Kuntarahoituksen suhdannekatsaus: Koronaviruksella arvaamattomat talousvaikutukset, kuntatalouden tilanne entistäkin uhatumpi

Vain muutamassa viikossa Suomen talouden näkymä on oleellisesti heikentynyt, arvioi Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala tuoreessa suhdannekatsauksessa. Koronaviruksen vuoksi talouden ennustenäkyvyys on olematon, eikä Kuntarahoitus siksi vielä tässä vaiheessa päivitä numeerisia ennusteitaan. Vesala kuitenkin toteaa, että väliaikaiseksikin jäävä koronahäiriö riittää painamaan Suomen BKT-kasvun vuonna 2020 nollaan. Taantuman ja kasvavan työttömyyden riski on todellinen.

Näkymän heikkenemisen taustalla on erityisesti kaksi tekijää: koronaviruksen puhkeaminen ja talouskasvun ennakoitua voimakkaampi jäähtyminen viime vuoden lopulla. Varsinkin koronaviruksen talousvaikutuksiin liittyy tässä vaiheessa erittäin suurta epävarmuutta.

Koronaviruksen vuoksi matkustamista ja muitakin kulutuspäätöksiä perutaan tai lykätään. Osittain näitä päätöksiä tehdään konkreettisen tartuntariskin tähden, osittain varovaisuussyistä kaiken varalta. Varmuuden vuoksi -ilmiö tekee koronan käyttäytymisvaikutusten arvioimisen hankalaksi. Ilmiö voi johtaa varsin klassiseen taantumadynamiikkaan: yksilön kannalta järkevältä näyttävä varovaisuus summautuu kansantalouden tasolla kulutuskysynnän pudotukseksi, jota seuraa työttömyyden kääntyminen nousuun ja kysynnän alentuminen entisestään.

Talouspolitiikan tehtävänä on pyrkiä estämään tällainen talouden itseään ruokkiva negatiivinen kierre. Sekä finanssipolitiikan että rahapolitiikan elvytystä tullaan lähikuukausina lisäämään.

– Toimitusketjujen häiriöitä voisi globaalisti lievittää purkamalla kauppasodan yhteydessä asetettuja tulleja ja muita kaupan esteitä. Näissä päätöksissä tosin USA:n hallinto on keskeisin toimija eikä kauppasodan nopea peruutus vaikuta realistiselta odotukselta, Timo Vesala sanoo.

Ennustenäkyvyys olematon – väliaikaiseksikin jäävä korona-häiriö painaisi Suomen talouskasvun nollaan vuonna 2020

Olemattoman ennustenäkyvyyden vuoksi Kuntarahoitus ei päivitä maaliskuussa Suomen talouden numeerisia ennusteita.

Viime joulukuussa Kuntarahoitus arvioi BTK:n kasvavan 0,9 % vuonna 2020 ja 1,0 % vuonna 2021. Tuolloin odotettiin vuoden 2019 suhdannevedon siirtävän tälle vuodelle tuntuvasti positiivista kasvuperintöä, mutta sen jälkeen BKT:n todettiin supistuneen loka–joulukuussa vuosineljännestasolla 0,7 % huolimatta risteilylaivatoimituksen siivittämästä nettoviennin positiivisesta kasvuvaikutuksesta.

Suhteessa edelliseen ennusteeseen BKT:n lähtötasomuutoksen vaikutus vuoden 2020 kasvunäkymään on noin -0,5 prosenttiyksikköä. Tämän lisäksi väliaikaiseksikin jäävä koronan aiheuttama häiriö leikkaisi kuluvan vuoden kasvua Kuntarahoituksen arvion mukaan noin puoli prosenttiyksikköä. Näiden yhteenlaskettu vaikutus riittäisi jo painamaan kuluvan vuoden talouskasvun kutakuinkin nollaan. Taantuman riski on todellinen, pääekonomisti Timo Vesala arvioi.

Näyttää todennäköiseltä, että Suomen BKT supistuu vuoden 2020 alkupuoliskolla. Jos koronaviruksen aiheuttamat käyttäytymisvaikutukset laantuvat loppukevään aikana, tuotantomenetyksiä voidaan vuoden jälkipuoliskolla osittain kuroa takaisin.

Kasvun jäähtyminen uhkaa kiihdyttää julkisen talouden velkaantumista

Kasvunäkymän jäähtyminen on kunnille ja koko julkiselle taloudelle ikävä uutinen.

Erityisesti kuntien rahoitusasema on väestön ikääntymisen ja epäsymmetrisen muuttoliikkeen vuoksi rakenteellisesti heikentynyt. Tämä on jo näkynyt kuntatalouden ongelmien kärjistymisenä 2018–2019, vaikka yleinen suhdannetilanne onkin ollut kohtuullisen hyvä.

Talouskasvun nopea hidastuminen vaikuttaisi negatiivisesti verotulojen kertymiseen ja pahentaisi kuntien entuudestaankin voimakasta velkaantumiskehitystä.

Julkisen talouden suunnitelmassa esitettyjen herkkyyslaskelmien mukaan jo yhden prosenttiyksikön alenema talouskasvussa kiihdyttäisi merkittävästi koko julkisen talouden velkaantumista. Näyttää siltä, että ainakin vuoden 2020 osalta näin on käymässä ja hallituksen tavoite julkisen talouden tasapainottamisesta vuoteen 2023 mennessä karkaa entistä kauemmaksi, Timo Vesala arvioi.

– Tilanne on kuntatalouden näkökulmasta huolestuttava. Kunnat ovat jo ennen koronan aiheuttamaa sokkia budjetoineet tilanteessa, joissa talous on vaatinut määrätietoisia tasapainottavia toimia. Jos näiden budjettien perustana ollut arvio talouskehityksestä on vaarassa toteutua merkittävästi heikompana, herää kysymys, onko kuntien mahdollista vain omilla sopeuttamistoimilla vastata muuttuneeseen tilanteeseen, sanoo Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio.

Lisätietoja

Esa Kallio, toimitusjohtaja, puh. 050 337 7953

Timo Vesala, pääekonomisti, puh. 050 532 0702