Suomen valtionlainojen korot ovat viime vuosina olleet verrokkimaita korkeammalla tasolla. Tämä on merkki siitä, että sijoittajien luottamus Suomeen on heikentynyt. Jos haluamme säilyttää luottamuksen korkealla, meidän on vaalittava olemassa olevaa hyvää, tehtävä päätöksiä, joskus kipeitäkin, sekä osoitettava toimeenpanokykyä.
Valtiolle ja kunnille lainattavan rahan hinta riippuu kansainvälisten sijoittajien luottamuksesta Suomeen. Tuon luottamuksen keskeinen mittari on riskilisä: se ylimääräinen korko, jota sijoittajat Suomen joukkovelkakirjalainoista vaativat verrattuna vakaampina pidettyihin maihin kuten Saksaan. Korkeampi riskilisä tarkoittaa valtiolle ja kunnille kalliimpaa lainaa.
Saksa ja Hollanti ovat olleet tyypillisiä riskilisän verrokkimaita Suomen valtion obligaatioita tarkasteltaessa. Ennen vuoden 2008 finanssikriisiä ja ajoittain myös 2010-luvulla Suomen ja Saksan valtionlainojen korkoero oli hyvin pieni. Venäjän hyökkäys Ukrainaan kuitenkin nosti Suomen maariskiä ja repäisi tuon korkoeron isoksi, pahimmillaan yli 70 korkopisteeseen.
Vaikka Natoon liittyminen vahvisti Suomen turvallisuuspoliittista asemaa, korkoero ei ole vieläkään palautunut vuoden 2022 alun tasolle. Tällä hetkellä ero Saksan 10 vuoden obligaatioihin on noin 35 korkopistettä eli 0,35 prosenttiyksikköä. Huolestuttavaa on se, että korkoero Hollantiinkin verrattuna on kasvanut.
Mikä sijoittajia Suomessa kiinnostaa ja mikä luottamukseen vaikuttaa? Sijoittajat seuraavat maailman tapahtumia ja Suomen asemaa osana Eurooppaa. Kansainväliset kriisit ja häiriöt sekä niiden vaikutukset vientiteollisuuteen ja talouteen ovat jatkuvan arvioinnin kohteena. Itärajaan liittyvä uutisointi ja Venäjän toimet rajalla kirvoittavat edelleen kysymyksiä. Suomen sisäisistä makrotekijöistä sijoittavat seuraavat esimerkiksi ikärakennettamme, muuttoliikettä ja sekä poliittista päätöksenteko- ja toimeenpanokykyä.
Vaikka julkisen sektorimme velkaantuminen on kasvanut ja talouden kasvu kituliasta, kansainväliset luottoluokittajat eivät ole näkemystään juuri muuttaneet. Viime kesänä Fitch alensi Suomen luottoluokituksen AA+:sta AA:han juuri korkean ja kasvavan valtionvelan, julkisen talouden alijäämän ja puutteellisten julkisen talouden vakauttamistoimien takia.
Suomessa on sijoittajien näkökulmasta valtavasti hyvää. Vahvuuksiamme ovat muun muassa toimiva yhteiskunta ja vakaa poliittinen järjestelmä. Opiskelu on ilmaista, yleinen koulutus- ja sivistystaso korkeat. Julkinen terveydenhuoltojärjestelmämme on moniin muihin maihin verrattuna hyvä. Suomen ilmastossa on vähän riskejä ja vihreässä siirtymässä olemme edelläkävijöitä. Kuntien korkeaa autonomiaa arvostetaan, ja niiden tärkeä rooli onnellisen elämän ja toimivan liiketoiminnan edellytyksien rakentajana sekä kestävän kehityksen edistäjänä ymmärretään.
Monet näistä asioista ovat meille arkipäivää. Ne ovat juuri niitä perusasioita, joiden vuoksi paistattelemme vuosi toisensa jälkeen maailman onnellisimpana kansana. Sijoittajille ne ovat syitä uskoa Suomeen myös vaikeina aikoina. Siksi meidän on kyettävä vaalimaan sitä, mikä meillä on hyvää. Ja myös osoitettava maailmalle kykyämme toimeenpanna niitä päätöksiä ja uudistuksia, jotka tätä hyvää ylläpitävät.
Esa Kallio
Kirjoittaja on Kuntarahoituksen toimitusjohtaja
Sinua voisi kiinnostaa myös
Ajankohtaisen uutisvirran lisäksi tuotamme syventävää tietoa talouden ilmiöistä. Tutustu asiantuntijoidemme analyyseihin sekä konkreettisiin ratkaisuihin liiketoiminnan kehittämiseksi.