Espoon menestys kasvaa verkostoissa

Miten Espoon kaupungilla menee?
Viime vuosien talouden käänne on ollut Espoon kannalta mieluisa. Maksamme kuitenkin koko valtakunnan skaalassa melkoista verotulojen tasausta muulle maalle, ja samaan aikaan sekä investointitahti että käyttötalouden menot kasvavat hurjaa vauhtia. Vuoteen 2030 asti investointibudjettimme on keskimäärin 280 miljoonaa euroa vuosittain. Erityisen vilkasta investointitahti on lähivuosina koulujen rakentamisen ja peruskorjausten sekä Länsimetron rakentamisen ja siihen liittyvien kaavoitustöiden takia.

Vaikka meillä menee yleisesti ottaen hyvin, niin tässäkin tilanteessa on oltava nöyrä. Ennakoimme jatkuvasti tulevaisuuden kehitystä ja varaudumme erilaisiin vaihtoehtoihin. Talous on pidettävä omissa käsissä myös siinä tilanteessa, että korot lähtisivät nousemaan.

Talouden ennustaminen pitkällä aikajänteellä on Espoon kaupungille melko uutta. Toimivan ennustemallin rakentaminen on aika työläs operaatio. Kaikki vaihtoehdot eivät toteudu, mutta ennustekehikko on osoittautunut tarpeelliseksi tavaksi rakentaa suunnitelmia ja tarkentaa niitä säännöllisesti.

Talouden osalta on myös hyvä tarkastella peruskaupungin sijaan konsernilukuja. Espoossa investoinnit ja velka kasautuvat tytäryhtiöihin, muun muassa Länsimetroon, ja Espoon sairaalan sekä Espoon toimitilojen kiinteistöyhtiöihin. Konsernin taloudelliset tunnusluvut ovat siten paljon huonommat kuin peruskaupungin.

Mitkä ovat Espoon vahvuudet?
Espoo on tutkitusti Euroopan kestävin kaupunki ja vuonna 2018 Espoo valittiin myös maailman älykkäimmäksi yhteisöksi datan käyttäjänä. Olemme sitoutuneet kestävään kehitykseen niin kulttuurisesta, ekologisesta, sosiaalisesta kuin taloudellisestakin näkökulmasta. Innovatiivisuus kaiken kaikkiaan on Espoolle leimallista: olemme menestyksekkäästi panostaneet paljon koulutukseen. Korkea osaaminen on Espoon tavaramerkki.

Espoossa strategia on kiteytetty kaupungin tarinaksi, Espoo-tarinaksi, ja siinä keskeistä on edelläkävijyys. Espoossa asioita tehdään verkostoitumalla, yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Täällä yritykset ja ihmiset saavat ympärilleen yhteisön, joka tuottaa hyötyjä. Verkostoitumiseen ja yhteisöjen rakentamiseen keskittyminen johtuu siitä, että se on ainoa tapa menestyä: laitamille ei voi jäädä. Kansainväliset tunnustukset osoittavat, että tässä onnistuminen on noteerattu myös muualla.

Mitkä ovat Espoon suurimmat haasteet?
Rahoitusjohtajan vinkkelistä toivon, että taloudellinen tilannetaju paranisi. On hienoa että kaupungilla on hyvä draivi, mutta on tärkeää myös tiedostaa, että tekemisiä pitää priorisoida. Kiinteistöjen osalta olemme luvanneet saada lähivuosina kaikki koulut kuntoon. Investointikustannuksia on kuitenkin painettava alaspäin muun muassa tyyppikoulujen ja -päiväkotien avulla. Käyttötalouden menojen viimeaikainen kasvu hirvittää. Menot eivät voi pysyvästi kasvaa tuloja nopeammin.

Miten Espoossa varaudutaan sote- ja maakuntauudistuksen kiemuroihin?
Sote-valmistelussa ei ole otettu huomioon kovan investointitahdin suuria kaupunkeja: meillä on huikeat investointitarpeet sekä infra- että palvelusektorilla. Seuraavaa hallitusohjelmaakin ajatellen on aivan olennaisen tärkeää, että suurten kaupunkien investointimahdollisuudet varmistetaan. Jos meidän kasvukykymme ei säily, meidän ongelmastamme tulee koko hallituksen ja Suomen ongelma.

Sote- ja maakuntauudistuksessa on monta perustavanlaatuista ongelmaa, kuten se, kannattaako ideologisista syistä luoda 18 maakuntaa. Moni suunniteltu maakunta lähtee liikkeelle todella heikoista lähtökohdista. Jos tehdään uudistus, niin tehdään siitä hyvä. Uudistuksen alkuperäisten taloudellisten ja muiden tavoitteiden tulisi toteutua.

Mitä olet tehnyt työurallasi?
Aloitin työurani Kansallis-Osake-Pankissa kesäharjoittelijana vuonna 1985. Valmistumiseni jälkeiset kymmenen vuotta työskentelin KOPissa ja sen seuraajassa Merita Pankissa rahoitusmarkkinoiden asiantuntija- ja johtotehtävissä.

Vuonna 1998 siirryin FIMiin vuosikymmeneksi varainhoitajaksi, minkä jälkeen Gerakon sijoitusjohtajana työskennellessäni toimin samaan aikaan myös kaupunginhallituksen puheenjohtajana – se oli ajankäytöllisesti haastavaa aikaa. Espoon rahoitusjohtajana aloitin vuonna 2015. Pitkä rahoitusalan ja luottamushenkilökokemus on tässä tehtävässä erinomainen tausta. Toimintakenttä on niin laaja, että sen hallitsemista auttaa, kun tuntee avainhenkilöt sekä rahoitusmaailmasta että päättäjien keskuudesta. Ymmärrän poliittisen päätöksenteon ja valmistelun dynamiikan. Talouden ei tarvitse olla poliitikon ydinosaamista, mutta jonkinlainen kyky ymmärtää talouden lainalaisuuksia olisi tarpeen. Rahoitusjohto tukee päätöksentekoa esittämällä taloustilanteen ja talouden reunaehdot päättäjille kristallinkirkkaina.

Minkä kirjan luit tai minkä elokuvan katsoit viimeksi?
Pöydällä on tällä hetkellä kirja, jonka aloitan uudestaan ja uudestaan: Sixten Korkmanin Väärää talouspolitiikkaa. Se on erittäin mielenkiintoinen, mutta se pitäisi pystyä lukemaan yhteen menoon, ja siihen aika ei ole vielä riittänyt.

Loppuun asti olen lukenut viimeksi Tuomas Kyrön romaanin Mielensäpahoittajan Suomi: 100 tavallista vuotta. Lomalla luen paljon ja lukisin mielelläni muulloinkin enemmän, mutta työn ohella suoritettavat EMBA-opinnot vievät tällä hetkellä suurimman osan lukemiseen käytettävissä olevasta ajasta. Talouteen liittyvät jutut kiinnostavat eniten.

Olen ruotsalaisten, saksalaisten ja brittiläisten tv-dekkarien intohimoinen suurkuluttaja. Myös Sisiliaan sijoittuva dekkari Montalbano koukuttaa, samoin kaikki Bondit on tullut katsottua moneen kertaan.

Kenet kollegasi haluaisit nähdä haastateltavana seuraavassa Huomisen tekijöissä?
Haastan seuraavaksi mukaan Lahden kaupungin konsernipalvelujohtaja Mika Mäkisen.