Esa Kallio: Kunnat kantavat käytännön vastuun koronakriisin ratkaisemisesta

Keskiviikkona 8.4. julkaistut kehysriihen ratkaisut kuntatalouden ongelmiin toivat kaivattua konkretiaa kuntien vaikeaan tilanteeseen koronakriisin keskellä. Vähintään miljardin euron tukipaketti ja lupaus mahdollisesta lisätuesta tarvittaessa on kelpo ratkaisu kovan paineen alla työskentelevältä hallitukselta. Lisäksi verotulojen tasaus helpottaa kuntien tilannetta vuonna 2020 lähes 550 miljoonalla eurolla. Tämä summa tosin vähennetään kunnilta ensi vuonna ja on siten valtiontalouden kannalta pidemmällä aikavälillä kustannusneutraali toimi.

Keskiviikkona 8.4. julkaistut kehysriihen ratkaisut kuntatalouden ongelmiin toivat kaivattua konkretiaa kuntien vaikeaan tilanteeseen koronakriisin keskellä. Vähintään miljardin euron tukipaketti ja lupaus mahdollisesta lisätuesta tarvittaessa on kelpo ratkaisu kovan paineen alla työskentelevältä hallitukselta. Lisäksi verotulojen tasaus helpottaa kuntien tilannetta vuonna 2020 lähes 550 miljoonalla eurolla. Tämä summa tosin vähennetään kunnilta ensi vuonna ja on siten valtiontalouden kannalta pidemmällä aikavälillä kustannusneutraali toimi.

Lisäksi on hyvä huomata, että valtiovarainministeriö arvioi koronan heikentävän tänä vuonna kuntataloutta 1,6–2 miljardilla eurolla. Tämä tarkoittaa, että nyt luvassa olevien suorien tukien ja verokompensaation jälkeenkin kunnille voi yhä jäädä jopa satojen miljoonien eurojen korona-alijäämä.

Hallituksen päätös sisälsi odotetut lupaukset kuntien yhteisöveron jako-osuuden, peruspalvelujen valtionosuuden ja harkinnanvaraisen valtionosuuden korottamisesta. Lisäksi valtio sitoutuu korvaamaan koronakriisin sairaanhoitopiireille aiheuttamat lisäkustannukset.

Maan hallitus on toiminut kriisitilanteessa johdonmukaisesti, mutta käytännön vastuu koronakriisin ratkaisemisesta on silti kuntien hartioilla. On tärkeää varmistaa, että kuntien toimintakyky turvataan kaikin käytössä olevin keinoin ja että kuntien tarpeet huomioidaan kansallisessa päätöksenteossa.

Valtion suora tuki kunnille on kriittisen tärkeää, mutta sen käytännön toteutuksessa tulee kestämään aikansa. Kuntarahoitus on pystynyt globaalista markkinasokista huolimatta jatkamaan varainhankintaansa melko normaalisti. Olemme lisäksi varautuneet likviditeetinhallinnassamme siihen, että rahoitustoimintamme voi jatkua keskeytyksettä, vaikka markkinoiden toiminta häiriintyisi merkittävästi nykyistä enemmän.

Pandemian kehitys ja sen myötä taloussuhdanteen näkymät ovat edelleen sakean sumun peitossa, mutta tässä tilanteessa on tärkeää rakentaa luottamusta siihen, että poikkeustilanteen kustannukset hoidetaan tilanteessa kuin tilanteessa. Koronapandemian taloudelliset vaikutukset eivät tule rajoittumaan tähän vuoteen, ja tämä on syytä huomioida myös kuntien tukitoimissa.  

Kuntarahoituksen toiminnan mandaatti testataan poikkeusaikoina, niin myös nykytilanteessa. Rahoituksen jatkuvuus epäilyttää monia, ja asiakkailta tulevat yhteydenotot ovat lisääntyneet selvästi. Onneksi voimme rauhoittaa kyselijöitä. Kriisin eskaloitumisen aiheuttamiin kuluihin ei tarvitse varautua ennakkoon lainarahalla, koska rahoituksemme jatkuvuus on turvattu.

Me kuntarahoituslaiset hoidamme kriisin keskellä oman tonttimme. Meidän työmme tarkoituksena on varmistaa, että asiakkaamme voivat keskittyä yhteiskuntamme tärkeimpään tehtävään – pandemian hillitsemiseen ja ihmishenkien pelastamiseen.

Esa Kallio

Kirjoittaja on Kuntarahoituksen toimitusjohtaja.