Kuntarahoituksen henkilöstöjohtaja Minna Piitulainen kertoo uskovansa, että yhdessä henkilöstön kanssa tehty kulttuurityö, johon panostaminen käynnistettiin vuonna 2020, on osaltaan vaikuttanut henkilöstökokemuksen parantumiseen.
– Halusimme, että arvomme eli asiakaskeskeisyys, vastuullisuus ja avoimuus aidosti ohjaavat arjen työtä, Piitulainen kertoo.
Henkilöstön rooli kulttuurin määrittelyssä ja kehittämisessä on ollut keskeinen.
– Yhdessä henkilöstön kanssa pohdimme, mitä asioita kulttuurissamme haluamme vahvistaa ja mitä parantaa. Määrittelimme myös sitä, millainen on hyvä työkaveri tai esihenkilö, Piitulainen jatkaa.
Osana kulttuurityötä esihenkilön roolia ihmisten johtajana täsmennettiin, ja määriteltiin kaikille yhteiset työyhteisötaidot. Kumpiakin taitoja puntaroitiin sekä työryhmissä että henkilöstölle suunnatussa kyselyssä ja taitoja on myös kehitetty valmennuksin.
Kulttuuri koottiin vuoden 2021 lopussa yksiin kansiin Kuntarahoituksen kulttuurikirjaksi. Kirjaan painetut kolme kulttuurin kulmakiveä ovat ohjenuora, joita pyritään noudattamaan kaikessa tekemisessä.
– Keskeisimmät meitä yhdistävät tekijät ovat vastuullisuus ja työmme merkitys yhteiskunnassa. Pidämme osaltamme yhteiskuntamme rattaat pyörimässä ja rakennamme yhdessä asiakkaidemme kanssa kestävämpää ja yhdenvertaisempaa Suomea, Piitulainen kuvailee.
Työn merkityksellisyys yksin ei tee työstä mielekästä, siihen tarvitaan myös ihmisiä.
– Asiakkaillemme olemme rahoituksen paras asiantuntija ja kumppani, joka auttaa eteenpäin muuttuvassa maailmassa. Työkavereille olemme arjen auttajia, kavereita ja valmentajia – pieni porukka, jolla on iso vaikutus yhteiskuntaan.
Hybridiaika haastaa yhteisöllisyyden ylläpitoa
Kulttuurityön käynnistäminen osui pahimpaan korona-aikaan. Tällöin ei vielä osattu aavistaa, että työ muuttuu pysyvästi ja hybridityö tulee jäädäkseen. Piitulaisen mukaan Kuntarahoituksessa on muokattu käytäntöjä pandemian eri vaiheiden mukaan.
– Yhteisöllisyyden vaaliminen tilanteessa, jossa lähes koko henkilöstö työskenteli etänä, aiheutti kyllä korona-aikana vähän harmaita hiuksia, Piitulainen myöntää.
Hybridityöskentely on tasapainoilua erilaisten asioiden välillä.
– Kaikissa työn tekemisen tavoissa on omat hyvät puolensa. Etänä työskentely tuo elämään joustavuutta, vahvistaa työn ja vapaa-ajan tasapainoa ja on useimmiten hyvin tehokasta. Toimistolla työskentely taas synnyttää helpommin yhteisöllisyyden tunnetta ja kommunikointi on vaivattomampaa. Kahvikoneilla vaihtuu yllättävän paljon hiljaista tietoa. Arjen kohtaamiset ovat tärkeitä yhteisöllisyyden ylläpitämisessä, tapahtuivatpa kohtaamiset sitten toimistolla tai Teamsin välityksellä. Olennaista on, että kukaan ei jää yksin.
Kuntarahoituksessa on otettu käyttöön yhteisen kuukausittaisen toimistopäivän käytäntö. Tällaisina päivinä saatetaan työstää asioita, joissa läsnäolo on tarpeen, mutta ennen kaikkea keskitytään tapaamaan kollegoita.
– Toimistopäivinä meillä on esimerkiksi puurobaari ja erilaista ohjelmaa. Viimeisimpänä työstimme yhdessä Kuntarahoituksen SWOTia. Meillä on paljon aktiviteetteja, jotka eivät ole kovin isoja, mutta kokonaisuutena merkittäviä juuri kuntarahoituslaisen yhteisöllisyyden rakentajina. Toimistopäivien selkeästi merkittävin anti on kuitenkin siinä, että voidaan tavata kollegoita laajasti. Kyllä ihmiset tulevat toimistolle toisten ihmisten vuoksi, Piitulainen kertoo.
Hybridityön sujuvoittamiseksi on luotu yhteisiä toimintamalleja ja tarjottu hybridityön johtamisen ja tekemisen valmennusta.
– Meillä on varmaankin finanssialan joustavin etätyökäytäntö – emme edellytä toimistolla työskentelyä lainkaan. En usko siihen, että pakotettu toimistolla työskentely synnyttäisi itsessään lisäarvoa, ehkä pikemminkin päinvastoin. Sen sijaan uskon, että työntekijämme osaavat arvioida, millaisia asioita on hyödyllistä edistää samassa paikassa.
Kuntarahoituksessa on luotu myös käytäntöjä, jotka tukevat lähikohtaamisia.
– Yksi näistä käytännöistämme on, että merkitsemme kalentereihimme, milloin olemme etänä ja milloin toimistolla. Kokemuksen valossa näyttää siltä, että valtaosa meistä haluaa työskennellä toimistolla viikoittain. Vain hyvin pieni osa työskentelee täysin etänä.
Tiimin onnistuminen keskiöön
Pari vuotta sitten Kuntarahoituksen organisaatiohierarkiaa madallettiin ja esihenkilöiden roolia tarkennettiin. Keskiöön nostettiin oman porukan onnistumisen varmistaminen.
– Esihenkilötyötä Kuntarahoituksessa ohjaavat valmentavat käytännöt. Tehtävä on meillä palvelurooli, jossa raivataan onnistumisen esteitä sekä tuetaan kasvua ja hyvinvointia. Esihenkilö on ennen kaikkea onnistumisen johtaja, Piitulainen painottaa.
Sekä kulttuurin, työyhteisötaitojen että esihenkilötyön kehittäminen jatkuvat edelleen.
– Emme voi sanoa, että kaikki yhdessä määrittelemämme periaatteet toteutuisivat joka päivä täysimääräisesti. Kulttuurin kehittäminen on pitkäjänteistä jatkuvaa työtä – matka, jossa koko henkilöstöllä on keskeinen rooli. Emme missään nimessä ole perillä, mutta suunta on oikea ja siitä kertoo myös parantunut henkilöstökokemus, Piitulainen hymyilee.
Suomen innostavimmat työpaikat
Suomen innostavimmat työpaikat -tunnustus myönnetään Eezy Flow -henkilöstökokemustutkimuksessa parhaat tulokset saavuttaneille organisaatioille. Kuntarahoituksen tulokset olivat ottaneet merkittävän harppauksen vuodesta 2021 vuoteen 2022. PeoplePower-indeksi oli tasolla hyvä, eli AA. Tämän tason saavuttaa 38 prosenttia tutkimuksen toteuttavista yrityksistä.