Vastuullisuudesta on puhuttu jo monta vuotta. Pääministeri Marinin ja UPM:n yhteenotto syksyllä vauhditti jälleen keskustelua yrityksien vastuullisuudesta. Itse olen jo hieman kyllästynyt aiheen käsittelyyn. Osa yrityksistä ottaa asian omaan agendaan, kun toiset korostavat asiaa juhlapuheissa ja mainoksissa. Vastuullisuudesta on tullut myyntiargumentti, koska ei haluta hävitä asiakkaista käytävää kilpailua.
Päivittäin näkee, kuinka vastuullisuus on nuorille ja miksei vanhemmillekin tärkeä asia. Halutaan tietää, missä vaatteet on tuotettu, ja että hiilidioksidipäästöt on kompensoitu. Keskustelu vastuullisuudesta on mielestäni hieman liikaa jumittunut juuri hiilidioksidipäästöihin. Vastuullisuuteen kuuluu ympäristövastuun lisäksi myös sosiaalinen vastuu. Molemmat ovat mielestäni äärettömän tärkeitä. Mainitsin alussa vastuullisuuden olevan joillekin vain myyntiargumentti, ja se on ongelma.
Kun aikanaan lähdin yrittäjäksi ja perustimme Oton ja Veetin kanssa Avot Groupin, oli taustalla muukin syy, kuin vain tehdä voittoa. Hain 14-vuotiaana kesätöihin ja yleisin vastaus oli, että olet liian nuori meille töihin. Ärsytti. Tiesin, että omat asiakaspalvelutaitoni riittäisivät, eikä ikä olisi este. Meillä – Avot Groupilla – on missio. Työllistää nuoria ja tarjota heille ensimmäinen työpaikka, josta he voivat saada kokemusta. En ajatellut, että meidän täytyy toimia vastuullisesti, vaan tämä ajatus oli automaattisesti mukana yrityksemme ideassa. Avot Groupin pääarvoja ovat nuorekkuus ja kehittyminen. En koe, että meidän täytyisi toimia supervastuullisesti, vaan toimia yrityksen arvojen mukaisesti. Me haluamme olla ponnahduslauta nuorille työelämään – kasvattajayritys. Tästä tarinasta pääsemme siihen, miten itse ajattelen vastuullisuuden.
Vastuullisuuden on lähdettävä yrityskulttuurista ja arvoista ja olla osa brändiä. Sen täytyy näkyä yrityksen päivittäisessä toiminnassa, eikä olla vain irrallinen osa, jonka avulla saadaan kasvatettua myyntiä. Ikea toteuttaa vastuullisuutta juuri niin kuin sen brändi sitä kuvastaa. Ikean missio on ”parempi arki ihmisille kaikkialla maailmassa”. Sopii siis brändiin ja arvoihin, että heillä on tuotesarja HANTVERK, joka työllistää sosiaalisia yrityksiä Intiassa, Romanissa, Thaimaassa sekä Jordaniassa työllistäen muita. Ikean vastuullisuus näkyy heidän päivittäisessä tekemisessään, ja se on lähtenyt heidän arvoistaan. Toinen hyvä esimerkki on suomalainen Kotipizza, jonka missio on ”Parantaa maailmaa pizza kerrallaan”. Vastuullisuus näkyy yrityksen käyttämissä raaka-aineissa ja työpaikan sisällä. Myös Kotipizzan vastuullisuus lähtee arvoista, brändistä ja yrityskulttuurista ja se näkyy jokapäiväisessä tekemisessä.
Vastuullisuus luo kilpailuedun ja on monille kuluttajille tärkeä seikka. Sen on kuitenkin lähdettävä yrityskulttuurista ja sisällyttävä yrityksen arvoihin ja missioon. Parhaimmillaan vastuullisuudesta tulee erottamaton osa yrityksen arkea, jolloin se luo niin asiakkaille kuin yritykselle uudenlaisen merkityksen. Vaikka kannatan yleisesti Fake it, till you make it –asennetta, vastuullisuudessa se ei toimi. Pienet teot ja aitous ovat vastuullisuudessa kaiken a ja o.
Aatu Veikkola
Kirjoittaja on vuonna 2019 Nuori Yrittäjyys ry:n Uskalla Yrittää -kilpailun voittaneen Avotin perustajajäsen. Kuntarahoitus on Nuori Yrittäjyys ry:n kumppaniyritys.
Kuuntele myös Huomisen talous -podcast, jossa Aatu Veikkola ja Eerika Nissilä kertovat, miten koronapandemia on iskenyt nuorten yrittäjien liiketoimintaan, ja kuinka poikkeusajan haasteista on kuorittu mahdollisuuksia.