Venäjän hyökkäys on ajanut maailmantalouden ahdinkoon. Häiriöt maailmanlaajuisissa tuotantoketjuissa nostavat hyödykkeiden hintoja ja nakertavat kotitalouksien ostovoimaa. Epävarmuus syö talousluottamusta kautta linjan. Maailmantalouden suhdannenäkymä on ottanut kolauksen, mutta taantuma ei vielä näytä todennäköiseltä, toteaa Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala yhtiön huhtikuun markkinakatsauksessa.
– Venäjän osoittamien julmuuksien vuoksi Eurooppakin tulee todennäköisesti pysäyttämään Venäjän kanssa käymänsä energiakaupan. Tämän välttämättömyyden seurauksena taantumariskit Euroopassa kasvavat.
Stagflaation uhka syö keskuspankkien liikkumavaraa
Länsimaissa hinnat ovat nousseet odotuksia nopeammin jo huomattavan pitkään. Korkotaso on noussut merkittävästi, ja rahapolitiikan odotetaan kiristyvän poikkeuksellisen ripeästi. Hintavakauden turvaaminen on nyt keskuspankkien ehdoton prioriteetti, arvioi pääekonomisti Vesala.
– Yhdysvalloissa keskuspankki Fed on jo aloittanut koronnostot ja ennakoi nostavansa ohjauskorkoa kuluvan vuoden aikana vielä kuusi kertaa. Euroopan keskuspankki saattaa myös aloittaa koronnostot vuoden jälkipuoliskolla.
Kun hinnat nousevat ja talouskasvu laantuu, kasvaa myös stagflaation uhka. Talouden ohjauksen kannalta kehitys on ongelmallinen.
– Inflaatiota on hankala hillitä hidastamatta kasvua lisää. Kasvua taas on vaikea elvyttää lisäämättä samalla hintapaineita, Vesala selventää.
Rahapolitiikan kiristysvauhti riippuu lopulta siitä, kuinka paljon sota vaikuttaa talouteen.
– Jos konflikti laajenee tai energiakauppa Venäjän ja Euroopan välillä pysähtyy, hidastuu myös korkojen nousu.
Suomen talous suuntaa kriisiin koronaa paremmista lähtökohdista
Sota Ukrainassa vaikuttaa laajasti myös Suomen talouteen. Kauppa Venäjän kanssa tyrehtyy, hintojen nousu nakertaa kotitalouksien ostovoimaa ja epävarmuus syö yritysten investointihaluja. Moni tekijä kuitenkin pehmentää sodan välittömiä vaikutuksia.
– Koronapandemia iski laskevaan talouteen, mutta uuteen kriisiin mennään hyvin vahvasta suhdannevaiheesta. Työllisyydessä tilannekuva on parempi kuin kenties vuosikymmeniin. Hintojen nousu on kotitalouksille ongelma, mutta heikoimmassa asemassa olevia tukee sosiaalietuuksien indeksisuoja. Keski- ja hyvätuloisille puolestaan on kertynyt korona-ajalta ylimääräisiä säästöjä, pääekonomisti Vesala luettelee.
Julkistaloudessa kriisi iskee ensimmäisenä valtiontalouteen, mutta epävarmuus kasvaa myös kunnissa. Kustannusten nousu lisää kuntien menopaineita ja vaikeuttaa investointien läpivientiä. Myös sotaa pakenevien auttaminen on kunnille mittava haaste.
– Onneksi kuntataloudessa on takana kaksi normaalia vahvempaa vuotta. Valtio myös jälleen kantanee päävastuun kriisiin varautumisesta, Vesala arvioi.
Kiristynyt turvallisuustilanne vaatii lisäpanostuksia puolustukseen ja huoltovarmuuteen. Samalla valtion on varauduttava ilmastonmuutoksen ja väestön ikääntymisen vaikutuksiin. Paisuvat menotarpeet ovat välillinen riski myös kuntien valtionrahoitukselle.
– Suomen geopoliittinen asema on myös muuttumassa eikä kansainvälinen kilpailu investoinneista ja osaajista ainakaan helpotu. Kansainvälisiin vetovoimatekijöihin on kaupunkiseuduillamme oletettavasti panostettava lisää, Vesala lisää.