Vihreää rahoitusta saaneet hankkeet

Fannynkallion kerros- ja rivitaloasunnot

Rahoituksen saaja: Helsingin Asumisoikeus Oy (HASO)
Projektikategoria: Kestävä rakentaminen
Rahoituksen määrä: 16 475 300 €  

Helsingin Asumisoikeus Oy (HASO) rakennuttaa kerros- ja rivitalon Helsingin Fannynkallioon. Rakennukset varustetaan keskitetyllä etäohjattavalla rakennusautomaatiojärjestelmällä. Kaikki asunnot varustetaan rakennusautomaatiojärjestelmään liitetyillä huonelämpötilan mittausantureilla, joiden mittaustulosta käytetään lämmityksen älykkääseen ohjaukseen. Rakennusten ilmanvaihtojärjestelmien lämmön talteenoton vuosihyötysuhde on erittäin korkea 73–75 % (määräystaso 45 %). Asuntojen lisäksi kaikissa yleisissä tiloissa on lämmön talteenotto, myös porrashuoneissa. Huoneistokohtaiset vesimittarit ovat etäluettavia ja niitä käytetään vedenkulutuksen laskuttamiseen asukkailta. Ulkovalaistuksessa, yleisten tilojen valaistuksessa ja asuntojen kiinteissä valaisimissa käytetään LED-valaisimia. Yleisten tilojen valaistusta ohjataan läsnäolotunnistimin ja ulkovaloja valoisuusmittauksen perusteella. Kiinteistösähköstä osa tuotetaan rakennusten katolle asennetuilla aurinkosähköpaneeleilla.

Kortteli 33397 toimii pilottikohteena Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen ja Aalto-yliopiston tilaamassa kehityshankkeessa, jossa tavoitteena on määrittää Helsingille tonttikohtaisen viherkertoimen laskentamenetelmä. Viherkerroin on suhdeluku tontin painotetun viherpinta-alan ja tontin kokonaispinta-alan välillä. Kaikissa yksikerroksisissa rakennuksissa ja katoksissa on viherkatot (autokatokset, kylmät ulkovarastot, huoltorakennus). Rakennuskohtaiset suunnitelmista lasketut E-luvut ovat kerrostalossa 98 kWhE/m2 (B-luokka), rivitalossa 108 kWhE/m2 (B-luokka). 

Heinsuon ja Kalliolan koulut

Rahoituksen saaja: Hollolan kunta
Projektikategoria: Kestävä rakentaminen
Rahoituksen määrä: 39 089 760 €

Hollolan kunnassa sijaitsevien Heinsuon ja Kalliolan koulujen uudisrakennukset toteutettiin elinkaarimallilla, johon kuuluu kahdenkymmenen vuoden ylläpito- ja käyttäjäpalvelut. Suunnittelun ja rakentamisen lisäksi koulujen hoito, ylläpito, käyttäjäpalvelut sekä perusparannusinvestoinnit ovat palveluntarjoajan vastuulla 20 vuoden palvelujakson ajan. Opetus uusissa koulutiloissa alkoi elokuussa 2017.

Kouluissa on tilat yhteensä 1200 oppilaalle. Hollolan kunta haki hankkeessa yhteistyötä, jonka tuloksena on Heinsuon ja Kalliolan koulujen pitkäjänteinen, ympäristönäkökohdat huomioonottava sekä elinkaarikustannustehokas rakentaminen ja ylläpito. Kouluille on asetettu E-luvulle tavoitteeksi 130 kWh/(m2) alittaminen (energialuokka B).

Hirvensalon monitoimitalo

Rahoituksen saaja: Kiinteistö Oy Turun Syvälahden koulu
Projektikategoria: Kestävä rakentaminen
Rahoituksen määrä: 20 000 000 €

Turun Hirvensalon Syvälahteen rakennettavassa monitoimitalossa tulee olemaan tilat noin 800:lle perusopetuksen oppilaalle, 140 varhaiskasvatusikäiselle lapselle sekä kirjasto, nuorisotoimi, kouluterveydenhuolto ja lasten neuvola.

Syvälahden monitoimitalo toteutetaan kestävän kehityksen näkökulmat mahdollisimman hyvin huomioon ottaen. Kohteen sijainnin osalta tämä on otettu huomioon muun muassa tehokkailla joukkoliikenneratkaisuilla. Hanke toteutetaan mahdollisimman pienellä hiilijalanjäljellä ja uusiutuvia energioita hyödyntävänä rakennuksena.

Hiilijalanjälkitavoitetta edesauttavat tekijät on huomioitu rakennuksen suunnitteluvaiheessa. Rakennuksen laskettu E-luku on 99 kWhE/m2a ja energiatodistusluokka B (uusien opetusrakennusten suurin sallittu E-luku on 130 kWhE/m2a). Lämmön talteenottolaitteet sekä Ilmanvaihtolaitteisto on valittu niin, että ne täyttävät 1.1.2018 voimaan tulleen komission asetuksen, IV-laitteiston ekologisen suunnittelun vaatimukset. Rakennuksen jäähdytysenergia tuotetaan maalämpökaivoilla vapaajäähdytyksenä.

Hiukkavaaran Paraatin kerrostaloasunnot

Rahoituksen saaja: Kiinteistö Oy Oulun Tarve
Projektikategoria: Kestävä rakentaminen
Rahoituksen määrä: 5 888 000 €

Hiukkavaaran Paraati on 7-kerroksinen kerrostalo Oulun Hiukkavaarassa. Rakenteet, ikkunat ja ovet on suunniteltu energiatehokkaiksi. Kohteen ilmanvaihto on toteutettu keskitetyllä LTO-järjestelmällä. Tulevaa ilmaa esilämmitetään kylmänä aikana neljällä 200 metriä syvällä porakaivolla. Kesällä samaiset porakaivot toimivat tulevan ilman viilennyksenä. Rakennuksen katolle asennetaan 12 kW:n aurinkosähkövoimala, jonka sähköä käytetään rakennuksen laitteiden käyttämiseen (ilmastointi, pumput, hissi, aluevalaistus). Jokaiseen asuntoon asennetaan sekä kylmän että lämpimän veden mittaus. Vesimittarit luetaan automatiikan kautta joka vuosi tai asukkaan vaihtuessa ja tehdään tasauslaskutus. Energialuokka on B ja E-luku 100 KWhe/v/m2.

Hyökännummen koulu ja päiväkoti

Rahoituksen saaja: Mäntsälän kaupunki
Projektikategoria: Kestävä rakentaminen
Rahoituksen määrä: 15 418 000 €

Mäntsälän kunta rakennuttaa koulun ja päiväkodin elinkaarihankkeena. Palveluntarjoaja vastaa kohteiden rakentamisesta sekä yllä- ja kunnossapidosta 20 vuoden ajan. Kohteisiin rakennetaan maalämpöjärjestelmä, joka samalla vähentää kaukolämmön tilaustehoa. Samaa järjestelmää käytetään myös rakennusten jäähdytyksessä. Suunnitelluilla energiaratkaisuilla rakennusten arvioitu kokonaisenergiankulutus on 111 KwhE/m2 (Energialuokka B).

Janakkalan palolaitos

Rahoituksen saaja: Janakkalan kunta
Projektikategoria: Kestävä rakentaminen
Rahoituksen määrä: 6 126 000 €

Janakkalan kunta rakennuttaa uuden paloaseman. Rakennuksessa käytetään lämmityksen pääenergialähteenä maalämpöä.  Tilanteissa, jossa maalämmön kapasiteetti ei riitä, lämmitystä tuetaan sähköllä, josta osa tuotetaan rakennuksen katolle asennettavilla aurinkopaneeleilla. Rakennuksen energiatehokkuusluokka on B ja E-luku on varasto- ja ajoneuvosuojalle 103 kWh/m2 sekä toimisto-osalle 119 kWh/m2.

Rakennuksen energiatehokkuus on arviointiluokassaan hyvää tasoa ja tehokkuutta tukee myös aurinkosähköjärjestelmä.

Jynkän koulu

Rahoituksen saaja: Kuopion Koulutilat Oy
Projektikategoria: Kestävä rakentaminen
Rahoituksen määrä: 14 960 000 €

Jynkän koulu toteutetaan elinkaarihankkeena ja suunnitteluratkaisussa elinkaaripalvelutoimittajan arvioima E-luku on 101 Kwh/m2 (energialuokka B). Päälämmitysjärjestelmänä toimii maalämpöpumppu. Kaukolämpöä käytetään lämpimän käyttöveden tuottamisessa ja lisälämmitysjärjestelmänä päälämmityskauden aikana.

Kalajoen paloasema

Rahoituksen saaja: Kalajoen kaupunki
Projektikategoria: Kestävä rakentaminen
Rahoituksen määrä: 3 000 000 €

Kalajokilaakson keskuspuhdistamo

Rahoituksen saaja: Vesikolmio Oy  
Projektikategoria: Vedenpuhdistus ja jätevesien käsittely
Rahoituksen määrä: 15 000 000 €

Vesikolmio Oy:n Kalajokilaakson keskuspuhdistamohankkeen myötä Jokilaakson jätevesien puhdistus keskitetään Kalajoelle. Hankkeen toteuduttua puhdistetut jätevedet johdetaan keskuspuhdistamolta suoraan mereen Kalajokisuun pohjoispuolella. Keskuspuhdistamon valmistumisen myötä taajamien puhdistettujen jätevesien purkaminen Kalajokeen loppuu ja joen veden laatu paranee.

Alueen nykyiset puhdistamot on rakennettu 1970-luvulla, joten niiden laitteistot ovat elinkaarensa päässä. Tulevaisuudessa jätevesien puhdistusvaatimukset tulevat kiristymään ja uuden keskuspuhdistamon myötä kiristyvät puhdistusvaatimukset on helpompi saavuttaa. Usean kunnan yhteishankkeena puhdistamo tehostaa jätevesien käsittelyä myös alueellisesti. 

Karhunmäen koulu

Rahoituksen saaja: Joensuun kaupunki
Projektikategoria: Kestävä rakentaminen
Rahoituksen määrä: 11 000 000 €

Karhunmäen kouluhankkeella korvataan entinen Niinivaaran koulu, minkä lisäksi koulu palvelee uutta Karhunmäen asuinaluetta. Karhunmäen koulussa on esikoulu sekä 1-6 luokat. Karhumäen koulun lähtökohtana on tarjota uudenlainen oppimisympäristö nykyaikaisin opetusvälinein ja ympäristöineen. Koulun rakentamisessa suositaan puun käyttöä sekä haetaan kestäviä ja energiatehokkaita teknisiä ratkaisuja. Hankkeessa huomioidaan Joensuun asema innovatiiviset kaupunkiseudut INKA -ohjelman biotalousteeman valtakunnallisena veturina, Joensuun imago metsäpääkaupunkina sekä tavoite, jonka mukaan Joensuun kaupunki on sitoutunut lisäämään innovatiivisia hankintoja valtakunnallisessa kasvusopimusmenettelyssä. Rakennuksen E-luku on 89kWh/m2 (energialuokka A) mikä alittaa 47,7 %:lla lasten päiväkodeille määritellyn ylärajan 170 kWh/m2.

Katso video Karhunmäen koulusta >

Karttulan koulu

Rahoituksen saaja: Kuopion Koulutilat Oy
Projektikategoria: Kestävä rakentaminen
Rahoituksen määrä: 12 190 000 €

Karttulan koulu toteutetaan elinkaarihankkeena. Suunnitteluratkaisussa elinkaaripalvelutoimittajan Karttulan koululle arvioima E-luku on 97 Kwh/m2 (energialuokka B). Rakennuksen päälämmitysjärjestelmänä toimii maalämpöpumppu. Kaukolämpöä käytetään lämpimän käyttöveden tuottamisessa ja lisälämmitysjärjestelmänä päälämmityskauden aikana.

Kiinteistö-KYSin kerrostaloasunnot

Rahoituksen saaja: Kiinteistö-KYS Oy
Projektikategoria: Kestävä rakentaminen
Rahoituksen määrä: 9 706 365 €

Kuopion Puijonlaaksoon rakennettava uudisrakennus noudattaa Ekokompassi-ympäristöohjelmaa, jossa keskitytään vähentämään hiilijalanjälkeä. Kohteessa on keskitetty koneellinen ilmanvaihto, jossa on myös lämmön talteenotto. Parvekkeet on lasitettu. Kohteeseen tulee noin 10 kW:n aurinkosähköjärjestelmä, jolla käytännössä kesäpäivänä tuotetaan maksimissaan noin 8,6 kW hetkellistä sähköä. Tällä sähköllä pyöritetään kiinteistötekniikkaa, jolloin aurinkosähkön maksimituotannossa talon omat järjestelmät pyörivät täysin uusiutuvalla energialla. Asukkaille mahdollistetaan helppo jätteiden lajittelu (keittiöiden jäteastiamäärät, asukkaille tehdyt asukasoppaat, kohteen jätelajittelupiste, jossa on keräyslaatikot kaikille jätetyypeille). Lämmitysjärjestelmänä on puukaukolämpö, joka on tuotettu 100-prosenttisesti uusiutuvasta energialähteestä. Kohteessa on led-valaistus. Kiinteistön energiankulutusta seurataan ja hallitaan jatkuvasti. Kohteeseen tulee myös Fiksuvesi-mittauspalvelu, jolla päästään kiinteistön elinkaaren aikana kiinni mahdollisiin pienvuotoihin nopeasti ja tehokkaasti. Autotalleihin tulee neljä sähköautojen latauspistettä. Lisäksi huomioidaan energia- ja ympäristönäkökulmat sekä kiinteistön hankinnoissa niin tavarantoimittajilta kuin alihankkijoilta että siivouksessa ja kiinteistönhoidossa. Sisämaaleina käytetään luonnonöljypohjaisia maaleja, joilla on vaikutusta mm. sisäilman laatuun ja pintojen pysymiseen puhtaana ja mikrobikasvua ehkäisevänä. Rakennuksen energialuokka on C ja E-luku 107 KWhe/v/m2.

Kortepohjan ylioppilaskylä, asuinkerrostalon peruskorjaushanke

Rahoituksen saaja: Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta JYY
Projektikategoria: Kestävä rakentaminen
Rahoituksen määrä: 8 500 000 €
 
Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta JYYn omistama Kortepohjan ylioppilaskylä tarjoaa opiskelijahintaista asumista noin 2 000 Jyväskylän yliopiston opiskelijalle. Ylioppilaskylän näkyvimmät ja tunnetuimmat rakennukset on nimetty kirjaimilla A-E. Nämä 9-kerroksiset tornitalot on suojeltu rakennushistoriallisesti arvokkaana kokonaisuutena ja ne muodostavat alueen arkkitehtonisen ytimen. JYY remontoi kaikki tornitalot yksi kerrallaan vuosina 2017 – 2022. Ensimmäisen tornitalon peruskorjaus on jo valmistunut ja uudet asukkaat ovat päässeet muuttamaan uusittuun A-taloon. Järjestyksessä toisen korjattavan talon, B-talon, täydellinen remontti alkaa heinäkuussa 2018. B-talon 144 yksiötä modernisoidaan remontissa täysin. JYYn B-talon peruskorjaus on ensimmäinen Kuntarahoituksen vihreää rahoitusta saava peruskorjaushanke. 
 
Peruskorjaushankkeessa muun muassa uusitaan kokonaan kiinteistön LVI-tekniikka ja samalla liiketilojen, rappukäytävien ja yhteistilojen IV-koneet varustetaan lämmöntalteenotolla. Lisäksi asuntojen poistoilmanvaihto varustetaan lämmöntalteenottojärjestelmällä, jonka tuottamaa lämpöenergiaa hyödynnetään kiinteistön lämmitys- ja käyttöveden lämmittämiseen. Rakennuksen ikkunoita uusitaan energiatehokkaammiksi. Rakennuksen elinkaaren aikainen hiilijalanjälki pienenee peruskorjauksen avulla vähintään 25 prosenttia aikaisempaan verrattuna. 
 
JYYn toteuttamien peruskorjaus- ja rakennushankkeiden pohjana on aina huolellinen elinkaarisuunnittelu, sillä valmistuvien kohteiden halutaan olevan ekologiselta, taloudelliselta ja sosiaaliselta kestävyydeltään korkealuokkaisia. 

Kotkan katuvalaistuksen uusiminen

Rahoituksen saaja: Kotkan kaupunki
Projektikategoria: Energiatehokkuus
Rahoituksen määrä: 705 000 €

Kotkan kaupunki uusii katuvaloverkostoaan asuinalue kerrallaan vähän energiaa kuluttaviksi LED-ratkaisuiksi. Hanke etenee noin 400 000 euron vuosittaisin investoinnein aina vuoteen 2020 saakka.

Lahden Valtterin, Lahden Iisakin ja Vanhatien kerrostaloasunnot

Rahoituksen saaja: Lahden Asunnot Oy
Projektikategoria: Kestävä rakentaminen
Rahoituksen määrä: 12 754 770 €

Lahden Talot Oy:n uudiskohteet As Oy Lahden Valtteri, As Oy Lahden Iisakki sekä Lahden Asuntojen Vanhatie 53 ovat Kuntarahoituksen ensimmäiset Vihreän rahoituksen viitekehyksen puitteissa rahoitetut asuinrakennuskohteet. Kohteiden merkittävimmät ansiot olivat kerrostalorakentamisessa harvinainen toiseksi paras energialuokka (B) sekä monilukuinen joukko energiatehokkuuden parantamiseen tähtääviä yksityiskohtia mm. huoneistokohtaisten saunojen sijaan taloyhtiöillä on käytössä yksi laadukas saunaosasto. Energialuokka kaikissa kohteissa on B ja E-luku 99–100 KWhe/v/m2.

Lempäälän Energian LEMENE-hanke

Rahoituksen saaja: Lempäälän Energia Oy
Projektikategoria: Uusiutuva energia
Rahoituksen määrä: 9 700 000 €

Lempäälän Energia Oy:n energiaomavaraisuuteen keskittyvä LEMENE-hanke on valittu yhdeksi työ- ja elinkeinoministeriön investointituen saaneista energiakärkihankkeista. Investoinnin tarkoitus on uusiutuvan energian käytön lisääminen. Marjamäen teollisuusalueelle suunnitellaan uudenlaista energiaomavaraista yritysaluetta, jonka energiatarve on tarkoitus tuottaa uusiutuvien energialähteiden turvin, kuten aurinkovoimalla ja biokaasulla. Alueelle tullaan rakentamaan 4 MW:n aurinkopaneelivoimala, 8 MW:n edestä kaasumoottorikapasiteettia ja 116 kW:n edestä polttokennoratkaisuja. Sähköverkon ohjaus ja verkkorakenne toteutetaan älykkäänä sähköverkkona. Olennainen osa hanketta on myös sähkön laadun ja saatavuuden ylläpito uusiutuvan energian tuotannon vaihdellessa. Hankkeen demonstraatioarvo liittyy kokonaisratkaisuun, jossa useita teknologioita yhdistetään älykkäällä sähköverkolla suuressa mittakaavassa. LEMENE-hanke on myös mukana kolmessa Suomen yliopistojen johtamassa tutkimushankkeessa (ProCem, Finnish Solar Revolution ja HEILA).

Lempäälän Energian lämpökeskus

Rahoituksen saaja: Lempäälän Energia Oy
Projektikategoria: Uusiutuva energia
Rahoituksen määrä: 5 200 000 €

Lempäälän Energia Oy toteuttaa kiinteän polttoaineen (KPA) lämpölaitosinvestoinnin. Hankkeelle on myönnetty TEM:n energiainvestointitukea. Viialantien lämpökeskuksen kehitystyön tarkoituksena on tuoda markkinoille uudenlainen polttoaineen varastointi- ja purkukonsepti lämpö- ja voimalaitoksille. Tavoitteena on pienentää polttoaineen käsittelyn tilantarvetta ja siten mahdollistaa lämpökeskusten sijoitus lähemmäs kulutuskohteita. Lämmöntuotannon tuominen lähemmäs kulutuskohteita osaltaan pienentää verkostohäviöitä. Viialantien lämpökeskus korvaa fossiilisten polttoaineiden käyttöä uusiutuvalla energialla. Mobiilivarasto mahdollistaa myös energian joustavan tuottamisen paikallisissa kohteissa ilman suurten polttoaineen vastaanottorakennusten rakentamista.

Leppäkertun koulu

Rahoituksen saaja: Leppävirran kunta
Projektikategoria: Kestävä rakentaminen
Rahoituksen määrä: 9 000 000 €

Leppävirralle rakennetaan uusi alakoulu 320 oppilaalle ja 25 esikoululaiselle. Kohde korvaa vuonna 1970 rakennetun nykyisen Alapihan alakoulun, jossa on havaittu sisäilmaongelmia. Rakennuksen päälämmönlähteenä käytetään maalämpöä. Rakennus varustetaan aurinkopaneeleilla, 40 kpl. Rakennuksessa on koneellinen keskitetty tulo- ja poistoilmanvaihto varustettuna lämmöntalteenotolla ja maalämpö verkosta saatavalla viilennyksellä. Rakennusautomaatiojärjestelmällä ohjataan rakennuksen ilman vaihtoa, lämmitystä, jäähdytystä ja valaistusta ja valaistuksen tasoa. Tämä mahdollistaa ilmanvaihdon, lämmityksen ja jäähdytyksen sekä valaistuksen käytön energiatehokkaasti ja laadukkaasti. Kiinteistön valaistus toteutetaan kokonaisuudessa led-tekniikalla. Rakennuksen energialuokka on B ja laskennallinen E-luku 127 KWhe/v/m2.

Lievestuoreen koulu

Rahoituksen saaja: Laukaan kunta
Projektikategoria: Kestävä rakentaminen
Rahoituksen määrä: 15 000 000 €

Laukaan kunta rakennuttaa Lievestuoreen koulun peruskoulun 3.-9. luokkien oppilaille. Lisäksi rakennukseen tulee tilat aluekirjastolle, nuorisotiloille sekä kuntosalille. Koulu rakennetaan purkamalla vanha koulu kahdessa vaiheessa ja rakentamalla vanhan koulun tilalle uudisrakennus, joka liitetään olemassa olevaan liikuntasaliin. Hankkeen laajuus on 5.922 brm2. Rakennuksen lämmitysenergia tuotetaan kaukolämmöllä. Lämmönjako toteutetaan pääasiassa vesikiertoisella lattia- ja patterilämmityksellä. Rakennuksen E-luku on 120 KWhe/v/m2.

Linnukan koulu

Rahoituksen saaja: Limingan kunta
Projektikategoria: Kestävä rakentaminen
Rahoituksen määrä: 5 000 000 €

Länsimetro

Rahoituksen saaja: Länsimetro Oy
Projektikategoria: Joukkoliikenne
Rahoituksen määrä: 465 000 000 €

Pääkaupunkiseudun metroa rakennetaan Ruoholahdesta Lauttasaaren kautta Espooseen. Ensimmäisessä vaiheessa valmistui 14 kilometriä pitkä ratalinja Ruoholahdesta Matinkylään ja kahdeksan uutta asemaa. Länsimetron Matinkylä-Kivenlahti-osuus on länsimetron seitsemän kilometriä pitkä seuraava rakennusvaihe. Metro Matinkylästä Kivenlahteen valmistuu aikaisintaan vuonna 2020.

Uuden metrolinjan on arvioitu kuljettavan 170 000 henkilöä päivittäin, mikä vähentää merkittävästi yksityisautoilua ja bussiliikennettä Espoon suunnasta Helsinkiin ja sen myötä vähentää yksityisen ja julkisen liikenteen päästöjä merkittävästi. Uusi metrolinja myös keskittää ja tiivistää asumisrakennetta, mikä osaltaan tukee ympäristöystävällistä kaupunkikehitystä. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on lähes kaksi miljardia euroa.

Mahnalan ympäristökoulu

Rahoituksen saaja: Hämeenkyrön kunta
Projektikategoria: Kestävä rakentaminen
Rahoituksen määrä: 7 000 000 €

Hämeenkyrön kunta rakennuttaa Mahnalan uuden Ympäristökoulun. Tavoitteena on elinkaariedullinen ja energiatehokas rakennus. Kaikessa suunnittelussa on otettu huomioon kestävän kehityksen periaatteet ja ympäristökasvatuksellinen näkökulma. Lähtökohtaisesti pyritään ekologiseen rakentamiseen. Kaksikerroksisesta koulurakennuksesta tulee teräs-betonirunkoinen ja sen ulkoseinät tehdään pääosin puuronkoisena hirsipaneeliverhouksella. Kohde on arkkitehtuuriltaan vaativaa tavoitetasoa. Mahnalan Ympäristökoulun rakentaminen toimii myös esimerkkinä julkisen rakentamisen ekotehokkaista ratkaisuista mm. materiaali- ja energiatehokkuuden osalta. 

Uudessa koulussa energianlähteinä hyödynnetään lämmityksen osalta uusiutuvaa energiaa puupellettien muodossa. Rakennuksessa hyödynnetään lisäksi aurinkopaneeleita sähkön tuottamiseen. Aurinkopaneeleita tulee noin 100 m² ja ne tuottavat energiaa noin 12 000 kWh/a. Rakennuksen vaipan ala on optimoitu ja muun muassa ikkunoiden sijoitteluun lämpötalouden ja luonnonvalon hyödyntämiseen kiinnitetään huomiota. Rakennuksen laskennallinen energiatehokkuusluokka on B ja rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus on 95 kWhE/m2vuosi. Ilmanvaihdon energiatalous huomioidaan jakamalla rakennuksen tilat käyttövyöhykkeisiin, varustamalla se tarpeenmukaisella ilmanvaihdolla sekä lämmön talteenotolla. Kiinteistöön tulee matalalämpöinen lattialämmitys.

Metsä-Sairilan jätevedenpuhdistamo

Rahoituksen saaja: Mikkelin kaupunki
Projektikategoria: Vesi- ja jätevesihuolto
Rahoituksen määrä: 20 000 000 €

Mikkelin kaupunki rakennuttaa uuden jätevedenpuhdistamon, joka hyväksikäyttää tuotannossaan innovatiivista kalvobioreaktoritekniikkaa. Uuden tekniikan myötä jäteveden puhdistustulos paranee merkittävästi verrattuna vanhan laitoksen puhdistustulokseen. Laitoksen läpi kuljettuaan harmaavesi palautuu nykysitä puhtaampana luonnon kiertoon ja parantaa osaltaan Saimaan latvavesien tilaa. Hanke toimii osaamisen syventämisen ja laajentamisen mahdollisuutena Mikkelin ammattikorkeakoululle ja yliopistolle. Hanke on samalla myös Mikkelin kaupungin kärkiprojekti, jonka tehtävä on mm. materiaalivirtojen uusiokäyttöä hyödyntäen rakentaa kasvualusta yritystoiminnan ja työpaikkojen lisäämiseksi Mikkelin seudulla.

Nenäinniemen jätevedenpuhdistamo

Rahoituksen saaja: Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy 
Projektikategoria: Vedenpuhdistus ja jätevesien käsittely                   
Rahoituksen määrä: 10 000 000 euroa
 
Jyväskylän Seudun Puhdistamon ilmastusallas saneerataan ja laajennetaan siten, että se mahdollistaa 80% nitrifikaation sekä osittaisen kokonaistypenpoistoprosessin. Puhdistamolle rakennetaan uusi nostopumppaamo biologiselle prosessille , uusi jälkiselkeytysallas sekä kiekkosuodatuksella varustettu tertiäärikäsittely, johon sijoitetaan myös UV-hygienisointi ja tulvapumppaamo. Puhdistamon automaatiota päivitetään, saneeratulle ja laajennetulle osalle toteutetaan prosessikohtaiset energiankulutuksen mittaukset, raportointijärjestelmä uusitaan ja laitokselle rakennetaan myös varavoimayksikkö sähkökatkojen varalta. Puhdistamo saavuttaa jatkossa ympäristöluvan vaatimukset käsitellylle jätevedelle: fosforipitoisuus < 0,3 mg/l, BOD7<10 mg/l, kiintoainespitoisuus < 10 mg/l, ammoniumtyppipitoisuus < 4 mg/l ja nitrifikaatioaste vähintään 80 %. Avovesiaikana jätevesi hygienisoidaan erillisellä UV-yksiköllä. Prosessikohtaisten energiamittausten avulla kyetään optimoimaan laitoksen energiatehokkuutta. Uudella raportoinnilla kerättyä tietoa pystytään myös hyödyntämään toiminnan kehittämisessä huomattavasti nykyistä paremmin.

Nepenmäen koulu

Rahoituksen saaja: Joensuun kaupunki
Projektikategoria: Kestävä rakentaminen
Rahoituksen määrä: 25 000 000 €

Joensuun Nepenmäelle rakennetaan uusi yhtenäiskoulu joka käsittää esikoulun ja luokat 1-9. Nepenmäen koulu on ns. monitoimitila, jossa koulupäivän jälkeen toimii kirjasto, nuorisotilat, kansalaisopisto sekä liikuntatilat, jotka palvelevat koulua sekä iltakäytössä urheiluseuroja ja kuntalaisia.

Tilojen energialuokka on B ja vastaava E-luku on 96kWh(/m2a). Kiinteistön lämmitysratkaisu on kaukolämpö. Lisäksi kiinteistön energiaratkaisussa käytetään aurinkoenergiaa ja tuulivoimaa lähinnä opetustarkoituksiin.

Nummikeskus

Rahoituksen saaja: Hämeenlinnan kaupunki
Projektikategoria: Kestävä rakentaminen
Rahoituksen määrä: 26 000 000 €

Hämeenlinnan kaupunki toteuttaa Nummen palvelukeskuksen elinkaarihankkeena. Se sisältää kohteen talotekniikan kokonaistoimituksen sekä kohteen teknisen huollon ja kunnossapidon sekä palveluiden johtamisen 20 vuoden sopimuskauden ajan. Sopimukseen sisältyy lisäksi optio sopimuksen pidentämisestä viidellä vuodella. Nummikeskus käsittää yhtenäiskoulun, kirjaston, monipuoliset liikuntatilat, sosiaali- ja terveyspalvelujen tiloja sekä kulttuuripalvelutiloja. Kokonaisuutena keskuksesta syntyy muunneltavissa oleva rakennus, jossa tekniset ratkaisut palvelevat uudenlaisia toimintatapoja. Tarkoitus on, että uudesta rakennuksesta tulee kaikenikäisten elämänkaarinen kylän keskus kaupunkilaisille.

Energianhallinta toteutetaan liittämällä rakennus 24/7-valvomoon. Valvomon tehtävä on energiankulutuksen seuraaminen, vertailutiedon tuottaminen sekä toimenpide-ehdotusten tekeminen, kulutuspoikkeamiin puuttuminen sekä raportointi. Kohteen lämmitysenergiana käytetään sekä maalämpöä että kaukolämpöä. Suunnitelluilla ratkaisuilla rakennuksen arvioitu kokonaisenergiankulutus on 88 kWhe/m2 (Energialuokka A).

Nurmeksen sähköautohankinta

Rahoituksen saaja: Nurmeksen kaupunki
Projektikategoria: Julkinen liikenne
Rahoituksen määrä: 34 700 €

Parkanon koulukampus

Rahoituksen saaja: Parkanon kaupunki
Projektikategoria: Kestävä rakentaminen
Rahoituksen määrä: 17 000 000 €

Pielakoti

Rahoituksen saaja: Pielaveden kunta
Projektikategoria: Kestävä rakentaminen
Rahoituksen määrä: 5 063 400 €

Pielaveden kuntaan rakennettavan Pielakodin energialuokka on B (138 KWhe/v/m2). Rakennukseen kuuluu palveluasumisyksikkö ja keskuskeittiö, ja sen lämmitykseen ja jäähdytykseen käytetään maalämpöä. Valaistuksessa käytetään energiatehokkaita led-valaisimia ja hyödynnetään aurinkoenergiaa.

Rantaroustin koulu

Rahoituksen saaja: Tyrnävän kunta
Projektikategoria: Kestävä rakentaminen
Rahoituksen määrä: 14 000 000 €

Tyrnävän kunta rakennuttaa alakoulun 400–500 oppilaalle ja tilaajana edellyttää hankkeelle myös energiamuotojen osalta pitkän aikavälin näkökulmaa, joka toteutetaan 20 vuoden pituisella ylläpito- ja kunnossapitosopimuksella. Osa kiinteistön käyttämästä sähköstä tuotetaan aurinkopaneeleilla. Päälämmitysmuotona on maalämpö, jonka lisäksi käytössä on varaenergianlähteenä kaukolämpö. Edellä mainituilla ratkaisuilla rakennettavan kohteen kokonaisenergiankulutus on 101 kWhE/m2, joka on yli 40 % alle nykyisten määräysten koulurakennuksille asetetun maksimiarvon (Energialuokka B).

Riihenmäen koulu

Rahoituksen saaja: Mäntsälän kaupunki
Projektikategoria: Kestävä rakentaminen
Rahoituksen määrä: 14 284 000 €

Mäntsälän kunta rakennuttaa koulun elinkaarihankkeena. Palveluntarjoaja vastaa kohteiden rakentamisesta sekä yllä- ja kunnossapidosta 20 vuoden ajan. Kohteisiin rakennetaan maalämpöjärjestelmä, joka samalla vähentää kaukolämmön tilaustehoa. Samaa järjestelmää käytetään myös rakennusten jäähdytyksessä. Suunnitelluilla energiaratkaisuilla rakennuksen arvioitu kokonaisenergiankulutus on 111 KwhE/m2 (Energialuokka B).

Satavuon koulu ja päiväkoti

Rahoituksen saaja: Laukaan kunta
Projektikategoria: Kestävä rakentaminen
Rahoituksen määrä: 5 000 000 €

Satavuon koulun ja päiväkodin ekokonseptin tavoitteena on kehittää innovatiivinen, kiertotalouteen ja lähipalveluihin perustuva tulevaisuuden kyläkoulumalli, jossa yhdistyvät terve ja kestävä rakennus, kestävästi tuotettu energiahuolto (lähienergia), lähiruoka ja -liikenne sekä pedagogisen edelläkävijyyden vaatimat tilaratkaisut. Konseptissa pyritään käyttämään rakennusmateriaalina mahdollisimman paljon puuta, koska se on ekologinen ja kestävä materiaali, jolla on positiiviset vaikutukset sisäilmaan. Lisäksi puu on kotimainen raaka-aine, jolla on positiiviset aluetalousvaikutukset. Ympäristöystävällinen lähiliikenne perustuu paikallisiin biopolttoaineisiin. Ruoan valmistuksessa ekokoulukonseptin tavoitteena on resurssiviisaasti toimiva keittiö, jossa lähellä tuotettujen elintarvikkeiden käyttöosuus on 50 %.  Satavuon koulun ja päiväkodin energiahuolto perustuu kokonaan uusiutuviin energialähteisiin, biokaasuun ja aurinkoenergiaan. Keväästä syksyyn käyttösähkö voidaan tuottaa tehokkaasti aurinkopaneeleilla ja vähäinen lämmöntarve sekä lämminkäyttövesi katetaan aurinkolämpökeräimillä ja lämpöpumpuilla. Biokaasuun perustuva sähkön- ja lämmöntuotanto toimii kaikissa olosuhteissa varajärjestelmänä, jolla voidaan tarvittaessa tuottaa koko kiinteistön tarvitsema sähkö ja lämpö. Rakennus voi siis toimia tarvittaessa itsenäisesti, irrallaan valtakunnan sähköverkosta paikallisen energian voimin. Valmistuttuaan rakennuksen energialuokka on B ja E-luku 115 KWhe/v/m2.

Sienakujan ja Taidemaalarinkadun kerrostaloasunnot

Rahoituksen saaja: Helsingin kaupungin asunnot Oy (Heka)
Projektikategoria: Kestävä rakentaminen
Rahoituksen määrä: 23 851 000 €

Helsingin kaupungin asunnot Oy (Heka) rakennuttaa uudiskohteet Helsingin Kuninkaantammen alueelle. Rakennukset varustetaan keskitetyllä etäohjattavalla rakennusautomaatiojärjestelmällä. Kaikki asunnot varustetaan rakennusautomaatiojärjestelmään liitetyillä huonelämpötilan mittausantureilla, joiden mittaustulosta käytetään lämmityksen älykkääseen ohjaukseen. Rakennusten ilmanvaihtojärjestelmien lämmön talteenoton vuosihyötysuhde on erittäin korkea,75 % (määräystaso 45%).

Asuntojen lisäksi kaikissa yleisissä tiloissa on lämmön talteenotto, myös porrashuoneissa. Huoneistokohtaiset vesimittarit ovat etäluettavia ja niitä käytetään vedenkulutuksen laskuttamiseen asukkailta. Ulkovalaistuksessa, yleisten tilojen valaistuksessa ja asuntojen kiinteissä valaisimissa käytetään LED-valaisimia. Yleisten tilojen valaistusta ohjataan läsnäolotunnistimin ja ulkovaloja valoisuusmittauksen perusteella. Kiinteistösähköstä osa tuotetaan rakennusten katolle asennetuilla aurinkosähköpaneeleilla.

Toinen rakennettavista kortteleista toimii pilottikohteena Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen ja Aalto-yliopiston tilaamassa kehityshankkeessa, jossa tavoitteena on määrittää Helsingille tonttikohtaisen viherkertoimen laskentamenetelmä. Viherkerroin on suhdeluku tontin painotetun viherpinta-alan ja tontin kokonaispinta-alan välillä. Kaikissa yksikerroksisissa rakennuksissa ja katoksissa on viherkatot (autokatokset, kylmät ulkovarastot, huoltorakennus). Rakennuskohtaiset suunnitelmista lasketut E-luvut ovat kerrostalossa 95 kWhE/m2 (B-luokka), rivitalossa 105 kWhE/m2 (B-luokka). 

Tampereen koulujen energiatehokkuuden parantaminen

Rahoituksen saaja: Tampereen kaupunki
Projektikategoria: Energiatehokkuus
Rahoituksen määrä: 1 500 000 €

Tampereen Tilakeskus -liikelaitos toteuttaa kymmeneen kiinteistöönsä kohdistuvan energiansäästöhankkeen ESCO-konseptilla. Hankkeen tarkoituksena on parantaa kiinteistöjen energiatehokkuutta, teknistä toimivuutta ja toteuttaa työ- ja elinkeinoministeriön ja Tampereen kaupungin välisen energiatehokkuussopimuksen tavoitteita. Toimenpiteet toteutetaan siten, että niillä ylläpidetään tai parannetaan myös koettua sisäympäristön laatua. Hankkeen keskeiset tavoitteet ovat: 1) rakennusten kokonaisenergiatalouden parantaminen 2) rakennusten sisäympäristön laadun ylläpito ja parantaminen 3) hiilijalanjäljen ja ylipäätään ympäristökuorman pienentäminen 4) hankkeen rahoittaminen säästyneillä energiakustannuksilla, siten että koko hankkeessa saavutetaan yhteensä vähintään 9 % säästö energiankulutuksessa 5) rakennusten energiatehokkuuden ja teknisen tason kohottaminen tehdyillä parannuksilla 6) koko hankkeessa tehtyjen parannusten takaisinmaksuaika saa olla enintään kahdeksan vuotta 7) hankkeen kesto on sopimuskauden mittainen, vähintään neljä vuotta 8) kaupungin oman organisaation energiatehokkuusosaamisen kehittäminen 9) uuden yhteistyömallin oppiminen ja kehittäminen. Hankkeen säästölaskelman perusteella toteutuvilla muutoksilla aikaansaadaan yli viidenneksen (21,1%) säästö energian kulutuksen osalta.

Tampereen raitiotie

Rahoituksen saaja: Tampereen Raitiotie Oy
Projektikategoria: Julkinen liikenne
Rahoituksen määrä: 155 000 000 €

Tampereen Raitiotie Oy rakennuttaa raitiotien Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennejärjestelmän kuormittuneimmalle osuudelle.  Raitiotien ensimmäisen vaiheen rakentamisen ja kaluston tavoitekustannus on 310 milj. euroa. Kaupunkiseudun tulevaisuuden tavoitteeksi on asetettu, että bussiliikenteen laatukäytävät, lähijuna ja katuverkossa kulkeva moderni kaupunkiraitiotie muodostavat Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennejärjestelmän, jossa hyödynnetään tehokkaasti eri joukkoliikennemuotojen parhaita ominaisuuksia

Uusi raitiolinja myös osaltaan keskittää ja tiivistää asumisrakennetta, joka osaltaan myös tukee ympäristöystävällistä kaupunkikehitystä. Raideliikenne on tutkitusti tehokkain tapa siirtää liikennettä yksityisautoilusta julkiseen liikenteeseen. Raitiotie luo infrastruktuuria, jonka avulla voidaan vähentää pitkäjänteisesti Tampereen alueen liikenteen päästöjä.

Turun sähkölinja-autot ja latausinfrastruktuuri

Rahoituksen saaja: Turun kaupunki
Projektikategoria: Joukkoliikenne
Rahoituksen määrä: 4 000 000 €

Hankkeessa toteutetaan sähköisen joukkoliikenteen pilottilinja sataman ja lentokentän välille sekä sähkölinja-autojen latausinfrastruktuuri. Hankkeen avulla luodaan sähköbussien ekosysteemin ensimmäinen osa Turun seudulle sekä järjestelmä sähköbusseilla toteutettavan joukkoliikenteen kilpailuttamiselle. Hanke toteuttaa Turun kaupungin strategian tavoitetta olla hiilineutraali kaupunki vuonna 2040. Hanke tukee myös kestävän kehityksen mukaista liikkumista. Hankkeen ratkaisulla kaupungin CO2-päästöjä saadaan vähennettyä 702 tonnia vuodessa.

Hankkeen ensisijaisena tarkoituksena on energian säästö, uusiutuvan energian käytön lisääminen sekä energiankäytön ympäristöhaittojen vähentäminen. Sähköbussit vähentävät osaltaan myös meluhaittoja kaupungin alueella.

Tuupalan vihreä puukoulu

Rahoituksen saaja: Kuhmon kaupunki
Projektikategoria: Kestävä rakentaminen
Rahoituksen määrä: 12 000 000 €

Kuhmon kaupunki rakennuttaa Suomen ensimmäisen CLT-rakenteisen (Cross Laminated Timber) koulun, joka tarjoaa oppimisympäristön 450 lapselle. Koulu rakennetaan täysin puurakenteisena, ainoastaan väestösuoja toteutetaan betonirakenteisena. Tavoitteena on rakennuttaa paikallista puu- ja biotaloutta tukeva rakennus, joka samalla toimii valtakunnallisena pilottihankkeena biotalouden käytännön sovelluksesta suuren kokoluokan julkisessa puurakentamisessa. Hanke lisää myös paikallisten uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntämistä, josta esimerkkinä Kuhmon Lämpö Oy:n bioenergiapohjaisesti tuotetun kaukolämpöenergian käyttö rakennuksen lämmitykseen. Suunnitelluilla ratkaisuilla rakennuksen arvioitu kokonaisenergiankulutus on 120 kWhe/m2 (Energialuokka B).

Uudenpellonkadun senioritalo

Rahoituksen saaja: Lahden Asunnot Oy
Projektikategoria: Kestävä rakentaminen
Rahoituksen määrä: 8 327 937 €

Lahden Talot Oy rakennuttaa lähes nollaenergiasenioritalon. Rakennus on nelikerroksinen ja käsittää 64 asuntoa. Kohteessa on monilukuinen joukko energiatehokkuuden parantamiseen tähtääviä yksityiskohtia, muun muassa keskitetty ilmanvaihtojärjestelmä (vuosihyötysuhde 66 %), aurinkopaneelit (24 960 kWh/v), lasitetut syvät parvekkeet sekä uusiutuvalla aurinkoenergialla toteutettava asuntojen viilennys. Lämmitysmuotona käytetään kaukolämpöä. Energialuokka kohteessa on B ja E-luku 100 KWhe/v/m2.

Vantaan energiasäästöhanke

Rahoituksen saaja: Vantaan kaupunki
Projektikategoria: Energiatehokkuus
Rahoituksen määrä: 1 550 000 €

Vantaan kaupungin toteuttaman energiansäästöhankkeen tarkoituksena on parantaa kiinteistöjen energiataloutta, teknistä toimivuutta ja toteuttaa työ- ja elinkeinoministeriön ja Vantaan kaupungin välisen energiatehokkuussopimuksen tavoitteita. Toimenpiteet suunnitellaan siten, että myös sisäilmaolosuhteita parannetaan energiatehokkuudesta tinkimättä. Hanke toteutetaan ESCO-konseptilla (Energy Service Company), jossa palvelun tarjoava taho ottaa kokonaisvastuun toteutuksesta ja sopimuksen aikaisesta ohjauksesta. ESCO-konseptissa investointi maksetaan takaisin hankkeen tuottamilla säästöillä ennalta sovitussa määräajassa. Hankkeen ympäristötaloudellinen merkitys muodostuu ennen kaikkea tuntuvista CO2-päästövähennyksistä (1 316 tonnia).

Vipusenkadun koulukampus

Rahoituksen saaja: Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymä
Projektikategoria: Kestävä rakentaminen
Rahoituksen määrä: 8 000 000 €

Koulutuskeskus Salpaus rakennuttaa kaksi uudisrakennusta Vipusenkadun teknologiakampukselle. Suunnitteluvaiheessa on otettu huomioon energiatehokkuus ja vihreät arvot. Energiatehokkuusluokka on A ja E-luku alustavasti 88 kWh/m2. Kohdetta lämmitetään maalämpöjärjestelmällä ja loput energiantarpeesta katetaan aurinkopaneeleilla sekä huippukulutukset kaukolämmöllä. Rakenteellisesti suunnittelussa on käytetty energiatehokkuutta parantavia ja rakennusmääräyskokoelmien minimivaatimuksia parempia eristävyyksiä, jolloin laskennalliset lämpöhäviöt ovat huomattavasti vertailutasoa pienemmät. 

Viimeksi muutettu: 
07/23/2018