoitumattomia käyvän arvon
muutoksia antaa kulu-tuottosuhdetta tarkemman kuvan
konsernin operatiivisesta tehokkuudesta, koska se ei huomioi
realisoitumattomien käyvän arvon muutosten vaikutusta
kulu-tuottosuhteeseen. Tunnusluvun käyttö on yleistynyt
taloudellisessa raportoinnissa IFRS 9 -standardin käyttöönoton
myötä, koska tuottojen voltiliteetti on kasvanut johtuen
rahoitusinstrumenttien realisoitumattomista tulosvaikutteisesti
kirjattavista käyvän arvon muutoksista. Tunnusluku parantaa
vertailukelpoisuutta eri raportointikausien ja yritysten välillä.
Kulut (pl. palkkiokulut) 53 56
÷ (Tuotot (sis. nettopalkkiotuotot) 248 187
- Realisoitumattomat käyvän arvon muutokset) -3 -54
Kulu-tuottosuhde ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia 0,2 0,2
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
VAIHTOEHTOINEN
TUNNUSLUKU MÄÄRITELMÄ /PERUSTELU LASKENTAKAAVA JA TÄSMÄYTYS 1.1.–31.12.2020 1.1.–31.12.2019
Miljoonaa euroa
Realisoitumattomien
käyvän arvon
muutosten vaikutus
kauden laajaan
tulokseen ja omaan
pääomaan verojen
jälkeen
Tunnusluku kuvaa kauden realisoitumattomien käyvän arvon
muutosten vaikutusta konsernin laajaan tulokseen ja omaan
pääomaan verojen jälkeen.
Realisoitumattomat käyvän arvon muutokset, tulosvaikutteiset -3 -54
Tulosvaikutteisesti kirjatut verot realisoitumattomista käyvän arvon muutoksista 1 11
Nimenomaisesti käypään arvoon tulosvaikutteisesti luokiteltujen rahoitusvelkojen oman
luottoriskin muutoksesta aiheutuva käyvän arvon muutos verojen jälkeen
-13 8
Suojauskustannuksen (Cost-of-Hedging) muutos verojen jälkeen -12 14
Käyvän arvon muutos käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavista
rahoitusvaroista verojen jälkeen
0 0
Realisoitumattomien käyvän arvon muutosten vaikutus kauden laajaan tulokseen ja
omaan pääomaan verojen jälkeen
-28 -21
Uusi luotonanto Johdon raportoinnissa konsernin liiketoiminnan volyymin
kuvaamiseen käytetty suoritustasomittari (KPI). Tunnusluku
sisältää uuden nostetun antolainauksen ilman realisoitumattomia
käyvän arvon muutoksia.
Uusi luotonanto 4 764 3 175
Pitkäaikainen uusi
varainhankinta
Johdon raportoinnissa konsernin varainhankinnan aktiivisuuden
kuvaamiseen käytetty suoritustasomittari (KPI). Tunnusluku
sisältää yli vuoden mittaisen tilikauden aikana tehdyn uuden
varainhankinnan ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia.
Pitkäaikainen uusi varainhankinta 10 966 7 385
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
VAIHTOEHTOINEN
TUNNUSLUKU MÄÄRITELMÄ /PERUSTELU LASKENTAKAAVA JA TÄSMÄYTYS 31.12.2020 31.12.2019
Miljoonaa euroa
Oman pääoman tuotto
(ROE), %
ROE mittaa konsernin pääoman käytön tehokkuutta. Tunnuslukua
käytetään yleisesti suorituskykymittarina ja vaihtoehtoisena
tunnuslukuna se parantaa yritysten taloudellisen raportoinnin
vertailukelpoisuutta.
((Liikevoitto 194 131
- Verot) -39 -26
÷ Oma pääoma ja määräysvallattomien omistajien osuus
(kauden alun ja lopun keskiarvo)) x100
1 650 1 540
Oman pääoman tuotto (ROE), % 9,4 % 6,8 %
Oman pääoman
tuotto (ROE) ilman
realisoitumattomia
käyvän arvon
muutoksia, %
Konsernin käyttämä strateginen mittari. Realisoitumattomien
käyvän arvon muutosten poislukeminen parantaa ROE:n
vertailukelpoisuutta raportointikausien välillä.
((Liikevoitto ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia 197 186
- Verot) -39 -37
÷ Oma pääoma ja määräysvallattomien omistajien osuus
(kauden alun ja lopun keskiarvo)) x100
1 650 1 540
Oman pääoman tuotto (ROE) ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia, % 9,6 % 9,6 %
Koko pääoman tuotto
(ROA), %
ROA mittaa konsernin investointien tehokkuutta. Sitä käytetään
yleisesti suorituskykymittarina ja vaihtoehtoisena tunnuslukuna se
parantaa yritysten taloudellisen raportoinnin vertailukelpoisuutta.
((Liikevoitto 194 131
- Verot) -39 -26
÷ Taseen loppusumma keskimäärin (kauden alun ja lopun keskiarvo)) x100 41 488 37 305
Koko pääoman tuotto (ROA), % 0,4 % 0,3 %
Koko pääoman
tuotto (ROA) ilman
realisoitumattomia
käyvän arvon
muutoksia, %
Realisoitumattomien käyvän arvon muutosten poislukeminen
parantaa ROA:n vertailukelpoisuutta raportointikausien välillä.
((Liikevoitto ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia 197 186
- Verot) -39 -37
÷ Taseen loppusumma keskimäärin (kauden alun ja lopun keskiarvo)) x100 41 488 37 305
Koko pääoman tuotto (ROA) ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia, % 0,4 % 0,4 %
Omavaraisuusaste, % Omavaraisuusaste on vakavaraisuussuhdetta kuvaava tunnusluku,
joka mittaa oman pääoman rahoittamaa varojen määrää. Sitä
käytetään yleisesti suorituskykymittarina ja vaihtoehtoisena
tunnuslukuna se parantaa yritysten välistä vertailtavuutta.
(Oma pääoma ja määräysvallattomien omistajien osuus 1 705 1 594
÷ Taseen loppusumma) x100 44 042 38 934
Omavaraisuusaste, % 3,9 % 4,1 %
Lainakanta Johdon raportoinnissa konsernin liiketoiminnan volyymin
kuvaamiseen käytetty suoritustasomittari (KPI).
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 28 022 24 798
- Leasing 1 091 828
Lainakanta 26 931 23 970
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
VAIHTOEHTOINEN
TUNNUSLUKU MÄÄRITELMÄ /PERUSTELU LASKENTAKAAVA JA TÄSMÄYTYS 31.12.2020 31.12.2019
Miljoonaa euroa
Pitkäaikainen
asiakasrahoitus
Johdon raportoinnissa konsernin liiketoiminnan volyymin
kuvaamiseen käytetty suoritustasomittari (KPI).
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 28 022 24 798
Pitkäaikainen asiakasrahoitus 28 022 24 798
Pitkäaikainen
asiakasrahoitus ilman
realisoitumattomia
käyvän arvon
muutoksia
Johdon raportoinnissa konsernin liiketoiminnan volyymin
kuvaamiseen käytetty suoritustasomittari (KPI), jossa
realisoitumattomat käyvän arvon muutokset on haluttu eliminoida,
jotta varsinaiset asiakasrahoituksessa tapahtuneet muutokset
käyvät ilmi tunnusluvusta.
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 28 022 24 798
- Realisoitumattomat käyvän arvon muutokset -511 -340
Pitkäaikainen asiakasrahoitus ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia 27 511 24 458
Lyhytaikainen
asiakasrahoitus
Johdon raportoinnissa konsernin liiketoiminnan volyymin
kuvaamiseen käytetty suoritustasomittari (KPI).
Saamistodistukset, kuntatodistukset ja kuntayritystodistukset 1 310 804
Lyhytaikainen asiakasrahoitus 1 310 804
Varainhankinnan
kokonaismäärä
Johdon raportoinnissa konsernin varainhankinnan volyymin
kuvaamiseen käytetty suoritustasomittari (KPI).
Velat luottolaitoksille 2 001 1 178
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 3 884 3 862
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 32 912 29 984
Yhteensä 38 797 35 024
- Saadut lisävakuudet (CSA-vakuudet) -658 -1 095
Varainhankinnan kokonaismäärä 38 139 33 929
Kokonaislikviditeetti Johdon raportoinnissa konsernin maksuvalmiuden kuvaamiseen
käytetty suoritustasomittari (KPI).
Saamistodistukset 5 763 5 716
-Lyhytaikainen asiakasrahoitus -1 310 -804
Osakkeet ja osuudet 0 10
Arvopaperisijoitukset yhteensä 4 453 4 922
Käteiset varat 5 566 4 909
Muut talletukset 70 51
Muut sijoitukset yhteensä 5 636 4 960
Kokonaislikviditeetti 10 089 9 882
Vaihtoehtoiset tunnusluvut
loppu
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
MUUT
TUNNUSLUVUT MÄÄRITELMÄ LASKENTAKAAVA JA TÄSMÄYTYS 1.1.-31.12.2020 1.1.-31.12.2019
Miljoonaa euroa
Liikevaihto Määritelty IAS 1-standardissa. Liikevaihtoa ei esitetä konsernin
tuloslaskelmassa omana eränään, minkä vuoksi konserni esittää
laskentakaavan ja täsmäytyksen tunnuslukutaulukossa.
Korkotuotot ja vastaavat tuotot (sis. leasing) 533 767
Palkkiotuotot 3 3
Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot -8 -33
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattujen rahoitusvarojen nettotuotot 0 0
Suojauslaskennan nettotulos 4 -19
Liiketoiminnan muut tuotot 0 0
Liikevaihto 532 718
31.12.2020 31.12.2019
Maksuvalmius vaatimus
(LCR), %
Määritelty vakavaraisuusasetuksessa (CRR). (Likvidit varat 9 229 8 291
÷ (Likviditeetin ulosvirtaukset – likviditeetin sisäänvirtaukset stressitilanteessa)) x100 3 490 1 928
Maksuvalmiusvaatimus (LCR), % 264,4 % 430,2 %
Pysyvän
varain hankinnan
vaatimus (NSFR), %
Ennen uuden vakavaraisuusasetuksen (CRR II) voimaantuloa
NSFR perustuu EU 1024/2013 artiklan 4 mukaiseen tiedonantoon
ja laskenta on Basel III NSFR -ohjeistuksen mukainen.
(Pysyvän varainhankinnan erät (ASF) 30 883 26 179
÷ Pysyvää varainhankintaa edellyttävät erät (RSF)) x100 26 539 22 518
Pysyvän varainhankinnan vaatimus (NSFR), % 116,4 % 116,3 %
CET1-vakavaraisuus, % Määritelty vakavaraisuusasetuksessa (CRR). (Ydinpääoma (CET1) 1 277 1 162
÷ Riskipainotetut saamiset) x100 1 224 1 400
CET1-vakavaraisuus, % 104,3 % 83,1 %
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
31.12.2020 31.12.2019
Tier 1 -vakavaraisuus, % Määritelty vakavaraisuusasetuksessa (CRR). (Ensisijainen pääoma (Tier 1) 1 624 1 510
÷ Riskipainotetut saamiset) x100 1 224 1 400
Tier 1 -vakavaraisuus, % 132,7 % 107,9 %
Kokonais-
vakavaraisuus, %
Määritelty vakavaraisuusasetuksessa (CRR). (Omat varat yhteensä 1 624 1 510
÷ Riskipainotetut saamiset) x100 1 224 1 400
Kokonaisvakavaraisuus, % 132,7 % 107,9 %
Vähimmäis-
omavaraisuusaste, %
Määritelty vakavaraisuusasetuksessa (CRR). (Ensisijainen pääoma (Tier 1) 1 624 1 510
÷ Vastuiden kokonaismäärä) x100 42 100 37 982
Vähimmäisomavaraisuusaste, % 3,9 % 4,0 %
CET1-vakavaraisuus
(CRR II alustava), %
Määritelty vakavaraisuusasetuksessa CRR II,
joka tulee voimaan 6/2021.
(Ydinpääoma (CET1) 1 277
÷ Riskipainotetut saamiset (CRR II alustava)) x100 1 265
CET1-vakavaraisuus (CRR II alustava), % 100,9 %
Vähimmäisoma-
varaisuusaste
(CRR II alustava), %
Määritelty vakavaraisuusasetuksessa CRR II,
joka tulee voimaan 6/2021.
(Ensisijainen pääoma (Tier 1) 1 624
÷ Vastuiden kokonaismäärä (CRR II alustava)) x100 12 122
Vähimmäisomavaraisuusaste (CRR II alustava), % 13,4 %
Tunnusluvut Loppu
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Taulukko 1. Vähimmäispääomavaatimukset ja pääomapuskurit
VÄHIMMÄISPÄÄOMAVAATIMUKSET
JA PÄÄOMAPUSKURIT,
.. Pääomavaatimus
Kiinteä
lisäpääoma-
vaatimus
1)
Muuttuva
lisäpääoma-
vaatimus
2)
O-SII
3)
Järjestelmäriski-
puskuri
4)
Pääomapuskurit
yhteensä Yhteensä
Ydinpääoma (CET1) 4,50 % 2,50 % 0,21 % 0,50 % 0,00 % 3,21 % 7,71 %
Ensisijainen pääoma (T1) 6,00 % 2,50 % 0,21 % 0,50 % 0,00 % 3,21 % 9,21 %
Omat varat yhteensä 8,00 % 2,50 % 0,21 % 0,50 % 0,00 % 3,21 % 11,21 %
VÄHIMMÄISPÄÄOMAVAATIMUKSET
JA PÄÄOMAPUSKURIT
.. Pääomavaatimus
Kiinteä
lisäpääoma-
vaatimus
1)
Muuttuva
lisäpääoma-
vaatimus
2)
O-SII
3)
Järjestelmäriski-
puskuri
4)
Pääomapuskurit
yhteensä Yhteensä
Ydinpääoma (CET1) 55 065 30 592 2 630 6 118 0 39 340 94 405
Ensisijainen pääoma (T1) 73 420 30 592 2 630 6 118 0 39 340 112 760
Omat varat yhteensä 97 893 30 592 2 630 6 118 0 39 340 137 234
Liite 2. Konsernin vakavaraisuusasema
Liite 2. Konsernin vakavaraisuusasema
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
VÄHIMMÄISPÄÄOMAVAATIMUKSET
JA PÄÄOMAPUSKURIT,
.. Pääomavaatimus
Kiinteä
lisäpääoma-
vaatimus
1)
Muuttuva
lisäpääoma-
vaatimus
2)
O-SII
3)
Järjestelmäriski-
puskuri
4)
Pääomapuskurit
yhteensä Yhteensä
Ydinpääoma (CET1) 4,50 % 2,50 % 0,72 % 0,50 % 1,50 % 4,72 % 9,22 %
Ensisijainen pääoma (T1) 6,00 % 2,50 % 0,72 % 0,50 % 1,50 % 4,72 % 10,72 %
Omat varat yhteensä 8,00 % 2,50 % 0,72 % 0,50 % 1,50 % 4,72 % 12,72 %
VÄHIMMÄISPÄÄOMAVAATIMUKSET
JA PÄÄOMAPUSKURIT
.. Pääomavaatimus
Kiinteä
lisäpääoma-
vaatimus
1)
Muuttuva
lisäpääoma-
vaatimus
2)
O-SII
3)
Järjestelmäriski-
puskuri
4)
Pääomapuskurit
yhteensä Yhteensä
Ydinpääoma (CET1) 62 980 34 989 10 082 6 998 20 993 66 064 129 044
Ensisijainen pääoma (T1) 83 973 34 989 10 082 6 998 20 993 66 064 150 037
Omat varat yhteensä 111 964 34 989 10 082 6 998 20 993 66 064 178 028
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
1)
Laki luottolaitostoiminnasta (610/2014) luku 10:3 § ja EU:n vakavaraisuusasetus
(575/2013) ja -direktiivi (2013/36/EU). Voimassa 1.1.2015 alkaen.
2)
Laki luottolaitostoiminnasta luku (610/2014) 10:4-6 § ja EU:n vakavaraisuusasetus
(575/2013) ja -direktiivi (2013/36/EU). Finanssivalvonnan johtokunta päätti 18.12.2020
(13.12.2019) olla asettamatta muuttuvaa lisäpääomavaatimusta Suomeen kohdistuville
luottovastuille. Vastuiden maantieteellisen jakauman perusteella määrittyvä luottolaitos-
kohtainen lisäpääomavaatimus Kuntarahoitus-konsernille on 0,21 % (0,72 %). Useat maat
ovat alentaneet muuttuvaa lisäpääomavaadettaan koronapandemian vaikutusten vuoksi.
3
Muut rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävän luottolaitoksen lisäpääomavaatimus:
Laki luottolaitostoiminnasta (610/2014) luku 10:8 § ja EU:n vakavaraisuusasetus
(575/2013) ja -direktiivi (2013/36/EU). Lisäpääomavaatimus (O-SII) Kuntarahoitus-
konsernille on 0,5 % (0,5 %). Finanssivalvonnan päätös 29.6.2018, voimassa 1.1.2019
alkaen.
4)
Laki luottolaitostoiminnasta (610/2014) luku 10:6a § ja EU:n vakavaraisuusasetus
(575/2013) ja -direktiivi (2013/36/EU). Finanssivalvonta teki 6.4.2020 päätöksen
rakenteellisten ominaisuuksien perusteella määrättävän lisäpääomavaatimuksen
(järjestelmäriskipuskuri) poistamisesta suomalaisilta luottolaitoksilta. Päätöksen
tavoitteena on lieventää koronaviruspandemian kielteisiä vaikutuksia finanssi-
markkinoiden vakauteen sekä edistää luottolaitosten kykyä rahoittaa taloutta.
Päätös tuli voimaan välittömästi. Järjestelmäriskipuskuri ja O-SII-lisäpääomavaatimus
ovat rinnakkaisia puskureita, joista sovelletaan suurempaa.
Euroopan keskuspankki (EKP) ei tänä vuonna vallitsevasta pandemiatilanteesta johtuen
anna vuosittaista SREP-päätöstä (Supervisory review and evaluation process).
Päätöksen sijaan EKP on antanut Kuntarahoitukselle operatiivisen kirjeen
(Operational Letter), jossa vahvistetaan edellisvuonna SREP-päätöksellä asetetun
lisäpääomavaatimuksen (P2R) voimassaolon jatkuminen entisellä tasollaan 2,25 %:ssa.
P2R-lisäpääoma vaatimuksen huomioiva minimitaso CET1-vakavaraisuudelle oli 9,96 %
(11,47 %) ja kokonaisvakavaraisuudelle 13,46 % (14,97 %).
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Taulukko 2. Omat varat
31.12.2020 31.12.2019
Osakepääoma 42 583 42 583
Sijoitetun vapaan pääoman rahasto 40 366 40 366
Kertyneet voittovarat 1 258 224 1 121 774
Käyvän arvon rahasto 16 471 28 882
Muut rahastot 277 277
Ennakoitu voitonjako -20 313 -6 250
Oman pääoman ehtoisen AT1-pääomalainan kertynyt korko laskennallisella verolla vähennettynä -9 459 -9 433
Ydinpääoma (CET1) ennen vähennyksiä 1 328 150 1 218 199
Aineettomat hyödykkeet -17 346 -14 704
Omiin varoihin sovellettavista suodattimista johtuvat ydinpääoman mukautukset -33 992 -41 043
Ydinpääoma (CET1) 1 276 812 1 162 452
Muihin ensisijaisiin omiin varoihin luettavat instrumentit 347 454 347 454
Ensisijainen lisäpääoma (AT1) 347 454 347 454
Ensisijainen pääoma (T1) 1 624 265 1 509 906
Toissijainen pääoma (T2) - -
Omat varat yhteensä 1 624 265 1 509 906
Taulukko 3. Vakavaraisuuden tunnusluvut
31.12.2020 31.12.2019
CET1-vakavaraisuus, % 104,34 83,06
Tier 1 -vakavaraisuus, % 132,74 107,88
Kokonaisvakavaraisuus, % 132,74 107,88
Ydinpääomaan on sisällytetty tilikauden voitto,
joka on ollut tilintarkastuksen kohteena, ja näin
ollen tilikauden voitto voidaan lukea ydinpääomaan
Euroopan keskuspankin myöntämän vakavarai-
suusasetuksen mukaisen luvan perusteella. Omiin
varoihin sovellettavista suodattimista johtuvat ydin-
pääoman mukautukset koostuvat Kuntarahoituksen
omasta luottoriski korjauksesta (DVA) sekä varovaista
arvostamista koskevista vaatimuksista aiheutuvista
arvon oikaisuista (PVA). Lisäksi ydinpääomasta on
vähennetty suunniteltu voitonjako.
Oman luottoriskin muutosta ei ole sisällytetty omiin
varoihin (CRR art. 33).
Ensisijaisessa lisäpääomassa on 1.10.2015 liikkee-
seen laskettu nimellisarvoltaan 350 miljoonan euron
AT1-pääomalaina, josta omiin varoihin voidaan rin-
nastaa 347,5 miljoonaa euroa. Tarkempi kuvaus pää-
omalainasta on emoyhtiön liitteessä 34 Velat, joilla on
huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla sekä tästä
toimintakertomuksesta ja tilinpäätöksestä erillisenä
julkaistavassa Pilari III -raportissa, joka on saatavilla
Kuntarahoituksen verkkosivuilla englanninkielisenä.
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
31.12.2020 31.12.2019
Pääomavaade
Riskipainotetut
saamiset Pääomavaade
Riskipainotetut
saamiset
Luotto- ja vastapuoliriski, standardimenetelmä 46 448 580 596 61 038 762 976
Saamiset valtioilta ja keskuspankeilta - 0 - 0
Saamiset aluehallinnolta ja paikallisviranomaisilta 458 5 721 289 3 613
Saamiset julkisyhteisöiltä ja julkisoikeudellisilta laitoksilta 718 8 975 - 0
Saamiset kansainvälisiltä kehityspankeilta - 0 323 4 043
Saamiset laitoksilta 30 970 387 121 37 847 473 090
Katetut joukkolainat 12 243 153 037 20 676 258 456
Sijoitusrahastosijoitukset - - 84 1 049
Muut erät 2 059 25 742 1 818 22 724
Markkinariski - - - -
Vastuun arvonoikaisuriski (CVA VaR), standardimenetelmä 18 470 230 876 17 085 213 561
Operatiivinen riski, perusmenetelmä 32 976 412 196 33 841 423 016
Yhteensä 97 893 1 223 668 111 964 1 399 553
Vastapuoliriskin omien varojen vaade on 3 275 tuhatta euroa (2 896 tuhatta euroa).
Taulukko 4. Omien varojen vähimmäisvaatimus
Luottoriskin vakavaraisuusvaateen laskentaan on käytetty
luottoriskin standardimenetelmää.
Markkinariskin vakavaraisuuslaskennassa huomioidaan
vain valuuttariskit, koska konsernilla ei ole kaupankäynti-
varastoa eikä osake- ja hyödykepositioita. Koska valuutta-
riskiltä suojaudutaan vaihtamalla johdannaissopimuksilla
kaikki valuuttamääräinen varainhankinta ja sijoitukset
euromääräiseksi, on konsernin valuuttapositio hyvin pieni.
31.12.2020 valuuttanettopositio oli 2,1 miljoonaa euroa, joka
on alle 2 % omista varoista. Näin ollen valuutta kurssiriskille ei
ole laskettu omien varojen vaatimusta EU:n vakavaraisuus-
asetuksen (575/2013) artiklan 351 mukaisesti. Myös vertai-
lukaudella valuuttapositio on ollut alle 2 % omista varoista.
Vastuun arvonoikaisuriskin laskennassa ei ole huomioitu
Kuntien takauskeskuksen antamia takauksia tiettyihin
johdannaisvastapuoliin.
Operatiivisten riskien vakavaraisuusvaade lasketaan
käyttämällä perusmenetelmää. Aiempiin vuosiin verrattuna
tuottoindikaattorin laskentaa on muutettu EBAn suosi-
tuksen (Q&A 2018_3969) mukaiseksi siten, että kolmen
viimeisimmän vuoden keskiarvossa on huomioitu myös
raportointiajankohta. Muutoksella ei ole merkittävää vaiku-
tusta konsernin vakavaraisuuslukuihin.
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Taulukko 5. Vastuiden määrä vastuuryhmittäin
..
VASTUURYHMÄ Tase-erät
Taseen
ulkopuoliset erät Johdannaiset
Vastuiden
kokonaismäärä
Vastuiden
keskimääräinen
arvo kaudella
Riskipainotetut
saamiset
Saamiset valtioilta ja keskuspankeilta 5 873 259 - - 5 873 259 4 907 696 0
Saamiset aluehallinnolta ja paikallisviranomaisilta 13 893 677 753 517 397 641 15 044 834 14 778 461 5 721
Saamiset julkisyhteisöiltä ja julkisoikeudellisilta laitoksilta 495 823 - - 495 823 432 695 8 975
Saamiset kansainvälisiltä kehityspankeilta 185 612 - - 185 612 208 265 0
Saamiset kansainvälisiltä organisaatioilta 158 697 - - 158 697 146 967 0
Saamiset laitoksilta 1 970 555 - 559 905 2 530 460 2 384 224 387 121
Saamiset yrityksiltä 6 360 654 1 594 447 - 7 955 101 7 975 930 0
Kiinteistövakuudelliset saamiset 9 275 460 4 809 - 9 280 269 8 943 126 0
Maksukyvyttömyystilassa olevat 136 700 1 201 - 137 901 76 111 0
Katetut joukkolainat 1 530 373 - - 1 530 373 1 956 922 153 037
Arvopaperistetut erät - - - - - -
Sijoitusrahastosijoitukset - - - - - -
Muut erät 33 791 - - 33 791 27 576 25 742
Yhteensä 39 914 602 2 353 973 957 545 43 226 121 41 837 973 580 596
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
..
VASTUURYHMÄ Tase-erät
Taseen
ulkopuoliset erät Johdannaiset
Vastuiden
kokonaismäärä
Vastuiden
keskimääräinen
arvo kaudella
Riskipainotetut
saamiset
Saamiset valtioilta ja keskuspankeilta 5 170 467 - - 5 170 467 4 794 138 0
Saamiset aluehallinnolta ja paikallisviranomaisilta 11 316 007 724 183 290 560 12 330 750 12 420 665 3 613
Saamiset julkisyhteisöiltä ja julkisoikeudellisilta laitoksilta 342 131 - - 342 131 283 806 0
Saamiset kansainvälisiltä kehityspankeilta 182 632 - - 182 632 196 299 4 043
Saamiset kansainvälisiltä organisaatioilta 111 246 - - 111 246 93 708 0
Saamiset laitoksilta 1 907 819 - 506 879 2 414 698 2 574 145 473 090
Saamiset yrityksiltä 6 031 136 1 629 526 - 7 660 662 7 146 923 0
Kiinteistövakuudelliset saamiset 8 515 464 7 609 - 8 523 074 8 683 596 0
Maksukyvyttömyystilassa olevat 61 757 - - 61 757 39 091 0
Katetut joukkolainat 2 137 947 - - 2 137 947 2 005 152 258 456
Arvopaperistetut erät - - - - 574 -
Sijoitusrahastosijoitukset 9 769 - - 9 769 9 806 1 049
Muut erät 31 920 - - 31 920 27 942 22 724
Yhteensä 35 818 296 2 361 319 797 439 38 977 054 38 275 845 762 976
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Taulukko 6. Vähimmäisomavaraisuusaste
VÄHIMMÄISOMAVARAISUUSASTE, KONSERNI 31.12.2020 31.12.2019
Ensisijainen pääoma (T1) 1 624 265 1 509 906
Vastuut yhteensä 42 102 840 37 982 245
Vähimmäisomavaraisuusaste, % 3,86 3,98
VASTUUT, KONSERNI
31.12.2020 31.12.2019
Taseessa olevat vastuut (ilman johdannaisia ja aineettomia hyödykkeitä) 41 533 974 36 504 446
Johdannaisvastuut -512 445 355 758
Taseen ulkopuoliset vastuut 1 081 310 1 122 041
Yhteensä 42 102 840 37 982 245
TASEESSA OLEVIEN VASTUIDEN JAKO, KONSERNI ILMAN JOHDANNAISIA JA VÄHENNETTYJÄ VASTUITA
31.12.2020
Vähimmäis omavaraisuusasteen
vastuiden arvot
31.12.2019
Vähimmäisomavaraisuusasteen
vastuiden arvot
Katetut joukkolainat 1 530 373 2 137 947
Valtiovastuiksi katsotut vastuut 20 533 442 17 083 751
Aluehallinnon, kansainvälisten kehityspankkien, kansainvälisten organisaatioiden,
julkisyhteisöjen ja julkisoikeudellisten laitosten vastuut, joita ei katsota valtiovastuiksi 73 627 38 732
Laitokset 1 970 555 1 907 819
Kiinteistövakuudelliset vastuut 9 275 460 8 515 464
Yritykset 6 360 654 6 031 136
Maksukyvyttömyystilassa olevat vastuut 136 700 61 757
Muut vastuut 51 137 56 393
Yhteensä 39 931 948 35 833 000
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Taulukko 1. Omat varat
31.12.2020 31.12.2019
Osakepääoma 43 008 43 008
Sijoitetun vapaan pääoman rahasto 40 743 40 743
Kertyneet voittovarat 1 245 898 1 109 919
Käyvän arvon rahasto 16 471 28 882
Muut rahastot 277 277
Suunniteltu osingonjako -20 313 -6 250
Ydinpääoma (CET1) ennen vähennyksiä 1 326 084 1 216 578
Aineettomat hyödykkeet -17 358 -14 719
Omiin varoihin sovellettavista suodattimista johtuvat ydinpääoman mukautukset -33 992 -41 043
Ydinpääoma (CET1) 1 274 733 1 160 816
Muihin ensisijaisiin omiin varoihin luettavat instrumentit 349 388 348 896
Ensisijainen lisäpääoma (AT1) 349 388 348 896
Ensisijainen pääoma (T1) 1 624 121 1 509 712
Toissijainen pääoma (T2) - -
Omat varat yhteensä 1 624 121 1 509 712
Liite 3. Emoyhtiön vakavaraisuusasema
Ydinpääomaan on sisällytetty tilikauden voitto, joka on
ollut tilintarkastuksen kohteena, ja näin ollen tilikauden
voitto voidaan lukea ydinpääomaan Euroopan keskus-
pankin myöntämän vakavaraisuusasetuksen mukaisen
luvan perusteella. Omiin varoihin sovellettavista
suodattimista johtuvat ydinpääoman mukautukset
koostuvat Kuntarahoituksen omasta luottoriskikorjauk-
sesta (DVA) sekä varovaista arvostamista koskevista
vaatimuksista aiheutuvista arvonoikaisuista (PVA).
Lisäksi ydinpääomasta on vähennetty suunniteltu
voitonjako.
Oman luottoriskin muutosta ei ole sisällytetty omiin
varoihin (CRR art. 33).
Ensisijaisessa lisäpääomassa on 1.10.2015 liik-
keeseen laskettu nimellisarvoltaan 350 miljoonan
euron AT1-pääomalaina, josta omiin varoihin voidaan
rinnastaa 349,4 miljoonaa euroa. Tarkempi kuvaus pää-
omalainasta on emoyhtiön liitetiedossa 34 Velat, joilla
on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla sekä tästä
toimintakertomuksesta ja tilinpäätöksestä erillisenä
julkaistavassa Pilari III -raportissa, joka on saatavilla
Kuntarahoituksen verkkosivuilla englanniksi.
Liite 3. Emoyhtiön vakavaraisuusasema
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
31.12.2020 31.12.2019
Pääomavaade
Riskipainotetut
saamiset Pääomavaade
Riskipainotetut
saamiset
Luotto- ja vastapuoliriski, standardimenetelmä 46 522 581 522 61 090 763 631
Saamiset valtioilta ja keskuspankeilta - 0 - 0
Saamiset aluehallinnolta ja paikallisviranomaisilta 458 5 721 289 3 613
Saamiset julkisyhteisöiltä ja julkisoikeudellisilta laitoksilta 718 8 975 - 0
Saamiset kansainvälisiltä kehityspankeilta - 0 323 4 043
Saamiset laitoksilta 30 956 386 946 37 833 472 917
Katetut joukkolainat 12 243 153 037 20 676 258 456
Sijoitusrahastosijoitukset - - 84 1 049
Oman pääoman ehtoiset sijoitukset 131 1 639 131 1 639
Muut erät 2 016 25 203 1 753 21 912
Markkinariski - - - -
Vastuun arvonoikaisuriski (CVA VaR), standardimenetelmä 18 470 230 876 17 085 213 561
Operatiivinen riski, perusmenetelmä 30 190 377 380 31 081 388 508
Yhteensä 95 182 1 189 778 109 256 1 365 700
Vastapuoliriskin omien varojen vaade on 3 275 tuhatta euroa (2 896 tuhatta euroa).
Taulukko 3. Omien varojen vähimmäisvaatimus
Luottoriskin vakavaraisuusvaateen laskentaan on käytetty
luottoriskin standardimenetelmää.
Markkinariskin vaka varaisuuslaskennassa huomioidaan vain
valuuttariskit, koska Kuntarahoituksella ei ole kaupankäyn-
tivarastoa eikä osake- ja hyödykepositioita. Koska valuut-
tariskiltä suojaudutaan vaihtamalla johdannaissopimuksilla
kaikki valuuttamääräinen varainhankinta ja sijoitukset euro-
määräiseksi, on yhtiön valuuttapositio hyvin pieni. 31.12.2020
valuutta netto positio oli 2,1 miljoona euroa, joka oli oli alle 2 %
omista varoista. Näin ollen valuuttakurssiriskille ei ole lasket-
tu omien varojen vaatimusta EU:n vakavaraisuus asetuksen
(575/2013) artiklan 351 mukaisesti. Myös vertailukaudella
valuutta positio on ollut alle 2 % omista varoista.
Vastuun arvonoikaisuriskin laskennassa ei ole huomioitu
Kuntien takauskeskuksen antamia takauksia tiettyihin
johdannaisvastapuoliin.
Operatiivisten riskien vakavaraisuusvaade lasketaan
käyttämällä perusmenetelmää. Aiempiin vuosiin verrattuna
tuottoindikaattorin laskentaa on muutettu EBAn suosi-
tuksen (Q&A 2018_3969) mukaiseksi siten, että kolmen
viimeisimmän vuoden keskiarvossa on huomioitu myös
raportointiajankohta. Muutoksella ei ole merkittävää vaiku-
tusta yhtiön vakavaraisuuslukuihin.
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Taulukko 4. Vastuiden määrä vastuuryhmittäin
..
VASTUURYHMÄ Tase-erät
Taseen
ulkopuoliset erät Johdannaiset
Vastuiden
kokonaismäärä
Riskipainotetut
saamiset
Saamiset valtioilta ja keskuspankeilta 5 873 259 - - 5 873 259 0
Saamiset aluehallinnolta ja paikallisviranomaisilta 13 893 677 753 517 397 641 15 047 725 5 721
Saamiset julkisyhteisöiltä ja julkisoikeudellisilta laitoksilta 495 823 - - 495 823 8 975
Saamiset kansainvälisiltä kehityspankeilta 185 612 - - 185 612 0
Saamiset kansainvälisiltä organisaatioilta 158 697 - - 158 697 0
Saamiset laitoksilta 1 969 682 - 559 905 2 529 586 386 946
Saamiset yrityksiltä 6 360 654 1 594 447 - 7 943 173 0
Kiinteistövakuudelliset saamiset 9 275 460 4 809 - 9 289 297 0
Maksukyvyttömyystilassa olevat 136 700 1 201 - 137 910 0
Katetut joukkolainat 1 530 373 - - 1 530 373 153 037
Arvopaperistetut erät - - - - -
Sijoitusrahastosijoitukset - - - - -
Oman pääoman ehtoiset sijoitukset 656 - - 656 1 639
Muut erät 33 252 - - 33 252 25 203
Yhteensä 39 913 845 2 353 973 957 545 43 225 364 581 522
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
..
VASTUURYHMÄ Tase-erät
Taseen
ulkopuoliset erät Johdannaiset
Vastuiden
kokonaismäärä
Riskipainotetut
saamiset
Saamiset valtioilta ja keskuspankeilta 5 170 467 - - 5 170 467 0
Saamiset aluehallinnolta ja paikallisviranomaisilta 11 316 007 724 183 290 560 12 330 750 3 613
Saamiset julkisyhteisöiltä ja julkisoikeudellisilta laitoksilta 342 131 - - 342 131 0
Saamiset kansainvälisiltä kehityspankeilta 182 632 - - 182 632 4 043
Saamiset kansainvälisiltä organisaatioilta 111 246 - - 111 246 0
Saamiset laitoksilta 1 906 958 - 506 879 2 413 837 472 917
Saamiset yrityksiltä 6 031 136 1 629 526 - 7 660 662 0
Kiinteistövakuudelliset saamiset 8 515 464 7 609 - 8 523 074 0
Maksukyvyttömyystilassa olevat 61 757 - - 61 757 0
Katetut joukkolainat 2 137 947 - - 2 137 947 258 456
Arvopaperistetut erät - - - - -
Sijoitusrahastosijoitukset 9 769 - - 9 769 1 049
Oman pääoman ehtoiset sijoitukset 656 - - 656 1 639
Muut erät 31 101 - - 31 101 21 912
Yhteensä 35 817 272 2 361 319 797 439 38 976 029 763 631
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernitilinpäätös
Konsernitilinpäätös
Kuntarahoitus-konsernin tilinpäätös
1.1.–31.12.2020
56 Konsernitilinpäätös (IFRS)
58 Tuloslaskelma, konserni
60 Tase, konserni
62 Laskelma oman pääoman muutoksista, konserni
64 Rahavirtalaskelma, konserni
65 Konsernia koskevat liitetiedot
227 Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
228 Tuloslaskelma, emoyhtiö
229 Tase, emoyhtiö
232 Rahavirtalaskelma, emoyhtiö
233 Emoyhtiötä koskevat liitetiedot
339 Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Liite 1.1.–31.12.2020 1.1.–31.12.2019
Korkotuotot ja vastaavat tuotot (3) 532 935 766 581
Korkokulut ja vastaavat kulut (3) -278 814 -526 326
Korkokate 254 121 240 255
Palkkiotuotot (4) 2 834 3 490
Palkkiokulut (5) -5 066 -4 235
Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot (6, 7) -7 790 -33 373
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattujen rahoitusvarojen nettotuotot (8) -3 114
Suojauslaskennan nettotulos (9, 26) 4 183 -19 097
Liiketoiminnan muut tuotot (11) 127 135
Hallintokulut (12) -33 004 -32 268
Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä (30) -5 794 -6 183
Liiketoiminnan muut kulut (13) -14 610 -17 626
Rahoitusvarojen arvonalentumis- ja luottotappiot (14) -857 28
Liikevoitto 194 141 131 239
Tuloverot (15) -38 840 -26 307
Tilikauden tulos 155 301 104 932
Tuloslaskelma
Tuloslaskelma, konserni
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Liite 1.1.–31.12.2020 1.1.–31.12.2019
Tilikauden tulos 155 301 104 932
Muut laajan tuloksen erät
Erät, joita ei siirretä myöhemmin tulosvaikutteisiksi
Nimenomaisesti käypään arvoon tulosvaikutteisesti luokiteltujen rahoitusvelkojen oman luottoriskin muutoksesta aiheutuva
käyvän arvon muutos, netto (7) -16 551 10 325
Suojauskustannuksen (Cost-of-Hedging) muutos (26) -15 564 17 299
Erät, jotka voidaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi
Käyvän arvon muutos käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavista rahoitusvaroista, netto (8) 112 308
Tuloslaskelmaan siirretty erä käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavien rahoitusvarojen myynneistä, netto (8) - -90
Odotettavissa olevien luottotappioiden muutos käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavista rahoitusvaroista (27) -62 -117
Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot 6 413 -5 545
Muut laajan tuloksen erät yhteensä -25 652 22 181
Tilikauden laaja tulos 129 649 127 113
Laaja tuloslaskelma
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Liite 31.12.2020 31.12.2019
Varat
Käteiset varat (20) 5 565 801 4 909 338
Saamiset luottolaitoksilta (21) 1 841 853 818 323
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä (22) 28 022 325 24 798 432
Saamistodistukset (23) 5 763 214 5 716 318
Osakkeet ja osuudet (24) 27 9 797
Johdannaissopimukset (19, 25) 2 358 163 2 244 997
Aineettomat hyödykkeet (28, 30) 17 346 14 704
Aineelliset hyödykkeet (29, 30) 10 364 9 041
Muut varat (31) 259 785 170 359
Siirtosaamiset ja maksetut ennakot (32) 203 547 242 450
Varat yhteensä (16, 17, 18) 44 042 426 38 933 758
Tase
Tase, konserni
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Liite 31.12.2020 31.12.2019
Velat ja oma pääoma
Velat
Velat luottolaitoksille (34, 37) 2 001 478 1 178 256
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille (35, 37) 3 884 026 3 862 053
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat (36, 37) 32 911 906 29 983 585
Johdannaissopimukset (19, 25) 2 860 570 1 762 010
Varaukset ja muut velat (38) 247 021 116 374
Siirtovelat ja saadut ennakot (39) 152 398 180 917
Laskennalliset verovelat (33) 279 906 256 241
Velat yhteensä (16, 17, 18) 42 337 306 37 339 436
Oma pääoma
Osakepääoma (40) 42 583 42 583
Vararahasto (40) 277 277
Käyvän arvon rahasto - sijoitukset (40) 847 807
Oman luottoriskin rahasto (40) -255 12 985
Suojauskustannusrahasto (40) 15 624 28 075
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto (40) 40 366 40 366
Kertyneet voittovarat (40) 1 258 224 1 121 774
Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma 1 357 666 1 246 868
Liikkeeseen lasketut oman pääoman ehtoiset instrumentit (40) 347 454 347 454
Oma pääoma yhteensä 1 705 120 1 594 321
Velat ja oma pääoma yhteensä 44 042 426 38 933 758
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Laskelma oman pääoman muutoksista
Laskelma oman pääoman
muutoksista, konserni
(1 000 €)
Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma
Liikkeeseen
lasketut
oman
pääoman
ehtoiset
instrumentit
Oma
pääoma
yhteensä
Osake-
pääoma
Vara-
rahasto
Käyvän
arvon
rahasto -
sijoitukset
Oman
luotto-
riskin
rahasto
Suojaus-
kustannus-
rahasto
Sijoitetun
vapaan oman
pääoman
rahasto
Kertyneet
voittovarat Yhteensä
Oma pääoma 31.12.2018 42 583 277 726 4 726 14 235 40 366 1 035 692 1 138 605 347 454 1 486 059
AT1-pääomainstrumentille maksettu korko - - - - - - -12 600 -12 600 - -12 600
Vuodelta 2018 maksetut osingot - - - - - - -6 250 -6 250 - -6 250
Tilikauden tulos - - - - - - 104 932 104 932 - 104 932
Muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen
Erät, joita ei siirretä myöhemmin tulosvaikutteisiksi
Nimenomaisesti käypään arvoon tulosvaikutteisesti luokiteltujen
rahoitusvelkojen oman luottoriskin muutoksesta aiheutuva käyvän arvon
muutos, netto - - - 8 260 - - - 8 260 - 8 260
Suojauskustannuksen (Cost-of-Hedging) muutos - - - - 13 840 - - 13 840 - 13 840
Erät, jotka voidaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi
Käyvän arvon muutos käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien
kautta kirjattavista rahoitusvaroista, netto - - 247 - - - - 247 - 247
Tuloslaskelmaan siirretty erä käypään arvoon muiden laajan tuloksen
erien kautta kirjattavien rahoitusvarojen myynneistä, netto - - -72 - - - - -72 - -72
Odotettavissa olevien luottotappioiden muutos käypään arvoon muiden
laajan tuloksen erien kautta kirjattavista rahoitusvaroista - - -94 - - - - -94 - -94
Oma pääoma 31.12.2019 42 583 277 807 12 985 28 075 40 366 1 121 774 1 246 868 347 454 1 594 321
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
(1 000 €)
Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma
Liikkeeseen
lasketut
oman
pääoman
ehtoiset
instrumentit
Oma
pääoma
yhteensä
Osake-
pääoma
Vara-
rahasto
Käyvän
arvon
rahasto -
sijoitukset
Oman
luotto-
riskin
rahasto
Suojaus-
kustannus-
rahasto
Sijoitetun
vapaan oman
pääoman
rahasto
Kertyneet
voittovarat Yhteensä
AT1-pääomainstrumentille maksettu korko - - - - - - -12 600 -12 600 - -12 600
Vuodelta 2019 maksetut osingot - - - - - - -6 250 -6 250 - -6 250
Tilikauden tulos - - - - - - 155 301 155 301 - 155 301
Muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen
Erät, joita ei siirretä myöhemmin tulosvaikutteisiksi
Nimenomaisesti käypään arvoon tulosvaikutteisesti luokiteltujen
rahoitusvelkojen oman luottoriskin muutoksesta aiheutuva käyvän arvon
muutos, netto - - - -13 241 - - - -13 241 - -13 241
Suojauskustannuksen (Cost-of-Hedging) muutos - - - - -12 451 - - -12 451 - -12 451
Erät, jotka voidaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi
Käyvän arvon muutos käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien
kautta kirjattavista rahoitusvaroista, netto - - 90 - - - - 90 - 90
Tuloslaskelmaan siirretty erä käypään arvoon muiden laajan tuloksen
erien kautta kirjattavien rahoitusvarojen myynneistä, netto - - - - - - - - - -
Odotettavissa olevien luottotappioiden muutos käypään arvoon muiden
laajan tuloksen erien kautta kirjattavista rahoitusvaroista - - -50 - - - - -50 - -50
Oma pääoma 31.12.2020 42 583 277 847 -255 15 624 40 366 1 258 224 1 357 666 347 454 1 705 120
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Rahavirtalaskelma, konserni
Rahavirtalaskelma
(1 000 €) 1.1.–31.12.2020 1.1.–31.12.2019
Liiketoiminnan rahavirta 772 020 1 444 778
Pitkäaikaisen varainhankinnan nettomuutos 3 702 396 1 951 565
Lyhytaikaisen varainhankinnan nettomuutos 1 257 523 -298 985
Pitkäaikaisten luottojen nettomuutos -3 074 492 -1 701 327
Lyhytaikaisten luottojen nettomuutos -506 296 -79 193
Sijoitusten nettomuutos 462 373 227 376
Vakuustalletusten nettomuutos -1 287 941 1 048 093
Korkovirta rahoitusvaroista 83 389 103 695
Korkovirta rahoitusveloista 161 397 215 113
Muut tuotot 62 547 57 319
Maksut liiketoiminnan kuluista -86 847 -70 685
Maksetut verot -2 028 -8 192
Investointien rahavirta -8 236 -3 646
Investoinnit aineellisiin hyödykkeisiin -3 644 -289
Aineellisten hyödykkeiden luovutukset 165 382
Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin -4 758 -3 739
Rahoituksen rahavirta -23 753 -23 688
AT1-pääomainstrumentin korot -15 750 -15 750
Maksetut osingot -6 250 -6 250
Vuokrasopimuksista johtuva kokonaisrahavirta -1 753 -1 688
Rahavarojen muutos 740 031 1 417 443
Rahavarat 1.1. 4 990 649 3 573 206
Rahavarat 31.12. 5 730 680 4 990 649
Rahavaroihin lasketaan mukaan seuraavat tase-erät:
Käteiset varat ja Vaadittaessa maksettavat saamiset luottolaitoksilta.
(1 000 €) 31.12.2020 31.12.2019
Käteiset varat 5 565 801 4 909 338
Saamiset luottolaitoksilta 164 879 81 311
Rahavarat yhteensä 5 730 680 4 990 649
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Konsernia koskevat
liitetiedot
Konsernia koskevat liitetiedot
Liite 1. Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet
Liite 2. Riskienhallinnan periaatteet ja konsernin
riskiasema
Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot
Liite 3. Korkotuotot ja -kulut
Liite 4. Palkkiotuotot
Liite 5. Palkkiokulut
Liite 6. Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan
nettotuotot
Liite 7. Nimenomaisesti käypään arvoon
tulosvaikutteisesti luokitellut rahoitusvarat ja -velat
Liite 8. Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien
kautta kirjattujen rahoitusvarojen nettotuotot
Liite 9. Suojauslaskennan nettotulos
Liite 10. Uudelleenluokiteltujen rahoitusvarojen ja
-velkojen vaikutus
Liite 11. Liiketoiminnan muut tuotot
Liite 12. Hallintokulut
Liite 13. Liiketoiminnan muut kulut
Liite 14. Rahoitusvarojen arvonalentumis- ja luottotappiot
Liite 15. Tuloverot
Tasetta koskevat liitetiedot ja muut liitetiedot
Liite 16. Rahoitusvarat ja -velat
Liite 17. Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot
Liite 18. Rahoitusvarojen ja -velkojen maturiteettijakauma
tasearvoin
Liite 19. Rahoitusvarojen ja -velkojen netottaminen
Liite 20. Rahavarat
Liite 21. Saamiset luottolaitoksilta
Liite 22. Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä
Liite 23. Saamistodistukset
Liite 24. Osakkeet ja osuudet
Liite 25. Johdannaissopimukset
Liite 26. Suojauslaskenta
Liite 27. Saamisten ja sitoumusten luottoriskit
Liite 28. Aineettomat hyödykkeet
Liite 29. Aineelliset hyödykkeet
Liite 30. Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden
muutokset tilikauden aikana
Liite 31. Muut varat
Liite 32. Siirtosaamiset ja maksetut ennakot
Liite 33. Laskennalliset verot
Liite 34. Velat luottolaitoksille
Liite 35. Velat yleisölle ja julkisyhteisölle
Liite 36. Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat
Liite 37. Liikkeeseen laskettujen velkojen
täsmäytyslaskelma
Liite 38. Varaukset ja muut velat
Liite 39. Siirtovelat ja saadut ennakot
Liite 40. Oma pääoma
Liite 41. Ehdolliset varat ja velat
Liite 42. Annetut vakuudet
Liite 43. Taseen ulkopuoliset sitoumukset
Liite 44. Lähipiiritapahtumat
Liite 45. Palkat ja palkitseminen
Liite 46. Raportointikauden jälkeiset tapahtumat
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Liite 1. Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet
Konsernia koskevat liitetiedot
Konsernin perustiedot
Kuntarahoitus-konsernin (Kuntarahoitus-konserni tai
konserni) muodostavat Kuntarahoitus Oyj (Kuntarahoitus
tai yhtiö) ja Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy
(Inspira tai tytäryhtiö). Konsernin emoyhtiö on suomalainen,
Suomen lakien mukaan perustettu julkinen osakeyhtiö,
jonka kotipaikka on Helsinki. Yhtiön rekisteröity osoite on
Jaakonkatu 3 A, 00100 Helsinki. Tytäryhtiön kotipaikka
on Helsinki ja rekisteröity osoite Jaakonkatu 3 A, 00100
Helsinki. Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa
verkkosivuilta www.kuntarahoitus.fi tai konsernin emoyh-
tiöstä osoitteesta Jaakonkatu 3 A, 00100 Helsinki.
Kuntarahoitus Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan
15.2.2021 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen
osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus
hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen
pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös
mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta.
Konsernitilinpäätöksen laatimisperusta
Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilin-
päätösstandardien (International Financial Reporting
Standards, IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa
on noudatettu 31.12.2020 voimassa olevia IAS- ja
IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansain-
välisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen
kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä
EU:n asetuksen (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn
mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja
ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot ovat myös suomalaisten, IFRS-säännöksiä
täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön
vaatimusten mukaiset.
Vakavaraisuusasetuksen (EU N:o 575/2013)
kahdeksannen osan mukaiset vakavaraisuustiedot on
julkistettu toimintakertomuksesta ja tilinpäätöksestä
erillisenä dokumenttina nimeltään Pilari III -raportti.
Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankinta
-
menoihin perustuen, lukuun ottamatta käypään arvoon
kirjattavia rahoitusvaroja ja -velkoja ja suojauskohteita
käyvän arvon suojauslaskennassa suojatun riskin osalta.
Konsernin toimintavaluutta on euro ja tilinpäätöksen liite-
tiedot esitetään tuhansina euroina. Kaikki liitetietojen luvut
on pyöristetty, joten yksittäisten lukujen yhteenlaskettu
summa saattaa poiketa esitetystä summaluvusta.
Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti
edellyttää konsernin johdolta tiettyjen arvioiden tekemistä
ja harkintaa laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Laati-
misperiaatteiden kohdassa Johdon harkintaa edellyttävät
laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävar-
muustekijät esitetään tietoa niistä osa-alueista, joissa
johdon harkinta tai epävarmuustekijät saattavat aiheuttaa
eniten vaikutuksia esitettäviin lukuihin.
Konsolidointiperiaatteet
Konsernitilinpäätökseen yhdistellään Kuntarahoitus, joka
on emoyhtiö, ja sen määräysvallassa olevan tytäryhtiö
Inspiran tilinpäätökset. Kysymys on määräysvallasta, jos
konserni olemalla osallisena sijoituskohteessa altistuu
sijoituskohteen muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen
muuttuvaan tuottoon ja se pystyy vaikuttamaan tähän
tuottoon käyttämällä sijoituskohdetta koskevaa valtaansa.
Inspira on konsernin täysin omistama, jolloin määräysvalta
perustuu äänivaltaan. Konsernin keskinäinen omistus on
eliminoitu hankintamenetelmällä. Sisäiset liiketapahtumat,
saamiset, velat ja voitonjako eliminoidaan konsernitilinpää-
töstä laadittaessa.
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Segmenttiraportointi
Kuntarahoitus-konsernin toimialana on luottolaitostoiminta
ja rahoituspalveluiden tarjoaminen. Konsernin toimintaa
käsitellään yhtenä segmenttinä, jonka perusteella rapor-
toidaan toimivalle johdolle. IFRS 8 -standardin mukaiset
koko konsernitason tiedot on esitetty tuotteita ja palveluita
koskevien tietojen osalta liitteessä 3 Korkotuotot ja -kulut
sekä ja liitteessä 4 Palkkiotuotot. Konserni ei ole jakanut
tuottoja tai varoja maantieteellisten alueiden perusteella,
sillä konsernin rahoitustoiminta rajoittuu Suomeen. Laina-
kannan kehitystä asiakkaittain ja asiakkaiden maksamien
korkojen osuutta konsernin kokonaiskorkotuotoista seura-
taan säännöllisesti. Merkittävimmät lainakannan volyymit
liittyvät väestömäärältään suurimpiin kaupunkeihin sekä
vuokra-asuntotuotantoon keskittyviin yleishyödyllisiin
yhteisöihin. Yhden yksittäisen asiakaskokonaisuuden
osuus ylittää 10 % konsernin kokonaiskorkotuotoista.
Konsernin ylin operatiivinen päätöksentekijä on emoyhtiön
toimitusjohtaja, joka vastaa resurssien kohdistamisesta ja
tuloksen arvioinnista konsernissa.
Ulkomaan rahan määräisten erien muuntaminen
Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu
konsernin toimintavaluutaksi, euroiksi, käyttäen liiketapah-
tumien toteutumispäivien kursseja. Tilinpäätöspäivänä
valuuttamääräiset monetaariset saamiset ja velat muun-
netaan euroiksi käyttäen Euroopan keskuspankin tilinpää-
töspäivän keskikurssia ja aiheutuvat valuuttakurssierot
kirjataan tulosvaikutteisesti erään Arvopaperikaupan ja
valuuttatoiminnan nettotuotot. Ulkomaan rahan määräisten,
käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjat-
tavien rahoitusvarojen käyvän arvon muutokset jaotellaan
varan jaksotetun hankintamenon muutoksista johtuviin
valuuttakurssieroihin ja muihin kirjanpitoarvon muutoksiin.
Jaksotetun hankintamenon muutoksiin liittyvät valuutta-
kurssierot kirjataan tulosvaikutteisesti, ja muut kirjanpitoar-
von muutokset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin.
Rahoitusinstrumenttien luokittelu- ja
arvostamisperiaatteet
Rahoitusinstrumenttien luokittelu alkuperäisen kirjaamisen
yhteydessä riippuu kyseisten instrumenttien sopimuseh-
doista ja rahoitusvarojen osalta myös niiden hallinnointiin
sovellettavasta liiketoimintamallista. Rahoitusinstrumentit
arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä käypään
arvoon, ja jos kyseessä on muu kuin käypään arvoon
tulosvaikutteisesti kirjattava rahoitusvara tai -velka, siihen
lisätään tai siitä vähennetään rahoitusvaran tai -velan
hankkimisesta tai liikkeeseenlaskusta välittömästi johtuvat
transaktiomenot. Myyntisaamiset arvostetaan niiden
alkuperäiseen transaktiohintaan.
Rahoitusvarojen luokittelu ja arvostaminen
Rahoitusvarojen luokittelu riippuu liiketoimintamallista, jolla
rahoitusvaroja hallinnoidaan sekä rahoitusvaroihin kuuluvan
erän sopimukseen perustuvista rahavirtaominaisuuksista.
Rahoitusvarat luokitellaan uudelleen vain siinä tapauksessa,
että rahoitusvarojen hallinnoinnin liiketoimintamallia muu-
tetaan. Rahoitusvara luokitellaan alkuperäisen kirjaamisen
yhteydessä seuraavasti: jaksotettuun hankintamenoon,
käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta
tai käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Rahoitusvarat,
jotka täyttävät edellytykset tulla luokitelluksi jaksotettuun
hankintamenoon tai käypään arvoon muiden laajan tuloksen
erien kautta kirjattavaksi, voidaan nimenomaisesti luokitella
käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettaviksi soveltaen
käyvän arvon optiota. Luokittelupäätös nimenomaisesti
käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavaksi on
peruuttamaton.
Liiketoimintamallin arviointi
Konserni on määritellyt soveltamansa liiketoimintamallit
sen mukaan, mikä parhaiten kuvastaa sen rahoitusvarojen
hallinnointitapaa liiketoimintatavoitteiden saavuttamiseksi.
Liiketoimintamallia ei arvioida instrumenttikohtaisesti vaan
ylemmällä tasolla, ja liiketoimintamalli perustuu seuraaviin
havaittaviin tekijöihin:
• Kuinka liiketoimintamallin ja sen mukaisesti hallussa
pidettävien rahoitusvarojen tuloksellisuutta arvioidaan
ja kuinka siitä raportoidaan konsernin johtoon kuuluville
avainhenkilöille.
• Riskit, jotka vaikuttavat liiketoimintamallin ja sen
mukaisesti hallussa pidettävien rahoitusvarojen,
tuloksellisuuteen ja erityisesti tapa, jolla näitä riskejä
hallitaan.
• Kuinka liiketoiminnan johtajia palkitaan, esim. perustuuko
kompensaatio hallinnoitujen varojen käypään arvoon vai
kerättyihin sopimukseen perustuviin rahavirtoihin.
• Odotettavissa olevien myyntien toteutumistiheys,
arvo ja ajoitus.
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Liiketoimintamallin arviointi perustuu kohtuudella odotet-
tavissa oleviin skenaarioihin, eikä huonointa mahdollista
(worst case) skenaariota tai stressiskenaarioita oteta
huomioon. Jos rahavirrat realisoituvat alkuperäisen
kirjaamisen jälkeen alkuperäisistä odotuksista poikkeavalla
tavalla, konserni ei muuta kyseisessä liiketoimintamallissa
jäljellä olevien rahoitusvarojen luokittelua, vaan sisällyttää
tällaiset tiedot uusien myönnettyjen tai uusien ostettujen
rahoitusvarojen arviointiin jatkossa.
Konserni on tunnistanut kaksi eri liiketoimintamallia rahoi-
tusvarojen hallinnoinnissa: ensimmäinen liiketoimintamalli
on rahoitusvarojen hallussapito sopimukseen perustuvien
rahavirtojen keräämiseksi ja toinen on liiketoimintamalli,
jossa kerätään sopimukseen perustuvia rahavirtoja sekä
myydään rahoitusvaroja.
Konsernin antolainauksen liiketoimintamallin tavoite saa-
vutetaan pitämällä hallussa rahoitusvaroja ja keräämällä
sopimukseen perustuvia rahavirtoja.Lisäksi rahoitus-
varat, kuten pankkitilisaldot, rahamarkkinatalletukset,
vakuustalletussaamiset ja repo-ostosopimukset, ovat osa
liiketoimintamallia, jonka tavoite saavutetaan pitämällä
rahoitusvaroja sopimukseen perustuvien rahavirtojen
keräämiseksi.
Likviditeettisijoitukset kuuluvat liiketoimintamalliin, jonka
tavoite saavutetaan sekä keräämällä sopimukseen
perustuvia rahavirtoja että myymällä rahoitusvaroja. Tämän
liiketoimintamallin perusteella rahoitusvarat on IFRS 9
-standardin mukaan luokiteltava käypään arvoon muiden
laajan tuloksen erien kautta kirjattaviksi.
SPPI-testi (Solely payment of principal and interest)
Luokitteluprosessin toisessa vaiheessa konserni arvioi
rahoitusvarojen sopimusehtoja tunnistaakseen läpäisevät-
kö ne SPPI-testin. SPPI-testissä arvioidaan rahoitusvaran
sopimukseen perustuvia rahavirtaominaisuuksia. Raha-
virtojen tulee olla yksinomaan pääoman ja koron maksua
läpäistäkseen SPPI-testin.
“Pääomalla” tarkoitetaan tässä testissä rahoitusvarojen
käypää arvoa alkuperäisellä kirjaushetkellä, ja se voi
muuttua rahoitusvarojen elinkaaren aikana esimerkiksi
pääoman takaisinmaksujen tai yli- tai alikurssin jaksottami-
sen johdosta.
Lainanantojärjestelyssä koron merkittävimmät osatekijät
ovat tyypillisesti korvaus rahan aika-arvosta ja luottoriskis-
tä. SPPI-arvioinnissa konserni käyttää harkintaa ja ottaa
huomioon merkitykselliset tekijät, kuten missä valuutassa
rahoitusvaroihin kuuluva erä on ja mille ajanjaksolle korko
on määritetty.
Rahoitusvarat on arvostettava käypään arvoon tulos-
vaikutteisesti, mikäli ne sisältävät sopimusehtoja, jotka
eivät liity pääasialliseen lainajärjestelyyn ja synnyttävät
rahavirtoja, jotka eivät muodostu pelkästään pääoman
takaisinmaksusta ja korosta jäljellä olevalle pääomalle.
Näiden sopimusehtojen on johdettava suurempaan kuin
vähäiseen (de minimis) altistumiseen riskeille tai volati-
liteetille sopimukseen perustuvissa rahavirroissa, jotta
ne johtavat siihen, ettei rahoitusvara läpäise SPPI-testiä.
Konsernin rahoitusvaroista mm. osa strukturoiduista
lainasopimuksista eivät täytä SPPI-kriteereitä. Nämä rahoi-
tusinstrumentit arvostetaan pakotetusti käypään arvoon
tulosvaikutteisesti.
SPPI-testin vaatimusten seurauksena rahoitusvaroihin
sisältyvät kytketyt johdannaiset tulisivat luokitelluksi käy-
pään arvoon tulosvaikutteisesti, eikä IFRS 9 -standardi salli
kytketyn johdannaisen erottamista rahoitusvarojen osalta.
Jaksotettu hankintameno
Rahoitusvara luokitellaan jaksotettuun hankinta-
menoon, jos se täyttää molemmat seuraavista ehdoista
eikä sitä ole luokiteltu nimenomaisesti käypään arvoon
tulosvaikutteisesti:
• Vara kuuluu liiketoimintamalliin, jonka tavoitteena on
rahoitusvarojen hallussapito sopimukseen perustuvien
rahavirtojen keräämiseksi; ja
• Rahoitusvaroihin kuuluvan erän sopimusehdoissa
määrätään tiettyinä ajankohtina toteutuvista raha-
virroista, jotka ovat yksinomaan pääoman ja jäljellä
olevan pääomamäärän koron maksua.
Tähän ryhmään kuuluvat rahoitusvarat kirjataan alun
perin käypään arvoon, jota oikaistaan näihin suoraan
liittyvillä transaktiokustannuksilla. Nämä varat arvostetaan
myöhemmin jaksotettuun hankintamenoon käyttämällä
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
efektiivisen koron menetelmää. Arvonalentumisen mää-
rittäminen perustuu odotettavissa olevan luottotappion
malliin, joka kuvataan luvussa Rahoitusvarojen arvonalen-
tuminen. Jaksotettuun hankintamenoon luokitelluista
rahoitusvaroista saadut korot kirjataan tulosvaikutteisesti
erään Korkotuotot ja muut vastaavat tuotot. Odotettavissa
olevat luottotappiot kirjataan tulosvaikutteisesti erään
Rahoitusvarojen arvonalentumis- ja luottotappiot.
IFRS 9 -standardin edellyttämän liiketoimintamallin
arvioinnin perusteella rahoitusvaroihin, jotka luokitellaan
jaksotettuun hankintamenoon, sisältyy konsernin
antolainaportfolio, johon lasketaan lyhyt- ja pitkäaikaiset
antolainat sekä rahamarkkinatalletukset, repo-ostosopi-
mukset, pankkitilisaldot ja vakuustalletussaamiset. Kaikkia
edellä mainittuja varoja ei voida luokitella jaksotettuun
hankintamenoon liiketoimintamallin edellyttämällä tavalla,
sillä tietyt antolainasopimukset eivät läpäise SPPI-testiä.
Kyseiset strukturoidut antolainasopimukset arvostetaan
pakotetusti käypään arvoon tulosvaikutteisesti.
Konserni suojaa pääsääntöisesti kiinteäkorkoiset ja pitkiin
viitekorkoihin sidotut antolainat ja näihin sovelletaan
käyvän arvon suojauslaskentaa. Suojauslaskennan koh-
teena olevat antolainat arvostetaan suojatun riskin osalta
käypään arvoon. Suojauslaskennan periaatteet kuvataan
tämän liitteen kohdassa Suojauslaskenta. Liitteessä 26
Suojauslaskenta on kuvattu, miten suojauslaskenta on
konsernissa toteutettu.
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen
erien kautta kirjattavat
Vieraan pääoman ehtoinen rahoitusvara luokitellaan
käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta
kirjattavaksi, jos molemmat seuraavat ehdot täyttyvät,
eikä sitä ole luokiteltu nimenomaisesti käypään arvoon
tulosvaikutteisesti:
• Rahoitusvaroihin kuuluvaa erää pidetään hallussa
sellaisen liiketoimintamallin mukaisesti, jonka tavoite
saavutetaan sekä keräämällä sopimukseen perustuvia
rahavirtoja että myymällä rahoitusvaroja; ja
• Rahoitusvaroihin kuuluvan erän sopimusehtojen mu-
kaisesti tiettyinä ajankohtina toteutuvat rahavirrat, ovat
yksinomaan pääoman ja jäljellä olevan pääomamäärän
koron maksua.
Tähän ryhmään kuuluvat rahoitusvarat kirjataan alun perin
käypään arvoon, jota oikaistaan näihin suoraan liittyvillä
transaktiokustannuksilla. Myöhemmät muutokset käyväs-
sä arvossa kirjataan muiden laajan tuloksen erien kautta ja
esitetään Käyvän arvon rahastossa oikaistuna laskennal-
lisella verolla. Arvonalentumisen määrittäminen perustuu
odotettavissa olevan luottotappion malliin, joka kuvataan
luvussa Rahoitusvarojen arvonalentuminen. Valuuttakurs-
sivoitot ja -tappiot valuuttamääräisistä saamistodistuksista
kirjataan tulosvaikutteisesti erään Arvopaperikaupan ja
valuuttatoiminnan nettotuotot. Saamistodistuksista saadut
korot kirjataan tulosvaikutteisesti erään Korkotuotot ja
muut vastaavat tuotot. Odotettavissa olevat luottotappiot
kirjataan tulosvaikutteisesti erään Rahoitusvarojen arvon-
alentumis- ja luottotappiot. Myynnin yhteydessä, aiemmin
muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattu kumulatiivinen
voitto tai tappio luokitellaan uudelleen oman pääoman
käyvän arvon rahastosta tulokseen ja esitetään erässä
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattu-
jen rahoitusvarojen nettotuotot.
Oman pääoman ehtoisen sijoituksen, jota ei pidetä myyn-
titarkoituksessa, alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä
konserni voi peruuttamattomasti valita, että myöhemmät
käyvän arvon muutokset kirjataan muiden laajan tuloksen
erien kautta. Kun tämä valinta on tehty, laajan tuloksen
muissa erissä esitettyjä määriä ei siirretä myöhemmin
tulokseen. Näille sijoituksille saatavat osingot kirjataan
tulokseen, ellei osinko ole selvästi sijoituksen hankintame-
non palautusta. Valinta tehdään sijoituskohtaisen arvioin-
nin perusteella. Konserni arvostaa kaikki oman pääoman
ehtoiset sijoituksensa käypään arvoon tulosvaikutteisesti.
IFRS 9 -standardin edellyttämän liiketoimintamallin arvi-
oinnin perusteella likviditeettisalkussa olevat sijoitukset on
luokiteltava käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien
kautta kirjattaviksi. Likviditeettisalkku koostuu pääosin
kiinteä- ja vaihtuvakorkoisista saamistodistuksista ja sijoi-
tustodistuksista. Nämä sijoitukset läpäisevät SPPI-testin.
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
Rahoitusvara luokitellaan käypään arvoon tulosvaikut-
teisesti, ellei sitä luokitella jaksotettuun hankintamenoon
tai käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta
kirjattavaksi. Tämä ryhmä sisältää seuraavat varat:
• johdannaisvarat
• vieraan pääoman ehtoiset rahoitusinstrumentit, joiden
kassavirrat eivät sopimusehtojen perusteella edusta
pääoman takaisinmaksuja ja korkoa jäljellä olevalle
pääomalle
• oman pääoman ehtoiset sijoitukset
• rahoitusvarat, jotka on luokiteltu nimenomaisesti
käypään arvoon tulosvaikutteisesti alkuperäisen kirjaa-
misen yhteydessä.
Tämän ryhmän rahoitusvarat on alkuperäisen kirjaamisen
yhteydessä kirjattu käypään arvoon, ja niihin liittyvät
transaktiokustannukset on kirjattu toteutumishetkellä
tulosvaikutteisesti. Myöhemmin nämä rahoitusvarat
arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Käyvän
arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmassa erään Arvo-
paperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot. Käypään
arvoon tulosvaikutteisesti luokiteltujen rahoitusvarojen
korot kirjataan tulosvaikutteisesti erään Korkotuotot ja muut
vastaavat tuotot.
Luokiteltu nimenomaisesti käypään arvoon
tulosvaikutteisesti
Alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä konserni voi
nimenomaisesti määrittää tietyt rahoitusvarat arvostet-
tavaksi käypään arvoon tulosvaikutteisesti (käyvän arvon
optio). Tämä peruuttamaton määrittäminen tehdään,
jos se poistaa tai vähentää merkittävästi arvostukseen
tai kirjaamiseen liittyviä epäjohdonmukaisuuksia (toisin
sanoen poistaa kirjanpidollista epäsymmetriaa), joita
saattaisi muuten aiheutua rahoitusvarojen arvostamisesta
eri perusteilla. Rahoitusvarat, jotka konserni on luokitellut
nimenomaisesti käypään arvoon tulosvaikutteisesti, sisäl-
tää likviditeettisalkun saamistodistukset, joiden korkoriski
on suojattu korko- ja valuuttajohdannaisilla.
Rahoitusvelkojen luokittelu ja arvostaminen
Rahoitusvelka luokitellaan alkuperäisen kirjaamisen
yhteydessä jaksotettuun hankintamenoon tai käypään
arvoon tulosvaikutteisesti. Tietyt rahoitusvelat, jotka muu-
ten täyttävät vaatimukset jaksotettuun hankintamenoon
luokittelemisesta, voidaan luokitella peruuttamattomasti
nimenomaisesti käypään arvoon tulosvaikutteisesti sovel-
tamalla käyvän arvon optiota. Rahoitusvelkoja ei luokitella
uudelleen alkuperäisen kirjaamisen jälkeen.
Jaksotettu hankintameno
Rahoitusvelat luokitellaan jaksotettuun hankintamenoon,
lukuun ottamatta
• johdannaisvelkoja; ja
• velkoja, jotka on luokiteltu käypään arvoon tulosvaikut-
teisesti arvostettaviksi.
Tämän ryhmän rahoitusvelat kirjataan alun perin käypään
arvoon, jota oikaistaan niihin suoraan liittyvillä transaktio-
kustannuksilla. Tämän jälkeen velat arvostetaan jaksotet-
tuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä.
Veloille maksettu korko kirjataan tulosvaikutteisesti erään
Korkokulut ja muut vastaavat kulut.
Rahoitusvelat, jotka luokitellaan jaksotettuun hankin-
tamenoon, sisältävät velkoja luottolaitoksille, velkoja
yleisölle ja julkisyhteisöille ja yleiseen liikkeeseen laskettuja
velkakirjoja. Konserni soveltaa käyvän arvon suojauslas-
kentaa IFRS 9 -standardin mukaan rahoitusvelkoihin, jotka
on luokiteltu jaksotettuun hankintamenoon ja jotka on
suojattu. Suojauslaskennan periaatteet kuvataan tämän
liitteen kohdassa Suojauslaskenta. Liitteessä 26 Suojaus-
laskenta on kuvattu, miten suojauslaskenta on konsernissa
toteutettu.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
Rahoitusvelka luokitellaan käypään arvoon tulosvaikuttei-
sesti, ellei sitä ole luokiteltu jaksotettuun hankintamenoon.
Tämä ryhmä sisältää johdannaissopimukset ja velat, jotka
luokitellaan nimenomaisesti käypään arvoon tulosvaikut-
teisesti alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä.
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Tämän ryhmän rahoitusvelat kirjataan alun perin käypään
arvoon. Myöhemmät käyvän arvon muutokset esitetään
tuloslaskelman erässä Arvopaperikaupan ja valuuttatoimin-
nan nettotuotot. Veloille maksettu korko kirjataan tulosvai-
kutteisesti erään Korkokulut ja muut vastaavat kulut.
Luokiteltu nimenomaisesti käypään arvoon
tulosvaikutteisesti
Alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä konserni voi
nimenomaisesti luokitella tietyt rahoitusvelat käypään
arvoon tulosvaikutteisesti. Tämä nimenomainen luokittelu
tehdään:
• Jos se poistaa tai vähentää merkittävästi kirjanpidollista
epäsymmetriaa (accounting mismatch); tai
• Jos rahoitusvelkoja hallinnoidaan ja niiden tuloksellisuut-
ta arvioidaan käyvän arvon pohjalta, dokumentoidun
riskienhallinta- tai sijoitusstrategian mukaisesti.
Kuntarahoitus-konserni on luokitellut lyhytaikaiset
valuuttamääräiset velkasitoumukset, jotka on suojattu
valuuttajohdannaisilla, nimenomaisesti käypään arvoon
tulosvaikutteisesti. Luokittelun avulla poistetaan kirjanpi-
dollista epäsymmetriaa, joka muuten syntyisi johdannaisen
ja rahoitusvelan eri arvostusperiaatteista johtuen. IFRS 9
-siirtymässä konserni luokitteli myös tietyt rahoitusvelat
nimenomaisesti käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Siirty-
mässä nimenomaisesti käypään arvoon tulosvaikutteisesti
luokitellut rahoitusvelat ovat rahoitusvelkoja, jotka on
suojattu konsernin riskienhallintaperiaatteiden mukaisesti,
mutta joihin ei sovelleta IFRS 9 -standardin mukaista
käyvän arvon suojauslaskentaa. Riskienhallinnallisesta
suojauksesta johtuvan kirjanpidollisen epäsymmetrian
poistamiseksi nämä velkainstrumentit on luokiteltu nimen-
omaisesti käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Luokittelun
seurauksena kaikki rahoitusvelat, jotka sisältävät erotet-
taviksi vaadittavia kytkettyjä johdannaisia, on luokiteltu
nimenomaisesti käypään arvoon tulosvaikutteisesti.
Kytketty johdannainen on osa hybridi-instrumenttia, joka
sisältää johdannaisiin kuulumattoman pääsopimuksen ja
kytketyn johdannaisen, josta johtuen sopimuksen rahavirrat
voivat vaihdella samankaltaisella tavalla kuin itsenäisen joh-
dannaisen rahavirrat. Mikäli kytketyn johdannaisen taloudel-
liset ominaispiirteet ja riskit eivät liity läheisesti pääsopimuk-
sen taloudellisiin ominaispiirteisiin, on velkainstrumenttiin
liittyvä kytketty johdannainen erotettava pääsopimuksesta.
Erotettu kytketty johdannainen arvostetaan käypään arvoon
ja sen käyvän arvon muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti.
Jos kytketyn johdannaisen arvoa ei pystytä erikseen
määrittämään, on koko hybridi-instrumentti luokiteltava
nimenomaisesti käypään arvoon tulosvaikutteisesti.
Kuntarahoituksen liikkeeseen laskemat velkakirjat voivat
sisältää korko- tai erääntymisehtoja, joiden taloudelliset
ominaispiirteet ja riskit eivät liity läheisesti pääsopimuksen
ominaispiirteisiin. Konserni suojaa kaikki strukturoidut
korko- ja erääntymisehdot liikkeeseen lasketuissa velkakir-
joissa vastakkaisen ehtoisella johdannaisella ja luokittelee
ne nimenomaisesti käypään arvoon tulosvaikutteisesti
arvostettavaksi eikä edellä kuvattuja komponentteja näin
ollen eroteta pääsopimuksesta.
Nimenomaisesti käypään arvoon tulosvaikutteisesti
luokiteltujen rahoitusvelkojen käyvän arvon muutos,
lukuun ottamatta käyvän arvon muutosta, joka johtuu
oman luottoriskin muutoksesta, kirjataan tuloslaskelmaan
erään Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot.
Rahoitusvelkaa suojaavan johdannaisinstrumentin käyvän
arvon muutos kirjataan samaan tuloslaskelmaerään. Kun
rahoitusvelka luokitellaan nimenomaisesti käypään arvoon
tulosvaikutteisesti, konsernin oman luottoriskin muutosten
osuus käyvän arvon muutoksesta esitetään erikseen
muiden laajan tuloksen erässä Nimenomaisesti käypään ar-
voon tulosvaikutteisesti luokiteltujen rahoitusvelkojen oman
luottoriskin muutoksesta aiheutuva käyvän arvon muutos.
Oman luottoriskin muutoksen erottamiseksi rahoitusvelan
käyvän arvon muutoksesta konserni soveltaa IFRS 13
-standardin mukaista tuottoihin perustuvaa lähestymis-
tapaa (income approach). Valtaosalle nimenomaisesti
käypään arvoon tulosvaikutteisesti luokitelluille rahoitus-
veloille ei ole saatavilla markkinahintoja, sillä niillä ei käydä
aktiivisesti kauppaa jälkimarkkinoilla. Oman luottoriskin
erottamiseksi kehitetyssä arvostusmenetelmässä käyte-
tään syöttötietoina Kuntarahoituksen jälkimarkkinakäyriä
eri valuutoissa (benchmark curves), markkinatietoa
valuuttojen välisistä viitekoronvaihtosopimusten pree-
mioista (cross currency basis spread) sekä toteumatietoa
Kuntarahoituksen liikkeeseen laskettujen velkojen luotto-
marginaalista (credit spread). Näiden tietojen perusteella
saadaan määritettyä eri raportointiajankohdille arvostus-
käyrä, jolla arvostetaan nimenomaisesti käypään arvoon
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
tulosvaikutteisesti luokitellut rahoitusvelat. Vertaamalla
tekohetken ja raportointihetken käyrillä laskettua käypää
arvoa voidaan määrittää konsernin oman luottoriskin
muutoksen vaikutus rahoitusvelan käypään arvoon.
Rahoitusvarojen ja -velkojen taseeseen kirjaaminen ja
taseesta pois kirjaaminen
Rahoitusvarat merkitään taseeseen selvityspäivänä ja
rahoitusvelat silloin, kun vastike saadaan. Johdannaiset
merkitään taseeseen kaupantekopäivänä.
Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun sopimusperus-
teinen oikeus varoihin lakkaa tai kun oikeudet on siirretty
toiselle osapuolelle. Rahoitusvelat kirjataan pois taseesta,
kun velvoitteet on täytetty.
Olennaisesta ehtojen muutoksesta johtuva pois kirjaaminen
Konserni kirjaa rahoitusvaran, kuten antolainan, pois
taseesta, kun ehdot on neuvoteltu siinä määrin uudelleen,
että kyseessä on uusi laina. Uutena taseeseen kirjatut lai-
nat luokitellaan vaiheeseen 1 odotettavissa olevan luotto-
tappion laskemista varten, ellei katsota, että muokattu laina
on luottoriskin johdosta arvoltaan alentunut (Purchased
or Originated Credit Impaired, POCI). Jos muutos ei johda
olennaisesti muuttuneisiin rahavirtoihin, muutos ei aiheuta
taseesta pois kirjaamista.
Jos olemassa oleva rahoitusvelka korvataan toisella
samalta lainanantajalta huomattavasti erilaisin ehdoin tai
nykyisen velan ehtoja muutetaan olennaisesti, tällaista
vaihtoa tai muutosta pidetään alkuperäisen velan taseesta
pois kirjaamisena ja uuden velan taseeseen kirjaamisena.
Rahoitusvarojen arvonalentuminen
IFRS 9 -standardissa arvonalentumisen vaatimukset
perustuvat kolmivaiheiseen lähestymistapaan odotettavissa
olevien luottotappioiden määrittämiseksi. Rahoitusvaroihin,
jotka luokitellaan jaksotettuun hankintamenoon tai käypään
arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattaviksi,
sovelletaan IFRS 9 -standardin mukaista arvonalentumisen
kirjaamista. Myös rahoitusleasingsaamiset ja taseen ulko-
puoliset luottolupaukset ovat arvonalentumisen soveltami-
sen piirissä johtuen niiden luottoriskistä. Lisätietoja rahoitus-
varojen luokittelusta on annettu tämän liitteen kappaleessa
Rahoitusinstrumenttien luokittelu- ja arvostamisperiaatteet.
Rahoitusvarojen arvonalentuminen lasketaan sen luottotap-
pion perusteella, jonka odotetaan aiheutuvan 12 kuukauden
aikana, ellei alkuperäisen kirjaamisen jälkeen ole tapahtunut
merkittävää luottoriskin lisääntymistä, jolloin varaus
lasketaan siinä tapauksessa varan koko voimassaoloajan
aikana odotettavissa olevan luottotappion perusteella. Sekä
voimassaoloajan että seuraavien 12 kuukauden aikana
odotettavissa olevat luottotappiot lasketaan yksittäiselle va-
ralle. Ryhmäkohtaista arviointia on käytetty määriteltäessä
johdon harkintaan perustuva lisävaraus.
Odotettavissa olevien luottotappioiden määrittäminen
Odotettavissa olevien luottotappioiden arvonalentumis-
malliin sisältyvät varat luokitellaan kolmeen vaiheeseen.
Vaihe 1 sisältää varat, joiden luottoriski ei ole lisääntynyt
merkittävästi. Vaihe 2 sisältää varat, joiden luottoriski on
merkittävästi lisääntynyt, ja vaihe 3 sisältää varat, jotka
ovat arvoltaan alentuneita ja siten täyttävät laiminlyönnin
määritelmän. Laiminlyönniksi määritellään tilanne, jossa
saaminen on erääntynyt yli 90 päivää tai konserni arvioi
saamisen maksun epätodennäköiseksi esimerkiksi kon-
kurssin tai ongelmallisten uudelleenjärjestelyjen johdosta.
Määritelmä on yhtenäinen konsernin vakavaraisuuslas-
kennan ja riskienhallinnan kanssa sekä kansainvälisten
valvojien edellyttämän laiminlyönnin määritelmän kanssa.
Vaiheessa 1 varaus vastaa 12 kuukaudelta odotettavissa
olevaa luottotappiota. Vaiheissa 2 ja 3 varaus vastaa koko
voimassaoloajalta odotettavissa olevia luottotappioita.
Konserni laskee odotettavissa olevat luottotappiot kolmen
todennäköisyyksillä painotetun skenaarion perusteella
määrittääkseen odotettavissa olevat maksuvajeet. Vastuun
sopimukseen perustuvien kassavirtojen nykyarvoa ver-
rataan odotettavissa olevien tulevaisuuden kassavirtojen
nykyarvoon. Jos sopimukseen perustuvien kassavirtojen
summa on korkeampi kuin odotettavissa olevat tulevai-
suuden kassavirrat, erotus kirjataan odotettavissa olevana
luottotappiona. Odotettavissa olevat tulevaisuuden kassa-
virrat diskontataan efektiivisellä korolla. Vakuuksien käypä
arvo ja saadut takaukset otetaan huomioon odotettavissa
olevien tulevaisuuden kassavirtojen laskennassa.
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Odotettavissa olevien luottotappioiden laskentaperiaatteet on kuvattu alla.
Sen pääelementit ovat seuraavat:
PD Laiminlyönnin todennäköisyys (Probability of Default) on arvio siitä toden-
näköisyydestä, että laiminlyönti tapahtuu tietyllä aikavälillä. Laiminlyönti voi
tapahtua vain tiettynä aikana arvioinnin kohteena olevan ajanjakson kuluessa,
jos vastuuta ei ole aiemmin kirjattu pois taseesta ja se on vielä olemassa.
Vaiheiden välisissä siirtymissä käytettävä PD määritetään asiakastasolla.
Vastuun odotettavissa olevan luottotappion laskennassa käytettävässä PD:ssä
huomioidaan myös saadut takaukset, niin että odotettavissa olevan luottotappion
laskennassa käytetään Suomen valtion PD:tä.
EAD Vastuun määrä laiminlyöntihetkellä (Exposure at Default) on arvio vastuun määrästä
tulevaisuuden laiminlyöntihetkellä ottaen huomioon odotettavissa olevat vastuun
muutokset raportointipäivämäärän jälkeen. Muutoksiin luetaan etukäteen
tapahtuvat pääoman lyhennykset ja koron maksu sopimuksen aikataulun
mukaisesti tai muutoin sekä odotettavissa olevat nostot sitovista järjestelyistä ja
kertynyt korko maksamatta jääneistä maksuista.
LGD Maksujen laiminlyönnistä johtuva tappio-osuus (Loss Given Default) on arvio
tappiosta, joka aiheutuu, kun laiminlyönti tapahtuu tiettynä ajankohtana. Se
perustuu sopimukseen perustuvien kassavirtojen ja niiden kassavirtojen, joita
lainanantaja odottaa saavansa, väliseen erotukseen huomioiden vakuuden
realisoinnista saatavat kassavirrat.
Odotettavissa olevia luottotappioita määrittäessä konserni huomioi kolme skenaariota.
Kuhunkin näistä liittyvät erilaiset laiminlyönnin todennäköisyydet (PD), vastuun määrät
laiminlyöntihetkellä (EAD) ja tappio-osuudet (LGD). Tarvittaessa otetaan huomioon useita
skenaarioita, ja arviointi sisältää sen, miten laiminlyötyjä lainoja odotetaan perittävän takai-
sin sisältäen todennäköisyyden, jolla lainat maksetaan takaisin, sekä vakuuden arvon tai
määrän, joka voidaan saada kyseisen varan myynnistä. Maksimiajanjakso, jolta luottotap-
piot määritetään, on rahoitusinstrumentin sopimukseen perustuva elinikä, ellei konsernilla
ole lainmukaista oikeutta irtisanoa sitä aikaisemmin.
Arvonalentumistappiot ja niiden palautukset kirjataan ja esitetään erikseen tappioista ja
tuotoista, jotka syntyvät lainaehtojen muutoksista. Lainaehtojen muutosten voitot ja tappiot
käsitellään oikaisuna rahoitusvaran bruttokirjanpitoarvoon.
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Odotettavissa olevien luottotappioiden laskenta periaatteet on tiivistetty alla:
• Vaihe 1: Jos luottoriski ei ole merkittävästi kasvanut alkuperäisen kirjaamisen jälkeen,
varaus perustuu 12 kuukauden ajalta odotettavissa oleviin tappioihin. Odotettavissa
olevat luottotappiot seuraavien 12 kuukauden ajalta lasketaan osuutena koko elinkaaren
aikana odotettavissa olevasta luottotappiosta. Tämä osuus sisältää luottotappioita, jotka
aiheutuvat rahoitusinstrumentin maksun laiminlyöntitapahtumista, jotka ovat mahdollisia
12 kuukauden kuluessa raportointipäivämäärästä. Konserni laskee 12 kuukauden
odotettavissa olevien luottotappioiden varauksen olettaman perusteella, että laiminlyönti
tapahtuu raportointipäivää seuraavan 12 kuukauden aikana. Odotettavissa olevia 12
kuukauden laiminlyöntitodennäköisyyksiä sovelletaan ennusteeseen vastuun määrästä
laiminlyöntihetkellä (EAD) ja ne kerrotaan odotettavissa olevalla tappio-osuudella (LGD)
sekä diskontataan efektiivisellä korolla.
• Vaihe 2: Jos vastuu on osoittanut merkittävää luottoriskin lisääntymistä myöntämisen
jälkeen, mutta ei ole luottoriskin johdosta arvoltaan alentunut, konserni tekee varauksen
odotettavissa olevista luottotappioista koko voimassaoloajalta. Laskentatapa vastaa
yllä esitettyä useiden skenaarioiden käytön osalta, mutta laiminlyönnin todennäköi-
syydet (PD) ja tappio-osuudet (LGD) arvioidaan instrumentin koko voimassaoloajalta.
Odotettavissa olevat maksuvajeet diskontataan efektiivisellä korolla.
• Vaihe 3: Jos tiettyjen lainojen katsotaan olevan luottoriskin johdosta arvoltaan alentunei-
ta, konserni kirjaa odotettavissa olevat luottotappiot koko voimassaoloajalta. Näille vas-
tuille korkotuotto lasketaan soveltamalla efektiivistä korkoa jaksotetulle hankintamenolle
(vähennettynä arvonalentumiskirjauksella).
• Rahoitusvaroja, joiden katsotaan olevan luottoriskin johdosta arvoltaan alentuneita jo
osto- tai myöntöhetkellä, kutsutaan nimellä POCI-varat (Purchased or Originated Credit
Impaired).
• Luottolupaukset: Arvioidessaan nostamattomien lainasitoumusten odotettavissa olevia
luottotappioita konserni arvioi odotetun voimassaoloajan kuluessa todennäköisesti
lainasitoumuksesta nostettavaa määrää. Odotettavissa olevat luottotappiot lasketaan
odotettavissa olevien maksuvajeiden nykyarvon perusteella, jos laina nostetaan,
kolmen todennäköisyyksillä painotetun skenaarion perusteella. Odotettavissa olevat
maksuvajeet diskontataan lainan arvioidun odotettavissa olevan efektiivisen koron arvion
perusteella.
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Jokaisena raportointipäivänä konserni arvioi, ovatko vastuiden luottoriskit lisääntyneet
merkittävästi alkuperäisen kirjaamisen jälkeen. Arviointi tehdään sopimuskohtaisesti
vertaamalla odotetun voimassaoloajan aikana tapahtuvaa laiminlyöntiriskiä raportoin-
tiajankohdan ja alkuperäisen kirjaushetken välillä. Konserni ottaa huomioon järkevän ja
perusteltavissa olevan informaation, joka on relevanttia ja saatavilla tähän tarkoitukseen
ilman kohtuuttomia kustannuksia tai vaivannäköä. Jos yksi seuraavista tekijöistä osoittaa,
että luottoriski on lisääntynyt merkittävästi, instrumentti siirretään vaiheesta 1 vaiheeseen 2:
• Merkittävän luottoriskin lisääntymisen kynnysarvot, jotka perustuvat sekä
prosentuaaliseen että absoluuttiseen muutokseen laiminlyönnin toden näköisyydessä
verrattuna alkuperäiseen vaiheeseen (12MPD ≤ 1 %: 12MPD kaksinkertaistuu ja kasvaa
0,5 %-yksiköllä / 12MPD > 1 %: 12MPD kaksinkertaistuu tai kasvaa 2,0 %-yksiköllä)
• Kvalitatiiviset lisätekijät, kuten lainanhoitojoustot ja tarkkailulistalla olevat vastapuolet
• Rahoitusvarat, joiden takaisinmaksu on viivästynyt yli 30 päivää.
Siirrot vaiheen 2 ja vaiheen 3 välillä perustuvat siihen, onko rahoitusvara luottoriskin
johdosta arvoltaan alentunut. Rahoitusvara on arvoltaan alentunut, jos arvonalentumisesta
on objektiivista näyttöä. Vastuu siirtyy odotettavissa olevien luottotappioiden vaiheesta
toiselle, kun luoton laatu heikkenee. Jos myöhemmän ajanjakson aikana luoton laatu
paranee ja aiemmin varan myöntämisen jälkeen merkittäväksi arvioitu luottoriskin lisään-
tyminen peruuntuu, koeajan ja tiettyjen kriteerin täyttämisen jälkeen, odotettavissa olevien
luottotappioiden laskentaperusta muuttuu tällöin elinkaaren aikana odotettavissa olevista
luottotappioista takaisin 12 kuukauden aikana odotettavissa oleviksi luottotappioiksi.
Siirrot vaiheesta 1 vaiheisiin 2 tai 3 sekä vaiheesta 2 vaiheeseen 3 tehdään viipymättä.
Siirrot vaiheesta 2 vaiheeseen 1 sekä vaiheesta 3 vaiheeseen 2 edellyttää, että siirtokriteerit
ovat täyttyneet 6 kuukauden ajan ennen siirtoa (probation period).
Odotettavissa olevien luottotappioiden määrittämisessä laskentamalliin sisällytetään
tulevaisuuteen suuntautuvaa informaatiota ja makroekonomisia skenaarioita. Käytettävät
skenaariot ovat samoja, joita käytetään konsernin taloudellisessa vuosisuunnittelussa sekä
stressitestauksessa. Makroekonomiset ennusteet kattavat kolme vuotta ja koska luotetta-
vaa yli kolme vuotta kattavaa ennustetta ei ole saatavilla, myös ennusteisiin ja skenaarioihin
perustuva oikaisu tehdään kolmelle vuodelle. Skenaarioita on käytössä pääsääntöisesti
kolme; perus, vahva ja heikko. Skenaarioille arvioidaan toteutumisen todennäköisyydet.
Käytössä olevat makrotaloudelliset muuttujat suomalaisille rahoitusvaroille ovat Suomen
valtion pitkäaikaiset korot sekä asuntojen hintakehitys ja työttömyysaste. Niiden ennusteet
sisällytetään makrotaloudellisiin skenaarioihin. Muille kuin suomalaisille rahoitusvaroille
käytetään Euroopan keskuspankin julkaisemia stressitestiskenaarioita.
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Lainanhoitojoustot ja muutetut lainat
Konserni tekee toisinaan myönnytyksiä tai muutoksia
alkuperäisiin lainan tai muun saamisen ehtoihin velallisen
taloudellisten vaikeuksien johdosta sen sijaan, että se
ottaisi haltuunsa vakuuksia. Lainanhoitojoustot ovat
asiakkaan aloitteesta sovittuja helpotuksia alkuperäiseen
maksuohjelmaan, ja niillä pyritään auttamaan asiakasta
selviytymään väliaikaisista maksuvaikeuksista. Terveitä
lainanhoitojousto-saamisia ovat koeajalla olevat järjestä-
mättömistä saamisista jo tervehtyneet lainanhoitojousto-
saamiset tai saamiset, joissa lainanhoitojousto on tehty
sopimukseen, joka ei ollut järjestämätön. Muista kuin
asiakkaan taloudellisista vaikeuksista johtuneita maksuoh-
jelmamuutoksia ei luokitella lainanhoitojoustoiksi. Konserni
katsoo kyseessä olevan lainahoitojousto, kun kyseiset
myönnytykset tai muutokset annetaan velallisen nykyisten
tai odotettavissa olevien taloudellisten vaikeuksien perus-
teella, eikä konserni olisi suostunut niihin, jos velallinen olisi
ollut hyvässä taloudellisessa tilassa.
Kun laina tai muu saaminen on luokiteltu lainanhoitojous-
toksi, se säilyy lainanhoitojoustona vähintään 24 kuukau-
den koeajan ajan. Jotta laina tai muu saaminen voitaisiin
luokitella uudelleen ja poistaa lainanhoitojoustojen ryh-
mästä, asiakkaan tulee täyttää kaikki seuraavat kriteerit:
• Asiakkaan on suoritettava maksuja (performing) kaikkien
lainojen ja muiden saamisten osalta.
• Kahden vuoden koeaika on umpeutunut, laskien päivä-
määrästä, josta lähtien lainanhoitojoustetun sopimuksen
katsottiin taas suorittavan maksuja.
• Vähintään puolet koeajasta on saatu säännöllisiä mak-
suja, joiden määrä on enemmän kuin vähäinen osuus
pääomasta tai korosta.
• Asiakkaalla ei ole sopimusta, joka olisi viivästynyt enem-
män kuin 30 päivää.
Lainanhoitojoustot ja maksuviivästykset raportoidaan
säännöllisesti johdolle indikaattorina mahdollisesta asiak-
kaan maksukyvyttömyydestä.
Odotettavissa olevan luottotappion vähennyserän
esittäminen taseessa
Odotettavissa olevat luottotappioiden vähennyserät
kirjataan tulokseen ja vastakirjaus tehdään taseeseen
seuraavasti:
• Jaksotettuun hankintamenoon luokitellut rahoitusvarat:
varojen bruttokirjanpitoarvon vähennyksenä.
• Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kir-
jattavat vieraan pääomanehtoiset rahoitusvarat: vähen-
nyserää ei kirjata taseen varojen bruttokirjanpitoarvon
vähennyksenä, koska kyseisten varojen kirjanpitoarvo
on varojen käypä arvo. Vähennyserä kirjataan muiden
laajan tuloksen erien kautta käyvän arvon rahastoon.
Käyvän arvon rahastoon kirjattu kertynyt vähennyserä
kirjataan tulosvaikutteisesti varojen taseesta pois kirjaa-
misen hetkellä.
• Rahoitusleasingsaamiset: varojen bruttokirjanpitoarvon
vähennyksenä.
• Sitovat luottolupaukset: kirjataan erään Varaukset ja
muut velat.
Lopullisen luottotappion kirjaaminen
Rahoitusvaroista kirjataan osittainen tai täysimääräinen
lopullinen luottotappio, kun konserni ei voi kohtuudella
odottaa saavansa perityksi rahoitusvaroihin kuuluvaa erää.
Tällainen tilanne on kyseessä yleensä silloin, kun konserni
katsoo, että lainanottajalla tai takaajalla ei ole varoja tai
tulonlähteitä, jotka voisivat synnyttää riittävästi kassavirtoja
alaskirjauksen kohteena olevien summien takaisin maksa-
miseksi. Konsernin luottoriskiä ja luottoriskin hallintaa käsi-
tellään tarkemmin liitteessä 2. Jos lopullisen luottotappion
määrä on suurempi kuin kirjattujen odotettavissa olevien
luottotappioiden vähennyserän määrä, erotusta käsitellään
ensin vähennyserän lisäyksenä.
Alaskirjattuihin rahoitusvaroihin voi edelleen kohdistua
perintätoimenpiteitä, joita konserni soveltaa erääntyneiden
saamisten takaisinperintään. Myöhemmät takaisin perityt
määrät lopullisista luottotappioista vähentävät kulukirjaus-
ta tuloslaskelmassa.
Suojauslaskenta
Konsernin korko- ja valuuttakurssiriskejä hallitaan
johdannaisten avulla. Markkinariskipolitiikan mukaisesti
suojausstrategiana on pääsääntöisesti suojata rahoi-
tusvarojen ja velkojen merkittävät valuutta- ja korkoriskit
erien osalta, joiden maturiteetti ylittää vuoden. Tämän
seurauksena ulkomaan valuutan määräiset erät muun-
netaan euromääräisiksi, kiinteät ja pitkiin viitekorkoihin
sidotut korkoehdot vaihdetaan koronvaihtosopimuksilla
ehdoiltaan lyhyempiin vaihtuviin korkoihin.
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Käyvän arvon suojauslaskentaa sovelletaan euromääräi-
siin rahoitusvaroihin ja -velkoihin, joissa suojauskohteen
korko on johdannaisella muutettu vaihtuvakorkoiseksi.
Käyvän arvon suojauslaskentaa sovelletaan myös
kiinteäkorkoisiin valuuttamääräisiin rahoitusvelkoihin,
joissa johdannaisella vaihdetaan suojauskohteen pääoma
euromääräiseksi ja sen korkosidonnaisuus vaihtuvakor-
koiseksi. Suojauslaskennan piirissä olevat suojaussuhteet
on dokumentoitu, ja ne ovat konsernin riskienhallinnan
tavoitteiden ja strategian mukaiset. Konserni ei sovella
rahavirran suojauslaskentaa.
Konserni soveltaa sekä IFRS 9 -standardin mukaista
suojauslaskentaa sekä IAS 39 -standardin mukaista
portfoliosuojauslaskentaa. IFRS 9 -standardin käyvän
arvon suojauslaskentaa sovelletaan kiinteäkorkoiseen
euromääräiseen varainhankintaan ja nollakuponkikorkoi-
seen euromääräiseen varainhankintaan. Suojauskohteena
euromääräisessä varainhankinnassa on korkoriski. IFRS
9 -standardin mukaista käyvän arvon suojauslaskentaa
sovelletaan myös kiinteäkorkoiseen sekä nollakupon-
kikorkoiseen valuuttamääräiseen varainhankintaan.
Kaikissa valuuttamääräisissä suojaussuhteissa konserni
on ottanut käyttöön ns. suojauskustannuksen eriyttämisen
(Cost-of-Hedging). Jokaisen suojaussuhteen osalta, kun
valuutanvaihtosopimus määritetään suojausinstrumentiksi,
eri valuuttojen välinen viitekoronvaihtosopimuksen
preemio (cross currency basis) erotetaan ja jätetään
suojaussuhteen ulkopuolelle. Johdannaisen koko käyvän
arvon muutoksen ja suojaussuhteeseen määritetyn
osuuden käyvän arvon muutoksen erotus kirjataan muiden
laajan tuloksen erien kautta suojauskustannuksena Suo-
jauskustannusrahastoon. Muutokset eri valuuttojen välisten
viitekoronvaihtosopimusten preemioissa vaikuttavat siten
muihin laajan tuloksen eriin eivätkä luo tehottomuutta
suojaussuhteeseen.
Rahoitusvelkojen osalta suojauskohde on arvostettu
jaksotettuun hankintamenoon, pois lukien suojattavan
korkoriskin osuutta, johon sovelletaan käyvän arvon
suojauslaskentaa. Konsernin luottoriski ei sisälly suojaus-
suhteeseen. Tekohetkellä konserni määrittelee jokaiselle
käyvän arvon suojauslaskennassa olevalle rahoitusvelalle
sopimuskohtaisesti luottomarginaalin (credit spread).
Luottomarginaalin määrä vastaa rahoitusvelan arvos-
tamisessa käytettävään diskonttokäyrään lisättävää
marginaalia, jota soveltamalla rahoitusvelan käypä arvo
suojauslaskennassa vastaa tekohetkellä liikkeeseen-
laskuhintaa. Luottomarginaali pysyy suojaussuhteen
aikana muuttumattomana ja sen nykyarvon perusteella
voidaan laskea rahoitusvelan käypä arvo suojatun riskin
osalta. Suojatun riskin arvonmuutos kirjataan suojaus-
kohteen kirjanpitoarvon oikaisuksi tulosvaikutteisesti
erään Suojauslaskennan nettotulos. Suojauskohteen ja
suojausinstrumentista suojaussuhteeseen määritetyn
osuuden välinen tehottomuus kirjataan tuloslaskelmaan.
Luottoriskin erottaminen käyvästä arvosta on edellytys
sille, että suojauslaskentaa voidaan soveltaa vain korko- ja
valuuttariskiin. Konserni käyttää koronvaihtosopimuksia ja
valuutanvaihtosopimuksia suojausinstrumentteina.
IFRS 9 -standardin mukaista käyvän arvon suojauslasken-
taa sovelletaan lisäksi strukturoituihin antolainoihin, jotka
läpäisevät SPPI-testin ja arvostettu näin ollen jaksotettuun
hankintamenoon ja jotka on suojattu 1:1 koronvaihtosopi-
muksilla. Antolainaan sisältyvä asiakasmarginaali ei ole osa
suojaussuhdetta.
Sekä varainhankinta että strukturoidut antolainat on
suojattu johdannaisilla, joilla on suojauskohdetta vastaavat
ehdot. Suojausaste suojauskohteen ja suojausinstrumen-
tin välillä on 1:1. Tämän seurauksena voidaan johdannaisen
käyvän arvon muutoksen odottaa kumoavan suojauskoh-
teen suojattavan riskin käyvän arvon muutoksen. Pros-
pektiivinen tehokkuustestaus on toteutettu todentamalla,
että keskeiset sopimusehdot (critical terms) täsmäävät.
Tehottomuutta syntyy suojaussuhteeseen johtuen
suojauskohteen ja suojausinstrumentin arvostamisessa
käytettävien korkokäyrien erosta. Lisäksi tehottomuutta
voisi syntyä mikäli keskeisissä ehdoissa esiintyisi eroja tai
johdannaisiin sisältyvä luottoriski kasvaisi. Konsernilla on
johdannaisvastapuolten kanssa vakuussopimuksia, joiden
avulla hallitaan johdannaisiin liittyvää vastapuoliriskiä.
Kaikkien suojaussuhteiden tehokkuus varmennetaan
suojaussuhteen alkamishetkellä sekä tämän jälkeen sään-
nöllisesti kvartaaleittain.
IFRS 9 -standardin mukaista suojauslaskentaa sovelletaan
myös kiinteäkorkoisiin ja pitkiin viitekorkoihin sidottuihin
leasingsaamisiin, joiden korkoriskiä suojataan korkojoh-
dannaisilla. Sopimuskoosta johtuen useampi sopimus
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
voidaan suojata yhdellä korkojohdannaisella, jonka ehdot
vastaavat suojattavien sopimusten yhdistelmää. Leasingiin
sisältyvä asiakasmarginaali ei ole osa suojaussuhdetta.
Leasingiin sovellettavan käyvän arvon suojauslaskennan
periaatteet vastaavat pitkälti yllä esitettyä, mutta suojaus-
tavasta johtuen prospektiivinen tehokkuustestaus tehdään
herkkyysanalyysillä, jossa simuloidaan suojauskohteen ja
suojausinstrumentin käyvän arvon muutosta korkokäyriä
muuttamalla.
Rahoitusvarojen osalta konserni soveltaa IAS 39 -stan-
dardin mukaista käyvän arvon portfoliosuojauslaskentaa
kiinteäkorkoiseen ja pitkiin viitekorkoihin sidottuun antolai-
naukseen. Suojattu riski on korkoriski. Antolainoihin sisäl-
tyvä asiakasmarginaali ei ole osa suojaussuhdetta. Nykyi-
sen korkoympäristön negatiivinen viitekorko huomioidaan
osana eliminoitavaa marginaalia. Antolainojen suojaus
on toteutettu portfoliosuojauksena, jolloin suojauskohde
muodostuu useammasta lainasaamisesta. Antolainat
ryhmitellään hinnoittelu- tai uudelleenhinnoittelupäivän
mukaan suojattavaksi. Portfolioon sisältyviä antolainoja
suojaavien koronvaihtosopimusten korot ja maksupäivät
määritetään niin, että sopimusten pääoma- ja kassavirrat
vastaavat suojattavaan erään kuuluvien lainasaamisten
ehtoja. Näin ollen suojausten käyvän arvon oletetaan
käyttäytyvän päinvastaisesti suojattaviin lainoihin nähden.
Odotusarvoisesti suojien oletetaan olevan tehokkaita
koko suojausperiodin ajan aina niiden erääntymiseen
saakka. Portfolio koostuu useasta suojauksesta ja anto-
lainasta, joten prospektiivinen tehokkuustestaus tehdään
suojaushetkellä suojauserittäin, mutta myös koko portfo-
lion osalta. Prospektiivinen tehokkuustestaus on toteutettu
herkkyysanalyysinä sekä tarkastelemalla antolainojen ja
suojaavien koronvaihtosopimusten pääomia maturiteet-
tijaksoittain. Retrospektiiviseen tehokkuustestaukseen
sovelletaan regressioanalyysiä, joka suoritetaan käyvän
arvon muutosten perusteella.
Leasingsopimusten ja antolainauksen osalta suojauskoh-
teet on arvostettu jaksotettuun hankintamenoon lukuun
ottamatta korkoriskiä, joka on käyvän arvon suojauslasken-
nan kohteena. Suojatun riskin arvonmuutos kirjataan suo-
jauskohteen kirjanpitoarvon oikaisuksi tulosvaikutteisesti
erään Suojauslaskennan nettotulos.
Suojauslaskennan kohteena olevien varojen ja velkojen
kirjanpitoarvot esitetään liitteessä 16 Rahoitusvarat ja
-velat. Suojauslaskentaan kuuluvien johdannaisten käyvät
arvot esitetään liitteessä 25 Johdannaissopimukset. Suo-
jauslaskennassa olevat pääomat, arvostus suojatun riskin
osalta sekä suojauslaskennan tulosvaikutus ja vaikutus
omaan pääomaan esitetään liitteessä 26 Suojauslaskenta.
Suojauslaskennan tulosvaikutus on eritelty myös liitteessä
9 Suojauslaskennan nettotulos.
Suojauslaskennan johdannaisten ja suojauskohteiden
valuuttakurssieroista johtuvat käyvän arvon muutokset
kirjataan tuloslaskelmaan erään Arvopaperikaupan ja valuut-
tatoiminnan nettotuotot. Suojauskohteiden ja niitä suojaavien
johdannaisten muut käyvän arvon muutokset kirjataan
tuloslaskelmassa erään Suojauslaskennan nettotulos.
Suojaussuhteen tehoton osuus näkyy myös tässä erässä
tuloslaskelmassa. Johdannaissopimuksista saadut ja mak-
setut korot kirjataan suojattavien velkojen oikaisuksi erässä
Korkokulut ja muut vastaavat kulut tai suojattavien varojen
oikaisuksi erässä Korkotuotot ja muut vastaavat tuotot.
Rahoitusinstrumenttien netottaminen
Rahoitusvarat ja -velat vähennetään toisistaan ja esitetään
taseessa nettomääräisenä silloin, kun kirjattujen määrien
vähentämiseen toisistaan on laillisesti toimeenpantavissa
oleva oikeus ja suoritus aiotaan toteuttaa nettomääräisesti
tai omaisuuserä aiotaan realisoida ja velka suorittaa sa-
manaikaisesti. Rahoitusvarojen ja -velkojen netottaminen
esitetään liitteessä 19.
Rahavarat
Rahavarat koostuvat käteisistä varoista ja vaadittaessa
maksettavista saamisista luottolaitoksilta. Erään voidaan
lukea talletuksia ja sijoituksia, joiden maturiteetti hankin-
ta-ajankohdasta on alle 3 kuukautta.
Käyvän arvon määräytyminen
Käypä arvo on hinta, joka saataisiin omaisuuserän
myynnistä tai maksettaisiin velan siirtämisestä markki-
naosapuolten välillä arvostuspäivänä toteutuvassa tavan-
omaisessa liiketoimessa. Rahoitusinstrumenttien käypä
arvo määritetään joko toimivilta markkinoilta saatavien
hintanoteerausten avulla tai jos toimivia markkinoita ei ole,
arvostusmenetelmiä käyttäen. Markkinoiden katsotaan
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
olevan toimivat, jos hintanoteerauksia on helposti ja
säännönmukaisesti saatavissa ja ne kuvastavat todellisia
ja säännönmukaisesti toistuvia, toisistaan riippumattomien
osapuolten välisiä markkinatransaktioita.
Jos rahoitusinstrumentille ei ole saatavissa toimivilla mark-
kinoilla noteerattua hintaa, konserni käyttää arvostettaville
instrumenteille soveltuvia, markkinoilla vakiintuneita arvos-
tusmenetelmiä, joita varten on saatavilla riittävästi tietoa
käyvän arvon määrittämiseksi. Valitun arvostusmenetel-
män tulee sisältää kaikki tekijät, jotka markkinaosapuolet
ottaisivat huomioon rahoitusinstrumentin hinnoittelussa.
Arvostusmenetelmässä käytetään mahdollisimman paljon
havainnoitavissa olevia syöttötietoja ja mahdollisimman
vähän muita kuin havainnoitavissa olevia syöttötietoja.
Konsernin käypien arvojen luokittelussa käytetään seuraa-
vaa IFRS 13 -standardin mukaista käyvän arvon hierarkiaa,
joka heijastaa arvostuksissa käytettyjen syöttötietojen
merkitystä:
• Taso 1: Syöttötiedot ovat täysin samanlaisille instrumen-
teille noteerattuja (oikaisemattomia) hintoja toimivilla
markkinoilla, joihin konsernilla on pääsy arvostuspäivä-
nä. Markkinoiden katsotaan olevan toimivat, jos kauppaa
käydään usein ja hintatietoja on saatavilla säännöllisesti.
Nämä hintanoteeraukset (keskihinta) edustavat hintaa,
johon tavanomainen liiketoimi omaisuuserän myymisek-
si tai velan siirtämiseksi toteutuisi markkinaosapuolten
välillä arvostuspäivänä tarkasteluhetken markkinaolo-
suhteiden vallitessa.
• Taso 2: Arvostus on määritelty käyttäen syöttötietoina
muita kuin tasolle 1 kuuluvia noteerattuja hintoja, ja jotka
ovat havainnoitavissa omaisuuserälle tai velalle joko
suoraan (hintoina) tai epäsuorasti (johdettuna hinnois-
ta). Taso 2 sisältää instrumentit, jotka on arvostettu
käyttämällä täysin samanlaisten tai vastaavien varojen
tai velkojen noteerattuja hintoja markkinoilla, jotka eivät
ole täysin toimivat tai muita arvostusmenetelmiä, joissa
kaikki merkittävät syöttötiedot ovat suorasti tai epäsuo-
rasti havainnoitavissa markkinoilta.
• Taso 3: Arvostusmenetelmät sisältävät syöttötietoja,
jotka eivät ole havainnoitavissa ja ei-havainnoitavissa
olevilla syöttötiedoilla on merkittävä vaikutus instru-
mentin arvostuksessa. Mikäli syöttötieto on epälikvidi,
ekstrapoloitu tai historiallisiin hintoihin perustuva, on
se määritelmän mukaisesti ei-havainnoitavissa oleva ja
luokiteltava tasolle 3. Ei-havainnoitavissa olevia syöttö-
tietoja käytetään arvostuksessa vain siinä määrin kuin
relevantteja havainnoitavissa olevia syöttötietoja ei ole
saatavilla.
Jos instrumentin käyvän arvon määrittämisessä käytetyt
syöttötiedot luokitellaan käyvän arvon hierarkian eri
tasoille, instrumentin arvostus luokitellaan kokonaisuudes-
saan sen alimman tason syöttötiedon mukaisesti, jolla on
merkittävä vaikutus instrumentin arvostukselle.
Rahoitusinstrumentin alkuperäisen kirjaamisajankohdan
käypää arvoa osoittaa yleensä parhaiten transaktiohinta.
Jos käypä arvo alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä eroaa
transaktiohinnasta ja käypä arvo ei perustu toimivilla mark-
kinoilla täysin samanlaiselle omaisuuserälle tai velalle no-
teerattuun hintaan tai se ei perustu arvostusmenetelmään,
jonka osalta ei-havainnoitavissa olevien syöttötietojen
vaikutus arvostukseen katsotaan olevan vähäinen, tällöin
rahoitusinstrumentti arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen
yhteydessä käypään arvoon ja oikaistaan alkuperäisen
kirjaamisajankohdan käyvän arvon ja transaktiohinnan
välisen eron jaksottamiseksi (ensimmäisen päivän voitto
tai tappio). Tämä erotus jaksotetaan voitoksi tai tappioksi
tasaerinä sopimuksen voimassaoloaikana. Instrumentit,
joissa on ennen aikaisen eräännyttämisen mahdollisuus,
jaksotetaan ensimmäiseen call-päivään asti.
Käyvän arvon hierarkiatasot, Kuntarahoitus-konsernin
käyttämät arvostusmenetelmät sekä arvostusten viiteke-
hys on kuvattu tarkemmin liitteessä 17.
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Vuokrasopimukset
Vuokrasopimus on sopimus tai sopimuksen osa, joka
antaa määräysvallan tietyn, yksilöidyn omaisuuserän
(vuokrauksen kohteen) käyttöön vastiketta vastaan tietyksi
ajanjaksoksi.
Vuokrasopimusvelat arvostetaan alun perin lisäluoton
korolla diskontattujen tulevien vuokrakulujen nykyarvoon.
Vuokrasopimusvelka arvostetaan myöhemmin jaksotettuun
hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä. Käyttöoi-
keusomaisuuserät arvostetaan alun perin hankintamenoon
eli vuokrasopimusvelan suuruiseksi. Vuokrasopimusvelka
esitetään taseen erässä Varaukset ja muut velat ja niiden
korkokulut tuloslaskelmaerässä Korkokulut ja vastaavat ku-
lut. Vuokrakulu jaetaan korkokuluksi ja vuokrasopimusvelan
pääoman vähennykseksi. Vuokralle otetut käyttöoikeus-
omaisuuserät esitetään erässä Aineelliset hyödykkeet.
Käyttöoikeusomaisuuserät poistetaan tasapoistoin joko
varan taloudellisena vaikutusaikana tai vuokrakauden
aikana. Poistoaika valitaan näistä lyhyemmän mukaan.
Konsernin vuokralle otetut sopimukset ovat pääosin toimi-
tilojen, työsuhdeautojen ja varastotilojen ja parkkipaikkojen
vuokrasopimuksia. Vuokrasopimusten ehdot neuvotellaan
yksitellen ja ne voivat sisältää mahdollisuuden pidentää
vuokrakautta. Määrittäessään vuokrasopimuksen
vuokra-aikaa konserni arvioi vuokrasopimusten sisältämät
optionaalisuudet sopimuskohtaisesti. Kun konserni on
kohtuullisen varma jatko- ja irtisanomisoptioiden käyttämi-
sestä, otetaan ne huomioon vuokra-ajassa.
Konserni on soveltanut IFRS 16.C10(a) mukaisesti
helpotettua käyttöönottomenetelmää, joka sallii yhden
diskonttokoron soveltamista kaikkiin vuokrasopimus-
velkoihin. Suurin osa konsernin vuokravastuusta liittyy
toimistotiloihin, joiden vuokrasopimusten sisäistä korkoa ei
voida helposti määrittää. Tästä johtuen diskonttokorkona
käytetään lisäluoton korkoa (IBR). Diskonttokoron maturi-
teetti on määritelty toimistotilojen ja pysäköintitilan jäljellä
olevan vuokra-ajan perusteella. Kaikille vuokrasopimuksille
käytetään samaa diskonttokoron maturiteettia, koska
muiden vuokrasopimusten kuin toimitilojen vaikutuksen ei
katsota olevan laskennan kannalta olennainen.
Vuokrasopimukset, joissa Kuntarahoitus-konserni toimii
vuokralle antajana, on luokiteltu rahoitusleasingsopimuk-
siksi. Vuokrasopimus on rahoitusleasingsopimus, jos
hyödykkeeseen liittyvät taloudelliset tuotot ja riskit siirtyvät
olennaisilta osin hyödykkeen käyttäjälle, eli vuokralle
ottajalle. Rahoitusleasingsopimukset esitetään taseessa
saamisena, joka vastaa nettosijoitusta vuokrasopimuk-
seen. Sopimuksista saatava vuokra jaetaan saamisen
lyhennykseksi ja korkotuotoksi. Korkotuotto jaksotetaan
vuokra-ajalle siten, että jäljellä oleva nettosijoitus tuottaa
saman suuruisen tuottoprosentin mukaisen tuoton
vuokra-ajalta. Rahoitusleasingsaamiset esitetään erässä
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä. Saadut korot esitetään
tuloslaskelmassa erässä Korkotuotot ja vastaavat tuotot.
Konsernin rahoitusleasing on irtaimen käyttöomaisuu-
den, kuten erilaisten koneiden, lääketieteen laitteiden,
kalusteiden, ajoneuvojen sekä IT- ja toimistolaitteiden
pitkäaikaista vuokraamista. Lisäksi konserni tarjoaa kiin-
teistöleasingiä. Leasingasiakkaat ovat samoja kuin anto-
lainaustoiminnassakin eli kunnat, kaupungit, kuntayhtymät
ja kuntien omistamat tai määräysvallassa olevat yhtiöt.
Konserni ei kanna leasing-kohteiden jäännösarvoriskiä.
Aineettomat hyödykkeet
Aineeton hyödyke kirjataan taseeseen vain, jos on
todennäköistä, että omaisuuserästä johtuva odotettavissa
oleva taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja omai-
suuserän hankintameno on luotettavasti määriteltävissä.
Alkuperäinen arvostaminen tapahtuu hankintamenoon.
Hankintameno käsittää ostohinnan sisältäen kaikki menot,
jotka välittömästi johtuvat omaisuuserän saattamisesta
valmiiksi sille aiottuun tarkoitukseen, sisältäen myös sisäi-
set henkilöstökulut. Hankintamenoon ei lueta hyödykkeen
käytöstä ja henkilökunnan koulutuksesta aiheutuneita
menoja eikä hallinnon menoja ja muita yhteisiä yleismenoja.
Alkuperäisen kirjaamisen jälkeen aineeton hyödyke kirja-
taan poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn hankinta-
menoon. Aineettomat hyödykkeet poistetaan tasapoistoin
3–8 vuodessa riippuen hyödykkeen taloudellisesta
vaikutusajasta. Poistot aloitetaan, kun hyödyke on valmis
käytettäväksi. Aineettomien hyödykkeiden taloudellinen
vaikutusaika sekä mahdolliset viitteet arvonalentumisesta
arvioidaan jokaisena raportointipäivänä. Keskeneräiset
aineettomat hyödykkeet testataan vähintään vuosittain
arvonalentumisen varalta. Arvonalentumistestaus
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
suoritetaan useammin, jos arvonalentumisesta on viitteitä.
Arvonalentuminen on aineettoman hyödykkeen kirjan-
pitoarvon ja kerrytettävissä olevan rahamäärän välinen
erotus. Kerrytettävissä oleva rahamäärä määritetään
sille rahavirtaa tuottavalle yksikölle, johon omaisuuserä
kuuluu. Rahavirtaa tuottava yksikkö on pienin yksilöitävissä
oleva omaisuuseräryhmä, jonka kerryttämät rahavirrat
ovat pitkälti riippumattomia muiden omaisuuseräryhmien
kerryttämistä rahavirroista. Koska Kuntarahoituksen liike-
toimintaa käsitellään yhtenä segmenttinä eikä liiketoiminta
ole jaettavissa pienempiin täysin itsenäisesti rahavirtaa
tuottaviin yksikköihin, tarkastellaan arvonalentumista mää-
ritettäessä Kuntarahoitusta yhtenä rahavirtaa tuottavana
yksikkönä.
SaaS-palvelut
SaaS-palveluiden (Software as a Service) kehittämisestä
johtuvat menot kirjataan erään Siirtosaamiset ja maksetut
ennakot. Ennakkomaksuihin aktivoitava määrä on projekti,
joka tehdään ennen kuin SaaS-palvelu on konsernin
käytettävissä tarvittavassa laajuudessa. SaaS-palveluissa
määräysvalta on toisella osapuolella, eikä niitä näin ollen
voida aktivoida aineettomana hyödykkeenä. Ennakko-
maksua puretaan sopimuksen ajan kuluessa siitä lähtien
kun hyödyke on valmis käytettäväksi. Ennakkomaksuihin
kirjataan muun muassa ostetut palvelut ja muut kehittämis-
hankkeisiin liittyvät ulkoiset kustannukset.
Aineelliset hyödykkeet
Aineelliset hyödykkeet kirjataan taseeseen alkuperäiseen
hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja
arvonalentumisilla. Hyödykkeet poistetaan tasapoistoin
arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Arvioidut
taloudelliset vaikutusajat ovat:
Toimiston perusparannusmenot vuokra-ajan kuluessa
Rakennukset 25 vuotta
Koneet ja kalusto 5 vuotta
IT-laitteet 4 vuotta
Hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika
tarkistetaan jokaisena tilinpäätöspäivänä ja tarvittaessa
oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa
tapahtuneita muutoksia.
Jokaisena raportointipäivänä aineellisten hyödykkeiden
osalta arvioidaan, onko arvonalentumisesta viitteitä. Jos
arvonalentumisesta on viitteitä, arvioidaan omaisuuserästä
kerrytettävissä oleva rahamäärä. Mikäli omaisuuserän
kirjanpitoarvo on suurempi kuin kerrytettävissä oleva raha-
määrä, kirjataan tuloslaskelmaan arvonalentumistappio.
Varaukset ja ehdolliset velat
Velvoitteen perusteella kirjataan varaus, mikäli velvoite
perustuu aiempaan tapahtumaan ja sen toteutuminen
on todennäköistä, mutta toteutumisajankohta tai
toteutuva määrä on epävarma. Velvoitteen pitää perustua
joko tosiasialliseen tai oikeudelliseen velvoitteeseen
ulkopuolista kohtaan. Velvoitteita voi syntyä esimerkiksi
tappiollisista sopimuksista tai sellaisten uudelleenjärjeste-
lyiden seurauksena, joilla on olennainen vaikutus konsernin
toiminnan luonteeseen ja painopisteeseen. Uudelleenjär-
jestelyvaraus kirjataan, kun uudelleenjärjestelysuunnitelma
on hyväksytty ja toimeenpano aloitettu tai asianosaiselle
henkilöstölle on kerrottu järjestelyn ehdoista. Varaukset
esitetään liitteessä 38 Varaukset ja muut velat.
Ehdollinen velka on aikaisempien tapahtumien seuraukse-
na syntynyt mahdollinen velvoite, jonka olemassaolo var-
mistuu vasta konsernin määräysvallan ulkopuolella olevan
epävarman tapahtuman realisoituessa. Ehdolliseksi velaksi
katsotaan myös sellainen olemassa oleva velvoite, joka ei
todennäköisesti edellytä maksuvelvoitteen täyttämistä, tai
jonka suuruutta ei voida määrittää luotettavasti. Ehdolliset
velat esitetään liitteessä 41 Ehdolliset varat ja velat.
Oma pääoma
Oma pääoma koostuu osakepääomasta, kertyneistä
voittovaroista ja oman pääoman rahastoista (vararahasto,
käyvän arvon rahasto, oman luottoriskin rahasto, suojaus-
kustannusrahasto ja sijoitetun vapaan oman pääoman
rahasto). Omaan pääomaan voidaan luokitella konsernin
liikkeeseen laskemia muita instrumentteja niiden luonteen
perusteella. Eräpäivättömät instrumentit, joiden koron-
maksu on yksinomaan liikkeeseenlaskijan päätettävissä,
luetaan omaksi pääomaksi konsernitilinpäätöksessä.
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Emoyhtiön liikkeeseen laskema 350 miljoonan euron
AT1-pääomalaina on oman pääoman ehtoinen laina ja se
sisältyy konsernin omaan pääomaan. AT1-pääomalaina on
eräpäivätön ja koronmaksu sekä pääoman lunastaminen
ovat Kuntarahoituksen määräysvallassa. AT1-pääoma-
laina on heikommassa etusija-asemassa kuin muut
velkasitoumukset. Sen etusija on kuitenkin muita omaan
pääomaan luettavia eriä parempi. Lainan haltijoilla ei ole
osakkeenomistajille kuuluvia oikeuksia, määräysvaltaa tai
äänestysoikeutta yhtiökokouksessa. Koronmaksu käsi-
tellään oman pääoman vähennyksenä liikkeeseenlaskijan
koronmaksupäätösten mukaisesti. Transaktiokulut on vä-
hennetty pääomasta ja ne esitetään laskennallisella verolla
vähennettynä AT1-pääomalainan pääomaa vähentävänä
eränä omassa pääomassa. Laskennallinen verosaaminen
tuloutuu transaktiokulujaksotuksen verovähennysten
mukana. Oma pääoma on esitetty liitteessä 40.
Tuottojen ja kulujen kirjaaminen
Korkokate
Korkotuotot rahoitusvaroista ja korkokulut rahoitusveloista
kirjataan korkokatteeseen. Efektiivisen koron laskemises-
sa otetaan huomioon transaktiomenot, emissioerot sekä
saadut ja maksetut palkkiot, joiden katsotaan olevan kor-
vausta konsernin ottamasta rahoitusinstrumenttiin liitty-
västä riskistä ja joiden katsotaan kuuluvan kiinteäksi osaksi
rahoitusinstrumentin efektiivistä korkoa. Emissioerot
jaksotetaan vaihtuvakorkoisten rahoitusvelkojen osalta
liikkeeseenlaskusta seuraavaan koronmaksupäivään ja
kiinteäkorkoisten osalta eräpäivään. Vaihtuvakorkoisten
saamistodistusten osalta konserni jaksottaa emissioeron
eräpäivään asti. Vallitsevassa markkinatilanteessa rahoi-
tusvaran emissioeron ei katsota johtuvan markkinakorko-
jen muutoksesta, vaan pääosin luottoriskistä. Sijoituksen
arvo ei palaudu nimellisarvoon, kun sen korko tarkistetaan
markkinakorkojen mukaiseksi, jolloin jaksottaminen seu-
raavaan koronmaksupäivään ei ole perusteltua. Konserni
arvioi markkinatilanteen muutosten vaikutusta jaksottamis-
periaatteeseen ja sen soveltamiseen säännöllisesti.
Varoista syntyvät negatiiviset korkotuotot esitetään
korkokuluina ja veloista syntyvät negatiiviset korkokulut
korkotuottoina. Korkotuottoihin kirjataan varoja suojaavien,
suojauslaskennassa olevien johdannaisten korkotuotot
ja -kulut ja korkokuluihin kirjataan velkoja suojaavien,
suojauslaskennassa olevien johdannaisten korkotuotot ja
-kulut.
Palkkiotuotot ja -kulut
Palkkioita, jotka eivät ole kiinteä osa rahoitusinstrumentin
efektiivistä korkoa, käsitellään IFRS 15 -standardin
mukaisesti. IFRS 15 -standardin mukaiset palkkiotuotot
tuloutetaan, kun palvelun sovitut suoritevelvoitteet luovu-
tetaan asiakkaalle. Keskeisenä kriteerinä on määräysvallan
siirtyminen. Palkkiotuotot kirjataan siihen määrään, johon
konsernin odotetaan olevan oikeutettu asiakkaalle luovu-
tettavia palveluja vastaan.
Konsernin palkkiotuotot koostuvat pääosin rahoituksen
neuvonantopalveluista saatavista palkkioista sekä
sähköisistä palveluista perittävistä palkkioista. Palkkioiden
suoritevelvoitteet täyttyvät palkkion luonteen mukaisesti
joko ajan kuluessa tai yhtenä ajankohtana. Neuvonanto-
palveluihin liittyvät palkkiot peritään asiakkaalta pääosin
palvelun suorittamisen jälkeen sopimusehtojen mukaisesti
ja sähköisiin palveluihin liittyvät palkkiot laskutetaan kerran
vuodessa ja tuloutetaan ajan kulumisen perusteella. Muut
palkkiot veloitetaan ja tuloutetaan palvelun suorituksen
yhteydessä.
Palkkiokulut sisältää maksetut takauspalkkiot- ja säily-
tyskulut sekä varainhankintaohjelmien päivityskulut ja ne
kirjataan suoriteperusteella.
Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot
Arvopaperikaupan nettotuotot sisältää käypään arvoon
tulosvaikutteisesti arvostettavien rahoitusvarojen ja -vel-
kojen käyvän arvon muutoksen, suojauslaskentaan kuulu-
mattomien johdannaisten (johdannaissopimukset käypään
arvoon tulosvaikutteisesti) käyvän arvon muutoksen sekä
näiden erien myyntivoitot ja -tappiot. Valuuttatoiminnan
nettotuotot sisältää kaikkien valuuttamääräisten erien
osalta realisoitumattomat ja realisoituneet kurssierot.
Myös suojauslaskennan suojauskohteiden ja suojaus-
instrumenttien valuuttakurssierot esitetään tässä erässä.
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta
kirjattujen rahoitusvarojen nettotuotot
Erä sisältää käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien
kautta kirjattujen rahoitusvarojen myyntivoitot ja -tappiot.
Suojauslaskennan nettotulos
Suojauslaskennan nettotulos sisältää suojauslaskennassa
olevien rahoitusvarojen ja -velkojen sekä niitä suojaavien
johdannaissopimusten nettotuloksen käypään arvoon
arvostamisesta suojatun riskin osalta. Valuuttamääräisten
suojauskohteiden ja niitä suojaavien johdannaisten osalta
valuuttakurssiero on esitetty Arvopaperikaupan ja valuutta-
toiminnan nettotuotoissa.
Liiketoiminnan muut tuotot
Liiketoiminnan muina tuottoina esitetään aineellisten ja
aineettomien hyödykkeiden myyntivoitot sekä muut tuotot.
Hallintokulut
Hallintokulut sisältävät palkat ja palkkiot, eläkekulut sekä
muut henkilösivukulut. Lisäksi hallintokuluina esitetään IT-,
markkinointi- ja muut hallintokulut.
Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista
hyödykkeistä
Erään kirjataan aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden
suunnitelman mukaiset poistot sekä mahdolliset arvon-
alentumiset. Poistoperiaatteet käsitellään kappaleissa
Aineettomat hyödykkeet ja Aineelliset hyödykkeet.
Liiketoiminnan muut kulut
Liiketoiminnan muissa kuluissa esitetään konsernin
maksamat viranomaismaksut, vuokrat sekä muut luottolai-
toksen varsinaisesta toiminnasta johtuvat kulut.
Viranomaismaksut sisältävät vakausmaksut sekä hallin-
to- ja valvontamaksut Finanssivalvonnalle ja Euroopan
keskuspankille. Vakausmaksuilla kartutetaan EU:n
kriisinratkaisurahastoa. Kriisinratkaisurahastoa hallinnoi
EU:n yhteinen kriisinratkaisuneuvosto, joka päättää
vakausmaksujen suuruudesta. Vakausmaksu määräytyy
maksuvelvollisen koon sekä sen liiketoiminnan sisältämien
riskien mukaan. Tilikaudelle kohdistettava vakausmaksu
kirjataan kokonaan kuluksi tilikauden alussa käyttäen
arviota maksun suuruudesta ja sitä oikaistaan sen jälkeen,
kun maksu on suoritettu. Vakausmaksun lisäksi konserni
maksaa Rahoitusvakausvirastolle hallintomaksua, joka
määräytyy samoilla perusteilla kuin Finanssivalvonnan
valvontamaksu. Hallintomaksu kirjataan suoriteperusteella
Liiketoiminnan muihin kuluihin.
Finanssivalvonnan valvontamaksu perustuu kiinteään
perusmaksuun sekä valvottavan taseen loppusummaan.
Euroopan keskuspankille maksettava valvontamaksu
määräytyy valvottavan merkittävyyden ja riskiprofiilin
perusteella. Valvontamaksut kirjataan suoriteperusteella
Liiketoiminnan muihin kuluihin.
Rahoitusvarojen arvonalentumis- ja luottotappiot
Erässä esitetään IFRS 9 -standardin mukaiset odotettavis-
sa olevat luottotappiot jaksotettuun hankintamenoon luo-
kitelluista rahoitusvaroista sekä käypään arvoon muiden
laajan tuloksen erien kautta kirjattavista rahoitusvaroista
sekä lopulliset luottotappiot ja niiden palautukset kaikkien
rahoitusvarojen osalta.
Luottotappioiden ja arvonalentumisten periaatteet käsitel-
lään kappaleessa Rahoitusvarojen arvonalentuminen.
Työsuhde-etuudet
Konsernin palkitsemisjärjestelmä on kokonaisuudessaan
maksuperusteinen ja sen kuvaus on saatavilla konsernin
verkkosivuilla osoitteessa www.kuntarahoitus.fi.
Palkat ja palkkiot koostuvat lyhytaikaisten työsuhde-etuuk-
sien lisäksi työsuhteen päättämiseen liittyvistä etuuksista.
Lyhytaikaiset työsuhde-etuudet ovat työsuhde-etuuksia
(muita kuin työsuhteen päättämiseen liittyviä etuuksia),
jotka odotetaan maksettavan kokonaisuudessaan
kahdentoista kuukauden kuluessa sen tilikauden päätty-
misestä, jonka aikana työntekijät suorittavat asianomaisen
työn. Työsuhteen päättämiseen liittyvät etuudet ovat
työsuhde-etuuksia, jotka annetaan vastikkeeksi siitä,
että työntekijän työsuhde päättyy, kun konserni päättää
lopettaa työntekijän työsuhteen ennen normaalia eläk-
keelle jäämisaikaa tai työntekijä päättää hyväksyä tarjotut
etuudet vastikkeeksi työsuhteen päättämisestä.
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Eläketurva on hoidettu ulkopuolisen eläkevakuutusyhtiön
kautta. Konsernin eläkejärjestelyt ovat maksupohjaisia
järjestelyitä. Maksupohjaisissa eläkejärjestelyissä konserni
maksaa kiinteitä eläkevakuutusmaksuja eläkevakuutus-
yhtiölle eikä konsernilla tämän jälkeen ole juridista tai
todellista velvollisuutta lisämaksujen suorittamiseen, jos
eläkevakuutusyhtiöllä ei ole riittäviä varoja maksaa eläkkei-
tä kuluvalta tai aiemmilta kausilta. Eläkejärjestelyihin tehdyt
suoritukset kirjataan tulosvaikutteisesti sillä tilikaudella,
jota veloitus koskee.
Tuloverot
Konsernin tuloslaskelman erään Tuloverot kirjataan
konserniyhtiöiden tulosten perusteella määräytyvät
suoriteperusteiset verot sekä laskennallisten verojen
muutokset IAS 12 -standardin Tuloverot mukaisesti. Verot
merkitään tuloslaskelmaan, paitsi jos ne liittyvät muihin
laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan kirjat-
tuihin eriin. Tällöin myös vero kirjataan vastaavasti muihin
laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan. Kauden
verotettavaan tuloon perustuvat verot lasketaan niiden ve-
rolakien perusteella, jotka on tilinpäätöspäivään mennessä
säädetty tai käytännössä hyväksytty.
Laskennalliset verot voivat muodostua väliaikaisista
eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä
sekä verotuksessa vahvistetuista tappioista. Konsernissa
laskennalliset verot muodostuvat emoyhtiössä tehdyn
luottotappiovarauksen sekä poistoeron purkamisesta
konsernitilinpäätöksessä. Lisäksi laskennallisia veroja
muodostuu käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien
kautta kirjattavien rahoitusvarojen arvonmuutoksista,
oman luottoriskin muutoksista nimenomaisesti käypään
arvoon arvostettavien rahoitusvelkojen osalta sekä suo-
jauskustannusten (Cost-of-Hedging) kirjaamisesta muiden
laajan tuloksen erien kautta.
AT1-pääomalainan ja siihen liittyvien liikkeeseenlasku- ja
korkokulujen käsittelyerosta emon erillistilinpäätöksen
ja konsernitilinpäätöksen välillä aiheutuu laskennallisia
veroja. Laskennalliset verot on esitetty liitteessä 33. Las-
kennalliset verovelat ja -saamiset lasketaan sen säädetyn
verokannan mukaan, jonka ennakoidaan olevan voimassa
väliaikaisen eron purkautuessa.
Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja
arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät
Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaan
edellyttää tiettyjä johdon tekemiä arvioita ja oletuksia, jotka
ovat vaikuttaneet tilinpäätöksessä esitettäviin tuottoihin,
kuluihin, varoihin ja velkoihin.
Konsernin tekemät keskeiset oletukset liittyvät tulevaisuut-
ta ja tilinpäätöspäivän arvioita koskeviin merkittävimpiin
epävarmuustekijöihin, joihin sisältyy myös koronapande-
mian mahdollisiin lyhyt- ja pitkäaikaisiin vaikutuksiin liittyvät
epävarmuustekijät. Nämä liittyvät muun muassa käyvän
arvon määrittämiseen sekä rahoitusvarojen odotettavissa
oleviin luottotappioihin.
Käyvän arvon määrittämiseen liittyvä johdon harkinta
Jos rahoitusinstrumentille on saatavilla toimivilla mark-
kinoilla noteerattu hinta, on johdon käyttämän harkinnan
tarve yleensä vähäinen. Jos rahoitusinstrumentille ei
ole saatavissa toimivilla markkinoilla noteerattua hin-
taa, konserni käyttää käyvän arvon määrittämiseksi
arvostusmenetelmiä. Näihin arvostusmenetelmiin liittyy
jonkin verran johdon arviointia ja harkintaa, joiden aste
riippuu syöttötietojen saatavuudesta ja instrumentin
monimutkaisuudesta. Niiden instrumenttien arvostusten
osalta, jotka on arvostettu markkinoilla vakiintuneilla
arvostusmenetelmillä ja joissa kaikki käytetyt syöttötiedot
noteerataan toimivilla markkinoilla, on arvostuksessa
tarvittavan arvionvaraisuuden tai harkinnan taso vähäinen.
Vaadittu arvionvaraisuuden ja johdon harkinnan aste ovat
merkittävämpiä niille instrumenteille, jotka arvostetaan
monimutkaisemmilla malleilla ja joissa osa tai kaikki syöt-
tötiedot ovat vähemmän likvidejä tai ei-havainnoitavissa
olevia. Johdon harkintaa vaaditaan sopivien syöttötietojen,
oletusten, arvostusparametrien ja mallintamistekniikoiden
valinnassa ja soveltamisessa, erityisesti silloin, kun syöt-
tötietojen noteeraukset ovat vähäisiä tai on sovellettava
ekstrapolointitekniikoita.
Kuntarahoitus-konserni esittää rahoitusvarojen ja
-velkojen käypien arvojen hierarkiatasot liitetiedossa.
Johdon harkintaa tarvitaan, kun määritellään hierarkia-
taso, johon tietyt instrumentit tulisi luokitella, erityisesti
silloin, kun käypä arvo määräytyy useiden syöttötietojen
perusteella, joista osa on havainnoitavissa ja osa ei. Lisäksi
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
instrumentin luokittelu voi muuttua ajan myötä syöttötieto-
jen likviditeettimuutoksista johtuen. Konserni esittää myös
herkkyysanalyysin tason 3 rahoitusinstrumenttien osalta
käyttämällä mahdollisia vaihtoehtoisia oletuksia tason 3
syöttötiedolle. Mahdollisten vaihtoehtoisten oletusten
määrittäminen vaatii johdon harkintaa.
Käyvän arvon määrittämiseen liittyvät arvostusmenetelmät
ja -kontrollit sekä määrälliset tiedot ja käyvän arvon hie-
rarkiatasot herkkyysanalyyseineen on esitetty liitteessä
17 Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot. Muutokset
rahoitusinstrumenttien käyvissä arvoissa vaikuttavat
tuloslaskelmassa eriin Arvopaperikaupan ja valuuttatoi-
minnan nettotuotot ja Suojauslaskennan nettotulos sekä
muissa laajan tuloksen erissä eriin Käyvän arvon muutos
käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjat-
tavista rahoitusvaroista, Nimenomaisesti käypään arvoon
tulosvaikutteisesti luokiteltujen rahoitusvelkojen oman
luottoriskin muutoksesta aiheutuva käyvän arvon muutos ja
Suojauskustannuksen (Cost-of-Hedging) muutos.
Odotettavissa olevien luottotappioiden laskentaan
liittyvä johdon harkinta
Arvonalentumistappioiden määrittäminen IFRS 9 -standar-
din mukaan edellyttää kaikissa rahoitusvarojen ryhmissä
harkintaa erityisesti liittyen tulevaisuuden kassavirtojen
määrään ja ajoitukseen sekä vakuuksien arvoihin, kun
arvonalentumistappioita määritetään ja luottoriskin
merkittävää lisääntymistä arvioidaan. Näihin arviointeihin
vaikuttavat monet tekijät, joiden muutokset voivat johtaa
erisuuruisiin varauksiin. Odotettavissa olevat luottotappiot
on esitetty liitteessä 27. Odotettavissa olevien luotto-
tappioiden muutokset kirjataan tuloslaskelmassa erään
Rahoitusvarojen arvonalentumis- ja luottotappiot.
Konsernin odotettavissa olevien luottotappioiden
laskelmat ovat monimutkaisten mallien tuotosta. Mallit
sisältävät lukuisia oletuksia, jotka koskevat muuttujien
valintaa ja niiden keskinäisiä riippuvuuksia. Odotettavissa
olevien luottotappioiden mallien elementtejä, joita pidetään
harkintaa sisältävinä ja arvioina ovat:
• Konsernin sisäinen luottoluokitusmalli, joka määrittää
laiminlyönnin todennäköisyydet yksittäisille luokille.
• Konsernin kriteerit sen arvioimiseksi, onko luottoriskissä
tapahtunut merkittävä lisääntyminen sekä kvalitatiivinen
arviointi.
• Odotettavissa olevien luottotappioiden mallien
kehittäminen mukaan lukien erilaiset kaavat ja
muuttujien valinta.
• Makrotaloudellisten skenaarioiden ja taloudellisten
muuttujien, kuten työttömyysasteen ja vakuuksien arvon,
välisten suhteiden määrittäminen sekä näiden vaikutus
laiminlyönnin todennäköisyyksiin (PD), laiminlyöntihet-
ken vastuiden määrään (EAD) ja tappio-osuuksiin (LGD).
• Tulevaisuuteen suuntautuvien makrotaloudellisten ske-
naarioiden valinta ja niiden painotetut todennäköisyydet
odotettavissa olevan luottotappiomallin taloudellisten
muuttujien määrittämiseksi.
Konserni tarkastelee mallejaan säännöllisesti toteutu-
neisiin luottotappioihin verrattuna sekä muokkaa malleja
tarvittaessa.
Konserni on kirjannut mallin mukaisen odotettavissa
olevien luottotappioiden lisäksi 340 tuhannen euron
suuruisen harkinnanvaraisen lisävarauksen (management
overlay) kattamaan koronapandemiasta johtuvaa asiakkai-
den luottoriskin heikentymistä, joka ei vielä heijastu niihin
konsernin sisäisiin riskiluokkiin, joiden viimeisin vuosipäivi-
tys perustuu asiakkaan tilinpäätöksen 2019 tietoihin.
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Uusien standardien soveltaminen
Konsernitilinpäätös on laadittu noudattaen samoja
laatimisperiaatteita kuin vuonna 2019, lukuun ottamatta
seuraavia uusia standardeja, tulkintoja ja muutoksia ole-
massa oleviin standardeihin, joita konserni on soveltanut
1.1.2020 alkaen.
Muutokset IFRS-standardeihin sisältyviin Käsitteellistä
viitekehystä koskeviin viittauksiin (sovellettava 1.1.2020
tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Uudistettu viitekehys
kokoaa viime vuosina käyttöön otetuissa standardeissa
IASB:n käyttämän ajattelun. Käsitteellinen viitekehys
palvelee pääasiassa IASB:n työkaluna standardien
kehittämisessä sekä tukee IFRS Interpretations
Committeeta standardien tulkinnassa. Viitekehys ei
kumoa yksittäisten IFRS-standardien vaatimuksia eikä
sillä ole ollut välitöntä vaikutusta Kuntarahoitus-konsernin
konsernitilinpäätökseen.
Muutokset IFRS 3:een Liiketoimintojen yhdistäminen—
Liiketoiminnan määritelmä (sovellettava 1.1.2020 tai sen
jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutoksilla supistettiin ja
selvennettiin liiketoiminnan määritelmää. Ne myös sallivat
yksinkertaistetun arvioinnin tekemisen siitä, onko hankittu
kokonaisuus omaisuuseräryhmä vai liiketoiminta. Muutok-
sella ei ole ollut välitöntä vaikutusta Kuntarahoitus-konser-
nin konsernitilinpäätökseen.
Muutokset IAS 1:een Tilinpäätöksen esittäminen ja
IAS 8:aan Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet, kirjanpi-
dollisten arvioiden muutokset ja virheet — Olennaisen
määritelmä (sovellettava 1.1.2020 tai sen jälkeen alkavilla
tilikausilla). Muutokset selventävät olennaisuuden mää-
ritelmää ja sisältävät ohjeistusta helpottamaan käsitteen
johdon mukaista soveltamista kaikissa IFRS-standardeis-
sa. Lisäksi määritelmään liittyviä selityksiä on parannettu.
Muutoksella ei ole ollut välitöntä vaikutusta Kuntarahoitus-
konsernin konsernitilinpäätökseen.
Muutokset IFRS 16:een Vuokrasopimukset — Korona-
pandemiaan liittyvät vuokrahelpotukset (sovellettava
1.6.2020 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutos sallii
vuokralle ottajien jättää kirjaamatta vuokrahelpotukset
vuokrasopimusten muutoksina, mikäli helpotukset ovat
koronapandemian suora seuraus ja ne täyttävät tietyt
ehdot. Muutoksella ei ole ollut vaikutusta Kuntarahoitus-
konsernin konsernitilinpäätökseen, sillä konsernilla ei ole
ollut koronapandemiasta johtuvia vuokrahelpotuksia.
IBOR –uudistuksesta johtuvat standardimuutokset
IBOR-uudistus
IBOR-uudistuksessa on kyse maailmanlaajuisesta
muutoksesta, jonka tavoitteena on IBOR-viitekorkojen
( Interbank Offered Rate) korvaaminen vaihtoehtoisilla lähes
riskittömillä viitekoroilla (Risk Free Rate, RFR). Uudistuksen
taustalla on muun muassa IBOR-viitekorkojen paljastuneet
manipulointitapaukset. Euroopan unionissa uudistusta
sääntelee vertailuarvoasetus (EU Benchmark Regulation).
Näkyvimmin IBOR-uudistus vaikuttaa LIBOR-viitekorkoihin
(London Interbank Offered Rate), jotka ovat paneeli-
pohjaisia viitekorkoja viidessä eri valuutassa (USD, GBP,
EUR, CHF, JPY) ja joiden noteeraus päättyy 2021 jälkeen,
minkä vuoksi kyseisiin viitekorkoihin sidotut rahoitusinstru-
mentit tulee muuttaa tai korvata vuoden 2021 aikana. Aika-
taulu erityisesti USD LIBOR-viitekoron osalta on kuitenkin
vielä epävarma ja saattaa siirtyä joidenkin maturiteettien
osalta myöhemmäksi. EU:n vertailuarvoasetuksessa viite-
korot kuten EONIA, EURIBOR, LIBOR, WIBOR ja STIBOR
on luokiteltu kriittisiksi.
Euribor on Kuntarahoitus-konsernin eniten käyttämä
IBOR-viitekorko. Euriborkoron laskentaperiaatteet
muuttuivat vuoden 2019 aikana. Heinäkuussa 2019
Belgian finanssi- ja markkinaviranomainen (FSMA) myönsi
Euriboriin liittyvän valtuutuksen EU:n vertailuarvoase-
tuksen nojalla. Tämä mahdollistaa sen, että markkina-
osapuolet voivat jatkaa Euriborin käyttöä sekä nykyisille
että uusille sopimuksille. Konsernin tämän hetkinen
näkemys on, että Euribor tulee pysymään viitekorkona
myös tulevaisuudessa.
Kuntarahoitus-konsernilla on IBOR-ehtoisia rahoitus-
instrumentteja, jotka tullaan korvaamaan tai muuttamaan
osana IBOR-uudistusta. Muutosten ajoitukseen ja eri
siirtymätapoihin liittyy kuitenkin vielä epävarmuutta
monilla markkina-alueilla, joissa konserni toimii. Konsernin
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
arvion mukaan IBOR-uudistus vaikuttaa erityisesti sen
varainhankinnan tuotteisiin, johdannaisiin, riskienhallintaan,
IT-järjestelmiin, arvostuksiin, vakuuksien hallintaan ja
suojauslaskentaan. Toistaiseksi IBOR-uudistuksella ei ole
ollut merkittävää vaikutusta konsernin riskienhallinnan
periaatteisiin, jotka kuvataan tarkemmin liitteessä 2 Riski-
enhallinnan periaatteet ja konsernin riskiasema.
IASB:n antamat helpotukset
IASB (International Accounting Standards Board)
käsittelee IBOR-uudistusta ja sen vaikutuksia taloudel-
liseen raportointiin kahdessa vaiheessa. Tavoitteena
on helpottaa yhtiöiden siirtymistä IBOR-viitekoroista
riskittömiin viitekorkoihin ja väliaikaisesti helpottaa niiden
IFRS-standardien vaatimuksia, jotka voisivat muodostua
esteeksi IBOR-uudistuksen toteutumiselle. Helpotukset
koskevat yksinomaan muutoksia, jotka johtuvat suoraan
IBOR-uudistuksesta. Mahdollisiin muihin muutoksiin
sovelletaan normaaleja IFRS-standardien vaatimuksia
myös IBOR-uudistuksen aikana. Annettavat helpotukset
ovat merkityksellisiä Kuntarahoitus-konsernille erityisesti,
koska konserni soveltaa suojauslaskentaa IBOR-ehtoja
sisältäviin suojaussuhteisiin.
Syyskuussa 2019 IASB julkaisi standardimuutoksen
IFRS 9, IAS 39 ja IFRS 7 -standardeihin, jonka käytön EU
hyväksyi 15.1.2020. Näillä vaiheen 1 standardimuutoksilla
helpotetaan suojauslaskennan edellytyksien täytty-
mistä IBOR-uudistuksesta johtuvan suojauskohteen tai
suojausinstrumentin kassavirtojen ajoitukseen ja määrään
liittyvän epävarmuuden aikana, jotta suojauslaskentaa
voidaan jatkaa näiden suojaussuhteiden osalta.
Konserni on soveltanut 1.1.2020 alkaen IBOR-uudistuk-
seen liittyviä vaiheen 1 muutoksia IFRS 9, IAS 39 ja IFRS 7
-standardeihin. Muutoksia sovelletaan takautuvasti niihin
suojaussuhteisiin, jotka olivat voimassa 1.1.2020 tai jotka
on tehty sen jälkeen ja joihin IBOR-uudistus suoraan vai-
kuttaa. Vaiheen 1 muutosten soveltaminen lopetetaan, kun
IBOR-uudistuksen aiheuttamaa epävarmuutta suojaus-
kohteen tai suojausinstrumentin kassavirtojen ajoitukseen
ja määrään ei enää ole tai kun suojauslaskenta päätetään.
Elokuussa 2020 IASB julkaisi vaiheen 2 standardimuu-
toksen IFRS 9, IAS 39, IFRS 7, IFRS 4 ja IFRS 16 -stan-
dardeihin, jonka käytön EU hyväksyi 14.1.2021. Vaiheen 2
helpotukset käsittelevät tilanteita, jotka saattavat vaikuttaa
taloudelliseen raportointiin, kun nykyinen IBOR-viitekorko
korvataan. Vaiheen 2 standardimuutokset mahdollistavat,
että suojauslaskentaa ei tarvitse lopettaa pelkästään siksi,
että suojauskohdetta, suojausinstrumenttia tai suojattua
riskiä muutetaan IBOR-uudistuksen seurauksena.
Muutoksista johtuvat mahdolliset arvostusmuutokset
kirjataan kuitenkin normaalisti osana suojauslaskennan
tehottomuutta. Vaiheen 2 standardimuutokset sisältävät
myös helpotuksia rahoitusinstrumentteihin tehtävien
muutosten kirjanpitokäsittelyyn. IBOR-uudistuksen
edellyttämät ja taloudellisesti vastaavat (economic
equivalence) muutokset rahoitusinstrumentteihin otetaan
huomioon päivittämällä efektiivistä korkoa siten, että se
vastaa muutosta korkokannassa. Vaiheen 2 standardi-
muutokset ovat voimassa 1.1.2021 tai sen jälkeen alkavilla
tilikausilla. Standardimuutosten aikaisempi soveltaminen
on myös sallittua. Kuntarahoitus-konserni soveltaa
vaiheen 2 standardimuutoksia 31.12.2020 alkaen. Vaiheen
2 standardimuutosten soveltaminen lopetetaan, kun
IBOR-uudistuksen vaatimat muutokset on toteutettu.
IBOR-uudistus ja suojauslaskenta
Konsernin suojauslaskentaan liittyvät laatimisperi-
aatteet kuvataan tarkemmin tämän liitteen kohdassa
Suojauslaskenta.
Konserni on liikkeeseen laskenut useissa eri ulkomaan
valuutoissa olevia kiinteäkorkoisia velkainstrumentteja,
joihin konserni soveltaa IFRS 9 -standardin mukaista
käyvän arvon suojauslaskentaa käyttämällä koron- ja
valuutanvaihtosopimuksia (cross currency interest rate
swaps) tai kiinteästä vaihtuvakorkoiseen korkojohdan-
naisen (joissa maksetaan USD LIBOR) ja vaihtuvasta
vaihtuvaan valuutanvaihtosopimuksen yhdistelmää (joissa
saadaan USD LIBOR) suojausinstrumenttina. Vaiheen 1
standardimuutokset mahdollistavat suojauslaskennan
jatkamisen, vaikka suojattu riski, kuten GBP LIBOR, USD
LIBOR tai muut IBOR-viitekorot, ei välttämättä enää ole
erikseen tunnistettavissa. Tämä helpotus ei kuitenkaan
koske vaatimusta, jonka mukaan korkoriskikomponentin
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
on edelleen oltava luotettavasti määritettävissä. Jos
riskikomponenttia ei enää voida luotettavasti määrittää,
suojaussuhde lopetetaan. Vaiheen 2 standardimuutokset
taas mahdollistavat olemassa olevien IBOR-ehtoisten suo-
jaussuhteiden suojauslaskennan jatkamisen tilanteessa,
jossa IBOR-uudistuksen seurauksena suojaussuhteeseen
tehdään sellaisia muutoksia, jotka normaalitilanteessa
johtaisivat suojauslaskennan päättämiseen. Tällaisia
muutoksia ovat mm. suojatun riskin muuttaminen IBOR
-viitekorosta uuteen riskittömään viitekorkoon tai suo-
jausinstrumenttiin tehtävät muutokset, jos suojausinstru-
mentti on sidottu IBOR-viitekorkoon ja se muutetaan
IBOR-uudistuksen johdosta riskittömään viitekorkoon.
Konserni ei ole tehnyt yllä kuvattuja vaiheen 2 mukaisia
muutoksia suojaussuhteisiinsa vuoden 2020 aikana.
Kuntarahoitus-konserni soveltaa myös IFRS 9 -standardin
mukaista käyvän arvon suojauslaskentaa euromääräisiin
kiinteäkorkoisiin liikkeeseen laskettuihin velkoihin, jotka
se suojaa johdannaisilla vaihtuvakorkoiseksi Euriboriksi.
Lisäksi konsernilla on euromääräistä kiinteäkorkoista ja
pitkiin viitekorkoihin sidottua antolainausta ja leasingrahoi-
tusta. Lainoihin ja leasingiin liittyvältä korkoriskiltä suojau-
dutaan Euribor-korkojohdannaisilla. Konserni soveltaa IAS
39 -standardin mukaista käyvän arvon portfoliosuojauslas-
kentaa kiinteäkorkoisiin ja pitkiin viitekorkoihin sidottuihin
lainoihin ja IFRS 9 -standardin mukaista käyvän arvon
suojauslaskentaa kiinteäkorkoisiin ja pitkiin viitekorkoihin
sidottuun leasingiin ja strukturoituun antolainaukseen.
Koska Euriborin uskotaan jatkavan viitekorkona myös
tulevaisuudessa, konserni ei tällä hetkellä odota IBOR-uu-
distuksesta johtuvia muutoksia näihin suojaussuhteisiin.
IBOR-uudistukseen liittyvästä epävarmuudesta huolimatta
prospektiivinen tehokkuustestaus perustuu vaiheen 1
helpotusten mukaisesti sopimuksen mukaisiin ehtoihin,
suojattuihin kassavirtoihin tai suojattuihin riskeihin. Suo-
jaussuhteista aiheutuva tehottomuus kirjataan normaaliin
tapaan erään Suojauslaskennan nettotulos. Liitteessä 26
Suojauslaskenta kuvattujen mahdollisten tehottomuuden
lähteiden lisäksi IBOR-uudistus saattaa aiheuttaa tehot-
tomuutta, koska suojauskohteiden ja niihin liittyvien suo-
jausinstrumenttien siirtyminen IBOR-viitekoroista uusiin
riskittömiin viitekorkoihin voi tapahtua eriaikaisesti. Tämä
voi johtaa suojauskohteiden ja niihin liittyvien suojaus-
instrumenttien toisistaan poikkeaviin arvostuksiin.
IBOR-uudistuksen johdosta rahoitusinstrumentteihin
tehtävät muutokset
Kuntarahoitus-konsernilla on joitakin liikkeeseen laskettuja
valuuttamääräisiä vaihtuvakorkoisia velkoja, joissa
on poistuva IBOR-viitekorko ja eräpäivä vuoden 2021
jälkeen. Kyseisiin velkoihin ei sovelleta suojauslaskentaa,
vaan ne on luokiteltu nimenomaisesti käypään arvoon
tulosvaikutteisesti arvostettaviksi. Konserni on aloittanut
neuvottelut kyseisten velkojen takaisinostamiseksi tai uu-
delleenstrukturoimiseksi. Verrattuna konsernin kokonais-
varainhankintaan IBOR-viitekorkoisen varainhankinnan
määrä on pieni.
Lisäksi konsernilla on johdannaissopimuksia, joissa on
poistuva IBOR-viitekorko ja eräpäivä vuoden 2021 jälkeen.
Nämä johdannaissopimukset sisältävät sekä suojauslas-
kennassa olevia (kuvattu edellä kohdassa IBOR-uudistus
ja suojauslaskenta) sopimuksia että muutoin suojaavia
sopimuksia. IBOR-uudistuksen vaatimat muutokset
voidaan toteuttaa johdannaissopimuksiin muun muassa
uudelleenstrukturointina, fall back -ehtojen aktivoitumi-
sena tai sopimuksen purkamisen kautta riippuen tavasta,
jolla IBOR-uudistuksen vaatimat muutokset toteutetaan
rahoitusinstrumenttiin, jota kyseinen johdannainen suojaa.
Konsernin kahdenväliset johdannaissopimukset tehdään
ISDA:n (International Swaps and Derivatives Association)
johdannaisyleissopimusten alla. ISDA on IBOR-uudistuk-
sen johdosta laatinut uudet parannellut sopimusehdot
sellaisten tilanteiden varalle, joissa jonkin viitekoron
noteerauksia ei ole enää saatavilla (fall back -ehdot). Kon-
serni on sopinut johdannaisvastapuoltensa kanssa näiden
uusien ehtojen sisällyttämisestä sopimuksiin. Muutokset
sopimuksissa astuvat voimaan tammikuussa 2021.
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Kuntarahoitus-konsernin IBOR-viitekorkosidonnaisuudet
Alla olevassa taulukossa esitetään yhteenveto konsernin niistä IBOR-viitekoron
sisältävistä rahoitusinstrumenteista (pl. johdannaissopimukset), jotka erääntyvät
vuoden 2021 jälkeen.
.
Vuoden 2021 jälkeen erääntyvien
IBOR-viitekorkoisten rahoitusinstrumenttien
kirjanpitoarvo 31.12.2020
Rahoitusvarat
Euribor * 12497 869
Rahoitusvarat yhteensä 12497 869
Rahoitusvelat
Euribor * -
USD Libor 51 433
JPY Libor 28 176
Rahoitusvelat yhteensä 79 609
* Konsernin tämän hetkinen näkemys on, että Euribor tulee pysymään viitekorkona
myös tulevaisuudessa.
Alla olevassa taulukossa esitetään yhteenveto konsernin vuoden 2021
jälkeen erääntyvien IBOR-viitekorkosidonnaisten suojauslaskennassa olevien
johdannaissopimusten nimellisarvoista.
..
VAIHTUVAKORKOINEN VIITEKORKO
Vuoden 2021 jälkeen voimassaolevien
johdannaissopimusten nimellisarvo
SEK Stibor 99 658
USD Libor 8556 760
Euribor* 31825 920
Yhteensä 40482 338
* Konsernin tämän hetkinen näkemys on, että Euribor tulee pysymään viitekorkona
myös tulevaisuudessa.
Jos suojaavan johdannaisen molemmat legit (receive/pay leg) ovat vaihtuvakorkoisia,
on ne esitetty yllä olevassa taulukossa erikseen soveltuvan viitekoron kohdalla.
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
IBOR-siirtymäprojekti
Konsernissa on perustettu IBOR-siirtymäprojekti, jonka
omistaa Capital Markets -toiminnon johtaja. Projektiin osal-
listuu henkilöitä mm. riskienhallinnasta, varainhankinnasta,
treasurysta, lakiosastolta, taloudesta ja tietohallinnosta.
Projektin tavoitteena on varmistaa konsernin sujuva siirty-
minen vaihtoehtoisten riskittömien korkojen käyttöön.
Vuoden 2019 aikana konsernissa toteutettiin IBOR-esisel-
vitys ja valmistauduttiin IBOR-siirtymäprojektiin.
Vuonna 2020 heinäkuussa LCH-keskusvastapuolen (Lon-
don Clearing House) kautta keskitetysti selvitettyjen euro-
määräisten korkojohdannaisten diskonttausmenetelmä
muuttui EONIA (Euro Overnight Index Average) -korosta
uuteen €STR (Euro Short-term Rate) -korkoon. Vastaava
muutos toteutettiin lokakuussa 2020 Yhdysvaltain dollarin
määräisille keskitetysti selvitetyille korkojohdannaisille
diskonttausmenetelmän muuttamiseksi Fed Funds
-korosta uuteen SOFR (Secured Overnight Financing Rate)
-korkoon. Lisäksi vuoden 2020 viimeisellä vuosineljän-
neksellä konserni neuvotteli merkittävän osan johdannais-
kaupankäyntiin liittyvien lisävakuussopimusten (Credit
Support Annex, CSA) vakuudelle maksettavan korkoehdon
uusiksi. Sopimuksissa siirryttiin EONIA-korosta €STR-kor-
koon ja muutettiin kyseisten johdannaissopimusten
diskonttausmenetelmää vastaavasti. Osa neuvotteluista
siirtyi vuoden 2021 puolelle ja niiden johdannaisten osalta
diskonttausmuutos toteutetaan vastaavasti myös vuoden
2021 puolella. Diskonttausmenetelmän muutoksilla ei
ollut olennaista vaikutusta konsernituloslaskelmaan,
sillä diskonttausmenetelmien aiheuttamat arvostusmuu-
tokset korvattiin lähtökohtaisesti vastaavan suuruisilla
käteiskompensaatioilla.
Vuoden 2021 aikana konsernin IBOR-siirtymäprojektissa
keskitytään erityisesti poistuvien IBOR-viitekorkosidon-
naisten instrumenttien muuttamiseen tai korvaamiseen
vaihtoehtoisilla riskittömillä koroilla tai muutoin taloudelli-
sesti vastaavin ehdoin.
Kuntarahoitus-konserni seuraa myös tiiviisti markkinoita
ja kehittää valmiuksia uusien vaihtoehtoisiin riskittömiin
viitekorkoihin perustuvien tuotteiden liikkeeseen laskemi-
seen. Lisäksi konserni seuraa markkinoille tulevien vaihto-
ehtoisiin riskittömiin viitekorkoihin perustuvien tuotteiden
tarjoamia uusia sijoitusmahdollisuuksia.
Konsernin kaikessa vaihtuvakorkoisessa luotonannossa
ja leasingrahoituksessa on viitekorkona Euribor. Koska
Euribor-viitekoron odotetaan jatkavan, konserni odottaa
tällä hetkellä IBOR-uudistuksen vaikuttavan ainoastaan
rajoitetusti asiakastoimintoihin. Konserni on sitoutunut
asiakkaidensa oikeudenmukaiseen kohteluun ja seuraa
tarkkaan markkinoiden kehittymistä. Konserni laatii
viestintä- ja koulutussuunnitelman varmistaakseen, että
asiakasvastaavilla on riittävät tiedot ja pätevyys vastata
asiakkaiden tarpeisiin asianmukaisesti.
Muilla vuonna 2020 voimaan tulleilla tai muute-
tuilla standardeilla ei ollut olennaista vaikutusta
konsernitilinpäätökseen.
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Tulevilla tilikausilla sovellettaviksi tulevat uudet ja muutetut
standardit sekä tulkinnat
* = Kyseistä säännöstä ei ole hyväksytty sovellettavaksi
EU:ssa 31.12.2020 mennessä.
Konserni ei ole vielä soveltanut seuraavia, IASB:n jo
julkistamia uusia tai uudistettuja standardeja ja tulkintoja.
Standardit ja tulkinnat otetaan käyttöön kunkin standardin
ja tulkinnan voimaantulopäivästä lähtien, tai mikäli voi-
maantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä,
voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien.
IASB:n julkistamat säännökset, jotka tulevat voimaan
myöhemmin kuin 1.1.2020:
Muutokset IAS 16:een Aineelliset käyttöomaisuushyödyk-
keet – Property, Plant and Equipment — Proceeds before
Intended Use* (sovellettava 1.1.2022 tai sen jälkeen alkavilla
tilikausilla). Muutosten mukaan keskeneräisen aineellisen
hyödykkeen käytöstä syntyneiden tuotteiden myyntituotot
ja niihin liittyvät valmistusmenot tulee kirjata tulosvai-
kutteisesti. Muutoksella ei arvioida olevan vaikutusta
Kuntarahoitus- konsernin konsernitilinpäätökseen.
Muutokset IAS 37:ään Varaukset, ehdolliset velat ja ehdol-
liset varat – Tappiolliset sopimukset – Costs of Fulfilling
a Contract* (sovellettava 1.1.2022 tai sen jälkeen alkavilla
tilikausilla). Muutoksilla selvennetään, että kun tappiollista
sopimusta koskeva varaus kirjataan väistämättä aiheutu-
vien menojen perusteella, näihin menoihin sisällytetään
välittömien lisämenojen lisäksi myös kohdistettu osuus
muista välittömistä menoista. Muutoksella ei arvioida
olevan merkittävää vaikutusta Kuntarahoitus-konsernin
konsernitilinpäätökseen.
Johto arvioi, että muilla tulevilla tilikausilla sovellettaviksi
tulevilla standardeilla ja tulkinnoilla ei ole olennaista vaiku-
tusta konsernitilinpäätökseen.
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Liite 2. Riskienhallinnan periaatteet ja konsernin riskiasema
Riskienhallinnan yleiset periaatteet
Kuntarahoitus-konsernin liiketoiminta edellyttää riittäviä
riskienhallintamekanismeja, joilla varmistetaan konsernin
riskiaseman säilyminen hallituksen vahvistamissa
puitteissa. Konserni soveltaa riskienhallinnassaan hyvin
konservatiivisia periaatteita. Tavoitteena on kokonaisriski-
aseman säilyttäminen niin matalalla tasolla, että emoyhtiön
hyvää luottoluokitusta (Aa1/AA+) ei vaaranneta.
Konserni kartoittaa säännöllisesti toimintaansa liittyviä
riskejä ja kehittää jatkuvasti menetelmiä riskien tunnistami-
seksi, mittaamiseksi ja hallitsemiseksi. Riskejä arvioidaan
säännöllisesti toteutettavien riskianalyysien avulla.
Analyysien tavoitteena on tunnistaa toimintaympäristön
muutosten mukanaan tuomia uusia haasteita ja riskejä
sekä priorisoida riskit ja niiden hallinta analyysien tulosten
perusteella. Konserni suojautuu ja vähentää tunnistamiaan
riskejä vakuuksilla, takauksilla, johdannaissopimuksilla,
vakuutuksilla ja aktiivisella riskien hallinnalla. Konsernilla
ei ole arvionsa mukaan vastuita, joihin sisältyy wrong-way
-riskiä (vastapuolen maksukyvyttömyyden todennäköi-
syydellä on positiivinen korrelaatio yleisten markkinariski-
tekijöiden kanssa).
Hallitus on vahvistanut konsernille sen hallintoa ja riskienhallintaa koskevan kehikon (Risk and Governance Framework)
ja sen osana keskeiset sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tehokasta toteuttamista koskevat politiikat ja prosessit alla
olevan kuvan mukaisesti.
BUSINESS MODEL
RESPONSIBILITY
POLICY
STRATEGY
RISK POLICIES
RISK ASSESSMENT DOCUMENTS
CUSTOMER CONDUCT POLICIES
INTERNAL GOVERNANCE DOCUMENTS
BOARD OF DIRECTORS
Market Risk Policy
ICAAP
AML and CTF Policy
Remuneration Policy
Outsourcing Policy
Internal Audit Charter
Disclosure Policy
Fit & Proper Policy
Accounting Policies
Investment Services Policy
Credit Risk Policy
ILAAP
Liquidity & Funding
Risk Policy
Contingency
Funding Plan
Risk Appetite Framework (RAF)
Risk appetite setting and articulation of the operational limits for the material risk
Compliance &
Operational Risk Policy
Recovery Plan
Valuation Policy
Stress Testing
Programme
Risk Management Policy
EMT &
MANAGERS
Guidelines
Instructions
Contingency, Preparedness and Disaster Recovery Plans
Processes
CORPORATE GOVERNANCE
POLICY & AUTHORISATIONS
RISK & GOVERNANCE FRAMEWORK
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Konsernin riskinottohalukkuuden viitekehys (Risk Appetite
Framework, RAF) määrittelee tavoite- ja enimmäistasot
eri riski-indikaattoreille. Viitekehystä päivitetään säännölli-
sesti, vähintään kerran vuodessa, ja dokumentin hyväksyy
emoyhtiön hallitus. Riskinottohalukkuuden viitekehys
auttaa:
1. Tehokkaasti tunnistamaan, mittaamaan ja hallitsemaan
strategiasta lähtöisin olevia riskejä sekä muita liiketoi-
mintaan liittyviä sisäisiä ja ulkoisia riskejä,
2. Määrittelemään ja päättämään riskin määrästä, jonka
konserni haluaa kantaa toteuttaessaan liiketoimin-
tastrategiaansa, sekä aktiivisesti kommunikoimaan
siitä,
3. Edistämään asiantuntevaa keskustelua konsernin
riskinottohalukkuudesta ja mahdollistamaan päätösten
haastamisen koskien liiketoimintaa ja riskien ottamista.
Viitekehys on linkitetty sekä lyhyen että pitkän aikavälin
strategisiin suunnitelmiin, pääomaan ja talouteen liittyviin
suunnitelmiin, elvytyssuunnitelmaan (Recovery Plan) ja
palkitsemispolitiikkaan. Viitekehys on linjassa ICAAPin
(Internal Capital Adequacy Assessment Process) ja ILAAPin
(Internal Liquidity Adequacy Assessment Process) kanssa.
Konsernin riskinottohalukkuuden viitekehys
on kuvattuna viereisessä kuvassa. Konserni on
pysynyt vuoden aikana hallituksen määrittelemän
riskinottohalukkuuden puitteissa.
Yhteenveto konsernin riskinottohalukkuuden viitekehyksen indikaattoreista
Riskipilarit Riski-indikaattorit Tavoite
Kannattavuus ja
pääomat
Luottoluokitus
Riittävän tulotason, kannattavuuden ja pääomien
ylläpitäminen jopa stressitilanteissa.
Vähimmäisomavaraisuusvaatimus (CRR ja CRR II)
Korkokatesuhde
Kulu-tuotto-suhde
CET1-suhdeluvun muutos
Jälleenrahoitus- ja
maksuvalmiusriski
Maksuvalmiusvaatimus
Riittävän maksuvalmiuspuskurin ja kestävän
rahoitusaseman ja -profiilin ylläpitäminen jopa
sressitilanteissa.
NSFR-tunnusluku
Rahoitusvaje
Jälleenrahoitukseen liittyvät indikaattorit
Selviytymishorisontti
Luottoriskit
Järjestämättömät saamiset
Kuntarahoituksen liiketoimintamalliin sopivan
vakaan luottoriskiprofiilin ylläpitäminen.
Odotettavissa olevat luottotappiot
Keskimääräinen sisäinen riskiluokitus (asuntorahoitus)
Nimikonsentraatio (asuntorahoitus)
Keskimääräinen luottoluokitus (likviditeettiportfolio)
Maantieteellinen keskittyneisyys (likviditeettiportfolio)
Markkinariskit
EVE-riski
Kuntarahoituksen liiketoimintamalliin sopivan
vakaan markkinariskiprofiilin ylläpitäminen.
Tuloriski
Basis-riski
Valuuttariski
Hintariski
Käyvän arvon volatiliteetti
Varovainen arvostaminen (prudent valuation)
Operatiiviset riskit
Maine
Tehokkaan operatiivisen valvonnan ja sääntöjen
noudattamisen ylläpitäminen toimivan ja
vastuullisen liiketoiminnan tukemiseksi.
Henkilöstöhallintoon liittyvät indikaattorit
IT- ja liiketoiminnan jatkuvuusriskit
Tietoverkkorikollisuus ja tietosuojariskit
Sisäiset väärinkäytökset
Prosessi- ja menettelytapariskit
Säännösten rikkomukset
Operatiiviset tappiot
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Konsernin riskinottohalukkuudessa ei tapahtunut olennai-
sia muutoksia vuoden 2020 aikana. Koronapandemiasta
huolimatta konsernin riskiasema on tilikaudella säilynyt
vakaana ja riskitasoltaan maltillisena. Konsernin arvion mu-
kaan riskienhallinta on täyttänyt sille asetetut vaatimukset.
Konsernin riskienhallintaa ja käytettyjä riskienhallinta-
menetelmiä ja -prosesseja kehitetään jatkuvasti. Vuoden
2020 aikana on kehitetty erityisesti riskienhallinnan
järjestelmäympäristöä. Riskiasemasta raportoidaan sään-
nöllisesti emoyhtiön hallitukselle osana kuukausittaista
riskiraportointia. Lisäksi riskienhallintajohtaja esittää
vähintään puolivuosittain hallituksen riskivaliokunnalle
laajemman kokonaiskatsauksen riskiasemasta suhteessa
eri riskialueisiin. Koronapandemian aiheuttamassa
poikkeuksellisissa olosuhteissa konsernin riskiasemaa on
raportoitu yhtiön johdolle ja hallitukselle normaaliolosuh-
teita tiheämmin.
Koronapandemia voi mahdollisesti pitkittyessään vaikuttaa
konsernin vastapuoliriskeihin ja likviditeettisalkun luotto-
riskeihin, maksuvalmiuden ylläpitämiseen, luotonantoon
ja liiketoimintaprosesseihin liittyviin riskeihin. Kuntara-
hoitus-konserni on tarkoituksellisesti tehnyt muutoksia
likviditeettiportfolionsa allokaatioon ja pyrkinyt sitä kautta
edelleen laskemaan jo ennestään matalia riskitasojaan.
Toistaiseksi koronapandemian puhkeaminen ja siihen
liittyvä talouden epävarmuuden kasvu on vaikuttanut Kun-
tarahoitus-konsernin taloudelliseen tilanteeseen ja riski-
asemaan melko rajoitetusti. Yleisten pandemiarajoitusten
myötä konsernin toimintatavat ovat etätyökäytäntöineen
muuttuneet, mutta liiketoiminta on jatkunut normaalisti.
Useat konsernin pääomamarkkinatapahtumien vasta-
puolet sijaitsevat Yhdistyneessä kuningaskunnassa, joka
on eroamassa (Brexit) Euroopan unionista (EU). Brexitin
jälkeen joidenkin konsernin Yhdistyneissä kuningaskun-
nassa toimivien vastapuolten kyky tarjota rahoituspalveluja
EU:ssa sijaitseville vastapuolille on rajoitettu, minkä vuoksi
kyseiset vastapuolet ovat päättäneet siirtää toimintansa
EU:n jäsenvaltioihin. Rahoituksen ja likviditeetin hallinnan
jatkuvuuden varmistamiseksi konserni on uudistanut
liikesuhteitaan vastaavasti. Nämä uudelleenjärjestelyt ovat
vaatineet neuvotteluja ja uusien oikeudellisten asiakirjojen
laatimista sekä liiketoiminnan siirtämistä uusille yksiköille.
Brexitin välittömät vaikutukset konsernille ovat vähäisiä.
Brexitin kokonaisvaikutuksia pitkällä aikavälillä konsernille
ja yleensä finanssimarkkinoihin on kuitenkin edelleen
vaikea arvioida.
Lisäksi meneillään on IBOR-uudistus, jossa on kyse
maailmanlaajuisesta muutoksesta, jonka tavoitteena on
IBOR-viitekorkojen (Interbank Offered Rate) korvaaminen
vaihtoehtoisilla lähes riskittömillä viitekoroilla (Risk Free
Rate, RFR). Uudistuksen taustalla on muun muassa
IBOR-viitekorkojen paljastuneet manipulointitapaukset.
EU:ssa uudistusta sääntelee vertailuarvoasetus (EU
Benchmark Regulation). Näkyvimmin IBOR-uudistus
vaikuttaa LIBOR-viitekorkoihin (London Interbank Offered
Rate), jotka ovat paneelipohjaisia viitekorkoja viidessä eri
valuutassa (USD, GBP, EUR, CHF, JPY) ja joiden noteeraus
päättyy 2021 jälkeen, minkä vuoksi kyseisiin viitekorkoihin
sidotut rahoitusinstrumentit tulee muuttaa tai korvata
vuoden 2021 aikana. Aikataulu erityisesti USD LIBOR-vii-
tekoron osalta on kuitenkin vielä epävarma ja saattaa
siirtyä joidenkin maturiteettien osalta myöhemmäksi. EU:n
vertailuarvoasetuksessa viitekorot kuten EONIA, EURI-
BOR, LIBOR, WIBOR ja STIBOR on luokiteltu kriittisiksi.
Toistaiseksi IBOR-uudistuksella ei ole ollut merkittävää vai-
kutusta konsernin riskienhallinnan periaatteisiin. Konsernin
IBOR-siirtymäprojektin tilannetta käsitellään laajemmin
laatimisperiaatteissa (Liite 1) kohdassa IBOR-uudistus.
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Riskien- ja vakavaraisuuden hallinnan organisointi
Kuntarahoituksen toimintaan liittyvien riskien hallinta
on organisoitu kolmeen puolustuslinjaan. Kuntarahoi-
tus-konsernilla on konsernin koko toiminnan kattava
riskienhallintajärjestelmä, joka pitää sisällään eri osastojen
ja päätöksentekoelinten selkeät tehtävät ja vastuut. Sisäi-
sellä valvonnalla varmistetaan, että konsernissa toimitaan
vahvistettujen politiikkojen ja prosessien mukaisesti.
Tätä tukevat eri prosesseihin liittyvät kontrollit. Sisäistä
valvontaa toteutetaan kaikilla organisaatiotasoilla ja
sisäisen valvonnan toimintatavat määritetään huomioiden
toiminnan luonne ja laajuus. Ensisijaisesti sisäistä valvon-
taa toteutetaan operatiivisessa liiketoiminnassa, jossa
sisäinen valvonta on jatkuvaa ja osa päivittäistä toimintaa.
Hallituksen tehtävänä on huolehtia emoyhtiön hallinnosta
ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus
vastaa sille osakeyhtiölaissa, yhtiöjärjestyksessä ja
sekä muussa lainsäädännössä ja viranomaissäänte-
lyssä määritellyistä tehtävistä. Hallituksen tehtävät ja
toimintaperiaatteet Kuntarahoituksessa on vahvistettu
osana Corporate Governance -politiikkaa ja sen liitteenä
olevassa hallituksen työjärjestyksessä. Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä on saatavilla Kuntarahoituksen verk-
kosivuilla. Hallituksen keskeisiin tehtäviin kuuluu vahvistaa
konsernin strategia, vuosittainen toimintasuunnitelma ja
budjetti, seurata konsernin taloudellista tilannetta ja valvoa,
että hallinto ja erityisesti riskienhallinta on asianmukaisesti
järjestetty johdon toimesta. Hallitus päättää myös kaikista
toiminnan laatuun ja laajuuteen nähden laajakantoisista
asioista.
Lainsäädännön edellyttämällä tavalla ja järjestääkseen
työnsä mahdollisimman tehokkaasti Kuntarahoituksen
hallitus on perustanut avukseen tarkastusvaliokunnan,
riskivaliokunnan sekä palkitsemisvaliokunnan käsiteltävien
asioiden valmisteluun. Hallitus voi perustaa tarpeen
mukaan myös muita valiokuntia.
Tarkastusvaliokunnan tarkoituksena on hallituksen
valmistelevana elimenä avustaa hallitusta taloudelliseen
raportointiin ja sisäiseen valvontaan liittyvissä tehtävissä.
Työnsä puitteissa tarkastusvaliokunta valvoo myös tilintar-
kastajien ja sisäisen tarkastuksen toimintaa.
1
JOHTO
Liiketoimintayksiköt
Tukitoiminnot
Riskienhallinta
Compliance
Sisäinen tarkastus
2 3
Hallitus
Tarkastus-, riski- ja palkitsemisvaliokunnat
KUNTARAHOITUS-KONSERNIN PUOLUSTUSLINJAT
Valvovat viranomaiset
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Riskivaliokunta avustaa hallitusta luottolaitoksen riskistra-
tegiaa ja riskinottoa koskevissa asioissa sekä sen valvomi-
sessa, että toimiva johto noudattaa hallituksen päättämää
riskistrategiaa. Riskivaliokunnan on arvioitava, vastaavatko
laitoksen pääomaa sitovista palveluista perimät hinnat lai-
toksen liiketoimintamallia ja riskistrategiaa sekä jos näin ei
ole, valmisteltava hallituksen hyväksyttäväksi suunnitelma
asian korjaamiseksi. Riskivaliokunnan on myös avustettava
hallituksen palkitsemisvaliokuntaa terveiden palkitse-
misjärjestelmien luomisessa ja arvioitava, kannustavatko
palkitsemisjärjestelmät ottamaan huomioon laitoksen
riskit, pääoma- ja maksuvalmiusvaatimukset sekä tuottojen
jaksotuksen ja tuottojen kertymistodennäköisyyden.
Hallituksen palkitsemisvaliokunta valmistelee palkitse-
misjärjestelmään liittyvien tavoitteiden asettamista, palkit-
semisjärjestelmän tavoitteiden saavuttamisen arviointia,
palkitsemisjärjestelmän kehittämistä sekä toimitusjohtajan
ja toimitusjohtajalle raportoivien henkilöiden palkkoja,
palkkiota ja etuja koskevat asiat hallituksen päätettäväksi.
Ensimmäisessä puolustuslinjassa johdolla, liiketoimin-
tayksiköillä ja tukitoiminnoilla on omistajuus olennaisista
riskityypeistä, ja ne ovat vastuussa riskien tunnistamisesta,
arvioinnista sekä hallinnasta. Kuntarahoituksen riskinot-
tohalukkuus, ohjeet, prosessit, kontrollit ja limiitit ohjaavat
tätä työtä. Kaikki työntekijät, jotka toimivat ensimmäisessä
puolustuslinjassa ovat omien työtehtäviensä osalta vas-
tuussa riskien hallinnasta.
Toinen puolustuslinja käsittää riippumattoman riskienhal-
linta- ja compliance -toiminnon. Riippumaton riskienhallin-
tatoiminto täydentää liiketoimintayksiköiden työskentelyä
itsenäisellä valvonta- ja raportointivastuullaan. Riippu-
maton riskienhallinta on vastuussa riskeihin liittyvistä
ohjeistuksista ja prosesseista, neuvonnasta ja tiedotuk-
sesta, riskistrategian, -limiittien ja riskinottohalukkuuden
linjaamisesta osana riskinottohalukkuuden viitekehystä,
sekä hallituksen ja johtoryhmän tiedotuksesta Kunta-
rahoituksen riskiprofiiliin tai -strategiaan mahdollisesti
vaikuttavista asioista. Compliance-toiminnon päätehtäviin
kuuluvat johdolle tapahtuva raportointi Kuntarahoituksen
toimintaan vaikuttavan sääntelyn muutoksista ja niiden
mahdollisista vaikutuksista operatiivisiin toimintoihin.
Lisäksi tehtäviin kuuluvat sisäinen tiedotus, koulutus ja
ohjeistus sääntelyyn perustuen, sisäisten prosessien
tarkistaminen sääntelyä vastaavaksi sekä kommunikointi
valvontaviranomaisten kanssa ja tähän liittyvien toimenpi-
teiden seuranta konsernissa.
Kolmannessa puolustuslinjassa riippumaton sisäinen
tarkastus tekee säännöllisesti riskiperusteisia tarkastuksia
hallituksen ja tarkastusvaliokunnan hyväksymän vuosi-
suunnitelman mukaisesti. Sisäisen tarkastuksen tehtävänä
on kahden ensimmäisen puolustuslinjan riippumaton
tarkastelu ja se hoitaa tehtävänsä täysin muista puolustus-
linjoista riippumattomana.
Stressitestit
Kuntarahoitus-konserni tekee jatkuvasti liiketoimintaansa
liittyvää stressitestausta emoyhtiön hallituksen hyväk-
symän stressitestiohjelman (Stress Testing Programme)
mukaisesti. Vuosittaiset ICAAP- ja ILAAP-prosessit sisäl-
tävät vakavaraisuuden ja likviditeetin riittävyyden stres-
sitestausta. Liiketoiminnasta riippumaton riskienhallinta
on vastuussa stressiskenaarioiden suunnittelemisesta
yhteistyössä liiketoimintayksiköiden kanssa. Alkuvuonna
2020 suoritetun testauksen päätavoitteena oli analysoida
Kuntarahoitus-konsernin vakavaraisuuden ja kannatta-
vuuden kehitystä ajanjaksolla 2020–2023. Testauksen
kohteina olivat liiketoiminta-, markkina- ja luottoriskit ja
näiden arvioidut taloudelliset vaikutukset eri olosuhteissa.
Lisäksi likviditeetin riittävyyttä testattiin usean eri
stressiskenaarion avulla. Stressitestien tulokset osoittivat
aiempien vuosien tapaan, että nykyisillä vakavaraisuusvaa-
timuksilla oman pääoman taso on tarkastellun ajanjakson
aikana riittävä myös erittäin epäsuotuisten olosuhteiden
vallitessa. Lisäksi omien varojen osuus täytti myös tulevan
3 % vähimmäisomavaraisuusvaatimuksen (leverage ratio).
Likviditeetin osalta stressitestit osoittivat, että likviditeetin
määrä on riittävä myös erittäin epäsuotuisten olosuhteiden
vallitessa.
Konserni suoritti lisäksi loppuvuonna 2020 osana elvytys-
suunnitelmaansa koronapandemiaskenaarion sisältäneen
ns. käänteisen stressitestin (reverse stress testing). Tämän
stressitestin avulla pyritään löytämään liiketoiminnan
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
jatkuvuutta uhkaavia äärimmäisen negatiivisia skenaarioita
sekä toimenpiteitä, joita käyttämällä konserni pystyy
selviytymään tilanteesta ja jatkamaan liiketoimintaansa.
Pääoman hallinta
Kuntarahoitus-konsernin omaa pääomaa koskevat
tavoitteet suhteessa konsernin riskinottoon ja toimintaym-
päristöön määritellään vuosisuunnittelun yhteydessä.
Suunnitteluhorisontti ulottuu vähintään kolmeen vuoteen,
jotta pystytään ennustamaan liiketoiminnan tuloskehitystä
ja omien varojen riittävyyttä suhteessa muuttuvasta sään-
telystä tuleviin kasvaviin pääomavaateisiin sekä reagoi-
maan riittävän ajoissa mahdollisiin lisäpääomitustarpeisiin.
Hallitus hyväksyy vakavaraisuuden hallintasuunnitelman
(ICAAP) ja valvoo sitä. Konserni päivittää vakavaraisuuden
hallintasuunnitelmansa vähintään kerran vuodessa ja
suunnitelman toteutumista seurataan neljännesvuosittain.
Vakavaraisuuden hallinnan tavoitteena on ohjata ja varmis-
taa, että konsernin vakavaraisuus täyttää asetetut tavoit-
teet sekä viranomaisvaatimukset, jotta toiminnan jatkuvuus
voidaan varmistaa. Vakavaraisuuden hallinta on jatkuvaa ja
olennainen osa konsernin strategisen suunnittelun proses-
sia, joka kattaa strategisten tavoitteiden asettamisen, kehi-
tyshankkeiden määrittämisen sekä taloudelliset ennusteet
seuraaville vuosille. Tämä tehdään yhteistyössä toimivan
johdon ja hallituksen kanssa, ja lopullisen strategian hy-
väksyy emoyhtiön hallitus. Toimiva johto huolehtii siitä, että
konsernin operatiiviset toimenpiteet vastaavat hallituksen
vahvistaman strategian mukaisia linjauksia. Toimiva johto
laatii vuosisuunnittelun yhteydessä liiketoimintasuunni-
telman tulevalle vuodelle ja liiketoimintaennusteet sitä
seuraaville vuosille. Tässä yhteydessä arvioidaan myös
konsernin riskiasemaa ja sen vaikutusta taloudelliseen
asemaan. Riskien arvioinnissa ja mittaamisessa käytetään
apuna säännöllisin väliajoin toteutettavia riskianalyysejä
sekä erilaisia stressitestiskenaarioita. Näiden pohjalta päi-
vitetään vuosittain vakavaraisuuden hallinnan suunnitelma
ja päätetään mahdolliset toimenpiteet omien varojen vah-
vistamiseksi. Omien varojen riittävyyttä seurataan myös
kuukausittain liiketoiminnan analysoinnin yhteydessä.
Konserni laskee vakavaraisuuden EU:n vakavaraisuusase-
tuksen (EU 575/2013) ja luottolaitosdirektiivin (2013/36/
EU) säännöksiin perustuen. Luottoriskin vakavaraisuus-
vaade lasketaan standardimenetelmällä ja operatiivisten
riskien vakavaraisuusvaade perusmenetelmällä. Markki-
nariskin vakavaraisuuslaskennassa huomioidaan vain va-
luuttariskit, koska konsernilla ei ole kaupankäyntivarastoa
eikä osake- ja hyödykepositioita. Koska valuuttariskiltä
suojaudutaan vaihtamalla johdannaissopimuksilla kaikki
valuuttapohjainen varainhankinta ja sijoitukset euromääräi-
seksi, on konsernin valuuttapositio hyvin pieni. Vakavarai-
suuslaskennassa käytettävien riskipainojen määrityksissä
käytetään Standard & Poor’sin, Moody’s Investor Servicen
sekä Fitch Ratingsin antamia luokitustietoja. Edellä
mainitut yhtiöt ovat vakavaraisuuslaskennassa Finanssival-
vonnan hyväksymiä luottoluokituslaitoksia. Kuntarahoitus
käyttää luottoriskin vakavaraisuuslaskennassa luottoriskin
vähentämistekniikoita, kuten antolainatoiminnassa kuntien
antamia takauksia sekä Suomen valtion antamia täyteta-
kauksia. Johdannaisten osalta käytetään vähentämistek-
niikkana nettoutussopimuksia, lisävakuussopimuksia (IS-
DA/Credit Support Annex) sekä Kuntien takauskeskuksen
myöntämiä takauksia joidenkin johdannaisvastapuolien
vastapuoliriskin vakavaraisuusvaateen pienentämiseksi.
Kuntarahoitus-konserni julkistaa tästä toimintakertomuk-
sesta ja tilinpäätöksestä erillisen vakavaraisuutta ja riski-
enhallintaa koskevan Pilari III -raportin, joka on saatavilla
Kuntarahoituksen verkkosivuilla englanninkielisenä.
Strategiset riskit
Strategisella riskillä tarkoitetaan sitä, että Kuntarahoi-
tus-konserni valitsisi väärän strategian pyrkiessään
taloudellisesti tulokselliseen toimintaan tai että konserni ei
pystyisi sopeuttamaan valittua strategiaa toimintaympäris-
tön muutoksiin.
Konsernin strategisten riskien hallinta perustuu jatkuvaan
seurantaan ja analyyseihin asiakkaiden tarpeista, ennus-
teisiin markkinoiden kehityksestä sekä kilpailutilanteen
ja toimintaympäristön muutosten analysointiin. Riskejä ja
niiden merkittävyyttä arvioidaan vuosittain osana strate-
giaprosessia sekä johtoryhmän toteuttaman vuosittaisen
arvioinnin yhteydessä. Nykyinen strategia ulottuu vuoteen
2024, ja sen päivitystarvetta arvioidaan vuosittain.
Koronapandemia ei ole konsernin johdon arvion mukaan
vaikuttanut merkittävästi konsernin strategisiin riskeihin.
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Jälleenrahoitus- ja maksuvalmiusriski
Jälleenrahoitusriskillä tarkoitetaan lainojen uudelleen
rahoittamiseen liittyvää riskiä. Kuntarahoitus-konserni hal-
litsee jälleenrahoitusriskiä rajoittamalla rahoitusvarojen ja
-velkojen välistä keskimaturiteettia. Rahoitusvaje lasketaan
varojen (asiakasrahoitus ja likviditeettiportfolio) ja velkojen
(varainhankinta) keskimääräisen maturiteetin erotuksena.
Maksuvalmiusriski tarkoittaa sitä, että konserni ei
eräpäivänä kykenisi selviytymään maksuvelvoitteistaan,
joita rahoitussopimusten toteuttaminen tai muu rahoitus-
toiminta aiheuttaa. Konserni hallitsee maksuvalmiusriskiä
asettamalla limiitit käytettävissä olevan lyhytaikaisen lik-
viditeetin maksuvalmiusvaatimukselle (Liquidity Coverage
Ratio, LCR), NSFR-tunnusluvulle (Net Stable Funding Ratio)
pidemmän aikavälin rakenteellisten likviditeettierojen
hallitsemiseksi sekä pitkäaikaisen likviditeetin vähimmäis-
riittävyydelle (survival horizon).
Konserni on tunnistanut useita likviditeetin lähteitä riskin-
ottohalukkuuden viitekehyksen määritelmän mukaisen
konservatiivisen maksuvalmius- ja jälleenrahoitusriskipro-
fiilin ylläpitämiseksi. Ensisijaiset likviditeetin lähteet ovat
lyhytaikainen ja pitkäaikainen varainhankinta, likviditeetti-
portfolio, repo-markkinat ja käteinen. Keskuspankin likvidi-
teettijärjestely on konsernille toissijainen likviditeetin lähde.
Konserni noudattaa etukäteisvarainhankinnan (prefunding)
-periaatetta ja hankkii rahoitusta lyhyen ja pitkän aikavälin
varainhankinnan muodossa. Tällä varmistetaan riittävän
likviditeetin jatkuva saatavuus kaikissa markkinaolosuh-
teissa. Likviditeettiportfolion vähimmäismäärä määritetään
skenaarioanalyysien avulla vastaamaan sisäisiä ja lakisää-
teisiä likviditeettitarpeita. Likviditeettitarpeen kattamiseksi
konserni arvioi ensin rahoituksen saatavuutta pitkäaikaisen
ja lyhytaikaisen varainhankinnan muodossa. Jos rahoitusta
ei tällä tavoin olisi saatavissa, konserni voisi hyödyntää lik-
viditeettiportfoliota myymällä omaisuuseriä tai käyttämällä
niitä vakuutena repo-markkinoilla. Konsernilla on voimassa
olevat sopimukset vastapuolten kanssa kahdenvälisten
takaisinostosopimusten (repo-sopimusten) tekemiseksi.
Repo-järjestelyjä voidaan käyttää kattamaan lunastuksista
johtuvat lyhytaikaiset likviditeettitarpeet ja mahdolliset
muut odottamattomat muutokset likviditeettiasemassa.
Keskeinen elementti konsernin jälleenrahoitus- ja
maksuvalmiusriskien hallinnassa on erittäin likvidin, hyvin
tasapainotetun matalariskisen likviditeettiportfolion
ylläpitäminen, niin että likvidit varat voidaan joko myydä tai
käyttää vakuutena repo-markkinoilla odottamattomassa
ja äkillisessä likviditeettitarpeessa. Likviditeettiportfolio
koostuu pääasiassa etukäteisvarainhankinnasta (pre-
funding), jota ei vielä ole käytetty asiakasrahoitukseen.
Likviditeettiportfolio pidetään tasolla, jolla sekä likviditeetin
vähimmäisriittävyydelle (LCR) että pitkäaikaisen likvidi-
teetin vähimmäisriittävyydelle (survival horizon) on riittävä
puskuri normaalin liiketoiminnan jatkamiseksi yllättävässä
likviditeettitarpeessa. Konsernin maksuvalmiuden hallitse-
miseen käytettävät likvidit varat (High Quality Liquid Assets,
HQLA) on esitetty alla olevassa taulukossa:
LIKVIDIT VARAT, HQLA
31.12.2020 %-osuus 31.12.2019 %-osuus
Taso 1 8 560 796 85 % 7 748 230 79 %
Taso 2a 896 100 9 % 762 354 8 %
Taso N 580 086 6 % 1 341 015
14 %
Yhteensä 10 036 984 100 % 9 851 601 100 %
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Likviditeettiportfolio jaetaan likviditeetin laadun mukaisiin
tasoihin, niin että tasoja 1 ja 2a pidetään korkealaatuisina
likvideinä varoina. Likviditeettitason N varat ovat likvidejä
normaalissa markkinatilanteessa (muut likvidit varat).
Jos ensisijaiset rahoituksen lähteet eivät joko ole riittäviä,
saatavissa ajoissa tai kustannukset niiden käytöstä
nousisivat liian korkeiksi, konserni voi käyttää toissijaisena
likviditeetin lähteenä keskuspankin likviditeettijärjestelyä.
Konsernin kuntasektorille myöntämät antolainat hyväksy-
tään vakuudeksi keskuspankissa. Konserni on pantannut
osan lainasalkusta varmistaakseen tarvittaessa tämän
likviditeettilähteen saatavuuden milloin tahansa (Liite 42
Annetut vakuudet). Lisäksi konserni pystyy kasvattamaan
likviditeettijärjestelyä lisäämällä lainoja vakuuspooliin.
Likviditeettijärjestely testataan säännöllisesti, jotta voidaan
varmistua siitä, että likviditeetti on tarvittaessa käytettävis-
sä päivänsisäisesti.
Likviditeettiaseman stressitestaaminen on keskeinen
väline konsernin likviditeetin riittävyyden arvioimisessa.
Stressitestit tehdään pääasiassa kuukausittain. Stressites-
tauksen tavoitteena on selvittää, onko konsernilla riittävä
likviditeetti liiketoiminnan jatkamiseen sekä perus- että
stressiskenaariotilanteissa.
Liiketoiminnan vuosisuunnitteluprosessin yhteydessä
laaditaan myös likviditeetti- ja varainhankintasuunnitelma
(Liquidity and Funding Plan). Suunnitelman hyväksyy
emoyhtiön hallitus ja se katselmoidaan neljännesvuosittain
riskivaliokunnan toimesta, joka raportoi havaintonsa
hallitukselle. Likviditeetti- ja varainhankintasuunnitelma on
osa konsernin ILAAPia ja se sisältää varainhankinnan ja
likviditeetin suunnittelun ja ennustamisen. Likviditeetti- ja
varainhankintasuunnitelma on yhdenmukainen ICAAPin
perusskenaarion kanssa. Suunnitelman tavoitteena on
pitää konsernin maksuvalmiuden ja varainhankinnan taso
hallituksen määrittelemän riskinottohalukkuuden puitteis-
sa. Siinä otetaan huomioon myös taloudelliset näkökulmat
konsernin riittävän pitkän aikavälin kannattavuuden
varmistamiseksi.
Vuosittain toteutettavan ILAAPin puitteissa konserni
arvioi maksuvalmiuden riittävyyttä ennustetun likvidi-
teettitarpeen kattamiseksi sekä perus- että stressiske-
naarioiden osalta. ILAAP on olennainen osa konsernin
riskienhallinnan viitekehystä, joka sisältää muut strategiset
prosessit, kuten riskinottohalukkuuden viitekehyksen,
ICAAPin, elvytyssuunnitelman sekä palkitsemispolitiikan.
Riskinottohalukkuuden viitekehys formalisoi näiden pro-
sessien välisen vuorovaikutuksen. Stressitestejä tarvitaan
konsernin maksuvalmiuden arvioimiseen kattavalla ja
tulevaisuuteen suuntautuvalla tavalla. ILAAP koostuu pe-
russkenaariosta, joka on linjassa ICAAPin perusskenaarion
kanssa. Ainoa poikkeus näiden välillä on oletettu rajoitettu
pääsy jälleenrahoitusmarkkinoille.
Konserni pyrkii ylläpitämään vahvaa luottoluokitustaan
kaikissa markkinaolosuhteissa voidakseen toteuttaa
varainhankintasuunnitelmaansa tehokkaasti ja kustannus-
tehokkaasti. Tämän tukemiseksi konsernilla on käytössä
standardisoituja viitelainojen liikkeeseenlaskuohjelmia,
jotka tarjoavat konsernille joustavuutta ja helpottavat
toimeenpanoa. Lisäksi konserni käyttää kahdenvälisiä
laina-asiakirjoja joidenkin varainhankinnan vastapuolten
kanssa. Kuntarahoituksen kaikella varainhankinnalla on
Kuntien takauskeskuksen (KTK) takaus.
Varainhankinnan keskittymäriskillä tarkoitetaan riskiä
siitä, että konserni on liian riippuvainen tietystä tuotteesta,
markkinasta, maantieteellisestä alueesta, sijoittajalta
tai maturiteetista saadusta varainhankinnasta. Riskin
pienentämiseksi konserni varmistaa varainhankinnan
hajauttamisen eri tuotteille, markkinoille, maturiteeteille ja
sijoittajatyypeille, eikä painota liikaa mitään yksittäistä ra-
hoituslähdettä. Hajautuksen mahdollistamiseksi konserni
pyrkii ylläpitämään hyviä suhteita sijoittajiin ja järjestäjä-
pankkeihin sekä etsimään aktiivisesti uusia potentiaalisia
sijoittajia ja markkinoita. Konsernin varainhankinnan
hajauttaminen suunnitellaan yksityiskohtaisesti osana
vuosittaista likviditeetti- ja varainhankintasuunnitelmaa.
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Alla olevissa taulukoissa esitetään konsernin rahoitusvelkojen maturiteettijakauma.
RAHOITUSVELKOJEN MATURITEETTIJAKAUMA
..
0–3 kk 3–12 kk 1–5 vuotta 5–10 vuotta yli 10 vuotta Yhteensä
Velat luottolaitoksille 658 737 759 29 601 38 614 37 488 765 199
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 137 168 388 332 979 706 1 427 094 1 505 614 4 437 915
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 8 673 256 4 505 609 13 857 502 3 185 728 3 754 717 33 976 813
Varaukset ja muut velat 237 212 - - - - 237 212
Yhteensä 9 706 373 4 894 700 14 866 809 4 651 436 5 297 819 39 417 138
..
0–3 kk 3–12 kk 1–5 vuotta 5–10 vuotta yli 10 vuotta Yhteensä
Velat luottolaitoksille 1 096 374 841 7 049 30 054 67 817 1 202 135
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 56 844 151 225 1 159 614 1 510 590 1 610 580 4 488 853
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 6 837 785 4 188 237 14 343 596 4 143 021 1 891 846 31 404 486
Varaukset ja muut velat 103 627 - - - - 103 627
Yhteensä 8 094 630 4 340 303 15 510 259 5 683 666 3 570 243 37 199 101
Rahoitusvelkojen tasearvot ja tulevat korkokassavirrat
on muunnettu euroiksi tilinpäätöskurssiin. Velat, joissa
on ennenaikaisen eräännyttämisen mahdollisuus, ovat
taulukossa sen mukaisessa maturiteettiluokassa, jolloin
eräännyttäminen olisi ensimmäisen kerran mahdollista.
Erä Velat luottolaitoksille sisältää CSA-vakuustalletuksia
658 120 tuhatta euroa (1095 340 tuhatta euroa), jotka
on esitetty maturiteettiluokassa 0–3 kuukautta, vaikka
niiden tosiasiallinen ulosvirtauspäivä ei ole tiedossa ja
riippuu johdannaisten markkina-arvojen kehityksestä.
Osa seuraavan 12 kuukauden aikana erääntyväksi
esitetystä määrästä on call-ehtoista ja tämän hetkisen
call-ennusteen mukaan tästä määrästä ennakoidaan
erääntyvän noin 30–50 %. Vuoden 2020 aikana erääntyi
tällaisia velkoja ennenaikaisesti 34 % (24 %).
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Alla olevissa taulukoissa esitetään konsernin johdannaisten maturiteettijakauma käyvin arvoin.
JOHDANNAISTEN MATURITEETTIJAKAUMA
..
0–3 kk 3–12 kk 1–5 vuotta 5–10 vuotta yli 10 vuotta Yhteensä
Johdannaissaamiset 13 995 81 899 454 061 583 520 1 224 688 2 358 163
Johdannaisvelat -184 922 -124 631 -1 728 905 -185 014 -637 098 -2 860 570
Johdannaissaamisten ja -velkojen korot 133 434 239 860 698 692 268 969 128 374 1 469 329
..
0–3 kk 3–12 kk 1–5 vuotta 5–10 vuotta yli 10 vuotta Yhteensä
Johdannaissaamiset 95 560 82 925 623 358 404 855 1 038 300 2 244 997
Johdannaisvelat -112 249 -224 564 -846 044 -143 177 -435 976 -1 762 010
Johdannaissaamisten ja -velkojen korot 178 431 272 975 800 940 231 360 95 151 1 578 857
Kuntarahoitus suojaa kaiken varainhankinnan
eurom ääräiseksi ja vaihtuvakorkoiseksi. Suojaavien
johdannaisten kokonaisvaikutuksen arvioimiseksi
johdannaissaamisten ja -velkojen erääntyvät korko-
kassavirrat on esitetty nettona. Johdannaiset, joissa
on ennen aikaisen eräännyttämisen mahdollisuus, ovat
taulukossa sen mukaisessa maturiteettiluokassa, jolloin
eräännyttäminen olisi ensimmäisen kerran mahdollista.
Konserni on esittänyt rahoitusvarojen maturiteetti-
jakauman erääntymisen perusteella liitteessä 18.
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Markkinoiden likviditeettiriski
Markkinoiden likviditeettiriski tarkoittaa sitä, että konserni
ei kykenisi realisoimaan tai kattamaan positioitaan markki-
nahintaan, koska markkinoilla ei ole riittävästi likviditeettiä
tai markkinat eivät toimi jonkin häiriön takia.
Konserni seuraa markkinoiden ja sijoitustuotteiden
likviditeettiä jatkuvasti. Lisäksi johdannaissopimuksia
solmittaessa noudatetaan markkinoiden vakiintuneita
standardeja. Lähes kaikki käypään arvoon arvostettavien
saamistodistusten markkina-arvot lasketaan markkinoilta
saatavien hintanoteerauksien perusteella. Lopuille
saamistodistuksista lasketaan markkina-arvo käyttäen
muuta markkinainformaatiota. Arvostusmenetelmät ja
arvostuksessa käytetyt syöttötiedot on kuvattu tarkemmin
liitteessä 17 Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot.
Koronapandemia aiheutti keväällä kansainvälisillä
pääomamarkkinoilla merkittäviä markkinahäiriöitä. Mark-
kinatilanteen rauhoittumisen kannalta keskuspankkien
nopea toiminta ja mittavat elvytyspaketit ovat olleet
keskeisessä roolissa. Poikkeustilanteesta huolimatta
Kuntarahoitus-konserni pystyi tilikauden aikana jatkamaan
varainhankintaansa lähes normaalisti ja varmistamaan
asiakkaittensa rahoituksen jatkuvuuden. Lisääntyneen
rahoituskysynnän vuoksi konsernin vuoden 2020
varainhankintaohjelman kokoa kasvatettiin vuoden aikana.
Konsernin varainhankinnan pitkäaikaisena strategiana
on ollut hajauttaminen eri valuuttoihin, eri markkinoille,
eri maturiteetteihin ja eri sijoittajaryhmiin. Tämä strategia,
Kuntarahoituksen maine sijoittajien keskuudessa sekä
suomalaisen kuntasektorin turvallisuus sijoituskohteena
varmisti Kuntarahoitukselle pääsyn markkinoille erityisesti
kevään aikana ajankohtina, jolloin se oli monille muille
toimijoille vaikeaa tai jopa mahdotonta.
Luottoriski
Luottoriskillä tarkoitetaan sitä mahdollisuutta, että sopi-
musvastapuoli ei suoriudu sitoumuksistaan. Luottoriski
on määritelty olennaiseksi riskiksi riskinottohalukkuuden
viitekehyksessä huolimatta siitä, että konsernin luottoriskiä
vähennetään merkittävästi takauksilla ja/tai vakuuksilla
sekä sillä, että Kuntarahoitus rahoittaa ainoastaan
julkisyhteisöjä niin, että kaikki myönnetyt luotot luetaan
vakavaraisuuslaskennassa nollariskiluokkaan. Asiakas-
rahoitus on yksi luottoriskien lähde, mutta luottoriskiä
voi syntyä myös muunlaisista saamisista, kuten joukko-
velkakirjalainoista, lyhytaikaisista saamistodistuksista
ja johdannaissopimuksista sekä taseen ulkopuolisista
sitoumuksista, kuten käyttämättömistä luottojärjestelyistä
ja -limiiteistä sekä takauksista. Myös maa- ja selvitysriskit
luetaan luottoriskeihin.
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Alla olevassa taulukossa esitetään konsernin enimmäisaltistuminen luottoriskille ryhmiteltynä tase-erän mukaan.
31.12.2020 31.12.2019
ENIMMÄISALTISTUS LUOTTORISKILLE
Jaksotettu
hankintameno ja
käypään arvoon
muiden laajan
tuloksen erien kautta
, josta odotettavissa
olevat luottotappiot
Käypään arvoon
tulosvaikutteisesti *
Jaksotettu
hankintameno ja
käypään arvoon
muiden laajan
tuloksen erien kautta
, josta odotettavissa
olevat luottotappiot
Käypään arvoon
tulosvaikutteisesti *
Käteiset varat 5 565 801 0 - 4 909 338 0 -
Saamiset luottolaitoksilta 1 841 853 -43 - 818 323 -28 -
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 27 977 887 -1 091 44 438 24 747 332 -186 51 100
Saamistodistukset 1 733 355 -42 4 029 859 1 775 862 -104 3 940 456
Johdannaissopimukset - - 2 358 163 - - 2 244 997
Muut varat 244 875 -4 - 160 097 -4 -
Luottolupaukset (taseen ulkopuolinen erä) 2 353 978 -4 - 2 361 323 -4 -
Yhteensä 39 717 750 -1 184 6 432 459 34 772 275 -327 6 236 553
* Sisältää kaikki rahoitusvarat, jotka on arvostettu käypään arvoon tulosvaikutteisesti (IFRS 9 -luokitukset; luokiteltu nimenomaisesti käypään arvoon tulosvaikutteisesti,
pakotetusti käypään arvoon tulosvaikutteisesti ja käypään arvoon tulosvaikutteisesti).
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Kuntien takauskeskuksesta annettu laki (KTK-laki)
asettaa Kuntarahoituksen toiminnalle rajat, joiden voidaan
katsoa toimivan myös merkittävänä luottoriskin hallinnan
välineenä. Kuntien takauskeskus (KTK) on julkisoikeu-
dellinen laitos, jonka tarkoituksena on KTK-lain mukaan
turvata kuntien yhteinen varainhankinta ja kehittää sitä.
Tarkoituksen toteuttamiseksi KTK voi myöntää takauksia
kuntien suoraan tai välillisesti omistamien tai kuntien
määräämisvallassa olevien luottolaitosten sellaiselle
varainhankinnalle, joka käytetään antolainaukseen kunnille,
kuntayhtymille, kuntien kokonaan omistamille tai niiden
määräämisvallassa oleville yhteisöille sekä valtion
viranomaisten nimeämille asuntojen vuokraamista tai
tuottamista ja ylläpitoa sosiaalisin perustein harjoittaville
yhteisöille tai niiden määräämisvallassa oleville yhteisöille.
Kuntarahoitus voi tarjota rahoitusta, johdannaisia tai
muita palveluja vain KTK-lain mukaisille asiakkaille ja
kohteisiin. Kuntarahoituksen kaikella varainhankinnalla on
KTK-takaus, minkä lisäksi Kuntarahoituksella on KTK:n
myöntämiä takauksia joidenkin vastapuolten johdannais-
sopimusten vastapuoliriskien pienentämiseksi.
KTK-lain ohella Kuntarahoituksen asiakkaisiin liittyvien
luottoriskien hallinnan perusperiaatteena on, että kaiken
asiakkaille myönnettävän rahoituksen ja johdannaissaata-
vien on Kuntarahoituksen vakavaraisuuslaskennassa saa-
tava niin sanottu nollariskipaino. Tämä kaiken rahoituksen
nollariskisyyden vaatimus poikkeaa liiketoimintamallina
yleisesti muista luottolaitoksista ja näiden luottoriski-
politiikkaan olennaisesti kuuluvista ja edellytettävistä
vakuushallinnan yksityiskohtaisemmista riskienhallin-
talinjauksista. Kuntarahoituksen luottoriskipolitiikka ja
siihen liittyvät toimintatavat nojautuvat keskeisesti tähän
periaatteeseen.
Kuntarahoituksen asiakkaita ovat kunnat ja kuntayhtymät,
niiden määräysvallassa olevat yhteisöt sekä Asumisen
rahoitus- ja kehittämiskeskuksen ARAn nimeämät yleis-
hyödylliset yhteisöt ja kohteet. Kuntarahoitus voi myöntää
luottoja ja leasingrahoitusta ilman erillistä vakuutta ainoas-
taan suoraan kunnalle tai kuntayhtymälle. Muille luotoille
vakuudeksi hyväksytään vain kunnan tai kuntayhtymän
omavelkainen takaus, tai kiinteistökiinnitys ja valtion täy-
tetakaus. Takauksen tai takaus- ja vakuusjärjestelyn tulee
kattaa myönnettävä rahoitus täysimääräisesti. Takaukset
ja saatujen vakuuksien käypä arvo otetaan huomioon myös
odotettavissa olevien luottotappioiden laskennassa. Kun-
tarahoitus ei kanna leasingkohteiden jäännösarvoriskiä.
Kuntarahoituksella ei ole ollut toimintansa aikana lopullisia
luottotappioita asiakkaidensa rahoituksessa mahdollisten
kiinteistövakuuksien realisoinnin ja takausten jälkeen.
Kunta-asiakkaat jaetaan kolmeen luokkaan: kunnat, kun-
tayhtymät ja kuntayhtiöt. Lain mukaan suomalainen kunta
ei voi mennä konkurssiin (KonkL 120/2004). Kunnilla on
rajoittamaton oikeus nostaa ansiotuloihin perustuvaa kun-
nallisveroastetta ja tästä syystä, yhdessä kuntien muiden
itsemääräämisoikeuksien kanssa, suomalaisella kunnalla
on valtioiden mukaisesti nollariskipaino luottolaitosten va-
kavaraisuuslaskennassa. Suomalaiset kunnat ja kaupungit
voivat myös perustaa kuntayhtymiä tarjotakseen palveluja,
jotka heidän on laillisesti tarjottava asukkailleen tai harjoit-
taakseen aluekehitystä. Kunnat ovat yhdessä kuntayh-
tymien jäseniä ja ovat täysimääräisesti vastuussa niiden
rahoituksesta ja muista vastuista. Kaikki kuntayhtiöiden
lainat ovat kuntien (tai kuntayhtymien) takaamia. Näin ollen
laiminlyönnin riskin kattaa aina viimekädessä kunta, joka ei
lain mukaan voi mennä konkurssiin. Kun lainalla on kunnan
tai kuntayhtymän 100 % omavelkainen takaus, Kunta-
rahoitus-konserni voi hakea maksua suoraan takaajalta
lainaehtojen mukaisesti. Takaajalla on takaussitoumuksen
perusteella velvollisuus, lainapääoman lisäksi, maksaa
korot ja lainan muut liitännäiskustannukset.
Asuntoasiakasryhmä koostuu kahdentyyppisistä
asuntoyhtiöistä: kuntien (tai kuntayhtymien) omistamat tai
määräysvallassa olevat yhtiöt ja muut yleishyödylliseksi
nimetyt yhteisöt. Kunnat takaavat kuntien tai kuntayhty-
mien omistamille asuntoyhtiöille myönnetyt lainat, tai nämä
lainat voidaan myös luokitella valtion tuella myönnettyihin
asuntolainoihin, jolloin lainoilla on kiinteistövakuus ja Suo-
men valtion täytetakaus. Valtion tukemaa asuntotuotantoa
ovat valtion viranomaisen nimeämät yhteisöt ja niiden
määräysvallassa olevat yhteisöt, jotka harjoittavat asun-
tojen vuokrausta tai tuotantoa ja ylläpitoa. Asuntoyhtiöt
nimeää ympäristöministeriön valvonnassa toimiva valtion
virasto Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus, ARA.
Asuntoyhtiöiden lainoilla on Suomen valtion täytetakaus,
joka kattaa jäännösriskit, jotka ylittävät kyseisen kiinteistön
vakuudesta realisoitavan määrän. Kun lainalla on Suomen
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
valtion täytetakaus, vaaditaan vakuutena olevalle kiinteis-
tölle pääsääntöisesti ensisijainen kiinnitys, paitsi jos laina
on valtion tukema asuntolaina, joka myönnetään kunnalle
tai kuntayhtymälle, jolloin laissa ei vaadita vakuutta. Ensi-
sijaisen vakuuden määrän on oltava vähintään 1,3 kertaa
lainan määrä. Täytetakauksen nojalla Suomen valtio vastaa
velasta siltä osin kuin sitä ei kateta asuntolainan vakuuden
realisoinnista saatavilla varoilla.
Huolimatta Kuntarahoitus-konsernin nollariskiasiakkaisiin
perustuvasta liiketoimintamallista konsernilla on käytössä
kaikkiin asiakkaisiin nähden riskiluokitusjärjestelmä, jossa
asiakkaalle annetaan riskipisteytys osana luotonmyöntö-
prosessia. Lisäksi riippumaton riskienhallinta laatii
vuosittain asiakasanalyysin kaikista asiakkaista, jossa
määritetään asiakkaan kulloinenkin riskiluokka. Vuosittai-
nen analyysi ja riskiluokan päivitys tehdään tilinpäätöksen
tunnuslukuihin, toimintakertomukseen ja muuhun saatavilla
olevaan informaation perustuen. Asiakkaan riskiluokitus
vaikuttaa rahoituksenmyöntöä koskeviin lisäanalysoinnin
tarpeisiin, rahoituksen myöntämiseen, päätösvaltuuksiin
ja mahdollisesti hinnoitteluun. Konsernilla on ollut käytös-
sään asiakaskokonaisuuskohtaiset limiitit vuoden 2020
alusta lähtien. Lisäksi konserni laskee kiinteistövakuudellis-
ten lainojen lainoituksessa rahoituksen suhdetta kohteen
vakuusarvoon (Loan-to-Value, LTV) ja seuraa säännöllisesti
LTV-arvojen kehittymistä.
Alla olevassa taulukossa esitetään konsernin asiakas-
rahoituksen riskiluokkajakauma (jossa riskiluokka 5
edustaa parasta luottokelpoisuutta) suhteutettuna
kokonaispääomaan, joka pitää sisällään antolainauksen,
leasingsaamiset, kuntatodistukset ja taseen ulkopuoliset
sitovat luottolupaukset.
RISKILUOKKA 31.12.2020 31.12.2019
5 24,7 % 18,6 %
4 28,0 % 35,9 %
3 37,9 % 37,3 %
2 7,7 % 6,2 %
1 1,8 % 2,1 %
Yhteensä 100,0 % 100,0 %
Luottoriskien hallinta perustuu edellä kuvattujen käytäntö-
jen lisäksi asiakassuhteen aktiiviseen hoitoon, asiakkaiden
tuntemiseen, sopimusvastapuolten huolelliseen valintaan,
vastapuolikohtaisiin luottoluokitus- ja määrälimiitteihin,
luotettavaan ja ammattitaitoiseen henkilöstöön,
päätöksen tekovaltuuksiin, kattavaan dokumentointiin sekä
jatkuvaan sisäiseen valvontaan ja raportointiin.
Konserni määrittää järjestämättömät saamiset
(Non-Performing Exposures, NPE) saamisiksi, jotka
täyttävät vähintään toisen alla olevista kriteereistä.
• Merkittävät saatavat, jotka ovat viivästyneet yli
90 päivää;
• Konsernin Credit Groupin (asiakasrahoitus) tai
ALM Groupin (likviditeettiportfolio) arvion mukaan on
todennäköistä, ettei velallinen maksa luottovelvoitettaan
kokonaan ilman vakuuksien realisointia, riippumatta siitä,
onko viivästyneitä suorituksia tai kuinka monta päivää
suoritukset ovat viivästyneet.
Järjestämättömät saamiset käsitellään odotettavissa
olevien luottotappioiden laskennassa vaiheen 3 vastuina.
Lainanhoitojoustoina raportoidaan saamiset, joiden ehtoja
on neuvoteltu uudelleen asiakkaan heikentyneestä maksu-
kyvystä johtuen. Lainanhoitojoustosaamiset on määritelty
tarkemmin laatimisperiaatteissa (Liite 1) kohdassa Lainan-
hoitojoustot ja muutetut lainat. Järjestämättömät saamiset
sekä lainanhoitojoustosaamiset esitetään liitteessä 27
taulukossa Ongelmasaamiset.
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Luottoihin ja muihin rahoitusvaroihin, jotka luokitellaan
IFRS 9 -standardin mukaisesti jaksotettuun hankinta-
menoon tai käypään arvoon muiden laajan tuloksen
erien kautta kirjattaviksi, sovelletaan IFRS 9 -standardin
mukaista odotettavissa olevien luottotappioiden mallia
arvonalentumisten laskennassa. Myös rahoitusleasing-
saamiset ja taseen ulkopuoliset luottolupaukset ovat
arvonalentumisen soveltamisen piirissä johtuen niihin
sisältyvästä luottoriskistä. Odotettavissa olevien luotto-
tappioiden laskennassa käytetyt menetelmät on kuvattu
laatimisperiaatteissa (Liite 1) kohdassa Rahoitusvarojen
arvonalentuminen. Määrälliset tiedot konsernin odotetta-
vissa olevista luottotappioista sekä niiden kehityksestä
tilikauden aikana esitetään liitteissä 14 ja 27.
Konsernin odotettavissa olevien luottotappioiden määrä
suhteessa konsernin taseeseen, 0,003 % (0,001 %),
on erittäin alhainen. Odotettavissa olevat luottotappiot
suhteessa laskennan piirissä oleviin vastuisiin ovat 0,003
% (0,001 %). Odotettavissa olevien luottotappioiden
määrään vaikuttaa olennaisesti konsernin konservatiiviset
riskienhallinnan periaatteet, erityisesti konsernin saamat
takaukset ja vakuudet sekä asiakaskanta ja vastapuolten
korkea luottokelpoisuus.
Luottoriskiä Kuntarahoitukselle aiheutuu myös likvidi-
teettiportfolion sijoituksista ja johdannaisinstrumenteista.
Vastapuolten valinnassa sovelletaan luottoriskin arvioinnin
osalta emoyhtiön hallituksen hyväksymiä, ulkoiseen luotto-
luokitukseen perustuvia periaatteita ja limiittejä. Sijoitusten
luottoluokitus on yksi keskeisimmistä mittareista, joita
konserni käyttää likviditeettiportfolion sijoituspäätöksissä.
Luottoriskin seurannassa käytetään saamistodistusten
nimellisarvoja ja johdannaisten luottovasta-arvoja (käyvän
arvon menetelmä).
Alla olevassa taulukossa esitetään likviditeettiportfolion
sijoitusten luottoluokitusjakauma.
LUOTTOLUOKITUS 31.12.2020 31.12.2019
AAA 25,4 % 24,4 %
AA+ 59,7 % 54,3 %
AA 5,6 % 4,5 %
AA- 6,9 % 12,0 %
A+ 1,5 % 2,3 %
A 0,6 % 0,9 %
A- 0,3 % 1,5 %
Yhteensä 100,0 % 100,0 %
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
JOHDANNAISSOPIMUSTEN NIMELLISARVON JAKAUTUMINEN VASTAPUOLEN
LUOTTOLUOKITUKSEN MUKAAN
31.12.2020 31.12.2019
Suomalaiset kunnat 1 930 687 2 023 949
Keskusvastapuoli 36 721 506 27 171 984
AA 14 520 186 20 107 295
A 12 406 794 13 145 277
BBB 2 045 830 2 320 387
Yhteensä 67 625 003 64 768 893
LISÄVAKUUSSOPIMUSTEN CSA PERUSTEELLA ANNETUT JA SAADUT KÄTEISVAKUUDET
31.12.2020 31.12.2019
Annetut vakuudet -1 607 100 -686 155
Keskusvastapuolille annetut vakuudet -243 272 -158 494
Saadut vakuudet 658 120 1 095 340
Keskusvastapuolilta saadut vakuudet 231 180 96 239
Nettovakuus -961 072 346 930
Konserni rajoittaa johdannaissopimuksista syntyvää
luottoriskiä solmimalla lisävakuussopimuksia (ISDA Credit
Support Annex) johdannaisvastapuoltensa kanssa. Kunta-
rahoitus-konsernilla on 40 sellaista johdannaisvastapuolta,
joiden kanssa sillä on voimassaolevia johdannaissopimuk-
sia. Konsernilla on kaikkien näiden vastapuolten kanssa
edellä mainittu lisävakuussopimus.
Johdannaiskaupan vastapuoliin sovelletaan luottokelpoi-
suuden huomioon ottavia vastapuoliriskikorjauksia (Credit
Valuation Adjustment, CVA) ja konsernin omaa luottoriski-
korjausta (Debt Valuation Adjustment, DVA). CVA lasketaan
johdannaisvastapuolikohtaisesti simuloimalla konsernin
odotetut positiiviset vastuut koko portfolion juoksuajalle
ottaen huomioon vastapuolen maksukyvyttömyyden
todennäköisyyden ja tappio-osuuden, joka arvioidaan me-
netettävän mahdollisessa tappiotilanteessa. Vastapuolen
luottoriskin oikaisun laskennassa käytetään syöttötietoina
mm. lisävakuussopimuksien tietoja, markkinoilla yleisesti
käytössä olevia oletuksia maksukyvyttömyydestä aiheu-
tuvan todennäköisen tappion osalta sekä historialliseen
luottoluokitusmatriisiin perustuvia odotettavissa olevia
maksukyvyttömyyden todennäköisyyksiä. Vastaavasti
määritellään DVA perustuen Kuntarahoitus-konsernin
odotettuihin negatiivisiin vastuisiin ottaen huomioon
Kuntarahoituksen maksukyvyttömyyden todennäköisyy-
den ja tappio-osuuden.
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Konserni käyttää EMIR-asetuksen mukaisesti OTC-joh-
dannaissopimusten selvitykseen keskusvastapuolisel-
vitystä. Toimintamallissa johdannaisten vastapuoleksi
muuttuu selvitysprosessin päätteeksi keskusvastapuoli.
Järjestelyn tarkoituksena on vähentää yksittäisiin vasta-
puoliin liittyviä riskejä. Konserni käyttää kahta globaalia
pankkia keskusvastapuoliselvityksessä määritysosapuo-
lena eli clearing broker -palveluiden tarjoajana. Konsernin
keskusvastapuoliselvitettävien johdannaisten vakuuskäsit-
tely perustuu johdannaisen käteisvakuuden päivittäiseen
suoritukseen (Collateralised-to-Market, CTM).
Konserni voi toiminnassaan altistua myös selvitysriskeille
liikkeeseen laskettujen joukkovelkakirjalainojen, myön-
netyn rahoituksen, likviditeettiportfolion sijoitusten tai
johdannaistransaktioiden osalta. Konsernin toiminta on
asiakkaiden rahoituksen osalta riippuvaista kotimaisten
maksuliikennepankkien toiminnasta ja vastaavasti
kaiken pääomamarkkinoilla toimimisen osalta konsernin
kansainvälisten maksuliikennepankkien sekä selvitys-
osapuolien toiminnasta. Selvitystoimintaa koskevien
luottoriskien minimoimiseksi transaktiot toteutetaan
lähtökohtaisesti ns. toimitus maksua vastaan-periaatteella
(delivery vs. payment).
Kuntarahoituksen toiminnan luonne huomioiden konser-
nille muodostuu asiakasrahoituksesta todennettuja ja
tiedostettuja riskikeskittymiä esimerkiksi maantieteellisesti
(toiminta alueellista), toimialoittain (esimerkiksi kuntakon-
sernit, asunto- ja asuntoyhteisörahoitus) ja vakuuksittain
(kiinteistövakuudet). Kuntasektori on konsernin suurin
asiakasrahoituksen keskittymä. Tämä kuntasektoriin
kohdistuva riskikeskittymä on väistämätön ja olennainen
osa konsernin liiketoimintamallia. Lisäksi huomattava osa
asiakasvastuista liittyy epäsuorasti Suomen valtion riskiin
johtuen valtion tukeman asuntotuotannon rahoituksen
täytetakauksista. Myös tämä riskikeskittymä liittyy erotta-
mattomasti konsernin liiketoimintamalliin. Kuntarahoitus
on perustettu nimenomaisesti kuntasektorin ja sosiaalisen
asuntotuotannon rahoittamista varten ja toimintaa rajaa
KTK-laki. Tämän vuoksi keskittymäriskiä ei voida merkittä-
västi muuttaa. Toisaalta konsernin kaikki saatavat asiakkailta
ovat vakavaraisuuslaskennassa nollariskiluokassa ja tämän
vuoksi keskittymäriski on liiketoimintamalli huomioon ottaen
hyväksyttävää ja linjassa konsernin liiketoimintastrategian
kanssa. Lisäksi suurten asiakasriskien laskennassa, kaikki
konsernin asiakassaamiset ovat riskin vähentämistekniikoi-
den jälkeen nolla, minkä vuoksi konserni hyväksyy asiakas-
rahoitukseensa liittyvän keskittymäriskin luontaisena osana
liiketoimintamalliaan.
Myös likviditeettiportfolioon sisältyy keskittymäriskiä,
koska sijoituksia tehdään kohtuullisen suppeaan vali-
koimaan huomioiden konsernin sijoituksille asettamat
korkeat luottoluokitus- ja likviditeettivaatimukset. Jotta
konserni voi hallita keskittymäriskiä mahdollisimman
kattavasti, on sijoituksille määritelty maakohtaiset rajat.
Viereisessä taulukossa esitetään likviditeettiportfolion
sijoitusten jakautuminen maantieteellisesti (sisältäen
keskuspankkivastapuolen).
MAA/VASTAPUOLI 31.12.2020 31.12.2019
Keskuspankki 55,5 % 50,2 %
Suomi 8,6 % 9,1 %
Ruotsi 4,5 % 5,4 %
Ranska 4,7 % 5,3 %
Kanada 4,4 % 5,1 %
Norja 4,2 % 4,7 %
Alankomaat 2,5 % 3,9 %
Ylikansalliset 2,8 % 2,6 %
Iso-Britannia 1,6 % 2,5 %
Tanska 2,5 % 2,3 %
Saksa 2,6 % 2,1 %
Australia 1,1 % 2,1 %
Belgia 1,4 % 1,1 %
Uusi-Seelanti 1,1 % 1,1 %
Etelä-Korea 0,9 % 1,0 %
Japani 0,2 % 0,5 %
Luxemburg 0,6 % 0,4 %
Sveitsi 0,5 % 0,3 %
Itävalta 0,3 % 0,3 %
Yhteensä 100,0 % 100,0 %
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Koronapandemia ei ole toistaiseksi heikentänyt
Kuntarahoitus-konsernin luottoriskiasemaa ja myös
tulevaisuudessa luottoriskiaseman odotetaan pysyvän
vakaana konsernin luottoriskistrategian mukaisesti. Yksit-
täisillä Kuntarahoitus-konsernin asiakkailla taloudenhoito
vaikeutui keväällä koronakriisin vuoksi. Kuntarahoitus
tarjosi asiakkailleen mahdollisuuden joustoihin lainojen
lyhennyksissä, jos koronapandemia vaikutti väliaikaisesti
luotonhoitokykyyn. Konserni on kirjannut mallin mukaisen
odotettavissa olevien luottotappioiden lisäksi 340 tuhan-
nen euron suuruisen harkinnanvaraisen lisävarauksen
(management overlay) kattamaan koronapandemiasta
johtuvaa asiakkaiden luottoriskin heikentymistä, joka ei
vielä heijastu niihin konsernin sisäisiin riskiluokkiin, joiden
viimeisin vuosipäivitys perustuu asiakkaan tilinpäätöksen
2019 tietoihin. Lisätietoa myönnetyistä lyhennysvapaista ja
odotettavissa olevista luottotappioista esitetään liitteessä
27 Saamisten ja sitoumusten luottoriskit. Pandemian
äkillinen paheneminen voisi vaikuttaa konserniin luotto-
riskipreemioiden leventymisenä ja likviditeettiportfolion
arvostusten kautta. Lisäksi asiakkaiden taloudellisten
vaikeuksien lisääntyminen saattaisi kasvattaa konsernin
luottoriskiä ja sitä kautta myös odotettavissa olevia
luottotappioita.
Markkinariski
Markkinariski tarkoittaa sitä, että konsernille syntyisi
tappio, jos markkinahinta tai sen volatiliteetti muuttuvat
konsernin kannalta epäedulliseen suuntaan. Markkinaris-
kejä ovat korko-, valuutta-, osakekurssi- tai muu hintariski.
Konserni on tunnistanut riskinottohalukkuuden viiteke-
hyksessä seuraavat olennaiset markkinariskin lähteet:
korkoriski (Interest Rate Risk in the Banking Book, IRRBB),
valuuttariski, hintariski (spread risk) ja käyvän arvon
arvostusriski.
Konserni suojautuu markkinariskiltä johdannaissopimuk-
silla. Johdannaissopimuksia voidaan tehdä ainoastaan
suojaustarkoituksessa. Konserni soveltaa suojauksissaan
pääsääntöisesti IFRS 9 ja IAS 39 -standardien mukaista
käyvän arvon suojauslaskentaa. Suojauslaskennan
soveltamista on käsitelty tarkemmin laatimisperiaatteissa
(Liite 1) kohdassa Suojauslaskenta sekä määrällistä
tietoa voimassa olevista suojaussuhteista ja niiden
tulosvaikutuksista esitetään liitteissä 26 Suojauslaskenta
ja 9 Suojauslaskennan nettotulos. Konserni hyödyntää
myös IFRS 9 -standardin sallimaa käyvän arvon optiota
(Fair value option, FVO) osassa suojaussuhteitaan
välttääkseen suojauksesta aiheutuvaa kirjanpidollista
epäsymmetriaa (accounting mismatch). Käyvän arvon
option käytöstä on kerrottu tarkemmin laatimisperiaat-
teissa (Liite 1) kohdassa Rahoitusvelkojen luokittelu ja
arvostaminen - Luokiteltu nimenomaisesti käypään arvoon
tulosvaikutteisesti. Määrällistä tietoa käyvän arvon option
käytöstä on esitetty liitteessä 7 Nimenomaisesti käypään
arvoon tulosvaikutteisesti luokitellut rahoitusvarat ja -velat
sekä liitteessä 16 Rahoitusvarat ja -velat.
Korkoriski
Kuntarahoitus-konserni hallitsee liiketoiminnasta syntyvää
korkoriskiä johdannaissopimusten avulla. Korkoriskiä
syntyy pääasiassa euriborkorkojen korkosidonnaisuuden
eroista taseen saamisten ja velkojen välillä.
Konsernin strategia rahoitustaseen korkoriskille (IRRBB)
on varmistaa riittävä kannattavuus korkotasosta riippu-
matta. Siten konsernin tavoitteena on vakauttaa konsernin
korkokate minimoimalla tuloriski (NII risk) -mittaria.
Economic Value of Equity (EVE) korkoherkkyys -mittari on
konsernin käyttämä toissijainen mittari.
Korkoriskienhallinnan pääperiaatteena on käyttää
koronvaihtosopimuksia (IRS) kiinteän koron vastuiden suo-
jaamiseksi ja vaihtamiseksi vaihtuvakorkoisiksi. Suojaukset
tehdään peilikuvina (back-to-back) niin, että suojaava
koronvaihtosopimus toistaa kaikki suojattavan velan, varan
tai portfolion ehdot, jotta se kumoaa suojauskohteen
kiinteästä korosta syntyvän korkoriskin.
Huomioiden kuitenkin konsernin ensisijainen tavoite korko-
katteen vakauttamisesta, konserni voi tavoitteen saavutta-
miseksi jättää joitakin kiinteän koron vastuita suojaamatta.
Tämä strateginen tavoitepositio luodaan vain käyttämällä
konsernin rahoitusvaroja, kuten kiinteäkorkoisia ja pitkiin
viitekorkoihin sidottuja lainoja sekä likviditeettiportfolion
sijoituksia. Konserni ei käytä johdannaisia tavoiteposition
luomisessa.
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Tuloriski
Tuloriskillä tarkoitetaan koronmuutosten epäedullista
vaikutusta korkokatteeseen. Korkoriskin mittaamiseen
käytetään useita eri skenaarioita, joista epäedullisin tulema
otetaan huomioon. Vaikutusta tarkastellaan suhteessa
edellisen vuoden kokonaiskorkokatteen määrään. Kon-
serni mittaa tuloriskiä sekä nollakorkolattiaehdon kanssa,
että ilman sitä. Alla olevassa laskelmassa on huomioitu
konsernin antolainoissa oleva nollakorkolattiaehto.
TULORISKI
Vaikutus
Suhteessa
korkokatteeseen
31.12.2020 -32 180 13,4 %
31.12.2019 -14 288 6,5 %
Tuloriskin laskennassa käytetyt skenaariot:
1. Rinnakkainen shokki ylös (+100 korkopistettä)
2. Rinnakkainen shokki ylös (+200 korkopistettä)
3. Rinnakkainen shokki alas (-100 korkopistettä)
4. Rinnakkainen shokki alas (-200 korkopistettä)
5. Jyrkkenevän käyrän shokki
(lyhytaikaiset korot alas ja pitkäaikaiset korot ylös)
6. Tasaantuvan käyrän shokki
(lyhytaikaiset korot ylös ja pitkäaikaiset korot alas)
7. Lyhytaikaisten korkojen shokki ylös
8. Lyhytaikaisten korkojen shokki alas.
Economic Value of Equity
Economic Value of Equity kuvaa taseen nykyarvon
korkoherkkyyttä. Sitä mitataan laskemalla korkoherkkien
kassavirtojen nykyarvon muutosta korkokäyrän erilaisilla
muutoksilla. Korkoriskin mittaamiseen käytetään useita
eri korkoskenaariota, joista epäedullisin tulema otetaan
huomioon. Vaikutusta tarkastellaan suhteessa konsernin
omiin varoihin. Konserni mittaa taseen nykyarvon korko-
herkkyyttä sekä nollakorkolattiaehdon kanssa, että ilman
sitä. Alla olevassa laskelmassa on huomioitu konsernin
antolainoissa oleva nollakorkolattiaehto.
ECONOMIC VALUE OF EQUITY
Vaikutus
Suhteessa
omiin varoihin
31.12.2020 -344 620 21,2 %
31.12.2019 -114 219 7,6 %
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Basis-riski
Basis-riski mittaa korkoriskiä, joka johtuu eri korkokäyrien
välisen erotuksen (tenor basis spread) kaventumisesta
tai levenemisestä. Vaikutusta tarkastellaan suhteessa
edellisen vuoden kokonaiskorkokatteen määrään.
Laskelmissa on huomioitu konsernin antolainoissa oleva
nollakorkolattiaehto.
BASISRISKI
Vaikutus
Suhteessa korko-
katteeseen
31.12.2020 -12 550 5,2 %
31.12.2019 -19 348 8,8 %
Basis-riskin mittaamiseen käytetään kahta eri korkoske-
naariota, joista epäedullisin tulema otetaan huomioon:
- Kaventuva basis spread -skenaariossa oletetaan, että
basis spread kaventuu nykytasosta nollaan
- Levenevä basis spread -skenaariossa huomioidaan
basis spread muutokset, jotka toteutuivat euro-alueen
kriisissä vuonna 2011.
Valuuttariski
Konsernin valuuttariskistrategia on linjassa konsernin kon-
servatiivisen markkinariskien hallinnan kanssa. Konsernilla
ei ole merkittäviä avoimia valuuttapositioita. Konsernin
kaikki asiakasrahoitus on euromääräistä. Valuuttariskiltä
suojaudutaan vaihtamalla johdannaissopimuksilla kaikki
valuuttamääräinen varainhankinta ja sijoitukset euromää-
räiseksi. Johdannaisten keskusvastapuoliselvityksen
vakuushallinnan seurauksena konsernille voi kuitenkin
syntyä väliaikaisesti vähäistä valuuttariskiä. Johdannais-
markkinoiden toimivuutta arvioidaan aina ennen uuden
liikkeeseenlaskun tai likviditeettisijoituksen tekemistä,
jotta voidaan varmistua siitä, että valuuttasuojaukset
voidaan tehdä konsernin suojausstrategian mukaisesti.
Suojauksissa huomioidaan myös mahdolliset call-optiot
kokonaisuudessaan.
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Alla olevissa taulukoissa on esitetty konsernin rahoitusvarojen ja -velkojen jakautuminen koti- ja ulkomaan rahan määräisiin eriin.
RAHOITUSVAROJEN JAKAUTUMINEN KOTI JA ULKOMAAN RAHAN MÄÄRÄISIIN ERIIN
..
Kotimaan raha Ulkomaan raha Yhteensä
Käteiset varat 5 565 801 - 5 565 801
Saamiset luottolaitoksilta 1 680 218 161 635 1 841 853
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 27 146 828 - 27 146 828
Saamistodistukset 5 718 838 44 375 5 763 214
Osakkeet ja osuudet 27 - 27
Muut varat 243 269 - 243 269
Yhteensä 40 354 982 206 010 40 560 992
RAHOITUSVELKOJEN JAKAUTUMINEN KOTI JA ULKOMAAN RAHAN MÄÄRÄISIIN ERIIN
..
Kotimaan raha Ulkomaan raha Yhteensä
Velat luottolaitoksille 2 001 478 - 2 001 478
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 3 796 824 87 202 3 884 026
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 14 027 359 18 884 547 32 911 906
Varaukset ja muut velat 77 723 159 489 237 212
Yhteensä 19 903 384 19 131 238 39 034 622
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
RAHOITUSVAROJEN JAKAUTUMINEN KOTI JA ULKOMAAN RAHAN MÄÄRÄISIIN ERIIN
..
Kotimaan raha Ulkomaan raha Yhteensä
Käteiset varat 4 909 338 - 4 909 338
Saamiset luottolaitoksilta 740 664 77 659 818 323
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 24 152 839 - 24 152 839
Saamistodistukset 5 552 820 163 498 5 716 318
Osakkeet ja osuudet 9 797 - 9 797
Muut varat 158 494 - 158 494
Yhteensä 35 523 952 241 156 35 765 108
RAHOITUSVELKOJEN JAKAUTUMINEN KOTI JA ULKOMAAN RAHAN MÄÄRÄISIIN ERIIN
..
Kotimaan raha Ulkomaan raha Yhteensä
Velat luottolaitoksille 1 178 256 - 1 178 256
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 3 688 168 173 885 3 862 053
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 7 899 909 22 083 677 29 983 585
Varaukset ja muut velat 27 951 75 676 103 627
Yhteensä 12 794 283 22 333 237 35 127 521
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Alla olevissa taulukoissa on esitetty konsernin rahoitusvarojen ja -velkojen valuuttajakauma tasearvoin ja niihin kohdistuvat suojaukset.
RAHOITUSVAROJEN VALUUTTAJAKAUMA
TASEARVOILLA JA SUOJAUS ..
USD NOK JPY CHF Muut valuutat Yhteensä
Saamiset luottolaitoksilta 159 986 3 768 361 517 161 635
Saamistodistukset 44 375 - - - - 44 375
Muut varat - - - - - -
Valuuttariski yhteensä 204 361 3 768 361 517 206 010
Suojaavat johdannaiset -44 375 - - - - -44 375
Yhteensä 159 986 3 768 361 517 161 635
RAHOITUSVELKOJEN VALUUTTAJAKAUMA
TASEARVOILLA JA SUOJAUS ..
USD NOK JPY CHF Muut valuutat Yhteensä
Pitkäaikainen varainhankinta -7 432 620 -2 012 624 -1 957 647 -1 264 680 -2 788 493 -15 456 063
Lyhytaikainen varainhankinta -3 515 686 - - - - -3 515 686
Varaukset ja muut velat -159 489 - - - - -159 489
Valuuttariski yhteensä -11 107 796 -2 012 624 -1 957 647 -1 264 680 -2 788 493 -19 131 238
Suojaavat johdannaiset 10 948 306 2 012 624 1 957 647 1 264 680 2 788 493 18 971 749
Yhteensä -159 489 0 0 0 0 -159 489
Nettovaluuttapositio 497 3 768 361 517 2 146
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
RAHOITUSVAROJEN VALUUTTAJAKAUMA
TASEARVOILLA JA SUOJAUS ..
USD JPY NOK CHF Muut valuutat Yhteensä
Saamiset luottolaitoksilta 76 712 52 3 364 529 77 659
Saamistodistukset 105 001 - - 30 282 28 214 163 497
Muut varat - - - - - -
Valuuttariski yhteensä 181 713 52 3 30 646 28 743 241 156
Suojaavat johdannaiset -105 001 - - -30 282 -28 214 -163 497
Yhteensä 76 712 52 3 364 529 77 659
RAHOITUSVELKOJEN VALUUTTAJAKAUMA
TASEARVOILLA JA SUOJAUS ..
USD JPY NOK CHF Muut valuutat Yhteensä
Pitkäaikainen varainhankinta -10 414 390 -2 989 036 -1 809 795 -1 216 650 -3 300 302 -19 730 173
Lyhytaikainen varainhankinta -2 468 682 - - - -58 706 -2 527 388
Varaukset ja muut velat -75 676 - - - - -75 676
Valuuttariski yhteensä -12 958 749 -2 989 036 -1 809 795 -1 216 650 -3 359 008 -22 333 238
Suojaavat johdannaiset 12 883 073 2 989 036 1 809 795 1 216 650 3 359 008 22 257 561
Yhteensä -75 676 - - - - -75 676
Nettovaluuttapositio 1 035 52 3 364 529 1 983
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Valuuttapositio
Valuuttapositio lasketaan eri valuutoissa olevien saamisten ja velkojen erotuksena
euromääräisenä.
VALUUTTAPOSITIO
Nettopositio
31.12.2020 2 146
31.12.2019 1 983
Hintariski
Hintariskillä tarkoitetaan mahdollisuutta etukäteisvarainhankintasijoitusten markkina-
arvojen muutokselle markkinoiden lisätuottovaateen muuttuessa sijoituskohteen riskin tai
markkinoiden riskiherkkyyden muutoksen seurauksena. Likviditeettiportfolion hintariskiä
hallinnoidaan konsernin Treasuryn toimesta. Likviditeettiportfolion hallinnoinnin pääperi-
aatteena on taata likviditeettiportfoliosta riittävä tulojen määrä huomioiden likviditeettitar-
peiden (LCR, NSFR, survival horizon) asettamat rajat.
HINTARISKI
Tuottovaateen muutos Vaikutus Suhteessa omiin varoihin
31.12.2020 0,18 %-yks -22 300 1,4 %
31.12.2019 0,22 %-yks -22 200 1,5 %
Tuottovaateen muutos lasketaan 99 %:n luottamustasolla.
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Arvostusriski
Konserni on myös tunnistanut arvostusriskin olennaiseksi
liiketoimintansa riskiksi. Rahoitusinstrumenttien realisoitu-
mattomat käyvän arvon muutokset aiheuttavat konsernille
tulosvolatiliteettia. Konsernin omiin varoihin vaikuttaa
tuloksen lisäksi myös muiden laajan tuloksen erien (other
comprehensive income, OCI) kautta kirjattavat arvostukset.
Rahoitusinstrumenttien luokittelua ja arvostamista on
käsitelty tarkemmin laatimisperiaatteissa (Liite 1) kohdassa
Rahoitusinstrumenttien luokittelu- ja arvostamisperiaatteet.
Käypään arvoon arvostettavien instrumenttien volatiliteetti
johtuu markkinafaktoreiden muutoksista, kuten tenor
basis spreadien muutoksista eri korkokäyrien välisten
erojen muuttuessa. Markkinakäytännön ja IFRS 13 -stan-
dardin mukaisesti konserni diskonttaa käypään arvoon
arvostettavat ja käyvän arvon suojauslaskennassa olevat
rahoitusvelat ja -varat swap-käyrällä sekä niitä suojaavat
johdannaiset OIS-käyrällä, mikä aiheuttaa merkittävän
osan konsernin arvostusvolatiliteetista. Rahoitusinstru-
menttien arvostuksista johtuvat realisoitumattomat
käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmalla erään
Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot ja
ne on eritelty liitteessä 6. Lisäksi suojauslaskennassa
olevien rahoitusinstrumenttien (sekä suojauskohteiden
että suojausinstrumenttien) arvostukset kirjataan erään
Suojauslaskennan nettotulos ja eritellään liitteessä 9. Kon-
serni seuraa ja analysoi jatkuvasti arvostuksista syntyvää
volatiliteettia ja varautuu sen mahdollisesti aiheuttamiin
tulos- ja vakavaraisuusvaikutuksiin.
Koronapandemia aiheutti erityisesti keväällä markkinavolati-
liteettia, mikä näkyi myös lisääntyneenä arvostusvolatiliteet-
tina Kuntarahoitus-konsernin tuloksessa. Markkinatilanne
on sittemmin rauhoittunut eikä volatiliteetti ole loppuvuonna
ollut pandemian johdosta niin merkittävää. Myös arvostuk-
set ovat palautuneet lähelle vuoden alun tasoja. Konserni
on myös tarkoituksellisesti tehnyt muutoksia likviditeetti-
portfolionsa allokaatioon ja pyrkinyt sitä kautta edelleen
laskemaan jo ennestään matalia riskitasojaan.
Operatiiviset riskit
Operatiivinen riski tarkoittaa taloudellista tappion vaaraa
tai muuta haitallista seuraamusta, joka aiheutuu riittä-
mättömistä tai epäonnistuneista sisäisistä prosesseista,
puutteellisista tai epäonnistuneista menettelytavoista,
järjestelmistä tai ulkoisista tekijöistä. Operatiivisiin riskeihin
sisältyy myös sisäisen ja ulkoisen sääntelyn noudatta-
matta jättämisestä aiheutuva riski (ns. compliance-riski),
oikeudelliset riskit ja maineriski. Operatiiviset riskit voivat
toteutua esim. kustannuksina, korvauksina, maineen
menetyksenä, vääränä positio-, riski- ja tulostietona tai
toiminnan keskeytymisenä.
Operatiiviset riskit on tunnistettu osana konsernin toimin-
toja ja prosesseja. Tämä on toteutettu vuosittaisella opera-
tiivisten riskien kartoitusprojektilla, joka tehdään osastojen
itsearviointina. Operatiivisten riskien hallinta on toimintojen
ja osastojen vastuulla, minkä lisäksi Riskienhallintatoiminto
tukee toimintoja ja osastoja tässä työssä ja huolehtii opera-
tiivisten riskien hallinnan koordinoinnista.
Konsernissa on käytössä useita menetelmiä operatiivisten
riskien hallitsemiseksi. Konsernissa on voimassa toimintaa
ohjaavia emoyhtiön hallituksen vahvistamia politiikkoja ja
periaatteita sekä näitä täydentäviä toimivan johdon hyväk-
symiä sisäisiä ohjeistuksia. Operatiivisia riskejä käsitellään
myös hallituksen hyväksymässä riskinottohalukkuuden
viitekehyksessä. Keskeiset työtehtävät ja prosessit on kar-
toitettu ja kuvattu. Sisäiset ohjeet ja prosessit päivitetään
säännöllisesti, ja niiden noudattamista valvotaan. Liiketoi-
mintayksiköiden, riskienhallinnan, back-office-toimintojen,
dokumentoinnin ja kirjanpidon työtehtävät on eriytetty.
Konsernilla on riittävät varamiehitysjärjestelyt keskeisten
tehtävien jatkuvuuden turvaamiseksi. Henkilöstön ammat-
titaidon ylläpitämisestä ja kehittämisestä huolehditaan
säännöllisten kehityskeskustelujen ja koulutussuunnitel-
mien avulla. Konsernilla on toimintaansa liittyvät vakuu-
tukset ja vakuutusturvan taso arvioidaan säännöllisesti.
Konsernilla on liiketoiminnan jatkuvuussuunnitelma,
jolla varaudutaan liiketoiminnan keskeytyksiin siten, että
konserni pystyy jatkamaan toimintaansa ja rajoittamaan
tappioita erilaisissa liiketoimintaa kohtaavissa häiriöti-
lanteissa. Vuosittainen operatiivisten riskien kartoitus ja
operatiivisten riskitapahtumien vahinkoilmoitusprosessi
tukevat konsernin jatkuvuussuunnittelua.
Kuntarahoitus-konsernin Compliance-toiminto seuraa
jatkuvasti konsernin toimintaan vaikuttavan lainsäädännön
ja viranomaissääntelyn kehitystä ja valvoo, että säänte-
lyssä tapahtuneet muutokset otetaan asianmukaisesti
huomioon toiminnassa. Luottolaitosten toimintaan liittyvä
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
lainsäädäntö ja viranomaissääntely ovat olleet viime
vuodet ja ovat myös tulevaisuudessa suurien muutosten
kohteena, mikä asettaa haasteita compliance-toiminnalle.
Tähän liittyviä riskejä on pyritty minimoimaan aktiivisella
yhteydenpidolla viranomaisiin ja etujärjestöihin sekä sisäi-
sillä compliance-toiminnan järjestelyillä (ml. järjestelmätuki,
raportointi, vaikutusarviointi).
Konsernissa on meneillään mittavia tietojärjestelmähank-
keita ja liiketoimintaprosesseihin liittyviä hankkeita, joiden
avulla pyritään parantamaan laatua ja viranomaisvaatimus-
ten noudattamista sekä tehostamaan toimintaa. Näiden
projektien laajuuden vuoksi niihin liittyy operatiivisia riskejä,
joita on pyritty minimoimaan kehittämällä projektien
hallintaan ja seurantaan liittyviä malleja (ml. säännöllinen
raportointi) sekä huolehtimalla riittävästä resursoinnista.
Kehitysprojekteihin liittyviä riskejä kartoitetaan ja seura-
taan säännöllisesti.
Konsernissa on käytössä uusien tuotteiden ja palvelujen
hyväksymistä koskeva sisäinen prosessi, jonka tavoitteena
on huolehtia, että uusien tuotteiden ja palveluiden kehittä-
misessä otetaan huomioon kaikki uuteen tuotteeseen ja
palveluun liittyvät olennaiset riskit ja operatiivista toimintaa
koskevat vaatimukset. Konsernilla on ulkoistamista
koskevia järjestelyjä, joista olennaisimmat koskevat tie-
tohallinnon palveluntuotantoa ja infrastruktuuripalveluita.
Operatiivisten riskien toteutumista seurataan syste-
maattisella vahinkoilmoitusraportoinnilla, jonka pohjalta
tarvittaessa muutetaan toimintatapoja tai toteutetaan
muita operatiivista riskiä pienentäviä toimenpiteitä. Vahin-
kotapahtumista raportoidaan johtoryhmälle ja emoyhtiön
hallitukselle. Operatiivisista riskeistä on realisoitunut vain
pieniä tappioita vuoden 2020 aikana.
Koronapandemian vaikutukset konsernin jatkuvuuteen
ja operatiivisiin riskeihin ovat olleet vuonna 2020 pieniä.
Organisaation siirtyminen etätyöskentelyyn ei lisännyt
operatiivisia riskejä tai niistä aiheutuvia tappioita olennai-
sesti. Eri osastojen toiminnot ja prosessit on sopeutettu
nopealla aikataululla sopivaksi jatkuvaan etätyöskentelyyn.
Lisäksi sisäiseen kommunikaatioon on panostettu infor-
maation jakamisen ja jatkuvuuden parantamiseksi, sekä
operatiivisten riskien pienentämiseksi.
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Liite 3. Korkotuotot ja -kulut
Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot
Korkotuotot ja
vastaavat tuotot
Korkokulut ja
vastaavat kulut Netto
Varat
Jaksotettu hankintameno
Käteiset varat - -23 479 -23 479
Saamiset luottolaitoksilta 51 -6 035 -5 984
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 193 108 - 193 108
Saamistodistukset 369 -3 247 -2 878
Muut varat 251 - 251
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavat
Saamistodistukset - -1 063 -1 063
Luokiteltu nimenomaisesti käypään arvoon tulosvaikutteisesti
Saamistodistukset 13 206 - 13 206
Pakotetusti käypään arvoon tulosvaikutteisesti
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 955 - 955
Saamistodistukset - - -
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
Johdannaissopimukset käypään arvoon tulosvaikutteisesti 71 077 -95 237 -24 160
Johdannaissopimukset suojauslaskennassa -79 399 - -79 399
Leasing 5 986 - 5 986
Korot rahoitusvaroihin kuulumattomista muista varoista 6 - 6
Korot varoista yhteensä 205 610 -129 061 76 549
, josta korkotuotot/-kulut efektiivisen koron menetelmän mukaan 193 779 -33 824
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Korkotuotot ja
vastaavat tuotot
Korkokulut ja
vastaavat kulut Netto
Velat
Jaksotettu hankintameno
Velat luottolaitoksille 8 089 - 8 089
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille - -60 239 -60 239
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 1 971 -255 909 -253 937
Varaukset ja muut velat - -2 062 -2 062
Luokiteltu nimenomaisesti käypään arvoon tulosvaikutteisesti
Velat luottolaitoksille - -49 -49
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille - -35 494 -35 494
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat - -139 066 -139 066
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
Johdannaissopimukset käypään arvoon tulosvaikutteisesti 317 265 -138 029 179 236
Johdannaissopimukset suojauslaskennassa - 481 095 481 095
Korot veloista yhteensä 327 325 -149 753 177 572
, josta korkotuotot/-kulut efektiivisen koron menetelmän mukaan 10 060 -318 210
Yhteensä 532 935 -278 814 254 121
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Odotettavissa olevien luottotappioiden (ECL) laskennassa
vaiheen 3 rahoitusvaroista kirjattiin tilikaudella korkotuot-
toja 1 340 tuhatta euroa (373 tuhatta euroa). Nämä korko-
tuotot näkyvät erissä Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä
sekä Leasing.
Korkokulut varauksista ja muista veloista sisältää 91 tuhatta
euroa (109 tuhatta euroa) IFRS 16 Vuokrasopimukset
-standardin mukaisesti kirjattuja vuokrasopimusvelkojen
korkoja.
Jaksotettuun hankintamenoon luokiteltujen rahoitusvaro-
jen korkokulut käteisistä varoista koostuvat keskuspank-
kitalletuksista ja saamisista luottolaitoksilta vastaavasti
vakuustalletuksista maksetuista koroista. Korkokulut
saamistodistuksista koostuvat kunta- ja kuntayritysto-
distusten negatiivisista koroista. Käypään arvoon muiden
laajan tuloksen erien kautta kirjattavista rahoitusvaroista
syntyy korkokulua johtuen saamistodistusten ja sijoi-
tustodistusten yli-/alihinnan jaksotuksesta. Korkokulut
johdannaissopimuksista käypään arvoon tulosvaikuttei-
sesti koostuvat muiden kuin suojauslaskennassa olevien
johdannaissopimusten koroista. Tässä erässä esitetyt
johdannaissopimukset ovat nimenomaisesti käypään
arvoon tulosvaikutteisesti luokiteltujen rahoitusvarojen
suojaukseksi tehdyt johdannaissopimukset, kuntien
kanssa tehdyt johdannaissopimukset, kuntajohdannaisten
suojaksi tehdyt johdannaissopimukset sekä taseen
korkoriskin suojaukseksi tehdyt johdannaissopimukset,
joille ei ole määritelty yksilöityä suojauskohdetta.
Johdannais sopimukset suojauslaskennassa suojaavat
saamisia yleisöltä ja julkisyhteisöiltä.
Jaksotettuun hankintamenoon luokiteltujen rahoitus-
velkojen korkotuotot veloista luottolaitoksille koostuvat
vakuustalletuksista saaduista koroista sekä TLTRO
III -velan koroista ja korkotuotot yleiseen liikkeeseen
lasketuista velkakirjoista koostuvat Kuntarahoituksen
velkasitoumuksista (ECP) saaduista koroista. Korkotuotot
johdannaissopimuksista käypään arvoon tulosvaikuttei-
sesti koostuvat muiden kuin suojauslaskennassa olevien
johdannais sopimusten positiivisista korkokuluista. Tässä
erässä esitetyt johdannaissopimukset ovat nimenomai-
sesti käypään arvoon tulosvaikutteisesti luokiteltujen
rahoitusvelkojen suojaukseksi tehtyjä johdannaisia.
Johdannaissopimukset suojauslaskennassa suojaavat
velkoja luottolaitoksille, velkoja yleisölle ja julkisyhteisöille
ja yleiseen liikkeeseen laskettuja velkakirjoja.
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Korkotuotot ja
vastaavat tuotot
Korkokulut ja
vastaavat kulut Netto
Varat
Jaksotettu hankintameno
Käteiset varat - -18 992 -18 992
Saamiset luottolaitoksilta 741 -3 657 -2 916
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 191 481 - 191 481
Saamistodistukset 149 -1 172 -1 024
Muut varat 98 - 98
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavat
Saamistodistukset 0 -1 690 -1 690
Luokiteltu nimenomaisesti käypään arvoon tulosvaikutteisesti
Saamistodistukset 20 024 - 20 024
Pakotetusti käypään arvoon tulosvaikutteisesti
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 1 364 - 1 364
Saamistodistukset - 0 0
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
Johdannaissopimukset käypään arvoon tulosvaikutteisesti 63 986 -91 324 -27 338
Johdannaissopimukset suojauslaskennassa -78 835 - -78 835
Leasing 4 969 - 4 969
Korot rahoitusvaroihin kuulumattomista muista varoista 6 - 6
Korot varoista yhteensä 203 981 -116 834 87 147
, josta korkotuotot/-kulut efektiivisen koron menetelmän mukaan 192 468 -25 510
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Korkotuotot ja
vastaavat tuotot
Korkokulut ja
vastaavat kulut Netto
Velat
Jaksotettu hankintameno
Velat luottolaitoksille 4 378 -1 569 2 809
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille - -64 333 -64 333
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 3 305 -362 051 -358 745
Varaukset ja muut velat - -2 199 -2 199
Luokiteltu nimenomaisesti käypään arvoon tulosvaikutteisesti
Velat luottolaitoksille - -1 245 -1 245
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille - -36 018 -36 018
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat - -103 427 -103 427
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
Johdannaissopimukset käypään arvoon tulosvaikutteisesti 554 916 -335 447 219 469
Johdannaissopimukset suojauslaskennassa - 496 796 496 796
Korot veloista yhteensä 562 600 -409 492 153 107
, josta korkotuotot/-kulut efektiivisen koron menetelmän mukaan 7 683 -430 151
Yhteensä 766 581 -526 326 240 255
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Liite 4. Palkkiotuotot
Liite 5. Palkkiokulut
Alla olevassa taulukossa esitetään palkkiotuotot asiakassopimuksista jaettuna
palvelutyypin mukaisiin ryhmiin.
2020 2019
Rahoituksen neuvonantopalveluista 2 158 2 903
Sähköisistä palveluista 676 579
Muusta toiminnasta 0 8
Yhteensä 2 834 3 490
Asiakassopimuksista saaduista palkkiotuotoista 2 812 tuhatta euroa (3 481 tuhatta euroa) on
saatu kunnilta, kuntayhtymiltä tai kuntien omistamilta yhtiöiltä.
Kuntarahoitus-konserni ei esitä tilinpäätöksessään IFRS 8 -standardin mukaisia toiminta-
segmenttejä, sillä konsernin toimintaa käsitellään yhtenä segmenttinä, jonka perusteella
raportoidaan ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle. Segmenttiraportointia on käsitelty
laatimisperiaatteissa (Liite 1) kohdassa Segmenttiraportointi.
Palkkiotuotot neuvonantopalveluista tuloutetaan, kun palvelu on suoritettu. Palvelu katso-
taan suoritetuksi, kun toimeksiantosopimuksen mukaiset tehtävät ovat valmiit. Palkkiotuotot
sähköisistä palveluista tuloutetaan ajan kulumisen perusteella. Muut palkkiotuotot tuloute-
taan, kun palvelu on suoritettu. Asiakassopimuksista saatujen palkkiotuottojen käsittelyä on
kuvattu tarkemmin laatimisperiaatteissa (Liite 1) kohdassa Palkkiotuotot ja -kulut.
2020 2019
Maksetut toimitusmaksut 669 183
Muut * 4 396 4 052
Yhteensä 5 066 4 235
* Erä sisältää mm. maksetut takauspalkkiot, säilytyspalkkiot ja varainhankintaohjelmien
päivityskulut.
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Liite 6. Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot
Realisoituneet voitot Realisoituneet tappiot Käyvän arvon muutos Yhteensä
Rahoitusvarat
Luokiteltu nimenomaisesti käypään arvoon tulosvaikutteisesti
Saamistodistukset 853 - 16 750 17 603
Pakotetusti käypään arvoon tulosvaikutteisesti
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä - - -515 -515
Saamistodistukset - - - -
Osakkeet ja osuudet - -111 231 119
Rahoitusvelat
Luokiteltu nimenomaisesti käypään arvoon tulosvaikutteisesti
Velkasitoumukset - - 1 318 1 318
Velat luottolaitoksille - - 418 418
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille - - -25 235 -25 235
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat - - 55 304 55 304
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
Johdannaissopimukset käypään arvoon tulosvaikutteisesti 3 878 -1 008 -55 499 -52 629
Ensimmäisen päivän voitto tai tappio (Day 1 gain or loss) - - -29 -29
Arvopaperikaupan nettotuotot yhteensä 4 732 -1 119 -7 257 -3 644
Valuuttatoiminnan nettotuotot 37 031 -34 380 -6 797 -4 146
Yhteensä 41 763 -35 500 -14 053 -7 790
Arvopaperikaupan nettotuotot sisältää käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavien rahoitusvarojen ja -velkojen käyvän arvon muutoksen, suojauslaskentaan kuulumattomien joh-
dannaissopimusten (johdannaissopimukset käypään arvoon tulosvaikutteisesti) käyvän arvon muutoksen sekä näiden erien myyntivoitot ja -tappiot. Valuuttatoiminnan nettotuotot sisältää
kaikkien valuuttamääräisten erien osalta realisoituneet ja realisoitumattomat kurssierot. Ensimmäisen päivän voitto tai tappio (Day 1 gain or loss) -määritelmä on kuvattu laatimisperiaatteissa
(Liite 1) kohdassa Käyvän arvon määräytyminen. Tilikauden täsmäytyslaskelma esitetään liitteessä 17 Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot.
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Realisoituneet voitot Realisoituneet tappiot Käyvän arvon muutos Yhteensä
Rahoitusvarat
Luokiteltu nimenomaisesti käypään arvoon tulosvaikutteisesti
Saamistodistukset 2 468 - -1 797 672
Pakotetusti käypään arvoon tulosvaikutteisesti
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä - - -79 -79
Saamistodistukset - -1 8 7
Osakkeet ja osuudet 37 - 275 312
Rahoitusvelat
Luokiteltu nimenomaisesti käypään arvoon tulosvaikutteisesti
Velkasitoumukset - - -1 941 -1 941
Velat luottolaitoksille - - 1 360 1 360
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille - - -78 173 -78 173
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat - - -545 095 -545 095
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
Johdannaissopimukset käypään arvoon tulosvaikutteisesti 6 -2 032 590 161 588 135
Arvopaperikaupan nettotuotot yhteensä 2 511 -2 033 -35 279 -34 801
Valuuttatoiminnan nettotuotot 14 471 -10 827 -2 215 1 428
Yhteensä 16 982 -12 861 -37 494 -33 373
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Liite 7. Nimenomaisesti käypään arvoon tulosvaikutteisesti luokitellut rahoitusvarat ja -velat
NIMENOMAISESTI KÄYPÄÄN ARVOON TULOSVAIKUTTEISESTI LUOKITELLUT
RAHOITUSVARAT JA VELAT
Nimellisarvo
31.12.2020
Tasearvo
31.12.2020
Nimellisarvo
31.12.2019
Tasearvo
31.12.2019
Rahoitusvarat
Saamistodistukset * 3 912 451 4 029 859 3 843 076 3 940 456
Rahoitusvarat yhteensä 3 912 451 4 029 859 3 843 076 3 940 456
Rahoitusvelat
Velat luottolaitoksille 25 000 24 558 - -
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 1 908 373 1 637 674 1 870 254 1 548 639
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 10 927 113 10 454 282 11 855 073 11 391 573
Rahoitusvelat yhteensä 12 860 486 12 116 514 13 725 327 12 940 212
* Nimenomaisesti käypään arvoon tulosvaikutteisesti luokiteltujen saamistodistusten osalta luottoriskille alttiina oleva enimmäismäärä on 31.12.2020 ja 31.12.2019 tasearvon suuruinen.
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
NIMENOMAISESTI KÄYPÄÄN ARVOON TULOSVAIKUTTEISESTI
LUOKITELTUJEN RAHOITUSVAROJEN ARVONMUUTOS
31.12.2020 1.1.2020
Käyvän arvon
muutos
tuloslaskelmassa
2020
, josta
luottoriskin
osuus
, josta
markkinariskin
osuus
Rahoitusvarat
Saamistodistukset 69 859 53 109 16 750 3 203 13 547
Rahoitusvarat yhteensä 69 859 53 109 16 750 3 203 13 547
Rahoitusvarat, jotka konserni on luokitellut nimenomaisesti käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettaviksi, sisältää likviditeettisalkun saamistodistukset, joiden korkoriski on suojattu
korko- ja valuuttajohdannaisilla. Luokittelu nimenomaisesti käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavaksi tehdään, sillä se vähentää merkittävästi arvostukseen liittyviä epäjohdon-
mukaisuuksia (kirjanpidollista epäsymmetriaa), joka syntyisi siitä, että johdannaissopimus arvostetaan tulosvaikutteisesti ja saamistodistus IFRS 9 -liiketoimintamallin perusteella käypään
arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta. Konsernilla ei ole luottojohdannaisia, jotka suojaisivat näitä rahoitusvaroja.
NIMENOMAISESTI KÄYPÄÄN ARVOON TULOSVAIKUTTEISESTI
LUOKITELTUJEN RAHOITUSVELKOJEN ARVONMUUTOS
31.12.2020 1.1.2020
Käyvän arvon
muutos
tuloslaskelmassa
2020
Oman luottoriskin
rahaston muutos
muissa laajan
tuloksen erissä
2020
Käyvän arvon
muutos yhteensä
2020
Rahoitusvelat
Velat luottolaitoksille 418 - 418 - 418
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille -244 146 -218 911 -25 235 -813 -26 048
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 385 424 328 802 56 622 -15 739 40 883
Rahoitusvelat yhteensä 141 696 109 891 31 805 -16 551 15 254
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
NETTO KÄYVÄN ARVON MUUTOS ARVOPAPERIKAUPAN NETTOTUOTOISSA
Kumulatiivinen käyvän
arvon muutos
31.12.2020
Käyvän arvon muutos
tuloslaskelmassa
2020
Rahoitusvelat luokiteltu nimenomaisesti käypään arvoon tulosvaikutteisesti 141 696 31 805
Rahoitusvelkoja suojaavat johdannaissopimukset käypään arvoon tulosvaikutteisesti -167 847 -36 391
Netto käyvän arvon muutos -26 151 -4 586
Konserni on luokitellut lyhytaikaiset valuuttamääräiset
velkasitoumukset, jotka on suojattu valuuttajohdannaisilla,
nimenomaisesti käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Luo-
kittelun avulla poistetaan kirjanpidollista epäsymmetriaa,
joka muuten syntyisi johdannaisen ja rahoitusvelan eri
arvostusperiaatteista johtuen. Nimenomaisesti käypään
arvoon tulosvaikutteisesti luokitellut rahoitusvelat ovat
rahoitusvelkoja, jotka on suojattu konsernin riskienhallin-
taperiaatteiden mukaisesti, mutta joihin ei sovelleta IFRS
9 -standardin mukaista käyvän arvon suojauslaskentaa.
Rahoitusvelkojen käyvän arvon muutoksesta syntyy tu-
losvaikutusta, mutta niiden ollessa suojattu odotettavissa
olevat voitot ja tappiot niiden osalta rajoittuvat korkoihin.
Yllä oleva taulukko kuvaa rahoitusvelkojen ja niitä suojaa-
vien johdannaisten nettovaikutuksen tulokseen.
Kun rahoitusvelka luokitellaan nimenomaisesti käypään
arvoon tulosvaikutteisesti, kirjataan käyvän arvon muutos,
lukuunottamatta käyvän arvon muutosta, joka johtuu
oman luottoriskin muutoksesta, tuloslaskelmassa erään
Arvopaperikaupan nettotuotot. Kuntarahoituksen oman
luottoriskin muutoksen osuus käyvän arvon muutoksesta
esitetään erikseen muissa laajan tuloksen erissä oman
luottoriskin rahaston muutoksena.
Oman luottoriskin muutoksen erottamiseksi rahoitusvelan
käyvän arvon muutoksesta Kuntarahoitus soveltaa
IFRS 13 -standardin mukaista tuottoihin perustuvaa
lähestymistapaa (income approach). Valtaosalle nimen-
omaisesti käypään arvoon luokitelluille rahoitusveloille ei
ole saatavilla markkinahintoja, sillä niillä ei käydä aktiivisesti
kauppaa jälkimarkkinoilla. Oman luottoriskin erottamiseksi
kehitetyssä arvostusmenetelmässä käytetään syöttötie-
toina Kuntarahoituksen jälkimarkkinakäyriä eri valuutoissa
(benchmark curves), markkinatietoa valuuttojen välisistä
viitekoronvaihtosopimusten preemioista (cross currency
basis) sekä toteumatietoa Kuntarahoituksen liikkeeseen
laskettujen velkojen luottomarginaalista (credit spread).
Näiden tietojen perusteella saadaan määritettyä eri
raportointiajankohdille arvostuskäyrä, jolla arvostetaan
nimenomaisesti käypään arvoon tulosvaikutteisesti luoki-
tellut rahoitusvelat. Vertaamalla tekohetken ja raportointi-
hetken käyrillä laskettua käypää arvoa voidaan määrittää
Kuntarahoituksen oman luottoriskin muutoksen vaikutus
rahoitusvelan käypään arvoon.
Nimenomaisesti käypään arvoon tulosvaikutteisesti luoki-
telluilla rahoitusveloilla ei käydä kauppaa.
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
NIMENOMAISESTI KÄYPÄÄN ARVOON TULOSVAIKUTTEISESTI
LUOKITELTUJEN RAHOITUSVAROJEN ARVONMUUTOS
31.12.2019 1.1.2019
Käyvän arvon
muutos
tuloslaskelmassa
2019
, josta
luottoriskin
osuus
, josta
markkinariskin
osuus
Rahoitusvarat
Saamistodistukset 53 109 54 906 -1 797 -2 788 991
Rahoitusvarat yhteensä 53 109 54 906 -1 797 -2 788 991
NIMENOMAISESTI KÄYPÄÄN ARVOON TULOSVAIKUTTEISESTI
LUOKITELTUJEN RAHOITUSVELKOJEN ARVONMUUTOS
31.12.2019 1.1.2019
Käyvän arvon
muutos
tuloslaskelmassa
2019
Oman luottoriskin
rahaston muutos
muissa laajan
tuloksen erissä
2019
Käyvän arvon
muutos yhteensä
2019
Rahoitusvelat
Velat luottolaitoksille - -1 360 1 360 39 1 399
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille -218 911 -140 738 -78 173 9 281 -68 891
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 328 802 875 841 -547 039 1 004 -546 035
Rahoitusvelat yhteensä 109 891 733 743 -623 852 10 325 -613 527
NETTO KÄYVÄN ARVON MUUTOS ARVOPAPERIKAUPAN NETTOTUOTOISSA
Kumulatiivinen käyvän
arvon muutos
31.12.2019
Käyvän arvon muutos
tuloslaskelmassa
2019
Rahoitusvelat luokiteltu nimenomaisesti käypään arvoon tulosvaikutteisesti 109 891 -623 852
Rahoitusvelkoja suojaavat johdannaissopimukset käypään arvoon tulosvaikutteisesti -131 456 590 431
Netto käyvän arvon muutos -21 564 -33 421
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Liite 8. Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattujen rahoitusvarojen nettotuotot
2020 2019
Myyntivoitot - 36
Myyntitappiot -3 -11
Arvostusvoittojen siirroista käyvän arvon rahastosta - 100
Arvostustappioiden siirroista käyvän arvon rahastosta - -11
Yhteensä -3 114
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Liite 9. Suojauslaskennan nettotulos
2020 2019
Suojausinstrumenttien arvostusvoitot 317 380 410 768
Suojausinstrumenttien arvostustappiot -100 701 -38 098
Suojausinstrumenttien nettotulos 216 679 372 670
Suojauskohteiden arvostusvoitot 135 530 17 021
Suojauskohteiden arvostustappiot -345 985 -408 787
Suojauskohteiden nettotulos -210 455 -391 767
IBOR-uudistukseen liittyvät kompensaatiot * -2 041 -
Suojauslaskennan nettotulos 4 183 -19 097
* Kompensaatiot liittyvät meneillään olevaan IBOR-uudistukseen, josta kerrotaan tarkemmin laatimisperiaatteissa (Liite 1)
kohdassa IBOR-uudistus.
Suojauskohteiden arvostusvoitot ja -tappiot muodostuvat
käyvän arvon suojauslaskennan kohteena olevista
riskeistä, jotka arvostetaan suojatun riskin osalta käypään
arvoon. Suojauskohteiden ja suojausinstrumenttien
valuuttakurssimuutokset esitetään Valuuttatoiminnan
nettotuotoissa liitteessä 6. Tarkempi erittely
suojauslaskennan netto tuloksen muodostumisesta
esitetään liitteessä 26.
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Liite 10. Uudelleenluokiteltujen rahoitusvarojen ja -velkojen vaikutus
UUDELLEENLUOKITELLUT RAHOITUSVARAT
Alkuperäinen
luokitteluryhmä
IAS 39:n mukaan
Uusi luokitteluryhmä
IFRS 9:n mukaan
Käypä arvo
31.12.2020
Käyvän arvon
muutoksesta
johtuva voitto tai
tappio tilikaudella *
Efektiivinen
korko määritelty
1.1.2018 **
Kirjatut
korkotuotot
2020
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä Käyvän arvon optio Jaksotettu hankintameno 113 143 1 119 0,14 % 187
* Käyvän arvon muutoksesta johtuva voitto tai tappio, joka olisi kirjattu tulosvaikutteisesti tilikaudella, jos rahoitusvarojen uudelleenluokittelua ei olisi tehty.
** Efektiivinen korko määritelty soveltamisen aloittamisajankohtana.
UUDELLEENLUOKITELLUT RAHOITUSVARAT
Alkuperäinen
luokitteluryhmä
IAS 39:n mukaan
Uusi luokitteluryhmä
IFRS 9:n mukaan
Käypä arvo
31.12.2019
Käyvän arvon
muutoksesta
johtuva voitto tai
tappio tilikaudella
Efektiivinen korko
määritelty
1.1.2018
Kirjatut
korkotuotot
2019
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä Käyvän arvon optio Jaksotettu hankintameno 126 171 225 0,14 % 203
Seuraavassa taulukossa esitetään uudelleenluokittelun vaikutus niiden rahoitusvarojen
osalta, jotka on IFRS 9 -siirtymässä 1.1.2018 siirretty IAS 39:n mukaisesti käypään arvoon
tulosvaikutteisesti arvostettavista IFRS 9:n mukaisesti jaksotettuun hankintamenoon
arvostettaviksi. Kuntarahoitus-konserni ei IFRS 9 -siirtymän yhteydessä uudelleen-
luokitellut rahoitusvelkoja käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavista jaksotettuun
hankintamenoon arvostettaviin.
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Liite 11. Liiketoiminnan muut tuotot
2020 2019
Muut luottolaitoksen varsinaisesta toiminnasta johtuvat tuotot * 127 135
Yhteensä 127 135
* Erä sisältää antolainapalkkioita sekä käyttöomaisuuden myyntivoittoja.
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Liite 12. Hallintokulut
2020 2019
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot 14 925 14 519
Eläkekulut 2 290 2 623
Muut henkilösivukulut 481 410
Henkilöstökulut yhteensä 17 696 17 553
Muut henkilösidonnaiset kulut 1 233 2 179
Markkinointi ja viestintä 726 1 515
IT ja informaatio 12 605 10 458
Muut hallintokulut 744 563
Yhteensä 33 004 32 268
2020 2019
HENKILÖSTÖ Keskimäärin Tilikauden lopussa Keskimäärin Tilikauden lopussa
Vakinainen kokoaikainen 157 154 148 155
Vakinainen osa-aikainen 2 3 4 4
Määräaikainen 8 8 10 8
Yhteensä 167 165 162 167
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Liite 13. Liiketoiminnan muut kulut
2020 2019
Viranomaismaksut
Vakausmaksu 5 163 4 328
Muut hallinto- ja valvontamaksut 2 227 2 179
Vuokrakulut 375 396
Muilta ostetut palvelut 5 171 9 025
Luottoluokituspalkkiot 894 926
Tilintarkastus 394 274
Vakuutukset 358 301
Muut luottolaitoksen varsinaisesta toiminnasta johtuvat kulut 28 197
Yhteensä 14 610 17 626
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Liite 14. Rahoitusvarojen arvonalentumis- ja luottotappiot
Kuntarahoitus-konsernin luottoriskin muodostumista on käsitelty liitteessä 2 Riskienhallinnan periaatteet ja konsernin riskiasema kohdassa Luottoriski.
Odotettavissa olevien luottotappioiden laskenta ja arvonalentumisvaiheet on kuvattu laatimisperiaatteissa (Liite 1) kohdassa Rahoitusvarojen arvonalentuminen.
ARVONALENTUMIS JA LUOTTOTAPPIOT
Odotettavissa olevat luottotappiot Toteutuneet luottotappiot
Lisäykset Vähennykset
Tuloslaskelmaan
kirjatut Lisäykset Vähennykset
Tuloslaskelmaan
kirjatut
Odotettavissa olevat luottotappiot jaksotettuun hankintamenoon luokitelluista
rahoitusvaroista
Käteiset varat 0 0 0 - - -
Saamiset luottolaitoksilta -36 21 -15 - - -
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä -1 026 121 -904 - - -
Leasingsaamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä -1 0 -1 - - -
Saamistodistukset 0 0 0 - - -
Muihin varoihin sisältyvä käteisvakuus keskusvastapuolelle -2 2 0 - - -
Luottolupaukset (taseen ulkopuolinen erä) -3 3 0 - - -
Odotettavissa olevat luottotappiot jaksotettuun hankintamenoon luokitelluista
rahoitusvaroista yhteensä -1 068 148 -920 - - -
Muiden rahoitusvarojen odotettavissa olevat luottotappiot ja arvonalentumistappiot
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjatut saamistodistukset -29 92 62 - - -
Takaussaamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä - - - - - -
Muiden rahoitusvarojen odotettavissa olevat luottotappiot ja
arvonalentumistappiot yhteensä -29 92 62 - - -
Yhteensä -1 097 240 -857 - - -
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
ARVONALENTUMIS JA LUOTTOTAPPIOT
Odotettavissa olevat luottotappiot Toteutuneet luottotappiot
Lisäykset Vähennykset
Tuloslaskelmaan
kirjatut Lisäykset Vähennykset
Tuloslaskelmaan
kirjatut
Odotettavissa olevat luottotappiot jaksotettuun hankintamenoon luokitelluista
rahoitusvaroista
Käteiset varat 0 0 0 - - -
Saamiset luottolaitoksilta -1 24 22 - - -
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä -1 59 49 -110 -180 - -180
Leasingsaamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä -1 0 -1 - - -
Saamistodistukset 0 0 0 - - -
Muihin varoihin sisältyvä käteisvakuus keskusvastapuolelle -1 1 0 - - -
Luottolupaukset (taseen ulkopuolinen erä) -3 2 -1 - - -
Odotettavissa olevat luottotappiot jaksotettuun hankintamenoon luokitelluista
rahoitusvaroista yhteensä -166 77 -89 -180 - -180
Muiden rahoitusvarojen odotettavissa olevat luottotappiot ja arvonalentumistappiot
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjatut saamistodistukset -53 170 117 - - -
Takaussaamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä - - - - 180 180
Muiden rahoitusvarojen odotettavissa olevat luottotappiot ja
arvonalentumistappiot yhteensä -53 170 117 - 180 180
Yhteensä -219 247 28 -180 180 0
Tilikauden 2019 aikana Kuntarahoitus-konserni kirjasi luottotappioita saamisista yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 180 tuhatta euroa. Konsernilla on saamisille vastaavan suuruiset
kiinteistövakuudet sekä valtion täytetakaukset. Luottotappioksi kirjatut saamiset on kirjattu tase-erään Muut varat ja esitetty toteutuneen luottotappion palautuksena, jolloin lopullista
luottotappiota ei synny.
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Liite 15. Tuloverot
2020 2019
Tilikauden tulokseen perustuva vero 5 604 2 067
Edellisten tilikausien verot 9 -7
Laskennalliset verot 33 228 24 247
Yhteensä 38 840 26 307
Tulos ennen veroja 194 141 131 239
Verot kotimaan verokannalla 38 828 26 248
Muut vähennykset -8 -10
Vähennyskelvottomat kulut 11 76
Verot aikaisemmilta vuosilta 9 -7
Verot tuloslaskelmassa 38 840 26 307
Yhteisön tuloveroprosentti 20,0 % 20,0 %
Efektiivinen verokanta 20,0 % 20,0 %
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Liite 16. Rahoitusvarat ja -velat
Tasetta koskevat liitetiedot ja muut liitetiedot
RAHOITUSVARAT
..
Jaksotettu
hankintameno
Käypään arvoon
muiden laajan
tuloksen erien
kautta kirjattavat
Luokiteltu
nimenomaisesti
käypään arvoon
tulosvaikutteisesti
Pakotetusti
käypään arvoon
tulosvaikutteisesti
Käypään arvoon
tulosvaikutteisesti Yhteensä Käypä arvo
Käteiset varat 5 565 801 - - - - 5 565 801 5 565 801
Saamiset luottolaitoksilta 1 841 853 - - - - 1 841 853 1 841 853
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä * 27 102 391 - - 44 438 - 27 146 828 29 643 718
Saamistodistukset 1 310 305 423 050 4 029 859 - - 5 763 214 5 763 793
Osakkeet ja osuudet - - - 27 - 27 27
Johdannaissopimukset käypään arvoon
tulosvaikutteisesti - - - - 833 293 833 293 833 293
Johdannaissopimukset suojauslaskennassa - - - - 1 524 870 1 524 870 1 524 870
Muut varat ** 243 269 - - - - 243 269 243 269
Yhteensä 36 063 619 423 050 4 029 859 44 465 2 358 163 42 919 155 45 416 624
* Erä sisältää 215 444 tuhatta euroa leasingsaamisia, jotka ovat suojauskohteena käyvän arvon suojauslaskennassa. Suojauslaskennan ulkopuolella olevia leasingsaamisia ei ole esitetty
rahoitusvarat ja -velat -taulukossa, sillä leasing ei ole IFRS 9 -standardin mukainen rahoitusvara.
** Erä sisältää keskusvastapuolelle annetun käteisvakuuden.
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
RAHOITUSVELAT
..
Jaksotettu
hankintameno
Luokiteltu
nimenomaisesti
käypään arvoon
tulosvaikutteisesti
Käypään arvoon
tulosvaikutteisesti Yhteensä Käypä arvo
Velat luottolaitoksille 1 976 920 24 558 - 2 001 478 2 001 414
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 2 246 352 1 637 674 - 3 884 026 3 906 619
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 22 457 624 10 454 282 - 32 911 906 32 968 471
Johdannaissopimukset käypään arvoon tulosvaikutteisesti - - 1 403 900 1 403 900 1 403 900
Johdannaissopimukset suojauslaskennassa - - 1 456 670 1 456 670 1 456 670
Varaukset ja muut velat * 237 212 - - 237 212 237 212
Yhteensä 26 918 108 12 116 514 2 860 570 41 895 193 41 974 287
* Erä sisältää keskusvastapuolelta saatua käteisvakuutta 231 180 tuhatta euroa ja IFRS 16 -standardin mukaista vuokrasopimusvelkaa 6 032 tuhatta euroa.
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
RAHOITUSVARAT
..
Jaksotettu
hankintameno
Käypään arvoon
muiden laajan
tuloksen erien
kautta kirjattavat
Luokiteltu
nimenomaisesti
käypään arvoon
tulosvaikutteisesti
Pakotetusti
käypään arvoon
tulosvaikutteisesti
Käypään arvoon
tulosvaikutteisesti Yhteensä Käypä arvo
Käteiset varat 4 909 338 - - - - 4 909 338 4 909 338
Saamiset luottolaitoksilta 818 323 - - - - 818 323 818 323
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä * 24 101 739 - - 51 100 - 24 152 839 26 260 550
Saamistodistukset 804 358 971 505 3 940 456 - - 5 716 318 5 716 940
Osakkeet ja osuudet - - - 9 797 - 9 797 9 797
Johdannaissopimukset käypään arvoon
tulosvaikutteisesti - - - - 860 695 860 695 860 695
Johdannaissopimukset suojauslaskennassa - - - - 1 384 303 1 384 303 1 384 303
Muut varat ** 158 494 - - - - 158 494 158 494
Yhteensä 30 792 252 971 505 3 940 456 60 896 2 244 997 38 010 106 40 118 439
* Erä sisältää 182 865 tuhatta euroa leasingsaamisia, jotka ovat suojauskohteena käyvän arvon suojauslaskennassa.
** Erä sisältää keskusvastapuolelle annetun käteisvakuuden.
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
RAHOITUSVELAT
..
Jaksotettu
hankintameno
Luokiteltu
nimenomaisesti
käypään arvoon
tulosvaikutteisesti
Käypään arvoon
tulosvaikutteisesti Yhteensä Käypä arvo
Velat luottolaitoksille 1 178 256 - - 1 178 256 1 178 371
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 2 313 414 1 548 639 - 3 862 053 3 886 369
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 18 592 012 11 391 573 - 29 983 585 30 034 713
Johdannaissopimukset käypään arvoon tulosvaikutteisesti - - 918 706 918 706 918 706
Johdannaissopimukset suojauslaskennassa - - 843 304 843 304 843 304
Varaukset ja muut velat * 103 627 - - 103 627 103 627
Yhteensä 22 187 310 12 940 212 1 762 010 36 889 532 36 965 091
* Erä sisältää keskusvastapuolelta saatua käteisvakuutta 96 239 tuhatta euroa ja IFRS 16 -standardin mukaista vuokrasopimusvelkaa 7 388 tuhatta euroa.
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Liite 17. Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot
Käypä arvo on hinta, joka saataisiin omaisuuserän
myynnistä tai maksettaisiin velan siirtämisestä
markkinaosapuolten välillä arvostuspäivänä toteutuvassa
tavanomaisessa liiketoimessa. Konsernin käyvän arvon
arvostuksessa käytetään seuraavaa käyvän arvon
hierarkiaa, joka heijastaa arvostuksissa käytettyjen
syöttötietojen merkitystä:
Taso 1
Syöttötiedot ovat täysin samanlaisille instrumenteille
noteerattuja (oikaisemattomia) hintoja toimivilla
markkinoilla, joihin konsernilla on pääsy arvostuspäivänä.
Markkinoiden katsotaan olevan toimivat, jos kauppaa
käydään usein ja hintatietoja on saatavilla säännöllisesti.
Nämä hintanoteeraukset (keskihinta) edustavat hintaa,
johon tavanomainen liiketoimi omaisuuserän myymiseksi
tai velan siirtämiseksi toteutuisi markkinaosapuolten välillä
arvostuspäivänä tarkasteluhetken markkinaolo suhteiden
vallitessa. Tason 1 instrumentit sisältävät pääosin
konsernin sijoituksia joukkovelkakirjalainoihin.
Taso 2
Arvostus on määritelty käyttäen syöttötietoina muita
kuin tasolle 1 kuuluvia noteerattuja hintoja, ja jotka ovat
havainnoitavissa omaisuuserälle tai velalle joko suoraan
(hintoina) tai epäsuorasti (johdettuna hinnoista). Taso 2
sisältää instrumentit, jotka on arvostettu käyttämällä täysin
samanlaisten tai vastaavien varojen tai velkojen notee-
rattuja hintoja markkinoilla, jotka eivät ole täysin toimivat
tai muita arvostusmenetelmiä, joissa kaikki merkittävät
syöttötiedot ovat suorasti tai epäsuorasti havainnoitavissa
markkinoilta. Tason 2 instrumentit sisältävät pääasiassa
OTC-johdannaisia (over-the-counter), konsernin
liikkeeseen laskemia plain vanilla -velkakirjalainoja sekä
konsernin antolainasopimuksia.
Taso 3
Tason 3 instrumenttien arvostusmenetelmät sisältävät
syöttötietoja, jotka eivät ole havainnoitavissa ja ei-havain-
noitavissa olevilla syöttötiedoilla on merkittävä vaikutus
instrumentin arvostuksessa. Ei-havainnoitavissa olevia
syöttötietoja käytetään arvostuksessa vain siinä määrin
kuin relevantteja havainnoitavissa olevia syöttötietoja ei ole
saatavilla. Jos syöttötieto on epälikvidi, ekstrapoloitu tai
perustuu historialliseen hintaan, syöttötieto määritellään
tason 3 syöttötiedoksi, koska tällaiset syöttötiedot eivät ole
havainnoitavissa. Rahoitusinstrumentit, joissa on osake- ja
valuuttastruktuureja, kuuluvat tähän tasoon johtuen syöttö-
tietojen, kuten osinkotuoton, vaikutuksesta näiden käypään
arvoon. Lisäksi taso 3 sisältää joitakin pitkän maturiteetin
korkostruktuureja (esimerkiksi yli 35 vuotta) tai valuuttoja,
joiden korkokäyrä ei ole kaikilla maturiteeteilla likvidi.
Konsernin varainhankintaportfolion luonne huomioiden
(liikkeeseen lasketut velkakirjat suojataan back-to-back),
jos suojaava johdannainen määritellään tason 3 instru-
mentiksi, niin myös suojattu liikkeeseen laskettu velka
määritellään tason 3 instrumentiksi. Sama periaate koskee
myös muita portfoliota ja käyvän arvon hierarkiatasoja.
Konsernilla ei ole muita omaisuuseriä kuin rahoitusvaroja
tai -velkoja, jotka arvostetaan käypään arvoon eikä myös-
kään varoja tai velkoja, jotka arvostetaan kertaluonteisesti
käypään arvoon.
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Alla olevassa taulukossa esitetään rahoitusinstrumentit käyvän arvon hierarkiatasoittain käypään arvoon.
RAHOITUSVARAT
..
Käypä arvo
Kirjanpitoarvo Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä
Käypään arvoon arvostetut
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavat
Saamistodistukset 423 050 321 308 101 741 - 423 050
Luokiteltu nimenomaisesti käypään arvoon tulosvaikutteisesti
Saamistodistukset 4 029 859 3 922 131 107 728 - 4 029 859
Pakotetusti käypään arvoon tulosvaikutteisesti
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 44 438 - 702 43 735 44 438
Osakkeet ja osuudet 27 - - 27 27
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
Johdannaissopimukset käypään arvoon tulosvaikutteisesti 833 293 - 753 841 79 452 833 293
Johdannaissopimukset suojauslaskennassa 1 524 870 - 1 524 298 572 1 524 870
Käypään arvoon arvostetut yhteensä 6 855 536 4 243 439 2 488 310 123 787 6 855 536
Käyvän arvon suojauslaskennassa
Jaksotettu hankintameno
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 11 829 557 - 12 614 580 - 12 614 580
Käyvän arvon suojauslaskennassa yhteensä 11 829 557 - 12 614 580 - 12 614 580
Jaksotettuun hankintamenoon arvostetut
Käteiset varat 5 565 801 5 565 801 - - 5 565 801
Saamiset luottolaitoksilta 1 841 853 298 085 1 543 769 - 1 841 853
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 15 272 833 - 16 984 700 - 16 984 700
Saamistodistukset 1 310 305 - 1 310 885 - 1 310 885
Muut varat 243 269 - 243 269 - 243 269
Jaksotettuun hankintamenoon arvostetut yhteensä 24 234 062 5 863 886 20 082 621 - 25 946 507
Rahoitusvarat yhteensä 42 919 155 10 107 325 35 185 512 123 787 45 416 624
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
RAHOITUSVELAT
..
Käypä arvo
Kirjanpitoarvo Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä
Käypään arvoon arvostetut
Luokiteltu nimenomaisesti käypään arvoon tulosvaikutteisesti
Velat luottolaitoksille 24 558 - 24 558 - 24 558
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 1 637 674 - 1 413 261 224 413 1 637 674
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 10 454 282 - 8 328 568 2 125 714 10 454 282
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
Johdannaissopimukset käypään arvoon tulosvaikutteisesti 1 403 900 - 757 607 646 293 1 403 900
Johdannaissopimukset suojauslaskennassa 1 456 670 - 1 432 280 24 391 1 456 670
Käypään arvoon arvostetut yhteensä 14 977 085 - 11 956 273 3 020 811 14 977 085
Käyvän arvon suojauslaskennassa
Jaksotettu hankintameno
Velat luottolaitoksille 68 800 - 68 736 - 68 736
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 2 246 352 - 2 268 946 - 2 268 946
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat * 22 077 489 - 22 040 007 94 048 22 134 054
Käyvän arvon suojauslaskennassa yhteensä 24 392 642 - 24 377 688 94 048 24 471 736
Jaksotettuun hankintamenoon arvostetut
Velat luottolaitoksille 1 908 120 - 1 908 120 - 1 908 120
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 380 134 - 380 134 - 380 134
Varaukset ja muut velat 237 212 - 237 212 - 237 212
Jaksotettuun hankintamenoon arvostetut yhteensä 2 525 467 - 2 525 467 - 2 525 467
Rahoitusvelat yhteensä 41 895 193 - 38 859 428 3 114 859 41 974 287
* Kuntarahoitus-konsernin liikkeeseen laskemat kiinteäkorkoiset viitelainat on esitetty käyvän arvon hierarkiatasolla 2 johtuen siitä, että kyseiset rahoitusvelat ovat suojauskohteena käyvän
arvon suojauslaskennassa, jonka seurauksena ne ovat suojatun riskin osalta arvostettu käypään arvoon. Arvostamisessa on käytetty tason 2 syöttötietoja. Tilinpäätöksen liitetiedoissa
Kuntarahoituksen liikkeeseen laskemien kiinteäkorkoisten viitelainojen käypä arvo on raportoitu kokonaisuudessaan perustuen Bloombergilta saatuun hintanoteeraukseen. Hintanoteeraus
on tason 1 syöttötieto.
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
RAHOITUSVARAT
..
Käypä arvo
Kirjanpitoarvo Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä
Käypään arvoon arvostetut
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavat
Saamistodistukset 971 505 798 874 172 631 - 971 505
Luokiteltu nimenomaisesti käypään arvoon tulosvaikutteisesti
Saamistodistukset 3 940 456 3 812 154 128 302 - 3 940 456
Pakotetusti käypään arvoon tulosvaikutteisesti
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 51 100 - 1 072 50 028 51 100
Osakkeet ja osuudet 9 797 9 797 - - 9 797
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
Johdannaissopimukset käypään arvoon tulosvaikutteisesti 860 695 - 727 687 133 007 860 695
Johdannaissopimukset suojauslaskennassa 1 384 303 - 1 380 574 3 728 1 384 303
Käypään arvoon arvostetut yhteensä 7 217 853 4 620 824 2 410 266 186 764 7 217 853
Käyvän arvon suojauslaskennassa
Jaksotettu hankintameno
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 8 729 122 - 9 336 784 - 9 336 784
Käyvän arvon suojauslaskennassa yhteensä 8 729 122 - 9 336 784 - 9 336 784
Jaksotettuun hankintamenoon arvostetut
Käteiset varat 4 909 338 4 909 338 - - 4 909 338
Saamiset luottolaitoksilta 818 323 136 694 681 629 - 818 323
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 15 372 617 - 16 872 666 - 16 872 666
Saamistodistukset 804 358 - 804 980 - 804 980
Muut varat 158 494 - 158 494 - 158 494
Jaksotettuun hankintamenoon arvostetut yhteensä 22 063 130 5 046 032 18 517 769 - 23 563 801
Rahoitusvarat yhteensä 38 010 106 9 666 857 30 264 818 186 764 40 118 439
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
RAHOITUSVELAT
..
Käypä arvo
Kirjanpitoarvo Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä
Käypään arvoon arvostetut
Luokiteltu nimenomaisesti käypään arvoon tulosvaikutteisesti
Velat luottolaitoksille - - - - -
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 1 548 639 - 1 409 955 138 684 1 548 639
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 11 391 573 - 8 313 844 3 077 729 11 391 573
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
Johdannaissopimukset käypään arvoon tulosvaikutteisesti 918 706 - 460 463 458 243 918 706
Johdannaissopimukset suojauslaskennassa 843 304 - 830 658 12 646 843 304
Käypään arvoon arvostetut yhteensä 14 702 222 - 11 014 920 3 687 302 14 702 222
Käyvän arvon suojauslaskennassa
Jaksotettu hankintameno
Velat luottolaitoksille 82 916 - 83 031 - 83 031
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 2 313 414 - 2 337 730 - 2 337 730
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 18 391 689 - 18 291 146 151 671 18 442 817
Käyvän arvon suojauslaskennassa yhteensä 20 788 019 - 20 711 908 151 671 20 863 579
Jaksotettuun hankintamenoon arvostetut
Velat luottolaitoksille 1 095 340 - 1 095 340 - 1 095 340
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 200 323 - 200 323 - 200 323
Varaukset ja muut velat 103 627 - 103 627 - 103 627
Jaksotettuun hankintamenoon arvostetut yhteensä 1 399 291 - 1 399 291 - 1 399 291
Rahoitusvelat yhteensä 36 889 532 - 33 126 119 3 838 973 36 965 091
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Kaikki arvostusmallit, sekä monimutkaiset että yksinker-
taiset, käyttävät markkinahintoja ja muita syöttötietoja.
Nämä syöttötiedot pitävät sisällään korot, valuuttakurssit,
volatiliteetit, korrelaatiot jne. Konserni soveltaa erityyppisiä
syöttötietoja riippuen instrumentin tyypistä ja monimut-
kaisuudesta sekä tarvittavista markkinariskifaktoreista ja
tuottorakenteista. Käyvän arvon hierarkiatasojen välinen
luokittelu perustuu analyysiin, joka tehdään syöttötiedon,
stressitestauksen (kohtuullinen mahdollinen vaihtoehtoi-
nen oletus) ja mallin monimutkaisuuden perusteella. Jos
instrumentin käyvän arvon määrittämisessä käytetyt syöt-
tötiedot luokitellaan käyvän arvon hierarkian eri tasoille,
instrumentin arvostus luokitellaan kokonaisuudessaan sen
alimman tason syöttötiedon mukaisesti, jolla on merkittävä
vaikutus instrumentin arvostukselle.
IFRS 13 -standardin mukaisesti kolme yleisesti käytettyä
arvostusmenetelmää ovat markkinoihin perustuva lähes-
tymistapa, tuottoihin perustuva lähestymistapa ja hankin-
tamenoon perustuva lähestymistapa. Konserni soveltaa
markkinalähtöistä lähestymistapaa, kun instrumentilla on
toimivat markkinat ja julkisia hintanoteerauksia saatavilla.
Konserni käyttää markkinalähtöistä lähestymistapaa
sijoitussalkun joukkovelkakirjalainojen arvostamiseen.
Kaikille tason 1 instrumenteille konserni käyttää täysin
samanlaisen instrumentin markkinahintaa (sama ISIN).
Konserni ei hyödynnä arvostamisessa vastaavanlaisten
rahoitusvarojen hintoja.
Tuottoihin perustuvaa lähestymistapaa käytetään, kun ar-
vostus perustuu arvostusmalliin, kuten tulevien kassavirto-
jen nykyarvoon (diskonttaaminen). Arvostusmenetelmissä
otetaan huomioon luottoriskin arviointi, käytetyt diskontto-
korot, ennenaikaisen takaisinmaksun mahdollisuus ja muut
tekijät, jotka luotettavasti vaikuttavat rahoitusinstrumentin
käypään arvoon. Konserni käyttää tuottoihin perustuvaa
lähestymistapaa monien rahoitusinstrumenttiensa arvos-
tamisessa, esimerkiksi johdannaissopimuksissa, antolai-
nauksessa ja varainhankinnan instrumenteissa. Konserni
ei käytä hankintamenoon perustuvaa lähestymistapaa
rahoitusinstrumenttien arvostuksessa.
Konserni käyttää laajalti tunnustettuja ja käytettyjä
arvostusmalleja määrittäessään sellaisten yleisten ja
yksinkertaisten rahoitusinstrumenttien, kuten korko- ja
valuutanvaihtosopimusten käyvät arvot, jotka käyttävät
vain havainnoitavissa olevia markkinatietoja ja vaativat vain
vähän johdon harkintaa ja arvioita. Havainnoitavissa olevat
hinnat tai syöttötiedot ovat yleensä saatavissa noteeratuil-
le velkakirjoille ja osakkeille ja yksinkertaisille OTC-johdan-
naisille, kuten koronvaihtosopimuksille. Havainnoitavissa
olevat markkinahinnat ja syöttötiedot vähentävät johdon
harkinnan ja arvioiden käyttämistä sekä käypien arvojen
määrittämiseen liittyvää epävarmuutta. Havainnoitavissa
olevien markkinahintojen ja syöttötietojen saatavuus
vaihtelee tuotteista ja markkinoista riippuen ja ne ovat
alttiina muutoksille johtuen erityisistä tapahtumista ja
rahoitusmarkkinoiden yleisistä olosuhteista.
Kuntarahoitus-konserni soveltaa erilaisia malleja tietyn-
tyyppisten instrumenttien arvostamiseksi. Perusmallien
valinta ja kalibrointi riippuvat rahoitusvälineen moni-
mutkaisuudesta ja tarkoituksen mukaisten syöttötietojen
saatavuudesta. Markkinakäytännön mukaisesti ensisijai-
nen perusmalli määrittyy kohde-etuuksina olevien omai-
suuserien mukaisesti. Tämän lisäksi instrumentit jaetaan
eri luokkiin, jotta tärkeimmät riskitekijät ja eri tyyppiset
kalibrointitekniikat saadaan määriteltyä. Perusmallien,
erilaisten oletusten ja kalibrointitekniikoiden yhdistelmät
dokumentoidaan. Konsernin arvostusmalleilla arvostetta-
vat rahoitusinstrumentit jaetaan neljään eri luokkaan:
- Korkoinstrumentit,
- Valuuttapohjaiset instrumentit,
- Osakelinkatut instrumentit ja
- Hybridi-instrumentit
Rahoitusinstrumentit, jotka kuuluvat luokkiin valuutta-
pohjaiset, osakelinkatut ja hybridi-instrumentit, luokitellaan
käyvän arvon hierarkiassa pääasiassa tason 3
instrumenteiksi.
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Rahoitusinstrumenttien käypä arvo lasketaan yleensä
yksittäisten instrumenttien nettonykyarvona. Tätä lasken-
taa täydennetään vastapuolitason oikaisuilla. Konserni
sisällyttää johdannaisten arvostuksiin luottokelpoisuuden
huomioivan vastapuoliriskioikaisun (credit valuation
adjustment, CVA) sekä oman luottoriskioikaisun (debit
valuation adjustment, DVA). CVA kuvastaa vastapuolen
luottoriskin vaikutusta käypään arvoon ja DVA konsernin
omaa luottokelpoisuutta. Konserni soveltaa samaa
metodologiaa CVA:n ja DVA:n laskemiseksi. Molemmissa
käytetään kolmea syöttötietoa: Maksujen laiminlyönnistä
johtuva tappio-osuus (LGD), laiminlyönnin todennäköisyys
(PD, oma DVA:ssa ja vastapuolen CVA:ssa) sekä odotettu
vastuun määrä (EE).
Arvostusten viitekehys
Kuntarahoitus-konsernilla on käytössä viitekehys, joka
pitää sisällään konsernin malliriskien hallinnan järjestelyt,
aktiviteetit ja menettelytavat (model risk management
framework). Viitekehyksen tarkoituksena on varmistaa
malliriskien tehokas hallinta ja vähentää käyvän arvon
arvostukseen liittyvää epävarmuutta sekä varmistaa
ulkoisten ja sisäisten vaatimusten noudattaminen.
Konserni varmistaa, että kaikki arvostusmallien elinkaaren
näkökohdat (ml. hyväksyntä, suunnittelu, kehittäminen,
testaus, ylläpito, valvonta ja toimeenpano) pitävät sisällään
tehokkaan hallinnon, selkeät tehtävät ja vastuut sekä
tehokkaan sisäisen valvonnan.
Konserni hallinnoi ja ylläpitää mallivarastoa, joka tarjoaa
kokonaisvaltaisen kuvan kaikista arvostusmalleista, niiden
liiketoiminnan tarkoituksesta ja ominaisuuksista sekä
sovelluksista ja käyttöehdoista. Johtoryhmä vastaa uusien
arvostusmallien hyväksymisestä (mukaan lukien käytön
rajoitukset ja ehdot) ja olemassa olevien mallien olennai-
sista muutoksista. Johtoryhmä arvioi ja hyväksyy kaikki
mallivarastossa olevat hyväksytyt arvostusmallit uudelleen
vuosittain.
Kuntarahoitus-konsernin arvostusten kontrolliryhmä (Va-
luation Control Group, VCG) valvoo konsernin arvostuksia
ja vastaa arvostusten lopullisesta hyväksynnästä talou-
dellisen raportoinnin käyttöön. VCG valvoo ja kontrolloi
konsernin arvostusprosessia sekä arvostusmenetelmien
suorituskykyä, päättää tarvittavista toimenpiteistä ja
raportoi edelleen johtoryhmälle. VCG arvioi, tuottavatko
arvostusmallit ja -prosessi riittävän oikeaa tietoa konsernin
taloudellisen raportoinnin käyttöön, ja päättää saatujen
tietojen perusteella mahdollisista oikaisuista arvostuspro-
sessin tuottamiin arvoihin.
Konserni on ottanut käyttöön arvostusmallien tehokkaan
kontrolli- ja suorituskyvyn seurantakehyksen, jolla pyritään
varmistamaan mallien antamien tulosten oikeellisuus ja
asianmukaisuus. Mallien suorituskyvyn seuranta koostuu
neljästä pääkontrollista:
- Vastapuoliarvostusten kontrolli
(Counterparty valuation control, CVC),
- Arvostusten analyysi (Fair value explanation),
- Riippumaton arvostusten todentaminen (Independent
Price Verification, IPV) ja
- Riippumaton mallien validointi.
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Riskienhallinta suorittaa päivittäin vastapuoliarvostusten
kontrollin (CVC). Kontrollissa analysoidaan mahdolliset
poikkeamat arvostusmallin tuottamassa arvostuksessa
verrattuna konsernin aiempiin arvostuksiin sekä vastapuo-
lien arvostuksiin. Kontrollin tulokset raportoidaan kuukau-
sittain VCG:lle. Arvostusten analyysi koostuu riskienhallin-
nan tekemästä päivittäisestä käypien arvojen muutoksien
analysoinnista. Analyysin tulokset raportoidaan kuukau-
sittain VCG:lle. Riippumaton arvostusten todentaminen
tehdään kuukausittain ulkopuolisen palveluntarjoajan
toimesta osana konsernin IPV-prosessia. IPV-kontrollin
tulokset raportoidaan kuukausittain VCG:lle. Riippumaton
mallien validointi tehdään vuosittain valitulle konsernin
arvostusmallien otokselle ulkopuolisen palveluntarjoajan
toimesta. Mallivalidoinnin tulokset raportoidaan VCG:lle.
Siirrot käyvän arvon hierarkian tasojen välillä
Kuntarahoitus-konserni arvioi käyvän arvon
hierarkia luokituksen tarkoituksenmukaisuutta ja
oikeellisuutta alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä ja
kunakin raportointipäivänä. Tämän avulla määritellään
tasojen 1, 2, 3 instrumentin alkuperäinen luokitus ja sitä
seuraavat mahdolliset siirrot käyvän arvon hierarkiatasojen
välillä. Käyvän arvon hierarkiatasojen välinen siirto voi
tapahtua esimerkiksi, kun aiemmin havainnoitavaksi kat-
sottu syöttötieto vaatii oikaisun ei-havainnoitavissa olevaa
syöttötietoa käyttäen. Menettely on sama siirroille käyvän
arvon tasoille ja niiltä pois. Siirtojen eri hierarkiatasojen
välillä katsotaan tapahtuneen sen kvartaalin lopussa, jonka
aikana siirron aiheuttama tapahtuma tai olosuhteiden
muutos on toteutunut.
Tilikaudella 2020 siirrettiin rahoitusvaroja tasojen 1 ja 2
välillä yhteensä 205 516 tuhatta euroa.
Tilikaudella 2020 siirrettiin rahoitusinstrumentteja tasolta
2 tasolle 3 yhteensä 35 796 tuhatta euroa.
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
TASON SIIRROT
1.1.2020
Arvonmuutos
tuloslaskelmassa
Ostot ja uudet
sopimukset
Myynnit ja
erääntymiset
Siirrot
tasolle 3
Siirrot pois
tasolta 3 31.12.2020
Rahoitusvarat
Käypään arvoon arvostetut
Pakotetusti käypään arvoon tulosvaikutteisesti
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 50 028 -4 714 - -1 578 - - 43 735
Osakkeet ja osuudet - - - - 27 - 27
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
Johdannaissopimukset käypään arvoon tulosvaikutteisesti 133 007 -12 405 -32 -41 804 686 - 79 452
Johdannaissopimukset suojauslaskennassa 3 728 -2 118 117 - - -1 154 572
Rahoitusvarat yhteensä 186 764 -19 238 84 -43 382 713 -1 154 123 787
Rahoitusvelat
Käypään arvoon arvostetut
Luokiteltu nimenomaisesti käypään arvoon tulosvaikutteisesti
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 138 684 9 860 49 782 - 26 088 - 224 413
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 3 077 729 -259 858 868 572 -1 566 659 8 617 -2 686 2 125 714
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
Johdannaissopimukset käypään arvoon tulosvaikutteisesti 458 243 289 125 37 906 -139 179 378 -181 646 293
Johdannaissopimukset suojauslaskennassa 12 646 18 479 1 432 - - -8 167 24 391
Käyvän arvon suojauslaskennassa
Jaksotettu hankintameno
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 151 671 -13 650 21 314 - - -65 286 94 048
Rahoitusvelat yhteensä 3 838 973 43 955 979 006 -1 705 838 35 083 -76 320 3 114 859
Tason 3 rahoitusvarat ja -velat yhteensä * 4 025 736 24 717 979 090 -1 749 220 35 796 -77 474 3 238 646
* Konserni kirjaa nämä voitot ja tappiot tuloslaskelmassa eriin Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot ja Suojauslaskennan nettotulos. Oman luottoriskin muutoksen osuus arvon-
muutoksesta kirjataan nimenomaisesti käypään arvoon tulosvaikutteisesti luokiteltujen rahoitusvelkojen osalta muihin laajan tuloksen eriin.
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Ei-havainnoitavissa olevien syöttötietojen
herkkyysanalyysi
Herkkyysanalyysi esittää mahdollisten vaihtoehtoisten
oletusten vaikutuksen niiden rahoitusinstrumenttien
käypään arvoon, joiden arvostus on riippuvainen ei-havain-
noitavissa olevista syöttötiedoista. On kuitenkin epäto-
dennäköistä, että käytännössä kaikki ei-havainnoitavissa
olevien syöttötietojen vaihtoehtoiset oletukset liikkuisivat
yhtäaikaisesti ääripäihin, joita herkkyysanalyysissa testa-
taan. Tästä johtuen tässä liitetiedossa herkkyysanalyysin
kuvaama vaikutus käypään arvoon on todennäköisesti
suurempi kuin tosiasiallinen epävarmuus tilinpäätöspäivän
käyvässä arvossa. Lisäksi tämä herkkyysanalyysi ei ole
ennustava tai indikatiivinen tulevaisuuden muutoksista
rahoitusinstrumenttien käyvissä arvoissa.
Vaikka Kuntarahoitus-konserni uskoo käyvän arvon
arvostusten olevan asianmukaisia, erilaisten menetelmien
ja oletusten käyttö voisi johtaa erilaisiin käyvän arvon
määrityksiin. Tason 3 käyvän arvon määrityksissä yhden
tai useamman oletuksen muuttamisella (mahdolliset
vaihtoehtoiset oletukset) voisi olla seuraavat vaikutukset
arvostuksiin: 31.12.2020 nämä oletukset olisivat voineet
kasvattaa käypiä arvoja 44,6 miljoonaa euroa tai pienentää
käypiä arvoja 33,7 miljoonaa euroa. 31.12.2019 herkkyysa-
nalyysin mukaiset oletukset olisivat voineet kasvattaa
käypiä arvoja 58,6 miljoonaa euroa tai pienentää käypiä
arvoja 60,1 miljoonaa euroa.
MERKITTÄVIEN EIHAVAINNOITAVISSA OLEVIEN SYÖTTÖTIETOJEN
HERKKYYSANALYYSI INSTRUMENTTITYYPEITTÄIN
..
Käyvän arvon
positiivinen
vaihteluväli
Käyvän arvon
negatiivinen
vaihteluväli
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä
Antolainat 542 327
Johdannaissopimukset
Osakejohdannaiset 12 416 -7 240
FX-linkatut koron- ja valuutanvaihtosopimukset 1 786 -365
Muut koronvaihtosopimukset 8 686 -10 165
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat sekä Velat yleisölle ja julkisyhteisöille
Osakelinkatut velkakirjat 11 690 -5 248
FX-linkatut velkakirjat -941 -1 681
Muut velkakirjat 10 430 -9 276
Yhteensä 44 609 -33 648
Tasolle 3 luokiteltavien ei-havainnoitavissa olevien syöttö-
tietojen käyvän arvon muutokset eivät ole välttämättä
toisistaan riippumattomia ja vuorovaikutuksellisia suhteita
esiintyy usein ei-havainnoitavissa olevien syöttötietojen
ja havainnoitavissa olevien syöttötietojen välillä. Tälläisia
suhteita, jotka ovat merkittäviä rahoitusinstrumentin
käyvälle arvolle, on kontrolloitu hinnoittelumallien ja
arvostusmenetelmien kautta.
Kuntarahoitus-konserni käyttää stokastisia malleja
tulevaisuuden kassavirtojen luomiseksi. Tulevaisuuden
kassavirrat diskontataan nykyhetkeen, joista johdetaan
rahoitusinstrumenttien käypä arvo. Konserni käyttää
stokastisina arvostusmalleinaan Hull-Whiten mallia ja
Dupireen volatiliteettimallia.
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Alla on kuvattu konsernin käyttämät ei-havainnoitavissa
olevat syöttötiedot, joita käytetään rahoitusinstrumenttien
arvostuksessa vain siinä määrin kuin relevantteja
havainnoitavissa olevia syöttötietoja ei ole saatavilla.
Korrelaatioparametrit
Korrelaatio kuvaa rahoitusinstrumentin käypään arvoon
vaikuttavien kohde-etuuksien vuorovaikutussuhteita
tapauksissa, joissa rahoitusinstrumentin käypään arvoon
vaikuttaa useampi eri ei-havainnoitavissa oleva syöttötieto.
Esimerkiksi korrelaatiolla on merkittävä vaikutus
osakelinkattujen instrumenttien käypään arvoon, jos
kohde-etuuden arvo riippuu useammasta eri osakkeesta.
FX-linkattujen koron- ja valuutanvaihtosopimusten osalta
korrelaatioita esiintyy eri valuuttakurssien välillä, jotka
vaikuttavat instrumentin käypään arvoon.
Jos ei-havainnoitavissa olevien syöttötietojen välillä on
korkea korrelaatio, niin tämä johtaa rahoitusinstrumentin
käyvän arvon nousuun. Jos ei-havainnoitavissa olevien
syöttötietojen välillä on matala korrelaatio, tämä johtaa
rahoitusinstrumentin käyvän arvon laskuun.
Kuntarahoitus-konsernilla on rahoitusinstrumentteja,
joissa korrelaatio on merkittävänä ei-havainnoitavissa
olevana syöttötietona, pääosin varainhankintaportfoliossa
ja niitä suojaavissa johdannaisissa.
Volatiliteetti (ekstrapoloitu tai epälikvidi)
Rahoitusinstrumentti, jonka arvo johdetaan stokastisella
mallilla, käyttää tyypillisesti kohde-etuuden volatiliteettia
syöttötietona. Stokastisena arvostusmallinaan konserni
käyttää Dupireen volatiliteettimallia. Korkokomponenteissa
käytetään arvostuksissa tasaoptioiden implisiittistä
volatiliteettia. FX- ja osakekomponenteille (sekä
osakeindeksit että yksittäiset osakkeet) on käytössä
volatiliteettipinta, joka huomioi instrumenttien eri
toteutushinnat ja juoksuajat. Kuntarahoitus-konserni
käyttää implisiittistä volatiliteettia suurimmalle osalle
osakelinkatuista struktuureista. Joissain tapauksissa
osakelinkatuille struktuureille ei ole kuitenkaan tiedossa
volatiliteettipintaa, joka olisi likvidi. Tällaisissa tapauksissa
konserni käyttää proxy volatiliteettia implisiittisen
volatiliteetin sijaan.
Kuntarahoitus-konsernilla on rahoitusinstrumentteja,
joissa volatiliteetti on merkittävänä ei-havainnoitavissa
olevana syöttötietona, pääosin varainhankintaportfoliossa
ja niitä suojaavissa johdannaisissa.
Osinkotuotto
Osakelinkattujen tuotteiden käypään arvoon
vaikuttaa olennaisesti osinkotuotto ja kohde-etuuden
volatiliteetti. Osakelinkatut instrumentit vaativat kohde-
etuuden osinkotiedon käyvän arvon syöttötietona.
Osakelinkattujen tuotteiden osakekomponentin käypä
arvo johdetaan käyttämällä Dupireen volatiliteettimallia,
jossa oletetaan kohde-etuuden osakkeen hinnan
noudattavan satunnaista kulkua.
Kuntarahoitus-konsernilla on osakelinkattuja
rahoitusinstrumentteja, joissa osinkotuotto
on ei-havainnoitavissa olevana syöttötietona,
varainhankintaportfoliossa ja niitä suojaavissa
johdannaisissa.
Korkostruktuuri (ekstrapoloitu tai epälikvidi)
Monimutkaisten korkostruktuurien arvostamisessa
käytetään ei-havainnoitavissa olevia syöttötietoja.
Tulevaisuuden korkokassavirrat ja näiden käypä arvo
lasketaan käyttämällä kohde-etuuden forward-käyriä
sekä volatiliteettia käyttämällä stokastisena mallina
Hull-Whiten mallia. Tasolle 3 luokiteltujen monimutkaisten
rahoitusinstrumenttien korkosuoritus on riippuvainen
juoksuajan syöttötiedon arvosta.
Kuntarahoitus-konsernilla on monimutkaisia
korkostruktuureja rahoitusinstrumenteissa, joissa
ekstrapoloitu tai epälikvidi korko on ei-havainnoitavissa
olevana syöttötietona, pääosin varainhankintaportfoliossa
ja niitä suojaavissa johdannaisissa.
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Alla oleva taulukko kuvaa sitä, mikä vaikutus ei-havainnoitavissa olevan syöttötiedon yhden tai useamman oletuksen muuttamisella (mahdolliset vaihtoehtoiset oletukset) voisi olla
arvostuksiin tilinpäätöspäivänä.
EIHAVAINNOITAVISSA OLEVIEN SYÖTTÖTIETOJEN
HERKKYYSANALYYSI
.. Käypä arvo Arvostustekniikka
Ei-havainnoitavissa
oleva syöttötieto
Positiivinen käyvän
arvon vaihteluväli
Negatiivinen käyvän
arvon vaihteluväli
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä
Antolainat 43 735 Stokastinen malli Volatiliteetti – ekstrapoloitu tai epälikvidi 542 327
Johdannaissopimukset
Osakejohdannaiset -75 037 Stokastinen malli
Korrelaatioparametrit 1 324 -932
Volatiliteetti – ekstrapoloitu tai epälikvidi 9 142 -7 641
Osinkotuotto 1 951 1 333
FX-linkatut koron- ja valuutanvaihtosopimukset -517 779 Stokastinen malli
Korrelaatioparametrit 51 -368
Volatiliteetti – ekstrapoloitu tai epälikvidi 1 642 96
Korkostruktuuri – ekstrapoloitu tai epälikvidi 93 -93
Muut koronvaihtosopimukset 2 156 Stokastinen malli
Korrelaatioparametrit 8 -6
Volatiliteetti – ekstrapoloitu tai epälikvidi 8 230 -9 711
Korkostruktuuri – ekstrapoloitu tai epälikvidi 447 -448
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat sekä
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille
Osakelinkatut velkakirjat 885 327 Stokastinen malli
Korrelaatioparametrit 2 810 2 088
Volatiliteetti – ekstrapoloitu tai epälikvidi 7 733 -7 746
Osinkotuotto 1 148 410
FX-linkatut velkakirjat 1 027 104 Stokastinen malli
Korrelaatioparametrit 213 54
Volatiliteetti – ekstrapoloitu tai epälikvidi -1 161 -1 729
Korkostruktuuri – ekstrapoloitu tai epälikvidi 6 -6
Muut velkakirjat 531 744 Stokastinen malli
Korrelaatioparametrit 1 -1
Volatiliteetti – ekstrapoloitu tai epälikvidi 10 220 -9 066
Korkostruktuuri – ekstrapoloitu tai epälikvidi 209 -209
Yhteensä 44 609 -33 648
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
ENSIMMÄISEN PÄIVÄN VOITTO TAI TAPPIO 2020
Avaava saldo 1.1.2020 -
Tuloslaskelmassa osoitettu ensimmäisen päivän voitto 242
Tuloslaskelmassa osoitettu ensimmäisen päivän tappio -67
Jaksotettu ensimmäisen päivän voitto tai tappio -204
Yhteensä 31.12.2020 -29
Ensimmäisen päivän voitto tai tappio (Day 1 gain or loss) -määritelmä ja jaksotustapa on kuvattu laatimisperiaatteissa (Liite 1) kohdassa Käyvän arvon määräytyminen.
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Siirrot käyvän arvon hierarkian tasojen välillä ja herkkysanalyysi 2019
Tilikaudella 2019 siirrettiin rahoitusvaroja tasojen 1 ja 2 välillä yhteensä 155 113 tuhatta euroa.
Tilikaudella 2019 siirrettiin rahoitusinstrumentteja tasolta 2 tasolle 3 yhteensä 2 800 159 tuhatta euroa.
TASON SIIRROT
1.1.2019
Arvonmuutos
tuloslaskelmassa
Ostot ja uudet
sopimukset
Myynnit ja
erääntymiset
Siirrot
tasolle 3
Siirrot pois
tasolta 3 31.12.2019
Rahoitusvarat
Käypään arvoon arvostetut
Pakotetusti käypään arvoon tulosvaikutteisesti
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä - - - - 50 028 - 50 028
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
Johdannaissopimukset käypään arvoon tulosvaikutteisesti 944 6 653 3 585 -944 122 769 - 133 007
Johdannaissopimukset suojauslaskennassa - - 299 - 3 429 - 3 728
Rahoitusvarat yhteensä 944 6 653 3 884 -944 176 227 - 186 763
Rahoitusvelat
Käypään arvoon arvostetut
Luokiteltu nimenomaisesti käypään arvoon tulosvaikutteisesti
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille - - - - 138 684 - 138 684
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 768 448 54 249 773 030 -466 038 1 948 040 - 3 077 728
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
Johdannaissopimukset käypään arvoon tulosvaikutteisesti 192 000 -46 235 31 275 -107 943 389 146 - 458 243
Johdannaissopimukset suojauslaskennassa - - 67 - 12 579 - 12 646
Käyvän arvon suojauslaskennassa
Jaksotettu hankintameno
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat - - 16 187 - 135 483 - 151 671
Rahoitusvelat yhteensä 960 447 8 014 820 559 -573 981 2 623 933 - 3 838 972
Tason 3 rahoitusvarat ja -velat yhteensä 961 390 14 666 824 443 -574 924 2 800 159 - 4 025 735
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
EIHAVAINNOITAVISSA OLEVIEN SYÖTTÖTIETOJEN
HERKKYYSANALYYSI
Käypä arvo Arvostustekniikka
Ei-havainnoitavissa
oleva syöttötieto
Positiivinen käyvän
arvon vaihteluväli
Negatiivinen käyvän
arvon vaihteluväli
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä
Antolainat 50 028 Stokastinen malli
Volatiliteetti – ekstrapoloitu tai epälikvidi
50 -604
Korkostruktuuri – ekstrapoloitu tai epälikvidi
Johdannaissopimukset
Osakejohdannaiset -33 683 Stokastinen malli
Volatiliteetti – ekstrapoloitu tai epälikvidi
21 111 -19 805Korkostruktuuri – ekstrapoloitu tai epälikvidi
Osinkotuotto
FX-linkatut koron- ja valuutanvaihtosopimukset -319 759 Stokastinen malli
Korrelaatioparametrit
7 734 -4 547Volatiliteetti – epälikvidi tai ekstrapoloitu
Korkostruktuuri – ekstrapoloitu tai epälikvidi
Muut koronvaihtosopimukset 19 289 Stokastinen malli
Korrelaatioparametrit
4 218 -4 307Volatiliteetti – epälikvidi tai ekstrapoloitu
Korkostruktuuri – ekstrapoloitu tai epälikvidi
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat sekä
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille
Osakelinkatut velkakirjat 1 486 858 Stokastinen malli
Volatiliteetti – ekstrapoloitu tai epälikvidi
16 459 -22 005Korkostruktuuri – ekstrapoloitu tai epälikvidi
Osinkotuotto
FX-linkatut velkakirjat 1 538 974 Stokastinen malli
Korrelaatioparametrit
4 691 -6 072Volatiliteetti – epälikvidi tai ekstrapoloitu
Korkostruktuuri – ekstrapoloitu tai epälikvidi
Muut velkakirjat 342 250 Stokastinen malli
Korrelaatioparametrit
4 378 -3 452Volatiliteetti – epälikvidi tai ekstrapoloitu
Korkostruktuuri – ekstrapoloitu tai epälikvidi
Yhteensä 58 641 -60 792
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Liite 18. Rahoitusvarojen ja -velkojen maturiteettijakauma tasearvoin
RAHOITUSVARAT
.. 0–3 kuukautta 3–12 kuukautta 1–5 vuotta 5–10 vuotta yli 10 vuotta Yhteensä
Käteiset varat 5 565 801 - - - - 5 565 801
Saamiset luottolaitoksilta 1 806 864 - 34 989 - - 1 841 853
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 361 651 1 567 812 6 373 992 6 099 127 12 744 246 27 146 828
, josta leasing * 8 059 19 545 64 691 37 320 85 829 215 444
Saamistodistukset 1 474 537 761 052 2 737 816 789 809 - 5 763 214
Osakkeet ja osuudet - - - - 27 27
Johdannaissopimukset 21 851 86 840 551 548 718 929 978 995 2 358 163
Muut varat ** 243 269 - - - - 243 269
Yhteensä 9 473 973 2 415 705 9 698 345 7 607 864 13 723 269 42 919 155
* Erä sisältää leasingsaamiset, jotka ovat suojauskohteena käyvän arvon suojauslaskennassa. Suojauslaskennan ulkopuolella olevia leasingsaamisia ei esitetä maturiteettijakaumassa,
sillä leasing ei ole IFRS 9 -standardin mukainen rahoitusvara.
** Erä sisältää keskusvastapuolelle annetun käteisvakuuden.
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
RAHOITUSVELAT
.. 0–3 kuukautta 3–12 kuukautta 1–5 vuotta 5–10 vuotta yli 10 vuotta Yhteensä
Velat luottolaitoksille 658 120 1 250 000 24 558 34 106 34 694 2 001 478
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 118 097 342 933 777 940 1 257 086 1 387 970 3 884 026
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 6 285 271 3 729 067 15 784 772 4 702 293 2 410 503 32 911 906
Johdannaissopimukset 799 531 143 081 1 119 670 200 609 597 678 2 860 570
Varaukset ja muut velat * 231 598 1 261 4 353 - - 237 212
, josta vuokrasopimusvelat 418 1 261 4 353 - - 6 032
Yhteensä 8 092 617 5 466 342 17 711 294 6 194 095 4 430 845 41 895 193
* Erä sisältää keskusvastapuolelta saadun käteisvakuuden ja IFRS 16 -standardin mukaisen vuokrasopimusvelan.
Velat ja niitä suojaavat johdannaissopimukset, joissa on ennenaikaisen eräännyttämisen mahdollisuus, ovat taulukossa sen mukaisessa maturiteettiluokassa, jolloin eräännyttäminen olisi
ensimmäisen kerran mahdollista. Konsernin arvio on, että velkoja tullaan vuoden 2021 aikana eräännyttämään ennenaikaisesti 30–50 %. Vuoden 2020 aikana erääntyi tällaisia velkoja
ennenaikaisesti 34 %.
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
RAHOITUSVARAT
.. 0–3 kuukautta 3–12 kuukautta 1–5 vuotta 5–10 vuotta yli 10 vuotta Yhteensä
Käteiset varat 4 909 338 - - - - 4 909 338
Saamiset luottolaitoksilta 794 029 - 24 293 - - 818 323
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 294 741 1 406 169 5 702 857 4 854 592 11 894 479 24 152 839
, josta leasing 6 745 18 251 58 470 35 274 64 125 182 865
Saamistodistukset 1 213 001 1 148 481 2 844 420 510 416 - 5 716 318
Osakkeet ja osuudet - - - - 9 797 9 797
Johdannaissopimukset 135 426 86 165 664 050 541 895 817 461 2 244 997
Muut varat 158 494 - - - - 158 494
Yhteensä 7 505 030 2 640 815 9 235 621 5 906 903 12 721 737 38 010 106
RAHOITUSVELAT
.. 0–3 kuukautta 3–12 kuukautta 1–5 vuotta 5–10 vuotta yli 10 vuotta Yhteensä
Velat luottolaitoksille 1 095 340 - - 20 025 62 891 1 178 256
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille - 103 922 938 253 1 315 413 1 504 465 3 862 053
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 6 690 700 3 948 367 13 641 920 3 946 765 1 755 834 29 983 585
Johdannaissopimukset 444 670 235 078 537 835 151 611 392 817 1 762 010
Varaukset ja muut velat 96 649 1 187 5 791 - - 103 627
, josta vuokrasopimusvelat 410 1 187 5 791 - - 7 388
Yhteensä 8 327 358 4 288 554 15 123 800 5 433 813 3 716 007 36 889 532
Velat ja niitä suojaavat johdannaissopimukset, joissa on ennenaikaisen eräännyttämisen mahdollisuus, ovat taulukossa sen mukaisessa maturiteettiluokassa, jolloin eräännyttäminen olisi
ensimmäisen kerran mahdollista. Vuoden 2019 aikana erääntyi tällaisia velkoja ennenaikaisesti 24 %.
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Liite 19. Rahoitusvarojen ja -velkojen netottaminen
Seuraaviin rahoitusvaroihin ja -velkoihin liittyy täytäntöönpantavissa olevia yleisiä netotussopimuksia:
Vakuudeksi annettu käteinen sisältyy tase-erään Saamiset luottolaitoksilta, poislukien keskusvastapuolille annettu vakuus, joka esitetään erässä Muut varat.
Vakuudeksi saatu käteinen sisältyy tase-erään Velat luottolaitoksille, poislukien keskusvastapuolilta saatu vakuus, joka esitetään erässä Varaukset ja muut velat.
Rahamäärät, joita ei ole netotettu taseessa
..
Kirjanpitoarvo,
brutto
Taseessa netotetut,
brutto
Kirjanpitoarvo,
netto
Vakuudeksi saatu
käteinen *
Vakuudeksi annettu
käteinen ** Netto
Rahoitusvarat
Johdannaissopimukset 2 358 163 - 2 358 163 889 300 - 1 468 863
Rahoitusvarat yhteensä 2 358 163 - 2 358 163 889 300 - 1 468 863
Rahoitusvelat
Johdannaissopimukset 2 860 570 - 2 860 570 - 1 850 372 1 010 198
Rahoitusvelat yhteensä 2 860 570 - 2 860 570 - 1 850 372 1 010 198
* Sisältää keskusvastapuolelta saatua vakuutta 231 180 tuhatta euroa.
** Sisältää keskusvastapuolelle annettua vakuutta 243 272 tuhatta euroa.
Konserni ei ole esittänyt rahoitusvaroja tai -velkoja netotettuna taseessa vuonna 2020.
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Rahamäärät, joita ei ole netotettu taseessa
..
Kirjanpitoarvo,
brutto
Taseessa netotetut,
brutto
Kirjanpitoarvo,
netto
Vakuudeksi saatu
käteinen *
Vakuudeksi annettu
käteinen ** Netto
Rahoitusvarat
Johdannaissopimukset 2 244 997 - 2 244 997 1 191 579 - 1 053 418
Rahoitusvarat yhteensä 2 244 997 - 2 244 997 1 191 579 - 1 053 418
Rahoitusvelat
Johdannaissopimukset 1 762 010 - 1 762 010 - 844 649 917 362
Rahoitusvelat yhteensä 1 762 010 - 1 762 010 - 844 649 917 362
* Sisältää keskusvastapuolelta saatua vakuutta 96 239 tuhatta euroa.
** Sisältää keskusvastapuolelle annettua vakuutta 158 494 tuhatta euroa.
Konserni ei ole esittänyt rahoitusvaroja tai -velkoja netotettuna taseessa vuonna 2019.
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Liite 20. Rahavarat
.. Yhteensä Rahavarat
Odotettavissa olevat
luottotappiot
Kassa 2 2 -
Vaadittaessa maksettavat talletukset keskuspankeissa 5 565 799 5 565 799 0
Käteiset varat 5 565 801 5 565 801 0
Vaadittaessa maksettavat saamiset luottolaitoksilta 164 878 164 879 -1
Rahavarat yhteensä 5 730 679 5 730 680 -1
.. Yhteensä Rahavarat
Odotettavissa olevat
luottotappiot
Kassa 2 2 -
Vaadittaessa maksettavat talletukset keskuspankeissa 4 909 336 4 909 336 0
Käteiset varat 4 909 338 4 909 338 0
Vaadittaessa maksettavat saamiset luottolaitoksilta 81 311 81 311 0
Rahavarat yhteensä 4 990 649 4 990 649 0
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Liite 21. Saamiset luottolaitoksilta
..
Vaadittaessa
maksettavat
Muut kuin vaadittaessa
maksettavat *
Odotettavissa olevat
luottotappiot Yhteensä
Saamiset keskuspankilta 34 918 - 0 34 918
Kotimaisilta luottolaitoksilta 89 636 98 300 -11 187 925
Ulkomaisilta luottolaitoksilta 75 242 1 543 800 -32 1 619 011
Yhteensä 199 796 1 642 100 -43 1 841 853
* Muut kuin vaadittaessa maksettavat saamiset luottolaitoksilta ei sisällä repo-ostosopimuksia tilinpäätöspäivänä 31.12.2020 tai vertailuajankohtana 31.12.2019.
..
Vaadittaessa
maksettavat
Muut kuin vaadittaessa
maksettavat
Odotettavissa olevat
luottotappiot Yhteensä
Saamiset keskuspankilta - 26 590 0 26 590
Kotimaisilta luottolaitoksilta 3 597 28 800 -7 32 390
Ulkomaisilta luottolaitoksilta 77 714 681 650 -21 759 343
Yhteensä 81 311 737 040 -28 818 323
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Liite 22. Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä
31.12.2020 31.12.2019
Yhteensä
, josta odotettavissa olevat
luottotappiot Yhteensä
, josta odotettavissa olevat
luottotappiot
Yritykset ja asuntoyhteisöt 13 794 905 -983 12 647 283 -155
Julkisyhteisöt 12 772 899 -38 10 943 542 -19
Kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 363 580 -67 379 149 -11
Leasing 1 090 940 -2 828 458 -1
Yhteensä 28 022 325 -1 091 24 798 432 -186
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Liite 23. Saamistodistukset
JULKISYHTEISÖJEN LIIKKEESEEN LASKEMAT SAAMISTODISTUKSET
..
Julkisesti
noteeratut Muut Yhteensä
Odotettavissa olevat
luottotappiot *
Jaksotettu hankintameno - 1 199 621 1 199 621 0
Kuntatodistukset - 1 199 621 1 199 621 0
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavat 124 157 - 124 157 2
Muiden julkisyhteisöjen liikkeeseen laskemat joukkovelkakirjat 124 157 - 124 157 2
Luokiteltu nimenomaisesti käypään arvoon tulosvaikutteisesti 1 869 431 - 1 869 431 -
Valtion liikkeeseen laskemat joukkovelkakirjat 266 874 - 266 874 -
Muiden julkisyhteisöjen liikkeeseen laskemat joukkovelkakirjat 1 602 557 - 1 602 557 -
Yhteensä 1 993 588 1 199 621 3 193 209 3
, joista keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat 1 780 922 - 1 780 922 2
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
MUIDEN KUIN JULKISYHTEISÖJEN LIIKKEESEEN LASKEMAT SAAMISTODISTUKSET
.. Julkisesti noteeratut Muut Yhteensä
Odotettavissa olevat
luottotappiot *
Jaksotettu hankintameno - 110 684 110 684 0
Yritystodistukset - 110 684 110 684 0
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavat 298 893 - 298 893 39
Pankkien liikkeeseen laskemat joukkovelkakirjat 298 893 - 298 893 39
Pankkien sijoitustodistukset - - - -
Luokiteltu nimenomaisesti käypään arvoon tulosvaikutteisesti 2 160 427 - 2 160 427 -
Pankkien liikkeeseen laskemat joukkovelkakirjat 2 160 427 - 2 160 427 -
Yhteensä 2 459 320 110 684 2 570 005 39
, joista keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat 2 169 064 - 2 169 064 25
.. Julkisesti noteeratut Muut Yhteensä
Odotettavissa olevat
luottotappiot *
Saamistodistukset yhteensä 4 452 908 1 310 305 5 763 214 42
* Odotettavissa olevat luottotappiot on kirjattu saamistodistuksista, jotka on luokiteltu
käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattaviksi. Näin ollen odotettavissa
olevaa luottotappiota ei kirjata tase-erän vähennyksenä vaan muiden laajan tuloksen erien
kautta käyvän arvon rahastoon laatimisperiaatteissa (Liite 1) kohdassa Odotettavissa
olevan luottotappion vähennyserän esittäminen taseessa kuvatun mukaisesti.
Saamistodistukset ei sisällä tilinpäätöspäivänä 31.12.2020 saamistodistuksia, jotka olisi
annettu repomyyntisopimusten vakuudeksi.
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
JULKISYHTEISÖJEN LIIKKEESEEN LASKEMAT SAAMISTODISTUKSET
.. Julkisesti noteeratut Muut Yhteensä
Odotettavissa olevat
luottotappiot
Jaksotettu hankintameno - 721 585 721 585 0
Kuntatodistukset - 721 585 721 585 0
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavat 58 268 - 58 268 0
Muiden julkisyhteisöjen liikkeeseen laskemat joukkovelkakirjat 58 268 - 58 268 0
Luokiteltu nimenomaisesti käypään arvoon tulosvaikutteisesti 1 451 716 - 1 451 716 -
Valtion liikkeeseen laskemat joukkovelkakirjat 232 178 - 232 178 -
Muiden julkisyhteisöjen liikkeeseen laskemat joukkovelkakirjat 1 219 537 - 1 219 537 -
Yhteensä 1 509 984 721 585 2 231 569 0
, joista keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat 1 345 703 - 1 345 703 0
MUIDEN KUIN JULKISYHTEISÖJEN LIIKKEESEEN LASKEMAT SAAMISTODISTUKSET
.. Julkisesti noteeratut Muut Yhteensä
Odotettavissa olevat
luottotappiot
Jaksotettu hankintameno - 82 772 82 772 0
Yritystodistukset - 82 772 82 772 0
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavat 913 236 - 913 236 104
Pankkien liikkeeseen laskemat joukkovelkakirjat 848 196 - 848 196 101
Pankkien sijoitustodistukset 65 040 - 65 040 3
Luokiteltu nimenomaisesti käypään arvoon tulosvaikutteisesti 2 488 740 - 2 488 740 -
Pankkien liikkeeseen laskemat joukkovelkakirjat 2 488 740 - 2 488 740 -
Yhteensä 3 401 976 82 772 3 484 748 104
, joista keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat 2 743 816 - 2 743 816 77
.. Julkisesti noteeratut Muut Yhteensä
Odotettavissa olevat
luottotappiot
Saamistodistukset yhteensä 4 911 960 804 358 5 716 318 104
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Liite 24. Osakkeet ja osuudet
.. Julkisesti noteeratut Muut Yhteensä , joista luottolaitoksissa
Pakotetusti käypään arvoon tulosvaikutteisesti - 27 27 -
Yhteensä - 27 27 -
.. Julkisesti noteeratut Muut Yhteensä , joista luottolaitoksissa
Pakotetusti käypään arvoon tulosvaikutteisesti 9 769 27 9 797 -
Yhteensä 9 769 27 9 797 -
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Liite 25. Johdannaissopimukset
JOHDANNAISSOPIMUKSET
..
Kohde-etuuden nimellisarvo Käypä arvo
Jäljellä oleva juoksuaika
Alle 1 vuotta 1–5 vuotta Yli 5 vuotta Yhteensä Positiivinen Negatiivinen
Johdannaissopimukset suojauslaskennassa
Korkojohdannaiset
Koronvaihtosopimukset 2 933 188 11 186 060 15 825 475 29 944 724 1 155 265 -470 736
, joista keskusvastapuoliselvitettävät 1 474 582 10 182 656 13 852 888 25 510 126 684 090 -314 856
Valuuttajohdannaiset
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset 1 577 593 7 155 034 1 105 354 9 837 981 369 605 -985 934
Johdannaissopimukset suojauslaskennassa yhteensä 4 510 781 18 341 095 16 930 830 39 782 706 1 524 870 -1 456 670
Johdannaissopimukset käypään arvoon tulosvaikutteisesti
Korkojohdannaiset
Koronvaihtosopimukset 3 800 843 9 751 683 5 000 317 18 552 843 749 891 -488 850
, joista keskusvastapuoliselvitettävät 2 784 644 6 910 928 1 515 808 11 211 380 5 605 -189 246
Korko-optiot - 40 000 - 40 000 106 -106
Valuuttajohdannaiset
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset 2 385 939 2 284 168 130 374 4 800 480 82 985 -713 063
Termiinisopimukset 3 516 421 - - 3 516 421 - -126 805
Osakejohdannaiset 932 553 - - 932 553 313 -75 076
Johdannaissopimukset käypään arvoon tulosvaikutteisesti yhteensä 10 635 756 12 075 850 5 130 691 27 842 297 833 293 -1 403 900
Johdannaissopimukset yhteensä 15 146 537 30 416 945 22 061 521 67 625 003 2 358 163 -2 860 570
Johdannaissopimukset käypään arvoon tulosvaikutteisesti sisältää kaikki konsernin
johdannaissopimukset, jotka eivät ole suojauslaskennassa, vaikka ne olisi tehty riskien-
hallintatarkoituksessa suojaaviksi. Tähän ryhmään lukeutuvat nimenomaisesti käypään
arvoon tulosvaikutteisesti luokiteltujen rahoitusvarojen ja -velkojen suojaukseksi tehdyt
johdannaissopimukset, kuntien kanssa tehdyt johdannaissopimukset, kuntajohdannaisten
suojaksi tehdyt johdannaissopimukset sekä taseen korkoriskin suojaukseksi tehdyt
johdannaissopimukset, joille ei ole määritelty yksilöityä suojauskohdetta.
Johdannaissopimuksista saadut tai maksetut korot sisältyvät taseen eriin Siirtosaamiset ja
maksetut ennakot ja Siirtovelat ja saadut ennakot.
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
JOHDANNAISSOPIMUKSET
..
Kohde-etuuden nimellisarvo Käypä arvo
Jäljellä oleva juoksuaika
Alle 1 vuotta 1–5 vuotta Yli 5 vuotta Yhteensä Positiivinen Negatiivinen
Johdannaissopimukset suojauslaskennassa
Korkojohdannaiset
Koronvaihtosopimukset 2 048 695 9 799 601 11 559 243 23 407 538 811 648 -346 270
, joista keskusvastapuoliselvitettävät 934 155 7 260 466 9 065 291 17 259 913 368 439 -202 025
Valuuttajohdannaiset
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset 2 845 533 7 733 901 1 044 699 11 624 134 572 655 -497 034
Johdannaissopimukset suojauslaskennassa yhteensä 4 894 228 17 533 502 12 603 942 35 031 672 1 384 303 -843 304
Johdannaissopimukset käypään arvoon tulosvaikutteisesti
Korkojohdannaiset
Koronvaihtosopimukset 2 457 175 11 119 011 5 072 029 18 648 214 608 438 -375 507
, joista keskusvastapuoliselvitettävät 518 410 8 221 487 1 172 175 9 912 071 10 769 -116 120
Korko-optiot 35 40 000 - 40 035 225 -225
Valuuttajohdannaiset
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset 4 286 054 2 351 154 271 291 6 908 499 209 582 -443 720
Termiinisopimukset 2 044 786 490 839 - 2 535 624 2 183 -25 303
Osakejohdannaiset 1 585 879 18 969 - 1 604 848 40 268 -73 951
Johdannaissopimukset käypään arvoon tulosvaikutteisesti yhteensä 10 373 929 14 019 972 5 343 320 29 737 220 860 695 -918 706
Johdannaissopimukset yhteensä 15 268 157 31 553 474 17 947 262 64 768 893 2 244 997 -1 762 010
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Liite 26. Suojauslaskenta
SUOJAUSLASKENTA
.. Nimellisarvo
Käyvän arvon
suojauslaskenta
yhteensä
IAS 39 portfolio-
suojauslaskenta
IFRS 9 käyvän arvon
suojauslaskenta
IFRS 9 käyvän arvon
suojauslaskenta
sis. Cost-of-Hedging
Varat
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä - Antolainat 11 183 657 11 614 114 11 483 819 130 295 -
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä - Leasing 211 223 215 444 - 215 444 -
Varat yhteensä 11 394 880 11 829 557 11 483 819 345 739 -
Velat
Velat luottolaitoksille 55 000 68 800 - 68 800 -
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 1 853 956 2 246 352 - 2 181 931 64 421
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 21 260 721 22 077 489 - 11 898 132 10 179 357
Velat yhteensä 23 169 677 24 392 642 - 14 148 863 10 243 779
Konsernin korko- ja valuuttakurssiriskejä hallitaan
johdannaisten avulla. Markkinariskipolitiikan mukaisesti
suojausstrategiana on pääsääntöisesti suojata
rahoitusvarojen ja -velkojen merkittävät valuutta- ja
korkoriskit erien osalta, joiden maturiteetti ylittää vuoden.
Näin ollen ulkomaan valuutan määräiset erät muunnetaan
euromääräisiksi, kiinteät ja pitkiin viitekorkoihin sidotut
korkoehdot vaihdetaan koronvaihtosopimuksilla
ehdoiltaan lyhyempiin vaihtuviin korkoihin.
Konsernin markkinariskien suojaamiseen liittyvät
riskienhallintaperiaatteet kuvataan tarkemmin liitteessä 2
Riskienhallinnan periaatteet ja konsernin riskiasema.
Konserni soveltaa sekä IFRS 9 -standardin mukaista
käyvän arvon suojauslaskentaa, että IAS 39 -standardin
mukaista käyvän arvon portfoliosuojauslaskentaa.
Konserni ei sovella rahavirran suojauslaskentaa.
Suojauslaskentaan liittyvät laatimisperiaatteet kuvataan
laatimisperiaatteiden (Liite 1) kohdassa Suojauslaskenta.
Alla olevassa taulukossa esitetään suojauslaskennan koh-
teena olevat varat ja velat tase-erien mukaisesti jaoteltuna
IAS 39 -standardin mukaiseen portfoliosuojauslaskentaan
ja IFRS 9 -standardin mukaiseen käyvän arvon suojauslas-
kentaan, joka on edelleen jaettu kahteen osaan sen perus-
teella sovelletaanko suojauksessa suojauskustannuksen
eriyttämistä (Cost-of-Hedging).
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Viereisessä taulukossa esitetään suojauskohteen suojatun
riskin ja suojausinstrumentin kumulatiivinen käypä arvo
tilikauden alussa ja lopussa sekä käyvän arvon muutokset
tilikauden aikana. Taulukossa esitettävät luvut eivät pidä
sisällään suojausinstrumenttien ja suojauskohteiden
valuuttakurssieroista johtuvia käyvän arvon muutoksia,
jotka kirjataan tuloslaskelmassa erään Arvopaperikaupan
ja valuuttatoiminnan nettotuotot. Edellä mainitusta syystä
johtuen suojausinstrumenttien yhteissumma ei täsmää
liitteessä 25 Johdannaissopimukset esitettävään erään
Johdannaissopimukset suojauslaskennassa yhteensä.
Suojauskohteiden käyvän arvon muutos suojatun riskin
osalta ja niitä suojaavien johdannaisten muut käyvän arvon
muutokset kirjataan tuloslaskelmassa erään Suojauslas-
kennan nettotulos. Suojaussuhteen tehoton osuus näkyy
siten tässä tuloslaskelmaerässä. Arvopaperikaupan ja
valuuttatoiminnan nettotuotot eritellään liitteessä 6 ja
suojauslaskennan nettotulos liitteessä 9.
Markkinakäytännön ja IFRS 13 -standardin mukaisesti
konserni diskonttaa suojauskohteet swap-käyrällä, kun ne
arvostetaan suojatun riskin osalta käypään arvoon. Joh-
dannaissopimukset taas diskontataan OIS-käyrällä. Ero
käytetyissä diskonttokäyrissä aiheuttaa merkittävän osan
konsernin suojauslaskennan tehottomuudesta. Lisäksi
tehottomuutta voi jossain määrin syntyä myös eroista
pääomissa, päivälaskentamenetelmissä tai kassavirtojen
ajoittumisessa.
ARVOSTUS SUOJATUN RISKIN OSALTA
31.12.2020 1.1.2020
Tulosvaikutus
vuonna 2020
Varat
IAS 39 portfoliosuojauslaskenta
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 464 688 303 139 161 548
Johdannaissopimukset suojauslaskennassa -428 083 -276 831 -151 252
Kertyneen käyvän arvon jaksotus suojauslaskennan lopettamisesta 47 - 47
IAS 39 portfoliosuojauslaskenta netto 36 653 26 308 10 344
IFRS 9 käyvän arvon suojauslaskenta
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 41 424 30 934 10 489
Johdannaissopimukset suojauslaskennassa -42 044 -33 193 -8 851
IFRS 9 käyvän arvon suojauslaskenta netto -620 -2 258 1 638
Velat
IFRS 9 käyvän arvon suojauslaskenta
Velat luottolaitoksille -13 800 -12 916 -884
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille -481 546 -434 953 -46 593
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat -859 986 -524 923 -335 063
Johdannaissopimukset suojauslaskennassa 1 340 456 963 674 376 782
IFRS 9 käyvän arvon suojauslaskenta netto -14 876 -9 118 -5 757
IBOR-uudistukseen liittyvät kompensaatiot * -2 041 - -2 041
Suojauslaskenta yhteensä 19 115 14 932 4 183
* Kompensaatiot liittyvät meneillään olevaan IBOR-uudistukseen, josta kerrotaan tarkemmin laatimisperiaatteissa (Liite 1)
kohdassa IBOR-uudistus.
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Viereisessä taulukossa esitetään koron- ja valuutanvaihto-
sopimusten (cross currency swaps) suojauskustannuksen
(Cost-of-Hedging) vaikutus oman pääoman Suojauskustan-
nusrahastoon. Luvut esitetään verojen jälkeen.
Kaikissa valuuttamääräisissä suojaussuhteissa konserni
on ottanut käyttöön ns. suojauskustannuksen eriyttämisen
(Cost-of-Hedging). Jokaisen suojaussuhteen osalta, kun
koron- ja valuutanvaihtosopimus määritetään suojaus-
instrumentiksi, eri valuuttojen välinen viitekoronvaihto-
sopimuksen preemio (cross currency basis) erotetaan ja
jätetään suojaussuhteen ulkopuolelle.
Johdannaisen koko käyvän arvon muutoksen ja suojaus-
suhteeseen määritetyn osuuden käyvän arvon muutoksen
erotus kirjataan muiden laajan tuloksen erien kautta
suojauskustannuksena Suojauskustannusrahastoon.
Muutokset eri valuuttojen välisten viitekoronvaihtosopi-
musten preemioissa vaikuttavat siten muihin laajan tulok-
sen eriin eivätkä luo tehottomuutta suojaussuhteeseen.
SUOJAUSLASKENNAN VAIKUTUS OMAN PÄÄOMAN ERIIN
31.12.2020 1.1.2020
Vaikutus
Suojauskustannus-
rahastoon
Suojauskustannus (Cost-of-Hedging)
Johdannaissopimukset suojauslaskennassa 15 624 28 075 -12 451
Yhteensä 15 624 28 075 -12 451
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Alla olevassa taulukossa esitetään suojauslaskennan kumulatiivinen tehokkuus suojauskohteittain. Lisäksi taulukossa esitetään käytetyt suojausinstrumentit.
SUOJAUSLASKENNAN TEHOKKUUS SUOJAUSKOHTEITTAIN
..
Voitot/tappiot suojaussuhteesta
Suojaussuhteen
tehoton osuusSUOJAUSKOHDE Suojausinstrumentti Suojauskohde Suojausinstrumentti
Varat
IAS 39 portfoliosuojauslaskenta
Kiinteäkorkoiset ja pitkiin viitekorkoihin sidotut lainat Korkojohdannainen 464 688 -428 083 36 605
IFRS 9 käyvän arvon suojauslaskenta
Strukturoitu antolainaus Korkojohdannainen 37 203 -37 739 -537
Kiinteäkorkoinen ja pitkiin viitekorkoihin sidottu leasing Korkojohdannainen 4 221 -4 305 -84
Varat yhteensä 506 111 -470 126 35 985
Velat
IFRS 9 käyvän arvon suojauslaskenta
Euromääräiset rahoitusvelat Korkojohdannainen -952 949 945 353 -7 596
Valuuttamääräiset rahoitusvelat
Valuuttajohdannainen (koron- ja
valuutanvaihtosopimukset)
Korkojohdannainen -402 383 395 103 -7 280
Velat yhteensä -1 355 332 1 340 456 -14 876
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
SUOJAUSLASKENTA
.. Nimellisarvo
Käyvän arvon
suojauslaskenta
yhteensä
IAS 39 portfolio-
suojauslaskenta
IFRS 9
käyvän arvon
suojauslaskenta
IFRS 9 käyvän arvon
suojauslaskenta
sis. Cost-of-Hedging
Varat
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä - Antolainat 8 256 680 8 546 257 8 420 004 126 253 -
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä - Leasing 181 261 182 865 - 182 865 -
Varat yhteensä 8 437 941 8 729 122 8 420 004 309 118 -
Velat
Velat luottolaitoksille 70 000 82 916 - 82 916 -
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 1 968 524 2 313 414 - 2 162 575 150 839
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 18 042 510 18 391 689 - 6 668 732 11 722 957
Velat yhteensä 20 081 034 20 788 019 - 8 914 223 11 873 796
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
ARVOSTUS SUOJATUN RISKIN OSALTA
31.12.2019 1.1.2019
Tulosvaikutus
vuonna 2019
Varat
IAS 39 portfoliosuojauslaskenta
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 303 139 155 610 147 530
Johdannaissopimukset suojauslaskennassa -276 831 -127 621 -149 210
IAS 39 portfoliosuojauslaskenta netto 26 308 27 989 -1 681
IFRS 9 käyvän arvon suojauslaskenta
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 30 934 22 752 8 182
Johdannaissopimukset suojauslaskennassa -33 193 -23 636 -9 556
IFRS 9 käyvän arvon suojauslaskenta netto -2 258 -884 -1 374
Velat
IFRS 9 käyvän arvon suojauslaskenta
Velat luottolaitoksille -12 916 -11 845 -1 071
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille -434 953 -339 599 -95 353
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat -524 923 -73 869 -451 054
Johdannaissopimukset suojauslaskennassa 963 674 432 237 531 436
IFRS 9 käyvän arvon suojauslaskenta netto -9 118 6 924 -16 042
Suojauslaskenta yhteensä 14 932 34 029 -19 097
SUOJAUSLASKENNAN VAIKUTUS OMAN PÄÄOMAN ERIIN
31.12.2019 1.1.2019
Vaikutus
Suojauskustannus-
rahastoon
Suojauskustannus (Cost-of-Hedging)
Johdannaissopimukset suojauslaskennassa 28 075 14 235 13 840
Yhteensä 28 075 14 235 13 840
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
SUOJAUSLASKENNAN TEHOKKUUS SUOJAUSKOHTEITTAIN
..
Voitot/tappiot suojaussuhteesta
Suojaussuhteen
tehoton osuusSUOJAUSKOHDE Suojausinstrumentti Suojauskohde Suojausinstrumentti
Varat
IAS 39 portfoliosuojauslaskenta
Kiinteäkorkoiset ja pitkiin viitekorkoihin sidotut lainat Korkojohdannainen 303 139 -276 831 26 308
IFRS 9 käyvän arvon suojauslaskenta
Strukturoitu antolainaus Korkojohdannainen 29 330 -31 086 -1 756
Kiinteäkorkoinen ja pitkiin viitekorkoihin sidottu leasing Korkojohdannainen 1 605 -2 107 -502
Varat yhteensä 334 074 -310 024 24 050
Velat
IFRS 9 käyvän arvon suojauslaskenta
Euromääräiset rahoitusvelat Korkojohdannainen -693 747 697 685 3 938
Valuuttamääräiset rahoitusvelat
Valuuttajohdannainen (koron- ja
valuutanvaihtosopimukset)
Korkojohdannainen -279 045 265 988 -13 057
Velat yhteensä -972 792 963 674 -9 118
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Liite 27. Saamisten ja sitoumusten luottoriskit
VASTUUT JA ODOTETTAVISSA OLEVAT LUOTTOTAPPIOT
SAAMISERITTÄIN JA ARVONALENTUMISVAIHEITTAIN
..
Ei arvoltaan alentuneet Arvoltaan alentuneet
Yhteensä
Vaihe 1 Vaihe 2 Vaihe 3 *
Tasearvo
12 kuukauden
odotettavissa
olevat luottotappiot Tasearvo
Koko voimassaolo-
ajan odotettavissa
olevat luottotappiot Tasearvo
Koko voimassa-
oloajan odotettavissa
olevat luottotappiot Tasearvo
Odotettavissa
olevat
luottotappiot
Käteiset varat jaksotettuun hankintamenoon 5 565 801 0 - - - - 5 565 801 0
Saamiset luottolaitoksilta jaksotettuun hankintamenoon 1 841 853 -43 - - - - 1 841 853 -43
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä jaksotettuun hankintamenoon 26 606 595 -30 145 061 -835 135 291 -224 26 886 947 -1 089
Leasingsaamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä jaksotettuun hankintamenoon 1 090 768 -2 - - 173 - 1 090 940 -2
Saamistodistukset jaksotettuun hankintamenoon 1 303 105 0 7 200 - - - 1 310 305 0
Saamistodistukset käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta 423 050 -42 - - - - 423 050 -42
Muihin varoihin sisältyvä jaksotettuun hankintamenoon arvostettu
käteisvakuus keskusvastapuolelle 243 269 -4 - - - - 243 269 -4
Muihin varoihin sisältyvät takaussaamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 1 606 - - - - - 1 606 -
Luottolupaukset (taseen ulkopuolinen erä) 2 348 271 -4 4 506 0 1 201 0 2 353 978 -4
Yhteensä 39 424 318 -126 156 767 -835 136 665 -224 39 717 750 -1 184
* Konsernilla on vaiheen 3 saamisille täydet takaus- ja vakuusjärjestelyt kuten liitteessä 2 Riskienhallinnan periaatteet ja konsernin riskiasema kohdassa Luottoriski on kuvattu. Konsernin johdon arvion
mukaan vaiheen 3 saatavat tullaan saamaan kokonaisuudessaan takaisin eikä lopullista luottotappiota synny. Vaiheen 3 saamiset sisältävät 2 404 tuhatta euroa saamisia, jotka ovat olleet myöntöhetkellä
arvoltaan alentuneita (purchased or originated credit impaired, POCI). POCI-saamisista on kirjattu 4 tuhannen euron odotettavissa oleva luottotappio.
Kuntarahoitus-konsernin luottoriskin muodostumista on käsitelty liitteessä 2 Riskien hallinnan periaatteet ja konsernin riskiasema kohdassa Luottoriski.
Odotettavissa olevien luottotappioiden laskenta ja arvonalentumisvaiheet on kuvattu laatimisperiaatteissa (Liite 1) kohdassa Rahoitusvarojen arvonalentuminen.
Alla olevassa taulukossa esitetään odotettavissa olevien luottotappioiden laskennan piiriin kuuluvat vastuut arvonalentumisvaiheittain.
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
VASTUUT JA ODOTETTAVISSA OLEVAT LUOTTOTAPPIOT
SAAMISERITTÄIN JA ARVONALENTUMISVAIHEITTAIN
..
Ei arvoltaan alentuneet Arvoltaan alentuneet
Yhteensä
Vaihe 1 Vaihe 2 Vaihe 3
Tasearvo
12 kuukauden
odotettavissa
olevat luottotappiot Tasearvo
Koko voimassaolo-
ajan odotettavissa
olevat luottotappiot Tasearvo
Koko voimassa-
oloajan odotettavissa
olevat luottotappiot Tasearvo
Odotettavissa
olevat
luottotappiot
Käteiset varat jaksotettuun hankintamenoon 4 909 338 0 - - - - 4 909 338 0
Saamiset luottolaitoksilta jaksotettuun hankintamenoon 818 323 -28 - - - - 818 323 -28
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä jaksotettuun hankintamenoon 23 672 686 -24 184 586 -80 61 602 -80 23 918 874 -185
Leasingsaamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä jaksotettuun hankintamenoon 828 272 -1 186 0 - - 828 458 -1
Saamistodistukset jaksotettuun hankintamenoon 780 667 0 23 690 0 - - 804 358 0
Saamistodistukset käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta 971 505 -104 - - - - 971 505 -104
Muihin varoihin sisältyvä jaksotettuun hankintamenoon arvostettu
käteisvakuus keskusvastapuolelle 158 494 -4 - - - - 158 494 -4
Muihin varoihin sisältyvät takaussaamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 1 603 - - - - - 1 603 -
Luottolupaukset (taseen ulkopuolinen erä) 2 359 038 -4 2 285 0 - - 2 361 323 -4
Yhteensä 34 499 925 -167 210 747 -80 61 602 -80 34 772 275 -327
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Alla olevassa taulukossa esitetään yhteenvetona odotettavissa olevien luottotappioiden muutos ja täsmäytys arvonalentumisvaiheittain tilikauden aikana.
ODOTETTAVISSA OLEVAT LUOTTOTAPPIOT YHTEENSÄ
ARVONALENTUMISVAIHEITTAIN
Ei arvoltaan alentuneet Arvoltaan alentuneet
Yhteensä
Vaihe 1 Vaihe 2 Vaihe 3
12 kuukauden
odotettavissa olevat
luottotappiot
Koko voimassa-
oloajan odotettavissa
olevat luottotappiot
Koko voimassa-
oloajan odotettavissa
olevat luottotappiot
Odotettavissa
olevat
luottotappiot Tasearvo
Avaava saldo 1.1.2020 -167 -80 -80 -327 34 772 275
Alkuperäisestä myöntämisestä ja hankinnasta johtuvat lisäykset -83 -30 -13 -126 10 624 630
Takaisinmaksuista ja erääntymisistä johtuvat vähennykset
(pois lukien toteutuneet luottotappiot) 119 10 43 173 -5 678 253
Siirrot vaiheeseen 1 0 30 - 30 30
Siirrot vaiheeseen 2 0 -50 9 -41 -41
Siirrot vaiheeseen 3 0 19 -7 12 12
Kohdistamaton lisävaraus (Management overlay) - -340 - -340 -340
Sopimukseen perustuvien rahavirtojen muuttuminen - - - - -
Muutokset mallissa * ja parametreissa ** koskien odotettavissa olevien
luottotappioiden laskentaperiaatteita 5 -395 -176 -566 -564
Toteutuneet luottotappiot - - - - -
Toteutuneisiin luottotappioihin tapahtuneet palautukset - - - - -
Yhteensä 31.12.2020 -126 -835 -224 -1 184 39 717 750
* Esittää muutosta mallissa.
** Esittää muutosta mallin parametreissa (esim. BKT, työttömyysluvut).
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Kuntarahoitus-konserni on vuoden 2020 toisen vuosipuoliskon aikana tarkentanut
odotettavissa olevien luottotappioiden arviointi- ja mallinnusmenetelmiä sekä
mallissa käytettäviä oletuksia. Mallinnusmenetelmän muutos kosketti lainan elinajan
laiminlyöntitodennäköisyyden mallinnustapaa ja näin ollen vaikutus kohdistui koko lainan
elinkaaren aikaiseen odotettavissa olevien luottotappioiden määrään (vaihe 2 ja 3), joissa
on muutoksesta johtuen kasvua noin 0,5 miljoonaa euroa.
Lisäksi konserni on kirjannut 340 tuhannen euron harkintaan perustuvan lisävarauksen
koronapandemian taloudellisten vaikutusten huomioimiseksi. Vuoden 2020 voidaan
todeta olleen taloudellisesti poikkeuksellisen heikko tietyille asiakassegmenteille, kuten
esimerkiksi taidealalle ja urheiluhallien toiminnalle. Heikentynyt taloudellinen tilanne ei
kuitenkaan vielä heijastu Kuntarahoitus-konsernin käyttämissä sisäisissä riskiluokituksissa,
jotka on tehty pääsääntöisesti vuoden 2019 tilinpäätöstietojen pohjalta. Koska tiettyjen
asiakassegmenttien luottoriskin arvioidaan tämän jälkeen lisääntyneen, päätti konsernin
johto kirjata ryhmäkohtaiseen arvioon perustuvan lisävarauksen. Lisävaraus kohdistuu
tase-erään Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä. Lisävarausta ei ole kohdistettu
sopimustasolle.
Arvio lisävaraustarpeesta perustuu siihen, että konsernin johto arvioi luottoriskin
lisääntymisen johdosta (joka ei vielä heijastu sisäisissä riskiluokituksissa) osan vastuista
siirtyvän odotettavissa olevien luottotappioiden laskentamallissa vaiheen 2 vastuiksi,
jolloin odotettavissa oleva luottotappio määritetään lainan koko voimassa oloajalle,
vaiheen 1 vastuiden 12 kuukauden sijaan. Lisävarauksen kohteena olevien yhtiöiden
taloudellisesta tilanteesta saadaan tarkempaa tietoa tilinpäätösten 2020 valmistuttua,
jolloin odotettavissa olevien luotto tappioiden mahdollinen muutos pystytään kohdistamaan
yksittäisille sopimuksille ja määrittämään normaalin ECL-laskentaprosessin mukaisesti.
Kuntarahoitus-konsernin kokonaisluottoriski on edelleen pysynyt alhaisena ja
odotettavissa olevien luottotappioiden (ECL) määrä on edelleen vähäinen. Konsernin
asiakassaamiset luokitellaan vakavaraisuuslaskennassa 0-riskiluokkaan, koska ne
ovat suomalaisilta kunnilta tai niihin liittyy turvaava kunnan takaus tai kiinteistövakuutta
täydentävä valtion täytetakaus kuten liitteessä 2 Riskienhallinnan periaatteet ja konsernin
riskiasema kohdassa Luottoriski on kuvattu. Johdon arvion mukaan kaikki saatavat tullaan
saamaan kokonaisuudessaan takaisin eikä lopullista luottotappiota näin ollen synny.
Konsernilla on 31.12.2020 asiakkaiden maksukyvyttömyydestä johtuvia takaussaamisia
julkisyhteisöiltä yhteensä 24 miljoonaa euroa (2 miljoonaa euroa). Kasvu johtuu yksittäisistä
asiakkaista. Likviditeettisalkun luottoriski on pysynyt hyvällä tasolla keskimääräisen
luottoluokituksen ollessa AA+.
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
ODOTETTAVISSA OLEVAT LUOTTOTAPPIOT YHTEENSÄ
ARVONALENTUMISVAIHEITTAIN
Ei arvoltaan alentuneet Arvoltaan alentuneet
Yhteensä
Vaihe 1 Vaihe 2 Vaihe 3
12 kuukauden
odotettavissa olevat
luottotappiot
Koko voimassa-
oloajan odotettavissa
olevat luottotappiot
Koko voimassa-
oloajan odotettavissa
olevat luottotappiot
Odotettavissa
olevat
luottotappiot Tasearvo
Avaava saldo 1.1.2019 -295 -59 - -355 32 612 768
Alkuperäisestä myöntämisestä ja hankinnasta johtuvat lisäykset -49 -48 -28 -126 7 569 678
Takaisinmaksuista ja erääntymisistä johtuvat vähennykset
(pois lukien toteutuneet luottotappiot) 200 10 - 210 -5 410 336
Siirrot vaiheeseen 1 0 16 - 16 16
Siirrot vaiheeseen 2 0 -20 - -20 -20
Siirrot vaiheeseen 3 0 21 -52 -30 -30
Sopimukseen perustuvien rahavirtojen muuttuminen 0 - - 0 199
Muutokset mallissa ja parametreissa koskien odotettavissa olevien luottotappioiden
laskentaperiaatteita -22 - - -22 0
Toteutuneet luottotappiot - - - - -180
Toteutuneisiin luottotappioihin tapahtuneet palautukset - - - - 180
Yhteensä 31.12.2019 -167 -80 -80 -327 34 772 275
Kuntarahoitus-konserni tarkensi vuoden 2019 aikana odotettavissa olevien luottotappioiden arviointimenetelmiä ja mallissa käytettäviä oletuksia.
Uudelleenarvioinnilla ei ollut olennaista vaikutusta odotettavissa olevien luottotappioiden määrään.
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Alla olevat taulukot kuvaavat odotettavissa olevien luottotappioiden vähennyserän täsmäytystä arvonalentumisvaiheittain avaavasta taseesta tilinpäätöspäivään jokaiselle
saamistyypille erikseen.
KÄTEISET VARAT JAKSOTETTUUN HANKINTAMENOON
ARVONALENTUMISVAIHEITTAIN
Ei arvoltaan alentuneet Arvoltaan alentuneet
Yhteensä
Vaihe 1 Vaihe 2 Vaihe 3
12 kuukauden
odotettavissa olevat
luottotappiot
Koko voimassa-
oloajan odotettavissa
olevat luottotappiot
Koko voimassa-
oloajan odotettavissa
olevat luottotappiot
Odotettavissa
olevat
luottotappiot Tasearvo
Avaava saldo 1.1.2020 0 - - 0 4 909 338
Alkuperäisestä myöntämisestä ja hankinnasta johtuvat lisäykset 0 - - 0 656 463
Takaisinmaksuista ja erääntymisistä johtuvat vähennykset
(pois lukien toteutuneet luottotappiot) 0 - - 0 0
Siirrot vaiheeseen 1 - - - - -
Siirrot vaiheeseen 2 - - - - -
Siirrot vaiheeseen 3 - - - - -
Muutokset mallissa ja parametreissa koskien odotettavissa olevien luottotappioiden
laskentaperiaatteita - - - - -
Yhteensä 31.12.2020 0 - - 0 5 565 801
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
SAAMISET LUOTTOLAITOKSILTA JAKSOTETTUUN
HANKINTAMENOON ARVONALENTUMISVAIHEITTAIN
Ei arvoltaan alentuneet Arvoltaan alentuneet
Yhteensä
Vaihe 1 Vaihe 2 Vaihe 3
12 kuukauden
odotettavissa olevat
luottotappiot
Koko voimassa-
oloajan odotettavissa
olevat luottotappiot
Koko voimassa-
oloajan odotettavissa
olevat luottotappiot
Odotettavissa
olevat
luottotappiot Tasearvo
Avaava saldo 1.1.2020 -28 - - -28 818 323
Alkuperäisestä myöntämisestä ja hankinnasta johtuvat lisäykset -35 - - -35 1 687 210
Takaisinmaksuista ja erääntymisistä johtuvat vähennykset
(pois lukien toteutuneet luottotappiot) 21 - - 21 -663 679
Siirrot vaiheeseen 1 - - - - -
Siirrot vaiheeseen 2 - - - - -
Siirrot vaiheeseen 3 - - - - -
Muutokset mallissa ja parametreissa koskien odotettavissa olevien luottotappioiden
laskentaperiaatteita -1 - - -1 -1
Yhteensä 31.12.2020 -43 - - -43 1 841 853
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
SAAMISET YLEISÖLTÄ JA JULKISYHTEISÖILTÄ JAKSOTETTUUN
HANKINTAMENOON ARVONALENTUMISVAIHEITTAIN
Ei arvoltaan alentuneet Arvoltaan alentuneet
Yhteensä
Vaihe 1 Vaihe 2 Vaihe 3
12 kuukauden
odotettavissa olevat
luottotappiot
Koko voimassa-
oloajan odotettavissa
olevat luottotappiot
Koko voimassa-
oloajan odotettavissa
olevat luottotappiot
Odotettavissa
olevat
luottotappiot Tasearvo
Avaava saldo 1.1.2020 -24 -80 -80 -185 23 918 874
Alkuperäisestä myöntämisestä ja hankinnasta johtuvat lisäykset -15 -30 -13 -58 4 825 655
Takaisinmaksuista ja erääntymisistä johtuvat vähennykset
(pois lukien toteutuneet luottotappiot) 3 10 43 56 -1 856 679
Siirrot vaiheeseen 1 0 30 - 30 30
Siirrot vaiheeseen 2 0 -50 9 -41 -41
Siirrot vaiheeseen 3 0 19 -7 12 12
Kohdistamaton lisävaraus (Management overlay) - -340 - -340 -340
Sopimukseen perustuvien rahavirtojen muuttuminen - - - - -
Muutokset mallissa ja parametreissa koskien odotettavissa olevien luottotappioiden
laskentaperiaatteita 6 -395 -176 -564 -564
Toteutuneet luottotappiot - - - - -
Yhteensä 31.12.2020 -30 -835 -224 -1 089 26 886 947
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
LEASINGSAAMISET YLEISÖLTÄ JA JULKISYHTEISÖILTÄ JAKSOTETTUUN
HANKINTAMENOON ARVONALENTUMISVAIHEITTAIN
Ei arvoltaan alentuneet Arvoltaan alentuneet
Yhteensä
Vaihe 1 Vaihe 2 Vaihe 3
12 kuukauden
odotettavissa olevat
luottotappiot
Koko voimassa-
oloajan odotettavissa
olevat luottotappiot
Koko voimassa-
oloajan odotettavissa
olevat luottotappiot
Odotettavissa
olevat
luottotappiot Tasearvo
Avaava saldo 1.1.2020 -1 0 - -1 828 458
Alkuperäisestä myöntämisestä ja hankinnasta johtuvat lisäykset -1 - 0 -1 318 638
Takaisinmaksuista ja erääntymisistä johtuvat vähennykset
(pois lukien toteutuneet luottotappiot) 0 - - 0 -56 155
Siirrot vaiheeseen 1 - - - - -
Siirrot vaiheeseen 2 - - - - -
Siirrot vaiheeseen 3 - 0 - 0 0
Muutokset mallissa ja parametreissa koskien odotettavissa olevien luottotappioiden
laskentaperiaatteita 0 - - 0 0
Yhteensä 31.12.2020 -2 0 0 -2 1 090 940
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
SAAMISTODISTUKSET JAKSOTETTUUN HANKINTAMENOON
ARVONALENTUMISVAIHEITTAIN
Ei arvoltaan alentuneet Arvoltaan alentuneet
Yhteensä
Vaihe 1 Vaihe 2 Vaihe 3
12 kuukauden
odotettavissa olevat
luottotappiot
Koko voimassa-
oloajan odotettavissa
olevat luottotappiot
Koko voimassa-
oloajan odotettavissa
olevat luottotappiot
Odotettavissa
olevat
luottotappiot Tasearvo
Avaava saldo 1.1.2020 0 0 - 0 804 358
Alkuperäisestä myöntämisestä ja hankinnasta johtuvat lisäykset 0 0 - 0 1 310 305
Takaisinmaksuista ja erääntymisistä johtuvat vähennykset
(pois lukien toteutuneet luottotappiot) 0 0 - 0 -804 358
Siirrot vaiheeseen 1 - - - - -
Siirrot vaiheeseen 2 - - - - -
Siirrot vaiheeseen 3 - - - - -
Muutokset mallissa ja parametreissa koskien odotettavissa olevien luottotappioiden
laskentaperiaatteita - - - - -
Yhteensä 31.12.2020 0 0 - 0 1 310 305
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
SAAMISTODISTUKSET KÄYPÄÄN ARVOON MUIDEN LAAJAN
TULOKSEN ERIEN KAUTTA ARVONALENTUMISVAIHEITTAIN
Ei arvoltaan alentuneet Arvoltaan alentuneet
Yhteensä
Vaihe 1 Vaihe 2 Vaihe 3
12 kuukauden
odotettavissa olevat
luottotappiot
Koko voimassa-
oloajan odotettavissa
olevat luottotappiot
Koko voimassa-
oloajan odotettavissa
olevat luottotappiot
Odotettavissa
olevat
luottotappiot Tasearvo
Avaava saldo 1.1.2020 -104 - - -104 971 505
Alkuperäisestä myöntämisestä ja hankinnasta johtuvat lisäykset -28 - - -28 159 570
Takaisinmaksuista ja erääntymisistä johtuvat vähennykset
(pois lukien toteutuneet luottotappiot) 92 - - 92 -708 025
Siirrot vaiheeseen 1 - - - -
Siirrot vaiheeseen 2 - - - -
Siirrot vaiheeseen 3 - - - -
Muutokset mallissa ja parametreissa koskien odotettavissa olevien luottotappioiden
laskentaperiaatteita -2 - - -2
Yhteensä 31.12.2020 -42 - - -42 423 050
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattujen vieraan pääoman ehtoisten rahoitusvarojen odotettavissa olevien luottotappioiden vähennyserä on kirjattu käyvän
arvon rahastoon laatimisperiaatteiden mukaisesti, jotka on kuvattu liitteessä 1 kohdassa Odotettavissa olevan luottotappion esittäminen taseessa. Kertynyt vähennyserä kirjataan
tulosvaikutteisesti varojen taseesta pois kirjaamisen hetkellä.
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
MUIHIN VAROIHIN SISÄLTYVÄ JAKSOTETTUUN HANKINTAMENOON
ARVOSTETTU KÄTEISVAKUUS KESKUSVASTAPUOLELLE
ARVONALENTUMISVAIHEITTAIN
Ei arvoltaan alentuneet Arvoltaan alentuneet
Yhteensä
Vaihe 1 Vaihe 2 Vaihe 3
12 kuukauden
odotettavissa olevat
luottotappiot
Koko voimassa-
oloajan odotettavissa
olevat luottotappiot
Koko voimassa-
oloajan odotettavissa
olevat luottotappiot
Odotettavissa
olevat
luottotappiot Tasearvo
Avaava saldo 1.1.2020 -4 - - -4 158 494
Alkuperäisestä myöntämisestä ja hankinnasta johtuvat lisäykset -2 - - -2 84 772
Takaisinmaksuista ja erääntymisistä johtuvat vähennykset
(pois lukien toteutuneet luottotappiot) 1 - - 1 1
Siirrot vaiheeseen 1 - - - - -
Siirrot vaiheeseen 2 - - - - -
Siirrot vaiheeseen 3 - - - - -
Muutokset mallissa ja parametreissa koskien odotettavissa olevien luottotappioiden
laskentaperiaatteita 2 - - 2 2
Yhteensä 31.12.2020 -4 - - -4 243 269
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
MUIHIN VAROIHIN SISÄLTYVÄT TAKAUSSAAMISET YLEISÖLTÄ JA
JULKISYHTEISÖILTÄ ARVONALENTUMISVAIHEITTAIN
Ei arvoltaan alentuneet Arvoltaan alentuneet
Yhteensä
Vaihe 1 Vaihe 2 Vaihe 3
12 kuukauden
odotettavissa olevat
luottotappiot
Koko voimassa-
oloajan odotettavissa
olevat luottotappiot
Koko voimassa-
oloajan odotettavissa
olevat luottotappiot
Odotettavissa
olevat
luottotappiot Tasearvo
Avaava saldo 1.1.2020 - - - - 1 603
Alkuperäisestä myöntämisestä ja hankinnasta johtuvat lisäykset - - - - 184
Takaisinmaksuista ja erääntymisistä johtuvat vähennykset
(pois lukien toteutuneet luottotappiot) - - - - -180
Siirrot vaiheeseen 1 - - - - -
Siirrot vaiheeseen 2 - - - - -
Siirrot vaiheeseen 3 - - - - -
Muutokset mallissa ja parametreissa koskien odotettavissa olevien luottotappioiden
laskentaperiaatteita - - - - -
Toteutuneisiin luottotappioihin tapahtuneet palautukset - - - - -
Yhteensä 31.12.2020 - - - - 1 606
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
LUOTTOLUPAUKSET TASEEN ULKOPUOLINEN ERÄ
ARVONALENTUMISVAIHEITTAIN
Ei arvoltaan alentuneet Arvoltaan alentuneet
Yhteensä
Vaihe 1 Vaihe 2 Vaihe 3
12 kuukauden
odotettavissa olevat
luottotappiot
Koko voimassa-
oloajan odotettavissa
olevat luottotappiot
Koko voimassa-
oloajan odotettavissa
olevat luottotappiot
Odotettavissa
olevat
luottotappiot Tasearvo
Avaava saldo 1.1.2020 -4 0 - -4 2 361 323
Alkuperäisestä myöntämisestä ja hankinnasta johtuvat lisäykset -3 - 0 -3 1 581 833
Takaisinmaksuista ja erääntymisistä johtuvat vähennykset
(pois lukien toteutuneet luottotappiot) 3 0 - 3 -1 589 178
Siirrot vaiheeseen 1 - - - -
Siirrot vaiheeseen 2 0 0 - 0
Siirrot vaiheeseen 3 - - - -
Muutokset mallissa ja parametreissa koskien odotettavissa olevien luottotappioiden
laskentaperiaatteita 0 0 - 0
Yhteensä 31.12.2020 -4 0 0 -4 2 353 978
Taseen ulkopuolisiin vastuihin liittyvä odotettavissa olevien luottotappioiden vähennyserä on kirjattu erään Varaukset ja muut velat laatimisperiaatteiden mukaisesti,
jotka on kuvattu liitteessä 1 kohdassa Odotettavissa olevan luottotappion esittäminen taseessa.
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
KÄTEISET VARAT JAKSOTETTUUN HANKINTAMENOON
ARVONALENTUMISVAIHEITTAIN
Ei arvoltaan alentuneet Arvoltaan alentuneet
Yhteensä
Vaihe 1 Vaihe 2 Vaihe 3
12 kuukauden
odotettavissa olevat
luottotappiot
Koko voimassa-
oloajan odotettavissa
olevat luottotappiot
Koko voimassa-
oloajan odotettavissa
olevat luottotappiot
Odotettavissa
olevat
luottotappiot Tasearvo
Avaava saldo 1.1.2019 0 - - 0 3 522 200
Alkuperäisestä myöntämisestä ja hankinnasta johtuvat lisäykset 0 - - 0 1 387 140
Takaisinmaksuista ja erääntymisistä johtuvat vähennykset
(pois lukien toteutuneet luottotappiot) 0 - - 0 -1
Siirrot vaiheeseen 1 - - - - -
Siirrot vaiheeseen 2 - - - - -
Siirrot vaiheeseen 3 - - - - -
Muutokset mallissa ja parametreissa koskien odotettavissa olevien luottotappioiden
laskentaperiaatteita 0 - - 0 0
Yhteensä 31.12.2019 0 - - 0 4 909 338
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
SAAMISET LUOTTOLAITOKSILTA JAKSOTETTUUN HANKINTAMENOON
ARVONALENTUMISVAIHEITTAIN
Ei arvoltaan alentuneet Arvoltaan alentuneet
Yhteensä
Vaihe 1 Vaihe 2 Vaihe 3
12 kuukauden
odotettavissa olevat
luottotappiot
Koko voimassa-
oloajan odotettavissa
olevat luottotappiot
Koko voimassa-
oloajan odotettavissa
olevat luottotappiot
Odotettavissa
olevat
luottotappiot Tasearvo
Avaava saldo 1.1.2019 -51 - - -51 1 380 544
Alkuperäisestä myöntämisestä ja hankinnasta johtuvat lisäykset -1 - - -1 37 003
Takaisinmaksuista ja erääntymisistä johtuvat vähennykset
(pois lukien toteutuneet luottotappiot) 24 - - 24 -599 225
Siirrot vaiheeseen 1 - - - - -
Siirrot vaiheeseen 2 - - - - -
Siirrot vaiheeseen 3 - - - - -
Muutokset mallissa ja parametreissa koskien odotettavissa olevien luottotappioiden
laskentaperiaatteita 0 - - 0 0
Yhteensä 31.12.2019 -28 - - -28 818 323
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
SAAMISET YLEISÖLTÄ JA JULKISYHTEISÖILTÄ JAKSOTETTUUN
HANKINTAMENOON ARVONALENTUMISVAIHEITTAIN
Ei arvoltaan alentuneet Arvoltaan alentuneet
Yhteensä
Vaihe 1 Vaihe 2 Vaihe 3
12 kuukauden
odotettavissa olevat
luottotappiot
Koko voimassa-
oloajan odotettavissa
olevat luottotappiot
Koko voimassa-
oloajan odotettavissa
olevat luottotappiot
Odotettavissa
olevat
luottotappiot Tasearvo
Avaava saldo 1.1.2019 -15 -59 - -75 22 297 288
Alkuperäisestä myöntämisestä ja hankinnasta johtuvat lisäykset -11 -48 -28 -88 3 261 510
Takaisinmaksuista ja erääntymisistä johtuvat vähennykset
(pois lukien toteutuneet luottotappiot) 2 10 - 12 -1 639 908
Siirrot vaiheeseen 1 0 16 - 16 16
Siirrot vaiheeseen 2 0 -20 - -20 -20
Siirrot vaiheeseen 3 0 21 -52 -30 -30
Sopimukseen perustuvien rahavirtojen muuttuminen 0 - - 0 199
Muutokset mallissa ja parametreissa koskien odotettavissa olevien luottotappioiden
laskentaperiaatteita - - - 0 -
Toteutuneet luottotappiot - - - - -180
Yhteensä 31.12.2019 -24 -80 -80 -185 23 918 874
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
LEASINGSAAMISET YLEISÖLTÄ JA JULKISYHTEISÖILTÄ JAKSOTETTUUN
HANKINTAMENOON ARVONALENTUMISVAIHEITTAIN
Ei arvoltaan alentuneet Arvoltaan alentuneet
Yhteensä
Vaihe 1 Vaihe 2 Vaihe 3
12 kuukauden
odotettavissa olevat
luottotappiot
Koko voimassa-
oloajan odotettavissa
olevat luottotappiot
Koko voimassa-
oloajan odotettavissa
olevat luottotappiot
Odotettavissa
olevat
luottotappiot Tasearvo
Avaava saldo 1.1.2019 -1 0 - -1 614 022
Alkuperäisestä myöntämisestä ja hankinnasta johtuvat lisäykset -1 0 - -1 258 164
Takaisinmaksuista ja erääntymisistä johtuvat vähennykset
(pois lukien toteutuneet luottotappiot) 0 - - 0 -43 728
Siirrot vaiheeseen 1 - - - - -
Siirrot vaiheeseen 2 - - - - -
Siirrot vaiheeseen 3 - - - - -
Muutokset mallissa ja parametreissa koskien odotettavissa olevien luottotappioiden
laskentaperiaatteita 0 - - 0 0
Yhteensä 31.12.2019 -1 0 - -1 828 458
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
SAAMISTODISTUKSET JAKSOTETTUUN HANKINTAMENOON
ARVONALENTUMISVAIHEITTAIN
Ei arvoltaan alentuneet Arvoltaan alentuneet
Yhteensä
Vaihe 1 Vaihe 2 Vaihe 3
12 kuukauden
odotettavissa olevat
luottotappiot
Koko voimassa-
oloajan odotettavissa
olevat luottotappiot
Koko voimassa-
oloajan odotettavissa
olevat luottotappiot
Odotettavissa
olevat
luottotappiot Tasearvo
Avaava saldo 1.1.2019 0 0 - 0 725 587
Alkuperäisestä myöntämisestä ja hankinnasta johtuvat lisäykset 0 0 - 0 804 358
Takaisinmaksuista ja erääntymisistä johtuvat vähennykset
(pois lukien toteutuneet luottotappiot) 0 0 - 0 -725 587
Siirrot vaiheeseen 1 - - - - -
Siirrot vaiheeseen 2 - - - - -
Siirrot vaiheeseen 3 - - - - -
Muutokset mallissa ja parametreissa koskien odotettavissa olevien luottotappioiden
laskentaperiaatteita - - - - -
Yhteensä 31.12.2019 0 0 - 0 804 358
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
SAAMISTODISTUKSET KÄYPÄÄN ARVOON MUIDEN LAAJAN TULOKSEN
ERIEN KAUTTA ARVONALENTUMISVAIHEITTAIN
Ei arvoltaan alentuneet Arvoltaan alentuneet
Yhteensä
Vaihe 1 Vaihe 2 Vaihe 3
12 kuukauden
odotettavissa olevat
luottotappiot
Koko voimassa-
oloajan odotettavissa
olevat luottotappiot
Koko voimassa-
oloajan odotettavissa
olevat luottotappiot
Odotettavissa
olevat
luottotappiot Tasearvo
Avaava saldo 1.1.2019 -221 - - -221 1 434 383
Alkuperäisestä myöntämisestä ja hankinnasta johtuvat lisäykset -31 - - -31 215 461
Takaisinmaksuista ja erääntymisistä johtuvat vähennykset
(pois lukien toteutuneet luottotappiot) 170 - - 170 -678 340
Siirrot vaiheeseen 1 - - - -
Siirrot vaiheeseen 2 - - - -
Siirrot vaiheeseen 3 - - - -
Muutokset mallissa ja parametreissa koskien odotettavissa olevien luottotappioiden
laskentaperiaatteita -22 - - -22
Yhteensä 31.12.2019 -104 - - -104 971 505
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
MUIHIN VAROIHIN SISÄLTYVÄ JAKSOTETTUUN HANKINTAMENOON
ARVOSTETTU KÄTEISVAKUUS KESKUSVASTAPUOLELLE
ARVONALENTUMISVAIHEITTAIN
Ei arvoltaan alentuneet Arvoltaan alentuneet
Yhteensä
Vaihe 1 Vaihe 2 Vaihe 3
12 kuukauden
odotettavissa olevat
luottotappiot
Koko voimassa-
oloajan odotettavissa
olevat luottotappiot
Koko voimassa-
oloajan odotettavissa
olevat luottotappiot
Odotettavissa
olevat
luottotappiot Tasearvo
Avaava saldo 1.1.2019 -4 - - -4 164 341
Alkuperäisestä myöntämisestä ja hankinnasta johtuvat lisäykset -1 - - -1 45 499
Takaisinmaksuista ja erääntymisistä johtuvat vähennykset
(pois lukien toteutuneet luottotappiot) 1 - - 1 -51 346
Siirrot vaiheeseen 1 - - - - -
Siirrot vaiheeseen 2 - - - - -
Siirrot vaiheeseen 3 - - - - -
Muutokset mallissa ja parametreissa koskien odotettavissa olevien luottotappioiden
laskentaperiaatteita - - - - -
Yhteensä 31.12.2019 -4 - - -4 158 494
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
MUIHIN VAROIHIN SISÄLTYVÄT TAKAUSSAAMISET YLEISÖLTÄ JA
JULKISYHTEISÖILTÄ ARVONALENTUMISVAIHEITTAIN
Ei arvoltaan alentuneet Arvoltaan alentuneet
Yhteensä
Vaihe 1 Vaihe 2 Vaihe 3
12 kuukauden
odotettavissa olevat
luottotappiot
Koko voimassa-
oloajan odotettavissa
olevat luottotappiot
Koko voimassa-
oloajan odotettavissa
olevat luottotappiot
Odotettavissa
olevat
luottotappiot Tasearvo
Avaava saldo 1.1.2019 - - - - 1 800
Alkuperäisestä myöntämisestä ja hankinnasta johtuvat lisäykset - - - - -
Takaisinmaksuista ja erääntymisistä johtuvat vähennykset
(pois lukien toteutuneet luottotappiot) - - - - -377
Siirrot vaiheeseen 1 - - - - -
Siirrot vaiheeseen 2 - - - - -
Siirrot vaiheeseen 3 - - - - -
Muutokset mallissa ja parametreissa koskien odotettavissa olevien luottotappioiden
laskentaperiaatteita - - - - -
Toteutuneisiin luottotappioihin tapahtuneet palautukset - - - - 180
Yhteensä 31.12.2019 - - - - 1 603
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
LUOTTOLUPAUKSET TASEEN ULKOPUOLINEN ERÄ
ARVONALENTUMISVAIHEITTAIN
Ei arvoltaan alentuneet Arvoltaan alentuneet
Yhteensä
Vaihe 1 Vaihe 2 Vaihe 3
12 kuukauden
odotettavissa olevat
luottotappiot
Koko voimassa-
oloajan odotettavissa
olevat luottotappiot
Koko voimassa-
oloajan odotettavissa
olevat luottotappiot
Odotettavissa
olevat
luottotappiot Tasearvo
Avaava saldo 1.1.2019 -3 0 - -3 2 472 604
Alkuperäisestä myöntämisestä ja hankinnasta johtuvat lisäykset -3 0 - -3 1 560 543
Takaisinmaksuista ja erääntymisistä johtuvat vähennykset
(pois lukien toteutuneet luottotappiot) 2 - - 2 -1 671 824
Siirrot vaiheeseen 1 - - - -
Siirrot vaiheeseen 2 - - - -
Siirrot vaiheeseen 3 - - - -
Muutokset mallissa ja parametreissa koskien odotettavissa olevien luottotappioiden
laskentaperiaatteita - - - -
Yhteensä 31.12.2019 -4 - - -4 2 361 323
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Tulevaisuuteen suuntautuvan informaation
huomioiminen
Tulevaisuutta koskevaa informaatiota sisällytetään sekä
odotettavissa olevien luottotappioiden laskentamalliin että
sen arvioimiseen, onko instrumentin luottoriski lisääntynyt
merkittävästi (Significant Increase in Credit Risk, SICR).
Kuntarahoitus-konsernin pääekonomisti ja skenaarioiden
suunnitteluryhmä (Scenario Design Team) ovat päivittäneet
Suomen skenaarioita huomioiden koronapandemian
vaikutuksen odotettavissa olevien luottotappioiden
laskennassa. Makrotaloudelliset ennusteet kattavat
kolme vuotta ja koska luotettavaa yli kolme vuotta
kattavaa ennustetta ei ole saatavilla, myös ennusteisiin
ja skenaarioihin perustuva oikaisu tehdään kolmelle
vuodelle. Skenaarioita on käytössä pääsääntöisesti
kolme; perus, vahva (optimistinen) ja heikko (epäsuotuisa).
Skenaarioille arvioidaan toteutumisen todennäköisyydet.
Koronapandemian aiheuttaman epävarmuuden vuoksi
heikolle skenaariolle on annettu aikaisempaa suurempi
painoarvo.
Skenaarioiden todennäköisyyspainotukset ovat seuraavat:
SKENAARIO
31.12.2020 31.12.2019
2021 2022 2023 2020 2021 2022
Heikko (epäsuotuisa) 50 % 40 % 40 % 5 % 5 % 5 %
Perus 40 % 40 % 40 % 75 % 75 % 75 %
Vahva (optimistinen) 10 % 20 % 20 % 20 % 20 % 20 %
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Kuntarahoitus-konserni on tunnistanut kunkin portfolion
luottotappioiden keskeiset tekijät, joilla on samanlaiset
luottoriskiominaisuudet, ja arvioinut makrotaloudellisten
muuttujien ja luottotappioiden välistä suhdetta.
Käytössä olevat makrotaloudelliset muuttujat suomalaisille
rahoitusvaroille ovat Suomen valtion pitkäaikaiset korot
sekä asuntojen hintakehitys ja työttömyysaste. Muille kuin
suomalaisille rahoitusvaroille käytetään Euroopan
keskuspankin julkaisemia stressitestiskenaarioita.
Jokainen muuttuja kattaa arvion kolmen vuoden ajalta.
Viereisessä taulukossa esitetään makrotaloudelliset
muuttujat ja niiden ennusteet kolmen vuoden
ennustejaksolle.
MAKROTALOUDELLISET MUUTTUJAT Skenaario
31.12.2020 31.12.2019
2021 2022 2023 2020 2021 2022
Suomen valtion pitkäaikaiset korot, %
Heikko 0,1 -0,25 0,0 0,94 1,14 1,3
Perus -0,37 -0,25 0,1 0,25 0,75 1,0
Vahva 0,0 0,3 0,6 0,85 1,1 1,35
Asuntojen hintakehitys
(myyntihinta, vuositason muutos), %
Heikko -12,5 -2,5 2,0 -9,0 -12,0 -5,0
Perus 0,5 1,0 2,0 1,5 1,5 2,0
Vahva 2,0 2,5 2,0 2,8 3,0 2,5
Työttömyysaste, %
Heikko 9,5 9,2 8,7 7,8 9,5 9,2
Perus 8,2 7,8 7,6 6,5 6,4 6,3
Vahva 7,7 7,2 6,9 6,1 5,8 5,2
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Koronapandemian puhkeaminen johti BKT: n jyrkkään laskuun vuoden 2020 ensimmäisellä
puoliskolla. Talous alkoi elpyä touko–kesäkuussa 2020, kun maat avasivat taloutensa
uudelleen. Loppuvuodesta pandemian toinen aalto kuitenkin lisäsi uudestaan talouden
paineita. Kuntarahoitus-konsernin perusskenaariossa Suomen bruttokansantuote
supistuu 3,5 %:iin vuonna 2020. Koronapandemialla on edelleen negatiivinen vaikutus
talouteen talvella ja alkukeväällä 2021. Kesään mennessä toipuminen saa lisää vauhtia,
kun laajemmat rokotusohjelmat tukevat taloudellista luottamusta. Kuntarahoitus-konserni
odottaa tuotannon kasvavan 2,0 % vuonna 2021 ja 3,5 % vuonna 2022. Vuodesta 2023
lähtien talous lähentyy pitkän aikavälin kasvupolkuaan ja vuotuinen kasvuvauhti on noin
1,3–1,5 %. Perusskenaarioissa työttömyysaste saavuttaa suhdannehuippunsa 8,2 %:
iin vuonna 2021. Työttömyys pysyy useita vuosia rakenteellisen tason yläpuolella,
jonka arvioidaan olevan noin 6,5–7,0 %. Negatiivinen tuotantokuilu pitää hintapaineet
maltillisina. Kuluttajahintainflaation oletetaan elpyvän melko hitaasti vuosina 2021–2022.
Euroopan keskuspankki on sitoutunut hyvin joustavaan rahapoliittiseen asenteeseen,
ja korko-odotukset nousevat vain vähitellen talouden elpymisen myötä. Kansallisella
tasolla asuntojen hintojen oletetaan nousevan vain marginaalisesti vuosina 2020–2021.
Pandemian jälkeen, vuodesta 2022 lähtien asuntojen hintainflaatio kiihtyy maltillisesti, kun
henkilökohtaisten tulojen nousu tukee asuntojen ostoaikeita.
Vahvassa (optimistisessa) skenaariossa koronapandemialla on perusskenaarioon
verrattuna lievempiä taloudellisia vaikutuksia ja skenaariossa oletetaan, että
maailmankaupan ja investointimenojen elpyminen on jonkin verran nopeampaa. Tämän
seurauksena Suomen bruttokansantuote laskee vähemmän vuonna 2020 ja kasvaa
enemmän seuraavien vuosien aikana. Vahvassa skenaariossa työttömyys saavutti
huippunsa jo vuonna 2020. Kuluttaja- ja asuntohinnat kasvavat noin 2,0–2,5 % vauhdilla
vuosina 2021–2022. Tuotantokuilun kapeneminen ja inflaatio-odotusten elpyminen
johtavat korkojen nousuun hieman enemmän kuin perusskenaariossa.
Heikko (epäsuotuisa) skenaario edustaa näkemystä, jossa koronapandemia aiheuttaa
merkittäviä ja pitkäaikaisia vaurioita tuotantokapasiteetille. Talouden taantuma jatkuu
pitkälle vuoteen 2021. Työttömyys nousee enemmän ja pysyy korkeana paljon kauemmin
kuin perusskenaariossa. Deflaatiopaineet pitävät kuluttajahintaindeksin inflaation erittäin
alhaisena vuosina 2020–2021. Asuntomarkkinoiden kysynnän puute johtaa asuntojen
hintaindeksien suhteellisen voimakkaaseen laskuun. Pitkäaikainen taantuma aiheuttaa
jännitteitä rahoitusmarkkinoilla, mikä johtaa laajempaan riskipreemioon hinnoittelussa.
Alla olevassa taulukossa esitetään odotettavissa olevien luottotappioiden herkkyys
tulevaisuuteen suuntautuvalle informaatiolle olettaen heikon (epäsuotuisan) skenaarion
painon olevan 100 % vuoteen 2023 asti.
HERKKYYSANALYYSI
..
Käytetyt skenaario-
painotukset
Heikko skenaario
(100 %)
Odotettavissa olevat luottotappiot 844 1 083
Vastuiden osuus vaiheissa 2 ja 3 0,75 % 1,04 %
Herkkyysanalyysin lukuihin ei sisälly 31.12.2020 kirjattu harkinnanvarainen lisävaraus.
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Ongelmasaamiset
Ongelmasaamisina raportoidaan saamiset, jotka ovat yli 90 päivää erääntyneitä ja muita
riskillisiksi luokiteltuja saamisia sekä saamisia, joihin kohdistuu asiakkaan taloudellisista
vaikeuksista johtuva lainanhoitojousto.
Lainanhoitojoustot ovat asiakkaan aloitteesta sovittuja helpotuksia alkuperäiseen
maksuohjelmaan, ja niillä pyritään auttamaan asiakasta selviytymään väliaikaisista
maksuvaikeuksista. Terveitä lainanhoitojoustosaamisia ovat koeajalla olevat
järjestämättömistä saamisista jo tervehtyneet lainanhoitojoustosaamiset tai saamiset,
joissa lainanhoitojousto on tehty sopimukseen, joka ei ollut järjestämätön. Muista kuin
asiakkaan taloudellisista vaikeuksista johtuneita maksuohjelmamuutoksia ei luokitella
lainanhoitojoustoiksi. Konserni katsoo kyseessä olevan lainahoitojousto, kun kyseiset
myönnytykset tai muutokset annetaan velallisen nykyisten tai odotettavissa olevien
taloudellisten vaikeuksien perusteella, eikä konserni olisi suostunut niihin, jos velallinen olisi
ollut hyvässä taloudellisessa tilassa.
ONGELMASAAMISET
..
Terveet
(performing)
saamiset
Järjestämättömät
(non-performing)
saamiset
Saamiset
yhteensä
Odotettavissa
olevat luottotappiot
saamisista Yhteensä
Yli 90 pv erääntyneet saamiset - - - - -
Todennäköisesti maksamatta jäävät - 116 263 116 263 -162 116 102
Lainanhoitojoustot 68 715 19 584 88 299 -288 88 010
Yhteensä 68 715 135 847 204 562 -450 204 112
ONGELMASAAMISET
..
Terveet
(performing)
saamiset
Järjestämättömät
(non-performing)
saamiset
Saamiset
yhteensä
Odotettavissa
olevat luottotappiot
saamisista Yhteensä
Yli 90 pv erääntyneet saamiset - - - - -
Todennäköisesti maksamatta jäävät - 61 682 61 682 -80 61 602
Lainanhoitojoustot 27 854 4 968 32 822 -27 32 795
Yhteensä 27 854 66 650 94 505 -107 94 398
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Koronapandemia vaikutti Kuntarahoitus-konsernin asiakkaiden taloustilanteeseen
ja maksuvalmiuteen. Konserni tarjosi siksi asiakkailleen mahdollisuuden joustoihin
lainojen lyhennyksissä, jos koronapandemia vaikutti väliaikaisesti asiakkaan
luotonhoitokykyyn. Annetut lyhennysvapaat koskivat vuotta 2020 ja olivat pääosin
pituudeltaan 6–9 kuukautta. Perimättä jätetyt lyhennykset on pääosin siirretty
laina-ajan loppuun lainan viimeisen maksuerän yhteyteen. Suurin osa lyhennysvapaista
myönnettiin huhti–toukokuun aikana. Konsernin leasingrahoitukseen ei ole
kohdistunut vuokrahelpotuksia.
Tilikaudella asiakkaille annettiin lyhennysvapaita (lyhennysohjelman muutoksia)
lainoihin, joiden jäljellä oleva pääoma oli yhteensä 226 miljoonaa euroa (88 kpl),
joista suurin osa, jäljellä oleva pääoma 208 miljoonaa euroa (72 kpl), oli korona-
pandemiasta johtuvia lyhennysvapaita. Lainoista, joille annettiin lyhennysvapaita,
82 miljoonaa euroa (57 kpl) luokiteltiin lainanhoitojoustoksi, joista 64 miljoonaa euroa
(35 kpl) oli terveitä lainanhoitojoustosaamisia (vaihe 2 odotettavissa olevien luotto-
tappioiden laskennassa) ja 18 miljoonaa euroa (22 kpl) järjestämättömiä lainanhoito-
joustosaamisia (vaihe 3 odotettavissa olevien luottotappioiden laskennassa).
Toteutuneet luottotappiot
Konsernilla ei ole ollut toteutuneita lopullisia luottotappioita tilikauden tai
vertailukauden aikana.
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Liite 28. Aineettomat hyödykkeet
Liite 29. Aineelliset hyödykkeet
31.12.2020 31.12.2019
IT-järjestelmät 17 346 14 704
, joista keskeneräiset 6 592 1 425
Yhteensä 17 346 14 704
31.12.2020 31.12.2019
Kiinteistöt 299 299
Toimitilojen perusparannusmenot 12 16
Käyttöoikeusomaisuuserät 5 955 7 340
Muut aineelliset hyödykkeet 4 098 1 387
Yhteensä 10 364 9 041
Konsernin keskeneräiset aineettomat hyödykkeet
muodostuvat keskeneräisistä järjestelmähankkeista.
Keskeneräisten aineettomien hyödykkeiden arvon-
alentumistestauksen periaatteet on kuvattu laatimis-
periaatteissa (Liite 1) kohdassa Aineettomat hyödykkeet.
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Liite 30. Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden muutokset tilikauden aikana
Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet
Yhteensä
Muut kiinteistöt ja
kiinteistöosakkeet
Muut aineelliset
hyödykkeet
Käyttöoikeus-
omaisuuserät Yhteensä
Hankintameno 1.1.2020 25 706 299 5 649 8 942 14 890
+ Lisäykset 5 924 - 3 644 296 3 939
– Vähennykset - - -343 -85 -428
Hankintameno 31.12.2020 31 630 299 8 950 9 152 18 401
Kertyneet poistot 1.1.2020 11 002 - 4 247 1 602 5 849
– Vähennysten kertyneet poistot - - -252 -72 -324
+ Tilikauden poisto 3 281 - 845 1 667 2 513
Kertyneet poistot 31.12.2020 14 283 - 4 840 3 197 8 037
Kirjanpitoarvo 31.12.2020 17 346 299 4 110 5 955 10 364
Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet
Yhteensä
Muut kiinteistöt ja
kiinteistöosakkeet
Muut aineelliset
hyödykkeet
Käyttöoikeus-
omaisuuserät Yhteensä
Hankintameno 1.1.2019 23 528 299 6 389 8 737 15 424
+ Lisäykset 3 739 - 289 206 495
– Vähennykset -1 561 - -1 029 - -1 029
Hankintameno 31.12.2019 25 706 299 5 649 8 942 14 890
Kertyneet poistot 1.1.2019 8 678 - 4 261 - 4 261
– Vähennysten kertyneet poistot -1 561 - -709 - -709
+ Tilikauden poisto 3 886 - 695 1 602 2 298
Kertyneet poistot 31.12.2019 11 002 - 4 247 1 602 5 849
Kirjanpitoarvo 31.12.2019 14 704 299 1 402 7 340 9 041
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Liite 31. Muut varat
Liite 32. Siirtosaamiset ja maksetut ennakot
.. ..
Laskutetut leasingvuokrat 11 185 8 984
Johdannaissopimuksiin liittyvät vakuussaamiset keskusvastapuolelta * 243 269 158 494
Muut 5 331 2 881
Yhteensä 259 785 170 359
* Vakuussaamisiin sisältyy 4 tuhannen euron (4 tuhatta euroa) odotettavissa oleva luottotappio.
Konsernilla ei ollut maksujenvälityssaamisia 31.12.2020 tai 31.12.2019.
.. ..
Korkosaamiset 198 057 231 777
Muut siirtosaamiset * 5 637 9 189
Ennakkomaksut -147 1 484
Yhteensä 203 547 242 450
* Erä koostuu pääasiassa verosaamisista.
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Liite 33. Laskennalliset verot
LASKENNALLISET VEROVELAT 1.1.2020
Kirjattu
tuloslaskelmaan
Kirjattu
muihin laajan
tuloksen eriin
Kirjattu omaan
pääomaan
Maksettu
tilikauden aikana 31.12.2020
Käyvän arvon rahastosta 10 467 - -6 413 - - 4 054
Poistoeron muutoksesta 2 732 1 373 - - - 4 105
Vapaaehtoisten varausten muutoksesta 240 906 28 600 - - - 269 506
Emoyhtiön erillistilinpäätöksessä tehdyn AT1-pääomalainan korkojaksotuksen purusta 2 358 3 156 - -3 150 - 2 364
Emoyhtiön erillistilinpäätöksessä tehdyn AT1-pääomalainan transaktiokulujaksotuksen
purusta -221 98 - - - -123
Käyttöoikeusomaisuuseristä -1 0 - - - -1
Yhteensä 256 241 33 228 -6 413 -3 150 - 279 906
LASKENNALLISET VEROVELAT 1.1.2019
Kirjattu
tuloslaskelmaan
Kirjattu
muihin laajan
tuloksen eriin
Kirjattu omaan
pääomaan
Maksettu
tilikauden aikana 31.12.2019
Käyvän arvon rahastosta 4 922 - 5 545 - - 10 467
Poistoeron muutoksesta 1 726 1 006 - - - 2 732
Vapaaehtoisten varausten muutoksesta 220 906 20 000 - - - 240 906
Emoyhtiön erillistilinpäätöksessä tehdyn AT1-pääomalainan korkojaksotuksen purusta 2 364 3 144 - -3 150 - 2 358
Emoyhtiön erillistilinpäätöksessä tehdyn AT1-pääomalainan transaktiokulujaksotuksen
purusta -319 98 - - - -221
Käyttöoikeusomaisuuseristä - -1 - - - -1
Rahoitusvarojen ja -velkojen uudelleenarvostamisesta IFRS 9 -siirtymässä 1.1.2018 5 707 - - - -5 707 0
Yhteensä 235 307 24 247 5 545 -3 150 -5 707 256 241
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Liite 34. Velat luottolaitoksille
31.12.2020 31.12.2019
Velkakirjat luottolaitoksille 93 358 82 916
TLTRO * 1 250 000 -
Saadut johdannaisvakuudet 658 120 1 095 340
Yhteensä 2 001 478 1 178 256
* Kuntarahoitus osallistui syyskuussa 2020 Euroopan keskuspankin kohdennettujen
pitempiaikaisten rahoitusoperaatioiden kolmanteen eli niin kutsuttuun TLTRO III
-operaatioon 1,25 miljardilla eurolla. TLTRO III -ehtojen mukaisesti, jos hyväksyttävä
nettoluotonanto vertailuajanjaksolla (1.3.2020–31.3.2021) on positiivinen, on
TLTRO III -velan korko 0,5 % matalampi kuin lainojen keskimääräinen talletuskorko (Deposit
Facility Rate, DFR) 24.6.2020–23.6.2021 välisenä aikana. Tämä vastaisi tällä hetkellä -1 %
korkotasoa. EKP julkaisi 10.12.2020 päivityksen ehtoihin niin, että alhaisen koron jaksoa
pidennettiin 24.6.2021–23.6.2022 aikavälille, jos nettoluotonannon ehdot täyttyvät
1.10.2020–31.12.2021 vertailuajanjaksolla.
Konsernin lainasalkun historiallisen kehityksen ja tulevia vuosia koskevan liiketoiminnan
ennusteen perusteella konserni pitää todennäköisenä, että TLTRO III -operaation
nettoluotonantoon liittyvät ehdot täyttyvät ja tähän perustuen konserni kirjaa TLTRO
III -velan korot -1 %:n mukaisena. Vaikka edellä kuvattu TLTRO III -velan korkoehto
on konsernin näkökulmasta suotuisa, sen ei arvioida poikkeavan konsernin muusta
varainhankinnan hinnasta kuitenkaan siinä määrin, että konsernille muodostuisi IAS 20
-standardin mukainen valtion avustus. Näin ollen konserni käsittelee TLTRO III -velkaa
kokonaisuudessaan IFRS 9 -standardin mukaisena rahoitusvelkana.
Liite 35. Velat yleisölle ja julkisyhteisölle
31.12.2020 31.12.2019
Velkakirjat yleisölle ja julkisyhteisölle 3 884 026 3 862 053
Yhteensä 3 884 026 3 862 053
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Liite 36. Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat
31.12.2020 31.12.2019
Kirjanpitoarvo Nimellisarvo Kirjanpitoarvo Nimellisarvo
Joukkovelkakirjalainat 29 016 086 28 671 412 27 255 873 27 361 959
Muut * 3 895 820 3 896 421 2 727 712 2 735 624
Yhteensä 32 911 906 32 567 833 29 983 585 30 097 583
* Erässä esitetään Kuntarahoituksen lyhytaikaiset velkakirjalainat.
Kuntarahoituksen varainhankinta on Kuntien takauskeskuksen takaamaa.
MERKITTÄVIMMÄT LIIKKEESEENLASKUT TILIKAUDEN AIKANA Arvopäivä Eräpäivä Korko-%
Nimellisarvo
(1 000) Valuutta
Kiinteäkorkoinen viitelaina, laskettu liikkeelle MTN-ohjelman alla 15.1.2020 15.11.2024 0,000 % 1 500 000 EUR
Kiinteäkorkoinen viitelaina, laskettu liikkeelle MTN-ohjelman alla 22.4.2020 22.4.2025 0,000 % 1 000 000 EUR
Kiinteäkorkoinen viitelaina, laskettu liikkeelle MTN-ohjelman alla 14.10.2020 14.10.2030 0,000 % 500 000 EUR
Kiinteäkorkoinen viitelaina, laskettu liikkeelle MTN-ohjelman alla 1.7.2020 1.9.2023 0,375 % 1 000 000 USD
Kiinteäkorkoinen viitelaina, laskettu liikkeelle MTN-ohjelman alla 10.9.2020 10.9.2035 0,050 % 500 000 EUR
Liikkeeseenlaskut on sisällytetty yllä olevaan taulukkoon arvopäivän mukaisesti. Ohjelmaa koskeva esite on saatavissa englanninkielisenä verkkosivuilta osoitteesta
www.munifin.fi/investor-relations.
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Liite 37. Liikkeeseen laskettujen velkojen täsmäytyslaskelma
Velat luottolaitoksille
Velat yleisölle ja
julkisyhteisölle
Yleiseen liikkeeseen
lasketut velkakirjat
Kirjanpitoarvo 1.1.2020 82 916 3 862 053 29 983 585
Liiketoiminnan rahavirtojen muutokset
Liikkeeseen laskettujen velkojen lisäykset 1 288 567 108 792 9 031 390
Sijoitustodistusten lisäykset ”Muut” - - 14 442 817
Lisäykset yhteensä 1 288 567 108 792 23 474 207
Liikkeeseen laskettujen velkojen vähennykset -34 608 -155 105 -6 619 454
Sijoitustodistusten vähennykset ”Muut” - - -13 274 709
Vähennykset yhteensä -34 608 -155 105 -19 894 163
Liiketoiminnan rahavirtojen muutokset yhteensä 1 253 959 -46 314 3 580 044
Tasearvon muutos sisältäen arvostukset ja valuuttakurssimuutokset 6 483 68 287 -651 724
Kirjanpitoarvo 31.12.2020 1 343 358 3 884 026 32 911 906
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Velat luottolaitoksille
Velat yleisölle ja
julkisyhteisölle
Yleiseen liikkeeseen
lasketut velkakirjat
Kirjanpitoarvo 1.1.2019 83 244 3 870 918 26 901 998
Liiketoiminnan rahavirtojen muutokset
Liikkeeseen laskettujen velkojen lisäykset 62 891 19 832 6 948 465
Sijoitustodistusten lisäykset "Muut" - - 9 611 202
Lisäykset yhteensä 62 891 19 832 16 559 666
Liikkeeseen laskettujen velkojen vähennykset -50 375 -220 667 -4 620 310
Sijoitustodistusten vähennykset "Muut" - - -9 945 314
Vähennykset yhteensä -50 375 -220 667 -14 565 624
Liiketoiminnan rahavirtojen muutokset yhteensä 12 517 -200 835 1 994 043
Tasearvon muutos sisältäen arvostukset ja valuuttakurssimuutokset -12 845 191 970 1 087 544
Kirjanpitoarvo 31.12.2019 82 916 3 862 053 29 983 585
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Liite 38. Varaukset ja muut velat
31.12.2020 31.12.2019
Varaukset
Uudelleenjärjestelyvaraus 562 -
Muut velat
Vuokrasopimusvelat 6 032 7 388
Johdannaissopimuksiin liittyvät vakuusvelat keskusvastapuolelle 231 180 96 239
Muut velat 9 247 12 747
Yhteensä 247 021 116 374
Uudelleenjärjestelyvaraus liittyy konsernin toimintojen uudelleenorganisointiin ja uudelleenorganisoinnin johdosta tilikauden 2020 aikana läpikäytyihin yhteistoimintaneuvotteluihin.
Uudelleenjärjestelyvaraus
Kirjanpitoarvo 1.1.2020 -
Varausten lisäykset 641
Käytetyt varaukset -79
Kirjanpitoarvo 31.12.2020 562
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Liite 39. Siirtovelat ja saadut ennakot
31.12.2020 31.12.2019
Korkovelat 132 030 164 531
Muut siirtovelat 7 193 5 386
Saadut ennakot * 13 175 10 999
Yhteensä 152 398 180 917
* Erä koostuu pääasiassa leasingennakoista.
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Liite 40. Oma pääoma
Emoyhtiö Kuntarahoitus Oyj:llä on kaksi osakesarjaa A ja B, jotka eivät kuitenkaan eroa
toisistaan äänivallan tai voitonjaon osalta, vaan jokainen osake oikeuttaa yhteen ääneen.
Osakkeilla ei ole nimellisarvoa. Osakkeiden hankintaa on rajoitettu yhtiöjärjestyksen
suostumus- ja lunastuslausekkein. Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu
täysimääräisesti.
Oman pääoman rahastot
Vararahasto on osakeyhtiölain 8 luvun 1 §:ssä tarkoitettua sidottua omaa pääomaa. Käyvän
arvon rahasto - sijoitukset -erään kirjataan käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien
kautta kirjattavien rahoitusvarojen arvonmuutokset. Oman luottoriskin rahastoon kirjataan
nimenomaisesti käypään arvoon tuloksen kautta luokiteltujen rahoitusvelkojen oman
luottoriskin muutoksen vaikutus. Suojauskustannusrahastoon kirjataan käyvän arvon suo-
jauslaskennassa olevien johdannaisten suojauskustannuksen (Cost-of-Hedging) vaikutus.
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon merkitään se osa osakkeista maksettavasta
vastikkeesta, jota ei kirjata osakepääomaan. Emoyhtiön vuoden 2009 osakeannin ehtojen
mukaisesti osakeannilla kerätyt varat on kirjattu sijoitetun vapaan oman pääomaan rahas-
toon. Kertyneet voittovarat sisältää aiempien tilikausien tuloksen.
Liikkeeseen lasketut oman pääoman ehtoiset instrumentit
Erä sisältää 350 miljoonan euron ensisijaiseen lisäpääomaan luettavan erityisehtoisen
ja vakuudettoman joukkovelkakirjalainan, jonka ehdot on laadittu täyttämään vakavarai-
suusasetuksessa (EU 575/2013) asetetut niin sanotun AT1-pääomalainan vaatimukset.
Lainalla ei ole eräpäivää. Lainalle voidaan maksaa korkoa vain jakokelpoisista varoista
Vakavaraisuusasetuksessa asetetuin edellytyksin, ja yhtiö päättää, maksetaanko lainalle
korkoa koronmaksupäivänä. Koron maksun peruutus on lopullinen, eikä maksamatta jää-
nyttä korkoa lisätä lainan pääomaan. Yhtiöllä on oikeus, muttei velvollisuutta 1.4.2022 ja sen
jälkeen vuosittain koronmaksupäivänä lunastaa laina takaisin, mikäli valvova viranomainen
on etukäteen hyväksynyt takaisinmaksun. Yllä mainittujen ehtojen perusteella AT1-pää-
omalaina luetaan konsernitilinpäätöksessä omaan pääomaan.
Oman pääoman instrumenttien ehdot on kuvattu tarkemmin tästä toimintakertomuksesta
ja tilinpäätöksestä erillisessä Pilari III -raportissa, joka on saatavilla Kuntarahoituksen
verkkosivuilla englanninkielisenä.
Osakkeiden lukumäärä Osakepääoma
1.1.2019 39063 798 42 583
31.12.2019 39063 798 42 583
31.12.2020 39063 798 42 583
Osakkeiden lukumäärässä ei ole tapahtunut muutoksia tilikauden aikana.
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
31.12.2020 31.12.2019
Osakepääoma 42 583 42 583
Vararahasto 277 277
Käyvän arvon rahasto - sijoitukset 847 807
Oman luottoriskin rahasto -255 12 985
Suojauskustannusrahasto (Cost-of-Hedging) 15 624 28 075
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 40 366 40 366
Kertyneet voittovarat 1 258 224 1 121 774
Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma 1 357 666 1 246 868
Liikkeeseen lasketut oman pääoman ehtoiset instrumentit 350 000 350 000
Liikkeeseen lasketuista oman pääoman ehtoisista instrumenteistä vähennetyt transaktiokulut -2 546 -2 546
Liikkeeseen lasketut oman pääoman ehtoiset instrumentit yhteensä 347 454 347 454
Oma pääoma yhteensä 1 705 120 1 594 321
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Liite 41. Ehdolliset varat ja velat
Emoyhtiön liikkeeseen laskeman AT1-pääomalainan kertynyt korko muodostaa 9 459
tuhannen euron suuruisen ehdollisen velan tilinpäätöspäivänä 31.12.2020. Ehdollinen
velka realisoituu oman pääoman vähennyksenä emoyhtiön päättäessä koronmaksusta.
Vertailuajankohtana 31.12.2019 emoyhtiöllä oli 9 433 tuhannen euron ehdollinen velka,
joka realisoitui koronmaksun yhteydessä 1.4.2020. Konsernilla ei ole ehdollisia varoja
tilinpäätöspäivänä 31.12.2020 tai vertailuajankohtana 31.12.2019.
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Liite 42. Annetut vakuudet
OMASTA PUOLESTA ANNETUT VAKUUDET 31.12.2020 31.12.2019
Saamiset luottolaitoksilta johdannaissopimusten vastapuolille * 1 607 069 686 129
Saamiset luottolaitoksilta keskuspankille ** 34 918 26 590
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä keskuspankille ** 5 181 646 2 765 089
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä takauskeskukselle *** 10 997 495 11 521 134
Muut varat johdannaissopimusten vastapuolille * 243 269 158 494
Yhteensä 18 064 396 15 157 436
* Konserni on pantannut johdannaissopimusten vastapuolille riittävän määrän vakuuksia
lisävakuussopimusten (ISDA/Credit Support Annex) mukaisesti.
** Kuntarahoitus on keskuspankin hyväksymä rahapolitiikan vastapuoli ja tätä tarkoitusta
varten keskuspankkiin on pantattu riittävä määrä vakuuksia kyseiseen asemaan liittyviä
mahdollisia operaatioita varten.
*** Konserni on pantannut Kuntien takauskeskukselle riittävän määrän antolainaukseensa
liittyviä velkakirjoja. Kuntien takauskeskus takaa Kuntarahoituksen varainhankinnan
ja Kuntarahoitus antaa takauskeskuksen takauksille vastavakuuksia siten kuin laissa
Kuntien takauskeskuksesta on määritelty.
Annetut vakuudet on esitetty tilinpäätöspäivän tasearvoilla.
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Liite 44. Lähipiiritapahtumat
Konsernin lähipiiriin kuuluvat Kuntarahoitus Oyj:n osakkeenomistajat, joilla on yli 20 %
yhtiön kaikkien osakkeiden tuottamasta yhteenlasketusta äänimäärästä. Lisäksi
konsernin lähipiiriin kuuluvat sen johtoon kuuluvat avainhenkilöt toimitusjohtaja,
toimitusjohtajan sijainen, muut johtoryhmän jäsenet, hallituksen jäsenet sekä näiden
henkilöiden puolisot, lapset ja huollettavat sekä puolisoiden lapset ja huollettavat.
Lisäksi konsernin lähipiiriin kuuluvat myös yhteisöt, joissa edellä mainitut henkilöt käyttävät
joko välittömästi tai välillisesti määräysvaltaa, toisen kanssa yhteistä määräysvaltaa tai
huomattavaa vaikutusvaltaa. Emoyhtiön lähipiiriin kuuluu myös tytäryhtiö Rahoituksen
neuvontapalvelut Inspira Oy.
Konsernin toimintaa rajaa Kuntien takauskeskuksesta annettu laki ja Kuntien takaus-
keskuksen kanssa allekirjoitettu puitesopimus, joiden perusteella Kuntarahoitus
voi myöntää rahoitusta ainoastaan lain mukaisille tahoille (kunnat, kuntayhtymät,
kuntien määräysvallassa olevat yhtiöt sekä valtion viranomaisten nimeämät asuntojen
vuokraamista tai tuottamista ja ylläpitoa sosiaalisin perustein harjoittavat yhteisöt).
Konserni on toteuttanut lähipiiriin kuuluvien luonnollisten henkilöiden kanssa ainoastaan
työsuhdeperäisen palkan- ja palkkiomaksun eikä konsernilla ole laina- tai rahoitussaamisia
mainitulta luonnollisilta henkilöiltä. Tytäryhtiö Inspiran kanssa toteutetut liiketapahtumat
käsittävät hallintopalveluihin liittyviä veloituksia ja Kuntarahoituksen Inspiralta ostamia
asiantuntijapalveluita.
Lähipiiritapahtumissa ja -suhteissa ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia tilikauden aikana.
TYTÄRYHTIÖN KANSSA TOTEUTUNEET LIIKETOIMET
2020 2019
Myynnit 38 22
Ostot 681 551
KONSERNIN SISÄISET SAAMISET JA VELAT
31.12.2020 31.12.2019
Saamiset 4 -
Velat 53 26
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Liite 45. Palkat ja palkitseminen
Taulukossa ilmoitetut palkat ja palkkiot sisältävät kiinteät palkat ja maksetut muuttuvat
palkkiot. Voimassa olevan sääntelyn edellyttämällä tavalla ansaittuja muuttuvia palkkioita
viivästetään maksettavaksi tuleville vuosille, jos palkkion määrä ylittää 50 000 euroa.
Lisätietoja Kuntarahoituksen palkka- ja palkitsemisperiaatteista on saatavilla verkkosivuilta
tästä tilinpäätöksestä erillisestä Palkka- ja palkkioselvitys 2020 -raportista. Palkat ja
palkkiot koostuvat lyhytaikaisista työsuhde-etuuksista pois lukien työsuhteen päättymisen
yhteydessä suoritetut etuudet. Tällaisia työsuhteen päättymisen yhteydessä suoritettuja
etuuksia ei ollut tilikaudella 2020 (191 tuhatta euroa).
Ennen 21.12.2017 johtoryhmään nimetyillä jäsenillä (ml. toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan
sijainen) on Kuntarahoituksen ottama maksuperusteinen ryhmäeläke vakuutus.
Vakuutuksesta voidaan maksaa eläkettä 63 vuotta täyttäneelle.
Irtisanomisen yhteydessä, mikäli irtisanominen tapahtuu Kuntarahoituksen puolesta,
Kuntarahoitus suorittaa toimitusjohtajalle ja toimitusjohtajan sijaiselle erokorvauksen,
joka vastaa johtajan kuuden kuukauden kokonaiskuukausipalkkaa. Toimitusjohtajan ja
toimitusjohtajan sijaisen irtisanomisaika on Kuntarahoituksen puolesta 6 kuukautta.
Toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen työsuhde-etuudet päättyvät irtisanomisajan
päättyessä.
Kuntarahoituksen toimitusjohtajana toimii Esa Kallio, toimitusjohtajan sijaisena toimii
johtaja Mari Tyster. Tässä liitetiedossa ilmoitetut luvut sisältävät toimitusjohtajan osalta
Esa Kalliolle maksetut palkat ja palkkiot, vastaavasti toimitusjohtajan sijaisen kohdalla
ilmoitetut palkat ja palkkiot sisältävät Mari Tysterille maksetut palkat ja palkkiot.
Toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen eläkeikä määräytyy työntekijän
eläkelain mukaan.
Johdon työsuhde-etuudet
Kuntarahoituksen toimitusjohtajalle, toimitusjohtajan sijaiselle sekä muille johtoryhmän
jäsenille maksetut ennakonpidätyksen alaiset palkat ja palkkiot:
PALKAT JA PALKKIOT 2020 2019
Toimitusjohtaja 412 420
Toimitusjohtajan sijainen 251 251
Johtoryhmän muut jäsenet yhteensä 1 122 1 384
Yhteensä 1 785 2 055
Kuntarahoitus on maksanut toimitusjohtajan, toimitusjohtajan sijaisen ja johtoryhmän
muiden jäsenten osalta seuraavat lakisääteiset eläkemaksut:
LAKISÄÄTEISET ELÄKKEET 2020 2019
Toimitusjohtaja 71 73
Toimitusjohtajan sijainen 43 43
Johtoryhmän muut jäsenet yhteensä 194 240
Yhteensä 308 356
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
PALKAT JA PALKKIOT
HALLITUKSEN JÄSENET 2020 2019
Helena Walldén, hallituksen puheenjohtaja 56 52
Tuula Saxholm, hallituksen varapuheenjohtaja 36 33
Maaria Eriksson, valittu hallitukseen 28.3.2019 32 23
Fredrik Forssell, jäsen 28.3.2019 asti - 9
Raija-Leena Hankonen, valittu hallitukseen 28.3.2019,
jäsen 21.2.2020 asti 6 23
Minna Helppi, jäsen 25.3.2020 asti 9 32
Markku Koponen 46 39
Jari Koskinen, jäsen 25.3.2020 asti 9 30
Kari Laukkanen 45 39
Vivi Marttila 34 32
Denis Strandell, valittu hallitukseen 25.3.2020 25 -
Kimmo Viertola, valittu hallitukseen 25.3.2020 24 -
Yhteensä 318 311
Hallituksen palkkiot
Emoyhtiön hallituksen jäsenille maksetaan toimikaudella 2020–2021 yhtiökokouksen
päätöksen mukaisesti vuosipalkkio ja kokouspalkkiot. Hallituksen puheenjohtajan
vuosipalkkio on 35000 euroa, varapuheenjohtajan vuosipalkkio 23 000 euroa, riski- ja
tarkastusvaliokuntien puheenjohtajien vuosipalkkio on 25 000 euroa ja jäsenen
vuosi palkkio 20 000 euroa. Kokouspalkkio hallituksen ja valiokuntien kokouksista on
puheenjohtajille 800 euroa kokousta kohden ja jäsenille 500 euroa kokousta kohden.
Lisäksi kokouspalkkio maksetaan valvovien viranomaisten edellyttämistä tapaamisista.
Nämä palkkiot ovat voimassa 25.3.2020 lähtien. Tätä ennen hallituksen puheenjohtajan
palkkio on ollut 35 000 euroa, varapuheenjohtajan palkkio 25 000 euroa ja jäsenen
vuosipalkkio 20 000 euroa. Kokouspalkkioiden määrään ei ole tehty muutoksia tilikaudella
tai vertailukaudella.
Palkat ja palkitseminen
Kuntarahoitus-konsernin johdon ja henkilöstön palkkiot muodostuvat kiinteästä palkkiosta
(peruspalkka ja luontoisedut) ja muuttuvasta palkitsemisesta palkitsemisjärjestelmän
ehtojen mukaan. Palkitsemisjärjestelmän periaatteet vahvistaa hallitus ja ne arvioidaan
vuosittain. Palkitsemisjärjestelmiin ja palkkioihin liittyvässä työssä hallitusta avustaa
emoyhtiön hallituksen palkitsemisvaliokunta. Lisätietoja palkoista ja palkitsemisesta on
Kuntarahoituksen verkkosivuilla osoitteessa www.kuntarahoitus.fi.
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Liite 46. Raportointikauden jälkeiset tapahtumat
Kuntarahoituksen hallituksen tiedossa ei ole sellaisia seikkoja, jotka vaikuttaisivat
olennaisesti konsernin taloudelliseen asemaan tilikauden päättymisen jälkeiseltä ajalta.
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Emoyhtiön tilinpäätös
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Emoyhtiön tilinpäätös
Liite 1.1.–31.12.2020 1.1.–31.12.2019
Korkotuotot (2) 526 949 761 612
Leasingtoiminnan nettotuotot (3) 5 986 4 969
Korkokulut (2) -295 078 -542 525
Korkokate 237 857 224 056
Palkkiotuotot (5) 677 588
Palkkiokulut (5) -5 060 -4 230
Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot (6, 7) -7 790 -33 373
Arvopaperikaupan nettotuotot -3 644 -34 801
Valuuttatoiminnan nettotuotot -4 146 1 428
Käypään arvoon käyvän arvon rahaston kautta kirjattujen rahoitusvarojen nettotuotot (8) -3 114
Suojauslaskennan nettotulos (9, 24) 4 183 -19 097
Liiketoiminnan muut tuotot (11) 165 157
Hallintokulut -31 811 -30 884
Henkilöstökulut (47) -16 598 -16 336
Palkat ja palkkiot -13 991 -13 511
Henkilöstösivukulut -2 607 -2 825
Eläkekulut -2 147 -2 431
Muut henkilösivukulut -460 -394
Muut hallintokulut -15 213 -14 548
Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä (12) -5 679 -6 073
Liiketoiminnan muut kulut (13) -13 880 -16 485
Odotettavissa olevat luottotappiot jaksotettuun hankintamenoon kirjatuista rahoitusvaroista (14) -920 -89
Muiden rahoitusvarojen odotettavissa olevat luottotappiot ja arvonalentumistappiot (14) 62 117
Liikevoitto 177 802 114 802
Tilinpäätössiirrot -149 866 -105 031
Tuloverot -5 599 -2 020
Tilikauden voitto 22 336 7 750
Tuloslaskelma
Tuloslaskelma, emoyhtiö
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Tase, emoyhtiö
Liite 31.12.2020 31.12.2019
Vastaavaa
Käteiset varat 5 565 801 4 909 338
Kassa 2 2
Vaadittaessa maksettavat saamiset keskuspankilta 5 565 799 4 909 336
Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset (19) 3 949 985 4 089 519
Muut 3 949 985 4 089 519
Saamiset luottolaitoksilta (17) 1 840 980 817 462
Vaadittaessa maksettavat 164 005 80 450
Muut 1 676 975 737 012
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä (18) 26 931 384 23 969 974
Leasingkohteet (20) 1 090 940 828 458
Saamistodistukset (19) 1 813 228 1 626 798
Julkisyhteisöltä 1 199 621 741 772
Muilta 613 607 885 026
Osakkeet ja osuudet (22) 27 9 797
Osakkeet ja osuudet samaan konserniin kuuluvissa yrityksissä (22) 656 656
Johdannaissopimukset (23) 2 358 163 2 244 997
Aineettomat hyödykkeet (25, 27) 17 358 14 719
Aineelliset hyödykkeet (26, 27) 9 980 8 539
Muut aineelliset hyödykkeet 9 980 8 539
Muut varat (28) 259 635 170 063
Siirtosaamiset ja maksetut ennakot (29) 203 542 242 428
Vastaavaa yhteensä (16, 36, 37, 39) 44 041 681 38 932 749
Tase
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Liite 31.12.2020 31.12.2019
Vastattavaa
Vieras pääoma
Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille 2 001 478 1 178 256
Keskuspankeille 1 250 000 -
Luottolaitoksille 751 478 1 178 256
Muut 751 478 1 178 256
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 3 884 026 3 862 053
Muut velat 3 884 026 3 862 053
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat (31) 32 911 906 29 983 585
Joukkovelkakirjalainat 29 016 086 27 255 873
Muut 3 895 820 2 727 712
Johdannaissopimukset (23) 2 860 570 1 762 010
Muut velat (32) 246 543 115 686
Siirtovelat ja saadut ennakot (33) 163 963 192 343
Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla (34) 349 388 348 896
Laskennalliset verovelat (30) 4 054 10 467
Vieras pääoma yhteensä (16, 36, 37, 39) 42 421 929 37 453 297
Tilinpäätössiirtojen kertymä
Poistoero 20 524 13 658
Verotusperusteiset varaukset 1 347 530 1 204 530
Tilinpäätössiirtojen kertymä yhteensä 1 368 054 1 218 188
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Liite 31.12.2020 31.12.2019
Oma pääoma (41, 42, 43)
Osakepääoma 43 008 43 008
Muut sidotut rahastot 16 493 42 145
Vararahasto 277 277
Käyvän arvon rahasto 16 216 41 868
Käypään arvoon arvostamisesta 16 216 41 868
Vapaat rahastot 40 743 40 743
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 40 743 40 743
Edellisten tilikausien voitto 129 118 127 618
Tilikauden voitto 22 336 7 750
Oma pääoma yhteensä 251 698 261 264
Vastattavaa yhteensä 44 041 681 38 932 749
Taseen ulkopuoliset sitoumukset (46)
Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset 2 353 978 2 361 323
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Rahavirtalaskelma, emoyhtiö
Rahavirtalaskelma
1.1.–31.12.2020 1.1.–31.12.2019
Liiketoiminnan rahavirta 756 147 1 428 303
Pitkäaikaisen varainhankinnan nettomuutos 3 702 396 1 951 565
Lyhytaikaisen varainhankinnan nettomuutos 1 257 523 -298 985
Pitkäaikaisten luottojen nettomuutos -3 074 492 -1 701 327
Lyhytaikaisten luottojen nettomuutos -506 296 -79 193
Sijoitusten nettomuutos 462 373 227 376
Vakuustalletusten nettomuutos -1 287 941 1 048 093
Korkovirta rahoitusvaroista 83 394 103 697
Korkovirta rahoitusveloista 145 647 199 363
Muut tuotot 59 925 53 819
Maksut liiketoiminnan kuluista -84 361 -67 960
Maksetut verot -2 020 -8 145
Investointien rahavirta -8 236 -3 646
Investoinnit aineellisiin hyödykkeisiin -3 644 -271
Aineellisten hyödykkeiden luovutukset 165 382
Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin -4 758 -3 757
Rahoituksen rahavirta -7 892 -7 821
Maksetut osingot -6 250 -6 250
Vuokrasopimuksista johtuva kokonaisrahavirta -1 642 -1 571
Rahavarojen muutos 740 019 1 416 835
Rahavarat 1.1. 4 989 788 3 572 953
Rahavarat 31.12. 5 729 806 4 989 788
Rahavaroihin lasketaan mukaan seuraavat tase-erät:
Käteiset varat ja Vaadittaessa maksettavat saamiset luottolaitoksilta.
(1 000 €) 31.12.2020 31.12.2019
Käteiset varat 5 565 801 4 909 338
Saamiset luottolaitoksilta 164 005 80 450
Rahavarat yhteensä 5 729 806 4 989 788
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Emoyhtiötä koskevat
liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot
Liite 1. Emoyhtiön tilinpäätöksen laatimisperiaatteet
Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot
Liite 2. Korkotuotot ja -kulut
Liite 3. Leasingtoiminnan nettotuotot
Liite 4. Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista
Liite 5. Palkkiotuotot ja -kulut
Liite 6. Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan
nettotuotot
Liite 7. Nimenomaisesti käypään arvoon
tulosvaikutteisesti luokitellut rahoitusvarat ja -velat
Liite 8. Käypään arvoon käyvän arvon rahaston kautta
kirjattujen rahoitusvarojen nettotuotot
Liite 9. Suojauslaskennan nettotulos
Liite 10. Uudelleenluokiteltujen rahoitusvarojen ja
-velkojen vaikutus
Liite 11. Liiketoiminnan muut tuotot
Liite 12. Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja
aineettomista hyödykkeistä
Liite 13. Liiketoiminnan muut kulut
Liite 14. Rahoitusvarojen arvonalentumis- ja luottotappiot
Liite 15. Liiketoiminta-alueita ja maantieteellisiä
markkina-alueita koskevat tiedot
Tasetta koskevat liitetiedot
Liite 16. Rahoitusvarat ja -velat
Liite 17. Saamiset luottolaitoksilta
Liite 18. Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä
Liite 19. Saamistodistukset
Liite 20. Leasingkohteet
Liite 21. Saamisten ja sitoumusten luottoriskit
Liite 22. Osakkeet ja osuudet
Liite 23. Johdannaissopimukset
Liite 24. Suojauslaskenta
Liite 25. Aineettomat hyödykkeet
Liite 26. Aineelliset hyödykkeet
Liite 27. Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden
muutokset tilikauden aikana
Liite 28. Muut varat
Liite 29. Siirtosaamiset ja maksetut ennakot
Liite 30. Laskennalliset verosaamiset ja -velat
Liite 31. Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat
Liite 32. Muut velat
Liite 33. Siirtovelat ja saadut ennakot
Liite 34. Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin
muilla veloilla
Liite 35. Kriisinratkaisusta annetun lain (1194/2014)
mukaiset velat
Liite 36. Rahoitusvarojen ja -velkojen
maturiteettijakauma tasearvoin
Liite 37. Tase-erien jakautuminen koti- ja ulkomaan
rahan määräisiin eriin
Liite 38. Arvopapereiden takaisinostosopimukset
Liite 39. Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot ja
kirjanpitoarvot
Liite 40. Rahoitusvarojen ja -velkojen käypien
arvojen hierarkia
Liite 41. Oman pääoman erät
Liite 42. Osakepääoma
Liite 43. Suurimmat osakkeenomistajat
Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot
Liite 44. Annetut vakuudet
Liite 45. Eläkevastuut
Liite 46. Taseen ulkopuoliset sitoumukset
Henkilöstöä ja johtoa koskevat liitetiedot
Liite 47. Henkilöstö
Lähipiiriliiketoimet
Liite 48. Lähipiiriin kuuluvilta olevat laina- ja
rahoitussaamiset sekä muut vastuut
Omistukset muissa yrityksissä
Liite 49. Omistukset muissa yrityksissä
Muut liitetiedot
Liite 50. Tilintarkastusyhteisölle maksetut
tilintarkastus- ja muut palkkiot
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Liite 1. Emoyhtiön tilinpäätöksen laatimisperiaatteet
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot
Kuntarahoitus Oyj laatii tilinpäätöksen luottolaitostoimin-
nasta annettua lakia sekä valtiovarainministeriön asetusta
ja Finanssivalvonnan antamaa määräystä ja ohjetta 2/2016
Rahoitussektorin kirjanpito, tilinpäätös ja toimintakertomus
noudattaen. Yhtiö raportoi toiminnastaan säännöllisesti
Euroopan keskuspankille, Finanssivalvonnalle, Suomen
Pankille, Kuntien takauskeskukselle ja Tilastokeskukselle.
Kuntarahoitus Oyj on Kuntarahoitus-konsernin emoyhtiö.
Emoyhtiön laatimisperiaatteet ja tilinpäätöksen esittämis-
tapa vastaavat konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteita,
jotka esitetään konsernitilinpäätöksen liitteessä 1, pois
lukien alla kuvatut poikkeukset.
Saamistodistukset
Saamistodistukset esitetään emoyhtiön tilinpäätöksessä
kahdessa tase-erässä: Keskuspankkirahoitukseen
oikeuttavat saamistodistukset ja Saamistodistukset, niin että
Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset
sisältää nimensä mukaisesti saamistodistukset, jotka
oikeuttavat keskuspankkirahoitukseen.
Vuokrasopimukset
Vuokrasopimukset, joissa Kuntarahoitus toimii vuokralle
ottajana, käsitellään emoyhtiössä konsernitilinpäätökses-
sä kuvattujen laatimisperiaatteiden mukaisesti. Vuokraso-
pimukset, joissa Kuntarahoitus toimii vuokralle antajana, on
luokiteltu rahoitusleasingsopimuksiksi sekä konsernissa
että emoyhtiössä. Kirjanpidollinen käsittelytapa ei eroa
konsernin ja emoyhtiön välillä, mutta konsernitilinpäätök-
sessä rahoitusleasingsaamiset sisältyvät erään Saamiset
yleisöltä ja julkisyhteisöiltä. Emoyhtiössä ne on esitetty
erässä Leasingkohteet. Leasingtoimintaan liittyvät tuotot
esitetään tuloslaskelmaerässä Leasingtoiminnan netto-
tuotot. Konsernitilinpäätöksessä kyseiset tuotot esitetään
erässä Korkotuotot ja vastaavat tuotot.
Muut pitkävaikutteiset menot
Muihin pitkävaikutteisiin menoihin luetaan sellaiset useam-
pana tilikautena tuloa tuottamaan tarkoitetut menot, jotka
eivät ole esineitä, erikseen luovutettavia oikeuksia tai muita
hyödykkeitä. Kuntarahoituksen muut pitkävaikutteiset
menot muodostuvat vuokrattujen toimitilojen perus-
parannusmenoista. Kyseiset erät esitetään emoyhtiön
tilinpäätöksessä osana aineettomia hyödykkeitä erässä
Muut aineettomat hyödykkeet ja konsernitilinpäätöksessä
osana aineellisia hyödykkeitä erässä Toimitilojen perus-
parannusmenot. Poistoaika toimitilojen perusparannus-
menoille on yhdenmukainen vuokra-ajan kanssa.
Tilinpäätössiirrot
Emoyhtiön verotuksessa tehtyjen ja suunnitelman
mukaisten poistojen erotus, poistoero, sekä
vapaaehtoinen luottotappiovaraus esitetään taseen
erässä Tilinpäätössiirtojen kertymä. Poistoeron
ja luottotappiovarauksen muutos esitetään
tuloslaskelman erässä Tilinpäätössiirrot. Suomalaisen
tilinpäätöskäytännön mukaisesti erillistilinpäätökseen
kirjattu vapaaehtoinen luottotappiovaraus tai poistoero
ei täytä IAS 37 -standardin Varaukset, ehdolliset velat ja
ehdolliset varat kirjausedellytyksiä, joten tehty varaus
ja poistoero puretaan konsernitilinpäätöksessä omaan
pääomaan ja laskennalliseen verovelkaan IAS 12
-standardin Tuloverot mukaisesti. Luottotappiovaraukset
on emoyhtiössä tehty verolain (EVL 46§)
säädösten puitteissa.
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Käyvän arvon rahasto
Luottolaitostoiminnasta annetun lain mukaan tietyt käyvän
arvon muutokset on kirjattava omassa pääomassa olevaan
käyvän arvon rahastoon. Käyvän arvon rahasto vastaa
IFRS 9 -standardissa olevaa muut laajan tuloksen erät
-termiä, jota käytetään konsernitilinpäätöksen laatimispe-
riaatteissa. Seuraavat käyvän arvon muutokset kirjataan
käyvän arvon rahastoon: käypään arvoon muiden laajan
tuloksen erien kautta kirjattavien rahoitusvarojen käyvän
arvon muutokset, nimenomaisesti käypään arvoon tulos-
vaikutteisesti kirjattavaksi luokiteltujen rahoitusvelkojen
käyvän arvon muutos, joka johtuu kyseisten velkojen luot-
toriskin muutoksista sekä käyvän arvon suojauslaskennan
suojauskustannus (Cost-of-Hedging), joka muodostuu eri
valuuttojen välisestä viitekoronvaihtosopimuksen pree-
miosta (cross currency basis), joka on erotettu ja jätetty
suojaussuhteen ulkopuolelle.
AT1-pääomalaina
Kuntarahoitus Oyj on laskenut liikkeeseen AT1-pää-
omalainan, joka on ensisijaiseen lisäpääomaan luettava
erityisehtoinen ja vakuudeton joukkovelkakirjalaina, jonka
ehdot on laadittu täyttämään vakavaraisuusasetuksessa
(EU 575/2013) asetetut niin sanotun AT1-pääomalainan
vaatimukset. Lainalla ei ole eräpäivää. Lainalle voidaan
maksaa korkoa vain jakokelpoisista varoista vakavarai-
suusasetuksessa asetetuin edellytyksin, ja yhtiö päättää,
maksetaanko lainalle korkoa koronmaksupäivänä. Koron
maksun peruutus on lopullinen, eikä maksamatta jäänyttä
korkoa lisätä lainan pääomaan. Lainan pääoma, korko ja
muu hyvitys maksetaan takaisin yhtiön purkautuessa ja
konkurssissa kaikkia muita ylempitasoisia velkoja huonom-
malla etuoikeudella. Lainan ehdot on kuvattu tarkemmin
liitteessä 34 Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla
veloilla. AT1-pääomalainaa käsitellään emoyhtiön tilinpää-
töksessä velkana ja se on kirjattu tase-erään Velat, joilla on
huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla. Velasta maksetut
korot on kirjattu tuloslaskelmaerään Korkokulut. Konser-
nitilinpäätöksessä AT1-pääomalaina on oman pääoman
ehtoinen instrumentti ja se on kirjattu konsernin omaan
pääomaan. Koronmaksu käsitellään konsernitilinpäätök-
sessä oman pääoman vähennyksenä liikkeeseenlaskijan
koronmaksupäätösten mukaisesti.
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot
Yhtiö ei ole yhdistellyt tuloslaskelman eriä VMA:n päätöksen 2 luvun 14 §:n 4 momentin perusteella.
Liite 2. Korkotuotot ja -kulut
Korkotuotot ja
vastaavat tuotot
Korkokulut ja
vastaavat kulut Netto
Varat
Jaksotettu hankintameno
Käteiset varat - -23 479 -23 479
Saamiset luottolaitoksilta 51 -6 030 -5 980
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 193 108 - 193 108
Saamistodistukset 369 -3 247 -2 878
Muut varat 251 - 251
Käypään arvoon käyvän arvon rahaston kautta kirjattavat
Saamistodistukset - -1 063 -1 063
Luokiteltu nimenomaisesti käypään arvoon tulosvaikutteisesti
Saamistodistukset 13 206 - 13 206
Pakotetusti käypään arvoon tulosvaikutteisesti
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 955 - 955
Saamistodistukset - - -
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
Johdannaissopimukset käypään arvoon tulosvaikutteisesti 71 077 -95 237 -24 160
Johdannaissopimukset suojauslaskennassa -79 399 - -79 399
Leasing 5 986 - 5 986
Korot rahoitusvaroihin kuulumattomista muista varoista 6 - 6
Korot varoista yhteensä 205 610 -129 057 76 553
, josta korkotuotot/-kulut efektiivisen koron menetelmän mukaan 193 779 -33 819
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Korkotuotot ja
vastaavat tuotot
Korkokulut ja
vastaavat kulut Netto
Velat
Jaksotettu hankintameno
Velat luottolaitoksille 8 089 - 8 089
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille - -60 239 -60 239
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 1 971 -255 909 -253 937
Velat, joilla huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla - -16 274 -16 274
Muut velat - -2 057 -2 057
Luokiteltu nimenomaisesti käypään arvoon tulosvaikutteisesti
Velat luottolaitoksille - -49 -49
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille - -35 494 -35 494
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat - -139 066 -139 066
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
Johdannaissopimukset käypään arvoon tulosvaikutteisesti 317 265 -138 029 179 236
Johdannaissopimukset suojauslaskennassa - 481 095 481 095
Korot veloista yhteensä 327 325 -166 021 161 304
, josta korkotuotot/-kulut efektiivisen koron menetelmän mukaan 10 060 -334 478
Yhteensä 532 935 -295 078 237 857
, josta leasingtoiminnasta saadut korkotuotot 5 986
Korkotuotot yhteensä ilman leasingtoiminnasta saatuja korkotuottoja 526 949
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Odotettavissa olevien luottotappioiden (ECL) laskennassa
vaiheen 3 rahoitusvaroista kirjattiin tilikaudella korko-
tuottoja 1 340 tuhatta euroa (373 tuhatta euroa).
Nämä korkotuotot näkyvät erissä Saamiset yleisöltä ja
julkisyhteisöiltä sekä Leasing.
Korkokulut muista veloista sisältää 85 tuhatta euroa
(102 tuhatta euroa) IFRS 16 Vuokrasopimukset -standardin
mukaisesti kirjattuja vuokrasopimusvelkojen korkoja.
Jaksotettuun hankintamenoon luokiteltujen
rahoitusvarojen korkokulut käteisistä varoista koostuvat
keskuspankkitalletuksista ja saamisista luottolaitoksilta
vastaavasti vakuustalletuksista maksetuista koroista.
Korkokulut saamistodistuksista koostuvat kunta- ja
kuntayritystodistusten negatiivisista koroista.
Käypään arvoon käyvän arvon rahaston kautta
kirjattavista rahoitusvaroista syntyy korkokulua johtuen
saamistodistusten ja sijoitustodistusten yli-/alihinnan
jaksotuksesta. Korkokulut johdannaissopimuksista
käypään arvoon tulosvaikutteisesti koostuvat muiden
kuin suojauslaskennassa olevien johdannaissopimusten
koroista. Tässä erässä esitetyt johdannaissopimukset
ovat nimenomaisesti käypään arvoon tulosvaikutteisesti
luokiteltujen rahoitusvarojen suojaukseksi tehdyt
johdannaissopimukset, kuntien kanssa tehdyt
johdannaissopimukset, kuntajohdannaisten suojaksi
tehdyt johdannaissopimukset sekä taseen korkoriskin
suojaukseksi tehdyt johdannaissopimukset,
joille ei ole määritelty yksilöityä suojauskohdetta.
Johdannais sopimukset suojauslaskennassa suojaavat
saamisia yleisöltä ja julkisyhteisöiltä.
Jaksotettuun hankintamenoon luokiteltujen
rahoitusvelkojen korkotuotot veloista luottolaitoksille
koostuvat vakuustalletuksista saaduista koroista
sekä TLTRO III -velan koroista ja korkotuotot yleiseen
liikkeeseen lasketuista velkakirjoista koostuvat
Kuntarahoituksen velkasitoumuksista (ECP) saaduista
koroista. Korkotuotot johdannaissopimuksista käypään
arvoon tulosvaikutteisesti koostuvat muiden kuin
suojauslaskennassa olevien johdannaissopimusten
positiivisista korkokuluista. Tässä erässä esitetyt
johdannaissopimukset ovat nimenomaisesti käypään
arvoon tulosvaikutteisesti luokiteltujen rahoitusvelkojen
suojaukseksi tehtyjä johdannaisia. Johdannaissopimukset
suojauslaskennassa suojaavat velkoja luottolaitoksille,
velkoja yleisölle ja julkisyhteisöille ja yleiseen liikkeeseen
laskettuja velkakirjoja.
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Korkotuotot ja
vastaavat tuotot
Korkokulut ja
vastaavat kulut Netto
Varat
Jaksotettu hankintameno
Käteiset varat - -18 992 -18 992
Saamiset luottolaitoksilta 741 -3 654 -2 913
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 191 481 - 191 481
Saamistodistukset 149 -1 172 -1 024
Muut varat 98 - 98
Käypään arvoon käyvän arvon rahaston kautta kirjattavat
Saamistodistukset 0 -1 690 -1 690
Luokiteltu nimenomaisesti käypään arvoon tulosvaikutteisesti
Saamistodistukset 20 024 - 20 024
Pakotetusti käypään arvoon tulosvaikutteisesti
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 1 364 - 1 364
Saamistodistukset - 0 0
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
Johdannaissopimukset käypään arvoon tulosvaikutteisesti 63 986 -91 324 -27 338
Johdannaissopimukset suojauslaskennassa -78 835 - -78 835
Leasing 4 969 - 4 969
Korot rahoitusvaroihin kuulumattomista muista varoista 6 - 6
Korot varoista yhteensä 203 981 -116 832 87 150
, josta korkotuotot/-kulut efektiivisen koron menetelmän mukaan 192 468 -25 508
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Korkotuotot ja
vastaavat tuotot
Korkokulut ja
vastaavat kulut Netto
Velat
Jaksotettu hankintameno
Velat luottolaitoksille 4 378 -1 569 2 809
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille - -64 333 -64 333
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 3 305 -362 051 -358 745
Velat, joilla huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla - -16 208 -16 208
Muut velat - -2 192 -2 192
Luokiteltu nimenomaisesti käypään arvoon tulosvaikutteisesti
Velat luottolaitoksille - -1 245 -1 245
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille - -36 018 -36 018
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat - -103 427 -103 427
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
Johdannaissopimukset käypään arvoon tulosvaikutteisesti 554 916 -335 447 219 469
Johdannaissopimukset suojauslaskennassa - 496 796 496 796
Korot veloista yhteensä 562 600 -425 693 136 907
, josta korkotuotot/-kulut efektiivisen koron menetelmän mukaan 7 683 -446 352
Yhteensä 766 581 -542 525 224 056
, josta leasingtoiminnasta saadut korkotuotot 4 969
Korkotuotot yhteensä ilman leasingtoiminnasta saatuja korkotuottoja 761 612
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Liite 3. Leasingtoiminnan nettotuotot
Liite 4. Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista
2020 2019
Vuokratuotot 59 427 49 993
Leasingkohteiden suunnitelman mukaiset poistot -53 509 -45 056
Palkkiotuotot leasingtoiminnasta 69 32
Yhteensä 5 986 4 969
Yhtiö ei ole saanut osinkotuottoja tytäryritykseltään tilikauden 2020 ja vertailukauden 2019 aikana.
Liite 5. Palkkiotuotot ja -kulut
PALKKIOTUOTOT 2020 2019
Muu toiminta 677 588
Yhteensä 677 588
PALKKIOKULUT 2020 2019
Maksetut toimitusmaksut 664 178
Muut * 4 396 4 052
Yhteensä 5 060 4 230
* Erä sisältää mm. maksetut takauspalkkiot, säilytyspalkkiot ja varainhankinnan ohjelmien päivityskulut.
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Liite 6. Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot
Myyntivoitot ja -tappiot
(netto)
Käyvän arvon
muutokset Yhteensä
Johdannaissopimukset käypään arvoon tulosvaikutteisesti 853 48 555 49 408
Nimenomaisesti käypään arvoon tulosvaikutteisesti luokitellut erät 2 870 -55 499 -52 629
Pakotetusti käypään arvoon tulosvaikutteisesti luokitellut erät -111 -284 -395
Ensimmäisen päivän voitto tai tappio (Day 1 gain or loss) - -29 -29
Arvopaperikaupan nettotuotot yhteensä 3 612 -7 257 -3 644
Valuuttatoiminnan nettotuotot 2 651 -6 797 -4 146
Yhteensä 6 263 -14 053 -7 790
Myyntivoitot ja -tappiot
(netto)
Käyvän arvon
muutokset Yhteensä
Johdannaissopimukset käypään arvoon tulosvaikutteisesti -2 026 590 161 588 135
Nimenomaisesti käypään arvoon tulosvaikutteisesti luokitellut erät 2 504 -625 440 -622 936
Arvopaperikaupan nettotuotot yhteensä 478 -35 279 -34 801
Valuuttatoiminnan nettotuotot 3 643 -2 215 1 428
Yhteensä 4 121 -37 494 -33 373
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Liite 7. Nimenomaisesti käypään arvoon tulosvaikutteisesti
luokitellut rahoitusvarat ja -velat
NIMENOMAISESTI KÄYPÄÄN ARVOON TULOSVAIKUTTEISESTI LUOKITELLUT
RAHOITUSVARAT JA VELAT
Nimellisarvo
31.12.2020
Tasearvo
31.12.2020
Nimellisarvo
31.12.2019
Tasearvo
31.12.2019
Rahoitusvarat
Saamistodistukset * 3 912 451 4 029 859 3 843 076 3 940 456
Rahoitusvarat yhteensä 3 912 451 4 029 859 3 843 076 3 940 456
Rahoitusvelat
Velat luottolaitoksille 25 000 24 558 - -
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 1 908 373 1 637 674 1 870 254 1 548 639
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 10 927 113 10 454 282 11 855 073 11 391 573
Rahoitusvelat yhteensä 12 860 486 12 116 514 13 725 327 12 940 212
* Nimenomaisesti käypään arvoon tulosvaikutteisesti luokiteltujen saamistodistusten osalta luottoriskille alttiina oleva enimmäismäärä on 31.12.2020 ja 31.12.2019 tasearvon suuruinen.
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
NIMENOMAISESTI KÄYPÄÄN ARVOON TULOSVAIKUTTEISESTI
LUOKITELTUJEN RAHOITUSVAROJEN ARVONMUUTOS
31.12.2020 1.1.2020
Käyvän arvon
muutos tulos-
laskelmassa 2020
, josta
luottoriskin
osuus
, josta
markkinariskin
osuus
Rahoitusvarat
Saamistodistukset 69 859 53 109 16 750 3 203 13 547
Rahoitusvarat yhteensä 69 859 53 109 16 750 3 203 13 547
NIMENOMAISESTI KÄYPÄÄN ARVOON TULOSVAIKUTTEISESTI LUOKITELTUJEN
RAHOITUSVELKOJEN ARVONMUUTOS
31.12.2020 1.1.2020
Käyvän arvon
muutos tulos-
laskelmassa 2020
Oman luotto-
riskin rahaston
muutos 2020
Käyvän
arvon muutos
yhteensä 2020
Rahoitusvelat
Velat luottolaitoksille 418 - 418 - 418
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille -244 146 -218 911 -25 235 -813 -26 048
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 385 424 328 802 56 622 -15 739 40 883
Rahoitusvelat yhteensä 141 696 109 891 31 805 -16 551 15 254
Rahoitusvarat, jotka Kuntarahoitus on nimenomaisesti määrittänyt arvostettaviksi
käypään arvoon tulosvaikutteisesti, sisältää likviditeettiportfolion saamistodistukset,
joiden korkoriski on suojattu korko- ja valuuttajohdannaisilla. Luokittelu nimenomaisesti
käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavaksi tehdään, sillä se vähentää merkittävästi
arvostukseen liittyviä epäjohdonmukaisuuksia (kirjanpidollista epäsymmetriaa), joka
syntyisi siitä, että johdannainen arvostetaan tulosvaikutteisesti ja saamistodistus
IFRS 9 -liiketoimintamallin perusteella käypään arvoon käyvän arvon rahaston kautta.
Kuntarahoituksella ei ole luottojohdannaisia, jotka suojaisivat näitä rahoitusvaroja.
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Kuntarahoitus on luokitellut lyhytaikaiset valuuttamääräiset velkasitoumukset, jotka
on suojattu valuuttajohdannaisilla, nimenomaisesti käypään arvoon tulosvaikutteisesti.
Luokittelun avulla poistetaan kirjanpidollista epäsymmetriaa, joka muuten syntyisi
johdannaisen ja rahoitusvelan eri arvostusperiaatteista johtuen. Nimenomaisesti käypään
arvoon tulosvaikutteisesti luokitellut rahoitusvelat ovat rahoitusvelkoja, jotka on suojattu
Kuntarahoituksen riskienhallintaperiaatteiden mukaisesti, mutta joihin ei sovelleta IFRS
9 -standardin mukaista käyvän arvon suojauslaskentaa. Rahoitusvelkojen käyvän arvon
muutoksesta syntyy tulosvaikutusta, mutta niiden ollessa suojattu odotettavissa olevat
voitot ja tappiot niiden osalta rajoittuvat korkoihin. Yllä oleva taulukko kuvaa rahoitusvelkojen
ja niitä suojaavien johdannaisten nettovaikutuksen tulokseen.
Kun rahoitusvelka luokitellaan nimenomaisesti käypään arvoon tulosvaikutteisesti,
kirjataan käyvän arvon muutos, lukuunottamatta käyvän arvon muutosta, joka johtuu
oman luottoriskin muutoksesta, tuloslaskelmassa erään Arvopaperikaupan nettotuotot.
Kuntarahoituksen oman luottoriskin muutosten osuus käyvän arvon muutoksesta esitetään
oman luottoriskin rahaston muutoksena.
Oman luottoriskin muutoksen erottamiseksi rahoitusvelan käyvän arvon muutoksesta
Kuntarahoitus soveltaa IFRS 13 -standardin mukaista tuottoihin perustuvaa
lähestymistapaa (income approach). Valtaosalle nimenomaisesti käypään arvoon
tulosvaikutteisesti luokitelluille rahoitusveloille ei ole saatavilla markkinahintoja, sillä
niillä ei käydä aktiivisesti kauppaa jälkimarkkinoilla. Oman luottoriskin erottamiseksi
kehitetyssä arvostusmenetelmässä käytetään syöttötietoina Kuntarahoituksen
jälkimarkkinakäyriä eri valuutoissa (benchmark curves), markkinatietoa valuuttojen välisistä
viitekoronvaihtosopimusten preemioista (cross currency basis) sekä toteumatietoa
Kuntarahoituksen liikkeeseen laskettujen velkojen luottomarginaalista (credit spread).
Näiden tietojen perusteella saadaan määritettyä eri raportointiajankohdille arvostuskäyrä,
jolla arvostetaan nimenomaisesti käypään arvoon tulosvaikutteisesti luokitellut
rahoitusvelat. Vertaamalla tekohetken ja raportointihetken käyrillä laskettua käypää arvoa
voidaan määrittää Kuntarahoituksen oman luottoriskin muutoksen vaikutus rahoitusvelan
käypään arvoon.
Nimenomaisesti käypään arvoon tulosvaikutteisesti luokitelluilla rahoitusveloilla ei
käydä kauppaa.
NETTO KÄYVÄN ARVON MUUTOS ARVOPAPERIKAUPAN NETTOTUOTOISSA
Kumulatiivinen käyvän arvon muutos
31.12.2020
Käyvän arvon muutos
tuloslaskelmassa 2020
Rahoitusvelat luokiteltu nimenomaisesti käypään arvoon tulosvaikutteisesti 141 696 31 805
Rahoitusvelkoja suojaavat johdannaissopimukset käypään arvoon tulosvaikutteisesti -167 847 -36 391
Netto käyvän arvon muutos -26 151 -4 586
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
NIMENOMAISESTI KÄYPÄÄN ARVOON TULOSVAIKUTTEISESTI LUOKITELTUJEN
RAHOITUSVAROJEN ARVONMUUTOS
31.12.2019 1.1.2019
Käyvän arvon
muutos tulos-
laskelmassa 2019
, josta
luottoriskin
osuus
, josta
markkinariskin
osuus
Rahoitusvarat
Saamistodistukset 53 109 54 906 -1 797 -2 788 991
Rahoitusvarat yhteensä 53 109 54 906 -1 797 -2 788 991
NIMENOMAISESTI KÄYPÄÄN ARVOON TULOSVAIKUTTEISESTI LUOKITELTUJEN
RAHOITUSVELKOJEN ARVONMUUTOS
31.12.2019 1.1.2019
Käyvän arvon
muutos tulos-
laskelmassa 2019
Oman luotto-
riskin rahaston
muutos 2019
Käyvän
arvon muutos
yhteensä 2019
Rahoitusvelat
Velat luottolaitoksille - -1 360 1 360 39 1 399
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille -218 911 -140 738 -78 173 9 281 -68 891
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 328 802 875 841 -547 039 1 004 -546 035
Rahoitusvelat yhteensä 109 891 733 743 -623 852 10 325 -613 527
NETTO KÄYVÄN ARVON MUUTOS ARVOPAPERIKAUPAN NETTOTUOTOISSA
Kumulatiivinen käyvän arvon muutos
31.12.2019
Käyvän arvon muutos tuloslaskelmassa
2019
Rahoitusvelat luokiteltu nimenomaisesti käypään arvoon tulosvaikutteisesti 109 891 -623 852
Rahoitusvelkoja suojaavat johdannaissopimukset käypään arvoon tulosvaikutteisesti -131 456 590 431
Netto käyvän arvon muutos -21 564 -33 421
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Liite 8. Käypään arvoon käyvän arvon rahaston kautta
kirjattujen rahoitusvarojen nettotuotot
Liite 9. Suojauslaskennan nettotulos
2020 2019
Myyntivoitot - 36
Myyntitappiot -3 -11
Arvostusvoittojen siirroista käyvän arvon rahastosta - 100
Arvostustappioiden siirroista käyvän arvon rahastosta - -11
Yhteensä -3 114
2020 2019
Suojausinstrumenttien nettotulos 216 679 372 670
Suojauskohteiden nettotulos -210 455 -391 767
IBOR-uudistukseen liittyvät kompensaatiot * -2 041 -
Yhteensä 4 183 -19 097
* Kompensaatiot liittyvät meneillään olevaan IBOR-uudistukseen, josta kerrotaan tarkemmin konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteissa (Liite 1) kohdassa IBOR-uudistus.
Arvostusvoitot ja -tappiot muodostuvat käyvän arvon suojauslaskennan kohteena olevista riskeistä, jotka arvostetaan suojatun riskin osalta käypään arvoon. Suojauskohteiden ja suojaus-
instrumenttien valuuttakurssimuutokset esitetään Valuuttatoiminnan nettotuotoissa liitteessä 6. Tarkempi erittely suojauslaskennan nettotuloksen muodostumisesta löytyy liitteestä 24.
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Liite 10. Uudelleenluokiteltujen rahoitusvarojen ja -velkojen vaikutus
RAHOITUSVARAT
Alkuperäinen
luokitteluryhmä
IAS 39 mukaan
Uusi luokitteluryhmä
IFRS 9 mukaan
Käypä arvo
31.12.2020
Käyvän arvon muutoksesta
johtuva voitto tai tappio
tilikaudella *
Efektiivinen korko
määritelty 1.1.2018 **
Kirjatut
korkotuotot
2020
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä Käyvän arvon optio Jaksotettu hankintameno 113 143 1 119 0,14 % 187
* Käyvän arvon muutoksesta johtuva voitto tai tappio, joka olisi kirjattu tulosvaikutteisesti tilikaudella, jos rahoitusvarojen uudelleenluokittelua ei olisi tehty.
**
Efektiivinen korko määritelty soveltamisen aloittamisajankohtana.
RAHOITUSVARAT
Alkuperäinen
luokitteluryhmä
IAS 39 mukaan
Uusi luokitteluryhmä
IFRS 9 mukaan
Käypä arvo
31.12.2019
Käyvän arvon muutoksesta
johtuva voitto tai tappio
tilikaudella
Efektiivinen korko
määritelty 1.1.2018
Kirjatut
korkotuotot
2019
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä Käyvän arvon optio Jaksotettu hankintameno 126 171 225 0,14 % 203
Seuraavassa taulukossa esitetään uudelleenluokittelun vaikutus niiden rahoitusvarojen
osalta, jotka on IFRS 9 -siirtymässä 1.1.2018 siirretty IAS 39:n mukaisesti käypään arvoon
tulosvaikutteisesti arvostettavista IFRS 9:n mukaisesti jaksotettuun hankintamenoon
arvostettaviksi. Kuntarahoitus ei IFRS 9 -siirtymän yhteydessä uudelleenluokitellut
rahoitusvelkoja käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavista jaksotettuun
hankintamenoon arvostettaviin.
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Liite 11. Liiketoiminnan muut tuotot
Liite 12. Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä
2020 2019
Muut luottolaitoksen varsinaisesta toiminnasta johtuvat tuotot 165 157
Yhteensä 165 157
2020 2019
Poistot aineellisista hyödykkeistä 2 394 2 131
Poistot aineettomista hyödykkeistä 3 285 3 942
Yhteensä 5 679 6 073
Aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä ei ole kirjattu arvonalentumisia tilikauden 2020 ja vertailuvuoden 2019 aikana.
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Liite 13. Liiketoiminnan muut kulut
2020 2019
Viranomaismaksut
Vakausmaksu 5 163 4 328
Muut hallinto- ja valvontamaksut 2 227 2 179
Vuokrakulut 381 391
Muilta ostetut palvelut 4 466 7 925
Luottoluokituspalkkiot 894 926
Tilintarkastus 389 271
Vakuutukset 348 287
Muut luottolaitoksen varsinaisesta toiminnasta johtuvat kulut 11 179
Yhteensä 13 880 16 485
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Liite 14. Rahoitusvarojen arvonalentumis- ja luottotappiot
Kuntarahoituksen luottoriskin muodostumista on käsitelty konsernitilinpäätöksen liitteessä 2 Riskienhallinnan periaatteet ja konsernin riskiasema kohdassa Luottoriski.
Odotettavissa olevien luottotappioiden laskenta ja arvonalentumisvaiheet on kuvattu konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteissa (Liite 1) kohdassa Rahoitusvarojen arvonalentuminen.
ARVONALENTUMIS JA LUOTTOTAPPIOT
Odotettavissa olevat luottotappiot Toteutuneet luottotappiot
Lisäykset Vähennykset
Tuloslaskel-
maan kirjatut Lisäykset Vähennykset
Tuloslaskel-
maan kirjatut
Odotettavissa olevat luottotappiot jaksotettuun hankintamenoon kirjatuista rahoitusvaroista
Käteiset varat 0 0 0 - - -
Saamiset luottolaitoksilta -36 21 -15 - - -
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä -1 026 121 -904 - - -
Leasingkohteet -1 0 -1 - - -
Saamistodistukset 0 0 0 - - -
Muihin varoihin sisältyvä käteisvakuus keskusvastapuolelle -2 2 0 - - -
Luottolupaukset (taseen ulkopuolinen erä) -3 3 0 - - -
Odotettavissa olevat luottotappiot jaksotettuun hankintamenoon kirjatuista rahoitusvaroista yhteensä -1 068 148 -920 - - -
Muiden rahoitusvarojen odotettavissa olevat luottotappiot ja arvonalentumistappiot
Käypään arvoon käyvän arvon rahaston kautta kirjatut saamistodistukset -29 92 62 - - -
Takaussaamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä - - - - - -
Muiden rahoitusvarojen odotettavissa olevat luottotappiot ja arvonalentumistappiot yhteensä -29 92 62 - - -
Yhteensä -1 097 240 -857 - - -
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
ARVONALENTUMIS JA LUOTTOTAPPIOT
Odotettavissa olevat luottotappiot Toteutuneet luottotappiot
Lisäykset Vähennykset
Tuloslaskel-
maan kirjatut Lisäykset Vähennykset
Tuloslaskel-
maan kirjatut
Odotettavissa olevat luottotappiot jaksotettuun hankintamenoon kirjatuista rahoitusvaroista
Käteiset varat 0 0 0 - - -
Saamiset luottolaitoksilta -1 24 22 - - -
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä -159 49 -110 -180 - -180
Leasingkohteet -1 0 -1 - - -
Saamistodistukset 0 0 0 - - -
Muihin varoihin sisältyvä käteisvakuus keskusvastapuolelle -1 1 0 - - -
Luottolupaukset (taseen ulkopuolinen erä) -3 2 -1 - - -
Odotettavissa olevat luottotappiot jaksotettuun hankintamenoon kirjatuista rahoitusvaroista yhteensä -166 77 -89 -180 - -180
Muiden rahoitusvarojen odotettavissa olevat luottotappiot ja arvonalentumistappiot
Käypään arvoon käyvän arvon rahaston kautta kirjatut saamistodistukset -53 170 117 - - -
Takaussaamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä - - - - 180 180
Muiden rahoitusvarojen odotettavissa olevat luottotappiot ja arvonalentumistappiot yhteensä -53 170 117 - 180 180
Yhteensä -219 247 28 -180 180 0
Tilikauden 2019 aikana Kuntarahoitus kirjasi luottotappioita 180 tuhatta euroa saamisista yleisöltä ja julkisyhteisöiltä. Yhtiöllä on saamisille vastaavan suuruiset kiinteistövakuudet sekä
valtion täytetakaukset. Luottotappioksi kirjatut saamiset on kirjattu tase-erään Muut varat ja esitetty toteutuneen luottotappion palautuksena, jolloin lopullista luottotappiota ei synny.
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Liite 16. Rahoitusvarat ja -velat
Tasetta koskevat liitetiedot
Yhtiö ei ole yhdistellyt taseen eriä VMA:n 2 luvun 14 §:n 4 momentin perusteella.
RAHOITUSVARAT
..
Jaksotettu
hankintameno
Käypään
arvoon käyvän
arvon rahaston
kautta kirjattavat
Luokiteltu
nimenomaisesti
käypään arvoon
tulosvaikutteisesti
Pakotetusti
käypään arvoon
tulosvaikutteisesti
Käypään arvoon
tulosvaikutteisesti Yhteensä Käypä arvo
Käteiset varat 5 565 801 - - - - 5 565 801 5 565 801
Saamiset luottolaitoksilta 1 840 980 - - - - 1 840 980 1 840 980
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 26 886 947 - - 44 438 - 26 931 384 29 415 707
Leasingkohteet * 215 444 - - - - 215 444 228 011
Saamistodistukset 1 310 305 423 050 4 029 859 - - 5 763 214 5 763 793
Osakkeet ja osuudet - - - 27 - 27 27
Osakkeet ja osuudet samaan konserniin kuuluvissa yrityksissä - - - 656 - 656 656
Johdannaissopimukset käypään arvoon tulosvaikutteisesti - - - - 833 293 833 293 833 293
Johdannaissopimukset suojauslaskennassa - - - - 1 524 870 1 524 870 1 524 870
Muut varat ** 243 269 - - - - 243 269 243 269
Yhteensä 36 062 746 423 050 4 029 859 45 121 2 358 163 42 918 938 45 416 406
* Erä sisältää leasingsaamiset, jotka ovat suojauskohteena käyvän arvon suojauslaskennassa. Suojauslaskennan ulkopuolella olevia leasingsaamisia ei ole esitetty rahoitusvarat ja -velat
-taulukossa, sillä leasing ei ole IFRS 9 -standardin mukainen rahoitusvara.
** Erä sisältää keskusvastapuolelle annetun käteisvakuuden.
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
RAHOITUSVELAT
..
Jaksotettu
hankintameno
Luokiteltu
nimenomaisesti
käypään arvoon
tulosvaikutteisesti
Käypään arvoon
tulosvaikutteisesti Yhteensä Käypä arvo
Velat luottolaitoksille 1 976 920 24 558 - 2 001 478 2 001 414
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 2 246 352 1 637 674 - 3 884 026 3 906 619
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 22 457 624 10 454 282 - 32 911 906 32 968 471
Johdannaissopimukset käypään arvoon tulosvaikutteisesti - - 1 403 900 1 403 900 1 403 900
Johdannaissopimukset suojauslaskennassa - - 1 456 670 1 456 670 1 456 670
Muut velat * 236 840 - - 236 840 236 840
Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla 349 388 - - 349 388 367 455
Yhteensä 27 267 124 12 116 514 2 860 570 42 244 209 42 341 369
* Erä sisältää keskusvastapuolelta saatua käteisvakuutta 231 180 tuhatta euroa ja IFRS 16 -standardin mukaista vuokrasopimusvelkaa 5 660 tuhatta euroa.
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
RAHOITUSVARAT
..
Jaksotettu
hankintameno
Käypään
arvoon käyvän
arvon rahaston
kautta kirjattavat
Luokiteltu
nimenomaisesti
käypään arvoon
tulosvaikutteisesti
Pakotetusti
käypään arvoon
tulosvaikutteisesti
Käypään arvoon
tulosvaikutteisesti Yhteensä Käypä arvo
Käteiset varat 4 909 338 - - - - 4 909 338 4 909 338
Saamiset luottolaitoksilta 817 462 - - - - 817 462 817 462
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 23 918 874 - - 51 100 - 23 969 974 26 067 416
Leasingkohteet 182 865 - - - - 182 865 193 134
Saamistodistukset 804 358 971 505 3 940 456 - - 5 716 318 5 716 940
Osakkeet ja osuudet - - - 9 797 - 9 797 9 797
Osakkeet ja osuudet samaan konserniin kuuluvissa yrityksissä - - - 656 - 656 656
Johdannaissopimukset käypään arvoon tulosvaikutteisesti - - - - 860 695 860 695 860 695
Johdannaissopimukset suojauslaskennassa - - - - 1 384 303 1 384 303 1 384 303
Muut varat 158 494 - - - - 158 494 158 494
Yhteensä 30 791 391 971 505 3 940 456 61 552 2 244 997 38 009 900 40 118 234
RAHOITUSVELAT
..
Jaksotettu
hankintameno
Luokiteltu
nimenomaisesti
käypään arvoon
tulosvaikutteisesti
Käypään arvoon
tulosvaikutteisesti Yhteensä Käypä arvo
Velat luottolaitoksille 1 178 256 - - 1 178 256 1 178 371
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 2 313 414 1 548 639 - 3 862 053 3 886 369
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 18 592 012 11 391 573 - 29 983 585 30 034 713
Johdannaissopimukset käypään arvoon tulosvaikutteisesti - - 918 706 918 706 918 706
Johdannaissopimukset suojauslaskennassa - - 843 304 843 304 843 304
Muut velat * 103 144 - - 103 144 103 144
Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla 348 896 - - 348 896 382 160
Yhteensä 22 535 723 12 940 212 1 762 010 37 237 945 37 346 768
* Erä sisältää keskusvastapuolelta saatua käteisvakuutta 96 239 tuhatta euroa ja IFRS 16 -standardin mukaista vuokrasopimusvelkaa 6 906 tuhatta euroa.
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Liite 17. Saamiset luottolaitoksilta
..
Vaadittaessa
maksettavat
Muut kuin vaadittaessa
maksettavat
Odotettavissa olevat
luottotappiot Yhteensä
Saamiset keskuspankilta - 34 918 0 34 918
Kotimaisilta luottolaitoksilta 88 763 98 300 -11 187 052
Ulkomaisilta luottolaitoksilta 75 242 1 543 800 -32 1 619 011
Yhteensä 164 005 1 677 018 -43 1 840 980
..
Vaadittaessa
maksettavat
Muut kuin vaadittaessa
maksettavat
Odotettavissa olevat
luottotappiot Yhteensä
Saamiset keskuspankilta - 26 590 0 26 590
Kotimaisilta luottolaitoksilta 2 736 28 800 -7 31 529
Ulkomaisilta luottolaitoksilta 77 714 681 650 -21 759 343
Yhteensä 80 450 737 040 -28 817 462
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Liite 18. Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä
31.12.2020 31.12.2019
Yhteensä
, josta odotettavissa
olevat luottotappiot Yhteensä
, josta odotettavissa
olevat luottotappiot
Yritykset ja asuntoyhteisöt 13 794 905 -983 12 647 283 -155
Julkisyhteisöt 12 772 899 -38 10 943 542 -19
Kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 363 580 -67 379 149 -11
Yhteensä 26 931 384 -1 089 23 969 974 -185
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Liite 19. Saamistodistukset
JULKISYHTEISÖJEN LIIKKEESEEN LASKEMAT SAAMISTODISTUKSET
.. Julkisesti noteeratut Muut Yhteensä
Odotettavissa olevat
luottotappiot *
Jaksotettu hankintameno - 1 199 621 1 199 621 0
Kuntatodistukset - 1 199 621 1 199 621 0
Käypään arvoon käyvän rahaston kautta kirjattavat 124 157 - 124 157 2
Muiden julkisyhteisöjen liikkeeseen laskemat joukkovelkakirjat 124 157 - 124 157 2
Luokiteltu nimenomaisesti käypään arvoon tulosvaikutteisesti 1 869 431 - 1 869 431 -
Valtion liikkeeseen laskemat joukkovelkakirjat 266 874 - 266 874 -
Muiden julkisyhteisöjen liikkeeseen laskemat joukkovelkakirjat 1 602 557 - 1 602 557 -
Yhteensä 1 993 588 1 199 621 3 193 209 3
, joista keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat 1 780 922 - 1 780 922 2
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
MUIDEN KUIN JULKISYHTEISÖJEN LIIKKEESEEN LASKEMAT SAAMISTODISTUKSET
.. Julkisesti noteeratut Muut Yhteensä
Odotettavissa olevat
luottotappiot *
Jaksotettu hankintameno - 110 684 110 684 0
Yritystodistukset - 110 684 110 684 0
Käypään arvoon käyvän arvon rahaston kautta kirjattavat 298 893 - 298 893 39
Pankkien liikkeeseen laskemat joukkovelkakirjat 298 893 - 298 893 39
Pankkien sijoitustodistukset - - - -
Luokiteltu nimenomaisesti käypään arvoon tulosvaikutteisesti 2 160 427 - 2 160 427 -
Pankkien liikkeeseen laskemat joukkovelkakirjat 2 160 427 - 2 160 427 -
Yhteensä 2 459 320 110 684 2 570 005 39
, joista keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat 2 169 064 - 2 169 064 25
.. Julkisesti noteeratut Muut Yhteensä
Odotettavissa olevat
luottotappiot *
Saamistodistukset yhteensä 4 452 908 1 310 305 5 763 214 42
* Odotettavissa olevat luottotappiot on kirjattu saamistodistuksista, jotka on luokiteltu
käypään arvoon käyvän arvon rahaston kautta kirjattaviksi. Näin ollen odotettavissa
olevaa luottotappiota ei kirjata tase-erän vähennyksenä, vaan käyvän arvon rahastoon
konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteissa (Liite 1) kohdassa Odotettavissa olevan
luottotappion vähennyserän esittäminen taseessa kuvatun mukaisesti.
Saamistodistukset ei sisällä per 31.12.2020 saamistodistuksia, jotka olisi annettu
repomyyntisopimusten vakuudeksi.
Tilinpäätöspäivänä 31.12.2020 Kuntarahoituksella ei ole pakotetusti käypään arvoon
tulosvaikutteisesti arvostettavia saamistodistuksia.
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
JULKISYHTEISÖJEN LIIKKEESEEN LASKEMAT SAAMISTODISTUKSET
.. Julkisesti noteeratut Muut Yhteensä
Odotettavissa olevat
luottotappiot
Jaksotettu hankintameno - 721 585 721 585 0
Kuntatodistukset - 721 585 721 585 0
Käypään arvoon käyvän arvon rahaston kautta kirjattavat 58 268 - 58 268 0
Muiden julkisyhteisöjen liikkeeseen laskemat joukkovelkakirjat 58 268 - 58 268 0
Luokiteltu nimenomaisesti käypään arvoon tulosvaikutteisesti 1 451 716 - 1 451 716 -
Valtion liikkeeseen laskemat joukkovelkakirjat 232 178 - 232 178 -
Muiden julkisyhteisöjen liikkeeseen laskemat joukkovelkakirjat 1 219 537 - 1 219 537 -
Yhteensä 1 509 984 721 585 2 231 569 0
, joista keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat 1 345 703 - 1 345 703 0
MUIDEN KUIN JULKISYHTEISÖJEN LIIKKEESEEN LASKEMAT SAAMISTODISTUKSET
.. Julkisesti noteeratut Muut Yhteensä
Odotettavissa olevat
luottotappiot
Jaksotettu hankintameno - 82 772 82 772 0
Yritystodistukset - 82 772 82 772 0
Käypään arvoon käyvän rahaston kautta kirjattavat 913 236 - 913 236 104
Pankkien liikkeeseen laskemat joukkovelkakirjat 848 196 - 848 196 101
Pankkien sijoitustodistukset 65 040 - 65 040 3
Luokiteltu nimenomaisesti käypään arvoon tulosvaikutteisesti 2 488 740 - 2 488 740 -
Pankkien liikkeeseen laskemat joukkovelkakirjat 2 488 740 - 2 488 740 -
Yhteensä 3 401 976 82 772 3 484 748 104
, joista keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat 2 743 816 - 2 743 816 77
.. Julkisesti noteeratut Muut Yhteensä
Odotettavissa olevat
luottotappiot
Saamistodistukset yhteensä 4 911 960 804 358 5 716 318 104
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Liite 20. Leasingkohteet
31.12.2020 31.12.2019
Ennakkomaksut 415 943 339 726
Koneet ja kalusto 230 343 200 556
Kiinteä omaisuus ja rakennukset 444 378 288 062
Muu omaisuus 278 116
Odotettavissa olevat luottotappiot -2 -1
Yhteensä 1 090 940 828 458
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Liite 21. Saamisten ja sitoumusten luottoriskit
Kuntarahoituksen luottoriskin muodostumista on käsitelty konsernitilinpäätöksen liitteessä
2 Riskienhallinnan periaatteet ja konsernin riskiasema kohdassa Luottoriski. Odotettavissa
olevien luottotappioiden laskenta ja arvonalentumisvaiheet on kuvattu konsernitilinpäätök-
sen laatimisperiaatteissa (Liite 1) kohdassa Rahoitusvarojen arvonalentuminen.
Alla olevassa taulukossa esitetään odotettavissa olevien luottotappioiden laskennan piiriin
kuuluvat vastuut arvonalentumisvaiheittain.
VASTUUT JA ODOTETTAVISSA OLEVAT LUOTTOTAPPIOT
SAAMISERITTÄIN JA ARVONALENTUMISVAIHEITTAIN
..
Ei arvoltaan alentuneet Arvoltaan alentuneet
Yhteensä
Vaihe 1 Vaihe 2 Vaihe 3 *
Tasearvo
12 kuukauden
odotettavissa
olevat
luottotappiot Tasearvo
Koko
voimassaoloajan
odotettavissa
olevat
luottotappiot Tasearvo
Koko
voimassaoloajan
odotettavissa
olevat
luottotappiot Tasearvo
Odotettavissa
olevat
luottotappiot
Käteiset varat jaksotettuun hankintamenoon 5 565 801 0 - - - - 5 565 801 0
Saamiset luottolaitoksilta jaksotettuun hankintamenoon 1 840 980 -43 - - - - 1 840 980 -43
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä jaksotettuun hankintamenoon 26 606 595 -30 145 061 -835 135 291 -224 26 886 947 -1 089
Leasingkohteet jaksotettuun hankintamenoon 1 090 768 -2 - - 173 - 1 090 940 -2
Saamistodistukset jaksotettuun hankintamenoon 1 303 105 0 7 200 - - - 1 310 305 0
Saamistodistukset käypään arvoon käyvän arvon rahaston kautta 423 050 -42 - - - - 423 050 -42
Muihin varoihin sisältyvä jaksotettuun hankintamenoon arvostettu
käteisvakuus keskusvastapuolelle 243 269 -4 - - - - 243 269 -4
Muihin varoihin sisältyvät takaussaamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 1 606 - - - - - 1 606 -
Luottolupaukset (taseen ulkopuolinen erä) 2 348 271 -4 4 506 0 1 201 0 2 353 978 -4
Yhteensä 39 423 445 -126 156 767 -835 136 665 -224 39 716 876 -1 184
* Kuntarahoituksella on vaiheen 3 saamisille täydet takaukset ja vakuudet kuten Konsernitilinpäätöksen liitteessä 2 Riskienhallinnan periaatteet ja konsernin riskiasema kohdassa Luottoriski
on kuvattu. Yhtiön johdon arvion mukaan vaiheen 3 saatavat tullaan saamaan kokonaisuudessaan takaisin eikä lopullista luottotappiota synny. Vaiheen 3 saamiset sisältävät 2 404 tuhatta
euroa saamisia, jotka ovat olleet myöntöhetkellä arvoltaan alentuneita (purchased or originated credit impaired, POCI). POCI-saamisista on kirjattu 4 tuhannen euron odotettavissa oleva
luottotappio.
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
VASTUUT JA ODOTETTAVISSA OLEVAT LUOTTOTAPPIOT
SAAMISERITTÄIN JA ARVONALENTUMISVAIHEITTAIN
..
Ei arvoltaan alentuneet Arvoltaan alentuneet
Yhteensä
Vaihe 1 Vaihe 2 Vaihe 3 *
Tasearvo
12 kuukauden
odotettavissa
olevat
luottotappiot Tasearvo
Koko
voimassaoloajan
odotettavissa
olevat
luottotappiot Tasearvo
Koko
voimassaoloajan
odotettavissa
olevat
luottotappiot Tasearvo
Odotettavissa
olevat
luottotappiot
Käteiset varat jaksotettuun hankintamenoon 4 909 338 0 - - - - 4 909 338 0
Saamiset luottolaitoksilta jaksotettuun hankintamenoon 817 462 -28 - - - - 817 462 -28
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä jaksotettuun hankintamenoon 23 672 686 -24 184 586 -80 61 602 -80 23 918 874 -185
Leasingkohteet jaksotettuun hankintamenoon 828 272 -1 186 0 - - 828 458 -1
Saamistodistukset jaksotettuun hankintamenoon 780 667 0 23 690 0 - - 804 358 0
Saamistodistukset käypään arvoon käyvän arvon rahaston kautta 971 505 -104 - - - - 971 505 -104
Muihin varoihin sisältyvä jaksotettuun hankintamenoon arvostettu
käteisvakuus keskusvastapuolelle 158 494 -4 - - - - 158 494 -4
Muihin varoihin sisältyvät takaussaamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 1 603 - - - - - 1 603 -
Luottolupaukset (taseen ulkopuolinen erä) 2 359 038 -4 2 285 0 - - 2 361 323 -4
Yhteensä 34 499 064 -167 210 747 -80 61 602 -80 34 771 414 -327
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Alla olevassa taulukossa esitetään yhteenvetona odotettavissa olevien luottotappioiden muutos ja täsmäytys arvonalentumisvaiheittain tilikauden aikana.
ODOTETTAVISSA OLEVAT LUOTTOTAPPIOT YHTEENSÄ
ARVONALENTUMISVAIHEITTAIN
Ei arvoltaan alentuneet Arvoltaan alentuneet
Yhteensä
Vaihe 1 Vaihe 2 Vaihe 3
12 kuukauden
odotettavissa olevat
luottotappiot
Koko voimassaoloajan
odotettavissa olevat
luottotappiot
Koko voimassaoloajan
odotettavissa olevat
luottotappiot
Odotettavissa olevat
luottotappiot Tasearvo
Avaava saldo 1.1.2020 -167 -80 -80 -327 34 771 414
Alkuperäisestä myöntämisestä ja hankinnasta johtuvat lisäykset -83 -30 -13 -126 10 624 618
Takaisinmaksuista ja erääntymisistä johtuvat vähennykset
(pois lukien toteutuneet luottotappiot) 119 10 43 173 -5 678 253
Siirrot vaiheeseen 1 0 30 - 30 30
Siirrot vaiheeseen 2 0 -50 9 -41 -41
Siirrot vaiheeseen 3 0 19 -7 12 12
Kohdistamaton lisävaraus (management overlay) - -340 - -340 -340
Sopimukseen perustuvien rahavirtojen muuttuminen - - - - -
Muutokset mallissa * ja parametreissa ** koskien odotettavissa olevien
luottotappioiden laskentaperiaatteita 5 -395 -176 -566 -564
Toteutuneet luottotappiot - - - - -
Toteutuneisiin luottotappioihin tapahtuneet palautukset - - - - -
Yhteensä 31.12.2020 -126 -835 -224 -1 184 39 716 876
* Esittää muutosta mallissa.
** Esittää muutosta mallin parametreissa (esim. BKT, työttömyysluvut).
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Kuntarahoitus on vuoden 2020 toisen vuosipuoliskon
aikana tarkentanut odotettavissa olevien luottotappioiden
arviointi- ja mallinnusmenetelmiä sekä mallissa käytettäviä
oletuksia. Mallinnusmenetelmän muutos kosketti lainan
elinajan laiminlyöntitodennäköisyyden mallinnustapaa
ja näin ollen vaikutus kohdistui koko lainan elinkaaren
aikaiseen odotettavissa olevien luottotappioiden määrään
(vaiheet 2 ja 3), joissa on muutoksesta johtuen kasvua noin
0,5 miljoonaa euroa.
Lisäksi Kuntarahoitus on kirjannut 340 tuhannen euron
harkintaan perustuvan lisävarauksen koronapandemian
taloudellisten vaikutusten huomioimiseksi. Vuoden 2020
voidaan todeta olleen taloudellisesti poikkeuksellisen
heikko tietyille asiakassegmenteille, kuten esimerkiksi
taidealalle ja urheiluhallien toiminnalle. Heikentynyt
taloudellinen tilanne ei kuitenkaan vielä heijastu Kuntara-
hoituksen käyttämissä sisäisissä riskiluokituksissa, jotka
on tehty pääsääntöisesti vuoden 2019 tilinpäätöstietojen
pohjalta. Koska tiettyjen asiakassegmenttien luottoriskin
arvioidaan tämän jälkeen lisääntyneen, päätti Kuntarahoi-
tuksen johto kirjata ryhmäkohtaiseen arvioon perustuvan
lisävarauksen. Lisävaraus kohdistuu tase-erään Saamiset
yleisöltä ja julkisyhteisöiltä. Lisävarausta ei ole kohdistettu
sopimustasolle.
Arvio lisävaraustarpeesta perustuu siihen, että Kuntara-
hoituksen johto arvioi luottoriskin lisääntymisen johdosta
(joka ei vielä heijastu sisäisissä riskiluokituksissa) osan
vastuista siirtyvän odotettavissa olevien luottotappioiden
laskentamallissa vaiheen 2 vastuiksi, jolloin odotettavissa
oleva luottotappio määritetään lainan koko voimas-
saoloajalle, vaiheen 1 vastuiden 12 kuukauden sijaan.
Lisävarauksen kohteena olevien yhtiöiden taloudellisesta
tilanteesta saadaan tarkempaa tietoa tilinpäätösten 2020
valmistuttua, jolloin odotettavissa olevien luottotappioiden
mahdollinen muutos pystytään kohdistamaan yksittäisille
sopimuksille ja määrittämään normaalin ECL-laskentapro-
sessin mukaisesti.
Kuntarahoituksen kokonaisluottoriski on edelleen pysynyt
alhaisena ja odotettavissa olevien luottotappioiden (ECL)
määrä on edelleen vähäinen. Yhtiön asiakassaamiset
luokitellaan vakavaraisuuslaskennassa 0-riskiluokkaan,
koska ne ovat suomalaisilta kunnilta tai niihin liittyy
turvaava kunnan takaus tai kiinteistövakuutta täydentävä
valtion täytetakaus kuten konsernitilinpäätöksen liitteessä
2 Riskienhallinnan periaatteet ja konsernin riskiasema koh-
dassa Luottoriski on kuvattu. Yhtiön arvion mukaan kaikki
saatavat tullaan saamaan kokonaisuudessaan takaisin
eikä lopullista luottotappiota näin ollen synny. Yhtiöllä on
31.12.2020 asiakkaiden maksukyvyttömyydestä johtuvia
takaussaamisia julkisyhteisöiltä yhteensä 24 miljoonaa
euroa (2 miljoonaa euroa). Kasvu johtuu yksittäisistä asi-
akkaista. Likviditeettisalkun luottoriski on pysynyt hyvällä
tasolla keskimääräisen luottoluokituksen ollessa AA+.
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
ODOTETTAVISSA OLEVAT LUOTTOTAPPIOT YHTEENSÄ
ARVONALENTUMISVAIHEITTAIN
Ei arvoltaan alentuneet Arvoltaan alentuneet
Yhteensä
Vaihe 1 Vaihe 2 Vaihe 3
12 kuukauden
odotettavissa olevat
luottotappiot
Koko voimassaoloajan
odotettavissa olevat
luottotappiot
Koko voimassaoloajan
odotettavissa olevat
luottotappiot
Odotettavissa olevat
luottotappiot Tasearvo
Avaava saldo 1.1.2019 -295 -59 - -355 32 612 515
Alkuperäisestä myöntämisestä ja hankinnasta johtuvat lisäykset -49 -48 -28 -126 7 569 070
Takaisinmaksuista ja erääntymisistä johtuvat vähennykset
(pois lukien toteutuneet luottotappiot) 200 10 - 210 -5 410 336
Siirrot vaiheeseen 1 0 16 - 16 16
Siirrot vaiheeseen 2 0 -20 - -20 -20
Siirrot vaiheeseen 3 0 21 -52 -30 -30
Sopimukseen perustuvien rahavirtojen muuttuminen 0 - - 0 199
Muutokset mallissa ja parametreissa koskien odotettavissa olevien
luottotappioiden laskentaperiaatteita -22 - - -22 0
Toteutuneet luottotappiot - - - - -180
Toteutuneisiin luottotappioihin tapahtuneet palautukset - - - - 180
Yhteensä 31.12.2019 -167 -80 -80 -327 34 771 414
Kuntarahoitus tarkensi vuoden 2019 aikana odotettavissa olevien luottotappioiden arviointimenetelmiä ja mallissa käytettäviä oletuksia. Uudelleenarvioinnilla ei ollut olennaista vaikutusta
odotettavissa olevien luottotappioiden määrään.
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Alla olevat taulukot kuvaavat odotettavissa olevien luottotappioiden vähennyserän täsmäytystä arvonalentumisvaiheittain avaavasta taseesta tilinpäätöspäivään jokaiselle
saamistyypille erikseen.
KÄTEISET VARAT JAKSOTETTUUN HANKINTAMENOON
ARVONALENTUMISVAIHEITTAIN
Ei arvoltaan alentuneet Arvoltaan alentuneet
Yhteensä
Vaihe 1 Vaihe 2 Vaihe 3
12 kuukauden
odotettavissa olevat
luottotappiot
Koko voimassaoloajan
odotettavissa olevat
luottotappiot
Koko voimassaoloajan
odotettavissa olevat
luottotappiot
Odotettavissa olevat
luottotappiot Tasearvo
Avaava saldo 1.1.2020 0 - - 0 4 909 338
Alkuperäisestä myöntämisestä ja hankinnasta johtuvat lisäykset 0 - - 0 656 463
Takaisinmaksuista ja erääntymisistä johtuvat vähennykset
(pois lukien toteutuneet luottotappiot) 0 - - 0 0
Siirrot vaiheeseen 1 - - - - -
Siirrot vaiheeseen 2 - - - - -
Siirrot vaiheeseen 3 - - - - -
Muutokset mallissa ja parametreissa koskien odotettavissa olevien
luottotappioiden laskentaperiaatteita - - - - -
Yhteensä 31.12.2020 0 - - 0 5 565 801
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
SAAMISET LUOTTOLAITOKSILTA JAKSOTETTUUN
HANKINTAMENOON ARVONALENTUMISVAIHEITTAIN
Ei arvoltaan alentuneet Arvoltaan alentuneet
Yhteensä
Vaihe 1 Vaihe 2 Vaihe 3
12 kuukauden
odotettavissa olevat
luottotappiot
Koko voimassaoloajan
odotettavissa olevat
luottotappiot
Koko voimassaoloajan
odotettavissa olevat
luottotappiot
Odotettavissa olevat
luottotappiot Tasearvo
Avaava saldo 1.1.2020 -28 - - -28 817 462
Alkuperäisestä myöntämisestä ja hankinnasta johtuvat lisäykset -35 - - -35 1 687 198
Takaisinmaksuista ja erääntymisistä johtuvat vähennykset
(pois lukien toteutuneet luottotappiot) 21 - - 21 -663 679
Siirrot vaiheeseen 1 - - - - -
Siirrot vaiheeseen 2 - - - - -
Siirrot vaiheeseen 3 - - - - -
Muutokset mallissa ja parametreissa koskien odotettavissa olevien
luottotappioiden laskentaperiaatteita -1 - - -1 -1
Yhteensä 31.12.2020 -43 - - -43 1 840 980
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
SAAMISET YLEISÖLTÄ JA JULKISYHTEISÖILTÄ JAKSOTETTUUN
HANKINTAMENOON ARVONALENTUMISVAIHEITTAIN
Ei arvoltaan alentuneet Arvoltaan alentuneet
Yhteensä
Vaihe 1 Vaihe 2 Vaihe 3
12 kuukauden
odotettavissa olevat
luottotappiot
Koko voimassaoloajan
odotettavissa olevat
luottotappiot
Koko voimassaoloajan
odotettavissa olevat
luottotappiot
Odotettavissa olevat
luottotappiot Tasearvo
Avaava saldo 1.1.2020 -24 -80 -80 -185 23 918 874
Alkuperäisestä myöntämisestä ja hankinnasta johtuvat lisäykset -15 -30 -13 -58 4 825 655
Takaisinmaksuista ja erääntymisistä johtuvat vähennykset
(pois lukien toteutuneet luottotappiot) 3 10 43 56 -1 856 679
Siirrot vaiheeseen 1 0 30 - 30 30
Siirrot vaiheeseen 2 0 -50 9 -41 -41
Siirrot vaiheeseen 3 0 19 -7 12 12
Kohdistamaton lisävaraus (management overlay) - -340 - -340 -340
Sopimukseen perustuvien rahavirtojen muuttuminen - - - - -
Muutokset mallissa ja parametreissa koskien odotettavissa olevien
luottotappioiden laskentaperiaatteita 6 -395 -176 -564 -564
Toteutuneet luottotappiot - - - - -
Yhteensä 31.12.2020 -30 -835 -224 -1 089 26 886 947
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
LEASINGKOHTEET JAKSOTETTUUN HANKINTAMENOON
ARVONALENTUMISVAIHEITTAIN
Ei arvoltaan alentuneet Arvoltaan alentuneet
Yhteensä
Vaihe 1 Vaihe 2 Vaihe 3
12 kuukauden
odotettavissa olevat
luottotappiot
Koko voimassaoloajan
odotettavissa olevat
luottotappiot
Koko voimassaoloajan
odotettavissa olevat
luottotappiot
Odotettavissa olevat
luottotappiot Tasearvo
Avaava saldo 1.1.2020 -1 0 - -1 828 458
Alkuperäisestä myöntämisestä ja hankinnasta johtuvat lisäykset -1 - 0 -1 318 638
Takaisinmaksuista ja erääntymisistä johtuvat vähennykset
(pois lukien toteutuneet luottotappiot) 0 - - 0 -56 155
Siirrot vaiheeseen 1 - - - - -
Siirrot vaiheeseen 2 - - - - -
Siirrot vaiheeseen 3 - 0 - 0 0
Muutokset mallissa ja parametreissa koskien odotettavissa olevien
luottotappioiden laskentaperiaatteita 0 - - 0 0
Yhteensä 31.12.2020 -2 0 0 -2 1 090 940
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
SAAMISTODISTUKSET JAKSOTETTUUN HANKINTAMENOON
ARVONALENTUMISVAIHEITTAIN
Ei arvoltaan alentuneet Arvoltaan alentuneet
Yhteensä
Vaihe 1 Vaihe 2 Vaihe 3
12 kuukauden
odotettavissa olevat
luottotappiot
Koko voimassaoloajan
odotettavissa olevat
luottotappiot
Koko voimassaoloajan
odotettavissa olevat
luottotappiot
Odotettavissa olevat
luottotappiot Tasearvo
Avaava saldo 1.1.2020 0 0 - 0 804 358
Alkuperäisestä myöntämisestä ja hankinnasta johtuvat lisäykset 0 0 - 0 1 310 305
Takaisinmaksuista ja erääntymisistä johtuvat vähennykset
(pois lukien toteutuneet luottotappiot) 0 0 - 0 -804 358
Siirrot vaiheeseen 1 - - - - -
Siirrot vaiheeseen 2 - - - - -
Siirrot vaiheeseen 3 - - - - -
Muutokset mallissa ja parametreissa koskien odotettavissa olevien
luottotappioiden laskentaperiaatteita - - - - -
Yhteensä 31.12.2020 0 0 - 0 1 310 305
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
SAAMISTODISTUKSET KÄYPÄÄN ARVOON KÄYVÄN ARVON
RAHASTON KAUTTA ARVONALENTUMISVAIHEITTAIN
Ei arvoltaan alentuneet Arvoltaan alentuneet
Yhteensä
Vaihe 1 Vaihe 2 Vaihe 3
12 kuukauden
odotettavissa olevat
luottotappiot
Koko voimassaoloajan
odotettavissa olevat
luottotappiot
Koko voimassaoloajan
odotettavissa olevat
luottotappiot
Odotettavissa olevat
luottotappiot Tasearvo
Avaava saldo 1.1.2020 -104 - - -104 971 505
Alkuperäisestä myöntämisestä ja hankinnasta johtuvat lisäykset -28 - - -28 159 570
Takaisinmaksuista ja erääntymisistä johtuvat vähennykset
(pois lukien toteutuneet luottotappiot) 92 - - 92 -708 025
Siirrot vaiheeseen 1 - - - -
Siirrot vaiheeseen 2 - - - -
Siirrot vaiheeseen 3 - - - -
Muutokset mallissa ja parametreissa koskien odotettavissa olevien
luottotappioiden laskentaperiaatteita -2 - - -2
Yhteensä 31.12.2020 -42 - - -42 423 050
Käypään arvoon käyvän arvon rahaston kautta kirjattujen vieraan pääoman ehtoisten
rahoitusvarojen odotettavissa olevien luottotappioiden vähennyserä on kirjattu
käyvän arvon rahastoon laatimisperiaatteiden mukaisesti, periaatteet on kuvattu
konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteissa (Liite 1) kohdassa Odotettavissa olevan
luottotappion esittäminen taseessa. Kertynyt vähennyserä kirjataan tulosvaikutteisesti
varojen taseesta pois kirjaamisen hetkellä.
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
MUIHIN VAROIHIN SISÄLTYVÄ JAKSOTETTUUN
HANKINTAMENOON ARVOSTETTU KÄTEISVAKUUS
KESKUSVASTAPUOLELLE ARVONALENTUMISVAIHEITTAIN
Ei arvoltaan alentuneet Arvoltaan alentuneet
Yhteensä
Vaihe 1 Vaihe 2 Vaihe 3
12 kuukauden
odotettavissa olevat
luottotappiot
Koko voimassaoloajan
odotettavissa olevat
luottotappiot
Koko voimassaoloajan
odotettavissa olevat
luottotappiot
Odotettavissa olevat
luottotappiot Tasearvo
Avaava saldo 1.1.2020 -4 - - -4 158 494
Alkuperäisestä myöntämisestä ja hankinnasta johtuvat lisäykset -2 - - -2 84 772
Takaisinmaksuista ja erääntymisistä johtuvat vähennykset
(pois lukien toteutuneet luottotappiot) 1 - - 1 1
Siirrot vaiheeseen 1 - - - - -
Siirrot vaiheeseen 2 - - - - -
Siirrot vaiheeseen 3 - - - - -
Muutokset mallissa ja parametreissa koskien odotettavissa olevien
luottotappioiden laskentaperiaatteita 2 - - 2 2
Yhteensä 31.12.2020 -4 - - -4 243 269
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
MUIHIN VAROIHIN SISÄLTYVÄT TAKAUSSAAMISET YLEISÖLTÄ JA
JULKISYHTEISÖILTÄ ARVONALENTUMISVAIHEITTAIN
Ei arvoltaan alentuneet Arvoltaan alentuneet
Yhteensä
Vaihe 1 Vaihe 2 Vaihe 3
12 kuukauden
odotettavissa olevat
luottotappiot
Koko voimassaoloajan
odotettavissa olevat
luottotappiot
Koko voimassaoloajan
odotettavissa olevat
luottotappiot
Odotettavissa olevat
luottotappiot Tasearvo
Avaava saldo 1.1.2020 - - - - 1 603
Alkuperäisestä myöntämisestä ja hankinnasta johtuvat lisäykset - - - - 184
Takaisinmaksuista ja erääntymisistä johtuvat vähennykset
(pois lukien toteutuneet luottotappiot) - - - - -180
Siirrot vaiheeseen 1 - - - - -
Siirrot vaiheeseen 2 - - - - -
Siirrot vaiheeseen 3 - - - - -
Muutokset mallissa ja parametreissa koskien odotettavissa olevien
luottotappioiden laskentaperiaatteita - - - - -
Toteutuneisiin luottotappioihin tapahtuneet palautukset - - - - -
Yhteensä 31.12.2020 - - - - 1 606
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
LUOTTOLUPAUKSET TASEEN ULKOPUOLINEN ERÄ
ARVONALENTUMISVAIHEITTAIN
Ei arvoltaan alentuneet Arvoltaan alentuneet
Yhteensä
Vaihe 1 Vaihe 2 Vaihe 3
12 kuukauden
odotettavissa olevat
luottotappiot
Koko voimassaoloajan
odotettavissa olevat
luottotappiot
Koko voimassaoloajan
odotettavissa olevat
luottotappiot
Odotettavissa olevat
luottotappiot Tasearvo
Avaava saldo 1.1.2020 -4 0 - -4 2 361 323
Alkuperäisestä myöntämisestä ja hankinnasta johtuvat lisäykset -3 - 0 -3 1 581 833
Takaisinmaksuista ja erääntymisistä johtuvat vähennykset
(pois lukien toteutuneet luottotappiot) 3 0 - 3 -1 589 178
Siirrot vaiheeseen 1 - - - -
Siirrot vaiheeseen 2 0 0 - 0
Siirrot vaiheeseen 3 - - - -
Muutokset mallissa ja parametreissa koskien odotettavissa olevien
luottotappioiden laskentaperiaatteita 0 0 - 0
Yhteensä 31.12.2020 -4 0 0 -4 2 353 978
Taseen ulkopuolisiin vastuihin liittyvä odotettavissa olevien luottotappioiden
vähennyserä on kirjattu Muihin velkoihin laatimisperiaatteiden mukaisesti,
jotka on kuvattu konsernitilinpäätöksen liitteessä 1 kohdassa Odotettavissa olevan
luottotappion esittäminen taseessa.
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
KÄTEISET VARAT JAKSOTETTUUN HANKINTAMENOON
ARVONALENTUMISVAIHEITTAIN
Ei arvoltaan alentuneet Arvoltaan alentuneet
Yhteensä
Vaihe 1 Vaihe 2 Vaihe 3
12 kuukauden
odotettavissa olevat
luottotappiot
Koko voimassaoloajan
odotettavissa olevat
luottotappiot
Koko voimassaoloajan
odotettavissa olevat
luottotappiot
Odotettavissa olevat
luottotappiot Tasearvo
Avaava saldo 1.1.2019 0 - - 0 3 522 200
Alkuperäisestä myöntämisestä ja hankinnasta johtuvat lisäykset 0 - - 0 1 387 140
Takaisinmaksuista ja erääntymisistä johtuvat vähennykset
(pois lukien toteutuneet luottotappiot) 0 - - 0 -1
Siirrot vaiheeseen 1 - - - - -
Siirrot vaiheeseen 2 - - - - -
Siirrot vaiheeseen 3 - - - - -
Muutokset mallissa ja parametreissa koskien odotettavissa olevien
luottotappioiden laskentaperiaatteita 0 - - 0 0
Yhteensä 31.12.2019 0 - - 0 4 909 338
SAAMISET LUOTTOLAITOKSILTA JAKSOTETTUUN
HANKINTAMENOON ARVONALENTUMISVAIHEITTAIN
Ei arvoltaan alentuneet Arvoltaan alentuneet
Yhteensä
Vaihe 1 Vaihe 2 Vaihe 3
12 kuukauden
odotettavissa olevat
luottotappiot
Koko voimassaoloajan
odotettavissa olevat
luottotappiot
Koko voimassaoloajan
odotettavissa olevat
luottotappiot
Odotettavissa olevat
luottotappiot Tasearvo
Avaava saldo 1.1.2019 -51 - - -51 1 380 291
Alkuperäisestä myöntämisestä ja hankinnasta johtuvat lisäykset -1 - - -1 36 395
Takaisinmaksuista ja erääntymisistä johtuvat vähennykset
(pois lukien toteutuneet luottotappiot) 24 - - 24 -599 225
Siirrot vaiheeseen 1 - - - - -
Siirrot vaiheeseen 2 - - - - -
Siirrot vaiheeseen 3 - - - - -
Muutokset mallissa ja parametreissa koskien odotettavissa olevien
luottotappioiden laskentaperiaatteita 0 - - 0 0
Yhteensä 31.12.2019 -28 - - -28 817 462
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
SAAMISET YLEISÖLTÄ JA JULKISYHTEISÖILTÄ JAKSOTETTUUN
HANKINTAMENOON ARVONALENTUMISVAIHEITTAIN
Ei arvoltaan alentuneet Arvoltaan alentuneet
Yhteensä
Vaihe 1 Vaihe 2 Vaihe 3
12 kuukauden
odotettavissa olevat
luottotappiot
Koko voimassaoloajan
odotettavissa olevat
luottotappiot
Koko voimassaoloajan
odotettavissa olevat
luottotappiot
Odotettavissa olevat
luottotappiot Tasearvo
Avaava saldo 1.1.2019 -15 -59 - -75 22 297 288
Alkuperäisestä myöntämisestä ja hankinnasta johtuvat lisäykset -11 -48 -28 -88 3 261 510
Takaisinmaksuista ja erääntymisistä johtuvat vähennykset
(pois lukien toteutuneet luottotappiot) 2 10 - 12 -1 639 908
Siirrot vaiheeseen 1 0 16 - 16 16
Siirrot vaiheeseen 2 0 -20 - -20 -20
Siirrot vaiheeseen 3 0 21 -52 -30 -30
Sopimukseen perustuvien rahavirtojen muuttuminen 0 - - 0 199
Muutokset mallissa ja parametreissa koskien odotettavissa olevien
luottotappioiden laskentaperiaatteita - - - 0 -
Toteutuneet luottotappiot - - - - -180
Yhteensä 31.12.2019 -24 -80 -80 -185 23 918 874
LEASINGKOHTEET JAKSOTETTUUN HANKINTAMENOON
ARVONALENTUMISVAIHEITTAIN
Ei arvoltaan alentuneet Arvoltaan alentuneet
Yhteensä
Vaihe 1 Vaihe 2 Vaihe 3
12 kuukauden
odotettavissa olevat
luottotappiot
Koko voimassaoloajan
odotettavissa olevat
luottotappiot
Koko voimassaoloajan
odotettavissa olevat
luottotappiot
Odotettavissa olevat
luottotappiot Tasearvo
Avaava saldo 1.1.2019 -1 0 - -1 614 022
Alkuperäisestä myöntämisestä ja hankinnasta johtuvat lisäykset -1 0 - -1 258 164
Takaisinmaksuista ja erääntymisistä johtuvat vähennykset
(pois lukien toteutuneet luottotappiot) 0 - - 0 -43 728
Siirrot vaiheeseen 1 - - - - -
Siirrot vaiheeseen 2 - - - - -
Siirrot vaiheeseen 3 - - - - -
Muutokset mallissa ja parametreissa koskien odotettavissa olevien
luottotappioiden laskentaperiaatteita 0 - - 0 0
Yhteensä 31.12.2019 -1 0 - -1 828 458
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
SAAMISTODISTUKSET JAKSOTETTUUN HANKINTAMENOON
ARVONALENTUMISVAIHEITTAIN
Ei arvoltaan alentuneet Arvoltaan alentuneet
Yhteensä
Vaihe 1 Vaihe 2 Vaihe 3
12 kuukauden
odotettavissa olevat
luottotappiot
Koko voimassaoloajan
odotettavissa olevat
luottotappiot
Koko voimassaoloajan
odotettavissa olevat
luottotappiot
Odotettavissa olevat
luottotappiot Tasearvo
Avaava saldo 1.1.2019 0 0 - 0 725 587
Alkuperäisestä myöntämisestä ja hankinnasta johtuvat lisäykset 0 0 - 0 804 358
Takaisinmaksuista ja erääntymisistä johtuvat vähennykset
(pois lukien toteutuneet luottotappiot) 0 0 - 0 -725 587
Siirrot vaiheeseen 1 - - - - -
Siirrot vaiheeseen 2 - - - - -
Siirrot vaiheeseen 3 - - - - -
Muutokset mallissa ja parametreissa koskien odotettavissa olevien
luottotappioiden laskentaperiaatteita - - - - -
Yhteensä 31.12.2019 0 0 - 0 804 358
SAAMISTODISTUKSET KÄYPÄÄN ARVOON KÄYVÄN ARVON
RAHASTON KAUTTA ARVONALENTUMISVAIHEITTAIN
Ei arvoltaan alentuneet Arvoltaan alentuneet
Yhteensä
Vaihe 1 Vaihe 2 Vaihe 3
12 kuukauden
odotettavissa olevat
luottotappiot
Koko voimassaoloajan
odotettavissa olevat
luottotappiot
Koko voimassaoloajan
odotettavissa olevat
luottotappiot
Odotettavissa olevat
luottotappiot Tasearvo
Avaava saldo 1.1.2019 -221 - - -221 1 434 383
Alkuperäisestä myöntämisestä ja hankinnasta johtuvat lisäykset -31 - - -31 215 461
Takaisinmaksuista ja erääntymisistä johtuvat vähennykset
(pois lukien toteutuneet luottotappiot) 170 - - 170 -678 340
Siirrot vaiheeseen 1 - - - -
Siirrot vaiheeseen 2 - - - -
Siirrot vaiheeseen 3 - - - -
Muutokset mallissa ja parametreissa koskien odotettavissa olevien
luottotappioiden laskentaperiaatteita -22 - - -22
Yhteensä 31.12.2019 -104 - - -104 971 505
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
MUIHIN VAROIHIN SISÄLTYVÄ JAKSOTETTUUN
HANKINTAMENOON ARVOSTETTU KÄTEISVAKUUS
KESKUSVASTAPUOLELLE ARVONALENTUMISVAIHEITTAIN
Ei arvoltaan alentuneet Arvoltaan alentuneet
Yhteensä
Vaihe 1 Vaihe 2 Vaihe 3
12 kuukauden
odotettavissa olevat
luottotappiot
Koko voimassaoloajan
odotettavissa olevat
luottotappiot
Koko voimassaoloajan
odotettavissa olevat
luottotappiot
Odotettavissa olevat
luottotappiot Tasearvo
Avaava saldo 1.1.2019 -4 - - -4 164 341
Alkuperäisestä myöntämisestä ja hankinnasta johtuvat lisäykset -1 - - -1 45 499
Takaisinmaksuista ja erääntymisistä johtuvat vähennykset
(pois lukien toteutuneet luottotappiot) 1 - - 1 -51 346
Siirrot vaiheeseen 1 - - - - -
Siirrot vaiheeseen 2 - - - - -
Siirrot vaiheeseen 3 - - - - -
Muutokset mallissa ja parametreissa koskien odotettavissa olevien
luottotappioiden laskentaperiaatteita - - - - -
Yhteensä 31.12.2019 -4 - - -4 158 494
MUIHIN VAROIHIN SISÄLTYVÄT TAKAUSSAAMISET YLEISÖLTÄ JA
JULKISYHTEISÖILTÄ ARVONALENTUMISVAIHEITTAIN
Ei arvoltaan alentuneet Arvoltaan alentuneet
Yhteensä
Vaihe 1 Vaihe 2 Vaihe 3
12 kuukauden
odotettavissa olevat
luottotappiot
Koko voimassaoloajan
odotettavissa olevat
luottotappiot
Koko voimassaoloajan
odotettavissa olevat
luottotappiot
Odotettavissa olevat
luottotappiot Tasearvo
Avaava saldo 1.1.2019 - - - - 1 800
Alkuperäisestä myöntämisestä ja hankinnasta johtuvat lisäykset - - - - -
Takaisinmaksuista ja erääntymisistä johtuvat vähennykset
(pois lukien toteutuneet luottotappiot) - - - - -377
Siirrot vaiheeseen 1 - - - - -
Siirrot vaiheeseen 2 - - - - -
Siirrot vaiheeseen 3 - - - - -
Muutokset mallissa ja parametreissa koskien odotettavissa olevien
luottotappioiden laskentaperiaatteita - - - - -
Toteutuneisiin luottotappioihin tapahtuneet palautukset - - - - 180
Yhteensä 31.12.2019 - - - - 1 603
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
LUOTTOLUPAUKSET TASEEN ULKOPUOLINEN ERÄ
ARVONALENTUMISVAIHEITTAIN
Ei arvoltaan alentuneet Arvoltaan alentuneet
Yhteensä
Vaihe 1 Vaihe 2 Vaihe 3
12 kuukauden
odotettavissa olevat
luottotappiot
Koko voimassaoloajan
odotettavissa olevat
luottotappiot
Koko voimassaoloajan
odotettavissa olevat
luottotappiot
Odotettavissa olevat
luottotappiot Tasearvo
Avaava saldo 1.1.2019 -3 0 - -3 2 472 604
Alkuperäisestä myöntämisestä ja hankinnasta johtuvat lisäykset -3 0 - -3 1 560 543
Takaisinmaksuista ja erääntymisistä johtuvat vähennykset
(pois lukien toteutuneet luottotappiot) 2 - - 2 -1 671 824
Siirrot vaiheeseen 1 - - - -
Siirrot vaiheeseen 2 - - - -
Siirrot vaiheeseen 3 - - - -
Muutokset mallissa ja parametreissa koskien odotettavissa olevien
luottotappioiden laskentaperiaatteita - - - -
Yhteensä 31.12.2019 -4 - - -4 2 361 323
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Tulevaisuuteen suuntautuvan informaation
huomioiminen
Tulevaisuutta koskevaa informaatiota sisällytetään sekä
odotettavissa olevien luottotappioiden laskentamalliin, että
sen arvioimiseen, onko instrumentin luottoriski lisääntynyt
merkittävästi (Significant Increase in Credit Risk, SICR).
Kuntarahoituksen pääekonomisti ja skenaarioiden
suunnitteluryhmä (Scenario Design Team) ovat päivittäneet
Suomen skenaarioita huomioiden koronapandemian
vaikutuksen odotettavissa olevien luottotappioiden
laskennassa. Makrotaloudelliset ennusteet kattavat
kolme vuotta ja koska luotettavaa yli kolme vuotta
kattavaa ennustetta ei ole saatavilla, myös ennusteisiin
ja skenaarioihin perustuva oikaisu tehdään kolmelle
vuodelle. Skenaarioita on käytössä pääsääntöisesti
kolme; perus, vahva (optimistinen) ja heikko (epäsuotuisa).
Skenaarioille arvioidaan toteutumisen todennäköisyydet.
Koronapandemian aiheuttaman epävarmuuden vuoksi
heikolle skenaariolle on annettu aikaisempaa suurempi
painoarvo.
Skenaarioiden todennäköisyyspainotukset ovat seuraavat:
SKENAARIO
31.12.2020 31.12.2019
2021 2022 2023 2020 2021 2022
Heikko (epäsuotuisa) 50 % 40 % 40 % 5 % 5 % 5 %
Perus 40 % 40 % 40 % 75 % 75 % 75 %
Vahva (optimistinen) 10 % 20 % 20 % 20 % 20 % 20 %
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Kuntarahoitus on tunnistanut kunkin portfolion
luottotappioiden keskeiset tekijät, joilla on samanlaiset
luottoriskiominaisuudet, ja arvioinut makrotaloudellisten
muuttujien ja luottotappioiden välistä suhdetta. Käytössä
olevat makrotaloudelliset muuttujat suomalaisille
rahoitusvaroille ovat Suomen valtion pitkäaikaiset korot
sekä asuntojen hintakehitys ja työttömyysaste. Muille
kuin suomalaisille rahoitusvaroille käytetään Euroopan
keskuspankin julkaisemia stressitestiskenaarioita.
Jokainen muuttuja kattaa arvion kolmen vuoden ajalta.
Alla olevassa taulukossa esitetään makrotaloudelliset muuttujat ja niiden ennusteet kolmen vuoden ennustejaksolle:
MAKROTALOUDELLISET MUUTTUJAT Skenaario
31.12.2020 31.12.2019
2021 2022 2023 2020 2021 2022
Suomen valtion pitkäaikaiset korot, %
Heikko 0,1 -0,25 0,0 0,94 1,14 1,3
Perus -0,37 -0,25 0,1 0,25 0,75 1,0
Vahva 0,0 0,3 0,6 0,85 1,1 1,35
Asuntojen hintakehitys
(myyntihinta, vuositason muutos), %
Heikko -12,5 -2,5 2,0 -9,0 -12,0 -5,0
Perus 0,5 1,0 2,0 1,5 1,5 2,0
Vahva 2,0 2,5 2,0 2,8 3,0 2,5
Työttömyysaste, %
Heikko 9,5 9,5 8,7 7,8 9,5 9,2
Perus 8,2 7,8 7,6 6,5 6,4 6,3
Vahva 7,7 7,2 6,9 6,1 5,8 5,2
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Koronapandemian puhkeaminen johti BKT: n jyrkkään laskuun vuoden 2020 ensimmäisellä
puoliskolla. Talous alkoi elpyä touko–kesäkuussa 2020, kun maat avasivat taloutensa
uudelleen. Loppuvuodesta pandemian toinen aalto kuitenkin lisäsi uudestaan talouden pai-
neita. Kuntarahoituksen perusskenaariossa Suomen bruttokansantuote supistuu 3,5 %:iin
vuonna 2020. Koronapandemialla on edelleen negatiivinen vaikutus talouteen talvella ja
alkukeväällä 2021. Kesään mennessä toipuminen saa lisää vauhtia, kun laajemmat roko-
tusohjelmat tukevat taloudellista luottamusta. Kuntarahoitus odottaa tuotannon kasvavan
2,0 % vuonna 2021 ja 3,5 % vuonna 2022. Vuodesta 2023 lähtien talous lähentyy pitkän
aikavälin kasvupolkuaan ja vuotuinen kasvuvauhti on noin 1,3–1,5 %. Perusskenaarioissa
työttömyysaste saavuttaa suhdannehuippunsa 8,2 %: iin vuonna 2021. Työttömyys pysyy
useita vuosia rakenteellisen tason yläpuolella, jonka arvioidaan olevan noin 6,5–7,0 %.
Negatiivinen tuotantokuilu pitää hintapaineet maltillisina. Kuluttajahintainflaation oletetaan
elpyvän melko hitaasti vuosina 2021–2022. Euroopan keskuspankki on sitoutunut hyvin
joustavaan rahapoliittiseen asenteeseen, ja korko-odotukset nousevat vain vähitellen
talouden elpymisen myötä. Kansallisella tasolla asuntojen hintojen oletetaan nousevan vain
marginaalisesti vuosina 2020–2021. Pandemian jälkeen, vuodesta 2022 lähtien asuntojen
hintainflaatio kiihtyy maltillisesti, kun henkilökohtaisten tulojen nousu tukee asuntojen
ostoaikeita.
Vahvassa (optimistisessa) skenaariossa koronapandemialla on perusskenaarioon verrat-
tuna lievempiä taloudellisia vaikutuksia ja skenaariossa oletetaan, että maailmankaupan ja
investointimenojen elpyminen on jonkin verran nopeampaa. Tämän seurauksena Suomen
bruttokansantuote laskee vähemmän vuonna 2020 ja kasvaa enemmän seuraavien
vuosien aikana. Vahvassa skenaariossa työttömyys saavutti huippunsa jo vuonna
2020. Kuluttaja- ja asuntohinnat kasvavat noin 2,0–2,5 % vauhdilla vuosina 2021–2022.
Tuotantokuilun kapeneminen ja inflaatio-odotusten elpyminen johtavat korkojen nousuun
hieman enemmän kuin perusskenaariossa.
Heikko (epäsuotuisa) skenaario edustaa näkemystä, jossa koronapandemia aiheuttaa
merkittäviä ja pitkäaikaisia vaurioita tuotantokapasiteetille. Talouden taantuma jatkuu
pitkälle vuoteen 2021. Työttömyys nousee enemmän ja pysyy korkeana paljon kauemmin
kuin perusskenaariossa. Deflaatiopaineet pitävät kuluttajahintaindeksin inflaation erittäin
alhaisena vuosina 2020–2021. Asuntomarkkinoiden kysynnän puute johtaa asuntojen
hintaindeksien suhteellisen voimakkaaseen laskuun. Pitkäaikainen taantuma aiheuttaa
jännitteitä rahoitusmarkkinoilla, mikä johtaa laajempaan riskipreemioon hinnoittelussa.
Alla olevassa taulukossa esitetään odotettavissa olevien luottotappioiden herkkyys
tulevaisuuteen suuntautuvalle informaatiolle olettaen heikon (epäsuotuisan) skenaarion
painon olevan 100 % vuoteen 2023 asti.
HERKKYYSANALYYSI
..
Käytetyt skenaario-
painotukset
Heikko skenaario
(100 %)
Odotettavissa olevat luottotappiot 844 1 083
Vastuiden osuus vaiheissa 2 ja 3 0,75 % 1,04 %
Herkkyysanalyysin lukuihin ei sisälly 31.12.2020 kirjattu harkinnanvarainen lisävaraus.
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Ongelmasaamiset
Ongelmasaamisina raportoidaan saamiset, jotka ovat yli 90 päivää erääntyneitä ja muita
riskillisiksi luokiteltuja saamisia sekä saamisia, joihin kohdistuu asiakkaan taloudellisista
vaikeuksista johtuva lainanhoitojousto.
Lainanhoitojoustot ovat asiakkaan aloitteesta sovittuja helpotuksia alkuperäiseen
maksuohjelmaan, ja niillä pyritään auttamaan asiakasta selviytymään väliaikaisista maksu-
vaikeuksista. Terveitä lainanhoitojoustosaamisia ovat koeajalla olevat järjestämättömistä
saamisista jo tervehtyneet lainanhoitojoustosaamiset tai saamiset, joissa lainanhoitojousto
on tehty sopimukseen, joka ei ollut järjestämätön. Muista kuin asiakkaan taloudellisista
vaikeuksista johtuneita maksuohjelmamuutoksia ei luokitella lainanhoitojoustoiksi. Kuntara-
hoitus katsoo kyseessä olevan lainahoitojousto, kun kyseiset myönnytykset tai muutokset
annetaan velallisen nykyisten tai odotettavissa olevien taloudellisten vaikeuksien perus-
teella, eikä yhtiö olisi suostunut niihin, jos velallinen olisi ollut hyvässä taloudellisessa tilassa.
ONGELMASAAMISET
..
Terveet
(performing)
saamiset
Järjestämättömät
(non-performing)
saamiset Saamiset yhteensä
Odotettavissa
olevat luottotappiot
saamisista Yhteensä
Yli 90 pv erääntyneet saamiset - - - - -
Todennäköisesti maksamatta jäävät - 116 263 116 263 -162 116 102
Lainanhoitojoustot 68 715 19 584 88 299 -288 88 010
Yhteensä 68 715 135 847 204 562 -450 204 112
ONGELMASAAMISET
..
Terveet
(performing)
saamiset
Järjestämättömät
(non-performing)
saamiset Saamiset yhteensä
Odotettavissa
olevat luottotappiot
saamisista Yhteensä
Yli 90 pv erääntyneet saamiset - - - - -
Todennäköisesti maksamatta jäävät - 61 682 61 682 -80 61 602
Lainanhoitojoustot 27 854 4 968 32 822 -27 32 795
Yhteensä 27 854 66 650 94 505 -107 94 398
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Koronapandemia vaikutti Kuntarahoituksen asiakkaiden taloustilanteeseen ja maksu-
valmiuteen. Kuntarahoitus tarjosi siksi asiakkailleen mahdollisuuden joustoihin lainojen
lyhennyksissä, jos koronapandemia vaikutti väliaikaisesti asiakkaan luotonhoitokykyyn.
Annetut lyhennysvapaat koskivat vuotta 2020 ja olivat pääosin pituudeltaan 6–9 kuukautta.
Perimättä jätetyt lyhennykset on pääosin siirretty laina-ajan loppuun lainan viimeisen
maksuerän yhteyteen. Suurin osa lyhennysvapaista myönnettiin huhti–toukokuun aikana.
Yhtiön leasingrahoitukseen ei ole kohdistunut vuokrahelpotuksia.
Tilikaudella asiakkaille annettiin lyhennysvapaita (lyhennysohjelman muutoksia) lainoihin,
joiden jäljellä oleva pääoma oli yhteensä 226 miljoonaa euroa (88 kpl), joista suurin
osa, jäljellä oleva pääoma 208 miljoonaa euroa (72 kpl), oli koronapandemiasta johtuvia
lyhennysvapaita. Lainoista, joille annettiin lyhennysvapaita, 82 miljoonaa euroa (57 kpl)
luokiteltiin lainanhoitojoustoksi, joista 64 miljoonaa euroa (35 kpl) oli terveitä lainanhoito-
joustosaamisia (vaihe 2 odotettavissa olevien luottotappioiden laskennassa) ja 18 miljoonaa
euroa (22 kpl) järjestämättömiä lainanhoitojoustosaamisia (vaihe 3 odotettavissa olevien
luottotappioiden laskennassa).
Toteutuneet luottotappiot
Kuntarahoituksella ei ole ollut toteutuneita lopullisia luottotappioita tilikauden tai
vertailukauden aikana.
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Liite 22. Osakkeet ja osuudet
.. Julkisesti noteeratut Muut Yhteensä , joista luottolaitoksissa
Pakotetusti käypään arvoon tulosvaikutteisesti - 27 27 -
Osakkeet ja osuudet samaan konserniin kuuluvissa yrityksissä - 656 656 -
Yhteensä - 683 683 -
, joista hankintamenoon - 656 656 -
Kuntarahoituksella ei ole käypään arvoon käyvän arvon rahaston kautta kirjattavia oman pääoman ehtoisia instrumentteja. Kuntarahoituksella ei ole osakelainauksen kohteena olevia
osakkeita ja osuuksia.
.. Julkisesti noteeratut Muut Yhteensä , joista luottolaitoksissa
Pakotetusti käypään arvoon tulosvaikutteisesti 9 769 27 9 797 -
Osakkeet ja osuudet samaan konserniin kuuluvissa yrityksissä - 656 656 -
Yhteensä 9 769 683 10 452 -
, joista hankintamenoon - 656 656 -
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Liite 23. Johdannaissopimukset
JOHDANNAISSOPIMUKSET
..
Kohde-etuuden nimellisarvo
Käypä arvo
Jäljellä oleva juoksuaika
Alle 1 vuotta 1–5 vuotta Yli 5 vuotta Yhteensä Positiivinen Negatiivinen
Johdannaissopimukset suojauslaskennassa
Korkojohdannaiset
Koronvaihtosopimukset 2 933 188 11 186 060 15 825 475 29 944 724 1 155 265 -470 736
, joista keskusvastapuoliselvitettävät 1 474 582 10 182 656 13 852 888 25 510 126 684 090 -314 856
Valuuttajohdannaiset
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset 1 577 593 7 155 034 1 105 354 9 837 981 369 605 -985 934
Johdannaissopimukset suojauslaskennassa yhteensä 4 510 781 18 341 095 16 930 830 39 782 706 1 524 870 -1 456 670
Johdannaissopimukset käypään arvoon tulosvaikutteisesti
Korkojohdannaiset
Koronvaihtosopimukset 3 800 843 9 751 683 5 000 317 18 552 843 749 891 -488 850
, joista keskusvastapuoliselvitettävät 2 784 644 6 910 928 1 515 808 11 211 380 5 605 -189 246
Korko-optiot - 40 000 - 40 000 106 -106
Valuuttajohdannaiset
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset 2 385 939 2 284 168 130 374 4 800 480 82 985 -713 063
Termiinisopimukset 3 516 421 - - 3 516 421 - -126 805
Osakejohdannaiset 932 553 - - 932 553 313 -75 076
Johdannaissopimukset käypään arvoon tulosvaikutteisesti yhteensä 10 635 756 12 075 850 5 130 691 27 842 297 833 293 -1 403 900
Johdannaissopimukset yhteensä 15 146 537 30 416 945 22 061 521 67 625 003 2 358 163 -2 860 570
Johdannaissopimukset käypään arvoon tulosvaikutteisesti sisältää kaikki Kuntarahoituksen johdannaissopimukset, jotka eivät ole suojauslaskennassa, vaikka ne olisi tehty
riskienhallintatarkoituksessa suojaaviksi. Tähän ryhmään lukeutuvat nimenomaisesti käypään arvoon tulosvaikutteisesti luokiteltujen rahoitusvarojen ja -velkojen suojaukseksi tehdyt
johdannaissopimukset, kuntien kanssa tehdyt johdannaissopimukset, kuntajohdannaisten suojaksi tehdyt johdannaissopimukset sekä taseen korkoriskin suojaukseksi tehdyt
johdannaissopimukset, joille ei ole määritelty yksilöityä suojauskohdetta.
Johdannaissopimuksista saadut tai maksetut korot sisältyvät taseen eriin Siirtosaamiset ja maksetut ennakot ja Siirtovelat ja saadut ennakot.
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
JOHDANNAISSOPIMUKSET
..
Kohde-etuuden nimellisarvo
Käypä arvo
Jäljellä oleva juoksuaika
Alle 1 vuotta 1–5 vuotta Yli 5 vuotta Yhteensä Positiivinen Negatiivinen
Johdannaissopimukset suojauslaskennassa
Korkojohdannaiset
Koronvaihtosopimukset 2 048 695 9 799 601 11 559 243 23 407 538 811 648 -346 270
, joista keskusvastapuoliselvitettävät 934 155 7 260 466 9 065 291 17 259 913 368 439 -202 025
Valuuttajohdannaiset
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset 2 845 533 7 733 901 1 044 699 11 624 134 572 655 -497 034
Johdannaissopimukset suojauslaskennassa yhteensä 4 894 228 17 533 502 12 603 942 35 031 672 1 384 303 -843 304
Johdannaissopimukset käypään arvoon tulosvaikutteisesti
Korkojohdannaiset
Koronvaihtosopimukset 2 457 175 11 119 011 5 072 029 18 648 214 608 438 -375 507
, joista keskusvastapuoliselvitettävät 518 410 8 221 487 1 172 175 9 912 071 10 769 -116 120
Korko-optiot 35 40 000 - 40 035 225 -225
Valuuttajohdannaiset
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset 4 286 054 2 351 154 271 291 6 908 499 209 582 -443 720
Termiinisopimukset 2 044 786 490 839 - 2 535 624 2 183 -25 303
Osakejohdannaiset 1 585 879 18 969 - 1 604 848 40 268 -73 951
Johdannaissopimukset käypään arvoon tulosvaikutteisesti yhteensä 10 373 929 14 019 972 5 343 320 29 737 220 860 695 -918 706
Johdannaissopimukset yhteensä 15 268 157 31 553 474 17 947 262 64 768 893 2 244 997 -1 762 010
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Liite 24. Suojauslaskenta
SUOJAUSLASKENTA
.. Nimellisarvo
Käyvän arvon
suojauslaskenta
yhteensä
IAS 39 portfolio-
suojauslaskenta
IFRS 9 käyvän arvon
suojauslaskenta
IFRS 9 käyvän arvon
suojauslaskenta
sis. Cost-of-Hedging
Varat
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 11 183 657 11 614 114 11 483 819 130 295 -
Leasingkohteet 211 223 215 444 - 215 444 -
Varat yhteensä 11 394 880 11 829 557 11 483 819 345 739 -
Velat
Velat luottolaitoksille 55 000 68 800 - 68 800 -
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 1 853 956 2 246 352 - 2 181 931 64 421
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 21 260 721 22 077 489 - 11 898 132 10 179 357
Velat yhteensä 23 169 677 24 392 642 - 14 148 863 10 243 779
Kuntarahoituksen korko- ja valuuttakurssiriskejä hallitaan johdannaisten avulla.
Markkinariskipolitiikan mukaisesti suojausstrategiana on pääsääntöisesti suojata
rahoitusvarojen ja -velkojen merkittävät valuutta- ja korkoriskit erien osalta, joiden
maturiteetti ylittää vuoden. Näin ollen ulkomaan valuutan määräiset erät muunnetaan
euromääräisiksi, kiinteät ja pitkiin viitekorkoihin sidotut korkoehdot vaihdetaan
koronvaihtosopimuksilla ehdoiltaan lyhyempiin vaihtuviin korkoihin. Kuntarahoituksen
markkinariskien suojaamiseen liittyvät riskienhallintaperiaatteet kuvataan tarkemmin
konsernitilinpäätöksen liitteessä 2 Riskienhallinnan periaatteet ja konsernin riskiasema.
Kuntarahoitus soveltaa sekä IFRS 9 -standardin mukaista käyvän arvon suojauslaskentaa,
että IAS 39 -standardin mukaista käyvän arvon portfoliosuojauslaskentaa. Kuntarahoitus
ei sovella rahavirran suojauslaskentaa. Suojauslaskentaan liittyvät laatimisperiaatteet
kuvataan konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteiden (Liite 1) kohdassa Suojauslaskenta.
Alla olevassa taulukossa esitetään suojauslaskennan kohteena olevat varat ja velat
tase-erien mukaisesti jaoteltuna IAS 39 -standardin mukaiseen portfoliosuojauslaskentaan
ja IFRS 9 -standardin mukaiseen käyvän arvon suojauslaskentaan, joka on edelleen
jaettu kahteen osaan sen perusteella sovelletaanko suojauksessa suojauskustannuksen
eriyttämistä (Cost-of-Hedging).
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Viereisessä taulukossa esitetään suojauskohteen suojatun
riskin ja suojausinstrumentin kumulatiivinen käypä arvo
tilikauden alussa ja lopussa sekä käyvän arvon muutokset
tilikauden aikana. Taulukossa esitettävät luvut eivät pidä
sisällään suojausinstrumenttien ja suojauskohteiden
valuuttakurssieroista johtuvia käyvän arvon muutoksia,
jotka kirjataan tuloslaskelmassa erään Arvopaperikaupan
ja valuuttatoiminnan nettotuotot. Edellä mainitusta syystä
johtuen suojausinstrumenttien yhteissumma ei täsmää
liitteessä 23 Johdannaissopimukset esitettävään erään
Johdannaissopimukset suojauslaskennassa yhteensä.
Suojauskohteiden käyvän arvon muutos suojatun riskin
osalta ja niitä suojaavien johdannaisten muut käyvän arvon
muutokset kirjataan tuloslaskelmassa erään Suojauslas-
kennan nettotulos. Suojaussuhteen tehoton osuus näkyy
siten tässä tuloslaskelmaerässä. Arvopaperikaupan ja
valuuttatoiminnan nettotuotot eritellään liitteessä 6 ja
suojauslaskennan nettotulos liitteessä 9.
Markkinakäytännön ja IFRS 13 -standardin mukaisesti
Kuntarahoitus diskonttaa suojauskohteet swap-käyrällä,
kun ne arvostetaan suojatun riskin osalta käypään arvoon.
Johdannaissopimukset taas diskontataan OIS-käyrällä.
Ero käytetyissä diskonttokäyrissä aiheuttaa merkittävän
osan Kuntarahoituksen suojauslaskennan tehottomuu-
desta. Lisäksi tehottomuutta voi jossain määrin syntyä
myös eroista pääomissa, päivälaskentamenetelmissä tai
kassavirtojen ajoittumisessa.
ARVOSTUS SUOJATUN RISKIN OSALTA
31.12.2020 1.1.2020
Tulosvaikutus
vuonna 2020
Varat
IAS 39 portfoliosuojauslaskenta
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 464 688 303 139 161 548
Johdannaissopimukset suojauslaskennassa -428 083 -276 831 -151 252
Kertyneen käyvän arvon jaksotus suojauslaskennan lopettamisesta 47 - 47
IAS 39 portfoliosuojauslaskenta netto 36 653 26 308 10 344
IFRS 9 käyvän arvon suojauslaskenta
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 37 203 29 330 7 873
Leasingkohteet 4 221 1 605 2 616
Johdannaissopimukset suojauslaskennassa -42 044 -33 193 -8 851
IFRS 9 käyvän arvon suojauslaskenta netto -620 -2 258 1 638
Velat
IFRS 9 käyvän arvon suojauslaskenta
Velat luottolaitoksille -13 800 -12 916 -884
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille -481 546 -434 953 -46 593
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat -859 986 -524 923 -335 063
Johdannaissopimukset suojauslaskennassa 1 340 456 963 674 376 782
IFRS 9 käyvän arvon suojauslaskenta netto -14 876 -9 118 -5 757
IBOR -uudistukseen liittyvät kompensaatiot * -2 041 - -2 041
Suojauslaskenta yhteensä 19 115 14 932 4 183
* Kompensaatiot liittyvät meneillään olevaan IBOR-uudistukseen, josta kerrotaan tarkemmin konsernitilinpäätöksen
laatimisperiaatteissa (Liite 1) kohdassa IBOR-uudistus.
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Viereisessä taulukossa esitetään koron- ja valuutanvaihto-
sopimusten (cross currency swaps) suojauskustannuksen
(Cost-of-Hedging) vaikutus oman pääoman Suojauskus-
tannusrahastoon. Luvut esitetään verojen jälkeen.
Kaikissa valuuttamääräisissä suojaussuhteissa Kunta-
rahoitus on ottanut käyttöön ns. suojauskustannuksen
eriyttämisen (Cost-of-Hedging). Jokaisen suojaussuhteen
osalta, kun koron- ja valuutanvaihtosopimus määritetään
suojausinstrumentiksi, eri valuuttojen välinen viite-
koronvaihtosopimuksen preemio (cross currency basis)
erotetaan ja jätetään suojaussuhteen ulkopuolelle.
Johdannaisen koko käyvän arvon muutoksen ja
suojaussuhteeseen määritetyn osuuden käyvän arvon
muutoksen erotus kirjataan suojauskustannuksena Suo-
jauskustannusrahastoon. Muutokset eri valuuttojen välisten
viitekoronvaihtosopimusten preemioissa eivät siten luo
tehottomuutta suojaussuhteeseen.
SUOJAUSLASKENNAN VAIKUTUS OMAN PÄÄOMAN ERIIN
31.12.2020 1.1.2020
Vaikutus Suojaus-
kustannus rahastoon
Suojauskustannus (Cost-of-Hedging)
Johdannaissopimukset suojauslaskennassa 15 624 28 075 -12 451
Yhteensä 15 624 28 075 -12 451
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Alla olevassa taulukossa esitetään suojauslaskennan kumulatiivinen tehokkuus suojauskohteittain. Lisäksi taulukossa esitetään käytetyt suojausinstrumentit.
SUOJAUSLASKENNAN TEHOKKUUS SUOJAUSKOHTEITTAIN
..
Suojausinstrumentti
Voitot/tappiot suojaussuhteesta
Suojaussuhteen
tehoton osuusSUOJAUSKOHDE Suojauskohde Suojausinstrumentti
Varat
IAS 39 portfoliosuojauslaskenta
Kiinteäkorkoiset ja pitkiin viitekorkoihin sidotut lainat Korkojohdannainen 464 688 -428 083 36 605
IFRS 9 käyvän arvon suojauslaskenta
Strukturoitu antolainaus Korkojohdannainen 37 203 -37 739 -537
Kiinteäkorkoinen ja pitkiin viitekorkoihin sidottu leasing Korkojohdannainen 4 221 -4 305 -84
Varat yhteensä 506 111 -470 126 35 985
Velat
IFRS 9 käyvän arvon suojauslaskenta
Euromääräiset rahoitusvelat Korkojohdannainen -952 949 945 353 -7 596
Valuuttamääräiset rahoitusvelat
Valuuttajohdannainen (koron- ja
valuutanvaihtosopimukset)
Korkojohdannainen -402 383 395 103 -7 280
Velat yhteensä -1 355 332 1 340 456 -14 876
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
SUOJAUSLASKENTA
.. Nimellisarvo
Käyvän arvon
suojauslaskenta
yhteensä
IAS 39 portfolio-
suojaus laskenta
IFRS 9
käyvän arvon
suojauslaskenta
IFRS 9 käyvän arvon
suojauslaskenta
sis. Cost-of-Hedging
Varat
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 8 256 680 8 546 257 8 420 004 126 253 -
Leasingkohteet 181 261 182 865 - 182 865 -
Varat yhteensä 8 437 941 8 729 122 8 420 004 309 118 -
Velat
Velat luottolaitoksille 70 000 82 916 - 82 916 -
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 1 968 524 2 313 414 - 2 162 575 150 839
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 18 042 510 18 391 689 - 6 668 732 11 722 957
Velat yhteensä 20 081 034 20 788 019 - 8 914 223 11 873 796
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
ARVOSTUS SUOJATUN RISKIN OSALTA
31.12.2019 1.1.2019
Tulosvaikutus
vuonna 2019
Varat
IAS 39 portfoliosuojauslaskenta
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 303 139 155 610 147 530
Johdannaissopimukset suojauslaskennassa -276 831 -127 621 -149 210
IAS 39 portfoliosuojauslaskenta netto 26 308 27 989 -1 681
IFRS 9 käyvän arvon suojauslaskenta
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 29 330 21 574 7 755
Leasingkohteet 1 605 1 178 427
Johdannaissopimukset suojauslaskennassa -33 193 -23 636 -9 556
IFRS 9 käyvän arvon suojauslaskenta netto -2 258 -884 -1 374
Velat
IFRS 9 käyvän arvon suojauslaskenta
Velat luottolaitoksille -12 916 -11 845 -1 071
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille -434 953 -339 599 -95 353
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat -524 923 -73 869 -451 054
Johdannaissopimukset suojauslaskennassa 963 674 432 237 531 436
IFRS 9 käyvän arvon suojauslaskenta netto -9 118 6 924 -16 042
Suojauslaskenta yhteensä 14 932 34 029 -19 097
SUOJAUSLASKENNAN VAIKUTUS OMAN PÄÄOMAN ERIIN
31.12.2019 1.1.2019
Vaikutus Suojaus-
kustannusrahastoon
Suojauskustannus (Cost-of-Hedging)
Johdannaissopimukset suojauslaskennassa 28 075 14 235 13 840
Yhteensä 28 075 14 235 13 840
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
SUOJAUSLASKENNAN TEHOKKUUS SUOJAUSKOHTEITTAIN
..
Suojausinstrumentti
Voitot/tappiot suojaussuhteesta
Suojaussuhteen
tehoton osuusSUOJAUSKOHDE Suojauskohde Suojausinstrumentti
Varat
IAS 39 portfoliosuojauslaskenta
Kiinteäkorkoiset ja pitkiin viitekorkoihin sidotut lainat Korkojohdannainen 303 139 -276 831 26 308
IFRS 9 käyvän arvon suojauslaskenta
Strukturoitu antolainaus Korkojohdannainen 29 330 -31 086 -1 756
Kiinteäkorkoinen ja pitkiin viitekorkoihin sidottu leasing Korkojohdannainen 1 605 -2 107 -502
Varat yhteensä 334 074 -310 024 24 050
Velat
IFRS 9 käyvän arvon suojauslaskenta
Euromääräiset rahoitusvelat Korkojohdannainen -693 747 697 685 3 938
Valuuttamääräiset rahoitusvelat
Valuuttajohdannainen (koron- ja
valuutanvaihtosopimukset)
Korkojohdannainen -279 045 265 988 -13 057
Velat yhteensä -972 792 963 674 -9 118
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Liite 25. Aineettomat hyödykkeet
Liite 26. Aineelliset hyödykkeet
31.12.2020 31.12.2019
IT-järjestelmät 17 346 14 704
Muut aineettomat hyödykkeet 12 16
Yhteensä 17 358 14 719
Aineettomissa hyödykkeissä ei ole muita kehittämismenoja eikä liikearvoa.
31.12.2020 31.12.2019
Muut kiinteistöosakkeet 299 299
Käyttöoikeusomaisuuserät 5 588 6 860
Muut aineelliset hyödykkeet 4 093 1 380
Yhteensä 9 980 8 539
Kuntarahoituksella ei ole sijoituskiinteistöjä.
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Liite 27. Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden muutokset tilikauden aikana
Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet
Yhteensä
Muut kiinteistöt ja
kiinteistöosakkeet
Muut aineelliset
hyödykkeet
Käyttöoikeus-
omaisuuserät Yhteensä
Hankintameno 1.1.2020 27 266 299 4 062 8 355 12 716
+ Lisäykset 5 924 - 3 644 295 3 939
– Vähennykset - - -343 -79 -422
Hankintameno 31.12.2020 33 190 299 7 363 8 570 16 233
Kertyneet poistot 1.1.2020 12 547 - 2 682 1 494 4 177
– Vähennysten kertyneet poistot - - -252 -66 -318
+ Tilikauden poisto 3 285 - 840 1 554 2 394
Kertyneet poistot 31.12.2020 15 831 - 3 271 2 982 6 253
Kirjanpitoarvo 31.12.2020 17 358 299 4 093 5 588 9 980
Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet
Yhteensä
Muut kiinteistöt ja
kiinteistöosakkeet
Muut aineelliset
hyödykkeet
Käyttöoikeus-
omaisuuserät Yhteensä
Hankintameno 1.1.2019 25 070 299 4 820 8 188 13 307
+ Lisäykset 3 757 - 271 167 438
– Vähennykset -1 561 - -1 029 - -1 029
Hankintameno 31.12.2019 27 266 299 4 062 8 355 12 716
Kertyneet poistot 1.1.2019 10 166 - 2 755 - 2 755
– Vähennysten kertyneet poistot -1 561 - -709 - -709
+ Tilikauden poisto 3 942 - 637 1 494 2 131
Kertyneet poistot 31.12.2019 12 547 - 2 682 1 494 4 177
Kirjanpitoarvo 31.12.2019 14 719 299 1 380 6 860 8 539
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Liite 28. Muut varat
31.12.2020 31.12.2019
Laskutetut leasingvuokrat 11 185 8 984
Johdannaissopimuksiin liittyvät vakuussaamiset keskusvastapuolelta * 243 269 158 494
Muut 5 181 2 585
Yhteensä 259 635 170 063
* Vakuussaamisiin sisältyy 4 tuhannen euron (4 tuhatta euroa) odotettavissa oleva luottotappio.
Yhtiöllä ei ollut maksujenvälityssaamisia 31.12.2020 tai 31.12.2019.
Liite 29. Siirtosaamiset ja maksetut ennakot
31.12.2020 31.12.2019
Korkosaamiset 198 057 231 777
Muut siirtosaamiset * 5 637 9 182
Ennakkomaksut -152 1 470
Yhteensä 203 542 242 428
* Erä koostuu pääasiassa verosaamisista.
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Liite 30. Laskennalliset verosaamiset ja -velat
LASKENNALLISET VEROVELAT 1.1.2020
Kirjattu
tuloslaskelmaan
Kirjattu omaan
pääomaan
Maksettu
tilikauden aikana 31.12.2020
Käyvän arvon rahastosta 10 467 - -6 413 - 4 054
Yhteensä 10 467 - -6 413 - 4 054
Vapaaehtoiseen luottotappiovaraukseen ja poistoeroon sisältyy kirjaamatonta laskennallista verovelkaa yhteensä 273 611 tuhatta euroa.
Yhtiöllä ei ollut laskennallisia verosaamisia 31.12.2020.
LASKENNALLISET VEROVELAT 1.1.2019
Kirjattu
tuloslaskelmaan
Kirjattu omaan
pääomaan
Maksettu
tilikauden aikana 31.12.2019
Käyvän arvon rahastosta 4 922 - 5 545 - 10 467
Rahoitusvarojen ja -velkojen uudelleenarvostamisesta IFRS 9 -siirtymässä 1.1.2018 5 707 - - -5 707 -
Yhteensä 10 629 - 5 545 -5 707 10 467
Vapaaehtoiseen luottotappiovaraukseen ja poistoeroon sisältyy kirjaamatonta laskennallista verovelkaa yhteensä 243 638 tuhatta euroa.
Yhtiöllä ei ollut laskennallisia verosaamisia 31.12.2019.
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Liite 31. Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat
31.12.2020 31.12.2019
Kirjanpitoarvo Nimellisarvo Kirjanpitoarvo Nimellisarvo
Joukkovelkakirjalainat 29 016 086 28 671 412 27 255 873 27 361 959
Muut * 3 895 820 3 896 421 2 727 712 2 735 624
Yhteensä 32 911 906 32 567 833 29 983 585 30 097 583
* Erässä esitetään Kuntarahoituksen lyhytaikaiset velkakirjalainat.
Kuntarahoituksen varainhankinta on Kuntien takauskeskuksen takaamaa.
MERKITTÄVIMMÄT LIIKKEESEENLASKUT TILIKAUDEN AIKANA Arvopäivä Eräpäivä Korko-%
Nimellisarvo
(1 000) Valuutta
Kiinteäkorkoinen viitelaina, laskettu liikkeelle MTN-ohjelman alla 15.1.2020 15.11.2024 0,000 % 1 500 000 EUR
Kiinteäkorkoinen viitelaina, laskettu liikkeelle MTN-ohjelman alla 22.4.2020 22.4.2025 0,000 % 1 000 000 EUR
Kiinteäkorkoinen viitelaina, laskettu liikkeelle MTN-ohjelman alla 14.10.2020 14.10.2030 0,000 % 500 000 EUR
Kiinteäkorkoinen viitelaina, laskettu liikkeelle MTN-ohjelman alla 1.7.2020 1.9.2023 0,375 % 1 000 000 USD
Kiinteäkorkoinen viitelaina, laskettu liikkeelle MTN-ohjelman alla 10.9.2020 10.9.2035 0,050 % 500 000 EUR
Liikkeeseenlaskut on sisällytetty yllä olevaan taulukkoon arvopäivän mukaisesti. Ohjelmaa koskeva esite on saatavissa englanninkielisenä verkkosivuilta osoitteesta
www.munifin.fi/investor-relations.
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
LIIKKEESEEN LASKETTUJEN VELKOJEN TÄSMÄYTYSLASKELMA
Velat luottolaitoksille
Velat yleisölle ja
julkisyhteisölle
Yleiseen liikkeeseen
lasketut velkakirjat
Kirjanpitoarvo 1.1.2020 82 916 3 862 053 29 983 585
Liiketoiminnan rahavirtojen muutokset
Liikkeeseen laskettujen velkojen lisäykset 1 288 567 108 792 9 031 390
Sijoitustodistusten lisäykset "Muut" - - 14 442 817
Lisäykset yhteensä 1 288 567 108 792 23 474 207
Liikkeeseen laskettujen velkojen vähennykset -34 608 -155 105 -6 619 454
Sijoitustodistusten vähennykset "Muut" - - -13 274 709
Vähennykset yhteensä -34 608 -155 105 -19 894 163
Liiketoiminnan rahavirtojen muutokset yhteensä 1 253 959 -46 314 3 580 044
Tasearvon muutos sisältäen arvostukset ja valuuttakurssimuutokset 6 483 68 287 -651 724
Kirjanpitoarvo 31.12.2020 1 343 358 3 884 026 32 911 906
LIIKKEESEEN LASKETTUJEN VELKOJEN TÄSMÄYTYSLASKELMA
Velat luottolaitoksille
Velat yleisölle ja
julkisyhteisölle
Yleiseen liikkeeseen
lasketut velkakirjat
Kirjanpitoarvo 1.1.2019 83 244 3 870 918 26 901 998
Liiketoiminnan rahavirtojen muutokset
Liikkeeseen laskettujen velkojen lisäykset 62 891 19 832 6 948 465
Sijoitustodistusten lisäykset "Muut" - - 9 611 202
Lisäykset yhteensä 62 891 19 832 16 559 666
Liikkeeseen laskettujen velkojen vähennykset -50 375 -220 667 -4 620 310
Sijoitustodistusten vähennykset "Muut" - - -9 945 314
Vähennykset yhteensä -50 375 -220 667 -14 565 624
Liiketoiminnan rahavirtojen muutokset yhteensä 12 517 -200 835 1 994 043
Tasearvon muutos sisältäen arvostukset ja valuuttakurssimuutokset -12 845 191 970 1 087 544
Kirjanpitoarvo 31.12.2019 82 916 3 862 053 29 983 585
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Liite 32. Muut velat
31.12.2020 31.12.2019
Pakolliset varaukset
Uudelleenjärjestelyvaraus 504 -
Muut velat
Vuokrasopimusvelat 5 660 6 906
Johdannaissopimuksiin liittyvät vakuusvelat keskusvastapuolelle 231 180 96 239
Muut velat 9 199 12 542
Yhteensä 246 543 115 686
Uudelleenjärjestelyvaraus liittyy Kuntarahoituksen toimintojen uudelleenorganisointiin ja uudelleenorganisoinnin johdosta tilikauden 2020 aikana läpikäytyihin yhteistoimintaneuvotteluihin.
Uudelleenjärjestelyvaraus
Kirjanpitoarvo 1.1.2020 -
Varausten lisäykset 578
Käytetyt varaukset -74
Kirjanpitoarvo 31.12.2020 504
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Liite 33. Siirtovelat ja saadut ennakot
31.12.2020 31.12.2019
Korkovelat 143 853 176 322
Muut siirtovelat 6 935 5 022
Saadut ennakot * 13 175 10 999
Yhteensä 163 963 192 343
* Erä koostuu pääasiassa leasingennakoista.
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Liite 34. Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla
.. Valuutta Nimellisarvo Kirjanpitoarvo Korkosidonta
Takaisinmaksu
aikaisintaan
AT1-pääomalaina EUR 350 000 349 388 Kiinteä 1.4.2022
Yhteensä 350 000 349 388
.. Valuutta Nimellisarvo Kirjanpitoarvo Korkosidonta
Takaisinmaksu
aikaisintaan
AT1-pääomalaina EUR 350 000 348 896 Kiinteä 1.4.2022
Yhteensä 350 000 348 896
Laina on ensisijaiseen lisäpääomaan luettava erityisehtoinen ja vakuudeton joukkovelka-
kirjalaina, jonka ehdot on laadittu täyttämään vakavaraisuusasetuksessa (EU 575/2013)
asetetut niin sanotun AT1-pääomalainan vaatimukset. Lainalla ei ole eräpäivää. Lainalle
voidaan maksaa korkoa vain jakokelpoisista varoista vakavaraisuusasetuksessa asetetuin
edellytyksin, ja yhtiö päättää, maksetaanko lainalle korkoa koronmaksupäivänä. Koron
maksun peruutus on lopullinen, eikä maksamatta jäänyttä korkoa lisätä lainan pääomaan.
Lainan pääoma kirjataan alas, jos yhtiön ydinpääoman (CET1) suhde riskipainotettuihin
saamisiin on pienempi kuin 5,125 %. Yhtiö voi päättää lainan pääoman takaisinkirjaamisesta
osaksi tai kokonaan, jos vakavaraisuusasetus tämän mahdollistaa yhtiön taloudellisen tilan
parantumisen perusteella. Yhtiöllä on oikeus, muttei velvollisuutta 1.4.2022 ja sen jälkeen
vuosittain koronmaksupäivänä lunastaa laina takaisin, mikäli valvova viranomainen on
etukäteen hyväksynyt takaisinmaksun. Valvovalla viranomaisella on mahdollisuus antaa
lupa lainan takaisinmaksuun myös erityisestä syystä, esimerkiksi jos lainsäädäntö tai
viranomaiskäytäntö muuttuisi niin, että korkojen täysi vähennysoikeus menetetään tai
mikäli yhtiö joutuisi maksamaan lainan ehdoissa mainittuja lisäsuorituksia. Viranomainen
voi myöntää luvan takaisinmaksuun myös, jos lainan viranomaisluokituksessa tapahtuu
muutos, jonka johdosta laina todennäköisesti suljettaisiin omien varojen ulkopuolelle
tai luokiteltaisiin uudelleen laadultaan alempiarvoisiksi omiksi varoiksi. Lainan pääoma,
korko ja muu hyvitys maksetaan takaisin yhtiön purkautuessa ja konkurssissa kaikkia
muita ylempitasoisia velkoja huonommalla etuoikeudella. AT1-pääomalaina on konserni-
tilinpäätöksessä oman pääoman ehtoinen instrumentti ja emoyhtiön tilinpäätöksessä se on
kirjattu velaksi tase-erään Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla.
Velan ehdot:
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Liite 35. Kriisinratkaisusta annetun lain (1194/2014) mukaiset velat
Kuntarahoituksen kriisinratkaisuviranomainen on EU:n yhteinen kriisinratkaisuneuvosto
(Single Resolution Board, SRB). Yhteinen kriisinratkaisuneuvosto on asettamassa
Kuntarahoitukselle sitovaa omien varojen ja alentamiskelpoisten velkojen
vähimmäismäärää koskevaa vaatimusta (Minimum Requirement for own funds and
Eligible Liabilities, MREL). Kuntarahoitus odottaa päätöksen tulevan alkuvuoden 2021
aikana ja vaatimus astunee voimaan vuoden 2022 alusta. Kuntarahoituksen omien
varojen ja alentamiskelpoisten velkojen yhteismäärän arvioidaan ylittävän selvästi
Kuntarahoitukselle asetettavan vähimmäisvaatimuksen.
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Liite 36. Rahoitusvarojen ja -velkojen maturiteettijakauma tasearvoin
RAHOITUSVARAT
.. 0–3 kuukautta 3–12 kuukautta 1–5 vuotta 5–10 vuotta yli 10 vuotta Yhteensä
Käteiset varat 5 565 801 - - - - 5 565 801
Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset 275 640 493 648 2 448 794 731 904 - 3 949 985
Saamiset luottolaitoksilta 1 805 991 - 34 989 - - 1 840 980
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 353 592 1 548 268 6 309 301 6 061 806 12 658 418 26 931 384
Leasingkohteet * 8 059 19 545 64 691 37 320 85 829 215 444
Saamistodistukset 1 198 896 267 405 289 022 57 905 - 1 813 228
Osakkeet ja osuudet - - - - 27 27
Osakkeet ja osuudet saman konsernin yrityksissä - - - - 656 656
Johdannaissopimukset 21 851 86 840 551 548 718 929 978 995 2 358 163
Muut varat ** 243 269 - - - - 243 269
Yhteensä 9 473 100 2 415 705 9 698 345 7 607 864 13 723 925 42 918 938
* Erä sisältää leasingsaamiset, jotka ovat suojauskohteena käyvän arvon suojauslaskennassa. Suojauslaskennan ulkopuolella olevia leasingsaamisia ei ole esitetty taulukossa,
sillä leasing ei ole IFRS 9 -standardin mukainen rahoitusvara.
** Erä sisältää keskusvastapuolelle annetun käteisvakuuden.
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
RAHOITUSVELAT
.. 0–3 kuukautta 3–12 kuukautta 1–5 vuotta 5–10 vuotta yli 10 vuotta Yhteensä
Velat luottolaitoksille 658 120 1 250 000 24 558 34 106 34 694 2 001 478
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 118 097 342 933 777 940 1 257 086 1 387 970 3 884 026
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 6 285 271 3 729 067 15 784 772 4 702 293 2 410 503 32 911 906
Johdannaissopimukset 799 531 143 081 1 119 670 200 609 597 678 2 860 570
Muut velat * 231 570 1 177 4 093 - - 236 840
, joista vuokrasopimusvelat 390 1 177 4 093 - - 5 660
Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla - - 349 388 - - 349 388
Yhteensä 8 092 589 5 466 259 18 060 422 6 194 095 4 430 845 42 244 209
* Erä sisältää keskusvastapuolelta saadun käteisvakuuden ja IFRS 16 -standardin mukaisen vuokrasopimusvelan.
Velat ja niitä suojaavat johdannaiset, joissa on ennenaikaisen eräännyttämisen mahdollisuus, ovat taulukossa sen mukaisessa maturiteettiluokassa,
jolloin eräännyttäminen olisi ensimmäisen kerran mahdollista. Yhtiön arvio on, että velkoja tullaan vuoden 2021 aikana eräännyttämään ennenaikaisesti 30–50 %.
Vuoden 2020 aikana erääntyi tällaisia velkoja ennenaikaisesti 34 %.
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
RAHOITUSVARAT
.. 0–3 kuukautta 3–12 kuukautta 1–5 vuotta 5–10 vuotta yli 10 vuotta Yhteensä
Käteiset varat 4 909 338 - - - - 4 909 338
Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset 326 938 763 054 2 520 163 479 365 - 4 089 519
Saamiset luottolaitoksilta 793 168 - 24 293 - - 817 462
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 287 996 1 387 918 5 644 387 4 819 318 11 830 354 23 969 974
Leasingkohteet 6 745 18 251 58 470 35 274 64 125 182 865
Saamistodistukset 886 063 385 427 324 257 31 051 - 1 626 798
Osakkeet ja osuudet - - - - 9 797 9 797
Osakkeet ja osuudet saman konsernin yrityksissä - - - - 656 656
Johdannaissopimukset 135 426 86 165 664 050 541 895 817 461 2 244 997
Muut varat 158 494 - - - - 158 494
Yhteensä 7 504 169 2 640 815 9 235 621 5 906 903 12 722 392 38 009 900
RAHOITUSVELAT
.. 0–3 kuukautta 3–12 kuukautta 1–5 vuotta 5–10 vuotta yli 10 vuotta Yhteensä
Velat luottolaitoksille 1 095 340 - - 20 025 62 891 1 178 256
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille - 103 922 938 253 1 315 413 1 504 465 3 862 053
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 6 690 700 3 948 367 13 641 920 3 946 765 1 755 834 29 983 585
Johdannaissopimukset 444 670 235 078 537 835 151 611 392 817 1 762 010
Muut velat 96 621 1 104 5 420 - - 103 144
, joista vuokrasopimusvelat 382 1 104 5 420 - - 6 906
Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla - - 348 896 - - 348 896
Yhteensä 8 327 330 4 288 470 15 472 325 5 433 813 3 716 007 37 237 945
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Liite 37. Tase-erien jakautuminen koti- ja ulkomaan rahan määräisiin eriin
VASTAAVAA
.. Kotimaan raha Ulkomaan raha Yhteensä
, josta samaan
konsernin kuuluvilta
Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset 3 949 985 - 3 949 985 -
Saamiset luottolaitoksilta 1 679 345 161 635 1 840 980 -
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 26 931 384 - 26 931 384 -
Leasingkohteet 1 090 940 - 1 090 940 -
Saamistodistukset 1 768 853 44 375 1 813 228 -
Johdannaissopimukset 2 199 419 158 744 2 358 163 -
Muu omaisuus ml. käteiset varat 6 056 999 - 6 056 999 656
Yhteensä 43 676 926 364 755 44 041 681 656
VASTATTAVAA
.. Kotimaan raha Ulkomaan raha Yhteensä
, josta samaan
konsernin kuuluvilta
Velat luottolaitoksille 2 001 478 - 2 001 478 -
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 3 796 824 87 202 3 884 026 -
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 14 027 359 18 884 547 32 911 906 -
Johdannaissopimukset 2 734 091 126 479 2 860 570 -
Muut velat ml. tilinpäätössiirrot ja oma pääoma 1 874 810 159 503 2 034 313 53
Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla 349 388 - 349 388 -
Yhteensä 24 783 950 19 257 731 44 041 681 53
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
VASTAAVAA
.. Kotimaan raha Ulkomaan raha Yhteensä
, josta samaan
konsernin kuuluvilta
Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset 4 080 114 9 406 4 089 519 -
Saamiset luottolaitoksilta 739 803 77 659 817 462 -
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 23 969 974 - 23 969 974 -
Leasingkohteet 828 458 - 828 458 -
Saamistodistukset 1 472 706 154 092 1 626 798 -
Johdannaissopimukset 1 319 007 925 990 2 244 997 -
Muu omaisuus ml. käteiset varat 5 355 540 - 5 355 540 656
Yhteensä 37 765 602 1 167 146 38 932 749 656
VASTATTAVAA
.. Kotimaan raha Ulkomaan raha Yhteensä
, josta samaan
konsernin kuuluvilta
Velat luottolaitoksille 1 178 256 - 1 178 256 -
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 3 688 168 173 885 3 862 053 -
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 7 899 909 22 083 677 29 983 585 -
Johdannaissopimukset 706 278 1 055 732 1 762 010 -
Muut velat ml. tilinpäätössiirrot ja oma pääoma 1 722 272 75 676 1 797 948 26
Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla 348 896 - 348 896 -
Yhteensä 15 543 779 23 388 969 38 932 749 26
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Liite 39. Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot ja kirjanpitoarvot
RAHOITUSVARAT
31.12.2020 31.12.2019
Kirjanpitoarvo Käypä arvo Kirjanpitoarvo Käypä arvo
Käteiset varat 5 565 801 5 565 801 4 909 338 4 909 338
Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset 3 949 985 3 949 985 4 089 519 4 089 519
Saamiset luottolaitoksilta 1 840 980 1 840 980 817 462 817 462
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 26 931 384 29 415 707 23 969 974 26 067 416
Leasingkohteet * 215 444 228 011 182 865 193 134
Saamistodistukset 1 813 228 1 813 808 1 626 798 1 627 420
Osakkeet ja osuudet 27 27 9 797 9 797
Osakkeet ja osuudet samaan konserniin kuuluvissa yrityksissä 656 656 656 656
Johdannaissopimukset 2 358 163 2 358 163 2 244 997 2 244 997
Muut varat ** 243 269 243 269 158 494 158 494
Yhteensä 42 918 938 45 416 406 38 009 900 40 118 234
* Erä sisältää leasingsaamiset, jotka ovat suojauskohteena käyvän arvon suojauslaskennassa. Suojauslaskennan ulkopuolella olevia leasingsaamisia ei ole esitetty taulukossa,
sillä leasing ei ole IFRS 9 -standardin mukainen rahoitusvara.
** Erä sisältää keskusvastapuolelle annetun käteisvakuuden.
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
RAHOITUSVELAT
31.12.2020 31.12.2019
Kirjanpitoarvo Käypä arvo Kirjanpitoarvo Käypä arvo
Velat luottolaitoksille 2 001 478 2 001 414 1 178 256 1 178 371
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 3 884 026 3 906 619 3 862 053 3 886 369
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 32 911 906 32 968 471 29 983 585 30 034 713
Johdannaissopimukset 2 860 570 2 860 570 1 762 010 1 762 010
Muut velat * 236 840 236 840 103 144 103 144
Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla 349 388 367 455 348 896 382 160
Yhteensä 42 244 209 42 341 369 37 237 945 37 346 768
* Erä sisältää keskusvastapuolelta saadun käteisvakuuden ja IFRS 16 -standardin mukaisen vuokrasopimusvelan.
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Liite 40. Rahoitusvarojen ja -velkojen käypien arvojen hierarkia
Käypä arvo on hinta, joka saataisiin omaisuuserän
myynnistä tai maksettaisiin velan siirtämisestä markkina-
osapuolten välillä arvostuspäivänä toteutuvassa
tavanomaisessa liiketoimessa. Kuntarahoituksen käyvän
arvon arvostuksessa käytetään seuraavaa käyvän arvon
hierarkiaa, joka heijastaa arvostuksissa käytettyjen syöttö-
tietojen merkitystä:
Taso 1
Syöttötiedot ovat täysin samanlaisille instrumenteille
noteerattuja (oikaisemattomia) hintoja toimivilla markki-
noilla, joihin Kuntarahoituksella on pääsy arvostuspäivänä.
Markkinoiden katsotaan olevan toimivat, jos kauppaa
käydään usein ja hintatietoja on saatavilla säännöllisesti.
Nämä hintanoteeraukset (keskihinta) edustavat hintaa,
johon tavanomainen liiketoimi omaisuuserän myymiseksi
tai velan siirtämiseksi toteutuisi markkinaosapuolten välillä
arvostuspäivänä tarkasteluhetken markkinaolosuhteiden
vallitessa. Tason 1 instrumentit sisältävät pääosin Kuntara-
hoituksen sijoituksia joukkovelkakirjalainoihin.
Taso 2
Arvostus on määritelty käyttäen syöttötietoina muita
kuin tasolle 1 kuuluvia noteerattuja hintoja, ja jotka ovat
havainnoitavissa omaisuuserälle tai velalle joko suoraan
(hintoina) tai epäsuorasti (johdettuna hinnoista). Taso 2
sisältää instrumentit, jotka on arvostettu käyttämällä täysin
samanlaisten tai vastaavien varojen tai velkojen notee-
rattuja hintoja markkinoilla, jotka eivät ole täysin toimivat
tai muita arvostusmenetelmiä, joissa kaikki merkittävät
syöttötiedot ovat suorasti tai epäsuorasti havainnoitavissa
markkinoilta. Tason 2 instrumentit sisältävät pääasiassa
OTC-johdannaisia (over-the-counter), Kuntarahoituksen
liikkeeseen laskemia plain vanilla -velkakirjalainoja sekä
antolainasopimuksia.
Taso 3
Tason 3 instrumenttien arvostusmenetelmät sisältävät
syöttötietoja, jotka eivät ole havainnoitavissa ja ei-havain-
noitavissa olevilla syöttötiedoilla on merkittävä vaikutus
instrumentin arvostuksessa. Ei-havainnoitavissa olevia
syöttötietoja käytetään arvostuksessa vain siinä määrin
kuin relevantteja havainnoitavissa olevia syöttötietoja ei ole
saatavilla. Jos syöttötieto on epälikvidi, ekstrapoloitu tai
perustuu historialliseen hintaan, syöttötieto määritellään
tason 3 syöttötiedoksi, koska tällaiset syöttötiedot eivät ole
havainnoitavissa. Rahoitusinstrumentit, joissa on osake- ja
valuuttastruktuureja, kuuluvat tähän tasoon johtuen syöttö-
tietojen, kuten osinkotuoton, vaikutuksesta näiden käypään
arvoon. Lisäksi taso 3 sisältää joitakin pitkän maturiteetin
korkostruktuureja (esimerkiksi yli 35 vuotta) tai valuuttoja,
joiden korkokäyrä ei ole kaikilla maturiteeteilla likvidi.
Kuntarahoituksen varainhankintaportfolion luonne huo-
mioiden (liikkeeseen lasketut velkakirjat suojataan back-
to-back), jos suojaava johdannainen määritellään tason 3
instrumentiksi, niin myös suojattu liikkeeseen laskettu
velka määritellään tason 3 instrumentiksi. Sama periaate
koskee myös muita portfoliota ja käyvän arvon hierarkia-
tasoja. Kuntarahoituksella ei ole muita omaisuuseriä kuin
rahoitusvaroja tai -velkoja, jotka arvostetaan käypään
arvoon eikä myöskään varoja tai velkoja, jotka arvostetaan
kertaluonteisesti käypään arvoon.
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Alla olevassa taulukossa esitetään rahoitusinstrumentit käyvän arvon hierarkiatasoittain käypään arvoon.
RAHOITUSVARAT
.. Kirjanpitoarvo
Käypä arvo
Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä
Käypään arvoon arvostetut
Käypään arvoon käyvän arvon rahaston kautta kirjattavat
Saamistodistukset 423 050 321 308 101 741 - 423 050
Luokiteltu nimenomaisesti käypään arvoon tulosvaikutteisesti
Saamistodistukset 4 029 859 3 922 131 107 728 - 4 029 859
Pakotetusti käypään arvoon tulosvaikutteisesti
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 44 438 - 702 43 735 44 438
Osakkeet ja osuudet 27 - - 27 27
Osakkeet ja osuudet samaan konserniin kuuluvissa yrityksissä 656 - - 656 656
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
Johdannaissopimukset käypään arvoon tulosvaikutteisesti 833 293 - 753 841 79 452 833 293
Johdannaissopimukset suojauslaskennassa 1 524 870 - 1 524 298 572 1 524 870
Käypään arvoon arvostetut yhteensä 6 856 192 4 243 439 2 488 310 124 443 6 856 192
Käyvän arvon suojauslaskennassa
Jaksotettu hankintameno
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 11 614 114 - 12 386 569 - 12 386 569
Leasingkohteet 215 444 - 228 011 - 228 011
Käyvän arvon suojauslaskennassa yhteensä 11 829 557 - 12 614 580 - 12 614 580
Jaksotettuun hankintamenoon arvostetut
Käteiset varat 5 565 801 5 565 801 - - 5 565 801
Saamiset luottolaitoksilta 1 840 980 297 211 1 543 769 - 1 840 980
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 15 272 833 - 16 984 700 - 16 984 700
Saamistodistukset 1 310 305 - 1 310 885 - 1 310 885
Muut varat 243 269 - 243 269 - 243 269
Jaksotettuun hankintamenoon arvostetut yhteensä 24 233 188 5 863 012 20 082 621 - 25 945 634
Rahoitusvarat yhteensä 42 918 938 10 106 452 35 185 512 124 443 45 416 407
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
RAHOITUSVELAT
.. Kirjanpitoarvo
Käypä arvo
Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä
Käypään arvoon arvostetut
Luokiteltu nimenomaisesti käypään arvoon tulosvaikutteisesti
Velat luottolaitoksille 24 558 - 24 558 - 24 558
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 1 637 674 - 1 413 261 224 413 1 637 674
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 10 454 282 - 8 328 568 2 125 714 10 454 282
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
Johdannaissopimukset käypään arvoon tulosvaikutteisesti 1 403 900 - 757 607 646 293 1 403 900
Johdannaissopimukset suojauslaskennassa 1 456 670 - 1 432 280 24 391 1 456 670
Käypään arvoon arvostetut yhteensä 14 977 085 - 11 956 273 3 020 811 14 977 085
Käyvän arvon suojauslaskennassa
Jaksotettu hankintameno
Velat luottolaitoksille 68 800 - 68 736 - 68 736
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 2 246 352 - 2 268 946 - 2 268 946
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat * 22 077 489 - 22 040 007 94 048 22 134 054
Käyvän arvon suojauslaskennassa yhteensä 24 392 642 - 24 377 688 94 048 24 471 736
Jaksotettuun hankintamenoon arvostetut
Velat luottolaitoksille 1 908 120 - 1 908 120 - 1 908 120
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 380 134 - 380 134 - 380 134
Muut velat 236 840 - 236 840 - 236 840
Velat,joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla 349 388 - 367 455 - 367 455
Jaksotettuun hankintamenoon arvostetut yhteensä 2 874 482 - 2 892 549 - 2 892 549
Rahoitusvelat yhteensä 42 244 209 - 39 226 510 3 114 859 42 341 369
* Kuntarahoituksen liikkeeseen laskemat kiinteäkorkoiset viitelainat on esitetty käyvän arvon hierarkiatasolla 2 johtuen siitä, että kyseiset rahoitusvelat ovat suojauskohteena käyvän
arvon suojauslaskennassa, jonka seurauksena ne ovat suojatun riskin osalta arvostettu käypään arvoon. Arvostamisessa on käytetty tason 2 syöttötietoja. Tilinpäätöksen liitetiedoissa
Kuntarahoituksen liikkeeseen laskemien kiinteäkorkoisten viitelainojen käypä arvo on raportoitu kokonaisuudessaan perustuen Bloombergilta saatuun hintanoteeraukseen.
Hintanoteeraus on tason 1 syöttötieto.
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
RAHOITUSVARAT
.. Kirjanpitoarvo
Käypä arvo
Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä
Käypään arvoon arvostetut
Käypään arvoon käyvän arvon rahaston kautta kirjattavat
Saamistodistukset 971 505 798 874 172 631 - 971 505
Luokiteltu nimenomaisesti käypään arvoon tulosvaikutteisesti
Saamistodistukset 3 940 456 3 812 154 128 302 - 3 940 456
Pakotetusti käypään arvoon tulosvaikutteisesti
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 51 100 - 1 072 50 028 51 100
Osakkeet ja osuudet 9 797 9 797 - - 9 797
Osakkeet ja osuudet samaan konserniin kuuluvissa yrityksissä 656 - - 656 656
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
Johdannaissopimukset käypään arvoon tulosvaikutteisesti 860 695 - 727 687 133 007 860 695
Johdannaissopimukset suojauslaskennassa 1 384 303 - 1 380 574 3 728 1 384 303
Käypään arvoon arvostetut yhteensä 7 218 509 4 620 824 2 410 266 187 420 7 218 509
Käyvän arvon suojauslaskennassa
Jaksotettu hankintameno
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 8 546 257 - 9 143 650 - 9 143 650
Leasingkohteet 182 865 - 193 134 - 193 134
Käyvän arvon suojauslaskennassa yhteensä 8 729 122 - 9 336 784 - 9 336 784
Jaksotettuun hankintamenoon arvostetut
Käteiset varat 4 909 338 4 909 338 - - 4 909 338
Saamiset luottolaitoksilta 817 462 135 833 681 629 - 817 462
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 15 372 617 - 16 872 666 - 16 872 666
Saamistodistukset 804 358 - 804 980 - 804 980
Muut varat 158 494 - 158 494 - 158 494
Jaksotettuun hankintamenoon arvostetut yhteensä 22 062 269 5 045 171 18 517 769 - 23 562 940
Rahoitusvarat yhteensä 38 009 900 9 665 995 30 264 818 187 420 40 118 234
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
RAHOITUSVELAT
.. Kirjanpitoarvo
Käypä arvo
Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä
Käypään arvoon arvostetut
Luokiteltu nimenomaisesti käypään arvoon tulosvaikutteisesti
Velat luottolaitoksille - - - - -
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 1 548 639 - 1 409 955 138 684 1 548 639
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 11 391 573 - 8 313 844 3 077 729 11 391 573
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
Johdannaissopimukset käypään arvoon tulosvaikutteisesti 918 706 - 460 463 458 243 918 706
Johdannaissopimukset suojauslaskennassa 843 304 - 830 658 12 646 843 304
Käypään arvoon arvostetut yhteensä 14 702 222 - 11 014 920 3 687 302 14 702 222
Käyvän arvon suojauslaskennassa
Jaksotettu hankintameno
Velat luottolaitoksille 82 916 - 83 031 - 83 031
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 2 313 414 - 2 337 730 - 2 337 730
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 18 391 689 - 18 291 146 151 671 18 442 817
Käyvän arvon suojauslaskennassa yhteensä 20 788 019 - 20 711 908 151 671 20 863 579
Jaksotettuun hankintamenoon arvostetut
Velat luottolaitoksille 1 095 340 - 1 095 340 - 1 095 340
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 200 323 - 200 323 - 200 323
Muut velat 103 144 - 103 144 - 103 144
Velat,joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla 348 896 - 382 160 - 382 160
Jaksotettuun hankintamenoon arvostetut yhteensä 1 747 704 - 1 780 968 - 1 780 968
Rahoitusvelat yhteensä 37 237 945 - 33 507 796 3 838 973 37 346 768
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Kaikki arvostusmallit, sekä monimutkaiset että yksinkertai-
set, käyttävät markkinahintoja ja muita syöttötietoja. Nämä
syöttötiedot pitävät sisällään korot, valuuttakurssit, volatili-
teetit, korrelaatiot jne. Kuntarahoitus soveltaa erityyppisiä
syöttötietoja riippuen instrumentin tyypistä ja monimut-
kaisuudesta sekä tarvittavista markkinariskifaktoreista ja
tuottorakenteista. Käyvän arvon hierarkiatasojen välinen
luokittelu perustuu analyysiin, joka tehdään syöttötiedon,
stressitestauksen (kohtuullinen mahdollinen vaihtoehtoi-
nen oletus) ja mallin monimutkaisuuden perusteella. Jos
instrumentin käyvän arvon määrittämisessä käytetyt syöt-
tötiedot luokitellaan käyvän arvon hierarkian eri tasoille,
instrumentin arvostus luokitellaan kokonaisuudessaan sen
alimman tason syöttötiedon mukaisesti, jolla on merkittävä
vaikutus instrumentin arvostukselle.
IFRS 13 -standardin mukaisesti kolme yleisesti käytettyä
arvostusmenetelmää ovat markkinoihin perustuva
lähestymistapa, tuottoihin perustuva lähestymistapa ja
hankintamenoon perustuva lähestymistapa. Kuntarahoitus
soveltaa markkinalähtöistä lähestymistapaa, kun instru-
mentilla on toimivat markkinat ja julkisia hintanoteerauksia
saatavilla. Kuntarahoitus käyttää markkinalähtöistä lähes-
tymistapaa sijoitussalkun joukkovelkakirjalainojen arvos-
tamiseen. Kaikille tason 1 instrumenteille Kuntarahoitus
käyttää täysin samanlaisen instrumentin markkinahintaa
(sama ISIN). Kuntarahoitus ei hyödynnä arvostamisessa
vastaavanlaisten rahoitusvarojen hintoja.
Tuottoihin perustuvaa lähestymistapaa käytetään,
kun arvostus perustuu arvostusmalliin, kuten tulevien
kassavirtojen nykyarvoon (diskonttaaminen). Arvostus-
menetelmissä otetaan huomioon luottoriskin arviointi,
käytetyt diskonttokorot, ennenaikaisen takaisinmaksun
mahdollisuus ja muut tekijät, jotka luotettavasti vaikuttavat
rahoitusinstrumentin käypään arvoon. Kuntarahoitus
käyttää tuottoihin perustuvaa lähestymistapaa
monien rahoitusinstrumenttiensa arvostamisessa,
esimerkiksi johdannaissopimuksissa, antolainauksessa
ja varain hankinnan instrumenteissa. Kuntarahoitus ei
käytä hankintamenoon perustuvaa lähestymistapaa
rahoitusinstrumenttien arvostuksessa.
Kuntarahoitus käyttää laajalti tunnustettuja ja käytettyjä
arvostusmalleja määrittäessään sellaisten yleisten ja
yksinkertaisten rahoitusinstrumenttien, kuten korko- ja
valuutanvaihtosopimusten käyvät arvot, jotka käyttävät
vain havainnoitavissa olevia markkinatietoja ja vaativat vain
vähän johdon harkintaa ja arvioita. Havainnoitavissa olevat
hinnat tai syöttötiedot ovat yleensä saatavissa noteeratuil-
le velkakirjoille ja osakkeille ja yksinkertaisille OTC-johdan-
naisille, kuten koronvaihtosopimuksille. Havainnoitavissa
olevat markkinahinnat ja syöttötiedot vähentävät johdon
harkinnan ja arvioiden käyttämistä sekä käypien arvojen
määrittämiseen liittyvää epävarmuutta. Havainnoitavissa
olevien markkinahintojen ja syöttötietojen saatavuus
vaihtelee tuotteista ja markkinoista riippuen ja ne ovat
alttiina muutoksille johtuen erityisistä tapahtumista ja
rahoitusmarkkinoiden yleisistä olosuhteista.
Kuntarahoitus soveltaa erilaisia malleja tietyntyyppisten
instrumenttien arvostamiseksi. Perusmallien valinta ja
kalibrointi riippuvat rahoitusvälineen monimutkaisuudesta
ja tarkoituksen mukaisten syöttötietojen saatavuudesta.
Markkinakäytännön mukaisesti ensisijainen perusmalli
määrittyy kohde-etuuksina olevien omaisuuserien mukai-
sesti. Tämän lisäksi instrumentit jaetaan eri luokkiin, jotta
tärkeimmät riskitekijät ja erityyppiset kalibrointitekniikat
saadaan määriteltyä. Perusmallien, erilaisten oletusten
ja kalibrointitekniikoiden yhdistelmät dokumentoidaan.
Kuntarahoituksen arvostusmalleilla arvostettavat
rahoitusinstrumentit jaetaan neljään eri luokkaan:
- Korkoinstrumentit,
- Valuuttapohjaiset instrumentit,
- Osakelinkatut instrumentit ja
- Hybridi-instrumentit
Rahoitusinstrumentit, jotka kuuluvat luokkiin valuutta-
pohjaiset, osakelinkatut ja hybridi-instrumentit,
luokitellaan käyvän arvon hierarkiassa pääasiassa
tason 3 instrumenteiksi.
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Rahoitusinstrumenttien käypä arvo lasketaan yleensä
yksittäisten instrumenttien nettonykyarvona. Tätä
laskentaa täydennetään vastapuolitason oikaisuilla.
Kuntarahoitus sisällyttää johdannaisten arvostuksiin luot-
tokelpoisuuden huomioivan vastapuoliriskioikaisun (credit
valuation adjustment, CVA) sekä oman luottoriskioikaisun
(debit valuation adjustment, DVA). CVA kuvastaa vastapuo-
len luottoriskin vaikutusta käypään arvoon ja DVA yhtiön
omaa luottokelpoisuutta. Kuntarahoitus soveltaa samaa
metodologiaa CVA:n ja DVA:n laskemiseksi. Molemmissa
käytetään kolmea syöttötietoa: maksujen laiminlyönnistä
johtuva tappio-osuus (LGD), laiminlyönnin todennäköisyys
(PD, oma DVA:ssa ja vastapuolen CVA:ssa) sekä odotettu
vastuun määrä (EE).
Arvostusten viitekehys
Kuntarahoituksella on käytössä viitekehys, joka pitää
sisällään yhtiön malliriskien hallinnan järjestelyt, aktiviteetit
ja menettelytavat (model risk management framework).
Viitekehyksen tarkoituksena on varmistaa malliriskien
tehokas hallinta ja vähentää käyvän arvon arvostukseen
liittyvää epävarmuutta sekä varmistaa ulkoisten ja sisäisten
vaatimusten noudattaminen. Kuntarahoitus varmistaa,
että kaikki arvostusmallien elinkaaren näkökohdat (ml.
hyväksyntä, suunnittelu, kehittäminen, testaus, ylläpito,
valvonta ja toimeenpano) pitävät sisällään tehokkaan hal-
linnon, selkeät tehtävät ja vastuut sekä tehokkaan sisäisen
valvonnan.
Kuntarahoitus hallinnoi ja ylläpitää mallivarastoa, joka
tarjoaa kokonaisvaltaisen kuvan kaikista arvostusmalleista,
niiden liiketoiminnan tarkoituksesta ja ominaisuuksista
sekä sovelluksista ja käyttöehdoista. Johtoryhmä vastaa
uusien arvostusmallien hyväksymisestä (mukaan lukien
käytön rajoitukset ja ehdot) ja olemassa olevien mallien
olennaisista muutoksista. Johtoryhmä arvioi ja hyväksyy
kaikki mallivarastossa olevat hyväksytyt arvostusmallit
uudelleen vuosittain.
Kuntarahoituksen arvostusten kontrolliryhmä (Valuation
Control Group, VCG) valvoo yhtiön arvostuksia ja vastaa
arvostusten lopullisesta hyväksynnästä taloudellisen
raportoinnin käyttöön. VCG valvoo ja kontrolloi Kuntara-
hoituksen arvostusprosessia sekä arvostusmenetelmien
suorituskykyä, päättää tarvittavista toimenpiteistä ja
raportoi edelleen johtoryhmälle. VCG arvioi, tuottavatko
arvostusmallit ja -prosessi riittävän oikeaa tietoa yhtiön
taloudellisen raportoinnin käyttöön, ja päättää saatujen
tietojen perusteella mahdollisista oikaisuista arvostuspro-
sessin tuottamiin arvoihin.
Kuntarahoitus on ottanut käyttöön arvostusmallien
tehokkaan kontrolli- ja suorituskyvyn seurantakehyksen,
jolla pyritään varmistamaan mallien antamien tulosten
oikeellisuus ja asianmukaisuus. Mallien suorituskyvyn
seuranta koostuu neljästä pääkontrollista:
- Vastapuoliarvostusten kontrolli
(Counterparty valuation control, CVC),
- Arvostusten analyysi (Fair value explanation),
- Riippumaton arvostusten todentaminen
(Independent Price Verification, IPV) ja
- Riippumaton mallien validointi.
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Riskienhallinta suorittaa päivittäin vastapuoliarvostusten
kontrollin (CVC). Kontrollissa analysoidaan mahdolliset
poikkeamat arvostusmallin tuottamassa arvostuksessa
verrattuna yhtiön aiempiin arvostuksiin sekä vasta-
puolien arvostuksiin. Kontrollin tulokset raportoidaan
kuukausittain VCG:lle. Arvostusten analyysi koostuu
riskienhallinnan tekemästä päivittäisestä käypien arvojen
muutoksien analysoinnista. Analyysin tulokset raportoi-
daan kuukausittain VCG:lle. Riippumaton arvostusten
todentaminen tehdään kuukausittain ulkopuolisen palve-
luntarjoajan toimesta osana Kuntarahoituksen IPV-pro-
sessia. IPV-kontrollin tulokset raportoidaan kuukausittain
VCG:lle. Riippumaton mallien validointi tehdään vuosittain
valitulle yhtiön arvostusmallien otokselle ulkopuolisen
palveluntarjoajan toimesta. Mallivalidoinnin tulokset
raportoidaan VCG:lle.
Siirrot käyvän arvon hierarkian tasojen välillä
Kuntarahoitus arvioi käyvän arvon hierarkialuokituksen
tarkoituksenmukaisuutta ja oikeellisuutta alkuperäisen
kirjaamisen yhteydessä ja kunakin raportointipäivänä.
Tämän avulla määritellään tasojen 1, 2, 3 instrumentin
alkuperäinen luokitus ja sitä seuraavat mahdolliset siirrot
käyvän arvon hierarkiatasojen välillä. Käyvän arvon
hierarkiatasojen välinen siirto voi tapahtua esimerkiksi,
kun aiemmin havainnoitavaksi katsottu syöttötieto vaatii
oikaisun ei-havainnoitavissa olevaa syöttötietoa käyttäen.
Menettely on sama siirroille käyvän arvon tasoille ja niiltä
pois. Siirtojen eri hierarkiatasojen välillä katsotaan tapahtu-
neen sen kvartaalin lopussa, jonka aikana siirron aiheutta-
ma tapahtuma tai olosuhteiden muutos on toteutunut.
Tilikaudella 2020 siirrettiin rahoitusvaroja tasojen 1 ja 2
välillä yhteensä 205 516 tuhatta euroa.
Tilikaudella 2020 siirrettiin rahoitusinstrumentteja
tasolta 2 tasolle 3 yhteensä 35 796 tuhatta euroa.
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
TASON SIIRROT
1.1.2020
Arvonmuutos
tuloslaskelmassa
Ostot ja uudet
sopimukset
Myynnit ja
erääntymiset
Siirrot
tasolle 3
Siirrot pois
tasolta 3 31.12.2020
Rahoitusvarat
Käypään arvoon arvostetut
Pakotetusti käypään arvoon tulosvaikutteisesti
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 50 028 -4 714 - -1 578 - - 43 735
Osakkeet ja osuudet - - - - 27 - 27
Osakkeet ja osuudet samaan konserniin kuuluvissa yrityksissä 656 - - - - - 656
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
Johdannaissopimukset käypään arvoon tulosvaikutteisesti 133 007 -12 405 -32 -41 804 686 - 79 452
Johdannaissopimukset suojauslaskennassa 3 728 -2 118 117 - - -1 154 572
Rahoitusvarat yhteensä 187 420 -19 238 84 -43 382 713 -1 154 124 443
Rahoitusvelat
Käypään arvoon arvostetut
Luokiteltu nimenomaisesti käypään arvoon tulosvaikutteisesti
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 138 684 9 860 49 782 - 26 088 - 224 413
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 3 077 729 -259 858 868 572 -1 566 659 8 617 -2 686 2 125 714
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
Johdannaissopimukset käypään arvoon tulosvaikutteisesti 458 243 289 125 37 906 -139 179 378 -181 646 293
Johdannaissopimukset suojauslaskennassa 12 646 18 479 1 432 - - -8 167 24 391
Käyvän arvon suojauslaskennassa
Jaksotettu hankintameno
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 151 671 -13 650 21 314 - - -65 286 94 048
Rahoitusvelat yhteensä 3 838 973 43 955 979 006 -1 705 838 35 083 -76 320 3 114 859
Tason 3 rahoitusvarat ja -velat yhteensä * 4 026 391 24 717 979 090 -1 749 220 35 796 -77 474 3 239 302
* Kuntarahoitus kirjaa nämä voitot ja tappiot tuloslaskelmassa eriin Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot ja Suojauslaskennan nettotulos. Oman luottoriskin muutoksen osuus
arvonmuutoksesta kirjataan nimenomaisesti käypään arvoon tulosvaikutteisesti luokiteltujen rahoitusvelkojen osalta Oman luottoriskin rahastoon.
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Ei-havainnoitavissa olevien syöttötietojen
herkkyysanalyysi
Herkkyysanalyysi esittää mahdollisten vaihtoehtoisten
oletusten vaikutuksen niiden rahoitusinstrumenttien
käypään arvoon, joiden arvostus on riippuvainen ei-havain-
noitavissa olevista syöttötiedoista. On kuitenkin epäto-
dennäköistä, että käytännössä kaikki ei-havainnoitavissa
olevien syöttötietojen vaihtoehtoiset oletukset liikkuisivat
yhtäaikaisesti ääripäihin, joita herkkyysanalyysissa testa-
taan. Tästä johtuen tässä liitetiedossa herkkyysanalyysin
kuvaama vaikutus käypään arvoon on todennäköisesti
suurempi kuin tosiasiallinen epävarmuus tilinpäätöspäivän
käyvässä arvossa. Lisäksi tämä herkkyysanalyysi ei ole
ennustava tai indikatiivinen tulevaisuuden muutoksista
rahoitusinstrumenttien käyvissä arvoissa.
Vaikka Kuntarahoitus uskoo käyvän arvon arvostusten
olevan asianmukaisia, erilaisten menetelmien ja oletusten
käyttö voisi johtaa erilaisiin käyvän arvon määrityksiin.
Tason 3 käyvän arvon määrityksissä yhden tai useamman
oletuksen muuttamisella (mahdolliset vaihtoehtoiset
oletukset) voisi olla seuraavat vaikutukset arvostuksiin:
31.12.2020 nämä oletukset olisivat voineet kasvattaa
käypiä arvoja 44,6 miljoonaa euroa tai pienentää käypiä
arvoja 33,7 miljoonaa euroa. 31.12.2019 herkkyysanalyysin
mukaiset oletukset olisivat voineet kasvattaa käypiä arvoja
58,6 miljoonaa euroa tai pienentää käypiä arvoja 60,1
miljoonaa euroa.
MERKITTÄVIEN EIHAVAINNOITAVISSA OLEVIEN SYÖTTÖTIETOJEN
HERKKYYSANALYYSI INSTRUMENTTITYYPEITTÄIN
..
Käyvän arvon
positiivinen
vaihteluväli
Käyvän arvon
negatiivinen
vaihteluväli
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä
Antolainat 542 327
Johdannaissopimukset
Osakejohdannaiset 12 416 -7 240
FX-linkatut koron- ja valuutanvaihtosopimukset 1 786 -365
Muut koronvaihtosopimukset 8 686 -10 165
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat sekä Velat yleisölle ja julkisyhteisöille
Osakelinkatut velkakirjat 11 690 -5 248
FX-linkatut velkakirjat -941 -1 681
Muut velkakirjat 10 430 -9 276
Yhteensä 44 609 -33 648
Tasolle 3 luokiteltavien ei-havainnoitavissa olevien syöt-
tötietojen käyvän arvon muutokset eivät ole välttämättä
toisistaan riippumattomia ja vuorovaikutuksellisia suhteita
esiintyy usein ei-havainnoitavissa olevien syöttötietojen
ja havainnoitavissa olevien syöttötietojen välillä. Tälläisia
suhteita, jotka ovat merkittäviä rahoitusinstrumentin
käyvälle arvolle, on kontrolloitu hinnoittelumallien ja
arvostusmenetelmien kautta.
Kuntarahoitus käyttää stokastisia malleja tulevaisuuden
kassavirtojen luomiseksi. Tulevaisuuden kassavirrat
diskontataan nykyhetkeen, joista johdetaan rahoitus-
instrumenttien käypä arvo. Kuntarahoitus käyttää
stokastisina arvostusmalleinaan Hull-Whiten mallia ja
Dupireen volatiliteettimallia.
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Alla on kuvattu Kuntarahoituksen käyttämät ei-havainnoi-
tavissa olevat syöttötiedot, joita käytetään rahoitusinstru-
menttien arvostuksessa vain siinä määrin kuin relevantteja
havainnoitavissa olevia syöttötietoja ei ole saatavilla.
Korrelaatioparametrit
Korrelaatio kuvaa rahoitusinstrumentin käypään arvoon
vaikuttavien kohde-etuuksien vuorovaikutussuhteita
tapauksissa, joissa rahoitusinstrumentin käypään arvoon
vaikuttaa useampi eri ei-havainnoitavissa oleva syöttö-
tieto. Esimerkiksi korrelaatiolla on merkittävä vaikutus
osakelinkattujen instrumenttien käypään arvoon, jos
kohde-etuuden arvo riippuu useammasta eri osakkeesta.
FX-linkattujen koron- ja valuutanvaihtosopimusten osalta
korrelaatioita esiintyy eri valuuttakurssien välillä, jotka
vaikuttavat instrumentin käypään arvoon.
Jos ei-havainnoitavissa olevien syöttötietojen välillä on
korkea korrelaatio, niin tämä johtaa rahoitusinstrumentin
käyvän arvon nousuun. Jos ei-havainnoitavissa olevien
syöttötietojen välillä on matala korrelaatio, tämä johtaa
rahoitusinstrumentin käyvän arvon laskuun.
Kuntarahoituksella on rahoitusinstrumentteja, joissa
korrelaatio on merkittävänä ei-havainnoitavissa olevana
syöttötietona, pääosin varainhankintaportfoliossa ja niitä
suojaavissa johdannaisissa.
Volatiliteetti (ekstrapoloitu tai epälikvidi)
Rahoitusinstrumentti, jonka arvo johdetaan stokastisella
mallilla, käyttää tyypillisesti kohde-etuuden volatiliteettia
syöttötietona. Stokastisena arvostusmallinaan yhtiö
käyttää Dupireen volatiliteettimallia. Korkokomponenteis-
sa käytetään arvostuksissa tasaoptioiden implisiittistä
volatiliteettia. FX- ja osakekomponenteille (sekä osakein-
deksit että yksittäiset osakkeet) on käytössä volatiliteet-
tipinta, joka huomioi instrumenttien eri toteutushinnat ja
juoksuajat. Kuntarahoitus käyttää implisiittistä volatiliteettia
suurimmalle osalle osakelinkatuista struktuureista.
Joissain tapauksissa osakelinkatuille struktuureille ei ole
kuitenkaan tiedossa volatiliteettipintaa, joka olisi likvidi.
Tällaisissa tapauksissa yhtiö käyttää proxy volatiliteettia
implisiittisen volatiliteetin sijaan.
Kuntarahoituksella on rahoitusinstrumentteja, joissa
volatiliteetti on merkittävänä ei-havainnoitavissa olevana
syöttötietona, pääosin varainhankintaportfoliossa ja niitä
suojaavissa johdannaisissa.
Osinkotuotto
Osakelinkattujen tuotteiden käypään arvoon vaikuttaa
olennaisesti osinkotuotto ja kohde-etuuden volatiliteetti.
Osakelinkatut instrumentit vaativat kohde-etuuden
osinkotiedon käyvän arvon syöttötietona. Osake-
linkattujen tuotteiden osakekomponentin käypä arvo
johdetaan käyttämällä Dupireen volatiliteettimallia, jossa
oletetaan kohde-etuuden osakkeen hinnan noudattavan
satunnaista kulkua.
Kuntarahoituksella on osakelinkattuja rahoitusinstrument-
teja, joissa osinkotuotto on ei-havainnoitavissa olevana
syöttötietona, varainhankintaportfoliossa ja niitä suojaavis-
sa johdannaisissa.
Korkostruktuuri (ekstrapoloitu tai epälikvidi)
Monimutkaisten korkostruktuurien arvostamisessa
käytetään ei-havainnoitavissa olevia syöttötietoja.
Tulevaisuuden korkokassavirrat ja näiden käypä arvo
lasketaan käyttämällä kohde-etuuden forward-käyriä sekä
volatiliteettia käyttämällä stokastisena mallina Hull-Whiten
mallia. Tasolle 3 luokiteltujen monimutkaisten rahoitus-
instrumenttien korkosuoritus on riippuvainen juoksuajan
syöttötiedon arvosta.
Kuntarahoituksella on monimutkaisia korkostruktuureja
rahoitusinstrumenteissa, joissa ekstrapoloitu tai epälikvidi
korko on ei-havainnoitavissa olevana syöttötietona,
pääosin varainhankintaportfoliossa ja niitä suojaavissa
johdannaisissa.
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Alla oleva taulukko kuvaa sitä, mikä vaikutus ei-havainnoitavissa olevan syöttötiedon yhden tai useamman oletuksen muuttamisella (mahdolliset vaihtoehtoiset oletukset) voisi olla
arvostuksiin tilinpäätöspäivänä.
EIHAVAINNOITAVISSA OLEVIEN SYÖTTÖTIETOJEN
HERKKYYSANALYYSI
.. Käypä arvo Arvostustekniikka
Ei-havainnoitavissa
oleva syöttötieto
Positiivinen käyvän
arvon vaihteluväli
Negatiivinen käyvän
arvon vaihteluväli
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä
Antolainat 43 735 Stokastinen malli Volatiliteetti – ekstrapoloitu tai epälikvidi 542 327
Johdannaissopimukset
Osakejohdannaiset -75 037 Stokastinen malli
Korrelaatioparametrit 1 324 -932
Volatiliteetti – ekstrapoloitu tai epälikvidi 9 142 -7 641
Osinkotuotto 1 951 1 333
FX-linkatut koron- ja valuutanvaihtosopimukset -517 779 Stokastinen malli
Korrelaatioparametrit 51 -368
Volatiliteetti – ekstrapoloitu tai epälikvidi 1 642 96
Korkostruktuuri – ekstrapoloitu tai epälikvidi 93 -93
Muut koronvaihtosopimukset 2 156 Stokastinen malli
Korrelaatioparametrit 8 -6
Volatiliteetti – ekstrapoloitu tai epälikvidi 8 230 -9 711
Korkostruktuuri – ekstrapoloitu tai epälikvidi 447 -448
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat sekä
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille
Osakelinkatut velkakirjat 885 327 Stokastinen malli
Korrelaatioparametrit 2 810 2 088
Volatiliteetti – ekstrapoloitu tai epälikvidi 7 733 -7 746
Osinkotuotto 1 148 410
FX-linkatut velkakirjat 1 027 104 Stokastinen malli
Korrelaatioparametrit 213 54
Volatiliteetti – ekstrapoloitu tai epälikvidi -1 161 -1 729
Korkostruktuuri – ekstrapoloitu tai epälikvidi 6 -6
Muut velkakirjat 531 744 Stokastinen malli
Korrelaatioparametrit 1 -1
Volatiliteetti – ekstrapoloitu tai epälikvidi 10 220 -9 066
Korkostruktuuri – ekstrapoloitu tai epälikvidi 209 -209
Yhteensä 44 609 -33 648
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
ENSIMMÄISEN PÄIVÄN VOITTO TAI TAPPIO 2020
Avaava saldo 1.1.2020 -
Tuloslaskelmassa osoitettu ensimmäisen päivän voitto 242
Tuloslaskelmassa osoitettu ensimmäisen päivän tappio -67
Jaksotettu ensimmäisen päivän voitto tai tappio -204
Yhteensä 31.12.2020 -29
Ensimmäisen päivän voitto tai tappio (Day 1 gain or loss) -määritelmä ja jaksotustapa on kuvattu konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteissa (Liite 1) kohdassa Käyvän arvon määräytyminen.
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Siirrot käyvän arvon hierarkian tasojen välillä ja herkkysanalyysi 2019
Tilikaudella 2019 siirrettiin rahoitusvaroja tasojen 1 ja 2 välillä yhteensä 155 113 tuhatta euroa.
Tilikaudella 2019 siirrettiin rahoitusinstrumentteja tasolta 2 tasolle 3 yhteensä 2 800 159 tuhatta euroa.
TASON SIIRROT
1.1.2019
Arvonmuutos
tuloslaskelmassa
Ostot ja uudet
sopimukset
Myynnit ja
erääntymiset Siirrot tasolle 3
Siirrot pois
tasolta 3 31.12.2019
Rahoitusvarat
Käypään arvoon arvostetut
Pakotetusti käypään arvoon tulosvaikutteisesti
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä - - - - 50 028 - 50 028
Osakkeet ja osuudet samaan konserniin kuuluvissa yrityksissä 656 - - - - - 656
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
Johdannaissopimukset käypään arvoon tulosvaikutteisesti 944 6 653 3 585 -944 122 769 - 133 007
Johdannaissopimukset suojauslaskennassa - - 299 - 3 429 - 3 728
Rahoitusvarat yhteensä 1 600 6 653 3 884 -944 176 227 - 187 419
Rahoitusvelat
Käypään arvoon arvostetut
Luokiteltu nimenomaisesti käypään arvoon tulosvaikutteisesti
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille - - - - 138 684 - 138 684
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 768 448 54 249 773 030 -466 038 1 948 040 - 3 077 728
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
Johdannaissopimukset käypään arvoon tulosvaikutteisesti 192 000 -46 235 31 275 -107 943 389 146 - 458 243
Johdannaissopimukset suojauslaskennassa - - 67 - 12 579 - 12 646
Käyvän arvon suojauslaskennassa
Jaksotettu hankintameno
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat - - 16 187 - 135 483 - 151 671
Rahoitusvelat yhteensä 960 447 8 014 820 559 -573 981 2 623 933 - 3 838 972
Tason 3 rahoitusvarat ja -velat yhteensä 962 046 14 666 824 443 -574 924 2 800 159 - 4 026 391
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
EIHAVAINNOITAVISSA OLEVIEN SYÖTTÖTIETOJEN
HERKKYYSANALYYSI
Käypä arvo Arvostustekniikka
Ei-havainnoitavissa
oleva syöttötieto
Positiivinen käyvän
arvon vaihteluväli
Negatiivinen käyvän
arvon vaihteluväli
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä
Antolainat 50 028 Stokastinen malli
Volatiliteetti – ekstrapoloitu tai epälikvidi
50 -604
Korkostruktuuri – ekstrapoloitu tai epälikvidi
Johdannaissopimukset
Osakejohdannaiset -33 683 Stokastinen malli
Volatiliteetti – ekstrapoloitu tai epälikvidi
21 111 -19 805Korkostruktuuri – ekstrapoloitu tai epälikvidi
Osinkotuotto
FX-linkatut koron- ja valuutanvaihtosopimukset -319 759 Stokastinen malli
Korrelaatioparametrit
7 734 -4 547Volatiliteetti – epälikvidi tai ekstrapoloitu
Korkostruktuuri – ekstrapoloitu tai epälikvidi
Muut koronvaihtosopimukset 19 289 Stokastinen malli
Korrelaatioparametrit
4 218 -4 307Volatiliteetti – epälikvidi tai ekstrapoloitu
Korkostruktuuri – ekstrapoloitu tai epälikvidi
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat sekä
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille
Osakelinkatut velkakirjat 1 486 858 Stokastinen malli
Volatiliteetti – ekstrapoloitu tai epälikvidi
16 459 -22 005Korkostruktuuri – ekstrapoloitu tai epälikvidi
Osinkotuotto
FX-linkatut velkakirjat 1 538 974 Stokastinen malli
Korrelaatioparametrit
4 691 -6 072Volatiliteetti – epälikvidi tai ekstrapoloitu
Korkostruktuuri – ekstrapoloitu tai epälikvidi
Muut velkakirjat 342 250 Stokastinen malli
Korrelaatioparametrit
4 378 -3 452Volatiliteetti – epälikvidi tai ekstrapoloitu
Korkostruktuuri – ekstrapoloitu tai epälikvidi
Yhteensä 58 641 -60 792
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Liite 41. Oman pääoman erät
Osakepääoma Vararahasto
Käyvän arvon
rahasto –
sijoitukset
Oman
luottoriskin
rahasto
Suojaus-
kustannus-
rahasto
Sijoitetun
vapaan oman
pääoman rahasto
Kertyneet
voittovarat Yhteensä
Kirjanpitoarvo 1.1.2020 43 008 277 807 12 985 28 075 40 743 135 368 261 264
+ lisäykset - - 40 - - - 22 336 22 376
– vähennykset - - - -13 241 -12 451 - -6 250 -31 942
Kirjanpitoarvo 31.12.2020 43 008 277 847 -255 15 624 40 743 151 454 251 698
Osakepääoma Vararahasto
Käyvän arvon
rahasto –
sijoitukset
Oman
luottoriskin
rahasto
Suojaus-
kustannus-
rahasto
Sijoitetun
vapaan oman
pääoman rahasto
Kertyneet
voittovarat Yhteensä
Kirjanpitoarvo 1.1.2019 43 008 277 726 4 726 14 235 40 743 133 868 237 583
+ lisäykset - - 82 8 260 13 840 - 7 750 29 931
– vähennykset - - - - - - -6 250 -6 250
Kirjanpitoarvo 31.12.2019 43 008 277 807 12 985 28 075 40 743 135 368 261 264
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Liite 42. Osakepääoma Liite 43. Suurimmat osakkeenomistajat
Kuntarahoitus Oyj:llä on kaksi osakesarjaa A ja B, jotka eivät kuitenkaan eroa toisistaan
äänivallan tai voitonjaon osalta, vaan kumpikin osake oikeuttaa yhteen ääneen. Osakkeilla
ei ole nimellisarvoa. Osakkeiden hankintaa on rajoitettu yhtiöjärjestyksen suostumus- ja
lunastuslausekkein. Vuoden 2020 lopussa yhtiön maksettu ja kaupparekisteriin merkitty
osakepääoma oli 43 008 tuhatta euroa. Yhtiön osakkeiden lukumäärä on 39063798,
josta A-sarjan osakkeita 26 331 646 kappaletta ja B-sarjan osakkeita 12 732 152 kappaletta.
Kymmenen äänivallaltaan suurinta osakkeenomistajaa sekä heidän omistamiensa
osakkeiden lukumäärä ja niiden osuus luottolaitoksen kaikista osakkeista ja kaikkien
osakkeiden äänimäärästä sekä osakkeenomistajien yhteenlaskettu lukumäärä:
.. kpl %-osuus
1. Keva 11 975 550 30,66 %
2. Suomen valtio 6 250 000 16,00 %
3. Helsingin kaupunki 4 066 525 10,41 %
4. Espoon kaupunki 1 547 884 3,96 %
5. VAV Asunnot Oy * 963 048 2,47 %
6. Tampereen kaupunki 919 027 2,35 %
7. Oulun kaupunki 903 125 2,31 %
8. Turun kaupunki 763 829 1,96 %
9. Kuopion kaupunki 592 028 1,52 %
10. Lahden kaupunki 537 926 1,38 %
* VAV Asunnot Oy on Vantaan kaupungin täysin omistama yhtiö.
Osakkeenomistajia on yhteensä 277 (277).
Taulukossa esitetyt osakemäärät eivät sisällä näiden osakkeenomistajien
konserniyhtiöiden mahdollisesti omistamia osakkeita.
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Liite 44. Annetut vakuudet
Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot
OMASTA PUOLESTA ANNETUT VAKUUDET
.. ..
Saamiset luottolaitoksilta johdannaissopimusten vastapuolille * 1 607 069 686 129
Saamiset luottolaitoksilta keskuspankille ** 34 918 26 590
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä keskuspankille ** 5 181 646 2 765 089
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä takauskeskukselle *** 10 997 495 11 521 134
Muut varat johdannaissopimusten vastapuolille * 243 269 158 494
Yhteensä 18 064 396 15 157 436
* Kuntarahoitus on pantannut johdannaissopimusten vastapuolille riittävän määrän vakuuksia lisävakuussopimusten (ISDA/Credit Support Annex) mukaisesti.
** Kuntarahoitus on keskuspankin hyväksymä rahapolitiikan vastapuoli ja tätä tarkoitusta varten keskuspankkiin on pantattu riittävä määrä vakuuksia kyseiseen asemaan liittyviä
mahdollisia operaatioita varten.
*** Kuntarahoitus on pantannut Kuntien takauskeskukselle riittävän määrän antolainaukseensa liittyviä velkakirjoja. Kuntien takauskeskus takaa Kuntarahoituksen varainhankinnan ja
Kuntarahoitus antaa takauskeskuksen takauksille vastavakuuksia siten kuin laissa Kuntien takauskeskuksesta on määritelty.
Annetut vakuudet on esitetty tilinpäätöspäivän tasearvoilla.
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Liite 45. Eläkevastuut
Liite 46. Taseen ulkopuoliset sitoumukset
Eläketurva on hoidettu ulkopuolisen eläkevakuutusyhtiön kautta. Eläkejärjestelyt luokitellaan maksupohjaisiksi järjestelyiksi.
.. ..
Luottolupaukset 2 353 978 2 361 323
Yhteensä 2 353 978 2 361 323
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Liite 47. Henkilöstö
Henkilöstöä ja johtoa koskevat liitetiedot
2020 2019
Keskimäärin Tilikauden lopussa Keskimäärin Tilikauden lopussa
Vakinainen kokoaikainen henkilöstö 146 143 137 144
Vakinainen osa-aikainen henkilöstö 2 3 4 4
Määräaikainen henkilöstö 8 8 10 8
Yhteensä 156 154 151 156
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Johdon työsuhde-etuudet
Toimitusjohtajalle, toimitusjohtajan sijaiselle ja muille johtoryhmän jäsenille maksetut
ennakonpidätyksen alaiset palkat ja palkkiot:
PALKAT JA PALKKIOT 2020 2019
Toimitusjohtaja 412 420
Toimitusjohtajan sijainen 251 251
Johtoryhmän muut jäsenet yhteensä 1 122 1 384
Yhteensä 1 785 2 055
Ennen 21.12.2017 johtoryhmään nimetyillä jäsenillä (ml. toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan
sijainen) on yhtiön ottama maksuperusteinen ryhmäeläkevakuutus. Vakuutuksesta
voidaan maksaa eläkettä 63 vuotta täyttäneelle.
Yhtiö on maksanut toimitusjohtajan, toimitusjohtajan sijaisen ja johtoryhmän muiden
jäsenten osalta seuraavat lakisääteiset eläkemaksut:
LAKISÄÄTEISET ELÄKKEET 2020 2019
Toimitusjohtaja 71 73
Toimitusjohtajan sijainen 43 43
Johtoryhmän muut jäsenet yhteensä 194 240
Yhteensä 308 356
Hallituksen palkkiot
Hallituksen jäsenille maksetaan toimikaudella 2020–2021 yhtiökokouksen päätöksen
mukaisesti vuosipalkkio ja kokouspalkkiot. Hallituksen puheenjohtajan vuosipalkkio on
35000 euroa, varapuheenjohtajan vuosipalkkio 23 000 euroa, riski- ja tarkastusvalio-
kuntien puheenjohtajien vuosipalkkio on 25 000 euroa ja jäsenen vuosipalkkio 20 000
euroa. Kokouspalkkio hallituksen ja valiokuntien kokouksista on puheenjohtajille 800
euroa kokousta kohden ja jäsenille 500 euroa kokousta kohden. Lisäksi kokouspalkkio
maksetaan valvovien viranomaisten edellyttämistä tapaamisista. Nämä palkkiot ovat voi-
massa 25.3.2020 lähtien. Tätä ennen hallituksen puheenjohtajan palkkio on ollut 35 000
euroa, varapuheenjohtajan palkkio 25 000 euroa ja jäsenen vuosipalkkio 20 000 euroa.
Kokouspalkkioiden määrään ei ole tehty muutoksia tilikaudella tai vertailukaudella.
PALKAT JA PALKKIOT
HALLITUKSEN JÄSENET
Helena Walldén, hallituksen puheenjohtaja 56 52
Tuula Saxholm, hallituksen varapuheenjohtaja 36 33
Maaria Eriksson, valittu hallitukseen 28.3.2019 32 23
Fredrik Forssell, jäsen 28.3.2019 asti - 9
Raija-Leena Hankonen, valittu hallitukseen 28.3.2019,
jäsen 21.2.2020 asti 6 23
Minna Helppi, jäsen 25.3.2020 asti 9 32
Markku Koponen 46 39
Jari Koskinen, jäsen 25.3.2020 asti 9 30
Kari Laukkanen 45 39
Vivi Marttila 34 32
Denis Strandell, valittu hallitukseen 25.3.2020 25 -
Kimmo Viertola, valittu hallitukseen 25.3.2020 24 -
Yhteensä 318 311
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Liite 48. Lähipiiriin kuuluvilta olevat laina- ja rahoitussaamiset sekä muut vastuut
Lähipiiriliiketoimet
Kuntarahoituksella ei ole luottolaitostoiminnasta annetun lain 15 luvun 13 §:n 2 momentin mukaisia laina- tai rahoitussaamisia tai muita vastuita lähipiiriltä.
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Liite 49. Omistukset muissa yrityksissä
Omistukset muissa yrityksissä
2020 2019
Osuus kaikista
osakkeista (%) Kirjanpitoarvo
Osuus kaikista
osakkeista (%) Kirjanpitoarvo
Tytäryritykset
Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy 100,0 656 100,0 656
Yhteensä 100,0 656 100,0 656
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Liite 50. Tilintarkastusyhteisölle maksetut tilintarkastus- ja muut palkkiot
Muut liitetiedot
2020 2019
Tilintarkastus 306 345
Tilintarkastuslain 1 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetut toimeksiannot 7 -
Veroneuvonta 10 90
Muut palvelut 103 375
Yhteensä 427 810
Summat eivät sisällä arvonlisäveroa. Osa tilintarkastusyhteisölle maksetuista muista palveluista on aktivoitu osana aineettomia hyödykkeitä yhtiön aktivointiperiaatteiden mukaisesti.
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen
allekirjoitukset
Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset
Helsingissä 15. helmikuuta 2021
KUNTARAHOITUS OYJ
Helena Walldén
hallituksen puheenjohtaja
Tuula Saxholm
hallituksen varapuheenjohtaja
Maaria Eriksson
hallituksen jäsen
Markku Koponen
hallituksen jäsen
Kari Laukkanen
hallituksen jäsen
Vivi Marttila
hallituksen jäsen
Denis Strandell
hallituksen jäsen
Kimmo Viertola
hallituksen jäsen
Esa Kallio
toimitusjohtaja
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Tilintarkastuskertomus
Kuntarahoitus Oyj:n yhtiökokoukselle
Tilinpäätöksen tilintarkastus
Lausunto
Olemme tilintarkastaneet Kuntarahoitus Oyj:n
(y-tunnus 1701683-4) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2020.
Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan
tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, raha-
virtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien yhteenveto merkittä-
vimmistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista, sekä emoyhtiön
taseen, tulos laskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Lausuntonamme esitämme, että
— konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin
taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja
rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten
tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti,
— tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön
toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa
voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien
säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.
Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun
lisäraportin kanssa.
Lausunnon perustelut
Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa
noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti.
Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme
kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet
tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.
Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä
niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten
mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja
olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset
velvollisuutemme.
Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut
kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja
käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien,
näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole
suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1 kohdassa
tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin
tilintarkastuspalvelut on esitetty emoyhtiön tilinpäätöksen
liitetiedossa 50.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme
perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa
tilintarkastusevidenssiä.
Olennaisuus
Tarkastuksemme laajuuteen on vaikuttanut soveltamamme
olennaisuus. Olennaisuus on määritetty perustuen ammatilliseen
harkintaamme ja se ohjaa tarkastustoimenpiteiden luonteen,
ajoituksen ja laajuuden määrittämisessä, sekä todettujen virheel-
lisyyksien vaikutusten arvioimisessa suhteessa tilinpäätökseen
kokonaisuutena. Olennaisuuden taso perustuu arvioomme sel-
laisten virheellisyyksien suuruudesta, joilla yksin tai yhdessä voisi
kohtuudella odottaa olevan vaikutusta tilinpäätöksen käyttäjien
tekemiin taloudellisiin päätöksiin. Olemme ottaneet huomioon
myös sellaiset virheellisyydet, jotka laadullisten seikkojen vuoksi
ovat mielestämme olennaisia tilinpäätöksen käyttäjille.
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka
ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä
tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa.
Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena
kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme
siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä
lausuntoa. EU-asetuksen 537/2014 10 artiklan 2 c -kohdan mu-
kaiset merkittävät olennaisen virheellisyyden riskit sisältyvät alla
kuvattuihin tilintarkastuksen kannalta keskeisiin seikkoihin.
Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä,
että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on sisältynyt arviointi siitä,
onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautu-
misesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen
virheellisyyden riski.
Kuntarahoitus Oyj
Tilintarkastuskertomus
tilikaudelta 1.1.–31.12.2020
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
TILINTARKASTUKSEN KANNALTA KESKEISET SEIKAT KUINKA KYSEISIÄ SEIKKOJA KÄSITELTIIN TILINTARKASTUKSESSA
Käypään arvoon arvostettavat rahoitusvarat ja -velat (liitteet 1, 2, 3, 6, 7, 8, 10, 16, 17, ja 25)
— Käypään arvoon arvostettavien rahoitusvarojen tasearvo on 6,9 miljardia euroa ja
rahoitusvelkojen tasearvo 15 miljardia euroa.
— Käypään arvoon arvostettavien rahoitusinstrumenttien käypä arvo määritellään toimivilta
markkinoilta saatavien hintanoteerauksien avulla tai jos toimivia markkinoita ei ole,
Kuntarahoituksen omia arvostusmenetelmiä käyttäen. Käyvän arvon määrittämiseen liittyy
harkintaa erityisesti niiden instrumenttien osalta, joiden markkina-arvoa ei saada julkisista
markkinanoteerauksista.
— Koronapandemia (COVID-19) on tilikaudella 2020 vaikuttanut käypään arvoon arvostettavien
rahoitusvarojen ja -velkojen markkina-arvostuksiin.
— Käypään arvoon arvostettavien rahoitusvarojen ja -velkojen osuus konsernitaseen varoista
ja veloista on merkittävä. Markkinakorkojen ja valuuttakurssien muutoksilla voi olla merkittävä
vaikutus tilikauden tulokseen ja omaan pääomaan, minkä johdosta käypään arvoon
arvostettujen rahoitusvarojen ja -velkojen kirjanpitokäsittely on määritelty tilintarkastuksen
kannalta keskeiseksi seikaksi.
— Olemme arvioineet Kuntarahoituksen soveltamien tilinpäätösperiaatteiden ja
arvostusmenetelmien asianmukaisuutta sekä testanneet arvostusprosessin keskeisiä
kontrolleja.
— Olemme arvioineet sovellettujen arvostusmetodologioiden ja -mallien asianmukaisuutta.
Johdannaissopimusten osalta olemme arvioineet kirjanpitokäsittelyn asianmukaisuutta
suhteessa IFRS -säännösten vaatimuksiin.
— Olemme testanneet rahoitusvarojen ja -velkojen arvostusten oikeellisuutta data-analyysejä
hyödyntäen sekä tarkastaneet arvostusmalleissa käytettyjä syöttötietoja otannalla vertaamalla
niitä tilinpäätöspäivän markkinainformaatioon. Olemme tarkastaneet arvostuksessa
käytettyjen syöttötietojen oikeellisuutta ja arvioimme arvostuksessa käytettyjen oletusten ja
arvioiden kohtuullisuutta.
— Lisäksi olemme arvioineet käypään arvoon arvostettavia rahoitusvaroja ja -velkoja koskevien
liitetietojen asianmukaisuutta.
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Suojauslaskenta (Liitteet 1, 2, 9, 25 ja 26)
— Kuntarahoitus soveltaa suojauslaskentaa suojautuakseen rahoitusvarojen ja -velkojen
korko- ja valuuttariskeiltä sekä pienentääkseen kirjanpidollista epäsymmetriaa.
— Kuntarahoitus soveltaa IFRS 9 -standardin mukaista käyvän arvon suojauslaskentaa ja
IAS 39 -standardin mukaista käyvän arvon portfoliosuojauslaskentaa.
— Suojauslaskennan soveltamisen seurauksena konsernitaseen suojauslaskennan piirissä
olevien rahoitusvarojen ja -velkojen tasearvoihin sisältyy suojattuihin riskeihin liittyvää
realisoitumatonta käyvän arvon muutosta.
— Suojauslaskentaprosessiin sisältyy monimuotoisia laskentavaiheita ja suojauslaskennan
vaikutukset konsernitilinpäätökseen voivat olla merkittäviä, minkä takia suojauslaskenta on
tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka.
— Olemme arvioineet sovellettuja suojauslaskentakäytäntöjä suhteessa IFRS-standardien
vaatimuksiin.
— Olemme arvioineet Kuntarahoituksen laatimia suojauslaskennan tehokkuutta koskevia
testaustoimenpiteitä ja suojauslaskentadokumentaation asianmukaisuutta.
— Lisäksi olemme tarkastaneet tilinpäätöksen suojauslaskennan liitetietojen asianmukaisuutta.
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan
velvollisuudet
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta
siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan
EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstan-
dardien (IFRS) mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean
ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen
laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisäätei-
set vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sel-
laisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi
voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä
tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.
Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan
velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa
toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat,
jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on
laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan
toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai
konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta
realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.
Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen
tilintarkastuksessa
Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko
tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virhees-
tä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastus-
kertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on
korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen
virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti
suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua
väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan
olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa
vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät
tilinpäätöksen perusteella.
Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu,
että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatilli-
sen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:
— Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä
johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit,
suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia
tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme
perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa
tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä
johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on
suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen
virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi
liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista
esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä
taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
— Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta
relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suun-
nittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintar-
kastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että
pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin
sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
— Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaattei-
den asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollis-
ten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
— Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitus-
johtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen ole-
tukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme
tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä,
esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää
olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta
epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa.
Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta
esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuk-
sessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin
tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta
koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme.
Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen
antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidens-
siin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin
johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan
toimintaansa.
— Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät
tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta
ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana
olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja
riittävän kuvan.
— Hankimme tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa
tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai
liiketoimintoja koskevasta taloudellisesta informaatiosta
pystyäksemme antamaan lausunnon konsernitilinpäätök-
sestä. Vastaamme konsernin tilintarkastuksen ohjauksesta,
valvonnasta ja suorittamisesta. Vastaamme tilintarkastus-
lausunnosta yksin.
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa
tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta
sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien
mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet,
jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.
Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme
noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä
vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista
ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan
riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin
liittyvistä varotoimista.
Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista
seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden
tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta
keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuk-
sessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan
julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa
toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastusker-
tomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten
voisi kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta
viestinnästä koituva yleinen etu.
Muut raportointivelvoitteet
Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot
Tilintarkastusyhteisö KPMG OY AB on toiminut yhtiökokouksen
valitsemana tilintarkastajana vuodesta 2001 alkaen yhtäjaksoi-
sesti 20 vuotta.
Muu informaatio
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu
informaatio käsittää toimintakertomuksen ja vuosikertomuk-
seen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä
eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme. Olemme
saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän tilin-
tarkastuskertomuksen antamispäivää, ja odotamme saavamme
vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen päivän jälkeen. Tilin-
päätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.
Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio
tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessäm-
me arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilin-
päätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme tie-
tämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti
virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on
lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen laatimiseen
sovellettavien säännösten mukaisesti.
Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilin-
päätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus
on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien
säännösten mukaisesti.
Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää
käyttöömme saamaamme muuhun informaatioon kohdista-
mamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä
muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on
raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen
raportoitavaa.
Muut lausunnot
Puollamme tilinpäätöksen vahvistamista. Hallituksen esitys
voitonjakokelpoisten varojen käsittelystä on osakeyhtiölain
mukainen. Puollamme vastuuvapauden myöntämistä emoyhtiön
hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle ja toimitusjohtajan
sijaiselle tarkastamaltamme tilikaudelta.
Helsingissä 15. helmikuuta 2021
KPMG OY AB
Tiia Kataja
KHT
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Riippumattoman tilintarkastajan raportti
Kuntarahoitus Oyj:n ESEF-tilinpäätöksestä
Kuntarahoitus Oyj:n hallitukselle
Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden
antavan toimeksiannon, joka koskee sitä, onko
Kuntarahoitus Oyj:n sähköiseen tilinpäätökseen
529900HEKOENJHPNN480-2020-12-31.zip tilikaudella
1.1.-31.12.2020 sisältyvä konsernitilinpäätös merkitty
iXBRL-merkinnöin EU-komission delegoidun asetuksen
2018/815 (ESEF RTS) 4. artiklan vaatimusten mukaisesti.
Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yhtiön toiminta-
kertomuksen ja tilinpäätöksen (ESEF-tilinpäätös)
laatimisesta siten, että ne täyttävät ESEF RTS:n
vaatimukset. Tähän vastuuseen kuuluu
— laatia ESEF-tilinpäätös XHTML-muodossa
ESEF RTS artiklan 3 mukaisesti
— merkitä ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä
konsernitilinpäätös iXBRL-merkein
ESEF RTS artiklan 4 mukaisesti sekä
— varmistaa ESEF-tilinpäätöksen ja tilintarkastetun
tilinpäätöksen keskinäinen yhdenmukaisuus
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta
sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi
voidakseen laatia ESEF-tilinpäätöksen ESEF RTS:n
vaatimusten mukaisesti.
Tilintarkastajan riippumattomuus ja laadunvalvonta
Olemme riippumattomia yhtiöstä niiden Suomessa
noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka
koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme
täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset
velvollisuutemme.
Tilintarkastaja soveltaa kansainvälistä
laadunvalvontastandardia ISQC1 ja näin ollen ylläpitää
kattavaa laadunvalvontajärjestelmää, johon sisältyy
dokumentoituja toimintaperiaatteita ja menettelytapoja
eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä
sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien
vaatimusten noudattamista koskien.
Tilintarkastajan velvollisuudet
Toimeksiantosopimuksen mukaisesti annamme
lausunnon siitä, onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä
konsernitilinpäätös merkitty olennaisilta osin ESEF RTS:n
4. artiklan vaatimusten mukaisesti. Olemme suorittaneet
kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon
kansainvälisen varmennustoimeksi-antostandardin
ISAE 3000 mukaisesti.
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Tarkastukseen kuuluu toimenpiteitä evidenssin
hankkimiseksi siitä,
— onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä konsernitilin-
päätös olennaisilta osin merkitty iXBRL-merkein
ESEF RTS:n 4. artiklan vaatimusten mukaisesti, ja
— ovatko ESEF-tilinpäätös ja tilintarkastettu tilinpäätös
keskenään yhdenmukaisia
Valittujen tarkastustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus
riippuu tilintarkastajan harkinnasta. Tähän sisältyy sen
riskin arvioiminen, onko virheestä tai väärinkäytöksestä
johtuvaa olennaista poikkeamaa
ESEF RTS:n vaatimuksista.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme
perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa
tarkastusevidenssiä.
Lausunto
Lausuntonamme esitämme, että
Kuntarahoitus Oyj:n ESEF-tilinpäätökseen
529900HEKOENJHPNN480-2020-12-31.zip sisältyvä
konsernitilinpäätös tilikaudelta 31.12.2020 on olennaisilta
osin merkitty ESEF RTS:n vaatimusten mukaisesti.
Lausuntomme Kuntarahoitus Oyj:n konsernitilinpäätöksen
tilintarkastuksesta tilikaudelta 1.1.-31.12.2020 on annettu
tilintarkastuskertomuksellamme. Tällä raportilla emme
anna konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta lausuntoa
tai muuta varmennusjohtopäätöstä.
Helsingissä 1. maaliskuuta 2021
KPMG OY AB
Tiia Kataja
KHT
/
Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös
Kuntarahoitus Oyj • vuosikertomus 2020
Kuntarahoitus Oyj
Jaakonkatu 3 A, PL 744
00101 Helsinki
Puh. 09 6803 5666
www.kuntarahoitus.fi
etunimi.sukunimi@kuntarahoitus.fi