Jani Pitkäniemi ja Tanja Rantanen: Ikääntyminen ja muuttoliike iskevät kuntatalouteen monella eri tavalla

Kuntien kuluvan vuoden tilinpäätöksistä on tulossa 1997 käyttöön otetun kuntien kirjanpidon historian huonoimmat. Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate on jäämässä reilusti poistotason alapuolelle, ja rahoituksellinen epätasapaino tulee olemaan mittava. Valtaosa kunnista tullee tekemään alijäämäisen tilinpäätöksen. Vuoden 2020 ennusteen mukaan kokonaistasolla tilanne korjautuu mutta krooninen kireys tulee vaivaamaan kuntien taloutta hamaan tulevaisuuteen.

Kuntatalouden kehitykseen on vaikuttanut ja vaikuttaa lähivuosina eniten ikä- ja väestörakenteen muutos. Huomion kiinnittyminen verokertymien ”rytmihäiriöihin” ja muihin satunnaisiin tekijöihin voi olla yksittäisenä vuonna merkittävää, mutta isossa kuvassa uhkaa viedä keskustelua väärään suuntaan.

Väestön ikääntymisen vaikutuksista julkiseen talouteen on varoiteltu vuosikausia. Syntyvyyden kääntyminen laskuun viime vuosina on muuttanut pitkän aikavälin näkymän piirun verran synkemmäksi, vaikka lyhyellä aikavälillä alempi syntyvyys vähentääkin nuorten ikäluokkien menopaineita.

Kokonaisuutena kuntien vastuulla olevien peruspalvelujen palvelutarpeen muutokseksi arvioidaan keskimäärin 0,5 prosenttia vuosittain. Ikärakenteeltaan ja väestökehitykseltään erityyppisissä kunnissa menopaineet ovat kuitenkin aivan erilaisia. Lisäksi kuntien mahdollisuuksissa vastata kasvavaan tai alenevaan palvelutarpeeseen on suuria eroja.

Uusimman kuntatalousohjelman painelaskelmat kertovat osaltaan tarinaa kuntien eriytymisestä. Toiminnan ja investointien nettorahavirta kuvaa laskennallista rahoituksellista sopeutustarvetta. Suurten kaupunkien tilanne erottuu kokonaisuudesta vähiten haastavana. Pienten ja keskisuurtenkin kuntien tilanne vaikuttaa keskimäärin vaikealta. On kuitenkin huomattava, että kuntakokoryhmien sisällä (ml. suurimmat kaupungit) hajonta voi olla suurta.

Viime aikoina useat kuntapäättäjät ovat ihmetelleet sitä, että työllisyyden kohentumisesta huolimatta kunnallisverotulot eivät ole juurikaan kasvaneet viime vuosina. Ilmiö on monimutkainen, ja sitä ei ole vielä selvitetty riittävästi. Vaikuttaa kuitenkin ilmeiseltä, että tämänkin asian yksi taustaselittäjä on väestön ikärakenteen muutos. Työllisyyden kasvu ei riitä vahvistamaan kunnan veropohjaa, jos samanaikaisesti työikäisen väestön määrä supistuu eläköitymisen seurauksena. Eläketuloista maksetaan kunnallisveroa vähemmän kuin palkkatuloista, ja pienimmistä eläketuloista ei makseta lainkaan veroa. Heikoimmassa asemassa ovat kunnat, joissa ikääntyneitä on paljon ja työikäisten määrä vähenee muuttoliikkeen seurauksena.

Ikääntymisen ja muuttoliikkeen vaikutusten rinnalla julkisen infran ja rakennuskannan korvausinvestointipaineet rasittavat kuntien taloutta. Kasvavien kuntien investointipaineet ovat suuret, mutta myös väestöään menettävillä alueilla on säilytettävä riittävä palvelukapasiteetti. Tilojen tarkoituksenmukaiseen mitoitukseen ja tilankäytön tehokkuuteen on samalla syytä kiinnittää huomiota. Muuttoliike ei valitettavasti toimi symmetrisesti niin, että plus ja miinus nettouttaisivat tulo- ja lähtöpäässä toisensa.

Käyttötalouden kireys ja suuret investointitarpeet jättävät paljon veronkorotusten ja/tai velkarahoituksen varaan. Kunnallisessa päätöksenteossa investointi tai sen tekemättä jättäminen on aina valinta myös sukupolvien välisten tarpeiden ja tulonjaon välillä. Siksi investointipäätöksien ja niiden rahoituksellisen kestävyyden tulee pohjautua huolelliseen analyysiin.

Kuntatalouden ahdinkoon ei valitettavasti ole olemassa taikakonsteja. Veroa maksavien työllisten lisääminen, palvelujärjestelmän tehottomuuksien korjaaminen ja kalliiden palvelujen käyttöä vähentävä ennaltaehkäisevä työ antavat mahdollisuuden kohdentaa pelivaraa uudelleen: laadukkaisiin palveluihin, riittävään henkilöstöön ja välttämättömiin investointeihin.

Jani Pitkäniemi ja Tanja Rantanen

Kirjoittajat työskentelevät valtiovarainministeriössä. Pitkäniemi on kunta- ja aluehallinto-osaston ylijohtaja ja Rantanen finanssineuvos ja yksikön päällikkö.