Kaikki ajankohtaiset

Ilmiöt

|

Ilmastohaaste osa 2: Onko henkilöautoilla sijaa tulevaisuuden liikenteessä?

Maaliskuussa järjestetyssä Nuorten ilmastokokouksessa nuoret kirjoittivat Kuntarahoituksen ilmastoseinään ilmastopoliittisia odotuksiaan koti- ja asuinkunnilleen. Vastauksissa kolme aihealuetta – ruokailu, kaupunkisuunnittelu ja liikenne – nousivat ylitse muiden.

Nämä teemat ovat myös suomalaisten aiheuttaman ilmastokuorman kärkipäässä: keskivertosuomalaisen hiilijalanjäljestä jopa kolme neljäsosaa syntyy asumisen, ruoan sekä liikenteen ja matkailun yhteisvaikutuksesta.

VTT:n johtava tutkija Juhani Laurikko
VTT:n Juhani Laurikko peräänkuuluttaa monipuolista energiakeskustelua.

Vuodesta 1985 liikenteen päästöihin erikoistunut VTT:n johtava tutkija Juhani Laurikko on pitkän uransa aikana huomannut keskustelun muuttuneen merkittävästi.

– 80-luvulla keskusteltiin lähinnä ilmanlaadusta ja sen vaikutuksesta ihmisiin ja luontoon. Kaikkia ilmanlaatuun liittyviä ongelmia emme ole kyenneet ratkaisemaan, mutta esimerkiksi happosateet ovat pitkälti taaksejäänyttä historiaa. Päästökeskustelu onkin suurilta osin siirtynyt ihmisten terveydestä koko planeetan hyvinvointia edistäviin toimenpiteisiin, Laurikko pohtii.

Tarve toimenpiteille on huutava. Hallitustenvälisen ilmastopaneeli IPCC:n selvityksen mukaan ilmastonlämpenemisen rajoittaminen 1,5 celsiusasteeseen vaatii välittömiä toimenpiteitä kaikilla toimialoilla – myös liikenteessä. Sitran selvityksen mukaan Suomen kasvihuonepäästöistä lähes 70 prosenttia muodostuu kotitalouksien kulutuksesta – siitä, miten asumme, liikumme, syömme ja mitä ostamme. Liikenteen osuus koko potista on noin viidennes. Liikennepäästöistä leijonanosa – yli 60 prosenttia – syntyy yksityisautoilusta.

Tutkija peräänkuuluttaa rohkeaa suunnittelua

Korvaajaa perinteisille bensiini- ja diesel-käyttöisille polttomoottoreille on viime vuosina etsitty esimerkiksi sähköstä. Laurikko uskoo sähköautoilun tulevaisuuteen, mutta näkee vielä mutkia matkassa: läpimurto valtavirtaan edellyttää harppauksia niin latausverkon kuin akkuteknologian saralla. Monimutkaiseen ongelmaan tuskin löytyy yksinkertaista vastausta.

– Haasteet johtuvat pitkälti siitä, että olemme hirttäytyneet yhteen käyttövoimateknologiaan, raakaöljyjalosteisiin. Tulevaisuuden energiakeskustelussa ei saa etsiä vain yhtä vaihtoehtoa.

Kaupungistumisen kiihtyessä yhä useampi suomalainen saadaan helposti sähköistettävän joukkoliikenneverkon piiriin. Harvaan asutuilla paikkakunnilla Laurikko kuitenkin uskoo yksityisautoilun, eritoten polttomoottorien, pitävän pintansa. Ympäristöystävällisempi vaihtoehto voi löytyä biokaasusta.

– Biometaani tuottaa jopa 80 prosenttia vähemmän hiilidioksidipäästöjä perinteisiin fossiilipolttoaineisiin verrattuna. Raaka-aineena voidaan käyttää esimerkiksi ruokahävikkiä tai puutarhajätettä, ja tuotanto on mahdollista pienissäkin laitoksissa. Suomessa on jo nyt kymmeniä biokaasun pientuottajia. Jos kaasuautot yleistyvät, maaseudulla voi 10–20 vuoden sisällä hyvinkin olla oma paikallinen polttoaineentuotantoverkosto, Laurikko ennustaa.

Käyttövoimateknologioiden monipuolisen soveltamisen lisäksi Laurikko peräänkuuluttaa rohkeaa liikennesuunnittelua. Tulevaisuuden liikenteessä avainsana on tehokkuus.

– Liikkumistarpeiden minimointi tulee olla lähtökohtana kaikessa liikennesuunnittelussa. Se osuus liikenteestä, jota ei voida poistaa, tulee toteuttaa mahdollisimman tehokkaasti, Laurikko tiivistää.

Lahti rohkaisee ekotekoihin henkilökohtaisella päästökaupalla

Lahden kaupunki rohkaisee asukkaitaan tekemään ympäristöystävällisempiä liikkumisvalintoja henkilökohtaisen päästökaupan avulla. Maailmanlaajuisesti ainutlaatuisessa CitiCAP-hankkeessa jokaiselle käyttäjälle lasketaan yksilöllinen päästökiintiö LUT-yliopiston kehittämän laskentalogiikan avulla. Päästökiintiön alittuessa sovellus palkitsee käyttäjän virtuaalieuroilla. Palvelun täysmittaisen lanseerauksen jälkeen käyttäjät voivat vaihtaa virtuaalieuroja esimerkiksi kaupungin liikunta- ja kulttuuripalveluihin.

Lahden kaupungin kestävän liikkumisen projektipäällikön Anna Huttusen mukaan CitiCAP-sovelluksen vastaanotto on ollut läpeensä positiivinen.

– Hanke on maailman mittapuulla ainutlaatuinen. Vastaanotto on ollut loistavaa, ja kiinnostusta on tullut kansainvälisestikin, Huttunen iloitsee.

CitiCAP-hanke on vain yksi osa Lahden edistyksellistä ympäristötoimintaa, jonka ansiosta kaupunki nimettiin kesällä Suomen ensimmäiseksi Euroopan ympäristöpääkaupungiksi. Niin ikään ensimmäisenä suurena kaupunkina Suomessa Lahti tähtää hiilineutraaliuteen jo vuonna 2025. Edistystä on tapahtunut niin kiertotalousinnovaatioiden kuin osallistavan yleiskaavamallin myötä.


Lahden kaupungin kestävän liikkumisen projektipäällikkö Anna Huttunen
Lahden kaupungin Anna Huttunen rohkaisee muita ottamaan mallia Lahden ennakkoluulottomasta asenteesta.

Vuonna 2030 liikenne tuottaa 80 prosenttia Lahden päästöistä

Huttusen mukaan liikennepäästöjen leikkaaminen on osoittautunut muita ympäristötyön osa-alueita haastavammaksi. Yli kahden kilometrin matkoilla auto on edelleen lahtelaisten suosituin kulkuväline.

– Lahti on erittäin autovaltainen paikkakunta. Jos kehityskulku ei muutu, vuonna 2030 jopa 80 prosenttia kaupungin kokonaispäästöistä syntyy liikenteestä.

Vaikka päästöteknologia kehittyy, kunnianhimoisiin tavoitteisiin ei päästä ilman yksityisautoilun vähenemistä. Ihmisten päiden kääntämisessä Huttunen uskoo porkkanan olevan keppiä voimakkaampi: tavoitteena on tehdä kestävistä valinnoista helppoja ja miellyttäviä vaihtoehtoja yksityisautoilulle.

– CitiCAP-sovelluksen lisäksi panostamme erityisesti kävelyn ja pyöräilyn infrastruktuuriin. Mallia otetaan esimerkiksi Oulusta, joka on Suomessa selvä edelläkävijä pyöräilyn edistämisessä. Runkolinjauudistuksen avulla teemme myös joukkoliikenteestä entistä sujuvampaa ja tehokkaampaa.

Mitä terveisiä Euroopan tuleva ympäristöpääkaupunki lähettää muulle Suomelle?

– Vaikka paljon on vielä tehtävää, rohkaisen muita kaupunkeja ottamaan mallia Lahden ennakkoluulottomasta asenteesta. Ilmastonmuutoksen hillitseminen vaatii nopeita toimia meiltä kaikilta. Päästökauppakokeilumme on mielestäni loistava tapa osallistaa ihmiset yhteisiin ilmastotavoitteisiin, Huttunen pohtii.


FAKTA: Mikä on Nuorten ilmastokokous?

Maaliskuussa 2019 yli 500 nuorta ilmastoaktiivia kokoontui Helsingin Finlandia-talolle pohtimaan ratkaisuja ilmastonmuutoksen hidastamiseksi. Nuorten Agenda2030 -ryhmän ja Sitran yhteistyönä järjestämä Nuorten ilmastokokous huipentui julkilausumaan, joka toi suomalaisten nuorten näkemykset osaksi kansallista ilmastokeskustelua.

Myös Kuntarahoitus oli mukana tukemassa Suomen nuoria ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa. Tapahtumassa nuoret kirjoittivat Kuntarahoituksen ilmastoseinään ilmastopoliittisia odotuksiaan koti- ja asuinkunnilleen. Ilmastohaaste-juttusarjassa käsittelemme nuorten toiveita kolmen esiin nousseen aihealueen – ruokailun, kaupunkisuunnittelun ja liikenteen – kautta.


Teksti: Roope Huotari
Kuvat: haastateltavilta


Lue myös: