Hyvinvointiyhteiskunnan kehittäminen on Kuntarahoituksen olemassaolon lähtökohta ja asiakkaidemme perustehtävä. Asiakkaamme tuottavat hyvinvointia ylläpitäviä toimintoja, kuten sosiaali- ja terveyspalveluita, peruskoulutusta ja päivähoitoa, vanhustenhuoltoa, liikunta- ja kulttuuripalveluita, infrastruktuuria sekä kohtuuhintaista asumista. Pohjoismaiset hyvinvointiyhteiskunnan arvot ovat yhteiskunnallisen rahoituksen asiakkaidemme toiminnassa sisäänrakennettuina, ja usein investoinneissa on huomioitu laajasti myös ilmasto- ja ympäristöystävällisyys.
Lokakuussa julkaistussa kestävyysohjelmassamme kerroimme tavoitteeksemme nostaa yhteiskunnallisen rahoituksen osuuden kahdeksaan prosenttiin pitkäaikaisesta asiakasrahoituksestamme vuoteen 2030 mennessä. Yhteiskunnalliseen ja vihreään rahoitukseemme liittyvät teemat nousevat yhä useammin esiin myös keskusteluissa asiakkaidemme kanssa. Asiakkaidemme omat sidosryhmät ovat kiinnostuneita kestävyyteen liittyvistä tekijöistä – painetta näiden asioiden kehittämiseen tulee heille siis monelta suunnalta. Näistä syistä hankkeita ohjautuu aikaisempaa enemmän kestävän rahoituksemme piiriin.
Vuonna 2023 yhteiskunnalliseen rahoitukseen hyväksytty hankemäärä kasvoi yli 40 prosentilla edeltävään vuoteen verrattuna. Hyväksyimme rahoituksen piiriin 34 hanketta, joista suurin osa on hyvinvointihankkeita ja erityisryhmille suunnattuja asuntoja. Olemme siis hyvällä tiellä kohti tavoitettamme.
Sosiaali-, terveydenhuolto- ja pelastuspalvelut siirtyivät vuoden 2023 alussa hyvinvointialueiden vastuulle, mutta kunnilla on edelleen tärkeä rooli terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Monet yhteiskunnallisen rahoituksemme kohteista ovat käyttäjiensä lisäksi tärkeitä niiden sijaintikunnan elinvoimalle. Aktiviteetteja luovat investoinnit ovat yrityksille merkki siitä, että paikkakunta halutaan pitää elinvoimaisena.
Asukkaille hankkeet tuottavat parempia palveluita: mahdollisuuksia harrastuksiin, kulttuuriin ja liikuntaan, yhteisöllistä asumista, terveydenhuoltopalveluja tai nykyaikaisia ja terveitä oppimisympäristöjä. Usein kohteet tarjoavat toimintapuitteet kunnan oman toiminnan lisäksi myös kolmannen sektorin, kuten urheiluseurojen ja yhdistysten, tarjoamille palveluille. Hankkeissa huomioidaan eri ikäiset ihmiset, erilaiset lähtökohdat ja eri kulttuurit, mutta ennen kaikkea ne tuovat ihmisiä yhteen. Tätä tarvitaan hyvinvointiyhteiskunnan koossa pitämiseen tänä yksilöllisyyttä korostavana eriytymisen aikana.
Rami Erkkilä
senior asiantuntija, kestävä rahoitus
Kirjoittaja vastaa vihreän ja yhteiskunnallisen rahoituksen tuotteista Kuntarahoituksessa.
Kirjoitus on julkaistu alun perin osana Kuntarahoituksen vihreää vaikutusraporttia 7.3.2024.