Nyt Nurmeksesta käsin etsitään ratkaisuja koko maakunnan ongelmiin.
Harvaan asutussa ja nopeasti ikääntyvässä Pohjois-Karjalassa tulevaisuuteen varautuminen on elinehto. Niin Pohjois-Karjalan pienet kunnat kuin maakuntakeskus Joensuu ovat kamppailleet jo pitkään muuttuvan ikärakenteen ja negatiivisen muuttoliikkeen synnyttämien haasteiden parissa. Toivoa kuitenkin valaa vahva kuntatalous, jonka eteen muun muassa Nurmeksen kaupungin talousjohtaja Jussi Sallinen paiskii päivittäin töitä.
– Velkaantuminen Pohjois-Karjalan kunnissa ei ole kovin suurta, ja kuntien taseet ovat vahvat. Maakunnassa on kautta linjan onnistuttu karsimaan menoja, mikä antaa kunnille paremmat edellytykset sopeutua tuleviin muutoksiin, Sallinen kertoo.
Paluumuuttajana maakuntaan palannut Sallinen on vastannut Nurmeksen kaupungin taloudesta kolme ja puoli vuotta. Viime aikoina Sallisen työnkuva on kuitenkin laajentunut kattamaan myös laajempia kokonaisuuksia.
Pohjois-Karjalan maakuntaliiton toimeksiannosta Sallinen työstää vuoteen 2025 yltävää, kaikki Pohjois-Karjalan kunnat kattavaa yhtenäistä talousennustetta. Projektin tavoitteena on saada kattava näkemys kuntien taloudellista tilanteesta ja tulevaisuuden kantokyvystä sekä yhtenäistää raportointia ja kuntatalouden ennakointia läpi maakunnan.
Laajempi näkökulma kuntien erityispiirteitä unohtamatta
Vaikka pitkän tähtäimen ennusteita on Pohjois-Karjalan kunnissa tehty ennenkin, koko maakunnan kattavan raportin laatiminen tuo mukanaan omat haasteensa. Kuntatason ennusteet tehdään usein ulkopuolisten konsulttien toimesta vaihtelevin raportointimenetelmin. Maakuntatason selvitys edellytti yhtenäistä ennuste- ja raportointityökalua.
Vastaus löytyi Kuntarahoituksen Apollo-palvelusta. Rahoitussalkun hallintaan ja talouden suunnitteluun kehitetty palvelu oli entuudestaan käytössä noin puolella Pohjois-Karjalan 13 kunnasta. Projektin myötä Apollo on otettu käyttöön kaikkien Pohjois-Karjalan kuntien lisäksi myös maakuntaan siirtyvällä Heinävedellä. Maakuntaliiton toimeenpanema selvitys kattaa siis yhteensä 14 kuntaa.
Nurmekseen Apollo hankittiin jo vuonna 2017 tehostamaan lainasalkun hallintaa.
– Palvelu ja erityisesti sen simulointiominaisuudet ovat olleet jo pitkään työssäni päivittäisessä käytössä. Yksinkertaisen käyttöliittymän ja monipuolisten simulaatio-ominaisuuksien ansiosta Apollo oli looginen ratkaisu myös maakuntatason ennusteen laatimiseen, Sallinen kertoo.
Erityiskiitosta Sallinen antaa palvelun käyttöliittymän selkeydestä ja visuaalisesti yhtenäisestä raportoinnista.
– Jo se, että kaikkien kuntien raportit saa samalla ilmeellä helpottaa kummasti loppuraportin kasaamista.
Vuoteen 2025 tähtäävä talousennuste syntyy yksittäisten kuntien taloustietoja yhdistelemällä. Kuntien talousjohtajat syöttävät Apolloon kuntakohtaisia tietoja, joita Sallinen kokoaa yhteen ja tarkastelee eri skenaarioiden valossa.
Aiempaa laajemman näkökulman lisäksi syksyllä valmistuva ennuste huomioi Sallisen mukaan entistä paremmin myös paikallisia erityispiirteitä.
– Ulkopuolisten konsulttien laatimissa raporteissa käytetään usein samaa sapluunaa. Toteuttamalla ennusteen itse pystymme painottamaan juuri meille tärkeitä asioita.
Pienet kunnat eivät selviä yksin
Projektin kannalta eletään kriittisiä aikoja. Sallisen kokoama loppuraportti riippuu paljolti tulevien vuosien verotuksesta sekä muutoksista valtionosuuksiin. Hallituksen budjettiriihen tuloksia odotetaan kuumeisesti.
Niin ikään syksyllä julkaistava Tilastokeskuksen alueellinen väestöennuste on myös avainasemassa tulevien vuosien taloutta suunniteltaessa. Vuonna 2015 laaditun edellisen ennusteen valossa tuoreet luvut tuskin lupaavat hyvää.
– Voimme nyt jo todeta, että vuoden 2015 ennuste oli aivan liian optimistinen. Etenkin syntyvyyden lasku on iskenyt ennakoitua kovemmin, Sallinen harmittelee.
Ikärakenteen muutos näkyy Pohjois-Karjalan kunnissa muuta Suomea aiemmin. Lyhyellä aikajänteellä ikääntyvä väestö ei kuitenkaan heijastu sosiaali- ja terveyspalvelukuluihin, vaan korkean eläköitymisasteen vuoksi lähivuosina maakuntaa uhkaa työvoimapula.
Tulevaisuudessa Pohjois-Karjalan pienet kunnat eivät Sallisen mukaan selviä yksin.
– Projektin aikana olemme käyneet paljon arvokkaita keskusteluja kuntien ja koko maakunnan tulevaisuudesta. Kuntarajat ylittävä yhteistyö oikeiden työkalujen tukemana antaa koko maakunnalle parhaat mahdolliset eväät tulevaisuuteen.
Teksti: Roope Huotari
Kuva: Haastateltava