Työn tuloksena syntyi EU Action Plan on Sustainable Finance -toimintasuunnitelma. Kesäkuussa 2019 julkaistiin toimintasuunnitelmaan kuuluvat ohjeet kestävän rahoituksen toteutukseen.
Ennen kestävän rahoituksen toimintasuunnitelman julkaisua EU:lla ei ollut yhteistä määritelmää tai suuntaviivoja kestävälle, ilmastoystävälliselle ja vastuulliselle rahoitusjärjestelmälle. Olemassa olevat, markkinaperusteiset käytännöt eivät myöskään ole olleet yhtenäisiä EU:n ympäristötavoitteiden tai kestävän kehityksen tavoitteiden linjauksien kanssa. Tämä on heikentänyt rahoituksen vaikuttavuutta: miten ilmastokriisiin voidaan vastata, Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet täyttää tai tukea kestävän kehityksen tavoitteita, jos maailmaa pyörittäviä rahavirtoja ei ohjata oikein?
Mitä kestävän rahoituksen toimintasuunnitelma ja sen tekniset ohjeet käytännössä muuttavat?
Pääpiirteittäin toimintasuunnitelma pitää sisällään keinoja, joilla halutaan 1) ohjata pääomavirrat kestäviin investointeihin, jotta saavutetaan kestävä ja inklusiivinen kasvu, 2) hallinnoida riskejä, jotka johtuvat ilmastokriisistä, rajallisista luonnonvaroista, ympäristön tilan heikentymisestä sekä yhteiskunnallisista ongelmista ja 3) edistää läpinäkyvyyttä ja pitkäjänteisyyttä rahoitus- ja taloudellisissa toimissa.
Vahvin kannustin kestävän rahoituksen pelisääntöjen laatimiseen on raha. Ilmastokeskustelu on laajentunut konkretiaan, eli siihen, mitä ilmastoriskit tarkoittavat yrityksille, toimialoille tai kansantalouksille ja yksilöille. Ilmastoriskien realisoituessa voidaan kohdata odottamattomia taloudellisia tappioita, esimerkiksi välittömästi äärimmäisistä sääilmiöistä johtuvia rahallisia menetyksiä. Lisäksi nykyisistä investoinneista voi koitua merkittäviä tappioita, mikäli ilmastokriisiin reagoidaan liian myöhään.
Ilmastokriisistä puhutaan jopa systeemiriskinä, joka voi olla uhka koko rahoitusmarkkinoiden kestävyydelle. Kyse ei siis ole vain rahasta, vaan myös koko rahoitusjärjestelmää koskevasta riskienhallinnasta – ei pelkästään rahoitusmarkkinoiden tarpeellisuudesta osana ilmastotaistelua, vaan myös sen oman toiminnan turvaamisesta.
***
Kestävä rahoitus pähkinänkuoressa
- High-Level Expert Group on Sustainable Finance (HLEG) on tehnyt komissiolle kestävän rahoituksen toimintasuunnitelman suositukset, joka pitää sisällään mm.:
- luokitusjärjestelmä määrittelemään taloudellisen toiminnan kestävyyttä ympäristön kannalta – eli EU-taksonomia
- institutionaalisten sijoittajien velvoitteet ottaa investointipäätöksissä huomioon ympäristöön, yhteiskuntaan ja hallintotapaan (ESG) liittyvät seikat sekä näihin liittyvät tiedoksiantovaatimukset
- vähähiilisyyden vertailuarvojen käyttöönotto sijoittajia varten
- Technical expert group on sustainable finance (TEG) on ollut työstämässä teknisempiä määritelmiä koskien kestävän rahoituksen toimintasuunnitelman sisältöä esim. rahoituksen EU-taksonomiasta ja vihreiden bondien standardoinnista
***
Vihreä rahoitus on osa kestävän rahoituksen kokonaisuutta
Kuntarahoitus on vuodesta 2016 lähtien tarjonnut asiakkaille vihreää rahoitusta ympäristöhankkeisiin. Hankkeiden on sovittava Kuntarahoituksen vihreän rahoituksen viitekehykseen ja ne hyväksyy riippumaton arviointiryhmä. Investoinnit rahoitetaan vihreillä bondeilla, joiden sijoittajille raportoidaan vuosittain rahoitettujen kohteiden kautta saavutetut ilmastovaikutukset. Kuntarahoitus on osallistunut aktiivisesti vihreiden bondien vaikutusraportoinnin kehittämiseen osana pohjoismaisten joukkovelkakirjalainojen liikkeellelaskijoiden ryhmää.
Teksti: Eeva Toivonen