Yhteenveto Kuntarahoitus-konsernin vuodesta 2023
- Konsernin tammi–joulukuun liikevoitto ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia kasvoi 3,2 % 176 miljoonaan euroon (170 miljoonaa euroa). Korkokate kasvoi lähinnä lyhyiden markkinakorkojen nousun seurauksena 7,5 % 259 miljoonaan euroon (241 miljoonaa euroa). Kulujen kasvu hidasti tuloksen kasvua.
- Liikevoitto oli 139 miljoonaa euroa (215 miljoonaa euroa). Realisoitumattomat käyvän arvon muutokset olivat tilikaudella -37 miljoonaa euroa (45 miljoonaa euroa). Muutokseen on vaikuttanut etenkin konsernin keskeisillä varainhankintamarkkinoilla tapahtuneet korko-odotusten sekä luottoriskilisien muutokset.
- Tilikauden kulut olivat 82 miljoonaa euroa (73 miljoonaa euroa). Kulukasvua selittää suurelta osin Kuntien takauskeskukselle maksettavan takausprovision lähes nelinkertaistuminen 13 miljoonaan euroon (4 miljoonaa euroa), mikä johtui Kuntien takauskeskuksen ilmoittaman laskentamenetelmän muutoksesta. Takausprovisio on korvaus Kuntien takauskeskukselle Kuntarahoituksen varainhankinnalle antamasta takauksesta.
- Konsernin vähimmäisomavaraisuusaste (leverage ratio) vahvistui edelleen, ja se oli joulukuun lopussa 12,0 % (11,6 %).
- Konsernin CET1-vakavaraisuus on erittäin vahva ja oli joulukuun lopussa 103,4 % (97,6 %). CET1-vakavaraisuus oli selvästi korkeampi kuin 13,9 %:n vaaditut pääomapuskurit huomioiva kokonaisvakavaraisuusvaatimus. Koska Kuntarahoitus-konsernilla on vain ydinpääomaa, niin Tier 1- ja kokonaisvakavaraisuus ovat samat kuin CET1-vakavaraisuus, 103,4 % (97,6 %).
- Venäjän hyökkäyssodalla ei ole ollut olennaisia vaikutuksia konsernin toimintaan. Sodan kiihdyttämä inflaatio ja siitä johtuva markkinakorkotason nousu on kasvattanut konsernin korkokatetta, mutta se on myös kasvattanut kuluja. Sodan aiheuttaman geopoliittisen epävarmuuden vuoksi konserni on varautumistoimenpiteenä ylläpitänyt vahvaa likviditeettipuskuria. Muutoin sodan vaikutukset liiketoimintaan olivat vähäisiä.
- Pitkäaikainen asiakasrahoitus (laina- ja leasingrahoitus) ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia oli joulukuun lopussa 32 948 miljoonaa euroa (30 660 miljoonaa euroa), ja se kasvoi 7,5 % (5,5 %). Uusi pitkäaikainen asiakasrahoitus oli tammi–joulukuussa 2023 samalla tasolla kuin vertailuvuonna, yhteensä 4 370 miljoonaa euroa (4 375 miljoonaa euroa). Lyhytaikainen asiakasrahoitus oli 1 575 miljoonaa euroa (1 457 miljoonaa euroa).
- Joulukuun lopussa pitkäaikaisessa asiakasrahoituksessa ympäristövaikutuksiltaan kestävien investointien rahoitukseen tarkoitettua vihreää rahoitusta oli 4 795 miljoonaa euroa (3 251 miljoonaa euroa) sekä yhdenvertaisuutta ja yhteisöllisyyttä edistävää yhteiskunnallista rahoitusta 2 234 miljoonaa euroa (1 734 miljoonaa euroa). Rahoituksen yhteismäärä kasvoi 41,0 % (42,9 %) edellisvuoteen verrattuna. Niiden määrä pitkäaikaisesta asiakasrahoituksesta ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia kasvoi 5,1 %-yksikköä 21,3 %:iin. Konserni julkaisi loppuvuodesta 2023 kestävyysohjelman, joka ulottuu vuoteen 2035. Konsernin tavoitteena on vuoden 2030 loppuun mennessä nostaa konsernin vihreän ja yhteiskunnallisen rahoituksen osuus pitkäaikaisesta asiakasrahoituksesta kolmannekseen sekä vuoteen 2035 mennessä vähentää rahoitettujen kiinteistöjen päästöjä 38 %:lla vuoden 2022 tasosta.
- Pitkäaikainen uusi varainhankinta vuoden aikana oli 10 087 miljoonaa euroa (8 827 miljoonaa euroa). Varainhankinnan kokonaismäärä oli joulukuun lopussa 43 320 miljoonaa euroa (40 210 miljoonaa euroa), josta pitkäaikaisen varainhankinnan osuus oli 39 332 miljoonaa euroa (35 560 miljoonaa euroa). Kuntarahoitus päätti maksaa maaliskuussa ja kesäkuussa 2023 takaisin Euroopan keskuspankin kohdennettuun pidempiaikaiseen rahoitusoperaatioon (TLTRO III) liittyvät velat. Velkojen yhteismäärä oli 2 000 miljoonaa euroa.
- Konsernin kokonaislikviditeetti on erittäin vahva, ja se oli tilikauden lopussa 11 633 miljoonaa euroa (11 506 miljoonaa euroa). Maksuvalmiusvaatimus (Liquidity Coverage Ratio, LCR) oli joulukuun lopussa 409 % (257 %). Pysyvän varainhankinnan vaatimus (Net Stable Funding Ratio, NSFR) oli 124 % (120 %).
- Kuntarahoituksen hallitus ehdottaa kevään 2024 varsinaiselle yhtiökokoukselle, että osinkoa maksetaan 1,69 euroa osakkeelta, yhteensä 66,0 miljoonaa euroa. Vuonna 2023 osinkoa maksettiin 1,73 euroa osakkeelta, yhteensä 67,6 miljoonaa euroa.
- Näkymät vuodelle 2024: Kuntarahoitus-konserni arvioi konsernin liikevoiton ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia olevan samantasoinen tai suurempi kuin vuotta aiemmin. Konsernin vakavaraisuuden ja vähimmäisomavaraisuusasteen arvioidaan säilyvän vahvoina. IFRS-tilinpäätösnormiston arvostusperiaatteet voivat aiheuttaa merkittäviä, mutta väliaikaisia realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia, joista osa lisää myös liikevoiton volatiliteettia ja vaikeuttaa siten liikevoiton ennustettavuutta. Näkymistä on kerrottu tarkemmin luvussa Näkymät vuodelle 2024.
Tuloksen ja tilikauden muutosta kuvaavien lukujen vertailulukuna on käytetty vuoden 2022 vastaavan jakson lukua. Taseen ja muiden poikkileikkaustyyppisten erien vertailulukuna on käytetty vuoden 2022 lopun tilannetta, ellei toisin mainita.
Konsernin avainluvut
| 1–12/2023 | 1–12/2022 | Muutos, % | |
| Liikevoitto ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia (milj. euroa)* | 176 | 170 | 3,2 |
| Liikevoitto (milj. euroa)* | 139 | 215 | -35,5 |
| Korkokate (milj. euroa)* | 259 | 241 | 7,5 |
| Pitkäaikainen uusi asiakasrahoitus (milj. euroa)* | 4 370 | 4 375 | -0,1 |
| Pitkäaikainen uusi varainhankinta (milj. euroa)* | 10 087 | 8 827 | 14,3 |
| Kulu–tuottosuhde, %* | 32,4 | 23,9 | 35,7 |
| Oman pääoman tuotto (ROE), %* | 6,6 | 9,9 | -33,5 |
| 31.12.2023 | 31.12.2022 | Muutos, % | |
| Pitkäaikainen asiakasrahoitus (milj. euroa)* | 32 022 | 29 144 | 9,9 |
| Taseen loppusumma (milj. euroa) | 49 736 | 47 736 | 4,2 |
| Ydinpääoma (CET1) (milj. euroa) | 1 550 | 1 482 | 4,6 |
| Ensisijainen pääoma Tier 1 (milj. euroa) | 1 550 | 1 482 | 4,6 |
| Omat varat yhteensä (milj. euroa) | 1 550 | 1 482 | 4,6 |
| CET1-vakavaraisuus, % | 103,4 | 97,6 | 5,9 |
| Tier 1 -vakavaraisuus, % | 103,4 | 97,6 | 5,9 |
| Kokonaisvakavaraisuus, % | 103,4 | 97,6 | 5,9 |
| Vähimmäisomavaraisuusaste (leverage ratio), % | 12,0 | 11,6 | 3,8 |
| Henkilöstö | 185 | 175 | 5,7 |
* Vaihtoehtoinen tunnusluku.
Tässä tilinpäätöstiedotteessa esitetyt luvut ovat Kuntarahoitus-konsernin lukuja, ellei toisin ole mainittu.
Toimitusjohtaja Esa Kallio kommentoi tilikautta 2023
Vuosi 2023 oli jo neljäs peräkkäinen epävakauden leimaama vuosi. Kuntarahoituksen toimintakykyyn geopoliittisten jännitteiden lisääntyminen ja markkinoiden ailahtelu eivät merkittävästi vaikuttaneet. Pystyimme häiriöttä toteuttamaan perustehtävämme eli edullisen pitkäaikaisen rahoituksen hankkimisen asiakkaillemme.
Venäjän hyökkäyssodan myötä vuonna 2022 alkanut inflaatio kääntyi laskuun vuoden 2023 aikana, ja korkojen kohoaminen näyttää päättyneen. Geopoliittiset jännitteet eri puolilla maailmaa lisääntyivät, ja lisäksi odotukset keskuspankkien toimista aiheuttivat epävarmuutta pääomamarkkinoilla.
Suomessa alkuvuotta ja kesää leimasivat eduskuntavaalit ja pitkään jatkuneet hallitusneuvottelut. Uudella hallitusohjelmalla ei arvioiden mukaan ole välittömiä vaikutuksia kuntien toimintaan. Asuntosektorin asiakkaidemme keskuudessa huolta ovat herättäneet asumisoikeusasumiseen ja valtion tukemaan asuntotuotantoon liittyvät hallitusohjelman kirjaukset. Toimintaympäristön epävarmuuden keskellä roolimme asiakkaidemme luotettavana rahoittajana on korostunut entisestään.
Kuntasektorin asiakkaidemme rahoituksen kysyntä oli vuoden alussa hiljaista, mutta kiihtyi vuoden loppua kohden lähelle edellisen vuoden tasoa. Niin sanotut verohännät tukivat kuntataloutta vielä hetkellisesti, mikä osaltaan laski kuntien rahoitustarpeita. Kuntien rahoitustilanne oli vielä vuonna 2023 verrattain hyvä, mutta heikkeni vuoden lopussa.
Asuntosektorin asiakkaidemme rahoitustarve oli korkeampi vuodentakaiseen verrattuna. Tämän sektorin asiakkaamme ovat jo useamman vuoden ajan kärsineet rakentamisen kustannusten noususta ja vuodesta 2022 lähtien myös korkokustannusten kasvusta, mikä on vähentänyt uusien hankkeiden aloittamista. Loppuvuotta kohden rahoituksen kysyntä alkoi kuitenkin kiihtyä, kun rakentamisen kustannusten nousu tasaantui, ja asumisoikeushankkeiden aloitusta alettiin kiirehtiä hallitusohjelmakirjausten vuoksi.
Hyvinvointialueet aloittivat toimintansa vuoden 2023 alussa, ja rahoitimme niitä Kuntien takauskeskuksen meille asettamien limiittien puitteissa. Kuntarahoitukselle asetettu 400 miljoonan euron pitkäaikaisen rahoituksen limiitti tuli täyteen ennen vuoden loppua, emmekä voineet tämän jälkeen enää vastata hyvinvointialueiden vuotta 2023 koskeviin rahoituspyyntöihin.
Varainhankinnassamme menestyimme erinomaisesti pääomamarkkinoiden vaihtelevista olosuhteista huolimatta. Liikkeeseenlaskujemme ajoitus onnistui, ja kaikki transaktiomme olivat menestyksekkäitä. Likviditeettitasoamme olemme pitäneet edelleen vahvana, jotta voimme varmistaa asiakkaidemme rahoituksen saatavuuden kaikissa olosuhteissa.
Liiketoimintamme voidaankin sanoa jatkuneen normaalisti, ja toimintamme kannattavuus vuonna 2023 oli hieman aiempaa parempi.
Vuonna 2023 päivitimme strategiamme korostaen yhtiön perustehtävää. Strategiamme nostaa erityisesti esille vastuullisuuden ja roolimme kestävän hyvinvointiyhteiskunnan mahdollistajana. Olemme myös panostaneet vastuullisuustyömme vaikutusten arviointiin ja mittaamiseen. Lokakuussa julkaisemamme kestävyysohjelma asettaa raamit ja tavoitteet pitkän aikavälin vastuullisuustyöllemme. Kestävyysohjelmamme keskittyy erityisesti liiketoimintamme, eli asiakkaillemme tarjoamien tuotteiden ja palveluiden kautta syntyvään pitkän aikavälin vaikuttavuuteen.
Näkymät vuodelle 2024
Maailmantaloudessa vuosi 2024 käynnistyy heikkenevän suhdanteen merkeissä. Kasvun lähteitä on niukasti, kun koronnostojen kysyntää hidastavat vaikutukset saavuttavat huippunsa. Samaan aikaan finanssipolitiikka on kiristymässä, koska valtioilla on tarvetta suitsia velanottoa. Myös geopoliittinen toimintaympäristö jatkuu arvaamattomana. Talouden jäähtyminen toisaalta vaimentaa hintapaineita ja euroalueella inflaatio alenee kohti keskuspankin kahden prosentin tavoitetta. EKP:n odotetaan käynnistävän koronlaskut vuoden 2024 aikana.
Suomessa taloutta kuormittavien tekijöiden yhteisvaikutus on voimakkaimmillaan alkuvuoden 2024 aikana. Vuoden edetessä elpyminen vähitellen käynnistyy kotimarkkinoiden vedolla, kun inflaatio helpottaa, kuluttajien ostovoima kasvaa ja korot kääntyvät maltilliseen laskuun. Loppuvuotta kohden myös vientimarkkinat voivat jo tukea talouden toipumista. Heikon lähtötason vuoksi Suomen bkt-kasvu voi kuitenkin jäädä vuonna 2024 lievästi negatiiviseksi.
Talouden taantuma heijastuu väistämättä myös työllisyyteen. Suomessa rakenteellinen työvoimapula on tosin monilla aloilla niin suurta, ettei työttömyysasteessa ole toistaiseksi näköpiirissä voimakasta nousua. Työllisyyden näkymä on kuitenkin riskialtis. Rakennusalan laman lopullista syvyyttä ja mahdollisia kerrannaisvaikutuksia muille toimialoille on vielä vaikea arvioida. Myös euroalueen inflaatiokehitykseen liittyy yhä epävarmuutta. Mikäli inflaatio ei hidastu ennakoidusti ja odotukset korkojen alenemisesta jäävät täyttymättä, talouden taantuma voi pitkittyä ja työttömyys nousta arvioitua enemmän.
Vaikka hallitusohjelmaan on kirjattu kunnianhimoiset sopeutustavoitteet, julkinen talous pysyy lähivuodet huomattavan alijäämäisenä eikä velkaantuminen taitu. Odotuksia voimakkaampi sote-menojen ja rahoituskustannusten kasvu sekä verotulokertymien suhdanneluontoinen heikentyminen vaikeuttavat valtiontalouden tasapainottamista. Kuntasektorikin palaa muutaman poikkeuksellisen vahvan vuoden jälkeen selvästi alijäämäiseksi, kun erilaiset positiiviset kertaerät poistuvat, kustannukset kasvavat ja valtionosuudet pienenevät. Kuntatalouden suurimpia epävarmuustekijöitä ovat yleistaloudellinen kehitys, valtionosuusjärjestelmän tulevat muutokset sekä TE-uudistuksesta mahdollisesti koituvat lisämenot.
Edellä kuvatut seikat huomioon ottaen Kuntarahoitus-konserni arvioi konsernin liikevoiton ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia olevan samantasoinen tai suurempi kuin vuonna 2023. Konsernin vakavaraisuuden ja vähimmäisomavaraisuusasteen arvioidaan säilyvän vahvoina. IFRS-tilinpäätösnormiston arvostusperiaatteet voivat aiheuttaa merkittäviä, mutta väliaikaisia realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia, joista osa lisää myös liikevoiton volatiliteettia ja vaikeuttaa siten liikevoiton ennustettavuutta.
Tässä esitetyt arviot perustuvat tämänhetkiseen näkemykseen toimintaympäristön ja toiminnan kehityksestä.
Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Esa Kallio, puh. 050 337 7953
Johtaja, talous, Harri Luhtala, puh. 050 592 9454
Vuosikertomus vuodelta 2023 julkaistaan arviolta 7.3.2024. Samaan aikaan julkaistaan myös yhtiön vakavaraisuustietojen julkistamista koskeva pilari III -selvitys (saatavilla vain englanniksi) sekä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä.