Koronakriisin aiheuttama talouden äkkipysähdys vastaa mittaluokaltaan vähintäänkin vuosien 2008–2009 kokemusta.
2008 finanssikriisi vaikutti ensi vaiheessa voimakkaimmin investointeihin ja vasta viiveellä kuluttajasektoriin, nyt vaikutukset koko talouteen tulevat nopeammin. Myös työttömyys nousee samanaikaisesti lähes kaikkialla.
Talouspolitiikan elvytystoimissa on edetty ennennäkemättömän ripeästi ja mittavasti. Epidemian akuutissa vaiheessa suurikaan elvytys ei tosin nopeasti auta, koska tavara ei liiku eivätkä kuluttajat kykene kuluttamaan palveluja normaalisti. Ensivaiheessa tukitoimien keskeisin tehtävä on vähentää voimakkaimpien rajoitustoimien tarvetta ja kestoa sekä kannatella talouden perusrakenteita akuutin kriisin yli. Myöhemmässä vaiheessa elvytystoimilla pyrittävä tukemaan talouden kasvupotentiaalin toipumista.
Suurin epävarmuus koskee sitä, miten kauan akuutti pandemia kestää ja tuleeko uusia epidemia-aaltoja. Toimitusketjut ja maailmankauppa toipuvat vasta, kun pandemia on globaalisti selätetty. Vaikka epidemian hidastamisessa ja tartuntaketjujen jäljittämisessä onnistuttaisiinkin niin, että eristystoimia voitaisiin alkaa purkaa, uhka eristystoimien uudesta kiristämisestä haittaa talouden toiminnan normalisoitumista.
Maailmantaloudessa erittäin jyrkkä käänne heikompaan suuntaan – syvä, mutta toivottavasti lyhytaikainen taantuma on väistämätön
Koronakriisin ensimmäinen isku tuntuu nopeasti työmarkkinoilla
IMF:n tuoreet ennusteet – BKT supistuu samanaikaisesti sekä kehittyneissä että kehittyvissä talouksissa
Elvytystoimien kolme vaihetta
Elvytys 1: Poikkeustila niin lyhyt kuin mahdollista
Investoinnit terveydenhuollon kapasiteettiin, varusteisiin, tartuntaketjujen selvittämiseen jne.
Elvytys 2: Pyritään säilyttämään tuotantokyky niin hyvässä iskussa kuin mahdollista
Yritysten rahoituksen turvaaminen
Suora julkinen tuki
Elvytys 3: Akuutin kriisin jälkeen tuetaan talouden kasvupotentiaalia Arvioitava tarkkaan kysynnän ja tarjonnan elpymistä, ettei julkista kulutusta kasvateta liikaa talouden tuotantokykyyn nähden (inflaatioriski)
Keskuspankkien tukitoimet vahvistavat luotonvirtausta reaalitalouteen ja tukevat julkistalouksien velanottokykyä
Euriborien noususta huolimatta pitkän aikavälin korko-odotukset hyvin maltilliset – talouden elpyessä tosin inflaatio-odotusten merkitys korkonäkymälle kasvaa
EKP:n hätärahoitusohjelma (PEPP) vakautti eurovaltioiden lainamarkkinoita – lisätoimia tarvitaan
Osake- ja yrityslainamarkkinat ovat viimeisen parin viikon aikana hieman rauhoittuneet
Suomen talouden näkymä
Koronakriisi on muuttanut täysin myös Suomen talouden näkymän. Tutkimuslaitosten perusskenaarioissa Suomen BKT supistuu 4–6 % vuonna 2020, ja erilaisissa pitkittyneen taantuman skenaarioissa BKT:n on arvioitu supistuvan jopa yli 10 %.
OECD:n maakohtaisissa arvioissa Suomen tuotantorakenne on teollisuusmaiden joukossa keskimääräistä vastustuskykyisempi eristystoimien suorille talousvaikutuksille. Toisaalta kansainvälisen talouden yhtäaikainen taantuma on historian valossa Suomen vientiteollisuudelle erityisen suuri riski. Myös rakentaminen oli jo ennen koronakriisiä muuttumassa kasvun lähteestä jarruksi.
On oletettavaa, että talouden toimintaa haittaavia eristystoimia voidaan purkaa vain asteittain, ja mikäli tartuntamäärät kääntyvät liian voimakkaaseen kasvuun, niitä voidaan joutua ajoittain uudelleen tiukentamaan. Epidemian hallintaan liittyvä epävarmuus heikentää kuluttajien luottamusta ja hidastaa talouden elpymistä.
Koronakriisin välttämättömissä torjuntatoimissa Suomen julkisen talouden rahoitusasema heikkenee merkittävästi. Valtion tuki varsin pitkälle kompensoi koronan vaikutukset kuntatalouteen vuonna 2020, mutta ensi vuoden osalta näkymä on vielä auki.
OECD:n arvio suorista vaikutuksista: yksi kuukausi eristystoimia leikkaa 2020 BKT-kasvusta keskimäärin noin kaksi prosenttiyksikköä
Suomessa eristystoimien suorat vaikutukset ovat hieman keskimääräistä vaimeampia. Silti tuotantomenetysten arvo on noin 150 miljoonaa euroa päivässä, noin miljardi euroa viikossa, yli neljä miljardia euroa kuukaudessa ja noin 13 miljardia euroa vuosineljänneksen aikana.
Suomenkin työmarkkinoiden näkymä nopeasti heikentynyt – tavaraviennin laskussa korona ei vielä edes juuri näy
Myös rakentaminen oli muuttumassa kasvun jarruksi jo ennen koronakriisiä
Asuntomarkkinoilla kauppavolyymit usein joustavat nopeammin ja enemmän kuin hinnat – mikäli taantuma on lyhytkestoinen, hintakorjaukset voivat jäädä maltillisiksi
Koronakriisin vaikutukset julkistalouteen – mittaluokka oletettavasti finanssikriisin kokemuksia vastaava
Valtion ja kuntien nettovelanotto kasvaa kahdessa vuodessa noin kymmenen prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen eli noin 25 miljardia euroa. Koronakriisissä vaikutukset tulevat hieman etupainotteisemmin kuin finanssikriisissä, isku on voimakkaimmillaan vuonna 2020.
Koronakriisin vaikutukset kuntatalouteen valtionapu huomioiden
8.4. julkistettu yli miljardin tukipaketti ja kuntien verotulojen tasaaminen 2020–2021 kesken vaimentavat merkittävästi koronaviruksen vaikutuksia kuntatalouteen vuonna 2020:
- Sairaanhoitopiireille aiheutuvien lisäkustannusten korvaus
- Peruspalvelujen valtionosuuksien ja harkinnanvaraisen VOS:n määräaikainen korotus
- Kuntien yhteisövero-osuuden määräaikainen korotus
- Paine kuntatalouteen ilman tukea vuonna 2020 n. 1,5–2 miljardia – tukien jälkeen arviolta 0–400 miljoonaa
- Kuntien verotulomenetysten korvaus liittyen verotuksen maksujärjestelyihin (547 milj.) on valtiolle kustannusneutraali 2020 – 2021 eli vastaava vähennys kunnille vuonna 2021.
Kuluvaa vuotta suurempi vaikutus kuntatalouteen voi tullakin vasta vuonna 2021, koska verotulomenetyksiä on edelleen ja sairaanhoitopiirien kustannukset painottuvat elektiivisen hoidon lykkäämisen vuoksi vasta 2021.
Hallituksen 8.4. linjauksen mukaan olisi loogista, että syksyn budjettiriihessä sairaanhoitopiireille osoitetaankin uusi tukipaketti vuodelle 2021. Tämä todennäköinen tukikin huomioiden kuntatalouden velanottotarve voi koronan vuoksi kasvaa lähes miljardilla vuonna 2021.
Lisätietoja
Timo Vesala, pääekonomisti, Kuntarahoitus
puh. 050 5320 702