Kuntarahoitus lakkauttaa Inspiran neuvontapalvelut

Aiemmin kerrotun mukaisesti Kuntarahoitus arvioi alkuvuodesta tytäryhtiönsä Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy:n tarjoamien konsultointipalveluiden tulevaisuutta ja kehitysmahdollisuuksia. Tuolloin päätettiin edistää ratkaisua Inspiran toiminnasta luopumiseksi ensisijaisesti kauppana FCG Finnish Consulting Group Oy:n kanssa.

Neuvoteltu kauppa raukesi Inspirassa tapahtuneiden merkittävien henkilöstömuutosten seurauksena, eikä uusia kaupan toteuttamisen edellytyksiä syntynyt.

Kaupan raukeamisen ja henkilöstömuutosten vuoksi Kuntarahoituksen ja Inspiran hallitukset ovat päättäneet lakkauttaa Inspiran konsultointipalveluiden tarjoamisen.    ’

Toiminnan alasajon aikana käynnissä olevat asiakastoimeksiannot toteutetaan kunkin asiakkaan kanssa erikseen sovittavalla tavalla. Olemme asiakkaisiimme yhteydessä lähipäivien aikana.

Kiitämme Inspiran asiakkaita ja henkilökuntaa vuosien aikana tehdystä erinomaisesta työstä. Kuntarahoitus Oyj keskittyy entistä tiiviimmin perustehtäväänsä, joka on kuntien, hyvinvointialueiden ja valtion tukeman asuntotuotannon rahoituksen saatavuuden ja edullisuuden varmistaminen kaikissa markkinaolosuhteissa.

Inspiran liiketoiminta siirtyy Finnish Consulting Groupille 

Kuntarahoitus Oyj:n kokonaan omistaman tytäryhtiön Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy:n liiketoiminta siirtyy osaksi konsulttiyhtiö Finnish Consulting Groupia 15.4.2024 allekirjoitetulla kauppasopimuksella. Myös Inspira-nimen käyttöoikeus siirtyy FCG:lle. 

Myynti toteutetaan liiketoimintakauppana niin, että Inspiran henkilöstö ja projektikanta siirtyvät Kuntaliiton omistamalle FCG:lle. Kaupassa Inspiran henkilöstö siirtyy FCG:n palvelukseen vanhoina työntekijöinä.  

Osapuolet eivät julkista kaupan ehtoja. Inspiran liiketoiminnan ja henkilöstön siirto FCG:lle toteutetaan kaupan ehtojen täyttyessä huhtikuun 2024 loppuun mennessä.  Inspiran meneillään olevat asiakasprojektit jatkuvat sovitulla tavalla ja asiakkaisiin ollaan kauppaan liittyen erikseen yhteydessä.  

Kaupan myötä Kuntarahoitus keskittyy entistä tiiviimmin perustehtäväänsä, joka on kuntien, hyvinvointialueiden ja valtion tukeman asuntotuotannon rahoituksen saatavuuden ja edullisuuden varmistaminen kaikissa markkinaolosuhteissa.

– Inspiran toiminta on viimeisen 20 vuoden aikana hienolla tavalla täydentänyt asiakkaillemme suunnattua palvelutarjontaa, ja samalla tukenut jatkuvaa analyysiamme kuntasektorin talouden tilasta. Toiminnan koko ja tiukka fokusointi Kuntarahoituksen kanssa yhteisiin asiakkuuksiin on mahdollistanut hyvinkin räätälöidyt palvelut, mutta on samalla rajoittanut muun muassa henkilöstön kehittymismahdollisuuksia ja vahvan osaamisen tarjoamista laajemmalle asiakaskunnalle. Uskon, että FCG on Inspiran tiimille ja liiketoiminnalle pitkällä aikavälillä koti, joka mahdollistaa asiakkaiden entistä paremman palvelun sekä liiketoiminnan ja henkilöstön kehittymisen, sanoo toimitusjohtaja Esa Kallio.

– Yritysjärjestely konkretisoi strategiamme mukaisia tavoitteita ja tuo meille uusia mahdollisuuksia kasvuun sekä Johtamisen ja talouden että uuden Kiinteistöt-liiketoiminnan saralla. Jatkossa kykenemme palvelemaan entistä paremmin etenkin julkishallinnon asiakkaita näissä teemoissa, sanoo FCG:n varatoimitusjohtaja Sami Miettinen

Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy on kuntien talouteen ja rahoitukseen erikoistunut asiantuntijayritys. Yhtiön keskeisiä palvelualueita ovat kuntatalous, investoinnit sekä omistusten ja palvelutuotannon uudelleenjärjestelyt. Yhtiön asiakkaita ovat Suomen kunnat sekä niiden yhtiöt, kuntayhtymät, hyvinvointialueet sekä valtion tukeman ja yleishyödyllisen asuntotuotannon toimijat. 

Lisätiedot

Kuntarahoitus: Aku Dunderfelt, johtaja, Asiakasratkaisut, puh. +358 50 3363914 

Finnish Consulting Group: Sami Miettinen, varatoimitusjohtaja, puh. +358 44 430 9881 

Ennustemalli tehostaa hyvinvointialueen talouden suunnittelua

Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soite aloitti toimintansa vuoden 2023 alussa. Kesän kynnyksellä hyvinvointialueella heräsi tarve kauaskantoisemmalle talouden tarkastelulle.

– Halusimme saada työkalun tulevaisuuden talouslukujen simuloimiseksi. Tavoitteena oli tarkastella tilannettamme niin koko hyvinvointialueen kuin toimialueidenkin tasolla, Soiten talousjohtaja Helinä Saarela selventää.  

Katse seuraavasta talousarviosta kauemmas

Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soiten talousjohtaja Helinä Saarela Soiten tiloissa kuvattuna.

Soite haki Inspiralta apua työkaluun, jolla hyvinvointialueen tuloksen kehitystä pystyisi arvioimaan kohti vuosikymmenen loppua. Malli auttaisi tarkastelemaan talouden kehitystä pitkällä aikajänteellä – ei pelkästään seuraavaan talousarvioon saakka.

Yhteistyön aluksi asetettiin tavoitteet, joita Inspira pyrki ohjaamaan mahdollisimman vähän. Inspiralle oli tärkeää räätälöidä malli asiakkaan tarpeiden mukaisesti. Keskusteluiden lopputuloksena syntyi Excel-työkalu, jolla voi luoda skenaarioita ja ennustaa hyvinvointialueen pidemmän aikavälin talouden kehitystä.

– Kun pystymme simuloinneilla konkretisoimaan suunniteltavien kehittämistoimien ja investointien vaikutuksia tuotto- ja kulueriimme sekä tulokseemme, pystymme johtamaan talouttamme ja investointikykyämme entistäkin paremmin, talousjohtaja Saarela kertoo.

Ketterä yhteistyö tuotti tulosta

Malli syntyi Soiten ja Inspiran ketterällä yhteistyöllä, jota jaksotettiin parin viikon pyrähdyksiin. Intensiivisten työjaksojen välissä Inspira kutsui projektiryhmän kokoukseen, jossa käytiin läpi avoimia kysymyksiä ja linjattiin seuraavaa vaihetta.

Hyvinvointialue sai mallin käyttöönsä loppuvuodesta ja vie sitä parhaillaan osaksi arkea. Malli otetaan kokonaisuudessaan käyttöön vuoden 2024 aikana. Vielä käyttöönoton jälkeenkin mallia voidaan päivittää hyvinvointialueen tarpeiden mukaan. Työkalu ei ole valmis ennen kuin se on testattu käytännössä.

– Vaikka malli on tehty yhteistyössä ja asiakkaan toiveita kuunnellen, se kuitenkin elää ajassa. Kun se siirtyy käyttöön, heiltä tulee ideoita ja huomataan, mikä toimii ja mikä ei. Meidän on tarkoitus päivittää ja kehittää työkalua niiden perusteella, kertoo Inspiran Olli Immonen.

Yhdessä kehittämisen malli osoittautui hyvinvointialueelle hyödylliseksi. He olivat tulevina käyttäjinä mukana työkalun kehityksessä alusta alkaen, mutta Inspira huolehti sen rakentamisesta.

Hyvinvointialueiden rahoituksessa ja taloudessa on paljon epävarmuustekijöitä, joiden vuoksi Immonen kannustaa hyvinvointialueita suunnittelemaan pitkälle tulevaisuuteen.

– On järkevää katsoa eteenpäin, luoda skenaarioita, valmistautua erilaisiin vaihtoehtoihin ja sitä kautta suunnitella taloutta. Meihin voi olla yhteydessä, jos haluaa jutella aiheesta – autamme mielellämme.

Inspira on kuntien talouteen ja rahoitukseen erikoistunut asiantuntijayritys, joka on Kuntarahoituksen kokonaan omistama tytäryhtiö. Keskeisimpiä palvelualueitamme ovat kuntatalous, investoinnit sekä omistusten ja palvelutuotannon uudelleenjärjestelyt. Asikkaitamme ovat ovat Suomen kunnat sekä niiden yhtiöt, kuntayhtymät, hyvinvointialueet sekä valtion tukema asuntotuotanto. Lisätietoja inspira.fi

Teksti: Taru Inkinen
Kuvat: Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soite

Sotekiinteistöjen tulevaisuus – onko edessä purkutalkoot?

Soteuudistuksen voimaantulosta on kulunut yli vuosi, mutta sen jälkijäristykset kuntatalouteen jatkuvat vielä pitkään. Hyvinvointialueet ovat sitoutuneet vuokraamaan toimitiloja siirtymävaiheen ajan, mutta kuntien tulee keksiä tyhjäksi jääville tiloilleen käyttöä sen jälkeen.

Hyvinvointialueet suunnittelevat parhaillaan tulevaisuuden palveluverkkojaan. Kuntaliiton kyselytutkimuksen mukaan ainakin noin kolmasosa tiloista uhkaa jäädä tyhjilleen, mutta osalla alueista tilatarpeen arvioidaan supistuvan sitäkin rajummin: tietyillä alueilla vähennystarve voi olla jopa yli 50 prosenttia.

Inspiran johtava konsultti Ville Riihinen kiittelee sitä, että kunnilla on katse visusti tulevaisuudessa tila-asioiden suhteen.

– Nyt kuntakentässä valmistaudutaan yhtiöittämisvelvoitteen voimaantuloon. Toisaalta kunnat miettivät myös sitä, miten siirtymäkauden jälkeen lähdetään tekemään yhteistyötä hyvinvointialueiden kanssa. Osapuolten etu on tehdä hyviä vuokrasopimuksia, joiden kanssa voidaan elää pidempään.

Yksille taakka, toisille mahdollisuus

Sotekiinteistöjen tyhjeneminen ei välttämättä muodostu yhtä suureksi ongelmaksi kaikille kunnille. Kunnat, joissa on moderneja, muuntojoustavia kiinteistöjä, voivat hyvinkin löytää uusia käyttötarpeita tiloilleen. Kasvukeskukset saattavat jopa saada ratkaisuehdotuksia kiinteistösijoittajilta, jos tyhjäksi jäävät tilat sijaitsevat hyvällä paikalla.

– Kunnat, jotka ovat 10 viime vuoden aikana rakentaneet hyvinvointikeskuksensa, saattavat hyötyä tulevissa karsintaoperaatioissa. On vaikeampaa luopua tiloista, jotka ovat moderneja, tehokkaita ja joissa palveluja pystyy tuottamaan pitkälle tulevaisuuteen.

Suurempiin ongelmiin joutuvat pienet muuttotappiokunnat, joissa ei ole löydetty käyttöä korjausvelkaisille kiinteistöille. Jos uutta omistajaa tai käyttötarkoitusta ei löydetä, viimeiseksi vaihtoehdoksi jää lopulta purkaminen. Tyhjät tilat ovat turha kustannustaakka kunnille, sillä ylläpitoon ja lämmittämiseen kuluu jatkuvasti rahaa. Siksi purkaminen on monissa tilanteissa käytännöllisin ratkaisu.

Ratkaisuja tilojen tulevaisuuteen

Kuntien eriytyminen näkyy myös tyhjenevien tilojen haasteessa. Siinä missä kasvukeskuksille vuokraisännän rooli saattaa avata uusia mahdollisuuksia, muuttotappiokunnissa vähenevät vuokratulot aiheuttavat suuren loven jo valmiiksi heikkenevään rahoituspohjaan.

Helppoja ratkaisuja ei ole tarjolla, mutta ongelmaan on havahduttu valtionhallinnossa. Valtiovarainministeriö aloitti viime vuonna julkisen sektorin tilaohjelman, jossa haetaan ratkaisuja juuri näihin kysymyksiin.

Soteuudistuksen heijastusvaikutukset kuntakenttään tulevat olemaan pitkäkestoisia. Ville Riihinen arvioi, että tila-asiat saattavat olla tapetilla vielä vuosikymmenen ajan, ennen kuin päästään seuraavaan vaiheeseen. Kuntien ja hyvinvointialueiden tilatarve voi toisaalta näyttää erilaiselta jo 5–10 vuoden kuluttua.

– Toimintaympäristö on alati muuttuva. Vaikka nyt saadaan sorvattua joku ratkaisu hyvinvointialueiden palveluverkkojen suhteen, se ei tarkoita sitä, etteikö joidenkin vuosien kuluttua sitä tarvitsisi taas muuttaa johonkin suuntaan. Koulupuolella on hyviä esimerkkejä siitä, että on menty eri suuntaan ja taas vähän takaisin päin avoimien oppimisympäristöjen osalta tai todella suurien koulukeskusten suhteen, Riihinen muistuttaa.


Kuuntele myös:

Huomisen talous: Sotekiinteistöjen kohtalo – hylätyt tilat, autiot pihat

Teksti: Taru Inkinen
Kuva: Nina Karlsson

Sote-uudistus toi muutoksia kuntien kiinteistösalkkuihin – Inspira avusti Uuttakaupunkia kiinteistöjen tulevaisuuden suunnittelussa

Sote-uudistuksen myötä vastuu sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä siirtyi uusille hyvinvointialueille. Uudistuksella oli näin ollen myös vaikutusta kuntien omistamien kiinteistöjen omistus- ja hallintorakenteeseen. Uusikaupunki valitsi Inspiran kumppanikseen tekemään selvitystä kaupungin omistamiin kiinteistöihin liittyvistä tulevista taloudellisista ja hallinnollisista toimenpiteistä.

– Hyvinvointialueiden toiminnan aloitus alkuvuodesta 2023 toi suuria uudistuksia kuntasektorille. Kiinteistöjen osalta kuntien omistuksessa olleet sote-tilat jäivät kunnille ja palvelutuotanto siirtyi hyvinvointialueille. Yhdessä Uudenkaupungin kanssa teimme taloudellisen tarkastelun siitä, millä reunaehdoilla kohteiden vuokraaminen hyvinvointialueille on taloudellisesti kannattavaa niin, että kaupungin ei tarvitse investoida omaa rahaa kohteisiin tai että ne eivät tuota tappiota vuositason tuloslaskelmassa, Inspiran johtava konsultti Ville Riihinen kertoo.

Monipuolisella analyysillä työkaluja tulevaisuuteen

Analyysiä tehtäessä kaupungin omistamaa kiinteistöpohjaa arvioitiin monesta eri näkökulmasta.

– Ensin teimme listauksen kiinteistöistä, joita selvityksessä tarkasteltiin. Uudenkaupungin tapauksessa puhuttiin esimerkiksi terveyskeskuksesta, tukea tarvitsevien toimintakeskuksesta, vanhusten asumisyksiköistä sekä paloasemasta. Tämän jälkeen tarkasteluun otettiin vuokrausehdot: mitkä ovat kiinteistöjen omistamisen ja käytön kustannukset ja kuinka paljon vuokraa tiloista tulee saada. Pääoma-arvon oikea määrittäminen on erittäin tärkeää, Uudenkaupungin talousjohtaja Anne Takala kertaa projektin vaiheita.

– Laskennallista pääomamarkkinakorkoa arvioitaessa huomioon piti ottaa myös mahdolliset tulevat investoinnit, rakennusten kuntoarviot sekä kiinteistöjen ylläpitokustannukset, Takala jatkaa.

Inspiran avustuksella kiinteistöille saatiin laskettua ja mallinnettua kestävä ja pidemmälläkin aikavälillä toimiva vuokrataso. Mallinnuksessa otettiin huomioon myös investoinnit ja inflaatiot. Se sisälsi myös pitkän aikavälin ennusteen siitä, miten käyttökate ja tulos tulevat kehittymään.

– Vuokraamisen lisäksi tarkastelimme myös vaihtoehtoja, joissa kaupunki voisi myydä kiinteistöjä hyvinvointialueille. Hyvinvointialueiden olisi järkevää omistaa strategisesti tärkeitä kohteita ja investoida kohteisiin, joissa ne aikovat pitkällä aikavälillä tuottaa sote- ja pelastuspalveluita, Ville Riihinen kertoo.

Tiivis ja selkokielinen selvitys päätöksenteon tueksi

Lainsäädäntö tuo kolmen vuoden siirtymäajan jälkeen mukanaan myös yhtiöittämisvelvoitteen. Tähän liittyy kuntien puolelta vielä jonkin verran avoimia kysymyksiä, mutta tehty selvitys tarjosi dataa ja työkaluja myös tulevien yhtiöittämisten suunnitteluun.

– Osana selvitystä tarkastelimme myös yhtiöittämisen aiheuttamia etuja ja haittoja kaupungille sekä erilaisia yhtiöittämismalleja, Riihinen toteaa.

Yhteistyö Uudenkaupungin ja Inspiran välillä sujui erinomaisesti ja tiiviissä yhteistyössä. – Meillä oli jo aikaisempia hyviä kokemuksia Inspiran kanssa toimimisesta. Selvityksestä saimme hyvää aineistoa päätöksenteon tueksi selkokielisessä ja tiiviissä paketissa. Itse toteutettuna aineiston kerääminen olisi vaatinut paljon aikaa ja vaivaa, Takala summaa.

Inspira on kuntien talouteen ja rahoitukseen erikoistunut asiantuntijayritys, joka on Kuntarahoituksen kokonaan omistama tytäryhtiö. Keskeisimpiä palvelualueitamme ovat kuntatalous, investoinnit sekä omistusten ja palvelutuotannon uudelleenjärjestelyt. Asikkaitamme ovat ovat Suomen kunnat sekä niiden yhtiöt, kuntayhtymät, hyvinvointialueet sekä valtion tukema asuntotuotanto. Lisätietoja inspira.fi

Teksti: Anne Laiho
Kuva: Anne Takala / Uusikaupunki

Miten käy kuntien sote-kiinteistöille?

Vuoden 2023 alussa kuntien omistuksessa olevat perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon sekä sosiaali- ja pelastustoimen tilat siirtyvät vuokrasopimuksella hyvinvointialueiden hallintaan kolmeksi vuodeksi. Kolmen vuoden jälkeen hyvinvointialueilla on mahdollisuus jatkaa vuokrasopimusta yhdellä vuodella niin halutessaan. Maakuntien tilakeskuksen arvion mukaan kunnilta on siirtymässä hyvinvointialueiden vuokrattavaksi noin 4 500 kunnan omistamaa rakennusta. Hyvinvointialueille vuokrattaviksi siirtyvissä tiloissa arvioidaan olevan yli neljä miljoonaa huoneistoneliömetriä. Mitä kuntien omistuksessa oleville sote-kiinteistöille tapahtuu siirtymäajan jälkeen?

Inspiran senior konsultti Juho Paananen.
Inspiran senior konsultti Juho Paananen

– Pahimman skenaarion mukaan kuntien käsiin jää iso kasa sote-kiinteistöjä. Mutta kiinteistöihin liittyen on vielä paljon epävarmuuksia. Hyvinvointialueiden palveluverkot ja palvelutuotantomuotojen suunnitelmat ja näin ollen myös kiinteistöjen tarve tarkentuvat myöhemmin. Myös lakiin odotetaan ja toivotaan tarkennuksia, Inspiran senior konsultti Juho Paananen sanoo.

Kunnan omaan käyttöönsä vuokraamien tilojen ennen vuotta 2016 tehdyt sopimukset siirtyvät hyvinvointialueille. Vuodesta 2016 alkaen laajoihin ja pitkäkestoisiin sopimuksiin sote-palvelujen ja tilojen hankkimisesta on pitänyt sisällyttää irtisanomisehto. Tällä on haluttu turvata, että hyvinvointialueella on mahdollisuus toteuttaa sote-palveluja tarkoituksenmukaisesti. Pelastustoimea laissa ei ole erikseen mainittu.

– Joidenkin tulkintojen mukaan pelastustoimen tilat siirtyvät hyvinvointialueille ilman irtisanomisoikeutta, Paananen kertoo.

Palveluntarjoajasta kiinteistösijoittajaksi?

Tämänhetkisen lainsäädännön valossa kunnista tulisi siis 3–4 vuoden kuluttua kiinteistöjen sijoittajaomistajia. Mitä vaihtoehtoja yksittäisellä kunnalla olisi tässä tilanteessa?

– Kunta voisi yrittää tarjota kiinteistöjä hyvinvointialueelle huokeammalla hinnalla, mutta tällöin se ei pystyisi kattamaan omia kulujaan ja riskejään. Kunta voisi myös myydä kiinteistöt tai kehittää kiinteistöjä ja yrittää vuokrata ne tuottavasti, Paananen sanoo

Jos kunta haluaa toimia vuokranantajana kilpaillulla kiinteistömarkkinalla, omaisuus täytyy yhtiöittää siirtymäajan kuluessa. Yhtiöittäminen on yksinkertainen toimenpide, mutta kunnan maksettavaksi tulisi 4 prosentin varainsiirtovero.

– Vuokramarkkinoilla toimimiseenkin liittyy monta kysymystä: kuuluuko kunnan tehtäviin toimia kiinteistösijoittajana, onko siihen osaamista ja kannattaako tällaiseen toimintaan liittyviä riskejä ottaa? Myyminenkin voi olla hankalaa, sillä hyvin harva sijoittaja on kiinnostunut ostamaan kuntien sote-kiinteistöjä juuri nyt, Paananen pohtii.

Monessa kunnassa ehkä pohditaan, voiko kunta vaikuttaa kiinteistöjä omistamalla siihen, missä hyvinvointialue järjestää palveluntuotantonsa.

– Jos tilat ovat hyvät ja vuokrasopimus on hyvinvointialueelle suotuisa, tällöin ehkä voi. Mutta tässäkin on hyvä miettiä, kannattaako tällaista riskiä kantaa ja onko hyvinvointialueen päätöksiin todellisia mahdollisuuksia vaikuttaa, Paananen jatkaa.

Kesäkuussa hyväksytyn lakipaketin valossa vapaaehtoisten sote-kuntayhtymien tilanne on vielä monimutkaisempi. Niiden kiinteistöomistuksia käsitellään kyllä siirtymäkauden ajan kuten kuntien kiinteistöjä, mutta omaisuuden mahdollinen yhtiöittäminen siirtymäajan päätyttyä ei onnistu yhtä suoraviivaisesti kuin kuntien tapauksessa.

– Kuntayhtymä on kuntalain alainen organisointimuoto. Sitä ei voi muuttaa suoraan osakeyhtiöksi vaan yhtymä pitää purkaa. Kuntayhtymän muuttaminen kiinteistökuntayhtymäksi on mahdollista, mutta kiinteistöjen vuokraaminen kilpailuilla markkinoilla siirtymäajan jälkeen edellyttää kuntayhtymän kiinteistöjen yhtiöittämistä, Paananen sanoo.

Kuntien kädet ovat sidotut, mutta niin ovat hyvinvointialueidenkin.

– Hyvinvointialueiden lainanottovaltuudet ja investointimahdollisuudet ovat hyvin rajalliset. Toisaalta niiden on varmistettava, että niillä on myös vuodesta 2027 alkaen riittävästi sote-palvelujen tiloja käytössään. Perusterveydenhuollon palvelut pitänee jatkossakin toteuttaa verrattain lähellä palveluja tarvitsevia asiakkaita. Tämä takaa ainakin osalle kunnista ihan kohtuulliset neuvottelumahdollisuudet, Paananen puntaroi.

Vuokrat kohdilleen

Vielä ei kuitenkaan olla edellä kuvatussa tilanteessa. Sote-uudistus astuu voimaan vuoden 2023 alussa ja sen jälkeenkin uudistukseen liittyviin lakeihin on toivottavasti tulossa täydennystä kiinteistöjen osalta. Mitä kuntien kannattaa nyt tehdä?

– Nyt kuntien kannattaa käydä läpi omien yhtiöidensä kanssa tehtyjen vuokrasopimusten ja sisäisten vuokrien tasot ja varmistaa, että vuokra on oikealla tasolla ja kattaa kiinteistön todelliset kustannukset. Olemassa olevat vuokrasopimukset siirtyvät ja sisäisiä vuokria tullaan oletettavasti käyttämään hyvinvointialueiden vuokrien määrittelyssä. Tähän kunnilla on aikaa 28.2.2022 asti, täydennyksiä voi tehdä 30.6.2022 asti, Paananen sanoo.

Kuluvan syksyn aikana odotetaan asetusta, jossa määritetään laskennallinen vuokrataso ja asetetaan vuokrille katto. Paanasen mukaan omaisuusjärjestelyihin ei vielä kannata ryhtyä, kun ei ole varmaa, mitä tapahtuu. Valmisteluja voi kuitenkin tehdä.

– Kunnissa kannattaa tehdä skenaarioita sote-kiinteistöistä, jotka mahdollisesti jäävät kunnan käsiin siirtymäkauden jälkeen. On hyvä laskea, miten kiinteistöjen vuokraaminen kokonaan tai osittain vaikuttaisi kunnan talouteen, ja varautua kunnan taloudenpidossa myös epäsuotuisien skenaarioiden mahdollisuuteen. Lisäksi on hyvä määrittää tahtotila – mitä kiinteistöille halutaan tehdä. Näin kunnassa ollaan valmiina toimimaan, kun siirtymäajan loppu lähenee, hyvinvointialueiden suunnitelmat selviävät, tai kun lakiin tulee tarkennuksia, Paananen suosittelee.


Lue lisää:

Kuuntele myös:


Editoitu 13.12.2021. Lisätty linkki Juho Paanasen haastatteluun Radio Suomessa.

Teksti: Hannele Borra

Muusikko, vaeltaja, taidemaalari, analyytikko

Lassi Vuorelan päivät koostuvat raporteista, selvityksistä, analyyseistä ja suosituksista. Välillä pohditaan, mikä rahoitusmalli kunnan kannattaisi uuteen kouluhankkeeseen valita, sitten arvioidaan, millaisista asunnoista vuokrataloyhtiön kiinteistökanta koostuu. Kahta samanlaista päivää ei ole – ja hyvä niin, sanoo Vuorela.

– En ole yhtään rutiini-ihminen. Tykkään siitä, että jokainen työpäivä tuo jotain uutta.

Vuorela toimii Inspiran nelihenkisessä kiinteistötiimiissä analyytikkona. Taloon hän tuli tammikuussa 2019. Sitä ennen hän opiskeli Otaniemessä kiinteistötaloutta ja työskenteli isännöinnin parissa. Analyytikon paikka sopi vastavalmistuneelle diplomi-insinöörille kuin nenä päähän.

– Isännöintikokemuksesta on ollut valtavan paljon hyötyä. Ei se työ lopulta ole niin kaukana nykyisestä toimenkuvasta. Laskeskelin aikanaan, että isännöintihommissa huolehdimme kahden miehen voimin noin 200–300 miljoonan euron kiinteistöomaisuuden ylläpidosta, kunnossapidosta ja taloudesta. Inspirassakin työn perimmäinen tavoite on auttaa asiakkaita tekemään fiksuja päätöksiä ja pitämään omaisuudestaan huolta.

Kuntasektorin Vuorela kokee kuitenkin isännöintiä leppoisampana työympäristönä.

– Taloyhtiöasiat käyvät helposti ihmisillä tunteisiin. Jokainen asia rahoitetaan suoraan asukkaiden lompakoista ja rakennustyöt tehdään heidän kotonaan.

Kuntien ja kaupunkien asialla

Kevään aikana Vuorelan työpäivät ovat kuluneet uusien palvelujen parissa. Analyytikko on esimerkiksi kehittänyt Inspiran tapaa analysoida kuntien palveluverkkoja. Vuorela on työstänyt palveluverkkoselvityksen taustalla toimivaa taloudellista mallia ja vetänyt työpajoja, joissa pohditaan, miten muutokset palveluverkossa vaikuttavat kunnan talouteen ja tilankäyttöön.

– Tuusulaan tehtiin yksi ja Lapinjärvelle toinen. Pari muutakin on jo putkessa, Vuorela vihjaa.

Viimeaikaisista töistä mieleen on jäänyt erityisesti Porvoon kaupungille toteutettu vuokrataloyhtiön kiinteistökannan analyysi – sekin uusi tulokas Inspiran palveluvalikoimassa.

– Teimme Porvoossa todella kattavan selvityksen, johon kaupunki oli erittäin tyytyväinen. Vuokrataloyhtiön johto suhtautui ensin skeptisesti, mutta lopputulos vakuutti ja mieli muuttui sielläkin. Hieno esimerkki työstä, joka tuottaa aitoa lisäarvoa kaupungille, Vuorela iloitsee.

Juuri tämänkaltaiset, yhteiskunnallisesti tärkeät hankkeet tuovat Vuorelan työhön merkitystä. Analyytikon mukaan kunnilla ja kaupungeilla on monta ongelmaa ratkottavana ja avuntarve on suuri. Kuntarahoitus ja Inspira ovat ainutlaatuisessa asemassa auttamaan.

– Se, että Kuntarahoitus-konserni on valtion ja kuntien omistama, näkyy selvästi meidän työssämme. Inspirassa ei rajata asiakaskuntaa maksukyvyn ja toimeksiantojen liikevaihdon mukaan, vaan palveluja tarjotaan myös pienille kunnille. Tämä sopii omiin arvoihini erittäin hyvin ja tekee työstä mielekästä, Vuorela kertoo.

Maisemien metsästäjä

Vapaa-ajallaan Vuorela rentoutuu musiikin, elokuvien ja taiteen parissa. Kitaraa Helsingin Kalliossa asuva analyytikko on soittanut yli 15 vuotta. Viime aikoina tunnit ovat vierähtäneet uudemman harrastuksen, öljyvärimaalauksen parissa.

– Tykkään maalata maisemia. Siinä oppii pensselin käyttöä, valaistusta ja värien sekoittamista. Työpäivän jälkeen saatan jatkaa jotain keskeneräistä maalausta ja yhtäkkiä kello näyttääkin jo puolta yötä. Parempi on yleensä varata koko viikonloppu.

Aikaa kuluu paljon myös luonnossa. Mikkelistä kotoisin oleva Vuorela on innokas retkeilijä ja kalastaja. Mieluisin luontokohde löytyy kotikaupungin rannoilta.

– Olin jokunen kesä sitten viiden päivän melontareissulla Saimaalla. Kuljimme kanootilla saaresta toiseen, riippumatto selässä ja pressu mukana sateensuojana. Illansuussa bongasimme kivan paikan yöpyä ja huojuimme siinä puiden välissä ennen kuin matka jatkui aamulla. Se oli todella vapauttavaa.

Viime kesänä retkeily jäi vähiin, mutta tänä vuonna on tarkoitus ottaa kaudesta kaikki irti. Vuorelan retkeilykesä alkoi Kouvolan Heisanharjulta ja jatkui kalareissulla Heinolaan.

– Tuli vettä ihan kaatamalla, myrskysi ja ukkosti. Olimme veneellä liikkeellä ja kastuimme läpimäriksi. Märät ja kylmät kalamiehet siellä, eikä edes saalista tullut.

Keli on onneksi sittemmin parantunut. Toivottavasti myös kalaonni suosii.


LASSI VUORELA
– Kuntarahoitus-konserniin kuuluvassa Inspirassa vuodesta 2019
– Diplomi-insinööri (Aalto-yliopisto), pääaineena kiinteistötalous
– Kotoisin Mikkelistä, asuu Helsingin Kalliossa avovaimonsa kanssa
– Harrastaa retkeilyä, kalastamista, kitaransoittoa ja öljyvärimaalausta


Teksti: Roope Huotari
Kuva: Sami Lamberg

Lassi Vuorela: Kunnan talouden tasapaino huomioitava palveluverkkosuunnittelussa

Usein uudistustarvetta lisäävät myös rakennusten vanheneminen ja siitä johtuvat tilojen vanhanaikaisuus tai sisäilmaongelmat. Palveluverkon uudelleenjärjestely nostaa palveluiden laatua ja takaa, että opetus ja varhaiskasvatus voidaan järjestää nykyaikaisissa, toimivissa ja terveellisissä tiloissa. Palveluverkkosuunnitelman investointeja ja toiminnallisia muutoksia suunniteltaessa on syytä arvioida, miten uudistukset vaikuttavat kunnan talouteen ja sen kantokykyyn. 

Palveluverkon kustannukset muodostuvat pääasiassa henkilöstökustannuksista, kiinteistökustannuksista, palveluiden ostoista sekä aineista ja tarvikkeista. Mikäli uuden palveluverkkoratkaisun kustannuksia halutaan arvioida, tulee kunnan ymmärtää, minkälaisia kustannuksia nykyinen palveluverkko tuottaa. Uuden palveluverkkosuunnitelman lisäksi on siis laskettava kustannusvaikutus nykyverkon ylläpidolle. Jos nykyverkon kustannuksia ei arvioida 5–20 vuodeksi eteenpäin, myös uuden palveluverkkosuunnitelman todelliset, pitkän aikavälin talousvaikutukset jäävät tunnistamatta. 

Osaajapula ajaa kohti henkilöstötarpeen vähentämistä 

Palveluverkon suurimmat kustannuserät muodostuvat henkilöstökustannuksista, joiden arvioinnissa tulee huomioida väestön kehitys ja ryhmien muodostuminen eri palveluverkkoratkaisuissa. Varhaiskasvatus- ja opetuspalveluiden kysynnän muutos vaikuttaa henkilöstötarpeeseen eri palveluverkkoratkaisuissa eri tavoin riippuen siitä, miten rajallisesti ryhmiä voidaan muodostaa. Käytännössä tilojen mitoitus kysyntää vastaavaksi parantaa mahdollisuuksia ryhmien muodostamiselle ja siten mahdollistaa henkilöstön työtuntien hyödyntämisen entistä tehokkaammin. Myös varhaiskasvatus- ja kouluyksiköiden lukumäärä vaikuttaa esimerkiksi erityisopettajien ja tukihenkilöstön työn tuottavuuteen yksiköiden välisiin matkoihin kuluvan ajan vuoksi. 

Tässä kohtaa on syytä tarkentaa, ettei henkilökustannusten tehokkuudella tarkoiteta henkilöstön irtisanomisia, vaan henkilöstötarpeen vähentymistä, johon moni kunta tähtää henkilöstön huonon saatavuuden vuoksi. Varhaiskasvatus- ja perusopetushenkilöstöstä on jo nyt pulaa, eikä tutkimusten valossa nuoren väestön vähenemä itsessään riitä alentamaan kysyntää riittävästi.12 Lisäksi lastentarhaopettajat, sosiaalityön erityisasiantuntijat, psykologit ja erityisopettajat ovat kaikki vuoden 2020 ammattibarometrissa työvoimapulan top 10:ssä3

Kiinteistökustannuksissa huomioitava koko elinkaari 

Toisiksi suurimmat kustannukset palveluverkossa muodostuvat kiinteistöistä. Päätöksenteon kannalta on olennaista, että kiinteistöjen peruskorjaustarve nykyverkossa ja palveluverkkosuunnitelmassa arvioidaan koko kustannusennusteen tarkastelujaksolle. Kun palveluverkkosuunnitelmassa vanhaa rakennuskantaa korvataan uudella, peruskorjausmenot todennäköisesti vähenevät nykyverkkoon verrattuna. Jos nykyverkon ja palveluverkkosuunnitelman korjausinvestointeja ei huomioida, uusi palveluverkkosuunnitelma vaikuttaa kasvattavan investointeja nykyverkkoon verrattuna huomattavasti enemmän, kuin todellisuudessa asian laita on. Myös uusien rakennusten alhaisemmat ylläpitokustannukset on otettava huomioon. Palveluverkon investointien ja ylläpitokustannusten nettomuutosten laskeminen vaatii siis uuden palveluverkon sekä nykyverkon kiinteistöjen elinkaarikustannusten arvioimisen. 

Peruskorjauskustannukset on syytä arvioida käyttämällä laskennallista peruskorjausmallia, joka pohjautuu esimerkiksi tekniseen kulumaan ja jälleenhankinta-arvoon suhteutettuihin peruskorjausten kustannuksiin. Kuntokartoituksiin ja niiden yhteydessä tehtyihin investointisuunnitelmiin perustuvat palveluverkkojen kustannusvertailut sisältävät epävarmuutta, sillä kunta tuskin on laatinut kaikille rakennuksilleen ja uudisinvestoinneilleen yhdenmukaisia korjaustarvearvioita 5–20 vuoden ajalle. Teknisen arvon malli mahdollistaa myös tilojen laadun arvioinnin seuraavalle 20 vuodelle ja tarkastelujakson jälkeisten peruskorjaustarpeiden arvioinnin. Kiinteistöjen kuntoluokka korreloi tilojen laadun, toimivuuden sekä sisäilman riskien kanssa, joten kiinteistöjen kunto on oleellinen näkökulma, kun tarkastellaan eri palveluverkkoratkaisujen kustannusten ja saavutettujen hyötyjen välistä suhdetta.  

Hukkatilasta luopumalla saadaan suoraan mitattavaa säästöä ylläpitokustannuksissa. Rakentamalla uusia päiväkoteja ja kouluja energiakustannukset pienenevät merkittävästi. Uusien rakennusten energiakustannuksia arvioitaessa saadaan samalla hyvää tietoa kunnan ilmastotavoitteiden täyttymisestä uudessa palveluverkkosuunnitelmassa. 

Palveluverkon muut kustannukset jäävät kokonaisuuden kannalta vähäiseksi. Päätöksenteon kannalta on kuitenkin hyvä huomioida kunnalle ajankohtaisia teemoja – on parempi esittää selvitys esimerkiksi kuljetus- tai ruokapalveluiden kustannuksista, kuin jättää niiden merkityksen pohdinta kuulijalle. 

Palveluverkon kustannusten huolellinen arviointi auttaa kuntaa kohdistamaan investointeja oikeisiin paikkoihin ja rakentamaan kestävää yhteiskuntaa. 


Kuvassa on Inspiran analyytikko Lassi Vuorela.


Lassi Vuorela 

Kirjoittaja työskentelee analyytikkona Kuntarahoituksen tytäryhtiössä Inspirassa, joka tarjoaa talouden ja rahoituksen neuvonantopalveluita kuntasektorille ja sosiaaliseen asuntotuotantoon. Hän on erikoistunut kuntien tilahankkeisiin. 




Lue myös: 


— 

[1] Opetushallitus, 2020, Opettajat ja rehtorit Suomessa 2019 

[2] Oulun yliopisto, 2019, Selvitys Kajaanin/Kainuun ja Iisalmen/Ylä-Savon kelpoisen opetushenkilöstön saatavuudesta 2020-luvulla 

[3] Työ- ja elinkeinoministeriö, ELY-keskus, TE-palvelut, 2020, Ammattibarometri 

Tuusula halusi 150 miljoonan uudistukselle vedenpitävät perusteet – Inspiran pilottityökalu tarjosi ”mustaa valkoisella”

Tuusulan kuntakehitysjohtaja Heikki Lonka. Kuvassa harmaahiuksinen ja -partainen mies, joka nojaa pylvääseen. Taustalla vehreää kesäistä maisemaa.
Tuusulan kuntakehitysjohtaja Heikki Lonka on pitkän uransa aikana ollut mukana lukuisissa palveluverkkouudistuksissa.

Opetuksen ja varhaiskasvatuksen palveluverkko koostuu kunnan päiväkodeista, esi- ja peruskouluista ja lukioista. Yhdessä sosiaali- ja terveyspalvelujen kanssa se haukkaa valtaosan kunnan budjetista.

Kiihtyvän kaupungistumisen ja alhaisen syntyvyyden Suomessa moni kunta on havahtunut palveluverkkonsa puutteisiin. Yksinkertaistettuna: päiväkodit ja koulut eivät ole siellä, missä niiden pitäisi.

– Sotien jälkeen 50- ja 60-luvuilla Suomessa oli valtava koulubuumi. Silloin väki asui väljästi pienissä keskittymissä, ja koulut ja päiväkodit rakennettiin näiden yhteisöjen tarpeisiin, kuvaa Tuusulan kuntakehitysjohtaja Heikki Lonka ongelman juuria.

Palveluverkon uudistus on usein monen tekijän summa: väestörakenne muuttuu, rakennuskanta vanhenee ja talous on tiukalla. Moni kunta keskittää palveluja pienemmistä yksiköistä suurempiin koulukampuksiin, niin myös Tuusula.

–  Nykymallissa meillä on paljon pieniä kouluja, joihin tulee oppilaita lyhyeltä säteeltä. Uudessa palveluverkossa koulut ovat isompia, ja ne palvelevat kuntalaisia laajemmalla alueella, Lonka jatkaa.

Joustavat tilat tulevaisuuden takeena

Tuusulan kunnan sivistysjohtaja Virpi Lehmusvaara. Kuvassa hymyilevä tummahiuksinen nainen vaaleaa taustaa vasten.
Sivistysjohtaja Virpi Lehmusvaara korostaa uuden palveluverkon toiminnallisia hyötyjä: monikäyttöiset tilat palvelevat kuntalaisia pitkään.

Tuusulassa palveluverkkoa uudistetaan kunnan eteläosassa, jonne kaavaillaan yhtä uutta päiväkotia, yhtä koulu- ja päiväkotikampusta Kirkonkylään sekä kolmea monitoimikampusta Riihikallioon, Rykmentinpuistoon ja Lahelan alueelle. Uudistuksen myötä kunta luopuu useasta vanhasta päiväkodista ja koulurakennuksesta.

Keskittämistä puoltavat sekä taloudelliset syyt että vanheneva ja sisäilmaongelmista kärsivä rakennuskanta. Tuusulan sivistysjohtaja Virpi Lehmusvaara kuitenkin huomauttaa, ettei kyse ole pelkistä kustannuksista: uudistuksilla turvataan myös opetuksen ja oppimisen laatu sekä taataan terveelliset tilat tulevaisuuteen.

– Ennen kaikkea määrittävänä tekijänä ovat pedagogiikka ja muuttuvat opetussuunnitelmat. Halutaan tehdä tiloja, jotka parhaalla mahdollisella tavalla tukevat oppimista.

Monikäyttöiset tilat ovat sijoitus tulevaisuuteen.

– Uudet tilat soveltuvat myös muiden kuin koululaisten ja päiväkotilaisten oppimiseen. Tavoitteena on tasapuolinen palveluverkko, joka joustaa tarpeiden muuttuessa ja palvelee tuusulalaisia mahdollisimman pitkään, Lehmusvaara jatkaa.


Havainnekuva Tuusulan Riihikallion uudesta monitoimikampuksesta. Kuvassa etuvasemmalla amfiteatterimainen katsomo, keskellä kenttä ja oikealla kolmikerroksinen, moderni koulurakennus.
Havainnekuva Tuusulan Riihikallion uudesta monitoimikampuksesta. Kampuskokonaisuuden suunnittelu aloitettiin syksyllä, ja valmista on määrä tulla loppuvuodesta 2024.


Pilottityökalu paljasti uudistuksen hyödyt

Tuusulan kunnan talousjohtaja Markku Vehmas. Kuvassa vaalealla taustalla silmälasipäinen mies, joka nojaa lasiseinään.
Talousjohtaja Markku Vehmas kehuu pilottihankkeen monipuolisuutta: palveluverkkosuunnitelmaa työstettiin niin talouden, toiminnan kuin oppimisenkin näkökulmista.

Palveluverkon uudistus Etelä-Tuusulassa maksaa kunnalle arviolta 150 miljoonaa euroa. Mittavassa hankkeessa eri vaihtoehdot ja niiden kustannukset on perusteltava huolella – etenkin, kun uudistus johtaa monelle kuntalaiselle kipeisiin päätöksiin, kuten oman lähipäiväkodin tai koulun sulkemiseen.

Yhdessä Kuntarahoituksen tytäryhtiön Inspiran kanssa Tuusula on pilotoinut hankkeessa uutta työkalua, joka avaa palveluverkkouudistuksen taloudellisia vaikutuksia. Inspiran työkalu laskee sekä kunnan nykyisen palveluverkon että uudistussuunnitelman mukaisen verkon kustannukset 10–20 vuodeksi eteenpäin. Työkalu helpottaa eri vaihtoehtojen vertailua ja tuo vanhasta rakennuskannasta koostuvan palveluverkon todelliset kustannukset näkyviin.

– Yleensä palveluverkkoja mietitään vain investointikulujen näkökulmasta, vaikka käyttötalous muodostaa 75–80 prosenttia kokonaiskustannuksista. Palveluverkkosuunnittelun pitäisi lähteä nimenomaan toiminnasta liikkeelle, kyllä ne seinät siihen ympärille saadaan, kuntakehitysjohtaja Lonka tiivistää.

Tuusulan kunnan talousjohtajan Markku Vehmaan mukaan työkalu osoitti uudistuksen taloudelliset hyödyt kiistatta.

– Uuden verkon kustannukset ovat nykymallia pienemmät, sekä käyttötalouden että rahavirtojen näkökulmasta. Talouden kannalta uudistus on hyvin perusteltu, puhumattakaan toiminnallisista ja terveydellisistä hyödyistä, Vehmas kuvaa pilotointityön tuloksia.

Tarkasta ja ajantasaisesta tiedosta hyötyvät paitsi hankkeen vastuuhenkilöt, myös kuntalaiset.

– Nyt meillä on mustaa valkoisella siitä, että investointi maksaa itsensä takaisin. Näin myös kunnan päättäjät ja asukkaat näkevät, että kunnan palveluja ja taloutta hoidetaan fiksusti, Vehmas jatkaa.

Erityistä kehua pilotointityö saa sen läpinäkyvyydestä. Yhdessä kehitetylle työkalulle on jo uusia käyttökohteita: seuraavaksi laskentamallia hyödynnetään Jokelan koulukeskuksen laajennus- ja peruskorjaushankkeessa.

– Inspiran kanssa saimme luotua hyvän pohjan, jota voimme käyttää eri alueilla ja tarkentaa edelleen laskelmia jatkossa, Vehmas kertoo.

Vaikka työkalu on suunniteltu ensisijaisesti talouden tarpeisiin, auttaa se kuntia myös arvioimaan, miten uudistukset vaikuttavat opetuksen ja varhaiskasvatuksen laatuun. Laskentamalli havainnollistaa esimerkiksi henkilöstömäärän muutoksia eri kokoisissa yksiköissä.

Mittavissa uudistushankkeissa eri vaihtoehtojen talousvaikutukset on syytä selvittää perinpohjaisesti.

– Päätöksenteossa on monta muutakin näkökulmaa kuin raha. Ensin on kuitenkin hyvä laskea, mitä eri näkökulmat maksavat, Lonka kiteyttää.


Lue myös:


Teksti: Roope Huotari
Haastateltavien kuvat: Kari Kohvakka
Havainnekuvat: Arkkitehtitoimisto Lehto Pelkonen Valkama Oy

Inspiran Anssi Wright: Työmme yhteiskunnallinen puoli korostuu poikkeustilanteessa entisestään

– Yhteisöllisyys, yhteishenki, toisten kunnioittaminen, harmoninen ilmapiiri ja rehti toiminta, summaa Kuntarahoituksen tytäryhtiötä Inspiraa johtava Wright työyhteisönsä parhaita puolia.

Asiat ovat pitkälti samoja, joita kuntarahoituslaiset nostavat toistuvasti esiin työpaikastaan puhuttaessa.

– Olemme tiivis porukka, joka tekee yhdessä töitä yhteisten tavoitteiden ja asiakkaiden eteen. On selvää, että normioloissa saman katon alla oleminen ja toimiminen tukevat yhteisöllisyyttä entisestään. Pyrimme siihen, että tämä henki välittyy myös asiakkaiden suuntaan, hän jatkaa.

Kehittyminen vaatii aktiivista työtä

Anssi Wrightin tausta on niin sanottujen big four -yhtiöiden parissa – hän on työskennellyt niin EY:n kuin Deloitten yritysjärjestely- ja konsultointitoiminnoissa. Joulukuussa 2014 Wright aloitti Inspiralla apulaisjohtajan tittelillä ja on syyskuusta 2018 lähtien toiminut yhtiön toimitusjohtajana. Työnkuva Inspiralla on säilynyt näiden vuosien aikana varsin samanlaisena, mutta toki nykyisen roolin myötä on tullut enemmän hallinnollista työtä ja vastuuta koko liiketoiminnasta.

Wright hoitaa myyntiä, johtaa projekteja, työskentelee asiakastoimeksiannoissa ja tekee paljon työtä sen eteen, että Inspiran asiantuntijoilla olisi mahdollisuus jatkuvasti kehittyä työssään. Hänen tyypillinen työpäivänsä alkaa perinteiseen suomalaiseen tyyliin aamukahdeksan pintaan.

– Päivät koostuvat asiakaskommunikaatiosta, projektipalavereista, tarjousten laatimisista, henkilöstöhallinnon tehtävistä sekä itse toimeksiantotyöstä. Työpäivien sisällöt voivat vaihdella paljonkin vallitsevasta tilanteesta riippuen, hän kertoo.

Poikkeustilanteen aikana palaverit ovat hoituneet lähinnä Teamsin kautta etänä. Wrightin mukaan etätyöt sujuvat hyvin ja tehokkaasti, mutta yhteisöllisyyttä on ikävä. Etätöitä jatketaan Kuntarahoituksessa toistaiseksi.

– Jo ensimmäisen etänä tehdyn kuukauden jälkeen alkoi tuntua siltä, että olisi kiva tehdä töitä taas toimistolta käsin ja tavata kollegat kasvotusten eikä pelkän ruudun tai puhelimen välityksellä. Toimistotyön sosiaalinen puoli on hankalasti korvattavissa millään välineellä, hän toteaa.


”Toimistotyön sosiaalinen puoli on hankalasti korvattavissa millään välineellä.”


Tavoitteiden pitää olla läpinäkyviä

Talouden ja rahoituksen neuvonantopalveluita kuntasektorille ja sosiaaliseen asuntotuotantoon tarjoavan Inspiran vahvuutena on kuntasektorin erityispiirteiden tuntemus yhdistettynä syvälliseen talouden ja rahoituksen osaamiseen.

Niin Kuntarahoituksella kuin Inspiralla käytännön työtä ja päätöksentekoa ohjaavat samat, yhteisesti määritellyt arvot – asiakaskeskeisyys, vastuullisuus ja avoimuus. Näistä etenkin asiakaskeskeisyys ja vastuullisuus korostuvat arjessa, kun taas avoimuus näkyy esimerkiksi siten, että asiantuntijoiden tavoitteet ja suoritusten mittaus on avointa ja läpinäkyvää.

– Helpointa myyntiä on lisämyynti tyytyväiselle asiakkaalle. Vastuullisuus kuuluu samaan pakettiin asiakaskeskeisyyden kanssa. Asiakastoimeksiannoissa tehtyjen ratkaisujen pitää olla sellaisia, että ne kestävät yksityiskohtaistakin jälkikäteistarkastelua, Wright painottaa.

Työyhteisössä kaiken tekemisen tavoitteena on luonnollisesti myös se, että yhteisöllisyys välittyy potentiaalisille työnhakijoille, kun nämä pohtivat seuraavaa siirtoaan. Työnantajakuva, työyhteisön ilmapiiri ja työn merkityksellisyys ovat entistä tärkeämpiä asioita, kun kilpaillaan parhaista uusista kollegoista.

– Mitä yhtiön markkinointiin ja viestintään tulee, on siinä menty viime vuosien aikana harppauksin eteenpäin, mikä on hienoa ja edesauttaa työnantajakuvan kehittymistä. Myös Timon analyysit ja julkaisut ovat luoneet dynaamista kuvaa koko yhtiöstä ja olleet raikas tuulahdus, Wright kiittelee kollegaansa, Kuntarahoituksen pääekonomistia Timo Vesalaa.

Wrightin mukaan käytännön työssä on ilahduttavaa, kun asiantuntijat nostavat esille vastuullisuuteen liittyviä kysymyksiä – miten tehdyt ratkaisut tukevat kyseisen asiakkaan ja toisaalta yhteiskunnan kokonaisetua. Kuntien talous on ollut tiukalla jo tähän vuoteen lähdettäessä, ja koronakriisi on syventänyt entisestään talouden tasapainotustarvetta.

– Itse koen että mahdollisuus olla osaltaan vaikuttamassa kuntien investointien sekä omaisuusjärjestelyiden tehokkaaseen toteuttamiseen ja siten yhteiskunnan resurssien käyttöön, tuo merkityksellisyyttä työhöni. Julkisten palveluiden toteuttamisessa ja rahoittamisessa säästetyt eurot ovat käytettävissä muuhun hyödylliseen, hän sanoo.

Näkökulma julkisten varojen tehokkaasta käytöstä on Inspiran työssä läsnä jatkuvasti.

– Näin poikkeuksellisten aikojen keskellä sen merkitys on korostunut entisestään, Wright summaa.


ANSSI WRIGHT
○ Inspiralla joulukuusta 2014
○ Työskennellyt aiemmin mm. EY:llä, Deloitte:lla sekä Työeläkeyhtiö Elon sijoitustoiminnossa
○ KTM (pääaineena rahoitus) Helsingin kauppakorkeakoulusta 1999, CEFA Hanken 2011
○ Asuu Espoossa, perheeseen kuuluvat vaimo, alakouluikäiset lapset sekä espanjanvesikoira Minka
○ Harrastaa monipuolisesti liikuntaa ja liikkuu paljon luonnossa. Pitää mökkeilystä. Viettää aikaa myös lasten harrastusten parissa.


Lue juttusarjan aiemmat osat:


Teksti: Pihla Hakala
Kuvat: Sami Lamberg