YK:n onnellisuusraportti julkaistu – suomalaiset eivät uskoneet ykkössijan säilyvän
Viime yönä julkaistiin YK:n uusin selvitys eri maiden onnellisuudesta. Suomi on nyt ollut raportin ykkössijalla jo yhdeksän vuotta peräjälkeen, mutta juuri ennen tuloksen julkistusta suomalaisten usko sijoituksen säilymiseen horjui.
Kuntarahoitus selvitti juuri uuden onnellisuusraportin julkaisun alla, miten suomalaiset uskovat onnellisuutemme kehittyvän. Maaliskuussa tehdyn kyselytutkimuksen tulokset heikentyivät selvästi viime marraskuussa tehdystä kyselystä.
Vielä marraskuussa 2025 hieman vajaa puolet (47 %) vastaajista uskoi Suomen olevan maailman onnellisin maa myös uudessa onnellisuusraportissa, mutta maaliskuussa 2026 tähän uskoi enää 29 prosenttia vastaajista. Marraskuussa 37 prosenttia vastaajista uskoi oman onnellisuutensa lisääntyvän seuraavan vuoden aikana, maaliskuussa vastaava luku oli 28 prosenttia.
Suomalaisten näkemyksiin kehityksestä vaikuttavat niin kansainvälinen kuin kotimainenkin tilanne. Marraskuussa 56 prosenttia vastaajista arvioi, että tämänhetkinen kansainvälinen tilanne heikentää suomalaisten onnellisuutta, maaliskuussa 59 prosenttia. Marraskuussa 58 prosenttia vastaajista katsoi tämänhetkisen tilanteen Suomessa heikentävän suomalaisten onnellisuutta, maaliskuussa näin ajatteli 60 prosenttia vastaajista.
Yli puolet vastaajista – 57 prosenttia marraskuun kyselyssä ja 59 prosenttia maaliskuun kyselyssä – on sitä mieltä, että Suomessa ei tehdä tarpeeksi ihmisten onnellisuuden ylläpitämiseksi.
Kuntarahoituksen teettämään kyselyyn vastasi tuhat suomalaista 4.–9.3. Vastaajien sukupuoli-, ikä- ja asuinaluejakauma vastaa Suomen väestörakennetta ja sen virhemarginaali on 3,2 prosenttia. Tutkimuksen toteutti Norstat.
Mistä onnellisuus syntyy ja miten sitä voi vaalia?
Suomen menestystä onnellisuusraporteissa selittävät erityisesti monet yhteiskunnan vakauteen liittyvät tekijät, kuten arjen ennakoitavuus ja ihmisten luottamus toisiinsa ja viranomaisiin.
Merkittävä osa suomalaisten onnellisuutta ylläpitävistä tekijöistä liittyy yhteiskunnan rakenteisiin. Siksi Kuntarahoitus perusti viime vuonna Onnellisuusrahaston, joka jakaa vuosittain 100 000 euron avustuksen hankkeelle, joka parhaiten parantaa suomalaisten yhteisöllistä onnellisuutta. Rahaston avulla halutaan käynnistää onnellisuutta lisääviä hankkeita, mutta myös kasvattaa ymmärrystä siitä, millaisten tekojen kautta onnellisuutta voidaan kasvattaa ja vaalia kaikilla yhteiskunnan tasoilla.
Onnellisuutta lisäävien hankkeiden arviointikriteeristön Kuntarahoitus kehitti yhdessä Helsingin ja Itä-Suomen yliopistoissa työskentelevän tutkijan, tohtori Jennifer De Paolan kanssa. Onnellisuusrahaston hakemuksissa arvioitaviksi näkökulmiksi valittiin yhteisöllisyys, osallisuus, vaikuttavuus, turvallisuus, kestävyys ja kekseliäisyys.
– Sosiaalinen tuki, osallisuus ja turvallisuus luovat perustan ihmisten hyvinvoinnin kannalta keskeisille yhteenkuuluvuuden ja luottamuksen tunteille. Vaikuttavuus ja kestävyys varmistavat hankkeen merkityksellisyyden ja pitkäkestoisuuden, ja innovatiivisuus puolestaan kannustaa etsimään joustavia, paikallisesti relevantteja ratkaisuja. Yhdessä nämä kriteerit kuvaavat niitä edellytyksiä ja keinoja, joilla yhteisöllistä onnellisuutta voidaan vahvistaa, Jennifer De Paola sanoo.
Lisätietoja:
Rauno Heinonen, Kuntarahoitus, puh. 040 8619 345, ext-rauno.heinonen@kuntarahoitus.fi
Mari Tyster, Kuntarahoitus, puh. 050 368 6860, mari.tyster@kuntarahoitus.fi
Jennifer De Paola, jennifer.depaola@helsinki.fi
Kuntarahoitus Oyj on Suomen suurimpia luottolaitoksia. Kuntarahoituksen omistajiin kuuluvat kunnat, Keva ja Suomen valtio. Konsernin tase on yli 55 miljardia euroa.
Kuntarahoitus tavoittelee parempaa tulevaisuutta vastuullisesti asiakkaidensa kanssa. Yhtiön asiakkaita ovat Suomen kunnat ja kuntayhtymät, hyvinvointialueet, hyvinvointiyhtymät, näiden määräysvallassa olevat yhteisöt sekä valtion tukeman asuntotuotannon toimijat. Asiakkaat rahoittavat Kuntarahoituksen tarjoamilla rahoitusratkaisuilla ympäristön kannalta kestäviä ja yhteiskunnallisesti vastuullisia kohteita, kuten julkisen liikenteen hankkeita, kestävää rakentamista, sairaaloita ja terveyskeskuksia, päiväkoteja ja kouluja sekä erityisryhmien asumista.
Kuntarahoituksen asiakaskunta on kotimaista, mutta toimintaympäristö on globaali. Yhtiö on aktiivinen suomalainen joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskija kansainvälisillä pääomamarkkinoilla sekä ensimmäinen suomalainen vihreiden ja yhteiskunnallisten joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskija. Kuntarahoituksen varainhankinnalla on Kuntien takauskeskuksen takaus.
Lue lisää: www.kuntarahoitus.fi
Liite
